Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Grez]

Tampereen sähköverkolla oli myös aiemmin sama kk-maksu 3x63A asti, mutta muuttivat juuri hinnoittelua niin että pienin laski vähän ja sitä isommat sitten nousi. Ja siirron kWh veloitus myös laski hieman.

Yleissiirto €/kk (alv0 ja sis alv)

Yksivaiheiset	3,85​	4,77​
3x25 A	3,85​	4,77​
3x35 A	5,25​	6,51​
3x50 A	12,60​	15,62​
3x63 A	24,07​	29,85​
3x80 A ja suuremmat	48,35​	59,95​

Perustelivat muutosta sillä, että kokonaishinta pysyy samana mutta kukin maksaa paremmin suhteessa sen mukaan kuinka paljon aiheuttaa kustannuksia.

 

[Tonnin Seteli]

Eikös nuo nallit saa vaihdettua itse haluamiinsa yhtiölle ilmoittamatta jos haluaa ns. säästää vai onko esim.16A ja 25A sulakkeet vaihtokelpoisia keskenään?

Mitä voisi säästää vaihtamalla omin päin pääsulakkeet pienempiin? Ajatus kuulostaa älyttömältä.

16 ampeerin pääsulakkeilla ei tee mitään ja epäilen ettei vaihto 25 -> 16 edes ole tarjolla vaikka se tuossa hinnastossa näkyykin. Lisäksi d2-d3 yhteensopivuus ei ole mikään ongelma. Jos haluaa vaihtaa pienempään liittymään, asia hoidetaan tietenkin sähköverkkoyhtiön kautta.

 

[Tonnin Seteli]

Hiukan nurinkurista, sillä vähiten kuluttavat aiheuttavat suhteessa eniten kustannuksia muille verkon käyttäjille.

Ei suinkaan nurinkurista. Isompi liittymä vaatii enemmän "rautaa" koko matkalle. Kuukausimaksu perustuu liittymäkokoon, ei kulutukseen.

Vähiten kuluttavat yleensä myös maksavat korkeampaa keskihintaa silloinkin kun liittymä on pienempi, sillä kWh-hinta on sama vaikka pienemmän liittymän kk-maksu on pienempi.

 

[Grez]

Hiukan nurinkurista, sillä vähiten kuluttavat aiheuttavat suhteessa eniten kustannuksia muille verkon käyttäjille.

Tässähän olikin kyse sulakekoosta eikä kulutuksesta. Eli nimenomaan jos kulutat niin vähän että yleissiirto on sinulle järkevä tuote, mutta tarvitse silti isot sulakkeet niin sehän tarkoittaa sitä että piikkikulutuksesi on suurta ja se täytyy huomioida verkonrakennuksessa.

Jos nyt mietitään noita verkon kustannuksien ja laskutuksen epäsuhtia, niin varmasti myös iso epäsuhta tulee esim. kerrostalo/rivitalo vs omakotitalo. Tyyliin yhdellä maakaapelilla tontille tulee 25 asunnon kulutus (25 liittymää) vs 1 asunnon 1 liittymä. Mutta tätä ei Tampereella huomioida, toisin kuin tuossa B12:n laittamassa Carunan hinnastossa.

 

[Tonnin Seteli]

toisin kuin tuossa B12:n laittamassa Carunan hinnastossa.

Mainittakoon että tuohonkin on korotus tai pari tullut. Meillä on Carunan 35 A yleissiirto ja muistaakseni maksaa nykyään noin 48€/kk.

Enkä valita perusmaksun tasosta omakohtaisesti. Kuulostaa haja-asutusalueelle kohtuulliselta. 63 A on kyllä ryöstöä. Samoin kWh-hinta on melko röyhkeä.

Tosin kun hinta on sama monelle suhteellisesti sivistyksen parissa asuvalle, siinä on reilusti läskiä mukana.

 

[Ogeli]

Kuuluiskohan nää nallit sun muut säkön siirron puolelle?

 

[Markkanen]

Eikös nuo nallit saa vaihdettua itse haluamiinsa yhtiölle ilmoittamatta jos haluaa ns. säästää vai onko esim.16A ja 25A sulakkeet vaihtokelpoisia keskenään?

Tulppasulakkeita ei voi laittaa suurempaa tilalle ilman että vaihtaa sulakepohjan. Suurempi sulake ei fyysisesta mahdu paikalleen.

 

[Tonnin Seteli]

On kuitenkin vaikea keksiä mitään käyttötarkoitusta ison sulakekoon liittymälle jossa sähkönkulutus olisi satunnaista piikkitehoa ja kokonaisuudessaan muita liittymätyyppejä alhaisempi.

Maataloudessa se ei ole tavatonta. Se on tietysti suhteellista mikä on iso liittymä, mutta esimerkiksi 35 tai 63 voi olla tarpeellinen kun ajetaan isoja sähkömoottoreita. Silti kulutus voi vuositasolla olla pienempi kuin 25 ampeerin liittymän sähkölämmittäjällä.

 

[Shajk]

Pörssisähkö aivan minimissä koko ajan ja tarjolla lähinnä 8snt/kWh määräaikasia väh vuodeksi kun tilanne näyttää siltä että keväästä eteenpäin mennään neljässä sentissä. Ei tässä ole taas kerran kuin häviäviä kortteja kuluttajille jaossa missä kaikki riskit dumpataan niiden niskaan tai jos haluat kiinteän niin maksat sitten muutaman talvikuukauden ulkopuolella hemmetisti enemmän kuin mitä ennusteet näyttää.

Alla olevalla sivulla aika mielenkiintoista dataa.

Kate/marginaali futuurihinnan päälle on tällä hetkellä noin 1,70 senttiä/kWh. Kun on kyse vuoden ja kahden vuoden sopimuksista, tähän numeroon sisältyy myös profiilikustannukset, eli sähköyhtiölle ei jää 1,7 senttiä käteen. Verrattuna viime vuoteen, säätösähkön hintakatto on tuplasti isompi (10€/kWh) mikä myös nostaa riskejä jonkin verran.

Kukuttajalautakunnan ja muun häiriköinnin takia olisin odottanut että ero olisi suurempi.

Sähkön hintaennuste 2026 – Sähköfutuurit

Tulevaisuudessa Nasdaq OMX päätöskurssien perusteella. Sähkön futuurihintojen perusteella sähkön hinnan ennustetaan siis pysyvän samalla tasolla kuin nyt tulevaisuudessa. Jos vertaat ennustettua hintaa myynnissä oleviin sähkösopimuksiin, lisää ennustettuun hintaan meidän laskema sähköyhtiön...

vertaa-kilpailuttajat.fi

 

[Griffin]

Se on mielenkiintoinen kysymys, että jos sähköyhtiöt on jo ostaneet kiinteiden sopinusten sähköt hintaan x (esim vaikka 30 senttiä), niin kelle ne voitot sitten menevät, jos sähköä saadaankin tuotettua jossain kuussa esim siten, etttä pörssihinta olisi keskimäärin 3 senttiä? Lähinnä, valuvatko kaikki voitot ulkomaille?

 

[Grez]

No eikös ne voitot lähtökohtaisesti mene sitten niille, keiltä ne ovat ostaneet sähkön x hintaan, esim. futuurinmyyjille.

 

[Shajk]

Se on mielenkiintoinen kysymys, että jos sähköyhtiöt on jo ostaneet kiinteiden sopinusten sähköt hintaan x (esim vaikka 30 senttiä), niin kelle ne voitot sitten menevät, jos sähköä saadaankin tuotettua jossain kuussa esim siten, etttä pörssihinta olisi keskimäärin 3 senttiä? Lähinnä, valuvatko kaikki voitot ulkomaille?

Futuurisopimuksen vastapuoli voi olla missä tahansa maailmassa. Vastapuoli ei ole välttämättä edes sähkön tuottaja.

Futuurituotteita on karkeasti kaksi erilaista. Systeemi hintaan ja alueerohintaan kohdistuvia. Systeemihinta on sellainen huviksi laskettu teoreettinen hinta mikä tulisi jos siirtoyhteydet pohjoismaiden sisällä olisi rajattomat. Aluehintaeroja syntyy sitten kun siirtoyhteydet ovatkin rajallisia.

Niinpä tuottaja ja sähkön ostaja (tai joku muu) hankkivat ensin systeemihintaan kohdistuvia futuureja. Se on sopimus että mikäli hinta poikkeaa tulevaisuudessa sovitusta hinnasta, maksetaan erotus toiselle kaupantekijälle. Koska nämä samat systeemituotteet kiinnostaa koko Pohjoismaissa, on todennäköistä että kaupan vastapuoli voi olla missä tahansa Pohjoismaissa. Mutta luultavasti kuitenkin suhteeseen tuottajien myynti-intoon. Mikäli kaikkialla tuottajilla olisi sama into käydä futuurikauppaa (näin ei ole), voisi olettaa että jos ostat paljon futuureja, myyjien paikkaa olisi aikalailla suhteessa sähköntuotannon määriin. Eli enimmäkseen Norjalaisia ja Ruotsalaisia, koska ne tuottavat ylivoimaisesti eniten sähköä.

Eli karkeasti koska Suomessa tuotetaan vähempi määrä sähköä tänne jää vähempi määrä rahaa.

 

[Griffin]

Futuurisopimuksen vastapuoli voi olla missä tahansa maailmassa. Vastapuoli ei ole välttämättä edes sähkön tuottaja.

Futuurituotteita on karkeasti kaksi erilaista. Systeemi hintaan ja alueerohintaan kohdistuvia. Systeemihinta on sellainen huviksi laskettu teoreettinen hinta mikä tulisi jos siirtoyhteydet pohjoismaiden sisällä olisi rajattomat. Aluehintaeroja syntyy sitten kun siirtoyhteydet ovatkin rajallisia.

Niinpä tuottaja ja sähkön ostaja (tai joku muu) hankkivat ensin systeemihintaan kohdistuvia futuureja. Se on sopimus että mikäli hinta poikkeaa tulevaisuudessa sovitusta hinnasta, maksetaan erotus toiselle kaupantekijälle. Koska nämä samat systeemituotteet kiinnostaa koko Pohjoismaissa, on todennäköistä että kaupan vastapuoli voi olla missä tahansa Pohjoismaissa. Mutta luultavasti kuitenkin suhteeseen tuottajien myynti-intoon. Mikäli kaikkialla tuottajilla olisi sama into käydä futuurikauppaa (näin ei ole), voisi olettaa että jos ostat paljon futuureja, myyjien paikkaa olisi aikalailla suhteessa sähköntuotannon määriin. Eli enimmäkseen Norjalaisia ja Ruotsalaisia, koska ne tuottavat ylivoimaisesti eniten sähköä.

Eli karkeasti koska Suomessa tuotetaan vähempi määrä sähköä tänne jää vähempi määrä rahaa.

Eli tänne pitäisi siis rakentaa muutama ydinvoimala lisää, juuri, niinkuin arvelinkin.

 

[JCSH]

Eli tänne pitäisi siis rakentaa muutama ydinvoimala lisää, juuri, niinkuin arvelinkin.

Ihmettelen vieläkin, että millä järjellä meinaat saada niistä ydinvoimaloista kannattavia. Vai haluatko nyt vain oikeasti pumpata miljardeja veronmaksajien rahoja siihen ydinvoiman rakentamiseen?

 

[Griffin]

Ihmettelen vieläkin, että millä järjellä meinaat saada niistä ydinvoimaloista kannattavia. Vai haluatko nyt vain oikeasti pumpata miljardeja veronmaksajien rahoja siihen ydinvoiman rakentamiseen?

Pakkohan siihen on jotain varoja käyttää ja maksaahan se itsensä helposti takaisin, kun pääoma ei virtaa enää siinämäärin ulkomaille. Ja onhan sitä tuurivoimaakin tuettu ihan vitusti. Samanlaiset tuet vain.

 

[Mukava]

No ei näillä hinnoilla varmaan ihan heti ole jonoksi asti voimalarakentajia.

 

[Paapaa]

No ei näillä hinnoilla varmaan ihan heti ole jonoksi asti voimalarakentajia.

No ei ole. Ei varsinkaan massiivisen ydinvoimalaitoksen, joka vaatii aika ison varmuuden siitä, että sen tuottama sähkö on erittäin pitkän elinkaaren aikana kannattavaa suhteessa kuluihin ja pääoman kustannuksiin. Negatiivinen keskihinta ei nyt erityisesti houkuttele rakentamaan yhtään mitään sähköntuotantoa - saati sellaista joka vaatii luokkaa 5-10mrd alkuinvestoinnit.

Mutta onpa sähkö kyllä halpaa tällä hetkellä! Syyskuun keskihinta oli jotain 4 c/kWh ja lokakuun alku ollut vielä sitäkin halvempaa. toistaiseksi vuoden halvin kuu ollut toukokuu: noin 3,3 c/kWh. Viime vuoden halvin oli noin 10 c/kWh.

 

[JCSH]

Pakkohan siihen on jotain varoja käyttää ja maksaahan se itsensä helposti takaisin, kun pääoma ei virtaa enää siinämäärin ulkomaille. Ja onhan sitä tuurivoimaakin tuettu ihan vitusti. Samanlaiset tuet vain.

Mihin perustuu väite, että maksaisi itsensä takaisin? Puhutaan kuitenkin aika helvetin suurista summista, kun lähdetään tekemään ydinvoimasta kannattavaa.
Esim. OL3:n kokoinen laitos tuottaa sen about 12 TWh vuodessa. Jos tuo halutaan tukea kannattavaksi, niin siihen pitää helposti laittaa ainakin sellaiset 400-600 miljoonaa vuodessa tukia. Tuota tukea pitäisi myös maksaa se 40-50 vuotta.
Uudet tuulivoimalat eivät ole saaneet juurikaan mitään tukia sitten vuoden 2017. Sitä ennen ne saivat 12 vuoden tariffisopimuksia. Ydinvoiman kohdalla liikuttaisiin pikkasen erilaisissa rahasummissa.

 

[B12]

Negatiivinen keskihinta ei nyt erityisesti houkuttele rakentamaan yhtään mitään sähköntuotantoa - saati sellaista joka vaatii luokkaa 5-10mrd alkuinvestoinnit.

Näin maallikkona tuulivoima vaikuttaa olevan eniten persiistä investointina. Silloin kun tuulee, et saa sähköstä mitään. Silloin kun ei tuule, hinta korkealla, mutta ei ole mitä myydä.

 

[B12]

Mihin perustuu väite, että maksaisi itsensä takaisin? Puhutaan kuitenkin aika helvetin suurista summista, kun lähdetään tekemään ydinvoimasta kannattavaa.
Esim. OL3:n kokoinen laitos tuottaa sen about 12 TWh vuodessa. Jos tuo halutaan tukea kannattavaksi, niin siihen pitää helposti laittaa ainakin sellaiset 400-600 miljoonaa vuodessa tukia. Tuota tukea pitäisi myös maksaa se 40-50 vuotta.
Uudet tuulivoimalat eivät ole saaneet juurikaan mitään tukia sitten vuoden 2017. Sitä ennen ne saivat 12 vuoden tariffisopimuksia. Ydinvoiman kohdalla liikuttaisiin pikkasen erilaisissa rahasummissa.

Teollisuuden Voima taisi rakentaa OL3 lähinnä itselleen tuottamaan vakaata ja kohtuuhintaista sähkö tuuli tai ei. Loput sitten myyntiin.

 

[JCSH]

Näin maallikkona tuulivoima vaikuttaa olevan eniten persiistä investointina. Silloin kun tuulee, et saa sähköstä mitään. Silloin kun ei tuule, hinta korkealla, mutta ei ole mitä myydä.

Siitä huolimatta tuulivoima on ainoa tuotantomuoto, johon on viime vuosina Suomessa nähty järkeväksi investoida. Joten maalaisjärkesi taitaa tässä tapauksessa olla väärässä.

 

[JCSH]

Teollisuuden Voima taisi rakentaa OL3 lähinnä itselleen tuottamaan vakaata ja kohtuuhintaista sähkö tuuli tai ei. Loput sitten myyntiin.

Ei sillä TVO:llakaan ole mitään järkeä rakentaa voimalaa tuottamaan itselleen tappiota.

 

[Griffin]

Mihin perustuu väite, että maksaisi itsensä takaisin? Puhutaan kuitenkin aika helvetin suurista summista, kun lähdetään tekemään ydinvoimasta kannattavaa.
Esim. OL3:n kokoinen laitos tuottaa sen about 12 TWh vuodessa. Jos tuo halutaan tukea kannattavaksi, niin siihen pitää helposti laittaa ainakin sellaiset 400-600 miljoonaa vuodessa tukia. Tuota tukea pitäisi myös maksaa se 40-50 vuotta.
Uudet tuulivoimalat eivät ole saaneet juurikaan mitään tukia sitten vuoden 2017. Sitä ennen ne saivat 12 vuoden tariffisopimuksia. Ydinvoiman kohdalla liikuttaisiin pikkasen erilaisissa rahasummissa.

Tuosta luet muutamat aikaisemmat postaukset, niin se perustuminen selviää siitä.
-----------------------
Tuurivoima on selkeästikin hyvin ongelmallinen energianlähde ja sitä on nyt täällä jo enemmän, kuin tarpeeksi. Tuurivoimaan pitää hintaan laskea myös sen äärettömän epävakauden aiheuttamat haitat. Tällöin se ei enää olekaan kovin halpaa..

 

[Paapaa]

Näin maallikkona tuulivoima vaikuttaa olevan eniten persiistä investointina. Silloin kun tuulee, et saa sähköstä mitään. Silloin kun ei tuule, hinta korkealla, mutta ei ole mitä myydä.

Tuulivoimassahan ei ole vain noita kahta ääripään tilannetta, vaan suurin osa tapahtuu niiden välissä. On siis se tilanne kun tuulee jonkin verran ja sähkön hinta on silti positiivinen. Polttoaine ei maksa mitään ja ainoa juokseva kulu on huolto-/ylläpitokulut. Tuulivoiman etu myös huomattavan pienet pääomavaatimukset. Näillä hinnoilla ei tietenkään minkään tuotannon rakentaminen ole järkevää, mutta muutoin tuulivoimaan on investoitu todella paljon, eli sitä on pidetty kannattavana. Halpa sähkö houkuttelee kuluttamaan sitä ja kun kulutus nousee, nousee myös tuotannon kannattavuus. Eli tilanne elää koko ajan.

Jos ydinvoimaan investointi olisi houkuttelevaa, siihen myös investoitaisiin.

 

[B12]

Tuulivoimassahan ei ole vain noita kahta ääripään tilannetta, vaan suurin osa tapahtuu niiden välissä. On siis se tilanne kun tuulee jonkin verran ja sähkön hinta on silti positiivinen. Polttoaine ei maksa mitään ja ainoa juokseva kulu on huolto-/ylläpitokulut. Tuulivoiman etu myös huomattavan pienet pääomavaatimukset. Näillä hinnoilla ei tietenkään minkään tuotannon rakentaminen ole järkevää, mutta muutoin tuulivoimaan on investoitu todella paljon, eli sitä on pidetty kannattavana. Halpa sähkö houkuttelee kuluttamaan sitä ja kun kulutus nousee, nousee myös tuotannon kannattavuus. Eli tilanne elää koko ajan.

Jos ydinvoimaan investointi olisi houkuttelevaa, siihen myös investoitaisiin.

Pörssihintoja ei ole tullut seurattua kuin ehkä viimeisen vuoden verran. Onko noita pitkiä nollajaksoja ollut kuinka paljon menneisyydessä? Nythän ne lisääntyvät "tuurivoiman" rakentamisen myötä. Sitten joskus alkaa olla paljon sähköautoja ja vedyn tuotantoa ym, niin sitten tapahtuu mitä tapahtuukaan.

 

[Mukava]

Pörssihintoja ei ole tullut seurattua kuin ehkä viimeisen vuoden verran. Onko noita nollajaksoja ollut kuinka paljon menneisyydessä?

Onhan noita ollut, etenkin kun OL3 linjoilletulon jälkeen ja kun ei ole mitään vikatilanteita tai huoltoja päällä. Tietysti paljon riippuu muustakin tuotannosta. Nyt taas tuulta tulee sen verran paljon ja OL3 taitaa pyöriä sallitulla maksimiteholla.

 

[B12]

Siitä huolimatta tuulivoima on ainoa tuotantomuoto, johon on viime vuosina Suomessa nähty järkeväksi investoida. Joten maalaisjärkesi taitaa tässä tapauksessa olla väärässä.

Onhan noita ollut, etenkin kun OL3 linjoilletulon jälkeen ja kun ei ole mitään vikatilanteita tai huoltoja päällä. Tietysti paljon riippuu muustakin tuotannosta. Nyt taas tuulta tulee sen verran paljon ja OL3 taitaa pyöriä sallitulla maksimiteholla.

Tuulivoimatuotanto on räjähtänyt vasta ihan viimeaikoina ja OL3 tullut linjoille samoin. Tuulivoimankin nykyrakentamisen investointipäätökset tehty jo vuosia sitten. Menikö jotenkin vituix, vai oliko tämä ennakoitu toteutuma? Miljoonia ne maksavat tuulimyllytkin/kpl plus muu infra, maanvuokrat, kiinteistövero ym.

Wind Turbine Cost: Worth The Million-Dollar Price In 2022?

Multimillion dollar price tag? Huge wind turbine cost a good investment? Do they really pay for themselves in 2022? How much power do they produce? Answers here

weatherguardwind.com

Wind Turbine Cost - The Economics Of Wind Energy In 2023

What does a wind turbine cost? Is the cost of wind energy going down - and has it actually become too cheap in 2023? This article considers those questions, the return on investment on the cost of a wind turbine, the environmental payback, and more.

weatherguardwind.com

Noissakin jo vähän spekuloidaan, kannattaako tuulimyllyihin enää investoida. Juoksevat kulutkin luokkaa pari snt/kWh.

 

[Shajk]

Pakkohan siihen on jotain varoja käyttää ja maksaahan se itsensä helposti takaisin, kun pääoma ei virtaa enää siinämäärin ulkomaille. Ja onhan sitä tuurivoimaakin tuettu ihan vitusti. Samanlaiset tuet vain.

Mutta maksaako se itsensä takaisin?

Eikö olisi järkevintä ostaa tällaisia perushydökkeitä/raaka-aineita sieltä mistä halvemmalla saadaan? Ja vientiin mieluiten korkeamman jalostusasteen tuotteita...

 

[JCSH]

Tuosta luet muutamat aikaisemmat postaukset, niin se perustuminen selviää siitä.
-----------------------
Tuurivoima on selkeästikin hyvin ongelmallinen energianlähde ja sitä on nyt täällä jo enemmän, kuin tarpeeksi. Tuurivoimaan pitää hintaan laskea myös sen äärettömän epävakauden aiheuttamat haitat. Tällöin se ei enää olekaan kovin halpaa..

Ei, ei se selviä niistä. Siinä ei ole mitään järkeä, että me lähdettäisiin pumppaamaan satoja miljoonia vuodessa ydinvoiman tukemiseen sen sijaan, että käytettäisiin sitä nyt jo saatavilla olevaa halpaa sähköä. Vastaus siihen, että me nyt ostetaan Ruotsista halpaa sähköä ei todellakaan voi olla se, että aletaan tuottamaan raskaasti tappiollista kotimaista sähköä, jota sitten kuitenkin päädytään myymään sinne Ruotsiin halvalla.

 

[HTK12]

Tuosta luet muutamat aikaisemmat postaukset, niin se perustuminen selviää siitä.

Eli mitään järkeviä perusteluja ei ole antaa.

Tuurivoima on selkeästikin hyvin ongelmallinen energianlähde ja sitä on nyt täällä jo enemmän, kuin tarpeeksi. Tuurivoimaan pitää hintaan laskea myös sen äärettömän epävakauden aiheuttamat haitat. Tällöin se ei enää olekaan kovin halpaa..

Tämä on henkilökohtainen mielipide, ei mikään fakta. Itse näen, että tuulivoima laskee meillä energian hintaa ja säätövoimaa saadaa Ruotsista/Norjasta. Meillähän on Aurora linja rakenteilla, joka lisää säätövoiman saatavuutta ja toisaalta lisää tuulivoiman vienti mahdollisuuksia. Se on fakta, että sijoittajat ei näe Suomessa taloudellisesti kannattavaksi rakentaa ydinvoimaa tai sitä olisi jo meillä rakenteilla. Tuulivoiman sijoittajat näkevät järkeväksi sijoitukseksi joka tuottaa, joten sitä rakennetaan. Meillä ei ole mitään järkeä pyrkiä sähkön viejäksi rakentamalla ydinvoimaa, koska Pohjoismaissa sähkö on niin halpaa suhteessa ydinvoiman kuluihin. Siinä, että ydinvoimalle annettaisiin syöttötariffit seuraavaksi 40-50v ei ole järkeä, jos se sähkö menee vientiin. Silloinhan veronmaksajat maksavat muiden maiden halvan sähkön. Vuositasolla Suomessa aletaan käsittääkseni tuottamaan suunnilleen kulutettu sähkö, joten se uusi ydinvoima menisi käytännössä vientiin. Toki jos meille tulisi teollisuutta joka sitä sähköä käyttäisi ja veisi korkeamman jalostusasteen tuotteita, niin asia erikseen. Silti en näe järkevänä syöttötariffien käyttöönottoa ydinvoimalle. Tuulivoimalle uusien mukaan pääsy lopetettiin jo 2017, jolloin kokonaisuutena niitä oli ~1 500MW, eli yhden OL3 verran. Syöttötariffia saa maksimissaan 12v. Ydinvoimalle pitäisi antaa varmaan joku 30-50v tariffi, joten tulee todella kalliiksi.

 

[Markkanen]

Näin maallikkona tuulivoima vaikuttaa olevan eniten persiistä investointina. Silloin kun tuulee, et saa sähköstä mitään. Silloin kun ei tuule, hinta korkealla, mutta ei ole mitä myydä.

Tämän takia tuulivoimaa pitäisi rakentaa sinne missä sitä ei vielä ole. Turhaa sinne pohjanmaalle on enää rakentaa, silloin käy juurikin kuvailemallasi tavalla. Jos rakennetaan vaikka kotka-hamina akselille, siellä voi hyvinkin tuulla silloin kun pohjanmaalla ei tuule.

 

[noreth]

Tuulivoimassahan ei ole vain noita kahta ääripään tilannetta, vaan suurin osa tapahtuu niiden välissä. On siis se tilanne kun tuulee jonkin verran ja sähkön hinta on silti positiivinen. Polttoaine ei maksa mitään ja ainoa juokseva kulu on huolto-/ylläpitokulut. Tuulivoiman etu myös huomattavan pienet pääomavaatimukset. Näillä hinnoilla ei tietenkään minkään tuotannon rakentaminen ole järkevää, mutta muutoin tuulivoimaan on investoitu todella paljon, eli sitä on pidetty kannattavana. Halpa sähkö houkuttelee kuluttamaan sitä ja kun kulutus nousee, nousee myös tuotannon kannattavuus. Eli tilanne elää koko ajan.

Jos ydinvoimaan investointi olisi houkuttelevaa, siihen myös investoitaisiin.

Kyllä tuulivoimassa on etunsa. Toisaalta, kun Olkiluoto 3 valmistui, niin silloin arvioitiin sen laskeneen sähkön hintaa noin 5 senttiä/kWh. Nyt en ole nähnyt uudempia arvioita kuin keväältä. Hinnan lasku hyödyttää tietysti OL3:een sijoittaneita kuin kaikkia muitakin.

Tuulivoiman yleistyessä tulee verkon hallinta ongelmaksi, koska se ei tuo verkkoon inertiaa kuten suuret generaattorit tekevät. Jotenkin tämä on teknisesti ratkaistava tai sitten on rakennettava ydinvoimala. Meneekö tämä siihen, että kaikki käyttäjät vain odottavat, että joku muu sen rakentaa? Ruotsissa on nyt juuri tilanne, jossa hallitus patistaa uuden ydinvoiman rakentamiseen.
OL3 vaikutus sähkön hintaan

 

[Iså]

Tätä sähköenergiataloutta pitää miettiä suuremmalla aikavälillä kuin hetkittäisillä ääripäillä. Sähkö on nyt halpaa tuulivoiman rakentamisen johdosta mutta milloin sähköintensiiviseen teollisuuteen investointi Suomessa alkaa toden teolla? SSAB:n Raahen tehtaan muuttaminen vedylle nostaisi Suomen sähkön tarvetta 11%. Entä kaikki muut teolliseen vetyyn perustuvat hankkeet? Helposti voi tulla 1-20 teravattituntia lisää kysyntää sähkölle 5 vuoden sisään (nyt Suomen kulutus on 85 TWh). Nämä vetyinvestoinnit samalla tasapainottaisivat verkkoa kun ne voidaan pysäyttää lyhyellä varoitusajalla ja seisottaa sähköpulan aikana.

Ilman sähköintensiivisen teollisuuden investointeja vetyyn, tuulimyllyjä ei varmaan kannata rakentaa perämerelle tai muihin hieman hankalimpiin paikkoihin. Odotellaanko tässä nyt pari vuotta niitä investointeja ennenkuin tuulivoimaa tulee enemmässä määrin lisää?

 

[Paapaa]

Hinnan lasku hyödyttää tietysti OL3:een sijoittaneita kuin kaikkia muitakin.

Eikö kuitenkin toisinpäin? Hinnannousu hyödyttää OL3:een sijoittaineita. Joko siinä muodossa että saavat ilmaiseksi sähköä joka muutoin maksaisi paljon tai siinä muodossa että muualle myyty sähkö tuottaa enemmän. Hinnanlasku heikentää sijoituksen arvoa. Tai no, varmaan riippuu siitä paljonko OL3:een sijoitti suhteessa siihen paljonko sitä sähkö itse kuluttaa. Mutta jos siis kuluttaa paljon muualta ostettua sähköä, niin sen hinta tietty on nyt laskenut.

 

[noreth]

Eikö kuitenkin toisinpäin? Hinnannousu hyödyttää OL3:een sijoittaineita. Joko siinä muodossa että saavat ilmaiseksi sähköä joka muutoin maksaisi paljon tai siinä muodossa että muualle myyty sähkö tuottaa enemmän. Hinnanlasku heikentää sijoituksen arvoa. Tai no, varmaan riippuu siitä paljonko OL3:een sijoitti suhteessa siihen paljonko sitä sähkö itse kuluttaa. Mutta jos siis kuluttaa paljon muualta ostettua sähköä, niin sen hinta tietty on nyt laskenut.

Kyllä, esimerkiksi Helsinki ostaa enimmäkseen sähkönsä muualta. Isot osakkaat luullakseni puolestaan arvostavat sähkön toimitusvarmuutta.

 

[Grez]

Niin no siis sijoituksena tietysti sitä kannattavampi, mitä kalliimpaa sähköä.

Muu (sähköä kuluttava) liiketoiminta taas on sitä vähemmän kannattaa mitä kalliimpaa sähköä, ellei lisäkustannusta saa laitettua hintoihin.

 

[mahonen]

Ruotsissa on nyt juuri tilanne, jossa hallitus patistaa uuden ydinvoiman rakentamiseen

Ruotsin hallitus on ilmoittanut, että vuoteen 2045 mennessä maahan on rakennettava vähintään kymmenen perinteistä ydinreaktoria tai suurempi määrä pienempiä modulaarisia. Sähköenergian kysynnän odotetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 20 vuoden aikana. Ilmasto- ja ympäristöministeri Romina Pourmokhtari sanoi, että "tulevina vuosina on perustettava uusia ydinenergialähteitä, jotka vastaavat vähintään kymmentä perinteistä reaktoria". Pourmokhtari painotti myös, että maan ympäristönsuojelulakia on muutettava, jotta voidaan rakentaa Small Modular Reactors (SMRs) -pienreaktoreita ja tehdä muita ydinenergiainvestointeja.

Tällä hetkellä laki rajoittaa ydinreaktorien määrän kymmeneen, ja uusia reaktoreita saa rakentaa vain olemassa oleville alueille. "Haluamme poistaa nämä rajoitukset", Pourmokhtari korosti. Ruotsin parlamentti, Riksdag, aikoo käsitellä näitä lainsäädännöllisiä muutoksia syksyllä.

Pourmokhtari syytti edellistä sosiaalidemokraattista hallitusta laiminlyönnistä. Hänen mukaansa edellinen hallitus, jota ympäristöpuolue vihreät tukivat, ei ainoastaan laiminlyönyt ydinenergian kehittämistä, vaan päätti myös sulkea neljä reaktoria ennenaikaisesti. Asiantuntijat ennustavat, että teollisuuden ja liikenteen sähköistyksen vuoksi Ruotsin sähköenergian kysyntä kaksinkertaistuu seuraavien 20 vuoden aikana. Tällä hetkellä Ruotsin on tuotava sähköä Puolasta erityisesti talvella, kun energian kysyntä on suurimmillaan. Ruotsissa on tällä hetkellä kuusi toimivaa ydinreaktoria, jotka tuottavat 30 prosenttia maan energiasta.

Swedish government plans to build at least 10 nuclear reactors

Currently, the country's environmental protection code allows for a maximum of ten nuclear reactors.

tvpworld.com

 

[KognaK]

Tällä hetkellä Ruotsin on tuotava sähköä Puolasta erityisesti talvella, kun energian kysyntä on suurimmillaan.

Outo väittämä kun viime talvena tuotiin vain muutamana päivänä ja tuolloin oli ydinvoimaa merkittävä määrä pois käytöstä.

 

[mahonen]

Outo väittämä kun viime talvena tuotiin vain muutamana päivänä ja tuolloin oli ydinvoimaa merkittävä määrä pois käytöstä.

Väittämä oli että toivat sähköä Puolasta, kun energian kysyntä oli suurimmillaan. Ja itse vastasit, että juuri niin tekivät. Eli väittämä oli tosi.
Mutta tuohan on toki ollut vain piikki ruotsin vihreille, eli jouduttu heidän toimenpiteiden vuoksi tilanteeseen jossa joudutaan käyttämään fossiilisilla tuotettua Puolalaista energiaa.

 

[KognaK]

Väittämä oli että toivat sähköä Puolasta, kun energian kysyntä oli suurimmillaan. Ja itse vastasit, että juuri niin tekivät. Eli väittämä oli tosi.
Mutta tuohan on toki ollut vain piikki ruotsin vihreille, eli jouduttu heidän toimenpiteiden vuoksi tilanteeseen jossa joudutaan käyttämään fossiilisilla tuotettua Puolalaista energiaa.

Koska kaksi ydinvoimalaa yhteensä 2500MW noista kuudesta oli pois käytöstä. Ei siksi että energian kysyntä oli suurimmillaan.
Edit: Lisäksi ydinvoimalaitosten alasajot aiheuttaa siirtorajoituksia Norjan ja Pohjois-Ruotsin tuontiin verkon vakauden ylläpitämiseksi. Näistä tulee melkein tuplavahinko. Tuo puolan yhteys maan eteläkärkeen on vain 600MW. Pitäisivät nyt aluksi ne nykyiset ydinvoimalaitokset talven yli toiminnassa.

 

[HTK12]

Väittämä oli että toivat sähköä Puolasta, kun energian kysyntä oli suurimmillaan. Ja itse vastasit, että juuri niin tekivät. Eli väittämä oli tosi.
Mutta tuohan on toki ollut vain piikki ruotsin vihreille, eli jouduttu heidän toimenpiteiden vuoksi tilanteeseen jossa joudutaan käyttämään fossiilisilla tuotettua Puolalaista energiaa.

Selvästi viestissä annettiin kuva, että se olisi olevinaan joku ongelma. Ei ole, ovat suurin sähkön viejä Euroopassa. Sweden’s Real Estate Crisis Threatens Its Biggest Pension Fund . Puolaan vievät enemmän sähkö kuin tuovat.

 

[JCSH]

Väittämä oli että toivat sähköä Puolasta, kun energian kysyntä oli suurimmillaan. Ja itse vastasit, että juuri niin tekivät. Eli väittämä oli tosi.
Mutta tuohan on toki ollut vain piikki ruotsin vihreille, eli jouduttu heidän toimenpiteiden vuoksi tilanteeseen jossa joudutaan käyttämään fossiilisilla tuotettua Puolalaista energiaa.

Väittämä oli:

Tällä hetkellä Ruotsin on tuotava sähköä Puolasta erityisesti talvella, kun energian kysyntä on suurimmillaan.

Sanoisin, että tämä on aika helvetin harhaanjohtava väite, jos Ruotsi on joutunut tuomaan sitä sähköä vain parina päivänä, ja silloinkin vain koska oli kaksinkertainen vikatilanne päällä ydinvoimaloissa.

 

[Mukava]

Päivän otos vs. voimalan suunniteltu käyttöikä 50 vuotta..

Niin se nyt vaan oli esimerkki, mutta kertonee siitä ettei jollain uudella ydinvoimalalla olisi oikein mitään järkeä sijoituksen kannalta. Niistä pitäisi kuitenkin saada myös rahaa takaisinpäin, harvoin tehdään kuitenkaan hyväntekeväisyyttä.

 

[Paapaa]

Yritysmaailmassa on aika tavallista, että yhtiöt tekevät tappiota verotuksellisista syistä.

Kerro, millaisessa tilanteessa on järkevää rakentaa ydinvoimala tuottamaan tappiota verotuksellisista syistä? Joku tappio keinotekoisen konsernilainan takia on ihan eri asia kuin se, että myydään sitä tuotetta jatkuvasti tappiolla. Tässä ei nyt ollut kyse mistään verokikkailusta vaan siitä, että se voimalaitoksen operatiivinen toiminta on tappiollista matalan sähkönhinnan takia.

 

[Griffin]

Kun kerran tuulivoiman tuottajat eivät osaa, niin ehkäpä valtion pitäisi ottaa koppi ja määrätä tuulisähkölle esim 10 sentin minimihinta.

Tämän jälkeen se käytännön hinta, jota nyt käytetään ja minimihinnan erotus voitaisiin käyttää erilaisiin toimiin, joilla saataisiin hyödynnettyä tuulivoimaa paremmin eli mm energiavarastot ja erilaiset hybridivoimalaitokset, niiden rakentamiselle massiiviset tuet.

 

[mahonen]

Väittämä oli:


Sanoisin, että tämä on aika helvetin harhaanjohtava väite, jos Ruotsi on joutunut tuomaan sitä sähköä vain parina päivänä, ja silloinkin vain koska oli kaksinkertainen vikatilanne päällä ydinvoimaloissa.

No jopas sitä tartutaan lillukanvarsiin. Koko jutun pointtihan oli se, että ruotsi arvelee sähkökulutuksen kaksinkertaistuvan seuraavan 20vuoden aikana ja siksi meinaavat lisätä ydinvoimaa jopa kymmenellä uudella laitoksella. Katsovat siis tulevaisuuteen ja selkeästi näkevät että tarvitset lisää luotettavaa energiantuotantoa.

 

[noreth]

Kun kerran tuulivoiman tuottajat eivät osaa, niin ehkäpä valtion pitäisi ottaa koppi ja määrätä tuulisähkölle esim 10 sentin minimihinta.

Tämän jälkeen se käytännön hinta, jota nyt käytetään ja minimihinnan erotus voitaisiin käyttää erilaisiin toimiin, joilla saataisiin hyödynnettyä tuulivoimaa paremmin eli mm energiavarastot ja erilaiset hybridivoimalaitokset, niiden rakentamiselle massiiviset tuet.

Olen ihmetellyt sitä, miten sähkön hinta voi mennä negatiiviseksi. Meillä on kuitenkin noin puolet väestöstä kaukolämmön piirissä ja näissä kattiloita voisi lämmittää sähkövastuksella suoraan tai lämpöpumpun avulla. En nyt keksi muuta syytä, kuin että negatiiviset hinnat on kuitenkin aika uusi juttu ja kattiloita ei ole ehditty varustaa käyttämään lähes ilmainen energia hyväksi. Sähkön siirto ja verot tietysti tulee päälle, sekö tässä mättää ettei halpoja tunteja ole tarpeeksi?

 

[jarmojs]

Olen ihmetellyt sitä, miten sähkön hinta voi mennä negatiiviseksi. Meillä on kuitenkin noin puolet väestöstä kaukolämmön piirissä ja näissä kattiloita voisi lämmittää sähkövastuksella suoraan tai lämpöpumpun avulla. En nyt keksi muuta syytä, kuin että negatiiviset hinnat on kuitenkin aika uusi juttu ja kattiloita ei ole ehditty varustaa käyttämään lähes ilmainen energia hyväksi. Sähkön siirto ja verot tietysti tulee päälle, sekö tässä mättää ettei halpoja tunteja ole tarpeeksi?

Niinhän tehdäänkin. Fortumilla on esim tehty uusi 100 MW sähkökattila Espooseen.

Fortum toteuttaa Carunan kanssa täysin uudenlaisen sähkökattilakonseptin kotimaiseen kaukolämmöntuotantoon | Fortum

www.fortum.fi

 

[noreth]

Niinhän tehdäänkin. Fortumilla on esim tehty uusi 100 MW sähkökattila Espooseen.

Fortum toteuttaa Carunan kanssa täysin uudenlaisen sähkökattilakonseptin kotimaiseen kaukolämmöntuotantoon | Fortum

www.fortum.fi

Tuossa uutisessa jäi mielenkiintoisin tieto kertomatta, millä sähkön hinnalla tuo käynnistyy?

Noin karkeasti esimerkkinä, jos tuo käynnistyy kun sähkö on 2 senttiä/kWh tai alle ja jos noita laitoksia olisi valtakunnassa riittävästi, olisi silloin alin sähkön hinta 2 senttiä/kWh eikä negatiivisia hintoja enää nähtäisi.

 

[taffeli]

Olen ihmetellyt sitä, miten sähkön hinta voi mennä negatiiviseksi. Meillä on kuitenkin noin puolet väestöstä kaukolämmön piirissä ja näissä kattiloita voisi lämmittää sähkövastuksella suoraan tai lämpöpumpun avulla. En nyt keksi muuta syytä, kuin että negatiiviset hinnat on kuitenkin aika uusi juttu ja kattiloita ei ole ehditty varustaa käyttämään lähes ilmainen energia hyväksi. Sähkön siirto ja verot tietysti tulee päälle, sekö tässä mättää ettei halpoja tunteja ole tarpeeksi?

Mahtaako tulla siirtomaksuja tai veroja, jos Fortum omalla sähköllään omissa tiloissaan lämmittää kattilaa?