Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Pluribus]

Ringhals taitaa olla vielä rikki? Mutta sekin ennakoi että olisi tänään tulossa linjoille

Tuulivoimaa 0,1 GW, 3,5GW lämmityssähkön tarve, normaali työpäivä.

Viime viikolla Olkkari ja eräs hurrivoimala olivat poissa pelistä ja hinnat lähes samanlaiset.

 

[JCSH]

Viime viikolla Olkkari ja eräs hurrivoimala olivat poissa pelistä ja hinnat lähes samanlaiset.

Ollaan samassa hinta-alueessa Keski-Euroopan kanssa, eli ei tarpeeksi halpaa tuotantoa Suomessa ja Etelä-Ruotsissa irrottamaan meitä tuosta hinta-alueesta.

 

[tietokonerikki]

Miksi kuvittelet että sosialismi johtaisi loppukäyttäjän kannalta jotenkin otolliseen hinnanmuodostukseen? Itse näen asian pikemminkin niin, että heti kun yritykseen nimitetään poliittisesti johto niin intressit ovat enemmänkin poliittisia kuin mitään muuta. Joku hallitus saattaa haluta alentaa kuluttajien hintoja, joku toinen saattaa haluta kerryttää enemmän käyttörahaa valtion budjettia paikkaamaan ja kolmas haluaa vaan vaurastuttaa poliitikkoja nimittämällä kaiken maailman korkeapalkkaisia virkoja kyseisen instanssin sisältä.

Sähkön hinnat ovat tällöin lähinnä väline sille mitä kukin poliittinen johto milloinkin haluaa.

Ei tässä mistää isosta sosialismista puhuta vain käytännössä Fortumista, minä mietin asiaa koko kansantalouden kannalta. Fortum taas on näyttänyt, että sen aiempi johto
on miettitynyt vain omiapalkkioitaan ja ottanut järkyttäviä riskejä. Saksaan meni jotain 8 miljardia? Venäjän seikkailut sekä puratti Inkoon sähkövoimalan.
Kaikista noista johtoa varoitettiin. => Ei ole mitään syytä uskoa, että sen johto toimisi sen paremmin kuin kunnallistenkaan yhtiöiden, niissä sentään on vähän enemmän sitä poliittista valvontaa kuntalaisten toimesta.

Se on selvää, että euroja hassataan ulkomaille politikkojen toimesta, mutta se tehdään näköjään joka tapauksessa. Fortumin tapauksessa ne siirtyvät nopeammin
ja yhä harvempien taskuun. Muuten kyllä hyvin olet sisäistänyt ton mihin niitä käytetään/voidaan käyttää.
Tosiaan harmi, ettei meillä ole kunnolla toimivaa kuluttajansuojaa.

Nuoret eivät välttämättä edes muista, että alunperin Fortum oli 100%valtion. Eli "sosialismissa" kokoomushan on taas ajanut, että kaikki myydään mikä on valtiolle
kannattavaa. Katsellaan mitänykyinen myy.

Sun juttusi on melkoista yksittäisen kuluttajan valitusta siitä, kuinka sähkö on aiempaa kalliimpaa ja johonkin se tyytymättömyys pitää purkaa. Kaikki tuollainen valitus johtuu vain siitä, että sinä halutaan maksaa sähköstä vähemmän seurauksista piittaamatta. Loppu on sen ympärille keksittyä älytöntä tarinaa, jolla ei kannustettaisi rakentamaan halvempaa sähköntuotantoa, ei kannustettaisi investointeihin, ei pidettäisi huolta sähkön riittävyydestä jne. Täysin ajattelemattomia heittoja (ja ideologista sosialisointia), joita toistat vaikka ne on kaikki monta kertaa ammuttu alas.

No jos halutat sen noin nähdä. Minä katson mitä on tapahtunut 1970-luvulta nykypäivään, ja tiedostan valtiontalouden tilan sekä miten tärkeää on se kohtuuhintainen
sähköenergia. Minulla ei ole tässä mitään poliittista ideologiaa eli katson vain koko kansantaluden kannalta. En haluaisi että yhteiskuntamme menee kaaokseen, kun
kansalaisten enemmistön ostovoima katoaa (energialla ryöstö on vain yksi osa sitä)

Jos (kuten valitettavasti oletan) noiden tarvittavien voimaloiden rakentaminen jätetään markkinavoimien varaan ne jäänevät rakentamatta, ja saadaan jossain vaiheessa
kunnon pakkasilla tuulettomilla päivillä todella säästää sähköä. Voihan olla että Venäjä meitä sitten avittaa, en kuitenkaan haluaisi asiaa heidän varaan jättää.

Onneksi tässäkään asiassa sun mielipiteillä ei ole lainkaan kannatusta tai merkitystä, ja jäät sivustaseuraajan rooliin. Sähköpörssi on ja pysyy, Fortumia ei kansallisteta ja minä saan tuottoni omistajana, sähköstä maksat jatkossakin sen kalleimman tarjouksen mukaan etkä saa poimia rusinoita pullasta, mikä kannustaa rakentamaan mahdollisimman edullista tuotantoa, jatkossakin pörssihinta elää kysynnän ja tarjonnan mukaan, eikä mikään mahti pakota hintoja tuotantokustannuksia lähelle paitsi kuventuva kilpailu jne.

No se on totta, eikä muuten sinunkaan. Toki kannatusta varmasti on sinun ja minun kannoille. Toivotan sinulle valoisaa tulevaisuutta, sijoituksiesi parissa. Sekä, että muilla riittää intoa ja kykyä tehdä puolestasi työtä.

Tuottaja saa Suomen aluehinnan myydessä ja erotus menee kantaverkkoyhtiöille pullonkaulojen poistoon.

Näistä siirtoyhteyksistä rutkuttajia on aina välillä, mutta kummasti kylmänä pakkaspäivänä kelpaa Virostakin tuotu sähkö. Lisäksi pohjoismainen halpa vesivoima tuntuu kelpaavan aina. Syytä muistaa, että nuo rajasiirrot auttavat huoltovarmuuden suhteen, jos sattuisi meillä tapahtumaan jotain isompia häiriöitä tuotantolaitoksissa tai siirtojohdoissa.

Joo tota mä olenkin ihmetellyt, monet samatkin hemmot, pitävät hyvänä, että Virosta tuodaan erittäin paljon hiilidioksiidia tuottavaa sähköä, mutta
Suomessa tehtynä se muuttuukin huonoksi asiaksi.

Tässä olet yksiselitteisesti väärässä. Suomi on hyötyjä siirtolinjoissa, koska meille tuodaan sitä halpaa sähköä Ruotsista & Norjasta. Suomi on nettotuoja, ei viejä. Kun Auroralinja valmistuu saamme 800MW lisää siirtokapasiteetti halvalle sähkölle, jolloin meidän hinta kiinnittyy entistä useammin SE1 hintaan, joka on selvästi Suomen hintoja halvempi. 2022 SE1 keskihinta oli 59€/MWH ja 2020 14 €/MWH vastaavat luvut Suomen osalta 154€/MWH ja 28€/MWH. Edes lähelle tuolla hinnalla ei voida Suomeen rakentaa mitään uutta jatkuvaa sähköntuotantoa.

Joo hyötyy kyllä Ruotsista, mutta ei enää vuositasolla että se jatkuu Viroon. Mikäli asiaa tarkastelee koko kansantalouden eikä vaan bisneshemmojen kannalta.
Pitkällä tähtäimelle ei edes Ruotsista, jos ja kun sen takia jätetään se oma tuotanto tekemättä.
Viroon vienti väistämättä nostaa niitä hintoja, koska sitä kaikkea halpaa vesienergiaaja kohtuuhintaista ydinvoimaa tarvitse myydä tänne Suomeen.
Niin ja tiesitkin ton, vai etko muistanut, että meillä menee kaksi siirtolinjaa Viroon. (siksi siirtolinjoissa)

 

[KognaK]

Ollaan samassa hinta-alueessa Keski-Euroopan kanssa, eli ei tarpeeksi halpaa tuotantoa Suomessa ja Etelä-Ruotsissa irrottamaan meitä tuosta hinta-alueesta.

Itteasiassa tälläkertaa Keski-Euroopassa on halvempaa. Sähköä tuodaan huomenna pohjoiseen päin Hollannista, Saksasta ja Puolasta. Keski-Euroopassa tuulee jonninverran ja Pohjolassa on lähes tyyntä.

 

[HTK12]

Joo hyötyy kyllä Ruotsista, mutta ei enää vuositasolla että se jatkuu Viroon. Mikäli asiaa tarkastelee koko kansantalouden eikä vaan bisneshemmojen kannalta.
Pitkällä tähtäimelle ei edes Ruotsista, jos ja kun sen takia jätetään se oma tuotanto tekemättä.
Viroon vienti väistämättä nostaa niitä hintoja, koska sitä kaikkea halpaa vesienergiaaja kohtuuhintaista ydinvoimaa tarvitse myydä tänne Suomeen.
Niin ja tiesitkin ton, vai etko muistanut, että meillä menee kaksi siirtolinjaa Viroon. (siksi siirtolinjoissa)

Jos et tiennyt niin meillä on paljon enemmän siirtokapasiteettia SE1->FI kuin FI->EE, eli jäädään edelleen voitolle vaikka viedäänkin Viroon (kun Aurora valmistuu, niin SE1 tuonti on tuplat vrt vienti Viroon). Ihan vuositasolla laskevat Suomen hintoja. Jos katsot tilastoja, niin aika kova ero on toteutuneessa tuonnissa SE1->FI vrt. FI-EE. Jos pääsit unohtamaan, niin Virosta tuodaan meille myös sähköä silloin kun sitä ei täällä riittävästi ole, eli saamme säätökapaa tarvittaessa ilman, että meidän tarvitsee siihen investoida. Ei me voida kerätä rusinoita pullasta valita pelkästään tuontia Ruotsista ja lopettaa vientiä Viroon. Edelleen meille ei voida rakentaa mitään jatkuvaa tuotantoa, joka tarjoaisi sähköä edes lähelle samaan hintaan kuin SE1. Eli miten se nyt oli, pitikö sitä sähköä saada halvalla vai ei? Oman jatkuvan tuotannon rakentaminen nostaa väistämättä hintaa, koska uuden ydinvoiman kustannus on jossain siellä 10snt/kWh tienoilla ja turve & hiili lauhdevoiman vielä enemmän.

 

[Pezqu]

Tässä olet yksiselitteisesti väärässä. Suomi on hyötyjä siirtolinjoissa, koska meille tuodaan sitä halpaa sähköä Ruotsista & Norjasta. Suomi on nettotuoja, ei viejä. Kun Auroralinja valmistuu saamme 800MW lisää siirtokapasiteetti halvalle sähkölle, jolloin meidän hinta kiinnittyy entistä useammin SE1 hintaan, joka on selvästi Suomen hintoja halvempi. 2022 SE1 keskihinta oli 59€/MWH ja 2020 14 €/MWH vastaavat luvut Suomen osalta 154€/MWH ja 28€/MWH. Edes lähelle tuolla hinnalla ei voida Suomeen rakentaa mitään uutta jatkuvaa sähköntuotantoa.

Ei se nyt ihan yksiselitteisesti noin ole. Alkuperäinen kirjoittaja nosti siirtolinjojen ongelmana esiin etenkin tuon Viroon viennin. Ei ne siirtolinjat kokonaisuutena toki ongelma ole, mutta harvassa on ne hetket kun Viron siirtolinjasta on Suomelle "hyötyä".
Nimittäin a.t.m kun OL3 toimii, SE1-->FI siirtokapasiteetti on ~1200MW. Tästä laskennallisesti Viroon valuu suurimman osan ajasta ~1000MW, koska Virossa on lähes poikkeuksetta joko sama tai kalliimpi hinta kuin Suomessa. Siispä tuosta Pohjois-Ruotsin tuonnista Suomen hintaa laskemaan jää se noin ~200MW, jota ei voida Viroon viedä. Tästä syystä voi ajatella, että halvemmasta SE1-hinnasta suurin osa valuu Suomen läpi Viroon, ja tästä syystä Suomen aluehinta kiinnittyy usein SE3 (FI<-->SE3 siirtosuunta vaihtelee, mutta taitaa enemmän kuitenkin sähköä virrata Keski-Ruotsista Suomeen, kuin toisin päin).

Silloin kun Suomen ja Viron hinta on sama, niin Viroon valuu Suomesta edelleen sähköä 0~1000MW, ja vain harvoin tuo suunta kääntyy toiseen suuntaan, ja tällöinkin puhutaan siis ~>300 €/MWh hinnoista molemmilla hinta-alueilla. Jos tuota tuontia ei olisi, hinta täällä kyllä noissa tilanteissa nousisi; pelkästään euroja tuijottamalla voi kuitenkin kysyä, että jos ~95 % ajasta suunta on Suomesta Viroon, niin onko tuo ~5 % pieni alennus Suomen hinta-alueeseen siirtoyhteyden väärti.

Tulevaisuudessa kun Aurora-linja valmistuu, niin silloin toki Suomen hinnat laskee. Täytyy toki muistaa, että tällöin myös Suomen läpi menevä vienti Keski-Ruotsiin lisääntyy, eli SE3<-->FI suunta kääntyy yhä enemmän siihen, että SE1sta hinta valuu SE3een, kun Ruotsin sisäiset siirtoyhteydet on mitä on (hox! Ruotsissa oli vielä noin kymmenen vuotta sitten vain yksi hinta-alue, mutta koska hintatasaus tehtiin puuttuvien siirtoyhteyksien vuoksi tavalla, joka rikkoi EU-sääntöjä, jakaantui Ruotsin hinta-alue pienempiin alueisiin).

Todettakoon, niin kuin täälläkin on viimeksi tänään korjattu, että pullonkaulatuotot (=kun siirtoyhteyden päässä olevien hinta-alueiden hinta ei ole sama) ei mene sähkön tuotantoyhtiöille, vaan pullonkaulatuotot jaetaan tasan siirtoyhteyden omaaville kantaverkkoyhtiöille.

Oma mielipide:
- Nykyiset siirtoyhteydet ovat hyvä juttu. Viron siirtolinjaa täytyy myös perustella sillä, että samaan tapaan kuin meiltä valuu sähköä sinne, saamme halvempaa sähköä Ruotsista(ja Ruotsin läpi meille tulevaa halvempaa sähköä Norjasta); eli ei voida toimia rusinat pullasta periaatteella. Ei tuo nyt kehitysapulinja ole, mutta solidaarisuutta kuitenkin (ja Suomen huoltovarmuuden kannalta toimii pahan päivän varalla olettaen, että mm. Viro pitää ne liuskeöljykivivoimalansa reservissä toiminnassa).
- Tuleva Aurora-linja laskee Suomen ja SE3 hintaa. Sekin on hyvä juttu olettaen, että Pohjois-Ruotsiin kaavaillun energiaintensiivisen teollisuuden vastapainoksi Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan lisätään myös tuotantokapasiteettia (lähinnä tuulivoimaa, joet yms. taitaa olla aika pitkälti jo kyllästetty vesivoimaloilla; tokihan kesäaikaan siellä paistaa aurinko 24/7 monta kuukautta, eli myös aurinkovoimalla voi noilla alueilla vähentää vesivoiman juoksutusta kesällä, keräten vettä altaisiin, ja holdata vettä pimeään talveen); muussa tapauksessa jos halpa tuotanto ei noilla alueilla lisäänny, niin voipi suunta kääntyä nykyistä useammin vienniksi Suomesta Pohjois-Ruotsiin.
- Suomen ja Viron välille kaavaillaan EstLink3. Tämähän sitten poistaisi Aurora-linjan vaikutusta, ellei samaan aikaan Viro rakenna Saarenmaata täyteen tuulivoimaloita, jotka voisivat tuota EstLink3 perustella Suomen näkökulmasta. Suomalaisesta vinkkelistä en kuitenkaan pitäisi kiirettä tuon EstLink3 rakentamisen kanssa; baltit sen toki pikaisesti haluaisivat, ja painaisin villaisella ne pienet puheet joissa virolaiset pelkää, että mahdollisesti rakennettavan Saarenmaan megatuulivoimalan halpa sähkö valuisi siirtolinjoja pitkin Suomeen (ja siitä eteenpäin SE3).

 

[HTK12]

Ei se nyt ihan yksiselitteisesti noin ole. Alkuperäinen kirjoittaja nosti siirtolinjojen ongelmana esiin etenkin tuon Viroon viennin. Ei ne siirtolinjat kokonaisuutena toki ongelma ole, mutta harvassa on ne hetket kun Viron siirtolinjasta on Suomelle "hyötyä".
Nimittäin a.t.m kun OL3 toimii, SE1-->FI siirtokapasiteetti on ~1200MW. Tästä laskennallisesti Viroon valuu suurimman osan ajasta ~1000MW, koska Virossa on lähes poikkeuksetta joko sama tai kalliimpi hinta kuin Suomessa. Siispä tuosta Pohjois-Ruotsin tuonnista Suomen hintaa laskemaan jää se noin ~200MW, jota ei voida Viroon viedä. Tästä syystä voi ajatella, että halvemmasta SE1-hinnasta suurin osa valuu Suomen läpi Viroon, ja tästä syystä Suomen aluehinta kiinnittyy usein SE3 (FI<-->SE3 siirtosuunta vaihtelee, mutta taitaa enemmän kuitenkin sähköä virrata Keski-Ruotsista Suomeen, kuin toisin päin).

No kyllä se vaan on. Alkuperäinen kirjoittaja yrittää kerätä rusinat pullasta. Siirtoyhteydet pitää nähdä kokonaisuutena. SE3 hintakin on maltampi kuin Suomen hinta, joten siirtoyhteydet laskevat hintoja Suomessa. Ilman siirtoyhteyksiä OL3 järjestelmäsuoja olisi pitänyt rakentaa jotenkin muuten, tätäkään hyötyä ei pidä unohtaa.

 

[Mukava]

Ringhals 4 taitaa olla vielä rikki? Mutta sekin ennakoi että olisi tänään tulossa linjoille

Uusin tieto näyttäisi että 4.12 23:59 eli olisi ainakin vielä huomisen pois pelistä.

 

[Grez]

Uusin tieto näyttäisi että 4.12 23:59 eli olisi ainakin vielä huomisen pois pelistä.

Miksei ne tänne oo päivittäneet?

 

[Mukava]

Miksei ne tänne oo päivittäneet?

Hmm ehkä mä katsoin tuon nyt väärin kun taisikin olla tuo siirtolinja joka on vielä huomisen pois päältä

 

[Pezqu]

No kyllä se vaan on. Alkuperäinen kirjoittaja yrittää kerätä rusinat pullasta. Siirtoyhteydet pitää nähdä kokonaisuutena. SE3 hintakin on maltampi kuin Suomen hinta, joten siirtoyhteydet laskevat hintoja Suomessa. Ilman siirtoyhteyksiä OL3 järjestelmäsuoja olisi pitänyt rakentaa jotenkin muuten, tätäkään hyötyä ei pidä unohtaa.

Niin. Alkuperäinen kirjoittaja: "Siirtolinjoissa onkin se meidän ongelma, me viemme käytännössä lähes joka päivä Viroon ja se epäsuorasti nostaa hintoja, koska sitä halpaa vettä ja kohtuuhintaista
ydinvoimaa siirretään paremmalla hinnalla eteenpäin."
Sinä: "Tässä olet yksiselitteisesti väärässä."

Kuten itse kirjoitin pitkään viestiini, tulkitsin niin että AP näki siirtolinjoissa isoimpana ongelmana nimenomaan Viron siirtolinjan. Tähän itse tartuin. Jos haluat pitää kiinni mielipiteestäsi, että on yksinkertaisesti väärin tuomita (kaikki) siirtolinjat, saat tietysti pitää mielipiteesi. Kuten itse yritin tuoda esiin, ei tuo Viron siirtolinja ole mielestäni mitenkään täysin ongelmaton.

Sinänsä keskustelu nykyisistä Viron siirtolinjoista(EstLink1&EstLink2) on toki turhaa, koska ei niitä tietenkään olla katkaisemassa. Tähän liittyen toinkin keskusteluun odotetun Aurora-linjan vastapainoksi, että jos sen lisäksi rakennetaan EstLink3, Aurora-linjan hyöty hinnan alentajana osittain poistuu.

Summarum: Jos se ei siis tullut ilmi, en vastusta tai pidä huonona siirtolinjoja itsessään. Kaavaillun EstLink3 suunnittelua ja rakentamista kuitenkin hidastelisin pelkästään suomalaisesta €-vinkkelistä; rakentakoot enemmän niitä AC-siirtoyhteyksiä Keski-Euroopasta Baltiaan, ja tukeutukoot Keski-Euroopan hintaan, kun muutenkin ovat siihen Continental Synchronous Area -liittymässä (Suomi, Ruotsi, Norja ja Itä-Tanska muodostavat oman verkkonsa).

P.S. Toivottavasti tässä viestissä nyt ei ollut mitään mihin tarvitsisi tarttua. Jos ehdottomasti haluat, anna mennä; jätän vastaamatta, kun en mitään "murovääntöä" ollut tässä hakemassa. Jos yhtään helpottaa (vaikkei toki pitäisi): en lue puolikaan tietokonerikki -henkilön viesteistä, kun alun viestien luvun jälkeen tuntuu että kyse on vain päättymättömästä paskanjauhannasta.

 

[mattix]

Mikä selittää huomiset kusetushinnat? Mikä nyt on rikki..?

Ei mitään kusetusta. Tiukkaa pakkasta ja tyyntä Pohjois-Pohjanmaalla sekä Länsi-Suomessa. Jos hermostuttaa, niin suosittelen määräaikaista sopimusta.

Karkea nyrkkisääntö, kun ei tuule:
kesällä - hinta +10c päivällä ja +5c yöllä
talvella - hinta +20c päivällä ja +10c yöllä

Joo tota mä olenkin ihmetellyt, monet samatkin hemmot, pitävät hyvänä, että Virosta tuodaan erittäin paljon hiilidioksiidia tuottavaa sähköä, mutta Suomessa tehtynä se muuttuukin huonoksi asiaksi.

Ihan hyvä pointti. Se tarve Viron sähkölle on vähäistä, mutta huippukuormien aikaan erittäin tarpeellista. Olisiko Viron palava kivi on halvempaa kuin kotimainen hiililauhde ja siksi kotimaisia laitoksia on purettu. Ylikapasiteettiä kenties?

Ja kuten edellä todettiin, rusinoita ei napata pullasta. Jos kitisemme Viron yhteydestä, niin Ruotsikin voisi kitistä meidän yhteyksistä.

Ei se nyt ihan yksiselitteisesti noin ole.

Erinomainen postaus, peukku sille

 

[tietokonerikki]

No kyllä se vaan on. Alkuperäinen kirjoittaja yrittää kerätä rusinat pullasta. Siirtoyhteydet pitää nähdä kokonaisuutena. SE3 hintakin on maltampi kuin Suomen hinta, joten siirtoyhteydet laskevat hintoja Suomessa. Ilman siirtoyhteyksiä OL3 järjestelmäsuoja olisi pitänyt rakentaa jotenkin muuten, tätäkään hyötyä ei pidä unohtaa.

Höpö höpö, en minä rusinoita kerää, vaan kerroin sen tosiasian mitä siinä tapahtuu. Enkä siis usko, että niitä siirtolinjoja Viroon poistetaan, toki toivon että uusi Viroon menevän 3-kaapelin valmistuminen kestää ja siinä säästyneillä euroilla kehitettäisiin Suomen sähköomavaraisuutta (ei kyllä hyvältä näytä)

Toinen asia on, sitten se kauanko Ruotsalaisilla säilyy kyky tuoda sitä sähköä Suomeen. Heilläkin on tarve kehittää teollisuuttaan ja vanhoja ydinvoimaloita.

"Todistit" tossa muuten, sen minkä jo kirjotinkin. Eli koska meillä on noi siirtolinjat Ruotsiin, emme tee omaa tuotantoa riittävästi, vaan odotomme että ne ongelmat tulee.
Energian saatavuus on myös huoltovarmuuskysymys. Olet tietysti oikeassa, että Ruotsista tuonti avittaa nyt meitä.

 

[mattix]

Energiaomavaraisuus ei pahemmin porukkaa eikä energiayhtiöitä kiinnostanut, kunnes Putte pisti pelin uusiksi. Kun meiltä päättyi edullinen 1300MW siirtoyhteys ja bioenergian saanti Venäjältä, kolautti sen energiatilannetta aika tavalla.

Sitten alkoikin tulemaan viisaita puheenvuoroja huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuudesta. 1980-luvulta lähtien vuoteen 2021 ei paljon sellaisia kuulunut. Jos osaisin, niin hakisin Muropaketin keskusteluista, kuinka moni on omavaraisuutta peräänkuuluttanut. Ei varmasti moni.

EDIT: En minäkään siitä ollut huolissani 2010-luvulla.

 

[tietokonerikki]

Niin. Alkuperäinen kirjoittaja: "Siirtolinjoissa onkin se meidän ongelma, me viemme käytännössä lähes joka päivä Viroon ja se epäsuorasti nostaa hintoja, koska sitä halpaa vettä ja kohtuuhintaista
ydinvoimaa siirretään paremmalla hinnalla eteenpäin."
Sinä: "Tässä olet yksiselitteisesti väärässä."

Kuten itse kirjoitin pitkään viestiini, tulkitsin niin että AP näki siirtolinjoissa isoimpana ongelmana nimenomaan Viron siirtolinjan. Tähän itse tartuin. Jos haluat pitää kiinni mielipiteestäsi, että on yksinkertaisesti väärin tuomita (kaikki) siirtolinjat, saat tietysti pitää mielipiteesi. Kuten itse yritin tuoda esiin, ei tuo Viron siirtolinja ole mielestäni mitenkään täysin ongelmaton.

Sinänsä keskustelu nykyisistä Viron siirtolinjoista(EstLink1&EstLink2) on toki turhaa, koska ei niitä tietenkään olla katkaisemassa. Tähän liittyen toinkin keskusteluun odotetun Aurora-linjan vastapainoksi, että jos sen lisäksi rakennetaan EstLink3, Aurora-linjan hyöty hinnan alentajana osittain poistuu.

Summarum: Jos se ei siis tullut ilmi, en vastusta tai pidä huonona siirtolinjoja itsessään. Kaavaillun EstLink3 suunnittelua ja rakentamista kuitenkin hidastelisin pelkästään suomalaisesta €-vinkkelistä; rakentakoot enemmän niitä AC-siirtoyhteyksiä Keski-Euroopasta Baltiaan, ja tukeutukoot Keski-Euroopan hintaan, kun muutenkin ovat siihen Continental Synchronous Area -liittymässä (Suomi, Ruotsi, Norja ja Itä-Tanska muodostavat oman verkkonsa).

P.S. Toivottavasti tässä viestissä nyt ei ollut mitään mihin tarvitsisi tarttua. Jos ehdottomasti haluat, anna mennä; jätän vastaamatta, kun en mitään "murovääntöä" ollut tässä hakemassa. Jos yhtään helpottaa (vaikkei toki pitäisi): en lue puolikaan tietokonerikki -henkilön viesteistä, kun alun viestien luvun jälkeen tuntuu että kyse on vain päättymättömästä paskanjauhannasta.

Ollaan tästä samaa mieltä, olen kyllä joskus tehnyt niin, että vastaan HTK12 viesteihin editoimalla omaa edellistäni. Aina ei vaan pysty. Muuten sitten vastailen pääosin muille, ja siitä seuraa sitä sun kokemaa "paskanjauhantaa" . Keskusteluun nyt vaan kuuluu jollain tasolla toikin

Eniten häiritsee toi tahallinen (en tarkoita sinua) väärinymmärtäminen ja vastatessa viitataan vain siihen osaan viestiä mikä sopii oman ajatusmaailmaan ja jätetään se loppuosa viestistä laittamatta. Joskus tulee niitä turhaan kommentoitua /oikaistua, koska niillä (irrotettuna asiayhteydestään) saadaan toisen kanta näyttämään helposti täysin erilaiselta kuin mitä se on, olet varmaa tämän huomannutkin.
Edit alle: Jos sanotaan siirtolinjat ja heti viitataan Viroon niin, kyllä siinä voi perustellusti olettaa vastaajan ymmärtävän, varsinkin kun hän on pitkään ketjua seurannut.
Eli tossa hyvä esimerkki.

Edit2 @HTK12 : Minusta sähkön pitäisi olla niin halpaa kuin, se on mahdollista. Kuitenkin niin, että kerätään (pitemmällä ajalla tarvittaessa velkaa ottaen) se tarvittava rahoitus niihin uusiin voimaloihin, tämänkin olen jo aiemmin todennut eli en ottaisi vain niitä rusioita.

 

[HTK12]

Niin. Alkuperäinen kirjoittaja: "Siirtolinjoissa onkin se meidän ongelma, me viemme käytännössä lähes joka päivä Viroon ja se epäsuorasti nostaa hintoja, koska sitä halpaa vettä ja kohtuuhintaista
ydinvoimaa siirretään paremmalla hinnalla eteenpäin."
Sinä: "Tässä olet yksiselitteisesti väärässä."

Siinä sanottiin siirtolinjojen olevan se ongelma, johon totesin ettei ole. Jos siinä olisi sanottu Viron siirtolinjojen olevan se ongelma, ei siirtolinjojen yleensä niin sitten asia erikseen, mutta ei siinä niin sanottu. Ei voi kerätä niitä rusinoita.

Höpö höpö, en minä rusinoita kerää, vaan kerroin sen tosiasian mitä siinä tapahtuu. Enkä siis usko, että niitä siirtolinjoja Viroon poistetaan, toki toivon että uusi Viroon menevän 3-kaapelin valmistuminen kestää ja siinä säästyneillä euroilla kehitettäisiin Suomen sähköomavaraisuutta (ei kyllä hyvältä näytä)

Selvästi keräät.

"Todistit" tossa muuten, sen minkä jo kirjotinkin. Eli koska meillä on noi siirtolinjat Ruotsiin, emme tee omaa tuotantoa riittävästi, vaan odotomme että ne ongelmat tulee.
Energian saatavuus on myös huoltovarmuuskysymys. Olet tietysti oikeassa, että Ruotsista tuonti avittaa nyt meitä.

Tämä "ongelma" meillä on ollut jo viimeiset 50v, ei nimittäin olla 70-luvulta alkaen olla oltu missään vaiheessa omavaraisia sähkön suhteen. Eli tuonti on avittanut meitä puoli vuosisataa. En tuossa Ruotsin tuonnissa nyt näe mitään tikittävää aikapommia, miksi meidän pitäisi omaa sähkön hintaamme alkaa nostamaan. Itä-naapurin tuontiin tuudittautuminen oli kyllä iso riski joka nyt sitten laukesikin koko Euroopan naamalle. Tuulivoima tekee Suomesta vuositasolla omavaraisen (eli tuotetaan vuodessa yhtä paljon kuin kulutetaan) tai ainakin näin Fingrid arvioi. Eihän se toki tarkoita, että olisimme joka tunti omavaraisia, mutta parempi sekin kuin nykyinen tilanne. Jätit muuten vastaamatta, että piti sen sähkön olla halpaa vai ei? Välillä sanot, että sen on pakko täällä Pohjolassa olla halpaa, että kilpailukyky pysyy. Kuitenkin kohta olet esittämässä toimia, jolla sen hintaa tullaan tuntuvasti nostamaan. Molempia et voi saada, vai kerätääntö taas rusinat?

 

[Markkanen]

Voisikohan noita pienydinvoimaloita rakentaa yhteistuotantolaitoksiksi, lämmön ja sähkön? Ratkaisisi ongelman kun on kylmä ja tuuletonta. Kesällä kun kaukolämmönkin tarve pienempi niin ei tarvitsisi niillä sähköäkään tehdä kun on muuta sähköntuotanto kapaa tyydyttämään kesäkulutus.

 

[B12]

Voisikohan noita pienydinvoimaloita rakentaa yhteistuotantolaitoksiksi, lämmön ja sähkön? Ratkaisisi ongelman kun on kylmä ja tuuletonta. Kesällä kun kaukolämmönkin tarve pienempi niin ei tarvitsisi niillä sähköäkään tehdä kun on muuta sähköntuotanto kapaa tyydyttämään kesäkulutus.

Kaukolämpövoimaloiksi noita kai on suunniteltu. Sähkön tuotanto turbiineineen vaatii eri luokan paineet ja lämpötilat. Sitten turvallisuusjutut ja hinta pompsahtavat potenssiin n.

 

[petepeluri]

Kiinteä soppari oli kyllä hyvä valinta kun katsoo paljon pörssissä maksaa huomennakin.

 

[mattix]

Kiinteä soppari oli kyllä hyvä valinta kun katsoo paljon pörssissä maksaa huomennakin.

Ajoitus ja kulutusprofiili merkkaavat enemmän kuin koskaan ennen.

Pörssisähkö on kk-tasolla ollut kalleimmillaan samoissa hinnoissa kuin halvimmat 12kk sopimukset. Jos kulutuspainotus on hyvin vahvasti vuorokauden kalleimmissa tunneissa ja/tai talvikaudella, on määräaikainen 6kk tai 12kk ollut hyvä valinta.

Jos taas kulutustaan saa ajoitettua yölle ja talvikauden kulutus ei lähde käsistä kesäaikaan verrattuna, pörssisähköllä säästää.

Ensi keväänä voitaneen tehdä välitilinpäätös ainakin tämän vuoden kesän ja syksyn 6kk ja 12kk määräaikaisten osalta. Veikkaan, että 12kk sopimukset eivät ole pärjänneet pörssisähköön nähden, mutta vahvan talvipainotuksen kuluttajat ~9c/kWh 6kk kiinteillä soppareilla voivat olla lähellä.

 

[Jzii]

Kiinteä soppari oli kyllä hyvä valinta kun katsoo paljon pörssissä maksaa huomennakin.

Oli kyllä, ihan ehdottomasti. Huomista ennen ei ole kulutettu sähköä eikä kuluteta huomisen jälkeenkään, siihen se loppuu

 

[JuSiZ]

Tuo viron kokonais kulutus olikin aika pientä. Kokomaa pyörisi melkeen pelkästään tuon siirtoyhteyden varassa. Taitaa osa siirtokapasta päätyä latvian ja liettuankin käyttöön.

 

[petepeluri]

Ajoitus ja kulutusprofiili merkkaavat enemmän kuin koskaan ennen.

Pörssisähkö on kk-tasolla ollut kalleimmillaan samoissa hinnoissa kuin halvimmat 12kk sopimukset. Jos kulutuspainotus on hyvin vahvasti vuorokauden kalleimmissa tunneissa ja/tai talvikaudella, on määräaikainen 6kk tai 12kk ollut hyvä valinta.

Jos taas kulutustaan saa ajoitettua yölle ja talvikauden kulutus ei lähde käsistä kesäaikaan verrattuna, pörssisähköllä säästää.

Ensi keväänä voitaneen tehdä välitilinpäätös ainakin tämän vuoden kesän ja syksyn 6kk ja 12kk määräaikaisten osalta. Veikkaan, että 12kk sopimukset eivät ole pärjänneet pörssisähköön nähden, mutta vahvan talvipainotuksen kuluttajat ~9c/kWh 6kk kiinteillä soppareilla voivat olla lähellä.

Aika heikosti onnistuu optimointi kun lämmittää ilpeillä.

 

[jpp]

Lupaan nyt, vain hyvää hyvyyttäni, että laitan vastaavan graafin myös joulukuun lopussa ja tammikuun sekä helmikuun. Ihan siis vain hyvää hyvyyttäni. En puutu siihen jos sinäkin haluat moista graafia laittaa, tai joku muu. Mutta edelleen se näyttää minusta että sinä hyökkäät jostain syystä minua (sekä ehkä myös sahko.tk sivustoa sekä sen ylläpitäjiä ja tahoja joita se edustaa) vastaan. Pelkästään koska "piruja maalataan seinille" julkaisemalla moisia 100% faktoja sisältäviä tietoja. Mikä minusta menee vainoharhaisuuden piikkiin...

Jos nyt laskee vaikka maltillisen 2000kWh lämmityskustannuksen tälle kuukaudelle siitä tulisi 2000x10,63 = 21 260 senttiä eli 212,60€. Toki kesällä sitten taas halvempaa ja kulutuskin vähäisempää...

Sinun viesti ei sisältänyt 100% faktoja, kun käytit kuukauden lämmityskustannusten laskennassa reilut 2 senttiä (tai reilut 20%) todellista pörssin keskiarvoa korkeampaa hintaa.

 

[petepeluri]

Oli kyllä, ihan ehdottomasti. Huomista ennen ei ole kulutettu sähköä eikä kuluteta huomisen jälkeenkään, siihen se loppuu

Omalla käytöllä pitäisi lisätä 10% keskihintaan. Kiinteällä voi käyttää sähköä tarpeen mukaan, eikä kellon.

 

[Jzii]

Kiinteällä voi käyttää sähköä tarpeen mukaan, eikä kellon.

Onpas omituista, itse olen kyllä voinut käyttää pörssisähköä ihan tarpeen mukaan

 

[takomo]

Tarkoitin tässä siis ihan puhtaasti kuluttajien sopimuksia. Yrityksillehän on sitten myynnissä todella eksoottisiakin viritelmiä. Alennuksella myyty PPA voi hyvinkin lyödä leiville. Sanotaan nyt vaikka hypoteettinen tilanne missä tuulivoimalan omakustannehinta on 30€/MWh, markkinahinta on PPA:n myyntihetkellä 40€/MWh ja seuraavan 10 vuoden ennuste näyttää että keskimäärin hinta on välillä 38-45€/MWh niin PPA saatetaan myydä vaikka hinnalla 38€/MWh että saadaan se ostaja huokuteltua matkaan.

Riskiähän siinä otetaan puolin ja toisin.

Palataanpa näihin tuulivoimayhtiöiden PPA-sopimusten riskeihin. Ruotsissa TV4 on selvitellyt tuulivoimayhtiöiden talouslukuja ja todennut, että tutkituista 3500 voimalasta 1000 on konkurssikypsiä:

Konkursvåg hotar svensk vindkraft

Minst 1 000 vindkraftverk på fallrepet – visar granskning

www.tv4.se

Helposti hahmotettava tuulivoiman haaste on siinä, että tuulisella säällä hinnat laskevat kaikkien tuottaessa samanaikaisesti. Tässä baseload PPA on voittaja: se takaa sovitun hinnan vaikka markkinahinta olisi mitä. Em. esimerkissä puisto saa 38 €/MWh vaikka markkinahinta olisi alle 10 €/MWh. Lisäksi puisto voi myydä ylijäämänsä pörssissä ja saa siitä markkinahinnan. Esim. 600 MW puisto on voinut myydä vain 180 MW PPAlla ja jättää loput markkinahinnalle. Win-Win.

Varsinainen miina on siinä, miten pahaa myrkkyä vähätuulinen aika on. Jos tuotanto on 10% nimellisestä (ihan tavallista), tässä 60 MW, puiston on hankittava markkinoilta 120 MW täyttääkseen sitoumuksensa. Jos hinta on vaikka 150€/MWh, niin puisto tekee 120 MW teholla tappiota 112€/MWh.

Kassaan tulee 180MW*38€/MWh = 6840€/h mutta hankintaan kuluu 120MW*150€/MWh = 18000 €/h ja omat kulut päälle (60MW*30€/MWh=1800€/h). Tämä ei ole edes patologisin skenaario vaan toistuva tilanne. Jos myllyt seisovat ja markkinahinta on 500€/MWh...

Millaisia PPA-sopimuksia Suomen tuulivoimayhtiöillä on ja miten ne kannattavat?

Ensi vuonna on tulossa Suomen verkkoyhtiöihin huomattava määrä aika isoja akustoja. Näiden markkinafunktiosta ko. yhtiöt kertovat tarkemmin varmasti sitten itse kun niitä alkaa putkahtelemaan.

Kuka ja kenen rahoilla tällaisia akustoja investoi? Ei akustojen pitäminen ainakaan jakeluverkkoyhtiölle kuulu eikä niitä voi verkkoasiakkailta laskuttaa.

No niin, Meri-porin huolto päättyi ja eilen testiajettiin vissiin onnistuneesti. Eli nyt talven läpi Meri-Pori on valmiudessa ajoon mikäli sähkön hinnat kiipeää korkeaksi. \o/

Ensimmäinen "mikäli" näyttäisikin olevan heti huomenna.

 

[kapiteeli]

Palataanpa näihin tuulivoimayhtiöiden PPA-sopimusten riskeihin. Ruotsissa TV4 on selvitellyt tuulivoimayhtiöiden talouslukuja ja todennut, että tutkituista 3500 voimalasta 1000 on konkurssikypsiä:

Konkursvåg hotar svensk vindkraft

Minst 1 000 vindkraftverk på fallrepet – visar granskning

www.tv4.se

Helposti hahmotettava tuulivoiman haaste on siinä, että tuulisella säällä hinnat laskevat kaikkien tuottaessa samanaikaisesti. Tässä baseload PPA on voittaja: se takaa sovitun hinnan vaikka markkinahinta olisi mitä. Em. esimerkissä puisto saa 38 €/MWh vaikka markkinahinta olisi alle 10 €/MWh. Lisäksi puisto voi myydä ylijäämänsä pörssissä ja saa siitä markkinahinnan. Esim. 600 MW puisto on voinut myydä vain 180 MW PPAlla ja jättää loput markkinahinnalle. Win-Win.

En tiedä millaisia PPA-sopimuksia suomalaisilla yhtiöillä on, mutta baseload-PPA:than vaikuttavat juuri siltä mitä monet ovat peräänkuuluttaneet, eli että tuulivoima maksaa säätövoimasta. Näitä siis ehdottomasti lisää. Markkinatalouteen kuuluvat riskit ja jos yhtiöitä menee takamukselleen, niin markkina kyllä korjaa itsensä.

Kuka ja kenen rahoilla tällaisia akustoja investoi? Ei akustojen pitäminen ainakaan jakeluverkkoyhtiölle kuulu eikä niitä voi verkkoasiakkailta laskuttaa.

Energiayhtiöt omilla rahoillaan tai tukiaisilla. Esim. EPV Energia ja Neoen Suomessa. Isossa maailmassa akut ovat erittäin kannattavaa liiketoimintaa esim. Australiassa, jossa ne ovat vieneet markkinoita huippukuormalaitoksilta. Tesla on toimittanut valtavan määrän akkuja Ausseihin juuri tätä varten.

 

[noreth]

Millaisia PPA-sopimuksia Suomen tuulivoimayhtiöillä on ja miten ne kannattavat?

Kuka ja kenen rahoilla tällaisia akustoja investoi? Ei akustojen pitäminen ainakaan jakeluverkkoyhtiölle kuulu eikä niitä voi verkkoasiakkailta laskuttaa.

Mitä olen kuullut, niin PPA sopimukset ovat yritysten välisiä luottamuksellisia sopimuksia.

Akut ovat hyviä nopeaan säätöön. Vesivoiman yhteydessä säästävät koneistoja kulumiselta. Mm. Fortum käytti jo vuosia sitten.

Maailman vanhin ja uusin energiavarasto rinnakkain: akut ja vesivoima | Fortum

Vesivoima on ketterää, mutta ketteryydellä on oma hintansa. Litium-ioni-akut astuvat tässä vaiheessa kuvaan.

www.fortum.fi

 

[petepeluri]

Onpas omituista, itse olen kyllä voinut käyttää pörssisähköä ihan tarpeen mukaan

Noihin hintoihin ei pääse ilman optimointia.

 

[takomo]

En tiedä millaisia PPA-sopimuksia suomalaisilla yhtiöillä on, mutta baseload-PPA:than vaikuttavat juuri siltä mitä monet ovat peräänkuuluttaneet, eli että tuulivoima maksaa säätövoimasta. Näitä siis ehdottomasti lisää. Markkinatalouteen kuuluvat riskit ja jos yhtiöitä menee takamukselleen, niin markkina kyllä korjaa itsensä.

Oikeansuuntaista, toki, kunhan ei vain olisi eläkevaroja sijoitettuna tuulivoimaan. Omistajat ja rahoittajat on useinkin eri tahoja:
"Laaksosen mielestä on vain hyvä, että kalliin infrastruktuurin rakentamisen taloudellinen riski ei jää kokonaan esimerkiksi suomalaisten eläkerahastojen kontolle. Hänestä ulkomaista omistusta ihmetellessä saattaa unohtua, että toimintaan liittyy myös taloudellisen epäonnistumisen mahdollisuus."

Energia | Suomen tuulivoimalat ovat jo pääosin ulkomaisessa omistuksessa

Suomen tuulivoimalat ovat yhä useammin saksalaisessa tai ranskalaisessa omistuksessa. Lut-yliopiston tutkimusjohtaja ei silti näe ilmiössä ongelmaa.

www.hs.fi

Näinköhän PPA-hankkeiden riskiprofiilia markkinoidaan oikein:
"...kuin ulkomaisilla suurilla rahoittajilla, joiden taskut ovat syvemmät.
”He saattavat olla tyytyväisiä siihen, jos he saavat kolmen tai neljän prosentin pitkäaikaisen ja vähäriskisen tuoton.”"

Mikään sopimusrakenne ei tietenkään muuta sitä, että säätövoiman tuottamiseen tarvitaan voimalat. Pörssi ei tuota yhtään mitään. Olisi kuluttajien etu, että markkinoilla olisi tarjolla runsaasti kohtuuhintaista säätövoimaa.

Mitä olen kuullut, niin PPA sopimukset ovat yritysten välisiä luottamuksellisia sopimuksia.

Lähtökohtaisesti näin mutta jos osapuolena on pörssiyhtiö, niin lienee välttämätöntä tehdä jonkinlaista selkoa niiden sisällöstä. Usein yhtiöt kertovat niistä vapaaehtoisestikin, esim:

Hydro signs new long-term power contract for Norwegian aluminium portfolio

www.hydro.com

"...annual baseload supply of 1.65 TWh in the period from the beginning of 2021 to the end of 2039."

 

[Shajk]

Vaikka Meri-pori oli äsken huollettu ja koeajettu, ei lähtenyt käyntiin tänään. Turbiini ongelmia.

Edit:

Fortum ostaa ID markkinalta korvaavaa tuotantoa. Tällä hetkellä näyttäisi että tämä seidaihdus maksaa reippaasti yli neljännes miljoona euroa jos ne saa laitos käyntiin kello 12. Sen jälkeen jos ne ajaa täydellä teholla tulisi ehkä 150000 euroa voittoa, ja päivä jäisi Teslan verran miinukselle.

Huomenna ajo ei ehkä enää kannata kun Ruotsin puolella Ringhals 4 ajaa täydellä teholla.

 

[rock]

Millaisia PPA-sopimuksia Suomen tuulivoimayhtiöillä on ja miten ne kannattavat?

PPA:t ovat yritysten välisiä, ne on tehty OTC:nä eikä niitä siten ole mitenkään noteerattu pörssissä. Yrityssalaisuuden piirissä. Kaikki mitä PPA:sta tuossa tarinoit pitää ihan paikkansa, samoin siitä miten lisätuulivoima kannibalisoi entisestään nykyistä tuulivoimaa, jokainen lisä-MW syö entisten kannattavuutta jos ne rakennetaan samalle hinta-alueelle. Tämän takia en pidä todennäköisenä että Suomeen rakennetaan läheskään sitä määrää tuulivoimaa mitä kaavaillaan ellei tänne tule samassa tahdissa kovasti sähköä kuluttavaa teollisuutta (se kuuluisa vety,alumiini jne.).

Kuka ja kenen rahoilla tällaisia akustoja investoi? Ei akustojen pitäminen ainakaan jakeluverkkoyhtiölle kuulu eikä niitä voi verkkoasiakkailta laskuttaa.

Pääasiassa muutenkin tuotantoa omistavat tahot, jonkun verran ihan uudet riskirahoitusfirmat jotka ovat onnistuneet vakuuttamaan sijoittajat homman kannattavuudesta joka perustuu ihan puhtaasti hintojen koviin heilahteluihin.

 

[Markkanen]

Vaikka Meri-pori oli äsken huollettu ja koeajettu, ei lähtenyt käyntiin tänään. Turbiini ongelmia.

Edit:

Fortum ostaa ID markkinalta korvaavaa tuotantoa. Tällä hetkellä näyttäisi että tämä seidaihdus maksaa reippaasti yli neljännes miljoona euroa jos ne saa laitos käyntiin kello 12. Sen jälkeen jos ne ajaa täydellä teholla tulisi ehkä 150000 euroa voittoa, ja päivä jäisi Teslan verran miinukselle.

Huomenna ajo ei ehkä enää kannata kun Ruotsin puolella Ringhals 4 ajaa täydellä teholla.

Miten tuo meri-pori voi olla noin paska? Mikähän sen pisin yhtäjaksoinen ajopätkä ollut sen jälkeen kun joutui tehoreservistä pois?

 

[B12]

Tämän takia en pidä todennäköisenä että Suomeen rakennetaan läheskään sitä määrää tuulivoimaa mitä kaavaillaan ellei tänne tule samassa tahdissa kovasti sähköä kuluttavaa teollisuutta (se kuuluisa vety,alumiini jne.).

Alumiinisulattoa ei voi rakentaa "tuurivoiman" varaan. Usein ne on tehty esim vesivoiman äärelle ja tehtaat usein tekevät itse oman (halvan) sähkönsä. Joskus olin sekaantuneena projektiin kun tehtiin turbiineja alumiinisulaton voimalaan. Joku elektrolyysillä tehty vety saattaisi toimia, jos tuottaja sietää pitkät tuotantokatkot tyynellä kelillä.

Akutkin taitavat olla liian kalliita, jotta "osta halvalla ja myy kalliilla" - sähköbisnes toimisi luotettavasti.

 

[rock]

Alumiinisulattoa ei voi rakentaa "tuurivoiman" varaan. Usein ne on tehty esim vesivoiman äärelle ja tehtaat usein tekevät itse oman (halvan) sähkönsä.

Joo, tämä pitää ihan paikkansa. Tästä syystä ne ovat lähes yksinomaan Norjassa. Oli minulta vähän huono esimerkki näin aamulla. "vihreän"teräksen tuotanto olisi ollut vähän parempi veto tuohon.

Joku elektrolyysillä tehty vety saattaisi toimia, jos tuottaja sietää pitkät tuotantokatkot tyynellä kelillä.

Vedyn tuotantoon on kehitetty useitakin eri elektrolyysitekniikoita, osa sietää paremmin katkoksia sähkön käyttöön kuin toiset. Eli ainakin osa tekniikoista sopii myös tuulivoimapainotteisille alueille. Tosin prosessin muut kustannukset ovat ainakin tällä hetkellä niin korkeat että vaikka sähkö olisi käytännössä nollahintaista niin ihan heti tuosta ei tule massatuotantoa. Hype on toki juuri nyt vahva.

Akutkin taitavat olla liian kalliita, jotta "osta halvalla ja myy kalliilla" - sähköbisnes toimisi luotettavasti.

Miten sen nyt ottaa. Kyllä sain tuossa laskettua keissin millä löytyi hintaeron breakeven piste, mutta enpä nyt sitäkään voi kertoa. Sanotaanko näin että mitä enemmän systeemissä on tuulivoimaa, sen paremmalta akkujen kannattavuus näyttää, mutta ei se mikään kultakaivos tule olemaan.

 

[Seizera]

Kuka ja kenen rahoilla tällaisia akustoja investoi? Ei akustojen pitäminen ainakaan jakeluverkkoyhtiölle kuulu eikä niitä voi verkkoasiakkailta laskuttaa.

Vähän tulikin jo vastausta, mutta verkkoyhtiöt ei tosiaan laillisesti voi akkuja omistaa tai niihin investoida. Niiltä voi kuitenkin ostaa kapasiteettia. Eli tuotantoyhtiöt&uudet markkinapelurit on akkujen takana. Verkkoyhtiön näkökulmasta ne on vaan uusia liittyjiä sähköverkkoon ja sieltä puolelta vuosi 2024 näyttää erittäin runsaalta ainakin vielä.

 

[B12]

Miten sen nyt ottaa. Kyllä sain tuossa laskettua keissin millä löytyi hintaeron breakeven piste, mutta enpä nyt sitäkään voi kertoa. Sanotaanko näin että mitä enemmän systeemissä on tuulivoimaa, sen paremmalta akkujen kannattavuus näyttää, mutta ei se mikään kultakaivos tule olemaan.

Nämä bisnekset sitten sahaavat omaa oksaansa pidemmällä aikavälillä, koska halpa kallistuu ja kallis halpenee sen seurauksena. Jossakin vaiheessa vaarana on, että muuttuvat sitten kannattamattomiksi, kun heilunta vähenee riittävästi. Sama käy ilmaisen sähkön varaan lasketuille bisneksille, kuten vety. Haiskahtaa vähän sellaiselta siirtymäkauden hommalta. Akkujen elinikäkään ei ole rajaton, eli max yhden akun iän saattaisi bisnes toimia.

2kpl uusia keskikokoisia ydinreaktoreita olisi se mitä Suomi oikeasti tarvitsisi. Nytkin on pakkasta maltilliset 10 astetta, tuulivoima nolla ja tuonti 2000MW.

 

[rock]

Nämä bisnekset sitten sahaavat omaa oksaansa pidemmällä aikavälillä, koska halpa kallistuu ja kallis halpenee sen seurauksena. Jossakin vaiheessa vaarana on, että muuttuvat sitten kannattamattomiksi, kun heilunta vähenee riittävästi. Sama käy ilmaisen sähkön varaan lasketuille bisneksille, kuten vety. Haiskahtaa vähän sellaiselta siirtymäkauden hommalta. Akkujen elinikäkään ei ole rajaton, eli max yhden akun iän saattaisi bisnes toimia.

2kpl uusia keskikokoisia ydinreaktoreita olisi se mitä Suomi oikeasti tarvitsisi.

Olen tästä täysin samaa mieltä. Akkujen käyttöikä ja takaisinmaksu aika eivät ole ihan hirveän kaukana toisistaan. Akkujen kohdalla kannattavuutta parantaa hirveästi jos ne laitetaan ainakin näin alkuun säätösähkömarkkinalle missä riittää yksi kunnon trippi ja useammankin kuukauden tuotot on sillä saavutettu. Akkujen kohdalla on totta sama kannibalisaatio kuin tuulivoimassa kun kaikki kuitenkin pelaavat samoilla pelimerkeillä ja markkinoilla.

Mitä tulee ydinvoimaan niin pari kappaletta sellaisia 800MW reaktoreita istuisi markkinaan oikein kivasti. SMR:t tulevat aikanaan kaukolämpöön primääristi, niiden sähkön tuotto tulee olemaan sekundääristä (jos ollenkaan).

 

[Paapaa]

Jossakin vaiheessa vaarana on, että muuttuvat sitten kannattamattomiksi, kun heilunta vähenee riittävästi

Se ei ole mikään vaara, vaan ihan normaalia markkinataloutta. Ensin on bisnekselle markkinarako, ensimmäiset firmat tekevät isoa tulosta, tulee enemmän yrittäjiä ja markkinarako kutistuu ja katteet kaventuvat. Mitä pienempi tuottopotentiaali, sitä vähemmän tulee uusia yrittäjiä. Mitä pienempi tuottopotentiaali, sitä enemmän vanhat ja uudet yrittävät parantaa toimintaansa, jotta saavat paremmat tuoton eli teknologia kehittyy.

Eli ei vaara, vaan mahdollisuus.

 

[B12]

Se ei ole mikään vaara, vaan ihan normaalia markkinataloutta. Ensin on bisnekselle markkinarako, ensimmäiset firmat tekevät isoa tulosta, tulee enemmän yrittäjiä ja markkinarako kutistuu ja katteet kaventuvat. Mitä pienempi tuottopotentiaali, sitä vähemmän tulee uusia yrittäjiä. Mitä pienempi tuottopotentiaali, sitä enemmän vanhat ja uudet yrittävät parantaa toimintaansa, jotta saavat paremmat tuoton eli teknologia kehittyy.

Eli ei vaara, vaan mahdollisuus.

Ollaankos nyt siis jo tilanteessa, jolloin se kaavailtu ja odotettu massiivinen tuulivoimakapasiteetin lisääntyminen ei enää tapahdukaan markkinoiden kyllästymisen takia? Eli sähköstä ei saa mitään kun tuulee ja tyynellä saisi, mutta myllyt seisovat? Eli "tuurivoiman" lisäämisessä ei ole enää tuottajille taloudellista järkeä.

 

[Markkanen]

Ollaankos nyt siis jo tilanteessa, jolloin se kaavailtu ja odotettu massiivinen tuulivoimakapasiteetin lisääntyminen ei enää tapahdukaan markkinoiden kyllästymisen takia? Eli sähköstä ei saa mitään kun tuulee ja tyynellä saisi, mutta myllyt seisovat? Eli "tuurivoiman" lisäämisessä ei ole enää tuottajille taloudellista järkeä.

Pitäisi rakentaa sinne missä tuulivoimaa ei vielä ole. Kotkassa voi hyvinkin tuulla silloin kuin Kalajoessa ei tuule.

 

[No Future]

Jossain vaiheessahan Itä-Suomeen/pohjois-Karjalaan haaveiltiin tuulivoimaa, kun siellä oli väitetysti tuulivarmimpia alueita koko maassa. Ja halpaa lääniä kans.

 

[Svaiski]

Miksei ne tänne oo päivittäneet?

On se tuonne päivitetty, tosin tuo kyseinen linkki vie kolmanteen samaan aiheesen liittyvään viestiin. Tuolta sivulta kun katsoo "Related Messages" -kohdasta niin siellä näkyy currently viewing toiseksi uusimmassa ja uusin on neljäs viesti joka on tullut 3.12.2023.

 

[Shajk]

AK2, 250MW vikaantuu ja tippui pois teollisuuden yhteistuotannosta. Kuinkahan moni muu laitos hajoaa tänään vielä?

 

[Grez]

On se tuonne päivitetty

Ehkä olisit voinut huomata, että minä kirjoitin viestin 3.12. kello 15:46 suomen aikaa ja tuo neljäs versio on laitettu tuonne 3.12. kello 19:07 suomen aikaa.

 

[Grez]

AK2, 250MW vikaantuu ja tippui pois teollisuuden yhteistuotannosta. Kuinkahan moni muu laitos hajoaa tänään vielä?

Suomenoja 2 tippui myös aamulla 7.51. Toki se on vain 64 MW

 

[Dieselman]

Jossain vaiheessahan Itä-Suomeen/pohjois-Karjalaan haaveiltiin tuulivoimaa, kun siellä oli väitetysti tuulivarmimpia alueita koko maassa. Ja halpaa lääniä kans.

Taitaa olla että Puolustusvoimat torppaa nämä. Aiheuttaa tutkahäiriöitä.

 

[Shajk]

Ruotsissa tehoreserviin valmiustaso nostettiin aamulla, Karlshamnin öljyvoimala (600+ MW) voi kahdessa tunnissa lähteä käyntiin mikäli tulee tarve. Torstaihin asti voimassa.

Suomi-Balttia-Ruotsi alueella nyt yhteensä 4500MW tuotantoa pois pelistä.

 

[Svaiski]

Ehkä olisit voinut huomata, että minä kirjoitin viestin 3.12. kello 15:46 suomen aikaa ja tuo neljäs versio on laitettu tuonne 3.12. kello 19:07 suomen aikaa.

Pahus, sitä en hoksannut tarkistaa ja oletin tämän liittyvän vaan siihen miten tuo Nordpoolin UMM viestintä toimii, se kun ei automaattisesti päivitä vaan uusinta settiä näkyviin jos käyttää aiemmin linkattua urlia. Käsi pystyyn virheen merkiksi ja pahoittelut tästä.