Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[chrisekh]

Sitä uutta ydinvoimaa tarvittaisiin ihan yhtä lailla riippumatta siitä onko meillä tuulivoimaa vai ei. Siksi vierastan sitä, että tuulivoima maksaisi uuden ydinvoimalan. Se on tietenkin oikein, että tuulivoima joutaa maksaa verkonvahvistuksia. Olisiko se sitten Oulusta kaksi 400kv linjaa stadiin niin miljardin euron lasku. Jos vuoden 2025 Tuulivoiman tehoilla laskee ja 10 vuoden kuoletuksella niin vajaakäyttöveroa tuulivoimalle 0.5 sentti/kwh

1000000000/ (2500000 * 365 * 24) / 10
= 0.00456621004566210046

 

[Shajk]

Ettei olis OL3 lähivikakoe syynä?

Suunnitelman mukaan ol3 piti tuottaa jatkuvasti tänään?

 

[Ra1mo]

Suunnitelman mukaan ol3 piti tuottaa jatkuvasti tänään?

Lähivikakokeessahan testataan että laitos pysyy verkossa kun lähivikakoe suoritetaan.

 

[VVA86]

Ei voi pelkästään katsoa keskiarvoja riittävyyden analysoinnissa, sähköä pitää tuottaa jokaisena tuntina yhtä paljon kuin sitä kulutetaan, noitten keskiarvojen sisään piiloutuu moni säätävoimalan käynnistyminen.

Tuulivoiman tuotantokapasiteetti ei myöskään ole juuri tekemistä tarvittavan säätövoiman kanssa vaan enemmän vaikuttaa sähkön kulutus, sähkön tuoton kokonaiskapasiteetti sekä tuulivoiman suhteelisen osuus tuotannosta.

esim jos tuo Inkoon terästehdas rakennetaan, niin vaikka se kuluttaisi noin 7% suomen nykyisestä sähköntuotannosta koska idea olisi käyttää vedystä tehtyä sähköä tuulettoman sään aikana toimii koko tehdas ikään kuin säätövoimalaitoksena.

Nämä asiat ovat todella moniulotteisia eikä niin yksinkertaisia kuin voisi luulla, eteenkin kun tuulivoiman määrä on moninkertainen. Todella monella on se väärä kuva että lisäämällä tuulivoima olisimme jotenkin liemessä, päinvastoin..

Minä kun luulin, että monet olisivat ihan aiheesta huolissaan säätövoiman riittävyydestä.....

Sähköliitto huolissaan vesivoimasta: Lyhytnäköiset päätökset voivat johtaa säätövoimapulaan

Suomi rakentaa energia-alan tulevaisuuttaan päästöttömien tuotantomuotojen, erityisesti tuulivoiman, varaan. Tämän vuoden loppuun mennessä tuulivoiman kokonaiskapasiteetti ylittää jo 5 000 megawattia. Päästöttömät energiamuodot kuitenkin vaativat tuekseen korvaavaa tuotantoa, kun tuuli ei...

www.sahkoliitto.fi

.

Kuten sanoit se on aika moninainen asia ja huonoon suuntaan ollaan kokonaisuuden kannalta menossa. Lisääntyvä inertia on sitten myös tuossa kokonaisuudessa kohta ongelmana eikä pelkkä säätövoima.

 

[Markkanen]

Markkinatalouden kannalta niiden hankkimisessa ei ole järkeä, koska tuulivoimaa saa halvalla. Perusvoiman tarve ei ole kumminkaan vähentynyt. Kaikki riskit halutaan laittaa valtion niskaan. Jos sähkö ei riitä, niin huomio kiinnittyy päättäjiin. Minusta yhden ydinvoimalan verran tulisi valtion kerätä rahaa tuulivoimalta ja siirtoverkkojen rakentamisesta aiheutuneista kuluista esim. Veroluontoisena maksuna esim. Verkon vajaakuormamaksuna: verkot joudutaan rakentamaan tuulivoimien maksimitehojen mukaan, mutta keskimääräinen tuotanto jää noin kolmannekseen. Tämä myös laskisi negatiivisia vaikutuksia tuulettomien jaksojen ajalle.

Edelleen, eiköhän markkinat hoida kuntoon asian jos tästä joku ongelma tulee, koska silloin hintakin on kova.

 

[zepi]

Perusvoiman tarve ei ole kumminkaan vähentynyt.

Olen vähän eri mieltä. Jos markkinat, eli loppukädessä me kuluttajat ja sähköä käyttävät teollisuus yhdessä, eivät koe perusvoimaa sen tuotantokustannuksen arvoiseksi sillä tavalla, että olisivat vapaaehtoisesti valmiita investoimaan siihen rahojaan, niin ei sille perusvoimalle ole mitään oikeaa tarvetta.

Jos ydinvoiman tuotantokustannus olisi esim. 10snt/kWh (joka modernille voimalalle syöttötariffina voisi riittää siihen, että joku sen rakentaa), niin jos markkinaehtoisesti ei löydy vapaaehtoisia syöttötariffin rahoittajia, niin kyllä se tarkoittaa että perusvoiman aito tarve on aika vähäistä.
--
Aito ja oikea tarve on sellainen asia, minkä eteen ollaan valmiita tekemään melkein mitä tahansa ja siitä ollaan valmiita maksamaan melkein mitä tahansa.

Minä elän mielummin heiluvan pörssisähkön hinnan kanssa kuin rahoitan uutta 10 Mrd EPR-ydinvoimalaa "perusvoiman" tuottamiseksi. Muilla voi olla eri mielipiteet ja heille sallittakoon perusvoiman rakentaminen ja sen hyödyistä nauttiminen. Minä olen mielummin ilman.

 

[jarppi83]

Edelleen, eiköhän markkinat hoida kuntoon asian jos tästä joku ongelma tulee, koska silloin hintakin on kova.

Markkinoille ei ole mikään ongelma, että tuotannon riittävyys on siinä kiikun kaakun ja hinnat ovat taivaissa. Markkinoille nykyinen tilanne on ideaali: välillä on tilanne, että sähkö riittää hyvin, mutta seuraavassa hinnat ovat korkealla.

 

[KognaK]

Kustannukset todennäköisesti karkaisivat käsistä, jos tuollaista alettaisiin rakentamaan tyhjästä johonkin Lapin tunturille.

Aika läppä tuo Lapin tuntureille rakentaminen. Iso osa on suojeltu eikä riittävää sähköverkkoa ole isolle pumppuvoimalaitokselle. Pitäisi vielä olla riittävän suuri vesistö lähellä mistä yläallasta täytetään. Sama rakentaa siirtolinja Norjaan jos tuolle tielle lähdetään.
Ainoa järkevä paikka olisi Jumiskon tunnelivesivoimalaitoksen muuntaminen pumppuvoimaksi. Pirttikosken 400kV sähköasema on suht lähellä, yläaltaana olisi 100km^2 vesistöä ja ala-altaana 230km^2 Kemijärvi. Putouskorkeus 96m. Metrinkin säännöstelyvälillä saisi melko paljon energiaa talteen. Suurin ongelma on kustannukset koska tunnelit/kanavat pitäisi laajentaa 20-kertaiselle virtaamalle, tunneleita on 6km edestä.

 

[jarppi83]

Olen vähän eri mieltä. Jos markkinat, eli loppukädessä me kuluttajat ja sähköä käyttävät teollisuus yhdessä, eivät koe perusvoimaa sen tuotantokustannuksen arvoiseksi sillä tavalla, että olisivat vapaaehtoisesti valmiita investoimaan siihen rahojaan, niin ei sille perusvoimalle ole mitään oikeaa tarvetta.

Jos ydinvoiman tuotantokustannus olisi esim. 10snt/kWh (joka modernille voimalalle syöttötariffina voisi riittää siihen, että joku sen rakentaa), niin jos markkinaehtoisesti ei löydy vapaaehtoisia syöttötariffin rahoittajia, niin kyllä se tarkoittaa että perusvoiman aito tarve on aika vähäistä.

Aivan kuin peruskuluttajilla olisi mitään oikeata keinoa vaikuttaa sähkön hintaan millään lailla. Pirtti on lämmitettävä joka tapauksessa. Myyjien armoilla tässä ollaan.

 

[zepi]

Aivan kuin peruskuluttajilla olisi mitään oikeata keinoa vaikuttaa sähkön hintaan millään lailla. Pirtti on lämmitettävä joka tapauksessa. Myyjien armoilla tässä ollaan.

Ostajathan sen hinnan sähköpörssissä sähköpulatilanteessa määräävät. Myyjät eivät voi tilanteeseen vaikuttaa.

 

[jarppi83]

Ostajathan sen hinnan sähköpörssissä sähköpulatilanteessa määräävät. Myyjät eivät voi tilanteeseen vaikuttaa.

Voiko kuluttajat valita?
Jos meillä olisi mahdollisuus sähkösopimuksia tehdessä valita täppä: haluan osallistua lisäydinvoiman tuottamiseen vaikkapa 1sentti/kilowatti -> meillä olisi oikeasti mahdollisuus vaikuttaa siihen, että ydinvoimaa tulee. Miksei niitä hyötyjä voisi jakaa takaisin mankalaperiaatteella?

 

[zepi]

Voiko kuluttajat valita?

Voit asennuttaa öljylämmityksen tai pistää takkaan tulet. Jos ei ole tulisijaa, sen voi jälkiasennuttaa.

Jos on oikeasti tarve jollekin, niin kyllä kait sen eteen voi sitten jotain vaivaakin nähdä tai tehdä investointeja?

Moni investoi kymppitonneja maalämpöpumppuun säästääkseen 75% lämmityskuluissa. On ihan normaalia että ihmiset ihan itse investoivat säästääkseen jatkossa rahaa.

 

[jarppi83]

Voit asennuttaa öljylämmityksen tai pistää takkaan tulet. Jos ei ole tulisijaa, sen voi jälkiasennuttaa.

Jos on oikeasti tarve jollekin, niin kyllä kait sen eteen voi sitten jotain vaivaakin nähdä tai tehdä investointeja?

Moni investoi kymppitonneja maalämpöpumppuun säästääkseen 75% lämmityskuluissa. On ihan normaalia että ihmiset ihan itse investoivat säästääkseen jatkossa rahaa.

Juu eli poliittisten virtausten mukaan vaihdetaan bensa-autoon, diisseliin, puukattilaan, öljylämmitykseen, maalämpöön, sähköautoon, aurinkolämpöön jne. Anteeksi vain, mutta tuo ajatusmaailma on täysin sairas!!! Toki myyjien kannalta tuo on aivan loistava: uusia kaliita investointia muutaman vuoden välein, että pääsee "optimiin", kunnes taasen tulee uusi idea ja homma alkaa alusta.

 

[chrisekh]

Minä elän mielummin heiluvan pörssisähkön hinnan kanssa kuin rahoitan uutta 10 Mrd EPR-ydinvoimalaa "perusvoiman" tuottamiseksi. Muilla voi olla eri mielipiteet ja heille sallittakoon perusvoiman rakentaminen ja sen hyödyistä nauttiminen. Minä olen mielummin ilman.

Ma luulen etta se 10 Mrd taytyy maksaa siita etta korvataan noita vanhoja voimaloita. Mutta en osaa ennustaa kuinka hyvaksi tulevat saamaan akkuteknologia 20 vuodessa. Suottaahan se olla etta silloin ostataan 20 Miljardilla akku mihinka mahtuu Suomen sahkot kuukaudeksi.

 

[zepi]

Juu eli poliittisten virtausten mukaan vaihdetaan bensa-autoon, diisseliin, puukattilaan, öljylämmitykseen, maalämpöön, sähköautoon, aurinkolämpöön jne. Anteeksi vain, mutta tuo ajatusmaailma on täysin sairas!!! Toki myyjien kannalta tuo on aivan loistava: uusia kaliita investointia muutaman vuoden välein, että pääsee "optimiin", kunnes taasen tulee uusi idea ja homma alkaa alusta.

Eli siis kaikkien muiden pitäisi investoida jotta sun sähkön hinta pysyisi kurissa?

Entäs me jotka ei haluta tuhlata vaivalla ansaittuja rahoja kalliisiin voimaloihin joista hyötyvät vain sähkölämmittäjät?

Jos sinä + muut sähkölämmittäjät haluatte kallista, mutta tasahintaista sähköä, senkun investoitte siihen. Mutta älkää pakottako meitä muita ostallistumaan teidän projekteihinne.

 

[Grez]

Ainoa järkevä paikka olisi Jumiskon tunnelivesivoimalaitoksen muuntaminen pumppuvoimaksi.

Siellähän on jo pumppaamo, eli en tiedä voiko puhua muutamisesta. Mutta tosiaan pumppauspotentiaalia olisi enemmänkin.

yläaltaana olisi 100km^2 vesistöä ja ala-altaana 230km^2 Kemijärvi. Putouskorkeus 96m. Metrinkin säännöstelyvälillä saisi melko paljon energiaa talteen.

Tosiaan 100km^2 * 1m ja 96m putouskorkeudella olisi reilut 20 GWh. Metri on aika iso vaihtelu vesistön pinnan korkeudelle, mutta ehkä pienemmälläkin saisi jo merkittävää varastointia.

 

[chrisekh]

Entäs me jotka ei haluta tuhlata vaivalla ansaittuja rahoja kalliisiin voimaloihin joista hyötyvät vain sähkölämmittäjät?

Teollisuuden kannalta on myos elinehto jarkevan hintainen sahko niin sina hyodyt hyvan tyollisyyden kautta niista investoinneista. Se on sama kuin maksuton koulutus, amikset maksavat muiden yliopisto opiskelut mutta he hyotyat siita silla etta meidan kilpailukykymme pitaa duunareidenkin palkat hyvina.

 

[zepi]

Ma luulen etta se 10 Mrd taytyy maksaa siita etta korvataan noita vanhoja voimaloita. Mutta en osaa ennustaa kuinka hyvaksi tulevat saamaan akkuteknologia 20 vuodessa. Suottaahan se olla etta silloin ostataan 20 Miljardilla akku mihinka mahtuu Suomen sahkot kuukaudeksi.

Mun puolestaa saa kyllä maksaa, kunhan veronmaksaja ei osallistu hommaan. Jos Fortum tekee investoinnin markkinaehtoisesti, niin senkun.

Teollisuuden kannalta on myos elinehto jarkevan hintainen sahko niin sina hyodyt hyvan tyollisyyden kautta niista investoinneista.

Olen edelleen sitä mieltä että teollisuus + savupiippuja rakastavat yksityistahot voivat ihan itse rahoittaa ne investointinsa jos niitä haluavat.

Jos uusi EPR-ydinvoimala maksaa sen 10-12Mrd ja teollisuus ei pysty sitä kannattavasti rahoittamaan tuotoillaan, niin parempi olla ilman sitä teollisuutta. Ei kannata maksaa 10 miljardia siitä että saadaan maahan teollisuuslaitokset jotka tuottavat 5 miljardin voitot.

Jos taas voitot ovat selvästi isommat kuin kulut, niin sitten heillä pitäisi olla rahaa siihen investointiin ihan itse.
--
Nyt kun vanhojen reaktoreiden käyttöikää ollaan jatkamassa reilusti, niin Suomessa on varmaan yksi 10v aikaa katsella että miten muiden ydinvoimaprojektit etenevät, ennenkuin sitoudutaan uusiin. Ja päätösten olisi hyvä tulla ihan vapaaehtoisesti teollisuudelta ja kuluttajilta, eikä poliittisesti motivoituneilta hallituksilta jotka tuhlaavat veronmaksajien rahoja tappiollisiin projekteihin.

 

[samsungaaja]

Mun puolestaa saa kyllä maksaa, kunhan veronmaksaja ei osallistu hommaan.

Veronmaksaja osallistuu aina tavalla tai toisella. Tämä nykyinenkään tapa ei nyt kauhean hyvä kun osa jengistä konkassa eikä lama ainakaan tällä loivene. Se myöhempi halpa sähkö ei ulosotossa enää paljon lämmitä.

 

[KognaK]

Siellähän on jo pumppaamo, eli en tiedä voiko puhua muutamisesta. Mutta tosiaan pumppauspotentiaalia olisi enemmänkin.

Pumppaamo on 17km päässä voimalaitokselta eikä sillä pumpata voimalaitoksen läpi mennyttä vettä. On vain pieni 10m3/s pumppaamo muutenkin.

Tosiaan 100km^2 * 1m ja 96m putouskorkeudella olisi reilut 20 GWh. Metri on aika iso vaihtelu vesistön pinnan korkeudelle, mutta ehkä pienemmälläkin saisi jo merkittävää varastointia.

Olisi nykyisen säännöstelyrajan sisällä. Mutta tietysti huomattavasti vähempikin riittää suurimman osan aikaa, pitkiä tuulettomia jaksoja on harvoin ja käyttö kohdistuisi päiväsajan piikkikulutukseen.

 

[B12]

Minä elän mielummin heiluvan pörssisähkön hinnan kanssa kuin rahoitan uutta 10 Mrd EPR-ydinvoimalaa "perusvoiman" tuottamiseksi. Muilla voi olla eri mielipiteet ja heille sallittakoon perusvoiman rakentaminen ja sen hyödyistä nauttiminen. Minä olen mielummin ilman.

Monissa yrityksissäkin varmasti vaikeuttaa elämää ja talouden suunnittelua, jos sähkön hinta heiluu hallitsemattomasti. Kyllä se vakaus ja ennustettavuus on suurimmalle osalle eläjistä jonkinmoinen etu.

 

[zepi]

Monissa yrityksissäkin varmasti vaikeuttaa elämää ja talouden suunnittelua, jos sähkön hinta heiluu hallitsemattomasti. Kyllä se vakaus ja ennustettavuus on suurimmalle osalle eläjistä jonkinmoinen etu.

Onhan se ihan itsestäänselvästi etu, ei kai sitä käy kiistäminen. Kyllä minäkin maksoin aina vähän extraa siitä, että ei tarvinnut miettiä hinnan heilahtelua ja sen takia ostelin aina 4-5snt/24kk sähkösoppareita kun se oli mahdollista.

Mutta kuinka moni on valmis maksamaan siitä edusta sen aiheutuvan kustannuksen verran?

Olisitko valmis sitomaan itsesi esim. 40v mittaiseen 13snt/kWh sähkösoppariin? Minusta valinta ei ole enää niin selkeä. Ehkä se osalle sähkölämmittäjistä on. Minulle ei kuulosta miltään itsestäänselvältä valinnalta. Tuo on siis se ALV:llinen hintataso jolla se 10snt/kWh syöttötariffi uudelle EPR:lle saataisiin katettua. Sähkön siirrot sitten päälle.

 

[petepeluri]

Eli siis kaikkien muiden pitäisi investoida jotta sun sähkön hinta pysyisi kurissa?

Entäs me jotka ei haluta tuhlata vaivalla ansaittuja rahoja kalliisiin voimaloihin joista hyötyvät vain sähkölämmittäjät?

Jos sinä + muut sähkölämmittäjät haluatte kallista, mutta tasahintaista sähköä, senkun investoitte siihen. Mutta älkää pakottako meitä muita ostallistumaan teidän projekteihinne.

Sinä et hyödy siitä että pistorasiasta tulee sähköä? Vanhat voimalat pitää korvata jollain, tai muuten tuulettomina päivinä ei ole sähköä kaikille. Nykyaikaiset lämmitysmuodot vaativat sähköä.

Kaupallisia toimijoita ei kiinnosta kuin pikavoitot, silloin on valtion tehtävä rakentaa perusvoimaa.

 

[B12]

Onhan se ihan itsestäänselvästi etu, ei kai sitä käy kiistäminen. Kyllä minäkin maksoin aina vähän extraa siitä, että ei tarvinnut miettiä hinnan heilahtelua ja sen takia ostelin aina 4-5snt/24kk sähkösoppareita kun se oli mahdollista.

Mutta kuinka moni on valmis maksamaan siitä edusta sen aiheutuvan kustannuksen verran?

Olisitko valmis sitomaan itsesi esim. 40v mittaiseen 13snt/kWh sähkösoppariin? Minusta valinta ei ole enää niin selkeä. Ehkä se osalle sähkölämmittäjistä on. Minulle ei kuulosta miltään itsestäänselvältä valinnalta. Tuo on siis se ALV:llinen hintataso jolla se 10snt/kWh syöttötariffi uudelle EPR:lle saataisiin katettua. Sähkön siirrot sitten päälle.

No lähinnä ajattelin sellaista, että pienyrityksen sähkölasku on kesällä 500€/kk ja talvella 1000-5000€/kk ihan tuurista ja tuulen suunnasta riippuen, niin jotakin se vaikuttaa johonkin. Olkoon vaikka pieni kahvilaravintola tms, jossa keittiökoneet, hellat, uunit, grillit sun muut rasvakeittimet ja kylmäkoneet. Moisessa mahtaa talvi olla muutenkin hiljaisempaa aikaa.

 

[zepi]

Sinä et hyödy siitä että pistorasiasta tulee sähköä? Vanhat voimalat pitää korvata jollain, tai muuten tuulettomina päivinä ei ole sähköä kaikille. Nykyaikaiset lämmitysmuodot vaativat sähköä.

Kaupallisia toimijoita ei kiinnosta kuin pikavoitot, silloin on valtion tehtävä rakentaa perusvoimaa.

Mulle riittää että pistorasiasta tulee sähköä kun maksaa sähkölaskun. En mä halua että sen hinta nostetaan 15snt/kWh:hon investoimalla kalliiseen perusvoimaan.

 

[petepeluri]

Mulle riittää että pistorasiasta tulee sähköä kun maksaa sähkölaskun. En mä halua että sen hinta nostetaan 15snt/kWh:hon investoimalla kalliiseen perusvoimaan.

No sitä ei aina tule ilman riittävää perusvoimaa.

 

[Jan11]

No sitä ei aina tule ilman riittävää perusvoimaa.

Ja siis koskas on viimeksi loppunut niin, että olisi sen vuoksi tullut katko? Ei ainakaan viimeiseen 40 vuoteen.

 

[Timo 2]

Ja siis koskas on viimeksi loppunut niin, että olisi sen vuoksi tullut katko? Ei ainakaan viimeiseen 40 vuoteen.

Menneisyys ei ole tae tulevaisuudesta. Menneisyydessä meillä oli perusvoimaa, eikä tuurivoimaa. Tulevaisuudessa meillä näyttää olevan lähinnä tuurivoimaa. Me tarvitaan sitä perusvoimaa.

 

[petepeluri]

Ja siis koskas on viimeksi loppunut niin, että olisi sen vuoksi tullut katko? Ei ainakaan viimeiseen 40 vuoteen.

Ei se ole loppunut koska perusvoimaa on ollut riittävästi. Suljettavat ydinvoimalat on korvattava jollain energiamuodolla mikä ei riipu tuulesta tai auringosta. Toinen vaihtoehto on olla ilman sähköä ajoittain. Millainen vetymäärä vastaa olkiluodon ja loviisan vanhojen yksiköiden kahden viikon tuotantoa?

 

[Grez]

Ei se ole loppunut koska perusvoimaa on ollut riittävästi. Suljettavat ydinvoimalat on korvattava jollain energiamuodolla mikä ei riipu tuulesta tai auringosta. Toinen vaihtoehto on olla ilman sähköä ajoittain.

Miksei se saisi riippua tuulesta ja auringosta? Itse asiassa sellainen energiamuoto, joka tuottaisi juuri silloin eniten kun ei tuule eikä paista, olisi ihan täydellinen kumppani tuuli- ja aurinkoenergialle.

 

[JCSH]

Ei se ole loppunut koska perusvoimaa on ollut riittävästi. Suljettavat ydinvoimalat on korvattava jollain energiamuodolla mikä ei riipu tuulesta tai auringosta. Toinen vaihtoehto on olla ilman sähköä ajoittain. Millainen vetymäärä vastaa olkiluodon ja loviisan vanhojen yksiköiden kahden viikon tuotantoa?

Ollaanko vanhoja laitoksia nyt sitten sulkemassa? Tietääkseni ei, Loviisat saavat mitä todennäköisemmin jatkoaikaa vuoteen 2050 asti ja eiköhän OL 1 & 2:kin saa lisäaikaa sitten kun se tulee ajankohtaiseksi 2030-luvulla.

 

[Jan11]

Menneisyys ei ole tae tulevaisuudesta. Menneisyydessä meillä oli perusvoimaa, eikä tuurivoimaa. Tulevaisuudessa meillä näyttää olevan lähinnä tuurivoimaa. Me tarvitaan sitä perusvoimaa.

Jos tuulivoimaa onkin jatkossa moninverroin enemmän, niin ei se muuta sitä, että OL3 1600MW ja auroralinjan 800MW myötä meillä tulee anyway olemaan käytösssä enemmän sitä perusvoimaakin kuin siellä menneisyydessä.

Ei se ole loppunut koska perusvoimaa on ollut riittävästi. Suljettavat ydinvoimalat on korvattava jollain energiamuodolla mikä ei riipu tuulesta tai auringosta. Toinen vaihtoehto on olla ilman sähköä ajoittain.

Jaa mitkä? Eihän meillä ydinvoimaloita ole suljettu. Loviisa 1&2 on saamassa jatkoluvat 2050-luvulle, ja OL 1&2 sai juuri jatkoluvat 2038 saakka (ja varmasti saavat aikanaan myös uudet jatkot).

Tokihan sitä voi huutaa sutta kuin Prokofjevin musiikkisadussa konsanaan.

 

[Timo 2]

Miksei se saisi riippua tuulesta ja auringosta? Itse asiassa sellainen energiamuoto, joka tuottaisi juuri silloin eniten kun ei tuule eikä paista, olisi ihan täydellinen kumppani tuuli- ja aurinkoenergialle.

Miten meinasit tuottaa energiaa tuulettomuudesta tai auringon paistamattomuudesta? Aivan, et mitenkään koska siinä ei ole energiaa. Tarvitaan perusvoimaa, joka tuottaa kokoajan sähköä tai sitten aivan valtava varastointikapasiteetti, joka ei oikeasti ole mahdollista.

Tarvitaan jotain jolla saadaan sähköä ns päätösperustaisesti, eikä arpapelillä. Muuten tulee sähkökatkoja. Vai miltä kuulostaa että noppaa heittämällä tiedät saatko sitä sähköä vai et?

 

[takomo]

Markkinoille ei ole mikään ongelma, että tuotannon riittävyys on siinä kiikun kaakun ja hinnat ovat taivaissa. Markkinoille nykyinen tilanne on ideaali: välillä on tilanne, että sähkö riittää hyvin, mutta seuraavassa hinnat ovat korkealla.

Juuri näin. Sähkön tuottajien kaupalliset intressit on perin erilaiset kuin sähkön käyttäjien.

Muutenkin on aika kummallinen ajatus, että "markkinat hoitavat", kun kyse on niinkin jäykästi säännellystä alasta kuin sähköntuotanto. Tarpeellisen kapasiteetin on fyysisesti oltava jossain tai muuten tarve jää täyttämättä.

Ei ole sähkökauppiaiden intresseissä reagoida tulevaan pulaan proaktiivisesti ja nopea reagointi on jäykässä ympäristössä jokseenkin mahdotonta.

Jos uusi EPR-ydinvoimala maksaa sen 10-12Mrd ja teollisuus ei pysty sitä kannattavasti rahoittamaan tuotoillaan, niin parempi olla ilman sitä teollisuutta. Ei kannata maksaa 10 miljardia siitä että saadaan maahan teollisuuslaitokset jotka tuottavat 5 miljardin voitot.

Jos taas voitot ovat selvästi isommat kuin kulut, niin sitten heillä pitäisi olla rahaa siihen investointiin ihan itse.

Miksi teollisuuden (minkä teollisuuden?) pitäisi maksaa voimala tuotoillaan? Esim. Mankala-mallissa riittää, että osakkaat pistävät firmaan siivun pesämunaksi ja Mankala-yhtiö nostaa markkinoilta loput velkana. Osakkaat saavat sähkön sillä hinnalla, mitä velanhoito ja laitoksen käyttö maksaa.

Kummasti Mankala-yhtiöissä tuppaa olemaan osakkaina sähköyhtiöiden ohella isoja, teollisia kuluttajia.

 

[Timo 2]

Jos tuulivoimaa onkin jatkossa moninverroin enemmän, niin ei se muuta sitä, että OL3 1600MW ja auroralinjan 800MW myötä meillä tulee anyway olemaan käytösssä enemmän sitä perusvoimaakin kuin siellä menneisyydessä.

KAIKKI TUURIVOIMA tarvii sitä varastointikapasiteettiä, muodossa tai toisessa. Tällähetkellä se varastointi on hyvin ongelmallinen. Parempi pelata varman päälle ja hankkia sitä perusvoimaa, ettei tarvii heittää sitä noppaa saadaanko sähköä ja minkä verran. Jos varastointi kyky saadaan kelvolliseksi ja tuuRivoimaa saadaan yllinkyllin, niin se on vain positiivinen asia. Kyllä sille sähkölle käyttöä riittää. Jos ei muuta niin vaikka viedään afrikkaan varastoituna.

 

[jarppi83]

Eli siis kaikkien muiden pitäisi investoida jotta sun sähkön hinta pysyisi kurissa?

Entäs me jotka ei haluta tuhlata vaivalla ansaittuja rahoja kalliisiin voimaloihin joista hyötyvät vain sähkölämmittäjät?

Jos sinä + muut sähkölämmittäjät haluatte kallista, mutta tasahintaista sähköä, senkun investoitte siihen. Mutta älkää pakottako meitä muita ostallistumaan teidän projekteihinne.

Jaa minäkään en olisi halunnut osallistua sähköautojen tukemiseen, mutta kysyttiinkö sitä minulta? Paljollako me ollaan jo osallistuttu tuulivoimien tariffeihin tähän mennessä? Entä sitten tuo 26miljoonaa euroa p2x hankkeeseen? On se jännä ku toisaalla et näe mitään ongelmaa tukea toisia hankkeita ja toisaalta sitten vaadit kuluttajien rahoittavan itse kaiken. Itse näen outona, että tuulivoimaa pitää kohdella samalla tavalla, kuin säännöllistä sähköä tuottavia laitoksia. Linjat kyllä rakennetaan sen mukaan, kuin maximikapasiteetti vaatii, mutta niitä käytetään harvakseltaan. Miksei laiteta tuulivoimalle vajaakäyttövero, että saadaan uusi ydinvoima rahoitettua?

 

[JCSH]

Millainen vetymäärä vastaa olkiluodon ja loviisan vanhojen yksiköiden kahden viikon tuotantoa?

En tiedä vedystä suoraan, mutta jos vedystä tehdään metaania niin tarvit about 215 kuutiota metaania per MWh.
OL3:n päivän tuotanto on 38 400 MWh, eli 8 256 000 kuutiota metaania. Joka on pirusti.
Mutta kaasu voidaan muuttaa LNG:ksi, se tilavuus tippuu 1/600 osaan. Eli noin 14 000 kuutiota. Eli sellainen about normikokoinen moderni LNG-laiva pystyy säilömään noin 10 päivän tuotantoa vastaavan määrän metaania.

 

[JCSH]

KAIKKI TUURIVOIMA tarvii sitä varastointikapasiteettiä, muodossa tai toisessa. Tällähetkellä se varastointi on hyvin ongelmallinen. Parempi pelata varman päälle ja hankkia sitä perusvoimaa, ettei tarvii heittää sitä noppaa saadaanko sähköä ja minkä verran. Jos varastointi kyky saadaan kelvolliseksi ja tuuRivoimaa saadaan yllinkyllin, niin se on vain positiivinen asia. Kyllä sille sähkölle käyttöä riittää. Jos ei muuta niin vaikka viedään afrikkaan varastoituna.

Tällä hetkellä se varastointi on erittäin helppoa, kun meillä on vielä sitä vesivoiman kapasiteettia toimimaan säätövoimana.
Tulevaisuudessa sitten ehkä tarvitaan jotain siihen rinnalle, riippuen vähän siitä, että miten sähkön kulutus tulee kehittymään tulevaisuudessa. Eli tullaanko tarvitsemaan lisää sitä perusvoimaa, vai tuleeko lisääntynyt kulutus hyödyntämään pääasiassa vain niitä tuulivoiman tuotantopiikkejä.

 

[petepeluri]

Miksei se saisi riippua tuulesta ja auringosta? Itse asiassa sellainen energiamuoto, joka tuottaisi juuri silloin eniten kun ei tuule eikä paista, olisi ihan täydellinen kumppani tuuli- ja aurinkoenergialle.

Sähköä tarvitsee säästä riippumatta.

Ollaanko vanhoja laitoksia nyt sitten sulkemassa? Tietääkseni ei, Loviisat saavat mitä todennäköisemmin jatkoaikaa vuoteen 2050 asti ja eiköhän OL 1 & 2:kin saa lisäaikaa sitten kun se tulee ajankohtaiseksi 2030-luvulla.

Tulevaisuudessa kyllä.

Jos tuulivoimaa onkin jatkossa moninverroin enemmän, niin ei se muuta sitä, että OL3 1600MW ja auroralinjan 800MW myötä meillä tulee anyway olemaan käytösssä enemmän sitä perusvoimaakin kuin siellä menneisyydessä.


Jaa mitkä? Eihän meillä ydinvoimaloita ole suljettu. Loviisa 1&2 on saamassa jatkoluvat 2050-luvulle, ja OL 1&2 sai juuri jatkoluvat 2038 saakka (ja varmasti saavat aikanaan myös uudet jatkot).

Tokihan sitä voi huutaa sutta kuin Prokofjevin musiikkisadussa konsanaan.

Ol3 korvaa venäjän tuonnin. Ruotsalaisten varaan taas ei kannata laskea pitkässä juoksussa.
Kuten itsekkin sanot ne suljetaan, ja silloin ne pitää korvata jollain.

 

[Jan11]

KAIKKI TUURIVOIMA tarvii sitä varastointikapasiteettiä, muodossa tai toisessa. Tällähetkellä se varastointi on hyvin ongelmallinen. Parempi pelata varman päälle ja hankkia sitä perusvoimaa, ettei tarvii heittää sitä noppaa saadaanko sähköä ja minkä verran. Jos varastointi kyky saadaan kelvolliseksi ja tuuRivoimaa saadaan yllinkyllin, niin se on vain positiivinen asia. Kyllä sille sähkölle käyttöä riittää. Jos ei muuta niin vaikka viedään afrikkaan varastoituna.

Hienoa korostusta, mutta vielä jäi kursiivointi ja huutomerkki käyttämättä
Anyway. Tuulivoimaa voi aina käyttää kuten tuulivoimaa käytetään nytkin: muuta tuotantoa ajetaan alas kun tuulee, muu tuotanto, kalliskin käy, kun ei tuule.
Se vaan tarkoittaa sitä, että saamme enemmän 0-3 snt tunteja kun tuulee, samoin enemmän 30-70 snt tunteja, kun ei tuulee. Mitä enemmän tuulivoimaa, sitä enemmän edullisia tunteja myös puolituulisella säällä.
Olin tuossa joulukuussa yhdessä seminaarissa, missä esitettiin, että jos puolustusvoimat ottaisi astetta kevyemmän linjan, Suomeen voisi rakentaa jopa 100 000 megawatin vispilät (nyt taitaa olla n. 4600 MW ja 2025 10 000 MW edestä).
Okei. Kolmasosakin siitä olisi valtavasti. Mutta aivan ajateltavissa oleva määrä ja nykykasvutahdilla jopa todennäköinen. Onhan siellä 65 000 MW hankkeet jo nyt prosessissa (keskimäärin kolmannes toteutuu).

 

[petepeluri]

Tällä hetkellä se varastointi on erittäin helppoa, kun meillä on vielä sitä vesivoiman kapasiteettia toimimaan säätövoimana.
Tulevaisuudessa sitten ehkä tarvitaan jotain siihen rinnalle, riippuen vähän siitä, että miten sähkön kulutus tulee kehittymään tulevaisuudessa. Eli tullaanko tarvitsemaan lisää sitä perusvoimaa, vai tuleeko lisääntynyt kulutus hyödyntämään pääasiassa vain niitä tuulivoiman tuotantopiikkejä.

Tuulisähköä ei varastoida mihinkään, ja siksi se on ongelmallinen tuotantomuoto.

 

[JCSH]

Tuulisähköä ei varastoida mihinkään, ja siksi se on ongelmallinen tuotantomuoto.

Sitä ei varastoida suoraan, mutta silloin kun tuulee, ei tarvi käyttää vesivoimaa perusvoimana läheskään niin paljon. Joka säästää voimaloiden vesivarastoja, joka taaskin tarkoittaa, että niitä voidaan ajaa paljon kovemmalla teholla sitten kun ei tuule.

 

[Jan11]

Ol3 korvaa venäjän tuonnin. Ruotsalaisten varaan taas ei kannata laskea pitkässä juoksussa.
Kuten itsekkin sanot ne suljetaan, ja silloin ne pitää korvata jollain.

OL3 on isompi kuin Venäjän tuonti. Kun vähentää viennin [1650-(1320-320)= 650 MW], se on enemmän kuin yhden vanhan ydinvoimalan verran isompi.
Aurora tuo pohjoisen vesivoimsähköä, eikä kumpikaan Ruotsi tai Norja kykene sitä itse siirtämään etelään. Niiden verkot ei kykene siihen. Eikä ole ihan heti näkyvissä, että saisivat verkkonsa siihen kuntoon, että joku päivä kykenisi.

 

[chrisekh]

Vaikka nykyiset ydinvoimalat jauhaisivatkin vuoteen 2050 niin nykyisellä rakentamisvauhdilla olisi parempi että ne korvaavien rakentaminen aloitetaan ennen 2030.

 

[paleale]

Vaikka nykyiset ydinvoimalat jauhaisivatkin vuoteen 2050 niin nykyisellä rakentamisvauhdilla olisi parempi että ne korvaavien rakentaminen aloitetaan ennen 2030.

Vastustaminen voi olla niin kovaa, että edes 30v ei riitä. Hanhikivi pitäisi hyödyntää.

Sitä ei varastoida suoraan, mutta silloin kun tuulee, ei tarvi käyttää vesivoimaa perusvoimana läheskään niin paljon. Joka säästää voimaloiden vesivarastoja, joka taaskin tarkoittaa, että niitä voidaan ajaa paljon kovemmalla teholla sitten kun ei tuule.

Tuulenhan voi ajatella energiansiirtona varastosta toiseen. Se siirtyy kysymättä ja varkain, siinä missä uraani tai hiili pitää siirtää, mutta se on ennalta päätettävissä. Molempi parempi, paitsi ennustan, että tulevan vispilöiden romutuksen lieveilmiöt tulevat olemaan yksi helvetin soppa aikanaan.

 

[zepi]

Vastustaminen voi olla niin kovaa, että edes 30v ei riitä. Hanhikivi pitäisi hyödyntää.

Hanhikivihän on se syy sille vastustukselle. Jos lupa olisi annettu Fortumille eikä sitä olisi siltarumptuiltu tyhjälle (ja kalliille) tontille Pohjanmaalle, olisi voimala jo pykälää nykyistä pidemmällä, eikä sitä todennäköisesti olisi tarvinnut tilata venäläisiltä.

 

[jarppi83]

OL3 on isompi kuin Venäjän tuonti. Kun vähentää viennin [1650-(1320-320)= 650 MW], se on enemmän kuin yhden vanhan ydinvoimalan verran isompi.
Aurora tuo pohjoisen vesivoimsähköä, eikä kumpikaan Ruotsi tai Norja kykene sitä itse siirtämään etelään. Niiden verkot ei kykene siihen. Eikä ole ihan heti näkyvissä, että saisivat verkkonsa siihen kuntoon, että joku päivä kykenisi.

Siinä tulee vastaan tilanne, että Ruotsi laittaa ydinvoimalansa kinni, niin sen jälkeen saadaan rukoilla kädet ristissä kyynerpäitä myöden, että vispilät pyörisi. Suomi on sen jälkeen vain sähkön kierrätys reitti ja langat punaisina mennään vinhaa vauhtia Ruotsiin takaisin. Ruotsi on myös lisäämässä tuulivoiman tuotantoa, eli heillä itsellä on myös kasvava tarve säätövoimalle. Norjan suhtautuminen tuulivoimaan on ollut pitkään hyvin nihkeä, eikä nykyinen n. 100megawatin siirtoyhteys Suomeen auta yhtään mitään.

 

[Jan11]

Siinä tulee vastaan tilanne, että Ruotsi laittaa ydinvoimalansa kinni, niin sen jälkeen saadaan rukoilla kädet ristissä kyynerpäitä myöden, että vispilät pyörisi. Suomi on sen jälkeen vain sähkön kierrätys reitti ja langat punaisina mennään vinhaa vauhtia Ruotsiin takaisin. Ruotsi on myös lisäämässä tuulivoiman tuotantoa, eli heillä itsellä on myös kasvava tarve säätövoimalle. Norjan suhtautuminen tuulivoimaan on ollut pitkään hyvin nihkeä, eikä nykyinen n. 100megawatin siirtoyhteys Suomeen auta yhtään mitään.

Siis edelleen. Kummallakaan noista ei ole vaikutusta pohjoisen siirtoyhteyksiin, mitä myös se Aurora on. Ja siinä mielessä sähköä ei kotimaa kiinnosta, että se 1 ja 2 alueen läpi voi virtaa Auroralinjalle yhtä hyvin norjalaista kuin ruotsalaista sähköä - tai ulos suomalaista.

Toki FennoSkan on sitten oma asiansa mihin suuntaan sitä sähköä jatkossa enemmän kulkee. Riippuu hinnasta tietysti, kuinkas muuten.

Mielenkiiintoista olisi tietää miten kävi tälle hankkeelle, missä oli Vaasan korkeudelta merikaapeli Ruotsiin. Ei ainakaan ole enää Fingridin hankelistalla. Joten onkohan viivästynyt tai peruuntunut?

itse en oikein jaksa uskoa, että markkinoilta enää löytyisi halua lähteä ydinvoimalaprojektiin. Toki Fortum voi strategian julkaisuissaan vaikka yllättää, mutta jotenkin veikkaan, että Saksasta palautuneet miljardit pidetään nyt hetken jemeksessä ja kytistellään pilkooko Saksa Ruotsin voimalat ulos uniperista, ja saako Fortum käytettyä sen etuosto-oikeutensa niihin.

 

[HTK12]

Siinä tulee vastaan tilanne, että Ruotsi laittaa ydinvoimalansa kinni, niin sen jälkeen saadaan rukoilla kädet ristissä kyynerpäitä myöden, että vispilät pyörisi. Suomi on sen jälkeen vain sähkön kierrätys reitti ja langat punaisina mennään vinhaa vauhtia Ruotsiin takaisin. Ruotsi on myös lisäämässä tuulivoiman tuotantoa, eli heillä itsellä on myös kasvava tarve säätövoimalle. Norjan suhtautuminen tuulivoimaan on ollut pitkään hyvin nihkeä, eikä nykyinen n. 100megawatin siirtoyhteys Suomeen auta yhtään mitään.

Sulkiessaan ydinvoimalat ampuvat itseään jalkaan. Ydinvoimalat on etelässä ja siellä on nytkin jo pulaa sähköstä (tuovat usein linjat punaisina pohjoisesta). Vesivoima sijaitsee pohjoisessa heillä ja sitä tuodaan meille kun siirtokapasiteettia ei ole riittävästi etelään.

 

[Jan11]

Tuulivoiman vastustaminen on edistyksen ja kehityksen vastustamista, uuden ajan ludditismia.
Ikkuna tulevaisuuden mahdollisuuksiin, joihin on tartuttava nyt, tai mieluiten jo eilen, on tarjolla vaikkapa Hesarin jutussa.

”SUOMESSA on nyt käynnissä tai pitkällä suunnittelussa merkittävä määrä puhtaan vedyn investointeja. Syitä kiinnostukseen on monia, mutta ylivoimaisesti tärkein niistä on halvan, päästöttömän sähkön saatavuus. Se on elinehto puhtaan vedyn tuotannolle, joka on hyvin sähkösyöppö prosessi.

Suomen verkkosähkö on jo nyt isolta osin päästöttömäksi luokiteltavaa. Lisäksi olosuhteet tuulivoiman tuotantoon ovat erinomaiset. Maatuulivoima on tuotantokustannuksiltaan Euroopan halvimmasta päästä, ja kasvupotentiaali poikkeuksellinen. Rannikolle kaavaillaan jo valtavia merituulivoimaloita, ja kansa suorastaan janoaa lisäydinvoimaa.
Vahvuuksia on muitakin: hyvät sähkön siirtoyhteydet, paljon biopohjaista hiilidioksidia synteettisten polttoaineiden tuotannon tarpeisiin, kaukolämpöverkot, joihin tuotannossa syntyvä hukkalämpö saadaan hyötykäyttöön, osaavaa työvoimaa.
Jaetut kortit ovat hyvät. Nyt täytyy päättää, kuinka ne pelataan.”

HS-analyysi | Suomeen vyöryy miljardeittain vetyinvestointeja, ja se tarkoittaa, että Suomi voi pian olla Pohjolan Saudi-Arabia