Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Shajk]

En kyllä näe miten tuollainen 1.6GW reaktori olisi meille ylikokoinen. Sähkönkulutus kasvaa kokoajan (pl. viime vuosi, jolloin kallis hinta vähensi kulutusta) joten siinä vaiheessa kun se olisi valmis kysyntä olisi jo valmiina odottamassa. Suuntaus on kiihtyvällä tahdilla päästöttömään tuotantoon, joten ydinvoimalle olisi kyllä Suomessakin tarvetta. Muuta päästötöntä perusvoimaa kun ei meille oikein voi lisätä.

Tuo nykyinenkin OL3 on ehkä jo vähän ylikokoinen, kun tuonti Ruotsista joutuu rajoittamaan jos OL3 käy täydellä teholla.

 

[HTK12]

Tuo nykyinenkin OL3 on ehkä jo vähän ylikokoinen, kun tuonti Ruotsista joutuu rajoittamaan jos OL3 käy täydellä teholla.

Se kun kuitenkin on jo, niin toisen saman kokoisen rakenmisessa en näe ongelmaa. Mitä enemmän tuotantoa sen vähemmän vaikutusta yhdellä reaktorilla on. Tuotannon lisääntyessä tuonnin tarve myös pienenee. Meillä on rakenteilla myös Aurora linja jonka kapasiteetti on suurempi kuin OL3 tuonnin rajoittava vaikutus. Iso reaktori toisi myös verkon tarvitsemaa inertiaa. Itse näen lisäydinvoiman rakentamisen pelkästään positiivisena Suomessa.

 

[B12]

Ei sähköntarve minnekään lopu, päinvastoin. Vuonna 2035 ennustetaan kuluvan 50% enemmän kuin nykyisin. Sinne on 12v aikaa. Hyvä jos ehtisi uusi iso ydinvoimala, jos nyt laitettaisiin alulle.

kun kaikki polttaminen loppuu ja sähköntarve tuplaantuu tulevaisuudessa, kyllä on pakko olla muutakin kuin tuulivoimaa tai tuurivoimaa. Ei mistään Ruotsista tuoda 10000MW vesivoimaa tuulettomana talvipäivänä.

 

[Griffin]

Tuo nykyinenkin OL3 on ehkä jo vähän ylikokoinen, kun tuonti Ruotsista joutuu rajoittamaan jos OL3 käy täydellä teholla.

Kannattaa nyt muistaa, että Ruotsillahan on suunnitelmat sen oman vesivoiman käyttämiseksi, joten sieltä vesivoiman edullinen saaminen tulee tyrehtymään.

Ja se ei ole muuttunut mihinkään, että sähköverkossa tarvitaan jatkuvaa voimaa.
Vetyleikkijätkin haluaisivat kovin mielellään jatkuvaa voimaa, kun kuulemma vedyn tuottaminen ei oikein kannata, jos välillä joudutaan pistämään laitos parkkiin esim 2 päiväksi - 2 viikoksi (kun ei tuule). Hyötysuhde on jokatapauksessa täysin perseestä, varsinkin, jos vety nesteytetään tai paineistetaan suureen paineeseen -> Vetyenergia on huomattavan on sitten kallista ja kun sähkön hinta määräytyy nykyjärjestelmässä kalleimman mukaan, niin sähkön hinnalla tulee olemaan kovia nousupaineita, jos ei tuule jatkuvasti.

 

[akse]

Aika halpaa sähköä ollut muutamana päivänä vaikka ei juurikaan tuule.. pyhät, lämmintä?

 

[stindebinde]

Samaa katselin. Tanskassa tuulee hyvin ja tuottaa paljon sähköä. Ilmeisesti myös Saksassa tuulee kun sieltä tuodaan sähköä pohjolaan.

 

[ChatGPT]

Samaa katselin. Tanskassa tuulee hyvin ja tuottaa paljon sähköä. Ilmeisesti myös Saksassa tuulee kun sieltä tuodaan sähköä pohjolaan.

Tällä hetkellä näin. Eli kovasti näkyy olevan tuontia. Vain etelänaapuriin on vientiä.

Kotimaan kulutus ja tuotanto samaan aikaan:

 

[KognaK]

Samaa katselin. Tanskassa tuulee hyvin ja tuottaa paljon sähköä. Ilmeisesti myös Saksassa tuulee kun sieltä tuodaan sähköä pohjolaan.

Saksassa on runsaasti aurinkovoimaa, näkyy aamun ja illan hintapiikkeinä. Keskipäivällä sikäläistä aikaa hyvin halpaa ja nyt viime päivinä jopa negatiivisena. Alankomaissa huomenna -30e/MWh 14-15 suomen aikaa. Tuulee ja paistaa aurinko yhtäaikaa. Hintataso säteilee vaimeasti tännekki asti Ruotsin kautta.

 

[renee]

Olkiluoto 1 & 2 menevät yleensä näihin aikoihin vuodesta peräjälkeen huoltoon, en tosin löytänyt tarkempaa infoa. Tarkoittaa sitä, että useamman viikon ajan tulee n. 900 MW tuotantovajaus. Seisokin pituus riippuu siitä tehdäänkö laaja huolto vai ei.

 

[rock]

Olkiluoto 1 & 2 menevät yleensä näihin aikoihin vuodesta peräjälkeen huoltoon, en tosin löytänyt tarkempaa infoa. Tarkoittaa sitä, että useamman viikon ajan tulee n. 900 MW tuotantovajaus. Seisokin pituus riippuu siitä tehdäänkö laaja huolto vai ei.

Menevät perinteiseen tapaan huoltoon peräjälkeen. Yleensä toiseen tehdään isompi huolto, toiseen perus ja sitten seuraavana vuonna toisin päin.

 

[warre1]

Olkiluoto 1 on huollossa 7 päivää 16.-24. Huhtikuuta
Nord Pool - REMIT UMM (nordpoolgroup.com)

Ja Olkiuoto 2 16 päivää 1.-17. Toukokuuta
Nord Pool - REMIT UMM (nordpoolgroup.com)

 

[Shajk]

Olkiluoto 1 on huollossa 7 päivää 16.-24. Huhtikuuta
Nord Pool - REMIT UMM (nordpoolgroup.com)

Ja Olkiuoto 2 16 päivää 1.-17. Toukokuuta
Nord Pool - REMIT UMM (nordpoolgroup.com)

Oskarshamn 3 (1400MW) 15.4 - 9.6

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

Ja lähiaikoina riippuen säästä vesivoima rajoittaa tuotantoa jään sulamisen takia.

Halvan sähkön aika kohta loppuu?

 

[HTK12]

Oskarshamn 3 (1400MW) 15.4 - 9.6

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

Ja lähiaikoina riippuen säästä vesivoima rajoittaa tuotantoa jään sulamisen takia.

Halvan sähkön aika kohta loppuu?

Toisaalta nyt näyttää vahvasti siltä, että OL3 siirtyy maanantaina jatkuvaan tuotantoon ja tuulivoimaa on vajaa 2 000 MW enemmän kuin vuosi sitten. Itse veikkaan hintojen laskevan.

 

[Antw]

Nämä, jotka ylistävät ydinvoimaa, eivät ole taineet pelata Sim Citya? Jotka ovat tätä pelanneet, tietävät, että kaikki ydinvoimalat ennemmin tai myöhemmin tulevat räjähtämään.

Tätäkö tahdotte? Tuho on valtava, ja noi atomijutut jää paikoilleen lähes ikuisiksi ajoiksi.

 

[mustajoki]

Olkiluoto 3 läpäisi viimeisenkin testin – säännöllinen sähköntuotanto voi alkaa maanantaina 14 vuoden odotuksen jälkeen

OL 3 säännöllinen sähköntuotanto alkaa maanantaina, historiallinen uutinen. Tosin tämä sampo on niin ikuisuusprojekti, että ennen samppanjapullojen poksuttelua kannattaa ehkä vieläkin odottaa sen verran, että näemme tuleeko jo kohta reaktorille eteen muutaman viikon vuosihuolto, öljynvaihto ja renkaiden urasyvyyden tarkistus.

OL 3 jälkeen laajamittaisempi lisäydinvoima Suomeen taitaisi jo alkaa kannibalisoimaan nykyisten ydinvoimaloiden käyttöastetta, jos energiavarastoja tahi vetymyllyjä ei rakenneta samalla riittävästi? (Nytkinhän kulutus siellä 8000 MW tienoilla kun talven maksimit menee sinne ~14000 MW tienoille, jos muistan oikein - eli jos Suomessa olisi 14000 MW ydinvoimakapasiteettia eikä mitään muuta sähköntuottotapaa, reaktoreita jouduttaisiin ajamaan alle 60% tehoilla joka olisi merkittävästi kalliimpaa)

Onneksi tuulivoimastrategia tuo pakostikin nuo vetylaitokset tosielämään -sitten 2040-luvulla vanhoja kuluneita tuulipuistoja voidaan alkaa korvaamaan niillä sarjatuotetuilla, taloudellisilla ydinpuistoilla ihan markkinavetoisesti, jos ydinvety on silloin oikeasti tuulivetyä edullisempaa. Ydinvoiman kannattajan kannattaisikin liputtaa vetytalouden puolesta täysin rinnoin, pitkässä juoksussa siirtymä tuo aivan uudenkokoisen markkinapotentiaalin.

 

[HTK12]

Nämä, jotka ylistävät ydinvoimaa, eivät ole taineet pelata Sim Citya? Jotka ovat tätä pelanneet, tietävät, että kaikki ydinvoimalat ennemmin tai myöhemmin tulevat räjähtämään.


Tätäkö tahdotte? Tuho on valtava, ja noi atomijutut jää paikoilleen lähes ikuisiksi ajoiksi.

Tämän täytyy olla sarkasmia, vai ihanko vakavissasi vastustat ydinvoimaa?

Olkiluoto 3 läpäisi viimeisenkin testin – säännöllinen sähköntuotanto voi alkaa maanantaina 14 vuoden odotuksen jälkeen

OL 3 säännöllinen sähköntuotanto alkaa maanantaina, historiallinen uutinen. Tosin tämä sampo on niin ikuisuusprojekti, että ennen samppanjapullojen poksuttelua kannattaa ehkä vieläkin odottaa sen verran, että näemme tuleeko jo kohta reaktorille eteen muutaman viikon vuosihuolto, öljynvaihto ja renkaiden urasyvyyden tarkistus.

OL 3 jälkeen laajamittaisempi lisäydinvoima Suomeen taitaisi jo alkaa kannibalisoimaan nykyisten ydinvoimaloiden käyttöastetta, jos energiavarastoja tahi vetymyllyjä ei rakenneta samalla riittävästi? (Nytkinhän kulutus siellä 8000 MW tienoilla kun talven maksimit menee sinne ~14000 MW tienoille, jos muistan oikein - eli jos Suomessa olisi 14000 MW ydinvoimakapasiteettia eikä mitään muuta sähköntuottotapaa, reaktoreita jouduttaisiin ajamaan alle 60% tehoilla joka olisi merkittävästi kalliimpaa)

Onneksi tuulivoimastrategia tuo pakostikin nuo vetylaitokset tosielämään -sitten 2040-luvulla vanhoja kuluneita tuulipuistoja voidaan alkaa korvaamaan niillä sarjatuotetuilla, taloudellisilla ydinpuistoilla ihan markkinavetoisesti, jos ydinvety on silloin oikeasti tuulivetyä edullisempaa. Ydinvoiman kannattajan kannattaisikin liputtaa vetytalouden puolesta täysin rinnoin, pitkässä juoksussa siirtymä tuo aivan uudenkokoisen markkinapotentiaalin.

Vaikka tänään tehtäisiin periaatepäätös OL3 kokoisesta uudesta reaktorista olisi sen valmistuttua jo kulutusta tullut lisää enemmän mitä se tuottaa. Kannattaa myös muistaa, että sitä sähköä voidaan viedä ulkomaille. Viime yönä vietiin parhaimmillaan ~2 500 MW ja Aurora-linjan valmistuttua muistaakseni vientikapasiteettia olisi yli 4 000 MW. Lisäksi huoltoseisokit ajoitetaan kesälle, jolloin kulutusta on vähiten. Vaikka ydinvoima kapasiteetti päätettäisiin tuplata, niin ei meillä siltikään olisi liikaa tuotantoa kun ne uudet reaktorit saataisiin tuotantokäyttöön 10v+ päästä. Saatettaisiin olla nettoviejiä, mutta mikäs ongelma se olisi? Toki koko kulutusta ei kannata kattaa ydinvoimalla, koska kausivaihtelu on meillä sen verran suurta. Vetylaitoksien hyötysuhde on nykyisellään niin huono, että en kyllä näe järkeä alkaa rakentamaan uutta ydinvoimaa vedyn tuottamiseen. Jos uuden ydinvoiman tuotantokustannus on ~10snt/kWh, niin vetytalous nostaisi sen hinnan moninkertaiseksi. Toki ydinvoiman hinta voi laskea, mutta en kyllä henkeäni pidättäisi sitä odottaessa.

 

[Griffin]

Olkiluoto 3 läpäisi viimeisenkin testin – säännöllinen sähköntuotanto voi alkaa maanantaina 14 vuoden odotuksen jälkeen

OL 3 säännöllinen sähköntuotanto alkaa maanantaina, historiallinen uutinen. Tosin tämä sampo on niin ikuisuusprojekti, että ennen samppanjapullojen poksuttelua kannattaa ehkä vieläkin odottaa sen verran, että näemme tuleeko jo kohta reaktorille eteen muutaman viikon vuosihuolto, öljynvaihto ja renkaiden urasyvyyden tarkistus.

OL 3 jälkeen laajamittaisempi lisäydinvoima Suomeen taitaisi jo alkaa kannibalisoimaan nykyisten ydinvoimaloiden käyttöastetta, jos energiavarastoja tahi vetymyllyjä ei rakenneta samalla riittävästi? (Nytkinhän kulutus siellä 8000 MW tienoilla kun talven maksimit menee sinne ~14000 MW tienoille, jos muistan oikein - eli jos Suomessa olisi 14000 MW ydinvoimakapasiteettia eikä mitään muuta sähköntuottotapaa, reaktoreita jouduttaisiin ajamaan alle 60% tehoilla joka olisi merkittävästi kalliimpaa)

Onneksi tuulivoimastrategia tuo pakostikin nuo vetylaitokset tosielämään -sitten 2040-luvulla vanhoja kuluneita tuulipuistoja voidaan alkaa korvaamaan niillä sarjatuotetuilla, taloudellisilla ydinpuistoilla ihan markkinavetoisesti, jos ydinvety on silloin oikeasti tuulivetyä edullisempaa. Ydinvoiman kannattajan kannattaisikin liputtaa vetytalouden puolesta täysin rinnoin, pitkässä juoksussa siirtymä tuo aivan uudenkokoisen markkinapotentiaalin.

Vetykikkailun puolesta kannattaa liputella, vasta, kun.
1. Hyötysyhdetta saadaan parannettua nykyisestä.
2. Prosessi saadaan toimimaan siten, että hyötysuhde pysyy hyvänä, vakka tuotanto vaihtelee 0-100%:n välillä. Jos prosessi tarvitsee jatkuvasti sähköä tai tulee ongelmia, niin silloin vetykikkailu ei korjaa mitään vaan hukkaa vain joka välissä suuria määriä energiaa..

 

[mustajoki]

Vaikka tänään tehtäisiin periaatepäätös OL3 kokoisesta uudesta reaktorista olisi sen valmistuttua jo kulutusta tullut lisää enemmän mitä se tuottaa. Kannattaa myös muistaa, että sitä sähköä voidaan viedä ulkomaille. Viime yönä vietiin parhaimmillaan ~2 500 MW ja Aurora-linjan valmistuttua muistaakseni vientikapasiteettia olisi yli 4 000 MW. Lisäksi huoltoseisokit ajoitetaan kesälle, jolloin kulutusta on vähiten. Vaikka ydinvoima kapasiteetti päätettäisiin tuplata, niin ei meillä siltikään olisi liikaa tuotantoa kun ne uudet reaktorit saataisiin tuotantokäyttöön 10v+ päästä. Saatettaisiin olla nettoviejiä, mutta mikäs ongelma se olisi? Toki koko kulutusta ei kannata kattaa ydinvoimalla, koska kausivaihtelu on meillä sen verran suurta. Vetylaitoksien hyötysuhde on nykyisellään niin huono, että en kyllä näe järkeä alkaa rakentamaan uutta ydinvoimaa vedyn tuottamiseen. Jos uuden ydinvoiman tuotantokustannus on ~10snt/kWh, niin vetytalous nostaisi sen hinnan moninkertaiseksi. Toki ydinvoiman hinta voi laskea, mutta en kyllä henkeäni pidättäisi sitä odottaessa.

Itse näen vähän, että käytännössä nettovienti- tai tuontikapasiteettia kannattaisi kyllä luoda sen verran että tuulivoiman vaihtelut tasoittuvat suuremman alueen yli, ja säätövoimatarpeet katetaan, mutta ei kovin paljoa enempää - muuten riskinä että Suomi valuu alhaisen jalostusasteen "alkutuotantomaaksi" halvan ylijäämäsähkön viennin osalta. Meillähän ei ole Ruotsin ja Norjan kaltaisia säätövoimavaroja, eikä ydinvoima koskaan pysty säätövoimakäytössä kilpailemaan Ruotsin vesivoiman tuotantokustannusten kanssa, joten näen tulevaisuuden, jossa Suomi myy paljon halpaa sähköä, ja ostaa välillä sähköä niinä aikoina kun se on kallista - ei mikään erityisen hyvä diili kotimaisten sähköntuottajienkaan kannalta. Paras varmaankin olisi hyödyntää pinta-alaltaan suhteessa suuren maan sähköntuotantopotentiaali Suomessa ja viedä korkeamman jalostusasteen terästä, lannoitteita tms. ellei EU torppaa tätä mahdollisuutta energiankäyttörajoitusdirektiiveillään, mutta vihreän vedyn/metaanin/metanolin vienti olisi se next best.

Mutta sillä ei ole (ehkä liian paljon) yksinkertaistetun pointtini kannalta väliä - sekä tuulivoima että ydinvoima ovat sähköntuotantomuotoja joissa "polttoainekustannukset" ovat minimaaliset kokonaistuotantokustannukseen nähden, joten niitä kannattaa ajaa täydellä teholla aina kun mahdollista - jos uuden ydinvoiman tuotantokustannus on ~10snt/kWh, niin olemassa vetytalous ei vaikuttaisi siihen millään lailla, helpottaa vain niitä 10+ vuoden päähän tehtäviä ydinvoimainvestointilaskelmia koska voidaan olettaa että lisäsähkölle riittää aina kuluttajia eikä sitä viimeistä marginaali-kilowattia tarvitse myydä nollahintaan. Stabiilimpi kilpailutilanne tuulivoiman tuotantokustannuksia vastaan voisi jopa herättää todellisen kustannuskontrollin ja alentaa tuotantokustannuksia (ainakin 2023 euroissa laskettuna), ilman todellista kilpailua ne kehutut sarjatuotantoedut kuitenkin valuvat erilaisille välikäsille ja yleiseen "cost plus" ajatteluun.

 

[mustajoki]

Vetykikkailun puolesta kannattaa liputella, vasta, kun.
1. Hyötysyhdetta saadaan parannettua nykyisestä.
2. Prosessi saadaan toimimaan siten, että hyötysuhde pysyy hyvänä, vakka tuotanto vaihtelee 0-100%:n välillä. Jos prosessi tarvitsee jatkuvasti sähköä tai tulee ongelmia, niin silloin vetykikkailu ei korjaa mitään vaan hukkaa vain joka välissä suuria määriä energiaa..

Ydinvoiman tuotantohan ei vaihtele jatkuvasti, sähkön*kysyntä* kylläkin. Kokonaisjärjestelmän hyötysuhdetta saadaan paremmaksi kun osa talvikuukausien korkeammasta sähkönkysynnästä pystytään kattamaan kaukolämmöllä elektrolyysiprosessin hukkalämmöstä ja lämpövarastoilla pystytään myös siirtämään lämmityskuluskysyntää. Vaihtoehtona tai lisänä tietysti itse ydinvoimaloiden hukkalämmöstä saatava kaukolämpö, mutta en ole varma sen poliittisesta realismista.

Ydinvoima olisi melko "ideaali" vetytalouden kulmakivi varsinkin näin pohjoisessa, ongelmana vain on se 10+ vuoden rakennusprosessi (pienydinvoimaloissa lähempänä 20 vuotta kun malleja ei ole edes hyväksytty), jatkuvasti paisuva kustannustaso ja valtion tukiaisiin nojautuva kulttuuri. Näihin muna-kana-ongelmiin tuulivoima sopii erinomaiseksi kirittäjäksi 2020 ja 2030-luvuilla - pienemmät, nopeammat projektit, suuri alan sisäinen kilpailu joka johtaa nopeaan kehitykseen ja laskeviin tuotantokustannuksiin. Mutta jossain kohtaa tuulivoiman luonteen rajoitukset tasaannuttavat kehityksen ja tekevät energiantuotannon taloudelliset näkymät ennustettaviksi. Siksi arvelen, että 2040-luvulla jähmeänbyrokraattinen ydinvoima voisi vihdoin saada etsikkoaikansa (uuteen) maailmanvalloituskiertueeseen, kun 20-30 vuotta vanhojen tuulipuistojen uusintakierros tulee eteen.

 

[HTK12]

Itse näen vähän, että käytännössä nettovienti- tai tuontikapasiteettia kannattaisi kyllä luoda sen verran että tuulivoiman vaihtelut tasoittuvat suuremman alueen yli, ja säätövoimatarpeet katetaan, mutta ei kovin paljoa enempää - muuten riskinä että Suomi valuu alhaisen jalostusasteen "alkutuotantomaaksi" halvan ylijäämäsähkön viennin osalta. Meillähän ei ole Ruotsin ja Norjan kaltaisia säätövoimavaroja, eikä ydinvoima koskaan pysty säätövoimakäytössä kilpailemaan Ruotsin vesivoiman tuotantokustannusten kanssa, joten näen tulevaisuuden, jossa Suomi myy paljon halpaa sähköä, ja ostaa välillä sähköä niinä aikoina kun se on kallista - ei mikään erityisen hyvä diili kotimaisten sähköntuottajienkaan kannalta. Paras varmaankin olisi hyödyntää pinta-alaltaan suhteessa suuren maan sähköntuotantopotentiaali Suomessa ja viedä korkeamman jalostusasteen terästä, lannoitteita tms. ellei EU torppaa tätä mahdollisuutta energiankäyttörajoitusdirektiiveillään, mutta vihreän vedyn/metaanin/metanolin vienti olisi se next best.

Niin näyttää se Ruotsillekkin olevan hirveä ongelma, että nettoviejä sähkön osalta ja ovat olleetkin sitä jo ties kuinka kauan. Se, että tuotantoa riittää vientiin asti tarkoittaa, että sähköhinta olisi Suomessa halpa ja se olisi kansataloudellisesti erittäin hyvä. Se huokuttelisi niitä teollisuuden investointeja. Ei nyt tietenkään tolkuttomasti kannata olla sähköä vientiin, koska se laskisi hintaa, mutta mieluummin nettoviejä kuin tuoja. Ydinvoimaa tuskin tulee hirveästi lisää tässä seuraavan 10-15v sisällä Suomeen. Investointi on niin iso ja energian hinta niin alhainen, ettei hirveän paljon innokkaita sijoittajia löydy. Vedyn viennissä en kyllä näe järkeä, jos se tuotetaan uudella ydinvoimalla, se on vain liian kallista ollakkaan kilpailukykyinen. Vetyä on paljon halvempaa tuottaa maakaasusta.

Mutta sillä ei ole (ehkä liian paljon) yksinkertaistetun pointtini kannalta väliä - sekä tuulivoima että ydinvoima ovat sähköntuotantomuotoja joissa "polttoainekustannukset" ovat minimaaliset kokonaistuotantokustannukseen nähden, joten niitä kannattaa ajaa täydellä teholla aina kun mahdollista - jos uuden ydinvoiman tuotantokustannus on ~10snt/kWh, niin olemassa vetytalous ei vaikuttaisi siihen millään lailla, helpottaa vain niitä 10+ vuoden päähän tehtäviä ydinvoimainvestointilaskelmia koska voidaan olettaa että lisäsähkölle riittää aina kuluttajia eikä sitä viimeistä marginaali-kilowattia tarvitse myydä nollahintaan. Stabiilimpi kilpailutilanne tuulivoiman tuotantokustannuksia vastaan voisi jopa herättää todellisen kustannuskontrollin ja alentaa tuotantokustannuksia (ainakin 2023 euroissa laskettuna), ilman todellista kilpailua ne kehutut sarjatuotantoedut kuitenkin valuvat erilaisille välikäsille ja yleiseen "cost plus" ajatteluun.

No sen verran se vaikuttaa, että jos sen vetytalouden hyötysuhde on vaikka 25%, niin se käytännössä tarkoittaa silloin säätövoima käytössä hinnan nelinkertaistamista, jos hyötysuhde on 50%, niin se tuplaa hinnan. Uudella tuulivoimalla tuotantokustannus muistaakseni oli 2-4snt/kWh, niin aika selvä, että ei tule olemaan kannattavaa rakentaa uutta ydinvoimaa vetytaloutta varten näitten lukujen näkökulmasta. Ydinvoimaa kannattaa olla sen verran, että se voidaan hyödyntää suoraan sähkönä. Tuulivoiman varastointiin sen sijaan vety voisi olla järkevä, jos se saadaan hinnaltaan kilpailukykyiseksi (nykyisellään ei ilmisesti, koska pitäisi jatkuvasti saada energiaa). Kaukolämmön osalta esim. hiekka-akku vaikuttaisi tässä vaiheessa kustannustehokkaalta ratkaisulta. Tilastollisesti talvella tuulee enemmän ja ainakin Vatajankosken osalta väittivät hyötysuhteen olevan yli 90% kun energia otetaan lämpönä ulos.

Ydinvoiman käyttäminen vetytalouden kulmakivenä nostaisi energian hintaa melkoisesti, joten meiltä häviäisi se viimeinenkin kilpailukyky. Energiaratkaisuiden pitää olla kustannustehokkaita ja nykyisten lukujen valossa vetytalous ei nykyisellä hyösuhteellaan vaikuta mitenkään kustannustehokkaalta. Toki jos ydinvoiman hintaa saadaan alas, niin asia erikseen. Erittäin tiukkojen turvallisuus vaatimuksien (kuten pitääkin olla) seurauksena en kyllä usko ydinvoiman hinnan merkittävästi laskevan. Tuulivoiman hinnan ennustetaan edelleen laskevan tulevaisuudessa, joten en ihan heti näe ydinvoimalle koittavan etsikkoaikaa uuteen maailman valloitukseen.

 

[mustajoki]

Niin näyttää se Ruotsillekkin olevan hirveä ongelma, että nettoviejä sähkön osalta ja ovat olleetkin sitä jo ties kuinka kauan. Se, että tuotantoa riittää vientiin asti tarkoittaa, että sähköhinta olisi Suomessa halpa ja se olisi kansataloudellisesti erittäin hyvä. Se huokuttelisi niitä teollisuuden investointeja. Ei nyt tietenkään tolkuttomasti kannata olla sähköä vientiin, koska se laskisi hintaa, mutta mieluummin nettoviejä kuin tuoja. Ydinvoimaa tuskin tulee hirveästi lisää tässä seuraavan 10-15v sisällä Suomeen. Investointi on niin iso ja energian hinta niin alhainen, ettei hirveän paljon innokkaita sijoittajia löydy. Vedyn viennissä en kyllä näe järkeä, jos se tuotetaan uudella ydinvoimalla, se on vain liian kallista ollakkaan kilpailukykyinen. Vetyä on paljon halvempaa tuottaa maakaasusta.

Ruotsin tilanteeseen sanoisin vain, että on erilainen koska heillä on nimenomaan sitä säätövoimaa, joka pysyy arvokkaana.

 

[Griffin]

Kaukolämmössä voidaan oikeinhyvin tehdä siten, että hehkutetaan tuulisähköllä, kun tuulee ja kun ei tuule, niin poltetaan fossiilisia. Tällä saadaan tasattua tuulisähkön tuotannon pahoja ongelmia.

 

[JCSH]

Kaukolämmössä voidaan oikeinhyvin tehdä siten, että hehkutetaan tuulisähköllä, kun tuulee ja kun ei tuule, niin poltetaan fossiilisia. Tällä saadaan tasattua tuulisähkön tuotannon pahoja ongelmia.

Tai sitten niiden fossiilisten sijaan poltetaan niitä biopolttoaineita?

 

[Griffin]

Tai sitten niiden fossiilisten sijaan poltetaan niitä biopolttoaineita?

Aivat turhaa. Vaikka tuulisähkö onkin melkoisen paska systeemi, niin kyllä sitä yleensä on saatavilla vähintään 2/3 osaa kuukaudesta. Biopolttoainetta on järkevämpää käyttää esim autoissa.

Isoissa voimaloissa on helpompi hoitaa päästöjen puhdistus.

 

[HTK12]

Kaukolämmössä voidaan oikeinhyvin tehdä siten, että hehkutetaan tuulisähköllä, kun tuulee ja kun ei tuule, niin poltetaan fossiilisia. Tällä saadaan tasattua tuulisähkön tuotannon pahoja ongelmia.

Olettaen, että tuo hiekka-akku osoittautuu hyväksi ratkaisuksi, niin kun tuulee sähkövastuksilla tekee suoraan kaukolämpöä ja lisäksi lämmitetään sitä hiekka-akkua. Kun ei tuule otetaan sieltä hiekka-akusta lämpöä kaukolämmön tuotantoon. Näin olisi mahdollista tehokkaasti hyödyntää tuulivoimaa silloin kun se tuottaa paljon ja on halpaa. Tuulivoimaa rakennetaan kuitenkin niin paljon, että johonkin sitä energiaa kannattaa lähitulevaisuudessa alkaa varastoimaan. Jäisi ne biopolttoaineet sitten vaikka säätövoimalle/liikenteelle. Fossiilisten varaan ei hirveästi enää laskisi kun Suomikin on sitoutunut niistä irtautumiseen.

 

[JCSH]

Aivat turhaa. Vaikka tuulisähkö onkin melkoisen paska systeemi, niin kyllä sitä yleensä on saatavilla vähintään 2/3 osaa kuukaudesta. Biopolttoainetta on järkevämpää käyttää esim autoissa.

Isoissa voimaloissa on helpompi hoitaa päästöjen puhdistus.

Ai siis esim. hake pitäisi käyttää autoissa? Tuskin nyt tehdään paluuta mihinkään häkäpönttöautoihin.
Lisäksi henkilöautoissa kannattaa käyttää sitä sähköä. Bio/e-polttoaineilla tulee toki olemaan rooli raskaassa liikenteessä.

 

[jarppi83]

Ai siis esim. hake pitäisi käyttää autoissa? Tuskin nyt tehdään paluuta mihinkään häkäpönttöautoihin.
Lisäksi henkilöautoissa kannattaa käyttää sitä sähköä. Bio/e-polttoaineilla tulee toki olemaan rooli raskaassa liikenteessä.

Tänä talvena pohjois-Norjassa Teslojen akut hyytyneet pakkasessa poikkeuksellisen paljon(hinurin kyydissä Teslan korjuulle Tromssaan tämän tästä ja tämä siis paikallisen hinuritutun suusta kuultuna). Ei nämä sähköautot ole vielä kauhean luotettavia käyttää arktisessa ilmastossa. Nythän ei kannattaisi lukittautua pelkkään yhteen käyttövoimaan, koska tulevaisuus voi tuoda isoja muutoksia käytettävissä oleviin energiamuotoihin ja tarpeet voivat muuttua nopeasti(kokonaisuutta ajatellen esim. bio/fossiilienergia voi olla kokonaisuutta ajatellen paras ratkaisu, jos sähkönkulutus muualla nopeasti harppaa omille luvuille).

 

[JCSH]

Tänä talvena pohjois-Norjassa Teslojen akut hyytyneet pakkasessa poikkeuksellisen paljon(hinurin kyydissä Teslan korjuulle Tromssaan tämän tästä ja tämä siis paikallisen hinuritutun suusta kuultuna). Ei nämä sähköautot ole vielä kauhean luotettavia käyttää arktisessa ilmastossa. Nythän ei kannattaisi lukittautua pelkkään yhteen käyttövoimaan, koska tulevaisuus voi tuoda isoja muutoksia käytettävissä oleviin energiamuotoihin ja tarpeet voivat muuttua nopeasti(kokonaisuutta ajatellen esim. bio/fossiilienergia voi olla kokonaisuutta ajatellen paras ratkaisu, jos sähkönkulutus muualla nopeasti harppaa omille luvuille).

Kokonaisuutta ajatellen fossiilienergia ei tule olemaan missään vaiheessa se paras ratkaisu.

Henkilöautoissa jäljelle jää täyssähkö, biopolttoaineet, vety ja e-polttoaineet.
Biopolttoaineiden ongelma on skaalautuvuus, niitä saadaan kyllä järkevästi tuotettua jätteistä, mutta suuremmassa skaalassa nuo eivät riitä. Ehkä joku "kasvatetaan levää tankissa" menetelmä voi vielä lyödä itsensä läpi.
Vedyssä ja e-polttoaineissa taaskin ongelmana on hyötysuhde. Ei ole järkeä tehdä sähköstä vetyä tai e-polttoaineita jos sen sähkön voi käyttää suoraan akkuautoissa.
Toki voi olla, että noista tulee jonkinsorttinen niche tiettyihin tilanteisiin, mutta mitä todennäköisemmin ylivoimainen enemmistö henkilöautoista tulee tulevaisuudessa olemaan sähköautoja. On tietenkin vielä mahdollisuus sille, että akkujen nykyiset raakamateriaalit eivät riitä, ja mitään parempia materiaaleja ei keksitä. Jolloin voi olla, että täyssähköt eivät lyö itseään täysin läpi. Mutta ne ovat myös vain yhden akkuteknologian läpimurron päässä siitä, että niistä tulee kiistaton ykkösvaihtoehto.

 

[kapiteeli]

En kyllä näe miten tuollainen 1.6GW reaktori olisi meille ylikokoinen. Sähkönkulutus kasvaa kokoajan (pl. viime vuosi, jolloin kallis hinta vähensi kulutusta) joten siinä vaiheessa kun se olisi valmis kysyntä olisi jo valmiina odottamassa. Suuntaus on kiihtyvällä tahdilla päästöttömään tuotantoon, joten ydinvoimalle olisi kyllä Suomessakin tarvetta. Muuta päästötöntä perusvoimaa kun ei meille oikein voi lisätä.

Sähköverkon tasapainon kannalta olisi toivottavampaa rakentaa useampia pienempiä reaktoreita. Sinänsä mielenkiintoista, että vuosien varrella reaktoreiden koko on kasvanut (käyttöönottohetkellä Loviisa 440 MW, OL1 ja OL2 660 MW, Oskarshamn 3 1055 MW, OL3 1600 MW), ja nyt taas ollaan menossa pienempään päin (GE Hitachin BWRX-300 nimensä mukaisesti 300 MW).

 

[inexcess]

Suomen tuulivoimabusineksen hulluudesta kuuluu eri puolilta epäileviä kommentteja.

Ruotsissa tuulivoimayhtiön pitää antaa viranomaisille ennen rakennustöihin ryhtymistä pankkitakaus tai muu vastaava vakuus voimaloiden purkamisen ja maa-alueen kunnostamisen varalta, mikäli yritys hakee lupaa tuulivoimalapuiston perustamiseen.

Suomessa ei ole mitään tällaisia suunnitelmia. Ainoa asia mitä täällä mietitään, on tuulivoimapuistojen lupakäytäntöjen sujuvoittaminen. Suomessa ei ole varauduttu millään tavalla siihen, kuka sadat ränsistyneet tuulivoimalat aikanaan purkaa metsistä ja rannikoilta, sekä hävittää nämä ongelmajätteet asianmukaisesti. Maapohjan vuokranneilla ihmisillä ei tule olemaan pääomia tähän.

Tuulivoimapuistot ovat tikittävä aikapommi

Suomeen tarvitaan nopeasti tuulivoimalaki, jolla varmistetaan tuulivoimaloiden kestävä ja hyväksyttävä rakentaminen sekä purkaminen ja maa-alueen ennallistaminen, kirjoittaa Kari Tuomela.

www.kauppalehti.fi

 

[JCSH]

Suomen tuulivoimabusineksen hulluudesta kuuluu eri puolilta epäileviä kommentteja.

Ruotsissa tuulivoimayhtiön pitää antaa viranomaisille ennen rakennustöihin ryhtymistä pankkitakaus tai muu vastaava vakuus voimaloiden purkamisen ja maa-alueen kunnostamisen varalta, mikäli yritys hakee lupaa tuulivoimalapuiston perustamiseen.

Suomessa ei ole mitään tällaisia suunnitelmia. Ainoa asia mitä täällä mietitään, on tuulivoimapuistojen lupakäytäntöjen sujuvoittaminen. Suomessa ei ole varauduttu millään tavalla siihen, kuka sadat ränsistyneet tuulivoimalat aikanaan purkaa metsistä ja rannikoilta, sekä hävittää nämä ongelmajätteet asianmukaisesti. Maapohjan vuokranneilla ihmisillä ei tule olemaan pääomia tähän.

Tuulivoimaloiden tarvitseman maan vuokrasopimuksiin kyllä yleensä sisältyy vakuudet siitä, että ne voimalat puretaan. Joten olettaen, että ne maanomistajat eivät ole täydellisiä idiootteja, niin tuo ei ole mikään ongelma Suomessa.

 

[inexcess]

Tuulivoimaloiden tarvitseman maan vuokrasopimuksiin kyllä yleensä sisältyy vakuudet siitä, että ne voimalat puretaan. Joten olettaen, että ne maanomistajat eivät ole täydellisiä idiootteja, niin tuo ei ole mikään ongelma Suomessa.

Suomessa voimaloiden purkusopimukset ja niihin liittyvät vakuudet ovat täysin maanomistajan ja tuulivoimayrityksen välisiä. Millähän todennäköisyydellä 50-80-vuotiaista maanviljelijöistä ja heitä edustavasta oman kylän lakimiehestä koostuva kaarti onnistuu neuvottelemaan järkevän sopimuksen (kansainvälisen) tuulivoimayrityksen kanssa.

Tämä homma menee todellisuudessa niin, että veronmaksajien rahoilla ne sadat jättimyllyt puretaan tai sitten ne jätetään paikoilleen lahoamaan ja muistuttamaan seuraavia sukupolvia ylitsevuotavasta typeryydestä.

 

[JCSH]

Suomessa voimaloiden purkusopimukset ja niihin liittyvät vakuudet ovat täysin maanomistajan ja tuulivoimayrityksen välisiä. Millähän todennäköisyydellä 50-80-vuotiaista maanviljelijöistä ja heitä edustavasta oman kylän lakimiehestä koostuva kaarti onnistuu neuvottelemaan järkevän sopimuksen (kansainvälisen) tuulivoimayrityksen kanssa.

Tämä homma menee todellisuudessa niin, että veronmaksajien rahoilla ne sadat jättimyllyt puretaan tai sitten ne jätetään paikoilleen lahoamaan ja muistuttamaan seuraavia sukupolvia ylitsevuotavasta typeryydestä.

Sen tuulivoiman käyttöiän aikana se maanomistaja tulee tienaamaan vuokratuloja about puoli miljoonaa per voimala. Jos se maanomistaja on tarpeeksi tyhmä, että ei hanki kunnon vakuuksia, niin sitten niitä purkukustannuksia lähdetään perimään niistä vuokratuloista.

 

[HTK12]

Suomessa voimaloiden purkusopimukset ja niihin liittyvät vakuudet ovat täysin maanomistajan ja tuulivoimayrityksen välisiä. Millähän todennäköisyydellä 50-80-vuotiaista maanviljelijöistä ja heitä edustavasta oman kylän lakimiehestä koostuva kaarti onnistuu neuvottelemaan järkevän sopimuksen (kansainvälisen) tuulivoimayrityksen kanssa.

Tämä homma menee todellisuudessa niin, että veronmaksajien rahoilla ne sadat jättimyllyt puretaan tai sitten ne jätetään paikoilleen lahoamaan ja muistuttamaan seuraavia sukupolvia ylitsevuotavasta typeryydestä.

Miksi ne jätettäisiin paikoilleen lahoamaan? Energian kulutus kasvaa jatkuvasti ja tuulivoima on käsittääkseni kustannustehokkain hiilineutraali tuotantomuoto, jota voidaan Suomeen rakentaa. Siellä on kuitenkin infra valmiina, joten sinne on halvempaa rakentaa uudet myllyt kuin uudelle alueelle, jossa ei ole infraa valmiina.

 

[kapiteeli]

Suomessa voimaloiden purkusopimukset ja niihin liittyvät vakuudet ovat täysin maanomistajan ja tuulivoimayrityksen välisiä. Millähän todennäköisyydellä 50-80-vuotiaista maanviljelijöistä ja heitä edustavasta oman kylän lakimiehestä koostuva kaarti onnistuu neuvottelemaan järkevän sopimuksen (kansainvälisen) tuulivoimayrityksen kanssa.

Noihin vakuuksiin pitäisi saada joku perälauta lainsäädännön kautta. Muutenkin tuo prosessi pitäisi kääntää jotenkin päälaelleen siten, että maanomistajat laittavat yhtiöt kilpailemaan keskenään. Jossain Oulun seudulla näin oli tehty (Tuulivoimalla tienaajat | MOT noin 20 minuutin kohdalta eteenpäin), mutta vaatii maanomistajilta aktiivisuutta. Mediassa ja metsänhoitoyhdistyksissä tulisi nyt ainakin painottaa säännöllisin väliajoin, ettei pidä tarttua ensimmäiseen postiluukkuun kilahtavaan sopimukseen. Voi olla aika hankalaa, koska tarttuuhan moni myös kaiken maailman salaojaremppakaupustelijoiden tarjouksiin, jos vain sattuvat soittelemaan tai tulevat paikalle. Onneksi linkin dokkarissa iäkäs pariskunta oli hereillä eikä aikonut allekirjoittaa epäselvää sopimusta. Näitä voimaloita suunnitellaan nyt lähes joka puolelle Suomea, joten asia koskee suurta ellei suurinta osaa haja-asutusalueen asukkaista ja poliitikkojen pitäisi aktiivisesti ajaa alalle selkeitä pelisääntöjä maanvuokrasopimusten tekoon liittyen.

Keski-Euroopassa on myös käytössä kompensaatiot myllyjen lähellä asuville asukkaille (Compensation for citizens in the periphery around wind farms), ilmeisesti ainakin jossain päin Suomea tätä on tarjottu (Tuulivoimayhtiö tarjoaa kylille rahaa Isojoella), mutta tämäkin pitäisi saada kirjattua lainsäädäntöön. Pelkään vain, että alkaa olla jo myöhäistä.

 

[Markkanen]

OL3 aloittaa päivän etuajassa. Nyt se on vihdoin valmis laitos

Olkiluoto 3 aloittaa säännöllisen sähköntuotannon päivän etuajassa

Olkiluoto 3 aloittaa säännöllisen sähköntuotannon päivän etuajassa

yle.fi

 

[Griffin]

Miksi ne jätettäisiin paikoilleen lahoamaan? Energian kulutus kasvaa jatkuvasti ja tuulivoima on käsittääkseni kustannustehokkain hiilineutraali tuotantomuoto, jota voidaan Suomeen rakentaa. Siellä on kuitenkin infra valmiina, joten sinne on halvempaa rakentaa uudet myllyt kuin uudelle alueelle, jossa ei ole infraa valmiina.

Rakennelmien purku voi olla yllättävänkin kallista. Voi helposti käydä niin, että rakennelmien purku ja infran pakollinen huolto / päivitys on kalliimpaa vanhan päälle, kuin uudelle alueelle..
Siksi olisi syytä miettiä tuo jo silloin valmiiksi, kun rakennetaan ja ottaa kustannuksissa huomioon..

Tosin se, että Suomessa ryssitään homma ideologian takia ei ole mitenkään uutta.. Toki Saksan hölmöily ydinvoimansa kanssa on sitäluokkaa, että sinne ei pitäisi viedä talvella ollenkaan energiaa, ainankaan pohjoismaista.

OL3 aloittaa päivän etuajassa. Nyt se on vihdoin valmis laitos

Olkiluoto 3 aloittaa säännöllisen sähköntuotannon päivän etuajassa

Olkiluoto 3 aloittaa säännöllisen sähköntuotannon päivän etuajassa

yle.fi

Kumpa ei nyt vaan sattuis mitään...

 

[Grez]

OL3 aloittaa päivän etuajassa. Nyt se on vihdoin valmis laitos

Olkiluoto 3 aloittaa säännöllisen sähköntuotannon päivän etuajassa

Olkiluoto 3 aloittaa säännöllisen sähköntuotannon päivän etuajassa

yle.fi

[sarkasmi] Woah, aika hyvää insinöörityötä kun käyttöönotto heitti alkuperäisestä suunnitelmasta vain yhdellä päivällä ja senkin aikaisempaan päin [/sarkasmi]

Totuudenmukaisempi otsikko olisi ollut "Olkiluoto 3 aloittaa säännöllisen sähköntuotannon 5000 päivää myöhässä."

 

[HTK12]

Rakennelmien purku voi olla yllättävänkin kallista. Voi helposti käydä niin, että rakennelmien purku ja infran pakollinen huolto / päivitys on kalliimpaa vanhan päälle, kuin uudelle alueelle..
Siksi olisi syytä miettiä tuo jo silloin valmiiksi, kun rakennetaan ja ottaa kustannuksissa huomioon..

Kaikkihan on teoriassa mahdollista, itse en vaan näe tuollaista todennäköisenä. Edellä kuitenkin väitettiin, että se näin olisi. Infran rakentaminen keskelle metsää ei mitään ilmaista ole, joten melkoiset purkukustannukset pitää olla, että uusi alue tulee halvemmaksi. Kun alueella on ollut tuulivoimaa vaikka 20v, tiedetään tuuliolosuhteet hyvin tarkkaan ilman mitään lisätutkimuksia. Toki olisi hyvä tehdä lainsäädäntö, joka velvoittaa yhtiön purkamaan, niin sen jälkeen ei ole mitään epäselvyyttä asiassa.

Toki Saksan hölmöily ydinvoimansa kanssa on sitäluokkaa, että sinne ei pitäisi viedä talvella ollenkaan energiaa, ainankaan pohjoismaista.

EU-alueella kun palveluiden ja tavaran liikkuminen on vapaata, niin aika hankala alkaa tuollaista rajoittamaan. Tuskin Ruotsi/Norja tuollaiseen suostuisi kun ovat sähkön nettoviejiä. Suomella on vahva vientiteollisuus, niin kansantalouden kannalta olisi aika tyhmää alkaa tässä rajoituksia kyhäämään. Sieltä kun tulisi varmaan jotain muuta rajoitusta vastavuoroisesti.

 

[Safa]

Tämän viikonlopun aikana siis OL3 alkaa tuottamaan sähköä verkkoon sen 1600MW teholla. Saman viikonlopun aikana Nordpoolista tipahtaa n. 4050MW ydinvoimaa pois, kun Saksa ajaa alas kolme viimeistä ydinvoimalaa. Tämä takaa ensi vuodellekin kalliit sähkön hinnat meille tänne Suomeen. On se hienoa, että Saksakin pääsi Nordpooliin, niin ei itse joudu ihan kokonaan ydinvoimasta luopumista maksamaan.

 

[B12]

Äkkiseltään kyllä tuntuisi siltä, että uuden voimalan teko vanhoille perustuksille ja infraan kannattaisi päivityksenä. Tai sitten laittaa vain uuden nupin vanhaan torniin. Onhan maailma retrofittejä täynnä kaikista mahdollisista asioista. Ainoa jos tuulivoima tulee jossakin vaiheessa kannattamattomaksi, niin sitten toinen juttu.

 

[Lämpöpumppu]

Tämän viikonlopun aikana siis OL3 alkaa tuottamaan sähköä verkkoon sen 1600MW teholla.

Onhan se tuottanut jo viikko tolkulla 1600MW teholla sähköä verkkoon.

 

[Griffin]

Kaikkihan on teoriassa mahdollista, itse en vaan näe tuollaista todennäköisenä. Edellä kuitenkin väitettiin, että se näin olisi. Infran rakentaminen keskelle metsää ei mitään ilmaista ole, joten melkoiset purkukustannukset pitää olla, että uusi alue tulee halvemmaksi. Kun alueella on ollut tuulivoimaa vaikka 20v, tiedetään tuuliolosuhteet hyvin tarkkaan ilman mitään lisätutkimuksia. Toki olisi hyvä tehdä lainsäädäntö, joka velvoittaa yhtiön purkamaan, niin sen jälkeen ei ole mitään epäselvyyttä asiassa.

Jos verrataan asiaa:
Metsä:
Raivataan puut ja muut pois.
Puu on arvokasta, siitä saadaan huimasti enemmän tuottoa, kuin mitä kuluu sen poiskorjaamiseen ja maan möyrimiseen.

Vanha, kelvoton tuulipuisto:
Alueella on pystyssä valtavia rakennelmia, joiden purkaminen vaatii asiaan perehtynyttä kallista työvoimaa ja vie aikaa.

Purkamisesta syntyy jätettä, joka on silputtava tarpeeksi pieneksi ja todennäköisesti vietävä pois. Voimaloissa on myöskin myrkyllisiä öljyjä ja haitallisia kaasuja, jotka pitää kerätä talteen. Saksassa oli muistaakseni ongelmia siipien materiaalien kanssa.. Niistä tulee melkoinen määrä jätettä, jolle on tehtävä jottoin ja se voipi maksaa melkoisesti..

En tiedä kattaako edes voimalaitoksien (se koppi siellä ylhäällä siis) metallit niiden kierrätyksestä tulevat kulut, luultavasti kattaa, eli niistä sentään voi päästä eroon ilmaiseksi..

Johdotukset ym joutuu jokatapauksessa uusimaan, kun vaatimukset niille ovat muuttuneet, joten siitäkään ei saada hyötyä vanhoista rakenteista.

Ainoastaan se on plussaa, JOS alueelle on tarpeeksi vahvat syöttölinjat ja muuntoasemat. Tosin jos maksimi teho kasvaa, niin nekin menevät helposti uusintaan.

----------------
Vanhojen tornien käyttö on erittäin riskialtista, sillä rakenteet väsyvät pikkuhiljaa ja vanha torni saattaa romahtaa / kaatua siksi.. Mikään ei ole ikuista.. Tuuli vääntää niitä melkoisella voimalla..

 

[Grez]

On se hienoa, että Saksakin pääsi Nordpooliin, niin ei itse joudu ihan kokonaan ydinvoimasta luopumista maksamaan.

Ei sillä ole asian kannalta mitään merkitystä missä / minkä nimisessä pörssissä sähkökauppa käydään. Olennaista on se, että paljonko siirtoyhteyksiä maiden välillä ja se, että EU-lainsäädännön mukaan eri maiden sähköverkkojen tulee tarjota mahdollisuus käydä kauppaa naapurimaiden kanssa.

 

[HTK12]

Jos verrataan asiaa:
Metsä:
Raivataan puut ja muut pois.
Puu on arvokasta, siitä saadaan huimasti enemmän tuottoa, kuin mitä kuluu sen poiskorjaamiseen ja maan möyrimiseen.

Vanha, kelvoton tuulipuisto:
Alueella on pystyssä valtavia rakennelmia, joiden purkaminen vaatii asiaan perehtynyttä kallista työvoimaa ja vie aikaa.

Purkamisesta syntyy jätettä, joka on silputtava tarpeeksi pieneksi ja todennäköisesti vietävä pois. Voimaloissa on myöskin myrkyllisiä öljyjä ja haitallisia kaasuja, jotka pitää kerätä talteen. Saksassa oli muistaakseni ongelmia siipien materiaalien kanssa.. Niistä tulee melkoinen määrä jätettä, jolle on tehtävä jottoin ja se voipi maksaa melkoisesti..

En tiedä kattaako edes voimalaitoksien (se koppi siellä ylhäällä siis) metallit niiden kierrätyksestä tulevat kulut, luultavasti kattaa, eli niistä sentään voi päästä eroon ilmaiseksi..

Johdotukset ym joutuu jokatapauksessa uusimaan, kun vaatimukset niille ovat muuttuneet, joten siitäkään ei saada hyötyä vanhoista rakenteista.

Ainoastaan se on plussaa, JOS alueelle on tarpeeksi vahvat syöttölinjat ja muuntoasemat. Tosin jos maksimi teho kasvaa, niin nekin menevät helposti uusintaan.

----------------
Vanhojen tornien käyttö on erittäin riskialtista, sillä rakenteet väsyvät pikkuhiljaa ja vanha torni saattaa romahtaa / kaatua siksi.. Mikään ei ole ikuista.. Tuuli vääntää niitä melkoisella voimalla..

Ei sinne mitään päätehakkuuta olla tekemässä, josta sitä rahaa saa. Sinne pitää raivata tielinjoilta puut pois sekä tuulivoimaloiden alta. Eli puuta ei sieltä mitenkään hurjasti kaadeta. Sitten sinne pitää rakentaa tiet, jotka kestää raskaan kaluston jokaiselle tuulivoimalalle. Tien rakentaminen on aivan hiton kallista keskelle metsää, niin että se kestää raskaankaluston ja on käyttökunnossa ympärivuoden. Tien rakentaminen maksaa enemmän mitä niistä puista saat rahaa kun otat huomioon kaikki kulut (kun puut kaadetaan vain tielinjalta). Normaalissa metsän hoidossa ajokoneet kuljettaa puut tien laitaan, eikä uusia teitä rakenneta raskaalle kalustolle. Jos metsä ei ole päätehakkuu vaiheessa, niin sitä arvokkainta tukkipuuta tulee vähän tai ei välttämättä ollenkaan. Energiapuu ei mikään rahasampo ole syrjäisellä sijainnilla. Tarkistamatta tarkemmin sopimuksia, niin eiköhän ne metsän tuotot mene maanomistajalle ei tuulivoimayhtiölle (yleensä vuokraavat maa-alueen).

 

[Vertigo]

Jos verrataan asiaa:
Metsä:
Raivataan puut ja muut pois.
Puu on arvokasta, siitä saadaan huimasti enemmän tuottoa, kuin mitä kuluu sen poiskorjaamiseen ja maan möyrimiseen.

Se metsä / maat ei yleensä lähtökohtaisesti ole alkutilanteessa tuulivoimayhtiön omistuksessa, joten se pitää ostaa/lunastaa, jolloin siihen menee varmaankin saman verran rahaa kuin mitä niistä puista voisi saada.

 

[Shajk]

Toisaalta nyt näyttää vahvasti siltä, että OL3 siirtyy maanantaina jatkuvaan tuotantoon ja tuulivoimaa on vajaa 2 000 MW enemmän kuin vuosi sitten. Itse veikkaan hintojen laskevan.

OL3 tominut lähes jatkuvasti täydellä teholla kuukauden verran. Vaikutus nolla.

Tämän viikonlopun aikana siis OL3 alkaa tuottamaan sähköä verkkoon sen 1600MW teholla. Saman viikonlopun aikana Nordpoolista tipahtaa n. 4050MW ydinvoimaa pois, kun Saksa ajaa alas kolme viimeistä ydinvoimalaa. Tämä takaa ensi vuodellekin kalliit sähkön hinnat meille tänne Suomeen. On se hienoa, että Saksakin pääsi Nordpooliin, niin ei itse joudu ihan kokonaan ydinvoimasta luopumista maksamaan.

Ollut tuotannossa jo kuukauden verran. Ero on että kaupallisessa tuotannossa ei enää seuraa testiohjelman tehoja (viimeinen kuukausi melkein vakn "ajetaan täydellä teholla"), vaan nyt kaupallisessa käytössä voi reagoida markkinahintoihin ja vähentää tehoja jos sähkön hinta menee liian halvaksi.

Saksan ydinvoiman lisäksi, Suomessa ja Ruotsissa on maanantaina yli 2000MW ydinvoimaa pois pelistä huoltojen takia.

Tuulivoimaloiden tarvitseman maan vuokrasopimuksiin kyllä yleensä sisältyy vakuudet siitä, että ne voimalat puretaan. Joten olettaen, että ne maanomistajat eivät ole täydellisiä idiootteja, niin tuo ei ole mikään ongelma Suomessa.

Noihin vakuuksiin pitäisi saada joku perälauta lainsäädännön kautta. Muutenkin tuo prosessi pitäisi kääntää jotenkin päälaelleen siten, että maanomistajat laittavat yhtiöt kilpailemaan keskenään.

Yleensä, toivottavasti, pankkivakuudet purkua varten sisältyy vuokrasopimukseen. Toisaalta vuokrasopimukset ovat salaisia.

Keski-Euroopassa on myös käytössä kompensaatiot myllyjen lähellä asuville asukkaille (Compensation for citizens in the periphery around wind farms), ilmeisesti ainakin jossain päin Suomea tätä on tarjottu (Tuulivoimayhtiö tarjoaa kylille rahaa Isojoella), mutta tämäkin pitäisi saada kirjattua lainsäädäntöön. Pelkään vain, että alkaa olla jo myöhäistä.

Keski Euroopassa etäisyydet ovat yleensä pienempiä. Jos joku kellotapuli korvataan tuulimyllyllä niin kyläläisille voi maksaa korvauksia. Suomessa ei nyt edes rakenneta lähellä ihmisiä (vaikka ihmiset itse voi käsittää asian toisin), ja yleensä vuokraa maksetaan maanomistajille aika laajalta alueelta tuulivoimalan ympäriltä, eikä vain siitä 100"100 metrin alueesta missä voimala seisoo.

Tien rakentaminen on aivan hiton kallista keskelle metsää, niin että se kestää raskaankaluston ja on käyttökunnossa ympärivuoden.

Jotkut maanomistajat täällä päin olisi vuokrannut ilmaiseksi kun kuuli että saisi uudet kantavat tiet metsän halki.

Tarkistamatta tarkemmin sopimuksia, niin eiköhän ne metsän tuotot mene maanomistajalle ei tuulivoimayhtiölle (yleensä vuokraavat maa-alueen).

Näin on. Jotkut maanomistajat tosin pettyneitä siihen ettei saa korvausta jos taimikkoa jyrätään, mutta toisaalta vuokrasta saa kyllä enemmän tuloja kun mitä koko metsästä olisi ikinä saanut. Ja tottakai suurin osa metsästä jää maanomistajan käyttöön.

 

[brainsurgery]

Tänä talvena pohjois-Norjassa Teslojen akut hyytyneet pakkasessa poikkeuksellisen paljon(hinurin kyydissä Teslan korjuulle Tromssaan tämän tästä ja tämä siis paikallisen hinuritutun suusta kuultuna). Ei nämä sähköautot ole vielä kauhean luotettavia käyttää arktisessa ilmastossa. Nythän ei kannattaisi lukittautua pelkkään yhteen käyttövoimaan, koska tulevaisuus voi tuoda isoja muutoksia käytettävissä oleviin energiamuotoihin ja tarpeet voivat muuttua nopeasti(kokonaisuutta ajatellen esim. bio/fossiilienergia voi olla kokonaisuutta ajatellen paras ratkaisu, jos sähkönkulutus muualla nopeasti harppaa omille luvuille).

En tiedä mitä hinuritutuistasi pitäisi olla mieltä mutta Ylläksellä asuva kaveri veivaa 40tkm vuodessa sähköautolla eikä ole ollut vielä ongelmia. Ei meilläkään ollut sähköauton kanssa Lapissa ongelmia vaikka oli vähän kovempaa pakkasta. Toisin oli bensaskodan kanssa, joka lykkäsi moottorin vikavaloa tauluun kun piti lähteä kotiin.

Yllättävän hyvin nuo sähkövatkaimet toimivat pakkasillakin. Paras tietysti jos pystyy pitämään parkissa latauksessa niin ainakin jotkut merkit pitävät akkua kevyesti lämpimänä.

 

[HTK12]

OL3 tominut lähes jatkuvasti täydellä teholla kuukauden verran. Vaikutus nolla.

No jokainen voi olla mitä mieltä haluaa, mutta itse kyllä näen sillä selvän singnaalin kun vihdoinkin siirrytään pois koekäytöstä normaaliin tuotantoon. OL3 kanssa kun niitä yllätyksiä on tullut koekäytön aikana. Futuurien mukaan myös hintojen pitäisi jatkaa laskua. En näe, että meillä olisi suurempia nousupaineita, vaikka kapasiteettia meneekin huoltoon kun kulutus laskee kokoajan (lämmityskausi loppumassa).

Jotkut maanomistajat täällä päin olisi vuokrannut ilmaiseksi kun kuuli että saisi uudet kantavat tiet metsän halki.

Kyllähän siitä todella iso hyöty on maaomistajalle, mutta ihan ilmeiseksi en lähtisi itse vuokraamaan, mutta ymmärrän kyllä miksi joku saattaisi. Kun katsoo miten isoja nuo tuulivoimalat on nykyisin, niin ei puhuta mistään kärripoluista. Isoimmat konehuoneet painaa yli 100t, niin teiden on oltava oikeasti kantavat.

Näin on. Jotkut maanomistajat tosin pettyneitä siihen ettei saa korvausta jos taimikkoa jyrätään, mutta toisaalta vuokrasta saa kyllä enemmän tuloja kun mitä koko metsästä olisi ikinä saanut. Ja tottakai suurin osa metsästä jää maanomistajan käyttöön.

No ainahan sitä voi kaikesta valittaa, mutta kuten sanoit, niin parempi tuotto siitä vuokrasta tulee kuin metsästä ikinä saisi. Lisäksi sinne metsään saa kunnon tien jota voi itse hyödyntää metsän hoidossa. Vaikka tuulivoimalat joskus purettaisiin, niin tie jää kuitenkin. Itse kyllä veikkaan, että sinne jatkossakin tulee voimalat, niin vuokratuloja saa jatkossakin.

 

[Butali]

Otetaampa kaikki yhdet Olkiluoto 3 kaljat ja rauhoitutaan hetki.

Olkiluoto 3 otettiin käyttöön yllättävällä vuorokauden loppukirillä – toimitusjohtaja: ”Testit saatiin valmiiksi ajoissa”

Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktori on aloittanut säännöllisen sähköntuotannon kahdelta sunnuntaiaamuna.

yle.fi