Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Taneli-]

No hyvin minimaalisesti olet hintojen laskemisesta kirjoitellut

Muistelisin että olen varmaan päälle vuoden kirjoitellut miten kannattaa odottaa kesää, että 2023 vielä päästään alle 9 senttiin ja yleensä otan sopimuksen touko-syyskuussa ja sitten hinnat alkavat taas nousemaan. Että en usko että 2023 vielä päästäisiin 6 senttiin tai alle mutta että 6 alkavia hintoja voisi nähdä pidemmissä sopimuksissa jo 2024 kesän aikana.
Että niihin ensimmäisiin juuri ja juuri alle 10 senttiä kWh hintoihin ei ehkä kannata tarttua kun kesä on vasta edessä ja turha itseään lukitä mihinkään menee vaikka pörssillä mikä on kesällä halpaa jne jne. Että itsekin aion tehdä sopimuksen vasta 5-8 kuun aikoihin vaikka se kestää vielä lähes jouluun saakka. Että tein sen mukaan mitä kirjoitin ja otin sopimuksen vasta elokuussa 2023 jolloin päästiin jo hyvin alle 9 sentin kWh hintoihin. Että Olkiluoto 3 valmistuu kohta, se tulee laskemaan hintoja, että kesällä se sähkön hinta on "aina" ollut halvempaa ja silloin kannattaa sitä sopimusta tehdä eikä näin alkuvuodesta kun on vielä pakkasia ja lumet maassa. Että ne euron+ kWh hinnat olivat ja menivät, tuskin enää palaavat ei kannata tarttua mihinkään jopa 20c kWh hintoihin koska ne aivan varmasti tulevat alaspäin jne jne.

Jos oikeasti haluat voin pyrkiä etsimään noita viestejä mutta uskallan väittää että hieman valikoiva on muisti jos oikeasti olet sitä mieltä että olen kirjoitellut ainostaan että hinnat nousevat, ne euro per kWh hinnat olivat halpoja ja nyt ollaan vaan jatkuvassa noususuhdanteessa mihin ei mikään voi auttaa.

 

[HTK12]

Muistelisin että olen varmaan päälle vuoden kirjoitellut miten kannattaa odottaa kesää, että 2023 vielä päästään alle 9 senttiin ja yleensä otan sopimuksen touko-syyskuussa ja sitten hinnat alkavat taas nousemaan. Että en usko että 2023 vielä päästäisiin 6 senttiin tai alle mutta että 6 alkavia hintoja voisi nähdä pidemmissä sopimuksissa jo 2024 kesän aikana.
Että niihin ensimmäisiin juuri ja juuri alle 10 senttiä kWh hintoihin ei ehkä kannata tarttua kun kesä on vasta edessä ja turha itseään lukitä mihinkään menee vaikka pörssillä mikä on kesällä halpaa jne jne. Että itsekin aion tehdä sopimuksen vasta 5-8 kuun aikoihin vaikka se kestää vielä lähes jouluun saakka. Että tein sen mukaan mitä kirjoitin ja otin sopimuksen vasta elokuussa 2023 jolloin päästiin jo hyvin alle 9 sentin kWh hintoihin. Että Olkiluoto 3 valmistuu kohta, se tulee laskemaan hintoja, että kesällä se sähkön hinta on "aina" ollut halvempaa ja silloin kannattaa sitä sopimusta tehdä eikä näin alkuvuodesta kun on vielä pakkasia ja lumet maassa. Että ne euron+ kWh hinnat olivat ja menivät, tuskin enää palaavat ei kannata tarttua mihinkään jopa 20c kWh hintoihin koska ne aivan varmasti tulevat alaspäin jne jne.

Jos oikeasti haluat voin pyrkiä etsimään noita viestejä mutta uskallan väittää että hieman valikoiva on muisti jos oikeasti olet sitä mieltä että olen kirjoitellut ainostaan että hinnat nousevat, ne euro per kWh hinnat olivat halpoja ja nyt ollaan vaan jatkuvassa noususuhdanteessa mihin ei mikään voi auttaa.

No jostain hintojen yleisestä laskemisesta olet varmaan joskus kirjoitellut, mutta pörssi hintojen osalta en kyllä muista muita kuin noita kauhisteluja/pirujen maalailua. Kun pörssin hinnat on laskeneet ei ole juuri kommenttia näkynyt, vastaavasti kun nousua on ollut, niin silloin on kyllä melkein aina ollut kauhistelua noususta. Enkä usko olevani ainut joka tämän havainnon on tehnyt.

 

[Janishell]

No jostain hintojen yleisestä laskemisesta olet varmaan joskus kirjoitellut, mutta pörssi hintojen osalta en kyllä muista muita kuin noita kauhisteluja/pirujen maalailua. Kun pörssin hinnat on laskeneet ei ole juuri kommenttia näkynyt, vastaavasti kun nousua on ollut, niin silloin on kyllä melkein aina ollut kauhistelua noususta. Enkä usko olevani ainut joka tämän havainnon on tehnyt.

Suora sähkölämmittäjää ei pahemmin haittaa kesällä olevat korkeat hinnat, mutta jos talvella pörssi hinnat ovat kovat niin ei hyvä.

 

[HTK12]

Suora sähkölämmittäjää ei pahemmin haittaa kesällä olevat korkeat hinnat, mutta jos talvella pörssi hinnat ovat kovat niin ei hyvä.

Tätäkään en itse ymmärrä, vaikka asunkin suorasähkö OKT:ssa. Kyllä itseäni ainakin kiinnostaa se sähkön hinta kesälläkin. Ei se kesän kulutus mikään merkityksetön ole kuten useampikin on täällä todennut. Saunominen kuluttaa sähköä ihan samoin kesät talvet ja lämmintä vettä menee itsellä kesällä enemmän jne. Toki talvella menee enemmmän sähköä, mutta kyllä sillä kesänkin hinnalla on merkitystä. Otetaan nyt vaikka saunominen esimerkiksi ~20kWh menee itsellä kerralla kun laskee lämpimän veden mukaan.

 

[Janishell]

Tätäkään en itse ymmärrä, vaikka asunkin suorasähkö OKT:ssa. Kyllä itseäni ainakin kiinnostaa se sähkön hinta kesälläkin. Ei se kesän kulutus mikään merkityksetön ole kuten useampikin on täällä todennut. Saunominen kuluttaa sähköä ihan samoin kesät talvet ja lämmintä vettä menee itsellä kesällä enemmän jne. Toki talvella menee enemmmän sähköä, mutta kyllä sillä kesänkin hinnalla on merkitystä. Otetaan nyt vaikka saunominen esimerkiksi ~20kWh menee itsellä kerralla kun laskee lämpimän veden mukaan.

Itselläni on kolminkertainen sähkönkulutus talvella pakkaskeleillä, kuin verrattuna kesällä plussa keleillä.

 

[Taneli-]

Tätäkään en itse ymmärrä, vaikka asunkin suorasähkö OKT:ssa. Kyllä itseäni ainakin kiinnostaa se sähkön hinta kesälläkin. Ei se kesän kulutus mikään merkityksetön ole kuten useampikin on täällä todennut.

Tuo on ehkä enempi sanontatapa. En usko että kukaan ihan tosisaan on ja tarkoittaa ettei yhtään haittaisi vaikka 1.5-1.10 välisen ajan hinta olisi 10€/kWh ja 100€/kk maksu. Mutta sillä tarkoitetaan enempi sitä että:

- Talvella kulutus on paitsi suurempaa myös se lämmitys on ns. pakollinen paha mikä jatkuu ympäri vuorokauden. Pimeys on jatkuvana ongelmana joten valot ovat päällä, ulkona on paitsi kylmää myös märkää joten istutaan sisällä ja katsellaan TV:tä, pelataan tietokoneella / pelikonsolilla ja lihotaan.
Toki sen auton voi ladata öisin / viikonloppuisin.

- Kesällä taas moni pystyy itse hieman tekemään muutoksia kuten siirtää sen totutun kello 17-21 perjantai saunomisen esim. lauantaille tai sunnuntaille. Menee nukkumaan kun tulee pimeää jne. (ok, tuollainen on ehkä liiallista säästäväisyyttä, eipä nykyisin ledivalot paljoa sähköä kuluta) ja ei istu TV:n tai tietokoneen ääressä vaan käy ulkona kävelemässä ja harrastaa muutenkin kauniissa kesäsäässä. Ulkona voidaan myös grillata, valmistaa rosvopaistia ja olla enempi vaikka siellä takapihalla tehden kaikkea mukavaa.
Toki sen auton voi ladata öisin / viikonloppuisin.

 

[HTK12]

Itselläni on kolminkertainen sähkönkulutus talvella pakkaskeleillä, kuin verrattuna kesällä plussa keleillä.

Tottakai se kulutus on isompi, mutta kun suurimmassa osassa Suomea ei enää kunnon pakkastalvea ole, niin se kovan kulutuksen aika on aika lyhyt.

Tuo on ehkä enempi sanontatapa. En usko että kukaan ihan tosisaan on ja tarkoittaa ettei yhtään haittaisi vaikka 1.5-1.10 välisen ajan hinta olisi 10€/kWh ja 100€/kk maksu. Mutta sillä tarkoitetaan enempi sitä että:

- Talvella kulutus on paitsi suurempaa myös se lämmitys on ns. pakollinen paha mikä jatkuu ympäri vuorokauden. Pimeys on jatkuvana ongelmana joten valot ovat päällä, ulkona on paitsi kylmää myös märkää joten istutaan sisällä ja katsellaan TV:tä, pelataan tietokoneella / pelikonsolilla ja lihotaan.
Toki sen auton voi ladata öisin / viikonloppuisin.

- Kesällä taas moni pystyy itse hieman tekemään muutoksia kuten siirtää sen totutun kello 17-21 perjantai saunomisen esim. lauantaille tai sunnuntaille. Menee nukkumaan kun tulee pimeää jne. (ok, tuollainen on ehkä liiallista säästäväisyyttä, eipä nykyisin ledivalot paljoa sähköä kuluta) ja ei istu TV:n tai tietokoneen ääressä vaan käy ulkona kävelemässä ja harrastaa muutenkin kauniissa kesäsäässä. Ulkona voidaan myös grillata, valmistaa rosvopaistia ja olla enempi vaikka siellä takapihalla tehden kaikkea mukavaa.
Toki sen auton voi ladata öisin / viikonloppuisin.

Ihan samoin sen saunomisen voi siirtää talvella kuin kesällä. Eli ei mitään eroa. Valot kuluttaa niin vähän sähköä, ettei sillä nyt ole mitään merkitystä nykyisten led-valojen kanssa kun puhutaan sähköllä lämmittävästä. En kyllä todellakaan mene nukkumaan sen mukaan milloin on pimeää oli sitten kesä tai talvi, ihan muut asiat luo vuorokausirytmin. Hupisähkön osuus on myös melkoisen pieni, joten jos joku vähän vähemmän elektroniikkaa käyttää niin ei silläkään suurta merkitystä ole kokonaisuuteen. Kylmälaitteet pyörii kuitenkin 24/7 ja ne kuluttaa kesällä lämpimällä säällä enemmän sähköä. Samoin monet käyttää ilp viilennykseen jne. Näkisin, että se suurin ero tulee lähinnä siitä lämmityssähköstä. Viime vuodet talvet on olleet melko lauhat niin lämmitysäshkön kulutus on laskenut, joten ero lämmityskauden vs. loppuvuoden välillä kulutuksessa pienenee. Taisi olla tässä topikissa kun sähköllä lämmittävä OKT:ssa asuva kertoi kulutuksen jakautuvan 60/40 lämmityskausi/loppu aika. Tähän toki vaikuttaa paljon asuuko Enontekiöllä vai Helsingissä

 

[B12]

Eiköhän tuossa ole kyse lähinnä siitä, että kesällä halpa sähkö ei lohduta, jos se on talvella sikakallista. Kesällä sitä ei paljoa mene, joten ei paljoa säästäkään, vaikka ilmaiseksi saisi. Talvella sitä menee vähintään tuplat ja silloin ne vuotuiset kustannukset tehdään.

 

[Janishell]

Eiköhän tuossa ole kyse lähinnä siitä, että kesällä halpa sähkö ei lohduta, jos se on talvella sikakallista. Kesällä sitä ei paljoa mene, joten ei paljoa säästäkään, vaikka ilmaiseksi saisi. Talvella sitä menee vähintään tuplat ja silloin ne vuotuiset kustannukset tehdään.

Jeps, tätä olen takaa-ajanut.

 

[JCSH]

Eiköhän tuossa ole kyse lähinnä siitä, että kesällä halpa sähkö ei lohduta, jos se on talvella sikakallista. Kesällä sitä ei paljoa mene, joten ei paljoa säästäkään, vaikka ilmaiseksi saisi. Talvella sitä menee vähintään tuplat ja silloin ne vuotuiset kustannukset tehdään.

Mikä on oikeasti se jako jossain sähkölämmitteisessä talossa?
Eli paljon menee sähköä sanotaan nyt vaikkapa maaliskuusta marraskuuhun ja kuinka paljon menee joulukuusta helmikuuhun? Kuitenkin se kallis sähkö tulee rajoittumaan aikalailla noihin kolmeen kuukauteen.

 

[B12]

Mikä on oikeasti se jako jossain sähkölämmitteisessä talossa?
Eli paljon menee sähköä sanotaan nyt vaikkapa maaliskuusta marraskuuhun ja kuinka paljon menee joulukuusta helmikuuhun? Kuitenkin se kallis sähkö tulee rajoittumaan aikalailla noihin kolmeen kuukauteen.

No meillä oli viime talvena (leuto talvi) kesällä lämmityskauden ulkopuolella n. 500kWh/kk ja talvella 1000kWh/kk ja välikeleillä siltä väliltä. Sähköä vähän säästeltiin ja lämmitys enimmäkseen ilpeillä + puulla. Suoralla sähköllä ilman puuta sanoisin 500/2000-2500kWh, joten talvikuukaudet ovat melko hallitsevat. Vähintään puolet vuoden sähköstä menee pakkaskuukausina. Semmoinen sinikäyrähän siitä tulee.

 

[JuhaPekka79]

Eiköhän tuossa ole kyse lähinnä siitä, että kesällä halpa sähkö ei lohduta, jos se on talvella sikakallista. Kesällä sitä ei paljoa mene, joten ei paljoa säästäkään, vaikka ilmaiseksi saisi. Talvella sitä menee vähintään tuplat ja silloin ne vuotuiset kustannukset tehdään.

Otin syyskuussa Lumpeelta sen 8.6c/kwh vuoden sopimuksen juurikin tämän takia. Oman torpan (kolmikerroksinen okt) vuosikulutus pyörii siinä 17-18k. Kesäisin menee kuukaudessa alle 500 kwh/kk, mutta kylminä talvikuukausina, joita täällä Lapissa nyt sattuu olemaan enemmän kuin etelässä, kulutus pyörii 2000kwh/kk tietämillä, ollen noin nelinkertainen kesään verrattuna. Kulutusprofiilin tietäen jokaisen kuukauden sähkölasku on hyvin ennustettavissa, jota se ei todellakaan ole tämänhetken pörssisähköllä. Pelikaanien lentäessä tammikuun pakkasilla ydinvoimaloiden turbiineihin ei tarvi maksaa yhtäkkiä touhutonnia kuukaudessa. Myös perhe kiittää kun ei tarvi kytätä hintoja.

PS. Viimevuonna 13. joulukuuta maksoi mulla pörssisähköllä tämä yksi päivä 50.77€... Toki tämä on äärimmäinen tapaus, mutta kaikki on mahdollista nykyään.

 

[Paapaa]

ei tarvi maksaa yhtäkkiä touhutonnia kuukaudessa

Sehän se on se kiinteähintaisen idea. Se tulee todennäköisesti kalliimmaksi, mutta poikkeustilanteessa ei tule yllätyksiä. Se on vakuutus, josta maksaa "turhaan" jos vakuutus ei laukea.

 

[B12]

Sehän se on se kiinteähintaisen idea. Se tulee todennäköisesti kalliimmaksi, mutta poikkeustilanteessa ei tule yllätyksiä. Se on vakuutus, josta maksaa "turhaan" jos vakuutus ei laukea.

Palovakuutustakin moni maksaa kymmeniä vuosia ihan turhaan.

 

[Paapaa]

Palovakuutustakin moni maksaa kymmeniä vuosia ihan turhaan.

Siis lähes kaikki. Vain äärimmäisen pieni murto-osa koskaan varsinaisesti hyötyy palovakuutuksesta (eli kodissa syttyy tulipalo). Suurin osa pääsisi halvemmalla jos ei siitä maksaisi. No okei, palovakuutus on osa kotivakuutusta, eikä kotivakuutusta varmaan edes saa ilman sitä, mutta periaate on tuo.

Samasta asiasta on kyse sähkösopparin kohdalla. Jokaisen pitää miettiä B-suunnitelma: entä jos vakuutus laukeaa, kattavatko säästetyt maksut vakuutustapahtuman aiheuttamat kulut. Tai kattavatko säästetyt sähkölaskurahat myös ne hetket kun on ydivoimalaa rikki ja siirtolinjat paskana ja Venäjä katkoo kaapeleita ja pörssisähkö on taivaissa. Eihän tuohon ole oikeaa vastausta.

Todennäköisesti pörssisähkön käyttäjä säästää enemmän kuin mitä niinä pahoina päivinä joutuu maksamaan ylimääräistä. Mutta varmaa tämä ei ole ja riippuu siitä, mihin kiinteään soppariin vertaa.

 

[B12]

Siis lähes kaikki. Vain äärimmäisen pieni murto-osa koskaan varsinaisesti hyötyy palovakuutuksesta (eli kodissa syttyy tulipalo). Suurin osa pääsisi halvemmalla jos ei siitä maksaisi. No okei, palovakuutus on osa kotivakuutusta, eikä kotivakuutusta varmaan edes saa ilman sitä, mutta periaate on tuo.

Samasta asiasta on kyse sähkösopparin kohdalla. Jokaisen pitää miettiä B-suunnitelma: entä jos vakuutus laukeaa, kattavatko säästetyt maksut vakuutustapahtuman aiheuttamat kulut. Tai kattavatko säästetyt sähkölaskurahat myös ne hetket kun on ydivoimalaa rikki ja siirtolinjat paskana ja Venäjä katkoo kaapeleita ja pörssisähkö on taivaissa. Eihän tuohon ole oikeaa vastausta.

Todennäköisesti pörssisähkön käyttäjä säästää enemmän kuin mitä niinä pahoina päivinä joutuu maksamaan ylimääräistä. Mutta varmaa tämä ei ole ja riippuu siitä, mihin kiinteään soppariin vertaa.

Nyt on kyllä pakko puuttua asiaan, eli sähkösopimuksen valintaan liittyville keskusteluille on erillinen lanka.

Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat (EI yleistä sähkökeskustelua!)

Ylläpidon lisäys: Tässä ketjussa keskustelua sähkönmyyntisopimuksista, eli niiden hinnoista ja ehdoista. Sähkönsiirrosta voi keskustella siihen tarkoitetussa ketjussa: Sähkönsiirto Yleinen keskustelu sähköntuotannosta ja siihen liittyvästä politiikasta ja taustatekijöistä tässä ketjussa...

bbs.io-tech.fi

Vakuutuskeskustelut sitten jossakin muualla.

 

[ossobucco]

Siis lähes kaikki. Vain äärimmäisen pieni murto-osa koskaan varsinaisesti hyötyy palovakuutuksesta (eli kodissa syttyy tulipalo). Suurin osa pääsisi halvemmalla jos ei siitä maksaisi. No okei, palovakuutus on osa kotivakuutusta, eikä kotivakuutusta varmaan edes saa ilman sitä, mutta periaate on tuo.

Samasta asiasta on kyse sähkösopparin kohdalla. Jokaisen pitää miettiä B-suunnitelma: entä jos vakuutus laukeaa, kattavatko säästetyt maksut vakuutustapahtuman aiheuttamat kulut. Tai kattavatko säästetyt sähkölaskurahat myös ne hetket kun on ydivoimalaa rikki ja siirtolinjat paskana ja Venäjä katkoo kaapeleita ja pörssisähkö on taivaissa. Eihän tuohon ole oikeaa vastausta.

Todennäköisesti pörssisähkön käyttäjä säästää enemmän kuin mitä niinä pahoina päivinä joutuu maksamaan ylimääräistä. Mutta varmaa tämä ei ole ja riippuu siitä, mihin kiinteään soppariin vertaa.

Määräaikaisen ja kiinteähintaisen vertaaminen vakuutukseen ei ole kovin osuva. Vakuutuksille on tyypillistä, että vakuutusyhtiö joutuu korvaamaan mitään vain hyvin harvoille. Vielä harvempi pääsee voitolle. Suurin osa vakuutuksenottajista vain maksaa kohtuullista vakuutusmaksua. Jos taas sähkön hinta pörssissä nousee korkeammaksi kuin määräaikaisen kiinteä hinta on, joutuu sähköyhtiö maksamaan ikään kuin korvausta jokaiselle “vakuutuksen” ottajalle. Kuka sen sitten maksaa? Kannattaa miettiä.

 

[tietokonerikki]

Määräaikaisen ja kiinteähintaisen vertaaminen vakuutukseen ei ole kovin osuva. Vakuutuksille on tyypillistä, että vakuutusyhtiö joutuu korvaamaan mitään vain hyvin harvoille. Vielä harvempi pääsee voitolle. Suurin osa vakuutuksenottajista vain maksaa kohtuullista vakuutusmaksua. Jos taas sähkön hinta pörssissä nousee korkeammaksi kuin määräaikaisen kiinteä hinta on, joutuu sähköyhtiö maksamaan ikään kuin korvausta jokaiselle “vakuutuksen” ottajalle. Kuka sen sitten maksaa? Kannattaa miettiä.

Sen "maksaa" hyvin monissa tapauksissa sähköä tuottava ja myyvä yhtiö (esim Fortun Helen jne...) sillä, että saa hitusen vähemmän voittoa.
Pörssisähkö olle "halpaa" silloin, jos pystyy optimoidaan kulutuksensa niille tunneille, kun hintaa pudotetaan. Nythän ne yhtiöt puuhaavat, että mittarit vaihdetaan sellaisiksi, että voidaan veloittaa 15min välein. => Rahastus senkun vaan helpottuu.

 

[B12]

Mikä idea tuossa 15min on, koska nythän sähkön hinnat huutokaupataan edellisenä päivänä?

 

[Lämpöpumppu]

Mikä idea tuossa 15min on, koska nythän sähkön hinnat huutokaupataan edellisenä päivänä?

Varttitaseesta voi lukea esimerkiksi Fingridin sivuilta. Tavoitteena reaaliaikaisemmat markkinat.

 

[tietokonerikki]

Mikä idea tuossa 15min on, koska nythän sähkön hinnat huutokaupataan edellisenä päivänä?

Saavat säädettyä sähkön käyttöä tehokkaammin, näin sitä markkinoidaan. Minä veikkaan, että saadaan vaikeammaksi kuluttajan optimoida omaa sähkön käytt

Mikä idea tuossa 15min on, koska nythän sähkön hinnat huutokaupataan edellisenä päivänä?

Saavat säädettyä sähkön käyttöä tehokkaammin, näin sitä markkinoidaan. Minä veikkaan, että saadaan vaikeammaksi kuluttajan optimoida omaa sähkön käyttöään
=> saadaan paremmat katteet.
Toisaalta tohon kyllä kehitetään tietokoneohjattua lämmityssähkön (yms.) säätöä, mutta muuten aika harva jaksaa 15min välein optimoida sähkön käyttöään. Veikkaan, että tosta aiheutuvat kokonaiskulut yhteiskunnalle eivät ihan heti (jos koskaan?) korvaa saatua hyötyä. Mutta kun se tosiasiallinen maksaja on joku muu kuin siitä päätöksen tekevä sähkö/ siirtoyhtiö, niin eiköhän toi tosta lähde liikkeelle.

 

[Persojet]

Mikä idea tuossa 15min on, koska nythän sähkön hinnat huutokaupataan edellisenä päivänä?

Tunti on aika pitkä aika sähköntuotannossa. Käsittääkseni tuolla on tavoite kohdentaa sähkön hinta paremmin.

 

[B12]

Mutta jos sähköpörssin hinnat päätetään edellisenä päivänä kuten ennenkin, miten kulutus ja tuotanto voidaan ennustaa 15m tarkkuudella seuraavaksi päiväksi?

 

[Persojet]

Mutta jos sähköpörssin hinnat päätetään edellisenä päivänä kuten ennenkin, miten kulutus ja tuotanto voidaan ennustaa 15m tarkkuudella seuraavaksi päiväksi?

Kyllä noista ajoista varmasti käydään sähkökauppaa. Joku metallipaja kun ostaa pörssistä sähköä niin se voi ostaa sitten tarkemmin tarvitsemansa ajan eikä koko tuntia.

 

[Lämpöpumppu]

Mutta jos sähköpörssin hinnat päätetään edellisenä päivänä kuten ennenkin, miten kulutus ja tuotanto voidaan ennustaa 15m tarkkuudella seuraavaksi päiväksi?

Sähköyhtiöt seuraavat asiakkaidensa kulutusta ja mitä tarkemmalla resoluutiolla päivän kulutusprofiili voidaan ennustaa, niin sitä paremmat lähtökohdat on ostaa markkinoilta juuri oikea määrä sähköä asiakkaille eikä maksaa yli- tai alijäämästä.

 

[samsungaaja]

Sähköyhtiöt seuraavat asiakkaidensa kulutusta ja mitä tarkemmalla resoluutiolla päivän kulutusprofiili voidaan ennustaa, niin sitä paremmat lähtökohdat on ostaa markkinoilta juuri oikea määrä sähköä asiakkaille eikä maksaa yli- tai alijäämästä.

Jotenkin tuntuu ettei tässä nyt kuluttaja ole voittaja, muuten kai tuon 15 minuutin mittarin asennuksesta olisi jotain veloitettu.

 

[mattix]

Jotenkin tuntuu ettei tässä nyt kuluttaja ole voittaja, muuten kai tuon 15 minuutin mittarin asennuksesta olisi jotain veloitettu.

Lakivaatimus.

 

[Shajk]

Tunnin taseesta aiheutuvat lisäkulut vastaa tällä hetkellä kai Fingrid, ja loppupäässä se kai näkyy siirtolaskuissa sitten.

Mitkä "lisäkulut"?

Esimerkiksi voisin ottaa haketta polttavan voimalan, sekä oma teollisuuden työpaikkaa vuodelta ... Sanotaan 2000 luvun alkupuoli. Silloin viikonlopun jälkeen vedettiin tuotantolinjat lämpimäksi ja käynnistysvalmiuteen tunnissa, tai jopa alle jos viikonlopun ensimmäinen työporukka oli erityisen pätevä. Sanotaan esimerkin vuoksi että sähköä meni tunnissa 400 yksikköä. Eli ostettiin 400 yksikköä.
Samalla esimerkiksi hakevoimala möi 400 yksikköä lisää sähköä sille tunniksi.

Ihan hyvin meni tähän asti.

Kun tehdas lähtee kylmästä käyntiin sähkönkulutus menee jostain nollasta 800 yksikköön tunnin ensimmäisinä minuutteina, ja kulutus vähenee asteittain kun tuotantokoneiden lämmöt nousee toivottuun. Keskiarvona koko tunnille kuitenkin se ennalta sovittu 400 yksikköä.
Samalla voimala alkaa syöttää lisää haketta kattilaan, ja nostaa tehoja. Tunnin ensimmäisinä minuutteina lisätehoa tulee nolla, ja tunnin lopussa 800 yksikköä. Keskiarvona ennalta sovittu 400 yksikköä.

Tässä esimerkissä kaikki osapuolet noudattivat ennalta sovittua suunnitelmaa, mutta käytännössä tunnin alkupäässä oli alitiuotantoa ja tunnin loppupäässä ylituotantoa. Fingrid korjaa tätä nopeilla reserveillä, ja meille kaikille tulee lasku.

on havaittu sekä ennustettu että tällaiset efektit lisääntyvät, eli kustannukset nousee. Kun tasejakso lyhenee vartiksi, tuotanto ja kulutus kohtaa toisiaan paremmin, ja kalliiden reservien käyttö vähenee.

 

[tietokonerikki]

Tunnin taseesta aiheutuvat lisäkulut vastaa tällä hetkellä kai Fingrid, ja loppupäässä se kai näkyy siirtolaskuissa sitten.

Mitkä "lisäkulut"?

Esimerkiksi voisin ottaa haketta polttavan voimalan, sekä oma teollisuuden työpaikkaa vuodelta ... Sanotaan 2000 luvun alkupuoli. Silloin viikonlopun jälkeen vedettiin tuotantolinjat lämpimäksi ja käynnistysvalmiuteen tunnissa, tai jopa alle jos viikonlopun ensimmäinen työporukka oli erityisen pätevä. Sanotaan esimerkin vuoksi että sähköä meni tunnissa 400 yksikköä. Eli ostettiin 400 yksikköä.
Samalla esimerkiksi hakevoimala möi 400 yksikköä lisää sähköä sille tunniksi.

Ihan hyvin meni tähän asti.

Kun tehdas lähtee kylmästä käyntiin sähkönkulutus menee jostain nollasta 800 yksikköön tunnin ensimmäisinä minuutteina, ja kulutus vähenee asteittain kun tuotantokoneiden lämmöt nousee toivottuun. Keskiarvona koko tunnille kuitenkin se ennalta sovittu 400 yksikköä.
Samalla voimala alkaa syöttää lisää haketta kattilaan, ja nostaa tehoja. Tunnin ensimmäisinä minuutteina lisätehoa tulee nolla, ja tunnin lopussa 800 yksikköä. Keskiarvona ennalta sovittu 400 yksikköä.

Tässä esimerkissä kaikki osapuolet noudattivat ennalta sovittua suunnitelmaa, mutta käytännössä tunnin alkupäässä oli alitiuotantoa ja tunnin loppupäässä ylituotantoa. Fingrid korjaa tätä nopeilla reserveillä, ja meille kaikille tulee lasku.

on havaittu sekä ennustettu että tällaiset efektit lisääntyvät, eli kustannukset nousee. Kun tasejakso lyhenee vartiksi, tuotanto ja kulutus kohtaa toisiaan paremmin, ja kalliiden reservien käyttö vähenee.

Haluasin nähdä tosta 15min hyödyllisyydestä kannattavuuslaskelmat tarkasteltuna asiaa koko yhteiskunnan kannalta. Veikkaan, että aika vaikeaa saada toi kannattavaksi.

Toteutumiseen kyllä uskon, koska sähköyhtiöt saavat tosta lisää voittoa. Johtuen siitä, että ne kulut maksatetaan kansalaisilla erittäin todennäköisesti kohonneina siirtomaksuina. Ei ole niin hirveän kauan kun sähkömittarit uusittiin ja taas sama rumpa alkaa ja seurauksena, ettei kuluttaja pysty juurikaan tarkistamaan omatoimisesti
sähköyhtiönsä laskutusta sekä ilman kalliita lisäinvestointeja optimoimaan kulutustaan, joka siis osaltaan (jos ei niitä tehdä) syö ideaa, millä tota meille kuluttajille "markkinoidaan".

 

[TheFlyingFinn]

Kummallisen korkealla on kyllä hinnat tällä hetkellä. Ei tainnut esim viime tammikuussakaan olla näin kallista. Langat punaisina ilmeisesti myydään Viron suuntaan.

 

[jm82]

Kummallisen korkealla on kyllä hinnat tällä hetkellä. Ei tainnut esim viime tammikuussakaan olla näin kallista. Langat punaisina ilmeisesti myydään Viron suuntaan.

Mahdollisesti.

7 vrk keskihinta
7.17 snt/kWh + marginaali.

Paikallisen hinta taas:
sähköenergia
8,90 snt/kWh +4€/kk.

Ehkä kohta vaituu jälkimmäiseen Itsellä siis kuun alussa vaihtui (halpa) määräaikainen pörssisähköön. Nyt vaan hieman vaikuttaa siltä, että pientä hinnanousua ilmassa.

Edit:
Teinkin nyt tuon ei määräaikaisen 8.90 snt sopimuksen ja alkamispäiväksi laitoin huomisen. Mutta voi olla, että vaihtumisessa kestää kauemmin?


Ajatus että siirryn kyllä pörssisähköön takaisin jossain vaiheessa, kunhan hinta ei olisi kovin suuri.

 

[Pluribus]

Huomenna klo 12-14 Suomessa on poolin kalleimmat hinnat. Jotenkin vain tulee sellainen tunne, että suomipoikaa kustaan tässä raskaasti silmään...

 

[KognaK]

Kummallisen korkealla on kyllä hinnat tällä hetkellä. Ei tainnut esim viime tammikuussakaan olla näin kallista. Langat punaisina ilmeisesti myydään Viron suuntaan.

Etelä-Norjan vesisähkö on sen verran hintavaa ettei keskivertotuulisuus riitä painamaan arkisin hintaa alas kuten kävi tänään. Tuulisähköä pitäisi riittää vientiin Ruotsiin päin Balttian lisäksi tai vaihtoehtoisesti Ruotsissa Norjaan päin että hintataso olisi alempi kuin Etelä-Norjassa. Huomenna ei tuule riittävästi niin meillä on Balttian fossiilisähkön hintataso.
Vesitilanne Etelä-Norjassa on normaali, liekö panttaavat näin alkutalvesta.

 

[KognaK]

Huomenna klo 12-14 Suomessa on poolin kalleimmat hinnat. Jotenkin vain tulee sellainen tunne, että suomipoikaa kustaan tässä raskaasti silmään...

Balttiassa on tuo hintataso jokapäivä.

 

[JaniKari]

Huomenna klo 12-14 Suomessa on poolin kalleimmat hinnat. Jotenkin vain tulee sellainen tunne, että suomipoikaa kustaan tässä raskaasti silmään...

Suomen hinta on Balttian hinnoissa kiinni huomenna. Ei meillä mitään extra kallista huomenna ole.

 

[Pluribus]

Suomen hinta on Balttian hinnoissa kiinni huomenna. Ei meillä mitään extra kallista huomenna ole.

Ei ole, mutta jos vertaa Keski-Euroopan suuriin maihin, joissa absoluuttinen kulutus on aivan eri luokkaa kuin vähäväkisessä Suomessa, ero on kaksinkertainen.

 

[mattix]

Haluasin nähdä tosta 15min hyödyllisyydestä kannattavuuslaskelmat tarkasteltuna asiaa koko yhteiskunnan kannalta. Veikkaan, että aika vaikeaa saada toi kannattavaksi.

Toteutumiseen kyllä uskon, koska sähköyhtiöt saavat tosta lisää voittoa. Johtuen siitä, että ne kulut maksatetaan kansalaisilla erittäin todennäköisesti kohonneina siirtomaksuina. Ei ole niin hirveän kauan kun sähkömittarit uusittiin ja taas sama rumpa alkaa ja seurauksena, ettei kuluttaja pysty juurikaan tarkistamaan omatoimisesti sähköyhtiönsä laskutusta sekä ilman kalliita lisäinvestointeja optimoimaan kulutustaan, joka siis osaltaan (jos ei niitä tehdä) syö ideaa, millä tota meille kuluttajille "markkinoidaan".

Olisiko jotain faktaa näiden väitteiden pohjaksi? Kärkäs ja populistinen näkemys.
Useampi verkkoyhtiö vaihtaa tai alkaa vaihtamaan mittareita, koska niiden elinkaari tulee vastaan. Toisaalta aika moni n. 10v sitten asennettu mittari mahdollistaa varttitaseen. Järjestelmissä se iso työ tehdään. Jakeluverkkoyhtiöt eivät varttitaseesta kostu, vaan hyötyjä löytyy akselilta sähköntuotanto - sähköenergian myyjä -sähkön käyttäjä.

Mikä estää tarkistamaan oman verkkoyhtiön laskutusta ja vaatisi lisäinvestointeja? Onhan jo nyt tarjolla viiden minuutin kulutussarjaa ja spot- tai aikaohjautuvaa kuormanohjausta mittarilta. Oletan tuollaisten palveluiden yleistyvän, vaikka harva verkkoyhtiö noita tällä hetkellä tarjoaa.

Huomenna klo 12-14 Suomessa on poolin kalleimmat hinnat. Jotenkin vain tulee sellainen tunne, että suomipoikaa kustaan tässä raskaasti silmään...

Ei kannata ottaa pörssisähköä, jos parin tunnin hinnat ottaa päähän. Olen itse saunonut tänä syksynä 25c/kWh hinnoilla ja keskihinta jäi alle 5c/kWh koko kuukauden osalta. Keskihinta edelleenkin ratkaisee ja siinä Suomi on koko syksyn osalta hopeasijalla Ruotsin jälkeen.

 

[samsungaaja]

On se 16-19 c/kWh aika rapsakka hinta oltiin sitten minkä vaan alueen hinnoissa kiinni. Yli 10 c/kWh klo 9-00 ja ulkona nollakeli, mitähän sitten kun on oikeasti talvi. Mutta näillä mennään, nyt ei liene enää kovin hyviä tarjouksia määräaikaisista kuitenkaan.

 

[Vepasto]

Pörssisähkö on liian halpaa, pakkohan sille on tehdä jotain

Ilmaisen pörssisähkön päivät harvenevat – Suomeen suunnitellaan jättimäisiä akkuvarastoja, jotta sähköä ei tarvitse myydä liian halvalla

Suomeen rakennetaan lähivuosina suuria energiavarastoja tasaamaan uusiutuvan sähkön tuotannon vaihteluita. Myös kotitaloudet voivat pian ansaita paremmin aurinkosähkön myynnillä.

yle.fi

Leikkaako tämä sitten myös huippujen hintaa jos halvan sähkön aikanavarastoidaan ja kulutushuipun aikana myydään ?

 

[Markkanen]

On se 16-19 c/kWh aika rapsakka hinta oltiin sitten minkä vaan alueen hinnoissa kiinni. Yli 10 c/kWh klo 9-00 ja ulkona nollakeli, mitähän sitten kun on oikeasti talvi. Mutta näillä mennään, nyt ei liene enää kovin hyviä tarjouksia määräaikaisista kuitenkaan.

Ei taida vielä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset pyöriä täysillä. Ja niin kuin tässä on monta kertaa todettu, heti kun tuulee, tippuu hinta. Mitään koko talven kestäviä tuulettomia jaksoja ei varmaan tuu.

 

[JaniKari]

Ei ole, mutta jos vertaa Keski-Euroopan suuriin maihin, joissa absoluuttinen kulutus on aivan eri luokkaa kuin vähäväkisessä Suomessa, ero on kaksinkertainen.

Saksassa sähkö on ollut keskimäärin 77% kalliimpaa kuin Suomessa viimeisen 10kk aikana. Ihan en ymmärrä ajatuksiasi.

 

[B12]

Pörssisähkö on liian halpaa, pakkohan sille on tehdä jotain

Ilmaisen pörssisähkön päivät harvenevat – Suomeen suunnitellaan jättimäisiä akkuvarastoja, jotta sähköä ei tarvitse myydä liian halvalla

Suomeen rakennetaan lähivuosina suuria energiavarastoja tasaamaan uusiutuvan sähkön tuotannon vaihteluita. Myös kotitaloudet voivat pian ansaita paremmin aurinkosähkön myynnillä.

yle.fi

Leikkaako tämä sitten myös huippujen hintaa jos halvan sähkön aikanavarastoidaan ja kulutushuipun aikana myydään ?

Viime syksynä tuosta jo puhuttiin. Jutussa kerrotaan, että hinnanavaihtelu pitää olla pysyvästi yli 15snt vuorokaudessa, että akku kannattaa. Ei tuolla pyritä mihinkään muuhun kuin bisnekseen. Ladataan akkuja halvimpina tunteina ja myydään kalleimpina. Hinta sitten on mitä on minäkin päivänä. Sitten kun tuulee koko ajan ja sähkö on halpaa, tuo ei lyö leiville.

 

[HTK12]

Viime syksynä tuosta jo puhuttiin. Jutussa kerrotaan, että hinnanavaihtelu pitää olla pysyvästi yli 15snt vuorokaudessa, että akku kannattaa. Ei tuolla pyritä mihinkään muuhun kuin bisnekseen. Ladataan akkuja halvimpina tunteina ja myydään kalleimpina. Hinta sitten on mitä on minäkin päivänä. Sitten kun tuulee koko ajan ja sähkö on halpaa, tuo ei lyö leiville.

Juuri näin. Itse en usko näiden yleistyvän Suomessa, jos akkujen hinnat ei selvästi laske. Tuollainen pysyvä yli 15snt/kWh vaihtelu vuorokaudessa ei mielestäni ole mikään realistinen lähivuosina.

 

[Paapaa]

Pörssisähkö on liian halpaa, pakkohan sille on tehdä jotain

Vähän hassu otsikko ja tulkinta. Akkujen pointti on se, että lisätään kysyntää kun tarjonta on suurta ja hinta matala, ja lisätään tarjontaa kun hinta on korkea ja kysyntä kovaa ja tuotanto ei riitä sitä kattamaan. Ei kukaan rakenna akkuja vain nostamaan sähkön hintaa. Homma kannattaa vain jos niillä saadaan myös laskettua sähkön hintaa - eli saadaan myytyä niihin varastoitua energiaa tarjoamalla sitä markkinoilla kun kysyntä on kovaa, mikä laskee hintaa. Tai saadaan vähennettyä kysyntää (jos käytetään energiaa akuista hyötykuormaan eikä osteta markkinoilta), mikä myös laskee hintaa.

Akut siis tasaavat vaihtelua, mikä lienee ihan hyvä asia kaikkien mielestä. Ne eivät tee sinänsä sähköstä kalliimpaa (jos niille yhtään halutaan tuottoa).

 

[B12]

Vähän hassu otsikko ja tulkinta. Akkujen pointti on se, että lisätään kysyntää kun tarjonta on suurta ja hinta matala, ja lisätään tarjontaa kun hinta on korkea ja kysyntä kovaa ja tuotanto ei riitä sitä kattamaan. Ei kukaan rakenna akkuja vain nostamaan sähkön hintaa. Homma kannattaa vain jos niillä saadaan myös laskettua sähkön hintaa - eli saadaan myytyä niihin varastoitua energiaa tarjoamalla sitä markkinoilla kun kysyntä on kovaa, mikä laskee hintaa. Tai saadaan vähennettyä kysyntää (jos käytetään energiaa akuista hyötykuormaan eikä osteta markkinoilta), mikä myös laskee hintaa.

Akut siis tasaavat vaihtelua, mikä lienee ihan hyvä asia kaikkien mielestä. Ne eivät tee sinänsä sähköstä kalliimpaa (jos niille yhtään halutaan tuottoa).

Akut syövät omaa bisnestään. Nostavat pohjahintoja ja leikkaavat kovimpia huippuja. Kun akkuja on tarpeeksi paljon, ne eivät enää kannata, koska koko bisnes perustuu isoon päivittäiseen heiluntaan. Akut ovat kalliita ja niiden käyttöikä on lyhyt muihin menetelmiin verrattuna.

Tuulivoimabisneskin on jo nyt vähän kusahtanut, koska silloin kun tuulee, on mitä myydä, mutta ylituotannon takia siitä ei saa mitään. Sitten kun ei tuule, saisi hyvää hintaa, mutta myllyt eivät pyöri. Tuulivoiman rakentaminen on jo hyytynyt siitä syystä. Tätä yritetään akuilla paikata, mutta markkinat kyllästyvät ehkä niistäkin ja volatiliteetin pieneneminen ei enää riitä pitämään akkubisnestä jaloillaan.

Sitten kun saadaan pohjahintoja nostettua riittävästi esim akuilla, ei vihreän vedyn tuottaminenkaan enää kannata. Vihreän vedyn tuotantokin saattaa lopulta nostaa niin paljon tuulivoiman kysyntää -> hintaa, että pohja putoaa siltäkin.

Ei ole helppoa tuurivoiman tuotanto ja hallitseminen. Vesivoiman omistajat ehkä ovat voittajia.

 

[tietokonerikki]

Olisiko jotain faktaa näiden väitteiden pohjaksi? Kärkäs ja populistinen näkemys.
Useampi verkkoyhtiö vaihtaa tai alkaa vaihtamaan mittareita, koska niiden elinkaari tulee vastaan. Toisaalta aika moni n. 10v sitten asennettu mittari mahdollistaa varttitaseen. Järjestelmissä se iso työ tehdään. Jakeluverkkoyhtiöt eivät varttitaseesta kostu, vaan hyötyjä löytyy akselilta sähköntuotanto - sähköenergian myyjä -sähkön käyttäjä.

Mikä estää tarkistamaan oman verkkoyhtiön laskutusta ja vaatisi lisäinvestointeja? Onhan jo nyt tarjolla viiden minuutin kulutussarjaa ja spot- tai aikaohjautuvaa kuormanohjausta mittarilta. Oletan tuollaisten palveluiden yleistyvän, vaikka harva verkkoyhtiö noita tällä hetkellä tarjoaa.


Ei kannata ottaa pörssisähköä, jos parin tunnin hinnat ottaa päähän. Olen itse saunonut tänä syksynä 25c/kWh hinnoilla ja keskihinta jäi alle 5c/kWh koko kuukauden osalta. Keskihinta edelleenkin ratkaisee ja siinä Suomi on koko syksyn osalta hopeasijalla Ruotsin jälkeen.

Mitenkäs mulla voisi vielä faktaa olla kun asiaa vasta suunnitellaan.
Kerrotko mulle miten voin tarkistaa, laskuttaako verkkoyhtiö oikein ilman, että itse esim. kuvaan sähkömittarin lukemat. Jos haluan sen tarkistaa. Laskusta näen vain sen mitä
yhtiöt minulle haluaa kertoa. Veikkaan, että aika harva jaksaa nytkään tarkistaa vaikka on "vain" tunnin välein, eli luottaa että "oikeinhan sen täytyy olla".
Ilmaisiin palveluihin minä en kylläkään, usko aina ne jotain kautta/ tai muodossa maksatetaan asiakkailla.

Mä "pelkäänkin", että sähköyhtiöt pikkuhiljaa muuttavat sopimusehtojaan niin, että tohon pörssisähköön on taloudellisista syistä pakko siirtyä. Ellei siihen seuraava hallitus jotenkin puutu lainsäädännön muodossa (nykyinen tuskin).
Energiavirastohan jo näytti (oliko alkukevät/alkukesä), että se on sähköyhtiöiden asialla ei kuluttajan, vaikka "enerkiamarkkinalain" henki heidät myös kuluttajan sähkönhinnan kohtuullisuutta laittoi "vahtimaan" toimitusvelvollisen sähkön osalta.

Katsellaan noita pörssihintoja sitten kun saadaa ne tuulettomat päivät ja koko maahan 15-35 astetta pakkasta samaan aikaan.
Käyttösähkö muutama kwh/päivä, ei monella tunnu, mutta jos sähköllä lämmittää niin kulutus voi olla isokin. Itse katsoin pahimman fossiilisen kulutuksen joskus vieneen n 265kWh /päivä (ilman käyttösähköä) 90 päivän aikana keskimäärin koko ton ajan. Ja tuskin on suurin kulutus, vaikkakin iso.

 

[mattix]

Mitenkäs mulla voisi vielä faktaa olla kun asiaa vasta suunnitellaan.
Kerrotko mulle miten voin tarkistaa, laskuttaako verkkoyhtiö oikein ilman, että itse esim. kuvaan sähkömittarin lukemat. Jos haluan sen tarkistaa. Laskusta näen vain sen mitä
yhtiöt minulle haluaa kertoa. Veikkaan, että aika harva jaksaa nytkään tarkistaa vaikka on "vain" tunnin välein, eli luottaa että "oikeinhan sen täytyy olla".

Ei mitään suunnitella. Usempi verkkoyhtiö asentaa mittareita tälläkin hetkellä ja varttitasekykyisiä mittareita taitaa olla toista miljoonaa ellei jopa enemmistö. Verkkoyhtiön tai Datahubin palvelusta saa kaikki tuntisarjat, jotta ei tarvitse mittarin näyttöä ihmetellä.

Se on kuule niin, että sähkömittarien on syytä mitata sähkönkäyttö oikein, koska muuten 1) taselaskenta meni vaikeaksi, 2) tulee hankaluuksia sähkönmyyjien kanssa ja 3) systemaattisen eron todennettu korjaaminen maksaisi mansikoita koko mittarikannalle (koska sitähän sitten asiakkaat ja viranomaiset vaatisivat).

Jokainen asiakas pystyy nytkin mittarin mittaus- tai luentavirheen tarkistuttamaan muutamalla satkulla asennuttamalla energiamittauksen liittymiskaapeleihin. Ei kannata ihan kaikkea lähtökohtaisesti epäillä tai olettaa tulevan joka asiassa "kusetetuksi", on elämä helpompaa.

Katsellaan noita pörssihintoja sitten kun saadaa ne tuulettomat päivät ja koko maahan 15-35 astetta pakkasta samaan aikaan.
Käyttösähkö muutama kwh/päivä, ei monella tunnu, mutta jos sähköllä lämmittää niin kulutus voi olla isokin. Itse katsoin pahimman fossiilisen kulutuksen joskus vieneen n 265kWh /päivä (ilman käyttösähköä) 90 päivän aikana keskimäärin koko ton ajan. Ja tuskin on suurin kulutus, vaikkakin iso.

Toki on selvää, että tyynenä kireän pakkasen päivänä sähkö maksaa. Silloin minä lämmitän enemmän puilla. Eli katsellaan vaan silloin hintoja.

Minun keskihinta on toistaiseksi ollut reipas 4c/kWh tämän vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja sillä olen säästänyt 8,5c/kWh soppariin nähden yli 300€. Tuolla säästöllä saisi kolmen kylmimmän talvikuukauden keskihinta olla kulutuksellani 13c/kWh, niin ollaan tasoissa. Tuskin noin kovaksi nousee, koska pystyn hyödyntämään yöaikaa kohtuu hyvin.

 

[No Future]

Mitenkäs mulla voisi vielä faktaa olla kun asiaa vasta suunnitellaan.
Kerrotko mulle miten voin tarkistaa, laskuttaako verkkoyhtiö oikein ilman, että itse esim. kuvaan sähkömittarin lukemat. Jos haluan sen tarkistaa. Laskusta näen vain sen mitä
yhtiöt minulle haluaa kertoa. Veikkaan, että aika harva jaksaa nytkään tarkistaa vaikka on "vain" tunnin välein, eli luottaa että "oikeinhan sen täytyy olla".
Ilmaisiin palveluihin minä en kylläkään, usko aina ne jotain kautta/ tai muodossa maksatetaan asiakkailla.

Mä "pelkäänkin", että sähköyhtiöt pikkuhiljaa muuttavat sopimusehtojaan niin, että tohon pörssisähköön on taloudellisista syistä pakko siirtyä. Ellei siihen seuraava hallitus jotenkin puutu lainsäädännön muodossa (nykyinen tuskin).
Energiavirastohan jo näytti (oliko alkukevät/alkukesä), että se on sähköyhtiöiden asialla ei kuluttajan, vaikka "enerkiamarkkinalain" henki heidät myös kuluttajan sähkönhinnan kohtuullisuutta laittoi "vahtimaan" toimitusvelvollisen sähkön osalta.

Katsellaan noita pörssihintoja sitten kun saadaa ne tuulettomat päivät ja koko maahan 15-35 astetta pakkasta samaan aikaan.
Käyttösähkö muutama kwh/päivä, ei monella tunnu, mutta jos sähköllä lämmittää niin kulutus voi olla isokin. Itse katsoin pahimman fossiilisen kulutuksen joskus vieneen n 265kWh /päivä (ilman käyttösähköä) 90 päivän aikana keskimäärin koko ton ajan. Ja tuskin on suurin kulutus, vaikkakin iso.

Niin, katsellaan vaan. Tuollaiset pitkät (ilmatieteenlaitoksen tilastoissa 5+ vuorokautta) kestävät pakkasjaksot eivät ole yleisiä, eivätkä etenkään niin että ne kattaisivat koko maan. Viimeksi tuollainen maanlaajuinen kireä pakkasrintama oli luultavasti helmikuussa 2011.

Ja energia.fi sivulta voi nähdä, että kahtena edellisenä talvena tuulivoiman tuotanto on ollut erityisen korkeaa joulu,tammi, helmi ja maaliskuussa.

 

[JCSH]

Niin, katsellaan vaan. Tuollaiset pitkät (ilmatieteenlaitoksen tilastoissa 5+ vuorokautta) kestävät pakkasjaksot eivät ole yleisiä, eivätkä etenkään niin että ne kattaisivat koko maan. Viimeksi tuollainen maanlaajuinen kireä pakkasrintama oli luultavasti helmikuussa 2011.

Ja energia.fi sivulta voi nähdä, että kahtena edellisenä talvena tuulivoiman tuotanto on ollut erityisen korkeaa joulu,tammi, helmi ja maaliskuussa.

Lisäksi tilanne on muutenkin hyvä vaikka tulisi tuollainen pisempi pakkasjakso. Maakaasun ja kivihiilen hinnat ovat taas suht järkevissä luvuissa, siis viime vuoteen verrattuna, vesivoiman varastot ovat hyvällä mallilla ja perustuotantoakin on tullut se 1600 MW lisää. Joten vaikka jouduttaisiin tuomaan maakaasulla tuotettua sähköä, niin se hinta ei olisi lähelläkään viime vuoden lukemia.

Toki tilanne voi muuttua poliittisesti, esim. joku eskalaatio Persianlahdella voi saada ne maakaasun hinnat nousemaan. Tai jos Putin käy keppostelemassa Fennoskanin poikki. Jotenkin tuntuu, että tämä talvena ne suurimmat hintariskit ovat poliittiset, ei sääriippuvaiset.

 

[HTK12]

Lisäksi tilanne on muutenkin hyvä vaikka tulisi tuollainen pisempi pakkasjakso. Maakaasun ja kivihiilen hinnat ovat taas suht järkevissä luvuissa, siis viime vuoteen verrattuna, vesivoiman varastot ovat hyvällä mallilla ja perustuotantoakin on tullut se 1600 MW lisää. Joten vaikka jouduttaisiin tuomaan maakaasulla tuotettua sähköä, niin se hinta ei olisi lähelläkään viime vuoden lukemia.

Toki tilanne voi muuttua poliittisesti, esim. joku eskalaatio Persianlahdella voi saada ne maakaasun hinnat nousemaan. Tai jos Putin käy keppostelemassa Fennoskanin poikki. Jotenkin tuntuu, että tämä talvena ne suurimmat hintariskit ovat poliittiset, ei sääriippuvaiset.

Itse näkisin tällä hetkellä melkein suurimmaksi riskiksi Suomen kannalta Lähi-idän. Siellä jos homma lähtee kunnolla lapasesta, niin hinnat kyllä varmasti pomppaa. Toivottavasti siellä nyt käynnissä oleva konflikti ei leviä. Jos pysyy siellä Gazassa/Israelissa, niin sitten ei ongelmaa. Puttekin voi toki jotain keppostella, mutta taitaa suurimmat paukut olla jo käytetty.