Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Berzza]

Viikon päästä saadaan lukea: "Olkiluoto 3 suljettu huoltotauon ajaksi".

 

[Freeze]

Itseasiassa OL1 ja OL2 ovat menossa vuosihuoltoon

 

[chrisekh]

Itseasiassa OL1 ja OL2 ovat menossa vuosihuoltoon

Kai nyt jo suomessakin pakkaset on hellittäneet ja veden virtaus altaisiin alkaa olemaan huipussaan.

 

[Griffin]

Kai nyt jo suomessakin pakkaset on hellittäneet ja veden virtaus altaisiin alkaa olemaan huipussaan.

Ainankin Itäsuomessa on satanut todella vähän ja lumetkin ovat lähinnä haihtuneet, joten jos muualla on sama, niin vesikertymä voi jäädä vähäiseksi ja jos kesä on vielä kuiva, niin voi tulla ruuantuotannossa ryppyjä..

 

[KognaK]

Ainankin Itäsuomessa on satanut todella vähän ja lumetkin ovat lähinnä haihtuneet, joten jos muualla on sama, niin vesikertymä voi jäädä vähäiseksi ja jos kesä on vielä kuiva, niin voi tulla ruuantuotannossa ryppyjä..

Oulu-Kuopio-Joensuu linjan pohjoispuolella on runsaasti lunta edelleen, Kainuussa ja Lapissa paikoin vajaa metri, muualla 60-80cm. Nämä sulaa toukokuun puolella, varsinkin kun nyt sääennusteissa luvattiin kylmää loppukuuksi. Kemijoen vesistössä on vesivoimaa 1200MW ja Oulujoen vesistössä 600MW eli pääosa vesisähköstä tuotetaan pohjoisessa.

 

[Tonnin Seteli]

Ainankin Itäsuomessa on satanut todella vähän ja lumetkin ovat lähinnä haihtuneet, joten jos muualla on sama, niin vesikertymä voi jäädä vähäiseksi ja jos kesä on vielä kuiva, niin voi tulla ruuantuotannossa ryppyjä..

Suomalainen maatalous ei perustu keinokastelualtaisiin. Tuotanto riippuu siis kasvukauden sateista. Jokien vesitase ja sulamisvesi siis joko ei vaikuta tai vaikuttaa tulvien kautta haitallisesti keväällä.

 

[Griffin]

Suomalainen maatalous ei perustu keinokastelualtaisiin. Tuotanto riippuu siis kasvukauden sateista. Jokien vesitase ja sulamisvesi siis joko ei vaikuta tai vaikuttaa tulvien kautta haitallisesti keväällä.

Jos lumet häipyy siten, että ne lähinnä höyrystyvät, niin maaperään ei tule vettä. Ja jos siitä jatkuu alkukesä vielä kuivana, niiin kasvu on monessa paikassa olematonta.. Tämä on ihan nähty juttu.
---------------------
Toki kyselin tuossa vkl kaverilta, joka asuu alueella, jossa usein tulvii, jotta mites tänävuonna on ollut, niin kuulemma toistaiseksi ei mitään tulviin viittaavaa vielä.
Toki patojen vesitasot tiedetään sitten vasta loppukesästä / alkutalvesta. Vettä tosin onneksi voidaan jonkunverran varastoida, toisin kuin tuulta tai aurinkoa..

 

[Tonnin Seteli]

Jos lumet häipyy siten, että ne lähinnä höyrystyvät, niin maaperään ei tule vettä. Ja jos siitä jatkuu alkukesä vielä kuivana, niiin kasvu on monessa paikassa olematonta.. Tämä on ihan nähty juttu.
---------------------
Toki kyselin tuossa vkl kaverilta, joka asuu alueella, jossa usein tulvii, jotta mites tänävuonna on ollut, niin kuulemma toistaiseksi ei mitään tulviin viittaavaa vielä.
Toki patojen vesitasot tiedetään sitten vasta loppukesästä / alkutalvesta. Vettä tosin onneksi voidaan jonkunverran varastoida, toisin kuin tuulta tai aurinkoa..

Minun ei tarvitse kysyä kaverilta. Vaikka kevätmuokkauksen tai kylvön aikana on niitä viivyttävää liiallista kosteutta, voi sato jäädä kurjaksi kuivuuden ollessa rajoittava tekijä. Kesän sademäärä ja ajoitus ratkaisee.

Vesitalous ei ole koko maassa sama.

 

[Narghar]

Miten lumet oikeen höyrystyy? Joku 1000 astetta lämmintä ulkona niin ei ehdi muuttua vedeksi?

 

[Grez]

Miten lumet oikeen höyrystyy? Joku 1000 astetta lämmintä ulkona niin ei ehdi muuttua vedeksi?

Olomuodon muutosta suoraan kiinteästä kaasumaiseksi kutsutaan sublimoitumiseksi. Jos ilmankosteus on alhainen, niin silloin kiinteä vesi voi sublimoitua vesihöyryksi, vaikka lämpötila olisi pakkasen puolella. Tämän vuoksi esim. pyykki kuivuu ulkona pakkasessakin. Eli kun lämpötila on normaalipaineessa pakkasen puolella, niin vesi esiintyy joko kiinteänä tai kaasuna. Joskus myös ylijäähtyneenä nesteenä. Toki lumen höyrystymistä tapahtuu vielä enemmän lämpötilan ollessa plussan puolella. Silloinkin osa suoraan kiinteästä kaasuksi ja osa kiinteästä nesteen kautta kaasuksi.

Päinvastaista ilmiötä kutsutaan härmistymiseksi. Tätä ei toki tapahdu, jos lämpötila on plussan puolella. Talvella usein puiden oksilla voi olla härmää (lumelta näyttävää kiinteää vettä) vaikka ei ole satanut lunta.

 

[chrisekh]

www.ymparisto.fi Tuossa tämän hetkinen vesi tilanne. Jos vuodet olisivat veljiä niin parin viikon alkaa täytyymään.

 

[HTK12]

Jos lumet häipyy siten, että ne lähinnä höyrystyvät, niin maaperään ei tule vettä. Ja jos siitä jatkuu alkukesä vielä kuivana, niiin kasvu on monessa paikassa olematonta.. Tämä on ihan nähty juttu.
---------------------
Toki kyselin tuossa vkl kaverilta, joka asuu alueella, jossa usein tulvii, jotta mites tänävuonna on ollut, niin kuulemma toistaiseksi ei mitään tulviin viittaavaa vielä.
Toki patojen vesitasot tiedetään sitten vasta loppukesästä / alkutalvesta. Vettä tosin onneksi voidaan jonkunverran varastoida, toisin kuin tuulta tai aurinkoa..

Ei ne lumet häivy lähinnä hyödystymällä. Ihan perus fysiikkaa osa subliminoituu ja osaa sulaa vedeksi, ihan kuten joka vuosi. Se, että tulvii ei ole mikään hyvä tai tavoiteltava asia. Tämän kevään hidas lumien sulaminen on ollut hyvä asia, tulvii vähemmän kun vesi ehtii ojien, jokien ja kaupunki alueilla sadevesiviemäreiden kautta virrata pois. Liian märät pellot viivästyttävät kevättöiden tekoa pelloilla. Sadot tarvitsevat kesällä sadetta, ei mutaisi peltoja keväällä.

"Vaikka moni haikaileekin nopean sulamisen perään, Myllyniemi pitää yöpakkasta hyvänä.
– Tilanne on oikeastaan aika optimaalinen. Kun on aurinkoisia päiviä ja yöpakkasta, niin lumi sulaa rauhallisesti. Se hillitsee kevättulvia." Miksi lumi ei aina sula, vaikka lämpötila huitelee 10 plusasteen tienoilla? Nämä kuusi asiaa vaikuttavat lumen sulamisnopeuteen

 

[akse]

Ei ne lumet häivy lähinnä hyödystymällä. Ihan perus fysiikkaa osa subliminoituu ja osaa sulaa vedeksi, ihan kuten joka vuosi. Se, että tulvii ei ole mikään hyvä tai tavoiteltava asia. Tämän kevään hidas lumien sulaminen on ollut hyvä asia, tulvii vähemmän kun vesi ehtii ojien, jokien ja kaupunki alueilla sadevesiviemäreiden kautta virrata pois. Liian märät pellot viivästyttävät kevättöiden tekoa pelloilla. Sadot tarvitsevat kesällä sadetta, ei mutaisi peltoja keväällä.

"Vaikka moni haikaileekin nopean sulamisen perään, Myllyniemi pitää yöpakkasta hyvänä.
– Tilanne on oikeastaan aika optimaalinen. Kun on aurinkoisia päiviä ja yöpakkasta, niin lumi sulaa rauhallisesti. Se hillitsee kevättulvia." Miksi lumi ei aina sula, vaikka lämpötila huitelee 10 plusasteen tienoilla? Nämä kuusi asiaa vaikuttavat lumen sulamisnopeuteen

Joo ja pitää muistaa että ainakin osassa suomea lunta jo suli talven aikana pariin otteeseen

 

[Griffin]

Ei ne lumet häivy lähinnä hyödystymällä. Ihan perus fysiikkaa osa subliminoituu ja osaa sulaa vedeksi, ihan kuten joka vuosi. Se, että tulvii ei ole mikään hyvä tai tavoiteltava asia. Tämän kevään hidas lumien sulaminen on ollut hyvä asia, tulvii vähemmän kun vesi ehtii ojien, jokien ja kaupunki alueilla sadevesiviemäreiden kautta virrata pois. Liian märät pellot viivästyttävät kevättöiden tekoa pelloilla. Sadot tarvitsevat kesällä sadetta, ei mutaisi peltoja keväällä.

"Vaikka moni haikaileekin nopean sulamisen perään, Myllyniemi pitää yöpakkasta hyvänä.
– Tilanne on oikeastaan aika optimaalinen. Kun on aurinkoisia päiviä ja yöpakkasta, niin lumi sulaa rauhallisesti. Se hillitsee kevättulvia." Miksi lumi ei aina sula, vaikka lämpötila huitelee 10 plusasteen tienoilla? Nämä kuusi asiaa vaikuttavat lumen sulamisnopeuteen

Kyllä se lumikerros ohenee kokoajan ja melko vauhdikkaasti. Tosin tuotos menee tällaisella kuivalla säällä melko suureltaosin taivaalle. Jos taas tulee matalapaine ja vesisade, niin myös silloin lumi hupenee todella kovalla vahdilla, ja lopputulos menee maahan.

Huonot asiat tulvimisesta johtuvat lähinnä ihmisten typeryydestä (rakennetaan asioita alueelle, jossa on tulvinut viimeisen 50 vuoden aikana ainankin kerran.).

Vedenpinnat ja vesivarastojen määrät ovat vaihdelleet vuosittain. Asiaa pystyy seuraamaan esim Pielisjoen yleisestä pinnan korkeudesta ja Puruveden / Saimaan rannoilta jne jne...(siis itäsuomessa) Toki muualla tilanne voi olla jonkinverran eri. Alkukesästä näkee yleiset suuntaviivat.

 

[Vertigo]

...Tosin tuotos menee tällaisella kuivalla säällä melko suurelta osin taivaalle.

Toki kuivalla säällä haihtuminen on voimakkaampaa, mutta onko sulla tälle väittämälle jotakin "kättä pitempää" tarjolla, vai ihanko fiiliksellä vedät?

 

[HTK12]

Kyllä se lumikerros ohenee kokoajan ja melko vauhdikkaasti. Tosin tuotos menee tällaisella kuivalla säällä melko suureltaosin taivaalle. Jos taas tulee matalapaine ja vesisade, niin myös silloin lumi hupenee todella kovalla vahdilla, ja lopputulos menee maahan.

Tämä väite perustuu mihin? Lumikerros tiivistyykokoajan kun se sulavan lumen vesi imeytyy alla olevaan lumeen. Tottakai osa haihtuu, kuten se joka kevät haihtuu. Tämän huomaa hyvin kun menet aamulla hangelle. Kestää kävellä painavammankin kaverin (hankianen), aurinkoisilla paikoilla iltapäivällä/illalla on taas ihan pehmeä hanki. Kun kokeilee kädellä minkälainen se rakenne on, niin on melkoinen ero siihen vastasataneeseen lumeen talvella. Painoa tuolla lumella on melkoisesti vrt. satanut lumi, eli sen vesipitoisuus on korkea.

Vedenpinnat ja vesivarastojen määrät ovat vaihdelleet vuosittain. Asiaa pystyy seuraamaan esim Pielisjoen yleisestä pinnan korkeudesta ja Puruveden / Saimaan rannoilta jne jne...(siis itäsuomessa) Toki muualla tilanne voi olla jonkinverran eri. Alkukesästä näkee yleiset suuntaviivat.

Tottakai, ei vuodet ole veljeksiä. Vaihtelu on melkoista, 2019 talvella Itä-Suomessa oli suunnilleen puolet siitä lumimäärästä mitä tänä talvena ja viime talvena sitä lunta sitten oli todella paljon. Lumitilanne vaikka Juuasta on vajaa 70cm, eli kyllä sitä lunta vielä melkoisesti on sulaa monin paikoin Itä-Suomessa.

 

[Griffin]

Toki kuivalla säällä haihtuminen on voimakkaampaa, mutta onko sulla tälle väittämälle jotakin "kättä pitempää" tarjolla, vai ihanko fiiliksellä vedät?

Onhan noita säitä ollut kymmenien vuosien aikana erilaisia näin keväällä ja sitten tietyissä vakiopaikoissa ihan erilaisia virtaamia, jopa hyvin vähäisiä, vaikka lunta on ollut talvella paljonkin ja itse paikat ovat olennaisilta osin säilyneet samana.. Ihmiset ei oikein osaa hahmottaa, miten hyvin kuivalla kelillä lähtee vettä ilmaan lumesta, se kun peittää maat ja järvet jokakohdasta, niin pinta-alaa on paljon..

Tutkimususkovaiset voivat luntata tuolta. Asia on juurikin, kuten olen havainnut; Jos säät ovat sopivat, niin suurin osa lumesta voi sublimoitua taivalle,
Vuoristossa tehdyssä tutkimuksessa määrä vaihteli 0,1-90%:n välillä. Toki se ei ole yhtäjyrkkää täällä VS vuoristo, mutta erot voivat olla vesikertymien suhteen täälläkin huimat!

Eli kevätsäät voivat helposti vaikuttaa suuresti, paljonko vesivoimaa on käytettävissä..

Frontiers | The Importance of Snow Sublimation on a Himalayan Glacier (frontiersin.org)

------------------------------------
Toki aurinkovoiman hyvä puoli on se, että sen avulla voidaan säästää hieman sitten vesivoimaa talven varalle (Kun on tällainen päivällä aurinkoinen sää). Meidän vain pitäisi padota loputkin mahdolliset paikat ja isontaa olemassaolevia patoaltaita, jos aiomme leikkiä tuurivoiman kanssa enenevässämäärin..

 

[tuulispää]

Äkkiseltään kyllä tuntuisi siltä, että uuden voimalan teko vanhoille perustuksille ja infraan kannattaisi päivityksenä. Tai sitten laittaa vain uuden nupin vanhaan torniin. Onhan maailma retrofittejä täynnä kaikista mahdollisista asioista. Ainoa jos tuulivoima tulee jossakin vaiheessa kannattamattomaksi, niin sitten toinen juttu.

Vanhaa perustusta ei voi tuulivoimalasta käyttää uudelleen. Ne hapristuu siinä missä torni ja lavatkin.

 

[tuulispää]

Onhan noita säitä ollut kymmenien vuosien aikana erilaisia näin keväällä ja sitten tietyissä vakiopaikoissa ihan erilaisia virtaamia, jopa hyvin vähäisiä, vaikka lunta on ollut talvella paljonkin ja itse paikat ovat olennaisilta osin säilyneet samana.. Ihmiset ei oikein osaa hahmottaa, miten hyvin kuivalla kelillä lähtee vettä ilmaan lumesta, se kun peittää maat ja järvet jokakohdasta, niin pinta-alaa on paljon..

Tutkimususkovaiset voivat luntata tuolta. Asia on juurikin, kuten olen havainnut; Jos säät ovat sopivat, niin suurin osa lumesta voi sublimoitua taivalle,
Vuoristossa tehdyssä tutkimuksessa määrä vaihteli 0,1-90%:n välillä. Toki se ei ole yhtäjyrkkää täällä VS vuoristo, mutta erot voivat olla vesikertymien suhteen täälläkin huimat!

Eli kevätsäät voivat helposti vaikuttaa suuresti, paljonko vesivoimaa on käytettävissä..

Frontiers | The Importance of Snow Sublimation on a Himalayan Glacier (frontiersin.org)

------------------------------------
Toki aurinkovoiman hyvä puoli on se, että sen avulla voidaan säästää hieman sitten vesivoimaa talven varalle (Kun on tällainen päivällä aurinkoinen sää). Meidän vain pitäisi padota loputkin mahdolliset paikat ja isontaa olemassaolevia patoaltaita, jos aiomme leikkiä tuurivoiman kanssa enenevässämäärin..

Aurinkovoimasta saisi hyvin tehoa jos talot suunniteltaisiin niin että katolle asennettavista kennousta saisi tehoa ulos talvellakin.

 

[Shajk]

Itse ajattelin että talvea varten pitäisi laittaa paneelit vaakatasoon seinälle...

Rakennuslupaa varten oli kuitenkin helpompi osoittaa että kesäkäyttöä varten katolle tulevat paneelit eivät heijasta valoa naaporille päin..

 

[ossobucco]

Onhan noita säitä ollut kymmenien vuosien aikana erilaisia näin keväällä ja sitten tietyissä vakiopaikoissa ihan erilaisia virtaamia, jopa hyvin vähäisiä, vaikka lunta on ollut talvella paljonkin ja itse paikat ovat olennaisilta osin säilyneet samana.. Ihmiset ei oikein osaa hahmottaa, miten hyvin kuivalla kelillä lähtee vettä ilmaan lumesta, se kun peittää maat ja järvet jokakohdasta, niin pinta-alaa on paljon..

Tutkimususkovaiset voivat luntata tuolta. Asia on juurikin, kuten olen havainnut; Jos säät ovat sopivat, niin suurin osa lumesta voi sublimoitua taivalle,
Vuoristossa tehdyssä tutkimuksessa määrä vaihteli 0,1-90%:n välillä. Toki se ei ole yhtäjyrkkää täällä VS vuoristo, mutta erot voivat olla vesikertymien suhteen täälläkin huimat!

Eli kevätsäät voivat helposti vaikuttaa suuresti, paljonko vesivoimaa on käytettävissä..

Frontiers | The Importance of Snow Sublimation on a Himalayan Glacier (frontiersin.org)

------------------------------------
Toki aurinkovoiman hyvä puoli on se, että sen avulla voidaan säästää hieman sitten vesivoimaa talven varalle (Kun on tällainen päivällä aurinkoinen sää). Meidän vain pitäisi padota loputkin mahdolliset paikat ja isontaa olemassaolevia patoaltaita, jos aiomme leikkiä tuurivoiman kanssa enenevässämäärin..

Tiedeuskovaiset? Mitä ne ovat? Sellaisia, jotka uskovat tieteellisen tutkimuksen tuottavan luotettavampia tuloksia kuin mutu?

Mitä linkkaamaasi tutkimusraporttiin tulee, niin siinä ei tutkittu lainkaan lumen ja jään sublimoitumisen vaihtelua eri vuosien välillä. Siinä mielessä vedit väitteesi hatusta.

 

[Grez]

Tiedeuskovaiset?

Yleensä tiedeuskovaisilla tarkoitetaan sellaisia, jotka uskovat tieteen ratkaisevan kaikki ihmiskunnan ongelmat.

Sinänsä lainaamassasi viestissä puhuttiin tutkimususkovaisista, joiden veikkaan asiayhteydessä tarkoittavan sellaisia, jotka eivät usko mitä muut keskustelija sanovat, ellei ole tarjota linkkiä tutkimukseen.

Ihmisillä saattaa olla kokemusperäistä tai omaan päättelyyn perustuvaa tietoa ilmankin, että he olisivat lukeneet tutkimuksen aiheesta. Toki he saattavat olla väärässäkin. Se, että asiasta ei ole antaa tutkimusta ei toki tarkoita että ihminen olisi väärässä. Se on sitten toinen asia jos löytyy tutkimus, joka osoittaa ihmisen olevan väärässä.

 

[ossobucco]

Yleensä tiedeuskovaisilla tarkoitetaan sellaisia, jotka uskovat tieteen ratkaisevan kaikki ihmiskunnan ongelmat.

Sinänsä lainaamassasi viestissä puhuttiin tutkimususkovaisista, joiden veikkaan asiayhteydessä tarkoittavan sellaisia, jotka eivät usko mitä muut keskustelija sanovat, ellei ole tarjota linkkiä tutkimukseen.

Ihmisillä saattaa olla kokemusperäistä tai omaan päättelyyn perustuvaa tietoa ilmankin, että he olisivat lukeneet tutkimuksen aiheesta. Toki he saattavat olla väärässäkin. Se, että asiasta ei ole antaa tutkimusta ei toki tarkoita että ihminen olisi väärässä. Se on sitten toinen asia jos löytyy tutkimus, joka osoittaa ihmisen olevan väärässä.

No niinpä oli "tutkimususkovainen" tosiaan. Tunnetusti kokemusperäiset ja erityisesti omaan päättelyyn perustuvat uskomukset ovat erittäin epäluotettavia.

 

[HTK12]

Tutkimususkovaiset voivat luntata tuolta. Asia on juurikin, kuten olen havainnut; Jos säät ovat sopivat, niin suurin osa lumesta voi sublimoitua taivalle,
Vuoristossa tehdyssä tutkimuksessa määrä vaihteli 0,1-90%:n välillä. Toki se ei ole yhtäjyrkkää täällä VS vuoristo, mutta erot voivat olla vesikertymien suhteen täälläkin huimat!

Eli kevätsäät voivat helposti vaikuttaa suuresti, paljonko vesivoimaa on käytettävissä..

Frontiers | The Importance of Snow Sublimation on a Himalayan Glacier (frontiersin.org)

https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/feart.2018.00108/full

Alat jostain himalajan olosuhteista vetämään johtopäätöksiä tänne. Olosuhteet on niin erilaiset, että tuo ei nyt todellakaan todista mitään veden sublimoitumisesta Suomessa. Vaihteluväli on myös sellainen, että jokainen voi siitä valita haihtuuko sitä lunta vai ei. Omien kokemusten perusteella sanoisin, että suurinosa ei todellakaan ole sublimoitunut suoraan taivaalle tänä keväänä. Tämän nyt huomaa jokainen, joka sattuu ulkona liikkumaan

Toki aurinkovoiman hyvä puoli on se, että sen avulla voidaan säästää hieman sitten vesivoimaa talven varalle (Kun on tällainen päivällä aurinkoinen sää). Meidän vain pitäisi padota loputkin mahdolliset paikat ja isontaa olemassaolevia patoaltaita, jos aiomme leikkiä tuurivoiman kanssa enenevässämäärin..

Suomessa ei enää ole jokia joita kannattaisi padota sähköntuotantoon. Patoaltaiden isontamisessa en myöskään näe järkeä. Kyllä meidän pitää muita energiavarastoja tänne rakentaa.

 

[Vertigo]

Onhan noita säitä ollut kymmenien vuosien aikana erilaisia näin keväällä ja sitten tietyissä vakiopaikoissa ihan erilaisia virtaamia, jopa hyvin vähäisiä, vaikka lunta on ollut talvella paljonkin ja itse paikat ovat olennaisilta osin säilyneet samana.. Ihmiset ei oikein osaa hahmottaa, miten hyvin kuivalla kelillä lähtee vettä ilmaan lumesta, se kun peittää maat ja järvet jokakohdasta, niin pinta-alaa on paljon..

Tutkimususkovaiset voivat luntata tuolta. Asia on juurikin, kuten olen havainnut; Jos säät ovat sopivat, niin suurin osa lumesta voi sublimoitua taivalle,
Vuoristossa tehdyssä tutkimuksessa määrä vaihteli 0,1-90%:n välillä. Toki se ei ole yhtäjyrkkää täällä VS vuoristo, mutta erot voivat olla vesikertymien suhteen täälläkin huimat!

Eli kevätsäät voivat helposti vaikuttaa suuresti, paljonko vesivoimaa on käytettävissä..

Frontiers | The Importance of Snow Sublimation on a Himalayan Glacier (frontiersin.org)

Siitä olen samaa mieltä että kevään alussa maassa oleva lumimäärä ei suoraan korreloi tulvien kanssa, mutta syystä olen eri mieltä.

Se miksi paljon lunta maassa ei automaattisesti johda massiivisiin tulviin lienee enemmänkin johtuvan siitä että se lumi ei pysty sulamaan kovin nopeasti kovassakaan auringonpaisteessa, koska a) lumi heijastaa suuren osan auringonvalosta ja b) lumi johtaa huonosti lämpöä, jolloin se kaikki sulava vesi päätyy sinne läheiseen vesistöön pidemmän ajanjakson aikan.

Rohkenen myös epäillä että 3500m korkeudessa Himalajalla tehty tutkimus olisi suoraan sovellettavissa eteläisen suomen kevätolosuhteisiin, olosuhde ja ympäristö ovat aika tavalla erilaisia ja lopputulemassa vaihteluväli oli melkoinen. Jonkin verran lumesta toki sublimoituu tai höyrystyy ilmaan ja sen määrä riippunee keleistä, kuivalla tuulisella kelillä(ie.föhn tuuli) se lienee suurinta, mutta arvelisin suuremman osan vedestä päätyvän sulamisvetenä maaperään, kuin suoraan lumesta sublimoituen ja/tai sulaneesta vedestä lumen pinnalta höyrystyen.

Sitten kun sattuu keväälle viikon...puolentoista sadejakso ja lunta on reilummin maassa, niin silloin tulviikin sitten ihan huolella kun satanut vesi sulattaa lunta ja kastelee lumipakan, jolloin lämmin ilma pääsee vaikuttamaan syvemmälle lumipakkaan. Samanlainen sadejakso kesällä ei vaikuta lähellekään yhtä paljoa jokien vedenpintaan.

Ei ole nyt itselläkään konkreettista kättä pitempää tarjota, mutta voin toki ilomielin myöntää olevani väärässä jos tähän löytyy jotakin konkreettisempaa todistetta. Varmaan kotimaiset(kin) instituutiot ja vesivoiman tuottajat yms. ovat asiaa enemmänkin tutkineet, kun oletettavasti tämä vaikuttaa juurikin vesivoiman tuotantoon.

 

[Griffin]

Aurinkovoimasta saisi hyvin tehoa jos talot suunniteltaisiin niin että katolle asennettavista kennousta saisi tehoa ulos talvellakin.

Valitettavasti kennoista ei saa juurikaan tehoa talvella, vaikka niissä ei olisi päällä lunta tai jäätä.

Talvella:
1.Maapallo on kääntynyt siten, että aurinko joutuu paistamaan todella paksun ilmamassan läpi. Siksi maahan ei tule juurikaan tehoa. Se, että ihmissilmä sanoo "ompa kirkas aurinko" on täysin toimimaton W/m2 mittari.
2. Aurinko on yleensäkin hyvin vähänaikaa maanpinnan yläpuolella.
3. Monasti on yöllä sääolosuhteet, jotka aiheuttavat kuuran asioiden pintaan (tuulilasin raappaus on kaikille tuttu toimenpide.) Joten kennoja pitäsi joko lämmittää (vie sähköä). tai poistaa kuura mekaanisesti (aikaavievää ja hajottaa kennon / raapii pintaa, ei hyvä)

-> Aurikokennot eivät toimi Suomessa talvella
--------------

The Importance of Snow Sublimation on a Himalayan Glacier

Alat jostain himalajan olosuhteista vetämään johtopäätöksiä tänne. Olosuhteet on niin erilaiset, että tuo ei nyt todellakaan todista mitään veden sublimoitumisesta Suomessa. Vaihteluväli on myös sellainen, että jokainen voi siitä valita haihtuuko sitä lunta vai ei. Omien kokemusten perusteella sanoisin, että suurinosa ei todellakaan ole sublimoitunut suoraan taivaalle tänä keväänä. Tämän nyt huomaa jokainen, joka sattuu ulkona liikkumaan

Suomessa ei enää ole jokia joita kannattaisi padota sähköntuotantoon. Patoaltaiden isontamisessa en myöskään näe järkeä. Kyllä meidän pitää muita energiavarastoja tänne rakentaa.

Samat ilmiöt ja samat perusasiat. Sori nyt vain mutta vänkäyksesi meni nyt ihan kiville ja se on nyt ihan havaintojen lisäksi myös tutkimuksellakin todistettu!! Mutta saat tietysti luulla aivan, mitä haluat, Suomessa on luulemisen vapaus. Ja koska ei kuulu ketjuun, niin en vastaa tähän aiheeseen. Joten naamikset nyt ihan vain sinnesuuntaan..

Vesi on oikein hyvä tapa varastoida sähköä ja Suomessa on pinta-alaa, jota voi täyttää lisävedellä.. Lisäksi vihreät ovat estäneet usemmankin paikan hyödyntämisen, joten paikkojakin on vielä jäljellä, joihin voisi tehdä ihan uusia patoja ym.
------------
On sangen valitettavaa, että on olemassa toimivia ratkaisuja, mutta niitä ei haluta käyttää. (Veden lisäksi hybridivoimalat kaukolämpöön, suuressa mittakaavassa, näitä tosin ollaan onneksi tekemässä ilmeisesti edes jonkinverran)

Sensijaan rakennetaan ehkävoimaa ja haaveillaan jostain vedyn ym tuotannosta, joka on pirun kallis prosessi kokonaisuutena (sähkö -vety - sähkö), joten sitä kautta saatava sähkö on kallista ja koska hieno pörssihimmelimme antaa sähköä kalleimman mukaan, niin kaikki sähkö on sitten oikein kunnolla hinnoissaan, kun ei esim tuule. Ja vaikka tuulivoimaa rakennetaan lisää, niin rakennetaan lisää linjoja Saksaan, jossa energiahölmöillään raskaasti, joka nostaa täällä hinnat sitten entistä useammin sellaisen maan tasolle, jossa ei tarvita esim talvella juurikaan lämmitystä VS täällä, joten siellä ei haittaa korkeat sähkönhinnat läheskään yhtäpahasti.

Kaikkein suurinta typeryyttä täällä on tukea millääntavoin aurinkovoimaa. Se kun ei auta meitä talvella SUORAAN tasan mitenkään, tehtiimpä sen kanssa ihan mitätahansa.
Ei se aurinkovoima tietyissä tapauksissa huono ole, mutta ne tapaukset tunnistaa siitä, että se maksaa niissä itsensä takaisin luotettavasti alle 5:ssä vuodessa, eikä oikeasti tarvitse mitään tukea. Kaikki aurinkovoimaan käytettävä tuki pitäisi uudelleenohjata esim maalämpöjärjestemien rakentamiseen. Ne kun toimivat myös pakkasella (kun mitoitus on tehty oikein) ja tiputtavat energiankulutuksen lämmittämisessä esim 1/3-1/4 osaan kyseisessä paikassa..

Ja jos Suomeen halutaan jotain teollisuutta, joka toimii täällä, niin jos energianlähteenä aiotaan käyttää tuurivoimaa (sitä ollaan rakentamaassa kokoajan vauhdikkaasti lisää) niin teollisuuden on sitten oltava sellaista, että siellä voidaan pistää hommat välillä seis vähintään viikoksi, satunnaisena ajankohtana, parin päivän varoitusajalla, eikä se aiheuta ongelmia.

Jos taas halutaan teollisuutta, joka tarvitsee jatkuvasti enenrgiaa ja se aioitaan saada aikaan esim vetykikkailulla, niin se vetyosa pitää olla erotettu sähköpörssistä täysin ja vain kyseisen laitoksen käytössä. Lisäksi vetyprosessin on pakko täyttää tuo edellä mainitsemani ehto, siten, että katkos sen tuotannossa saa olla esim 2 viikkoa (kuten viimetalvena nähtiin).

 

[Grez]

Valitettavasti kennoista ei saa juurikaan tehoa talvella, vaikka niissä ei olisi päällä lunta tai jäätä.

Talvella:
1.Maapallo on kääntynyt siten, että aurinko joutuu paistamaan todella paksun ilmamassan läpi. Siksi maahan ei tule juurikaan tehoa. Se, että ihmissilmä sanoo "ompa kirkas aurinko" on täysin toimimaton W/m2 mittari.

No, vuodenvaihteessakin saa Helsingissä 60% kesän säteilytehosta, jos paneeli on kohtisuorassa aurinkoon.

Tuon 2-kohdassa mainitsemasi lyhyen horisontin yläpuolellaoloajan lisäksi syy siihen, että tehoa ei käytännössä talvella tule on suuntaus. Eli jos halutaan ympäri vuoden maksimituotto, niin paneelit kannattaa suunnata sillä tavoin, että kulma on kesän pitkinä ja suuritehoisina päivinä optimaalisempi kuin talven lyhyinä päivinä.

Olen toki aivan samaa mieltä, että jos nyt ei jostain muusta kuin rahallisesta syystä ole pakko maksimimäärää energiaa saada talvella, niin ei kannata optimoida talvituottoa ja jos sitä ei optimoi niin tuskin kannattaa edes lumia putsailla talvella. Talvituoton optimointi on joko kallista (suuntaava paneeli) tai kokonaistuottoa pienentävää (pienempi kesätuotto)

Vesi on oikein hyvä tapa varastoida sähköä ja Suomessa on pinta-alaa, jota voi täyttää lisävedellä.. Lisäksi vihreät ovat estäneet usemmankin paikan hyödyntämisen, joten paikkojakin on vielä jäljellä, joihin voisi tehdä ihan uusia patoja ym.

Pinta-alan lisäksi tarvitaan tietysti myös korkeuseroa kahden altaan välille. Sen lisäksi ilman sopivia luonnonmuotoja rakentaminen on kallista ja jos vielä joudutaan vaikkapa muuttamaan ihmismassoja pois altaiden tieltä, on helposti ymmärrettävissä että innostus nykysuomessa ei ole valtavan suurta.

 

[HTK12]

Samat ilmiöt ja samat perusasiat. Sori nyt vain mutta vänkäyksesi meni nyt ihan kiville ja se on nyt ihan havaintojen lisäksi myös tutkimuksellakin todistettu!! Mutta saat tietysti luulla aivan, mitä haluat, Suomessa on luulemisen vapaus. Ja koska ei kuulu ketjuun, niin en vastaa tähän aiheeseen. Joten naamikset nyt ihan vain sinnesuuntaan..

Niin olosuhteet on vaan täysin eri, niin mitään suoria johtopäätöksiä ei siitä voi vetää. Kyllä se oli sen sinun väykäys ilman mitään todisteita joka meni kiville. Jos katsot vaikka katolle, niin sieltä se lumi poistuu ränniä pitkin vetenä tänäkin keväänä kuten muinakin keväinä. Ei sieltä vettä tulisi, jos se lumi subliminoituisi. Ihan sama maan pinnalla. Ei pitäisi olla liian vaikeata ymmärtää.

Vesi on oikein hyvä tapa varastoida sähköä ja Suomessa on pinta-alaa, jota voi täyttää lisävedellä.. Lisäksi vihreät ovat estäneet usemmankin paikan hyödyntämisen, joten paikkojakin on vielä jäljellä, joihin voisi tehdä ihan uusia patoja ym.

Pitää olla korkeuseroa, että saadaan sillä vesivoimalla tuotantoa. Kaikki järkevät joet on jo padottu vesivoimaa varten. Isoja maa-alueita ei nyt vaan ole mitään järkeä alkaa vedellä täyttämään. Kollaanallaskin olisi tuottanut todella vähän sähköä, taisi suunniteltu teho olla 32MW ja keskiteho 8MW. Kyllä tässä muita ratkaisuja on kehitettävä. Vaikka se hiekka-akku kaukolämmön tuotantoon sekä teollisuuden käyttöön. Teollisuus tarvitsee paljon lämpöä moniin prosesseihin ja siihen hiekka-akkuun voisi sitä lämpöä varastoida.

 

[erihyva]

Vanhaa perustusta ei voi tuulivoimalasta käyttää uudelleen. Ne hapristuu siinä missä torni ja lavatkin.

Ai talon betoniperustukset pitää uusia 30 vuoden välein?

 

[Grez]

Ai talon betoniperustukset pitää uusia 30 vuoden välein?

Ottamatta kantaa alkuperäiseen väitteeseen, niin tuo ei ole ihan validi analogia. Talon betoniperustukset on mm. paljon vähemmän "säiden armoilla", kun tuulivoimaloiden perustukset.

Mutta ei vaikkapa nyt siltojen perustuksia taideta uusia 30 vuoden välein. Tosin niitä kyllä varmaan tutkitaan että varmistetaan kunto ja en tiedä tehdäänkö jotain huoltoakin joka saatetaan jättää tekemättä jos tarvitsee kestää vain 30 vuotta.

 

[BongisKhan]

Ai talon betoniperustukset pitää uusia 30 vuoden välein?

Asuinrakennuksen perustukset on "hieman" erilaiset kuin tuulivoimalan, samoin taloon kohdistuvat rasitukset.

 

[chrisekh]

Todennakoisempaa kuitenkin on etta uusi tuulivoimala on puolta isompi kuin vanha, mika sitten edellyttaa uusia perustuksia. Mutta infra on kuitenkin kunnossa. Tulee tiet ja sahkot valmiiksi tolpan juureen.

 

[KognaK]

Pitää olla korkeuseroa, että saadaan sillä vesivoimalla tuotantoa. Kaikki järkevät joet on jo padottu vesivoimaa varten. Isoja maa-alueita ei nyt vaan ole mitään järkeä alkaa vedellä täyttämään. Kollaanallaskin olisi tuottanut todella vähän sähköä, taisi suunniteltu teho olla 32MW ja keskiteho 8MW. Kyllä tässä muita ratkaisuja on kehitettävä. Vaikka se hiekka-akku kaukolämmön tuotantoon sekä teollisuuden käyttöön. Teollisuus tarvitsee paljon lämpöä moniin prosesseihin ja siihen hiekka-akkuun voisi sitä lämpöä varastoida.

Tekisivät pumppuvoimaa niihin pariin paikkaan missä se olisi mahdollista(~90m putouskorkeus), toisessa on jo voimalaitos olemassa. Vahinko luonnolle jäisi vähäiseksi. Niistä saisi päivän huippukulutustunneille apuja.

 

[chrisekh]

Tekisivät

Ketkä?

 

[KognaK]

Ketkä?

Fortum ensimmäisessä ja toisessa Pohjolan voima.

 

[chrisekh]

Fortum ensimmäisessä ja toisessa Pohjolan voima.

Niillä vastuu yrityksenä tuottaa osakkeen omistajille voittoa.

 

[KognaK]

Niillä vastuu yrityksenä tuottaa osakkeen omistajille voittoa.

Tulevalla tuulivoimakapalla ja hintavaihteluilla pumppuvoima ei ole voitollista? Kannattavampaa se on kuin isot investoinnit vähäisiin vesivoimalisäyksiin mitä tuossa yllä mainittiin.

Kysehän olisi näistä.
IVO:n eli nykyisen Fortumin takavuosina kaatunut hanke.

Vuosikymmeniä sitten Suomeen piti nousta ydinvoimalan tehoa vastaava pumppuvoimala – näin jättihanke kaatui

Korpilahden Vaarunvuorille piti nousta säätövoimala, jonka teho vastaisi ydinvoimalaa. Ympäristönsuojelu pisti hankkeelle kuitenkin päätepisteen.

www.mtvuutiset.fi

Se toinen potentiaali.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Voiko kuluttajat valita? Jos meillä olisi mahdollisuus sähkösopimuksia tehdessä valita täppä: haluan osallistua lisäydinvoiman tuottamiseen vaikkapa 1sentti/kilowatti -> meillä olisi oikeasti mahdollisuus vaikuttaa siihen, että ydinvoimaa tulee. Miksei niitä hyötyjä voisi jakaa takaisin...

bbs.io-tech.fi

 

[chrisekh]

Tulevalla tuulivoimakapalla ja hintavaihteluilla pumppuvoima ei ole voitollista?

Todennakoisesti ei Suomessa.

 

[Vertigo]

Samat ilmiöt ja samat perusasiat. Sori nyt vain mutta vänkäyksesi meni nyt ihan kiville ja se on nyt ihan havaintojen lisäksi myös tutkimuksellakin todistettu!! Mutta saat tietysti luulla aivan, mitä haluat, Suomessa on luulemisen vapaus. Ja koska ei kuulu ketjuun, niin en vastaa tähän aiheeseen. Joten naamikset nyt ihan vain sinnesuuntaan..

Vesi on oikein hyvä tapa varastoida sähköä ja Suomessa on pinta-alaa, jota voi täyttää lisävedellä.. Lisäksi vihreät ovat estäneet usemmankin paikan hyödyntämisen, joten paikkojakin on vielä jäljellä, joihin voisi tehdä ihan uusia patoja ym.

No kun ne samat ilmiöt ei ole ihan samalla tavalla sovellettavissa jos ympäristö muuttuu merkittävästi. Pikaisesti kun asiaa katseli kooveegeestä, niin näille "vesi asioille" oli näemmä ihan oma sivustokin olemassa, minne Syke ja ELY keskukset tuottavat tietoa, ja sieltä löytyy kotimaisten vesistöjen vallitsevat vesitilanteet yms.: vesi.fi

Tuolta löytyi vaikkapa tällainen katsaus aiheeseen: Miten lumi hupenee keväällä? | Vesi.fi

"Vaikka sää olisi lämmin ja pyykki kuivaisi narulla nopeasti, lumi ei silti haihdu ilmaan – ainakaan isossa mitassa. Suoraan lumesta katoaa kevään mittaan haihtumalla vain muutama prosentti.

Eniten lunta haihtuu aurinkoisella säällä, kun ilman lämpötila on joitakin asteita nollan ylä- tai alapuolella. Jos lämpötila nousee yli +5 asteen tai ilma on kosteaa, ilman vesihöyrynpaine kasvaa usein niin suureksi, että vesihöyry tiivistyykin lumen pintaan.

Vesisade ei vie lunta mennessään, vaan lähinnä kyllästää lumen vedellä. Uusi lumi ei liioin hävitä vanhaa lunta, vaikka vanhan kansan viisaus näin väittääkin. Keväinen lumituisku pikemminkin hidastaa lumen sulamista, koska se peittää hangen uudella puhtaalla ja heijastavalla lumikerroksella.

Lumi häviääkin keväällä enimmäkseen aivan perinteisesti: kun ilma lämpenee, lumi sulaa vedeksi. Osa sulamisvedestä imeytyy maahan, osa valuu ojiin ja virtaa vesistöihin. Osa haihtuu pälvistä – lumipeitteeseen avautuneista lumettomista laikuista."

Lähteeksi tälle merkattu Suomen Ympäristökeskus, mikä uskoisin olevan ihan hyvin "kartalla" miten tällaiset luonnonprosessit Suomessa toimii, ettei tarvi Himalajalla tehdyistä tutkimuksista koittaa johtaa....

Täällä toinen hyvin aiheeseen sopiva artikkeli: Lumi suorastaan häviää silmissä, mutta mihin vesi katoaa? Näin vastaa asiantuntija

Vesi on oikein hyvä tapa varastoida sähköä ja Suomessa on pinta-alaa, jota voi täyttää lisävedellä.. Lisäksi vihreät ovat estäneet usemmankin paikan hyödyntämisen, joten paikkojakin on vielä jäljellä, joihin voisi tehdä ihan uusia patoja ym.

Sillä vedellä ei tee mitään vaikka olisi kuinka paljon pinta-alaa, jos ei ole olemassa riittävää korkeuseroa millä sitä vettä voisi juoksuttaa johonkin suuntaan sähkö tuottaakseen. Jo olemassaolevia vesistöjä ja tekoaltaita ei liene mielekästä hirveän paljoa laajentaa, saati ruveta uusia vesivoimaloita rakentelemaan. Jos sellainen olisi helppoa tai erityisen kannattavaa niin se olisi varmaan tehty jo aikoja sitten (ennenkuin vihreät ovat edes politiikassa merkittävämmin asioihin vaikuttaneet).

 

[tuulispää]

Itse ajattelin että talvea varten pitäisi laittaa paneelit vaakatasoon seinälle...

Rakennuslupaa varten oli kuitenkin helpompi osoittaa että kesäkäyttöä varten katolle tulevat paneelit eivät heijasta valoa naaporille päin..

Kutakuinkin...ainakin 45 astetta tai jyrkemmin.

 

[HTK12]

Tekisivät pumppuvoimaa niihin pariin paikkaan missä se olisi mahdollista(~90m putouskorkeus), toisessa on jo voimalaitos olemassa. Vahinko luonnolle jäisi vähäiseksi. Niistä saisi päivän huippukulutustunneille apuja.

Taitaa meillä olla aika heikosti paikkoja, joissa on riittävä korkeusero. Vuoristossa on paljon helpompi noita tehdä. Toki on meilläkin mahdollista tehdä, mutta onko se kannattavaa liiketoimintaa onkin toinen asia. Pyhäjärvelle tuollaista on suunniteltu, tiedä sitten saako rahoitusta.

 

[warre1]

Olkiluoto 3 testit ei olekaan ohi. Laitos tiputetaan noin puolelle teholle ensi viikon torstaina 9 tunniksi testiä varten.

Nord Pool - REMIT UMM (nordpoolgroup.com)

 

[Ogeli]

Ruotsin DC kapeli hajalla:

Energia | Suomen ja Ruotsin välisessä sähköyhteydessä häiriö

Fingrid kertoo selvittävänsä viankorjauksen aikataulua.

www.hs.fi

Fingridin mukaan Suomen ja Ruotsin välinen Fenno-Skan 2 -tasasähköyhteys tippui pois käytöstä keskiviikkona aamupäivällä Rauman sähköasemalla. Sähköyhteyden maakaapeli vaurioitui kaivaustöiden yhteydessä.

Fingrid kertoo selvittävänsä viankorjauksen aikataulua. Siirtoyhteyden kapasiteetti on Fingridin mukaan rajoitettu puoleen yöhön asti.

Pelästykyhän kaivurikuski?

 

[CycoFin]

Nyt ne rikkoo jo tahallaan kaapeleita jotta saisivat sähkönhinnan ylös.

 

[Shajk]

Nyt ne rikkoo jo tahallaan kaapeleita jotta saisivat sähkönhinnan ylös.

Ota pätkä kaapelia mukaan kun käyt marjastamassa. Jos eksyt, kaiva se maan alle ja odota. Kohta kaivinkone tulee ja rikkoo. Valokaapelit toimii parhaiten kaivinkoneiden houkuttumina.


Mielenkiintoista muuten että aluksi ilmoitettiin että molemmat kaapelit pitää laittaa kylmäksi korjausta varten, ja sen jälkeen kun huomisen spot huutokauppa oli käyty ilmoitettiin että voidaan kyllä ajaa toisella kaapelilla vaikka rikkinäisiä korjataan. Eli huomenna Fi-SE3 välissä kulkee sitten vain intra-day ja säätö/tasesähköä.

 

[CycoFin]

Ota pätkä kaapelia mukaan kun käyt marjastamassa. Jos eksyt, kaiva se maan alle ja odota. Kohta kaivinkone tulee ja rikkoo. Valokaapelit toimii parhaiten kaivinkoneiden houkuttumina.


Mielenkiintoista muuten että aluksi ilmoitettiin että molemmat kaapelit pitää laittaa kylmäksi korjausta varten, ja sen jälkeen kun huomisen spot huutokauppa oli käyty ilmoitettiin että voidaan kyllä ajaa toisella kaapelilla vaikka rikkinäisiä korjataan. Eli huomenna Fi-SE3 välissä kulkee sitten vain intra-day ja säätö/tasesähköä.

Väität että sähköaseman kaapeleista ei tiedetä sentin tarkkuudella missä menee?

Eri asia jos kaivettaisiin jossain tienposkessa.

 

[mattix]

Olkiluoto 3 testit ei olekaan ohi. Laitos tiputetaan noin puolelle teholle ensi viikon torstaina 9 tunniksi testiä varten.

Nord Pool - REMIT UMM (nordpoolgroup.com)

Ei ole Olkiluodon kokeesta kysymys vaan Fingridin touhuista, jossa testataan Olkiluodon toimintaa, kun kantaverkossa tapahtuu.

Väität että sähköaseman kaapeleista ei tiedetä sentin tarkkuudella missä menee?

Eri asia jos kaivettaisiin jossain tienposkessa.

Vaikka tiedettäisiin sentin tarkkuudella, niin voi olla uuno konekuski, uuno kaapelin sijaintitiedon merkitsijä, virhe dokumentoinnissa tai vikaa kaapelitutkassa.

 

[juhaa]

IS:ssä tälläistä.

Kahdeksan pidätetty Tanskassa: Poliisi epäilee sähkömarkkinoiden manipuloinnista

Tanskalaisen energiayhtiön henkilökuntaan kuuluvien epäillään ohjailleen sähkömarkkinoita saadakseen hyötyä itselleen.

www.is.fi

Jutussa ei liiemmälti ollut tarkempia tietoja, muuta kuin että miljoonia on vedetty ns. liiveihin.


Tanskalaisen energiayhtiön henkilökuntaan kuuluvien epäillään ohjailleen sähkömarkkinoita saadakseen hyötyä itselleen.

TANSKAN poliisi tiedottaa pidättäneensä kahdeksan henkilöä, jotka työskentelevät tanskalaisessa energiayhtiössä. Poliisin vakavien rikosten tutkintayksikkö (NSK) ilmoittaa keskiviikkona julkistamassaan tiedotteessa, että heitä syytetään sähkömarkkinoiden manipuloinnista.
.
.
.

 

[warre1]

mikäköhän häiriö ydinvoimassa on ollut tänään klo 14.34 ? näkyy piikki alaspäin fingridin käyrässä.
Sähköjärjestelmän tila - Fingrid

 

[Griffin]

Eli yritykset ovat hahmottaneet, että hiilineutraalisuus 2035 on niille katastrofi ja joutunevat käytännössä siirtämään tuotannon muualle.

Suomessakin kannattaisi tietty terästehdas sulkea, ja päästöt tippuisivat koko maan liikenteen verran kerralla ja energiaakin vapautuisi käyttöön siten ,että sen määrä ei ollisi talvella todennäköisesti ongelma, jos ei viedä liikaa Saksaan..

Yritykset pakenevat jo Saksasta sähkön hinnan takia (etn.fi)

Saa nähdä, miten energia riittää, nyt, kun kolme viimeistäkin ydinvoimalaa suljettiin. Siitä tuli sitten 4055 MW:n lovi Saksan energiantuotantoon, joka oli kusessa jo ennen sitä..

Toki sinne ollaan tekemässä hiilikaivoksia ja hiilivoimaloita tilalle, mutta kerkeävätkö nämä ympäristökukkaset vielä talveksi onkin sitten eriasia.. Mielenkiintoista nähdä, mille tasolle sähkönhinnat asettuvat marraskuu 2023-maaliskuu 2024 välillä.. Voi olla taas melkoinen kitinä.. Ehkä kannattaa ottaa kesällä jo 12 sentin 2 vuoden sopimus, jos vain saa..