Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä

[Tellervo]

Onko tuossa jo kulutuksen mittaus kun on tuo näyttö ja kWh?

Vaikuttaa olevan, vaikka sitä ei tuolla sivulla sanotakaan.

Piharasia Muovirasiat - 8MMO466 8MMO466HYBRIDI - 3408525 - Satmatic

lataus- ja lämmitysrasia 8MMO466 sisältää -- MID-hyväksytyn kWh-mittarin pulssilähdöllä

 

[Tege]

Eikös Garo ole aika yleinen tolppa Suomessa? Sinne saa vaihdettua kamat sisään?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Eikös Garo ole aika yleinen tolppa Suomessa? Sinne saa vaihdettua kamat sisään?

Kyllä ja sinne saa vaihdettua osat missä tulee sähköauton latausta varten suko-pistokkeet/kulutusmittari ja lisäksi sinne jää ajastimella olevat suko-pistokkeet lisäksi. Eli tolppa toimii silloin myös normaalissa lämmityskäytössä.

 

[Tommy Goldfish]

Pitäisi saada hieman listausta parhaista vaihtoehdoista. Nyt vaikka ketjun lukee läpi niin vaikea hahmottaa että mitä lähtisi omalle taloyhtiölle ehdottamaan.

Esim. meillä on 10 asunnon rivitaloyhtiö. Kaikilla on lämmitystolpat parkkipaikalla ja kuulemma noita laittaessa laitettiin tuplasti johtoa vaaditun lisäksi.

Paras vaihtoehto kai olisi että kaikki joutuisi maksamaan sähköstä oman sähkösopimuksensa mukaan, tai ainakin itselle sopisi koska on tapana kilpailuttaa sähkön hinta alas.

Jos tuo ei ole toteutettavissa niin sähkön hinta sitten jotain vähän enemmän ja tolppiin mittarit. Voisi olla vaikka yhteensä 50kW lataustehoa käytettävissä josta saisi 11kW per tolppa, mutta monen ladatessa yhtäaikaa tuo pienenisi per tolppa.

Itsellä menisi sen puoleen kätevästi että autopaikka on keittiön seinän takana, uunin kohdalla joka syö jo voimavirtaa. Voisiko tuollaiseen saada luvan että sähkäri kävisi vaan lisäämässä töpselin ulkopuolelle? Menisi suoraan omaan sähkölaskuun ilman lisäkuluja... Uunia käyttäessä ottaisi vaan auton latauksen pois hetkeksi.

muoks: mutta saisikohan tuohon omaan pistokkeeseen mitään ARA:n tukia?

 

[eurokeitai]

Pitäisi saada hieman listausta parhaista vaihtoehdoista. Nyt vaikka ketjun lukee läpi niin vaikea hahmottaa että mitä lähtisi omalle taloyhtiölle ehdottamaan.

Esim. meillä on 10 asunnon rivitaloyhtiö. Kaikilla on lämmitystolpat parkkipaikalla ja kuulemma noita laittaessa laitettiin tuplasti johtoa vaaditun lisäksi.

Paras vaihtoehto kai olisi että kaikki joutuisi maksamaan sähköstä oman sähkösopimuksensa mukaan, tai ainakin itselle sopisi koska on tapana kilpailuttaa sähkön hinta alas.

Tämä on monessa mielessä paras vaihtoehto noin pieneen taloyhtiöön. Se edellyttää että autopaikat on kiinteästi sidottuja tiettyyn asuntoon - mieluiten yhtiöjärjestyksen kautta. Sen jälkeen vedetään jokaisen asukkaan mittarin takaa sähköjohto k.o. asukkaan paikalle. Asukas saa sitten itse ostaa minkä laturin/lämmitysjohdon tolppansa päähän haluaa.

Haittapuoli tuossa on lähinnä se johtojen veto, mikä voi käydä kalliiksi jos matka mittareilta parkkipaikalle on pitkä. Todennäköisesti sitä olemassa olevaan "tuplasti" mitoitettua johtoa ei pääse hyödyntämään. Tuohon vetoon saa kuitenkin ARA-tuet.

Itsellä menisi sen puoleen kätevästi että autopaikka on keittiön seinän takana, uunin kohdalla joka syö jo voimavirtaa. Voisiko tuollaiseen saada luvan että sähkäri kävisi vaan lisäämässä töpselin ulkopuolelle? Menisi suoraan omaan sähkölaskuun ilman lisäkuluja... Uunia käyttäessä ottaisi vaan auton latauksen pois hetkeksi.

muoks: mutta saisikohan tuohon omaan pistokkeeseen mitään ARA:n tukia?

Tuohon omaan tapaukseesi tarvitset vain taloyhtiön luvan. Tuohon voi kytkeä kuormakytkimen joka katkaisee lataukselle menevän sähkön automaattisesti kun uuni menee päälle. Vaihtoehtoisesti VW elli laturi (ovh €399) osaa hidastaa latausta jos asunnon sähkökuorma meinaa ylittyä. Itse ottaisin tuollaisen, jos vain seinälle sopii. Se valmiiksi järjestetty latausasema korottaa asunnon arvoa vähintään sen saman 399€.

Omaan, yksitäiseen pistokkeeseen ei saa tietenkään saa mitään tukea pl kotitalousvähennys.

 

[Pakana]

Tai sitten vaan kiinteä 1-vaihe seinälaturi. Ei ole varsinaisesti mitään syytä miksi nuo maksaisivat yhtään enempää kuin se karavaanaripistoke. Samat kolme johdinta siellä ruuvataan sisään ja samalla kaapelilla se isketään sen nykyisen shukon rinnalle.

En vaan äkkiä löytänyt halpoja tuollaisia. Kaikki kiinteäasenteiset ovat liian hienoja monivaiheisia vehkeitä.

Kiinteältä sähköauton latauspisteeltä edellytetään normaalin vikavirtasuojauksen lisäksi myös tasavirtavirran suojausta, jonka lisäksi se varsinainen latausasema on käytännössä ihan sama pönttö kuin 3 vaiheinenkin, mutta pari johdonpätkää puuttuu, ja mahdollisesti 5e halvempi kontaktori. Kiinteille 3,6kW latureille on kovin vähän kysyntää.

Tuon karavanpistokkeen asentaminen vanhan sukon tilalle on pelkkä pistokkeen vaihto, ja jos se vanha ei ole vikavirtasuojattu, niin ei sitä uuttakaan tarvitse suojata.. Eli se on muutaman minuutin homma, suurin kustannuserä on sähkärin matkakulu. Sen vikiksen tarpeellisuudesta voidaan tietysti keskustella, kannattaisiko se asentaa jälkikäteen jos sitä ei ole.. Itselleni en asentaisi.

Käytännössä jos sen kiinteän latausaseman asennuttaa, niin samalla kannattaa vetää jo kolmivaihe syöttö sille, niin että saa sen 11kW laturin. Käytännössä halvemmaksi tuossakin tapauksessa tulee jos asennuttaa 16A voimavirtapistorasian, ja hankkii itse pistorasiaan kytkettävän latauslaitteen.

 

[zepi]

Kiinteältä sähköauton latauspisteeltä edellytetään normaalin vikavirtasuojauksen lisäksi myös tasavirtavirran suojausta, jonka lisäksi se varsinainen latausasema on käytännössä ihan sama pönttö kuin 3 vaiheinenkin, mutta pari johdonpätkää puuttuu, ja mahdollisesti 5e halvempi kontaktori. Kiinteille 3,6kW latureille on kovin vähän kysyntää.

Tuon karavanpistokkeen asentaminen vanhan sukon tilalle on pelkkä pistokkeen vaihto, ja jos se vanha ei ole vikavirtasuojattu, niin ei sitä uuttakaan tarvitse suojata.. Eli se on muutaman minuutin homma, suurin kustannuserä on sähkärin matkakulu. Sen vikiksen tarpeellisuudesta voidaan tietysti keskustella, kannattaisiko se asentaa jälkikäteen jos sitä ei ole.. Itselleni en asentaisi.

Käytännössä jos sen kiinteän latausaseman asennuttaa, niin samalla kannattaa vetää jo kolmivaihe syöttö sille, niin että saa sen 11kW laturin. Käytännössä halvemmaksi tuossakin tapauksessa tulee jos asennuttaa 16A voimavirtapistorasian, ja hankkii itse pistorasiaan kytkettävän latauslaitteen.

Pitääkö 3-vaiheisen latauslaitteen neuvotella virta jokaisen vaiheen kanssa erikseen, vai miten sen on tarkoitus toimia?

 

[Pakana]

Pitääkö 3-vaiheisen latauslaitteen neuvotella virta jokaisen vaiheen kanssa erikseen, vai miten sen on tarkoitus toimia?

Tietääkseni latausasema vaan kertoo että enintään tällä profiililla ladataan, eikä vaihekohtaisia tehoeroja tuleta.. Itseasiassa en ole varma onko niissä profiileissa edes erikseen 1- tai 3-vaihe profiileja, miksi olisi?

 

[zepi]

Tietääkseni latausasema vaan kertoo että enintään tällä profiililla ladataan, eikä vaihekohtaisia tehoeroja tuleta.. Itseasiassa en ole varma onko niissä profiileissa edes erikseen 1- tai 3-vaihe profiileja, miksi olisi?

Kyllähän siitä olisi hyötyä jos virtarajat voisi asettaa laturin puolelta vaihekohtaisesti. Olisi helpompi toteuttaa parempi kuormantasausjärjestelmä jos osa autoista lataa 1-2 vaiheella ja osa 3-vaiheisena.

Minä en ole tuohon standardiin niin tarkkaan perehtynyt. Jotain korkeataajuista vihellystä sinne sähköpiuhaan huudetaan ja auto sitten päättelee siitä, että minkä verran virtaa saa ottaa. Voisi kait se vihellys olla vaihekohtaisesti.

 

[Pakana]

Kyllähän siitä olisi hyötyä jos virtarajat voisi asettaa laturin puolelta vaihekohtaisesti. Olisi helpompi toteuttaa parempi kuormantasausjärjestelmä jos osa autoista lataa 1-2 vaiheella ja osa 3-vaiheisena.

Minä en ole tuohon standardiin niin tarkkaan perehtynyt. Jotain korkeataajuista vihellystä sinne sähköpiuhaan huudetaan ja auto sitten päättelee siitä, että minkä verran virtaa saa ottaa. Voisi kait se vihellys olla vaihekohtaisesti.

No teknisesti se tietysti olisi mahdollista, täytyy koittaa jos löytyisi tuosta jotain dataa..

Tuo kuormantasaus olisi tietysti (Suomessa usein käytetyn) pienen kolmivaiheisen sähköliittymän kanssa helpompaa, mutta tilanteissa joissa se kuormantasaus on merkityksellisempi (eli isommat latauslaite ryhmät) tuollainen jokaista vaihetta samalla teholla ohjaava järjestelmä toimii ihan yhtä hyvin, ja 2. tai 3. vaiheen lataus voidaan helposti katkaista latausasemassa jos siltä tuntuu. Merkittävä osa maailmasta latailee kuitenkin kotikäytössä 1x~230V latureilla.

 

[0nanias]

Type 2 -pistokkeessa on control pilot ja proximity pilot -pinnit, joilla auto ja latausasema kertovat toisilleen latauskaapelin virrankestoisuuden sekä suurimman asemasta saatavan latausvirran, mutta vaihekohtaista rajoitusta noissa ei ole koska kolmivaihelatauksissa latausvirta otetaan symmetrisesti kaikilta käytettävissä olevilta vaiheilta.
Niistä autoihin sisäänrakennetuista latureista tulisi aika paljon monimutkaisempia ja kalliimpia mikäli tuo rajoitus tehtäisiin vaihekohtaisesti, saatava hyöty olisi myös aika mitätön ottaen huomioon kolmivaihesähkön harvinaisuuden.

e. Ja jos mietitään että se kolmella vaiheella ladattava ajoneuvo on symmetrinen kuorma ja ongelmana on pääsulakkeita käräyttävä vinokuorma niin eiköhän se ongelma ole ihan muualla kuin siinä ladattavassa ajoneuvossa.

 

[Pakana]

Tässä nyt hetken koitin kaivaa...

Eli siis euroopassa tuota perus latausprotokollaa määrittelee IEC 61851, meillä tuosta väännetty SFS-EN IEC 61851, mutta tuo on siis maksullinen dokumentti, 384€, ei ihan tuon rahan edestä kinosta.

Tuo standardi kuitenkin perustuu pitkälti yhdysvaltalaiseen SAE J1772 standardiin, jossa on määritelty vain latauslaitteen virrat 240V jännitteellä.

Jos nyt olen tuon itselleni oikein selvittänyt, niin protokolla menee periaatteesa näin:
Latausasema lähettää latauskaapelin kommunikaatiopinniin jatkuvan 12V pilottijännitteen 1kohm vastuksen läpi, kun auto kytketään autossa on kiinteä 2,74kohm vastus maata vasten, joka vetää jännitteen n 9V tasoon, josta laturi tietää että auto on kytketty.
Tämän jälkeen latausasema alkaa lähettää 12V pilottisignaalin sijaan 1kHz 12V PWM signaalia, jossa pulssinleveys kertoo autole max virran lineaarisella käyrällä jossa 100ms pulssi on 6A, ja 800ms pulssi on 48A. 900ms pulssi tarkoittaa että tarjolla olisi DC pikalataus.
Kun auto on sitä mieltä että liitin on kunnolla kiinni (lukkosalpa aktivoitu?) ja virranotto nopeus säädetty se kytkee rinnalle 1,3kohm vastuksen joka vetää jännitteen edelleen alas, ~6V tasoon, joka sanoo laturille, että nyt sähköä, johon laturi vastaa kytkemällä kontaktorin kiinni.

 

[Pakana]

e. Ja jos mietitään että se kolmella vaiheella ladattava ajoneuvo on symmetrinen kuorma ja ongelmana on pääsulakkeita käräyttävä vinokuorma niin eiköhän se ongelma ole ihan muualla kuin siinä ladattavassa ajoneuvossa.

Lähinnä kai ajatus oli että normaalissa kotitaloudelssa jossa se 3x25A liittymän kuormitus on jatkuvasti vinossa suuntaan tai toiseen, latausta voisi ohjata sinne missä on kapasiteettia.

 

[0nanias]

Lähinnä kai ajatus oli että normaalissa kotitaloudelssa jossa se 3x25A liittymän kuormitus on jatkuvasti vinossa suuntaan tai toiseen, latausta voisi ohjata sinne missä on kapasiteettia.

Toki mutta se nostaa sekä auton ja latausaseman hintaa ja on jo euroopan tasolla ajatellessa täysin turha investointi.

 

[Pakana]

Toki mutta se nostaa sekä auton ja latausaseman hintaa ja on jo euroopan tasolla ajatellessa täysin turha investointi.

Näinhän se on.. tosin mitenköhän se toimisi jos vaan kylmästi laittaisi latausaseman 2. ja 3. vaiheelle tehonrajoitus kontaktorit... Ei tuo nyt hommastaan kartalla olevalle sähkärille mikään ylivoimainen tehtävä olisi, tietysti tehonsäätö olisi melko karkea, mutta olisii ainakin automaattinen.

 

[0nanias]

Näinhän se on.. tosin mitenköhän se toimisi jos vaan kylmästi laittaisi latausaseman 2. ja 3. vaiheelle tehonrajoitus kontaktorit... Ei tuo nyt hommastaan kartalla olevalle sähkärille mikään ylivoimainen tehtävä olisi, tietysti tehonsäätö olisi melko karkea, mutta olisii ainakin automaattinen.

Hyvin äkkiä tasoittuu hintaero perusmallin purkkien ja älykkäämpien vehkeiden välillä jos vähänkään joutuu muutoksia tekemään.

Eve Single Pro-line | Alfen N.V.

Noita laitettiin parisen kymmentä edellisessä latauskohteessa, fiksuin vehje mitä olen tähän mennessä nähnyt. Löytyy hajautettu kuormanhallinta, verkkoyhteys, RFID ja laskutus etäluennalla Virran palvelun kautta. Tosin hintakin taitaa olla melko korkea mutta isoon taloyhtiöön varmaan ihan toimiva valinta jos käytön helppous on tärkeää. Käyttäjät ainakin olivat ihan tyytyväisiä.

 

[Pakana]

Hyvin äkkiä tasoittuu hintaero perusmallin purkkien ja älykkäämpien vehkeiden välillä jos vähänkään joutuu muutoksia tekemään.

Eve Single Pro-line | Alfen N.V.

Noita laitettiin parisen kymmentä edellisessä latauskohteessa, fiksuin vehje mitä olen tähän mennessä nähnyt. Löytyy hajautettu kuormanhallinta, verkkoyhteys, RFID ja laskutus etäluennalla Virran palvelun kautta. Tosin hintakin taitaa olla melko korkea mutta isoon taloyhtiöön varmaan ihan toimiva valinta jos käytön helppous on tärkeää. Käyttäjät ainakin olivat ihan tyytyväisiä.

Ei tuossa ainakaan mitään mainintaa ole että olisi vaihekohtainen tehonsäätö, ja tosiaan jos sitä ei edes missään standardissa ole.. Mietin lähinnä toimisiko tuo.

1 vaihe on pakko pitää kokoajan sähkössä, koska se itse latauslaite tarvii myös sähkön, mutta kaksi jäljellejäävää vaihetta voisi ainakin periaatteessa olla ulkoisella kontaktorilla ohjattavissa, käytännössä se ladattava auto voi tietysti hermostua siitä.. Lähinnä mietin siis määrittelevätkö standardit jotenkin sen kuinka sen sähköauton sisäisen laturin pitää reagoida tilanteessa jossa sähkö kytkeytyy kesken latauksen pois osasta vaiheista.

Vaihekohtaisessa hallinnassahan ei ole mitään järkeä jos on kenttä jossa on paljon latausasemia.. tai käytännössä se pitäisi toteuttaa jotenkin niin että latausasemien vaihejärjestystä muutettaisiin jotenkin lennossa, koska sitä epätasaista kuormaa aiheuttaa vain ne sähköautot jotka ei lataa kolmella vaiheella.

 

[eurokeitai]

Lähinnä kai ajatus oli että normaalissa kotitaloudelssa jossa se 3x25A liittymän kuormitus on jatkuvasti vinossa suuntaan tai toiseen, latausta voisi ohjata sinne missä on kapasiteettia.

Mennään kyllä Off-topiciksi, tämä ketju on oikeastaan taloyhtiöiden latauksen järjestämisestä.

Takaisin aiheeseen, taloyhtiöiden latauspisteiden asennukseen tarkoitetut Ara-tuet uhkaa loppua tänäkin vuonna kesken:

Taloyhtiöt rakentavat nyt kiihtyvään tahtiin latauspisteitä sähköautoille – siihen jaettavat avustusrahat saattavat taas loppua kesken

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kehottaa toimimaan avustushakemusten kanssa ripeästi.

yle.fi

 

[Tege]

Rahat loppuivat.
Ei tää nyt ihan putkeen mene ja tuostakin budjetista viime vuoden keskeneräiset söivät paljon.

Taloyhtiöt jonottavat nyt sähköauton latauspisteitä: Araan tuli hakemusruuhka ja tukirahat hupenevat huhtikuussa

Taloyhtiöt haluavat nyt rakentaa nopeasti sähköautojen latauspisteitä. Seurauksena on puolen vuoden ruuhka tukihakemuksissa ja rahan loppuminen. ”Lisäbudjetille on siis selvästi tarvetta”, sanoo Aran ylitarkastaja Kari Lappalainen.

www.talouselama.fi

 

[Wemps]

Ennen kuin teen lopullisen ostopäätöksen hybrididtä niin: Autopaikalla on sellainen perinteinen harmaa töpselipömpeli. Voinko ladata siitä suoraan hybridiä, vai kannattaako ostaa suoraan laturi? Kuulemma valmius laturille olisi. Jos laturi kannattaa hankkia, niin mikä olisi hyvä malli? Tuleva auto on todennäköisesti passat gte tai vastaava plugari.

 

[Anssi_H]

latausprotokollaa määrittelee IEC 61851, meillä tuosta väännetty SFS-EN IEC 61851, mutta tuo on siis maksullinen dokumentti, 384€, ei ihan tuon rahan edestä kinosta

Nuo IEC-dokkarit saa Viron standardijärjestöstä halvemmalla, täällä on multi-user license ( = normaali PDF) 35€, ja DRM-versio 24€ ja paperinen 32€ (sis. toimituskulut ja Suomen ALV): EVS-EN IEC 61851-25:2021

 

[Tehoreca]

Nuo IEC-dokkarit saa Viron standardijärjestöstä halvemmalla, täällä on multi-user license ( = normaali PDF) 35€, ja DRM-versio 24€ ja paperinen 32€ (sis. toimituskulut ja Suomen ALV): EVS-EN IEC 61851-25:2021

Ja vielä halvemmalla saa, kun hankkituu sellaiseen avoimeen korkeakouluun opiskelijaksi jolla on käyttöoikeudet SFS-onlineen.

 

[Tonnin Seteli]

Järjestelmässä on kyllä paha valuvika, kun sallitaan periä senttiäkään rahaa tuollaisesta tiedosta. Tilannetta voisi verrata siihen, että lakitekstit(joiden läpikotaisin tuntemiseen periaatteessa jokaisella olisi ollut velvollisuus, kun ristille nostetaan) saisi lukea kymmenien tai satojen eurojen kappalehintaa vastaan eikä ilmaiseksi.

 

[Tellervo]

Ennen kuin teen lopullisen ostopäätöksen hybrididtä niin: Autopaikalla on sellainen perinteinen harmaa töpselipömpeli. Voinko ladata siitä suoraan hybridiä, vai kannattaako ostaa suoraan laturi? Kuulemma valmius laturille olisi. Jos laturi kannattaa hankkia, niin mikä olisi hyvä malli? Tuleva auto on todennäköisesti passat gte tai vastaava plugari.

Kannattaa selvittää millainen valmius siellä on. Vähimmillään valmius taitaa olla putkitus kaapeleita varten ja parhaassa tapauksessa supersukolla ja kWh-mittarilla varustettu lataus-/lämmitystolppa, johon voi tökätä tilapäislaturin kiinni ensimmäisellä pysäköinnillä.

 

[Wemps]

Kannattaa selvittää millainen valmius siellä on. Vähimmillään valmius taitaa olla putkitus kaapeleita varten ja parhaassa tapauksessa supersukolla ja kWh-mittarilla varustettu lataus-/lämmitystolppa, johon voi tökätä tilapäislaturin kiinni ensimmäisellä pysäköinnillä.

Putkitukset on varauksena, mutta parkkipaikka on vielä työn alla (valmistuva uudiskohde) niin nyt voisi saada helpommin vedettyä kaapelit mukaan. Mitähän tuonne kannattaisi pyytää?

 

[Tellervo]

Putkitukset on varauksena, mutta parkkipaikka on vielä työn alla (valmistuva uudiskohde) niin nyt voisi saada helpommin vedettyä kaapelit mukaan. Mitähän tuonne kannattaisi pyytää?

Plugarille riittää yleensä 3,6 kW lataustehoa eli (super)suko+tilapäislaturi. Kiinteällä kaapelilla varustettu laturi olisi toki helpompi käyttää ja riittäisi hyvin täyssähkärille. Yleensä nämä ovat jo 11 kW kolmivaihelatureita ja talon sähköt eivät välttämättä riitä pitkälle, jos näitä alkaa olla useampia nousta samaan pihaan.

 

[Wemps]

Plugarille riittää yleensä 3,6 kW lataustehoa eli (super)suko+tilapäislaturi. Kiinteällä kaapelilla varustettu laturi olisi toki helpompi käyttää ja riittäisi hyvin täyssähkärille. Yleensä nämä ovat jo 11 kW kolmivaihelatureita ja talon sähköt eivät välttämättä riitä pitkälle, jos näitä alkaa olla useampia nousta samaan pihaan.

Tulevaisuudessa olisi mahdollisesti tarkoituksena hankkia täyssähköauto, joten sen puolesta olisi kiinnostusta varautua jo siihenkin. Jos siis on järkevää ostaa valmiiksi "liian tehokas" laturi, eikä kyse ole mahdottoman kovasta investoinnista. Kuulemma sähköauton latausaseman tuohon saa halutessaan hankkia, niin sähköjen luulisi riittävän. Pitäisi vaan tietää, mikä latausasema olisi järkevä hankinta. Vai onko parempi ottaa ensin tuo suko ja myöhemmin päivittää tarvittaessa kiinteäkaapeliseksi?

 

[0nanias]

Tulevaisuudessa olisi mahdollisesti tarkoituksena hankkia täyssähköauto, joten sen puolesta olisi kiinnostusta varautua jo siihenkin. Jos siis on järkevää ostaa valmiiksi "liian tehokas" laturi, eikä kyse ole mahdottoman kovasta investoinnista. Kuulemma sähköauton latausaseman tuohon saa halutessaan hankkia, niin sähköjen luulisi riittävän. Pitäisi vaan tietää, mikä latausasema olisi järkevä hankinta. Vai onko parempi ottaa ensin tuo suko ja myöhemmin päivittää tarvittaessa kiinteäkaapeliseksi?

Kuulopuheiden perusteella en lähtisi ostelemaan yhtään mitään latausasemaa ja näillä pohjatiedoilla kukaan tuskin osaa sinua auttaa. Tekstistäsi ei selviä edes että onko kyseessä omakotitalo vaiko kerrostalo?
Jos taloyhtiö, niin yhteyttä isännöitsijään joka saa selvittää miten energian kulutuksen seuranta ja laskutus toteutetaan jos siihen tolpan nokkaan latausaseman laittaa koska se tuskin tulee sinun mittarisi takaa.

 

[TommiZeliard]

Onko jollain tietoa, että mahtuuko kahden latausrasian Satmaticin sisälle joku parin tunnin ajastin (Theben tms.) niin, että lippaan luukku mahtuu kiinni ja tilapäislatauslaitteen johto olemaan kiinni?

Tuttu kyseli moista, kun ovat hankkimassa lippaita. Tavallaan olisi järkevää ostaa suoraan kahden latauksen lippaita, mutta jotenkin pitäisi järjestyä lämmityksen ajastus naapurille, jolla ei vielä ole ladattavaa autoa. Garon "monineuvoinen" maksaa liian paljon. Oliko vielä joku muukin, jossa onnistuu alkuun 1 lataus + 1 lämm. ja myöhemmin 2 latausta, Latari?

 

[Willema]

Ladattavien boomi on tosiasia ja vauhti kiihtyy. Koska ns. koti-parkkipaikkalataus on järkevin peruslataukseen, sen toteuttaminen on erityisesti taloyhtiöissä edessä. Nyt kannattaa käyttää järkeä ja asiantuntemusta. Kuormanhallinta vaatii saman tyypin malleja, siis yhteensopivia, eikä sekalaista latauslaitteistoa. Myös ARAn tukien hyödyntäminen on taloyhtiön hallitusten ja isännöitsijän osaamisaluetta. Aivan selvää on myös että asuntojen arvon säilyttäminen on kiinni tämänkin asian eteenpäin viemisestä.

 

[Scud]

Sähkölaitoksen miehet kävivät katsomassa meillä yhtiön ja tulossa on tarjous kiinteistä Type2 latauslaitteista halukkaiden autokatoksiin. Olivat sitä mieltä, että 3,6kW riittää? 11kW olisi varmaankin myös mahdollinen, mutta vaatinee jotain toimia.

Jokainen kun omistaa autopaikkansa, niin ei kyllä tule löytymään 5 kpl halukkaita, jotka tähän lähtevät mukaan. Kustannus on kuitenkin noin 1200€ - 35%, jos Aran tukea saa. Sen verran vanhoollista porukkaa on ja eivät aio sähkäriä hommata.

Ei paljoa positiivista kommenttia tullut karavaanipistorasiavaihtoehdolle, eivätkä sellaista halua asentaa. Ei taida raha liikkua tarpeeksi. Olisihan se paljon halvempi 1200€ verrattuna, varsinkin jos Aran tukea ei ole luvassa.

 

[JussiJ]

Osaako joku fiksu sanoa, onko mahdollista laittaa kaksi virtamittaria ohjaamaan yhtä kontaktoria. Tarkoitus siis olisi pienessä taloyhtiössä laittaa virtamittarit sekä asuntokohtaisiin että taloyhtiön liittymään ja kontaktorin taakse jokaisen latausliittymät. Sekä asuntokohtainen että taloyhtiökohtainen virtamittari voisi sitten antaa pulssin kontaktorille ja katkaista virransyötön latauspisteeseen.

 

[Pakana]

Sähkölaitoksen miehet kävivät katsomassa meillä yhtiön ja tulossa on tarjous kiinteistä Type2 latauslaitteista halukkaiden autokatoksiin. Olivat sitä mieltä, että 3,6kW riittää? 11kW olisi varmaankin myös mahdollinen, mutta vaatinee jotain toimia.

Jokainen kun omistaa autopaikkansa, niin ei kyllä tule löytymään 5 kpl halukkaita, jotka tähän lähtevät mukaan. Kustannus on kuitenkin noin 1200€ - 35%, jos Aran tukea saa. Sen verran vanhoollista porukkaa on ja eivät aio sähkäriä hommata.

Ei paljoa positiivista kommenttia tullut karavaanipistorasiavaihtoehdolle, eivätkä sellaista halua asentaa. Ei taida raha liikkua tarpeeksi. Olisihan se paljon halvempi 1200€ verrattuna, varsinkin jos Aran tukea ei ole luvassa.

Kyllähän tuo 3,6kW noin yleisesti ottaen riittääkin, mutta jos arkiajoja tulee enemmän kuin 100km päivässä, ei pakkastalvena enää hirveästi jää pelivaroja. Sitten jos tulee peräkkäisinä päivinä reilummin matkaa niin täytyy käydä pikatöpselillä.

Se karavaanipistoke voi käytännössä tarkoittaa pelkkiä pistorasioiden uusimista, onhan se nyt eri asia pääseekö laskuttamaan 1200e/lärvi vai 60e.

 

[eurokeitai]

Sähkölaitoksen miehet kävivät katsomassa meillä yhtiön ja tulossa on tarjous kiinteistä Type2 latauslaitteista halukkaiden autokatoksiin. Olivat sitä mieltä, että 3,6kW riittää? 11kW olisi varmaankin myös mahdollinen, mutta vaatinee jotain toimia.

Jokainen kun omistaa autopaikkansa, niin ei kyllä tule löytymään 5 kpl halukkaita, jotka tähän lähtevät mukaan. Kustannus on kuitenkin noin 1200€ - 35%, jos Aran tukea saa. Sen verran vanhoollista porukkaa on ja eivät aio sähkäriä hommata.

Ei paljoa positiivista kommenttia tullut karavaanipistorasiavaihtoehdolle, eivätkä sellaista halua asentaa. Ei taida raha liikkua tarpeeksi. Olisihan se paljon halvempi 1200€ verrattuna, varsinkin jos Aran tukea ei ole luvassa.

Ei riitä pelkkä karavaanarirasian asennus, tarvitaan vielä ainakin sähkömittarit että voidaan laskuttaa käytetyn sähkön mukaan. Satasia silti vrt yli tonni type-2 laitteilla, niin kyllähän sitä mielummin jälkimmäistä myydään. Kannattaa varmaan kilpailuttaa muilla yhtiöillä, esim tämän ketjun ensimmäisellä sivulla mainittu Fortum C&D voisi sopia teidän yhtiöön.

 

[Scud]

Ei riitä pelkkä karavaanarirasian asennus, tarvitaan vielä ainakin sähkömittarit että voidaan laskuttaa käytetyn sähkön mukaan. Satasia silti vrt yli tonni type-2 laitteilla, niin kyllähän sitä mielummin jälkimmäistä myydään. Kannattaa varmaan kilpailuttaa muilla yhtiöillä, esim tämän ketjun ensimmäisellä sivulla mainittu Fortum C&D voisi sopia teidän yhtiöön.

Meillä on se hyvä, että jokaisella on omaan laskuun sähköpistoke autokatoksessa. Ei tarvi mittareita.

Mikähän tuo kokonaiskustannus olisi, jos sukon rinnalle ottaisi karavaanipistokkeen, eli ei pelkkää vanhan korvaamista? Sähkömieheltä 1-2h + sopivan latausjohdon hankinta = 400-500€?

 

[eurokeitai]

Meillä on se hyvä, että jokaisella on omaan laskuun sähköpistoke autokatoksessa. Ei tarvi mittareita.

Mikähän tuo kokonaiskustannus olisi, jos sukon rinnalle ottaisi karavaanipistokkeen, eli ei pelkkää vanhan korvaamista? Sähkömieheltä 1-2h + sopivan latausjohdon hankinta = 400-500€?

No jos tosiaan menee omaan laskuun sähköpistoke, niin sehän helpottaa tilannetta kovin. Silloin ei kannata taloyhtiön yhteishankintaa tai ARA-tukia kannata sotkea mukaan. Tilanteessa pitäisi riittää se että hommat taloyhtiöltä luvan asennuttaa sähkömiehellä omalle paikallesi mitä haluat.
Caravaanirasia ja esim

Latausjohdot | KOTILATURI

www.kotilaturi.fi

Pitäisi olla aika hinta-tehokas ratkaisu. Toisaalta varsinainen kiinteä type-2 laturi ei ole kuin pari sataa kalliimpi:

Latausasema Ensto One Home EVH 1x16A Type2 cable IP54 | KOTILATURI

Latausteho 3.7 kW (1x16A) Kiinteä, Type 2-kaapeli, 5 metriä Käyttövirta säädettävissä mobiilisovelluksen (Bluetooth) avulla 6A-16A Mobiilisovelluksella latauksen aloittaminen/lopettaminen kun tunnistautumista vaativa lataustapa on valittu Sisäänrakennettu vikavirtasuoja tasasähkövirralle...

www.kotilaturi.fi

VW:n elli-latausasemaa sai jossain vaiheessa €399 hintaan, mutta näyttää siltä että hintaa on nostettu...

 

[Willema]

No jos tosiaan menee omaan laskuun sähköpistoke, niin sehän helpottaa tilannetta kovin. Silloin ei kannata taloyhtiön yhteishankintaa tai ARA-tukia kannata sotkea mukaan. Tilanteessa pitäisi riittää se että hommat taloyhtiöltä luvan asennuttaa sähkömiehellä omalle paikallesi mitä haluat.

Kotitalousvähennys on kuitenkin työn osuuden maksuista näihin omiin teetettyihin asennushommiin mahdollista saada.

 

[Scud]

No jos tosiaan menee omaan laskuun sähköpistoke, niin sehän helpottaa tilannetta kovin. Silloin ei kannata taloyhtiön yhteishankintaa tai ARA-tukia kannata sotkea mukaan. Tilanteessa pitäisi riittää se että hommat taloyhtiöltä luvan asennuttaa sähkömiehellä omalle paikallesi mitä haluat.
Caravaanirasia ja esim

Latausjohdot | KOTILATURI

www.kotilaturi.fi

Pitäisi olla aika hinta-tehokas ratkaisu. Toisaalta varsinainen kiinteä type-2 laturi ei ole kuin pari sataa kalliimpi:

Latausasema Ensto One Home EVH 1x16A Type2 cable IP54 | KOTILATURI

Latausteho 3.7 kW (1x16A) Kiinteä, Type 2-kaapeli, 5 metriä Käyttövirta säädettävissä mobiilisovelluksen (Bluetooth) avulla 6A-16A Mobiilisovelluksella latauksen aloittaminen/lopettaminen kun tunnistautumista vaativa lataustapa on valittu Sisäänrakennettu vikavirtasuoja tasasähkövirralle...

www.kotilaturi.fi

VW:n elli-latausasemaa sai jossain vaiheessa €399 hintaan, mutta näyttää siltä että hintaa on nostettu...

Juu näin se on, mutta Zencar-latausjohdon tai vastaavan hinta on myös aika kova (n. 400€). Jos taloyhtiön yhteishankintana saisi kiinteän aseman vähintään viidelle, niin hinta olisi noin 1200€-35%. Ei enää siis merkittävästi kalliimpi ja käyttömukavuus on parempi.

 

[Pakana]

En usko että se hinta olisi noin kova jos se latausasema vaan lisätään sen nykyisen sukon rinnalle - olettaen että sille sukolle tulee 16A syöttö.

 

[eurokeitai]

Juu näin se on, mutta Zencar-latausjohdon tai vastaavan hinta on myös aika kova (n. 400€). Jos taloyhtiön yhteishankintana saisi kiinteän aseman vähintään viidelle, niin hinta olisi noin 1200€-35%. Ei enää siis merkittävästi kalliimpi ja käyttömukavuus on parempi.

Kiinteä asema ilman taloyhtiön yhteishankintaa tai ARA-tukea on €700 + asennuskulut - kotitalousvähennys, eli yhtään sen enempää kuin tuo taloyhtiöhankinta.

 

[Scud]

Kiinteä asema ilman taloyhtiön yhteishankintaa tai ARA-tukea on €700 + asennuskulut - kotitalousvähennys, eli yhtään sen enempää kuin tuo taloyhtiöhankinta.

Meillä kun kävi sähköyhtiön edustajat niin puhuivat 1200€:sta asennuksineen. Oliko sitten parempi laite? Vai mitähän luokkaa nuo asennuskulut ovat?

 

[chrisekh]

Mita olen elamani aikana oppinut niin jos myyntimies tulee pihaan niin puolet halvemmalla saa kun on valmis soittelemaan muille tarjoajille. Elaman kokemukseni perustuu kauppiasiin jotka ovat tulleet katsomaan omakotitalon ikkunoita, ovia ja kattoa. Sitten kun hintaa soittelee muilta niin saa helposti puoleen hintaan saman remontin.

 

[nepax]

Mikähän olisi järkevä vaihtoehto 10 autopaikan taloyhtiössä, jossa tällä hetkellä on 2 ladattavaa autoa? Enemmän tai vähemmän tuntuvat tarjoajat olevan pihalla jopa omista ratkaisuistaan ja toiset taas tarjoavat huomattavan kalliita, joskin varmasti hyviä, vaihtoehtoja. Mitä useamman tarjoajan kanssa keskustelee, sitä sekavammaksi tuntuu menevän, kun tulee jonkin verran risteävää tietoa eri lähteistä.

Idea olisi, että ainakin näihin kahteen paikkaan saataisiin 3,6kW laturit. Mahdollisesti myös muille halukkaille, jotta saataisiin tuo ARA tuen 5 paikkaa täyteen. Jotenkin tuntuisi hölmöltä lähteä uusimaan kaikien paikkojen lämmityspistokkeita kuormanhallintaa varten kun ne kuitenkin ihan suhteellisen uudet ja toimivat ovat. Toisaalta yli 2000€ yksittäisestä latauslaitteesta, joka toki pystyisi sitten 22kW tehoon mikäli kaapelit uusitaan, tuntuu myös aika kovalta hinnalta. Mitä pitää ottaa huomioon, jos asentaisi vain 3,6kW laturit nykyisten tolppien rinnalle ainakin näille kahdelle paikalle?

 

[eurokeitai]

Meillä kun kävi sähköyhtiön edustajat niin puhuivat 1200€:sta asennuksineen. Oliko sitten parempi laite? Vai mitähän luokkaa nuo asennuskulut ovat?

Ainahan myyntimiehet tarjoavat mielummin kalliita ratkaisuja. Jos ei tarvitse älykästä kuormanhallintaa, khw-mittaria, tai nettiohjausta, se halvin type-2 laturi kelpaa. Ja useimmat esim 11kW laturit voi kytkeä vai yhteen yhteen vaiheeseen, jolloin siitä tulee 3.6kW laturi. Sen verran ehkä sijoittaisin, että en ottaisi halvinta kiinan-laturia, vaan jonkun tunnetun brändin euroopassa valmistetun (Webasto pure, Ensto one, VW elli). Laturin asennushan on triviaalia, joten hinta on varmaan se minimi jonka sähkömies laskuttaa (100€?).

 

[Fact0ry]

Mikähän olisi järkevä vaihtoehto 10 autopaikan taloyhtiössä, jossa tällä hetkellä on 2 ladattavaa autoa? Enemmän tai vähemmän tuntuvat tarjoajat olevan pihalla jopa omista ratkaisuistaan ja toiset taas tarjoavat huomattavan kalliita, joskin varmasti hyviä, vaihtoehtoja. Mitä useamman tarjoajan kanssa keskustelee, sitä sekavammaksi tuntuu menevän, kun tulee jonkin verran risteävää tietoa eri lähteistä.

Idea olisi, että ainakin näihin kahteen paikkaan saataisiin 3,6kW laturit. Mahdollisesti myös muille halukkaille, jotta saataisiin tuo ARA tuen 5 paikkaa täyteen. Jotenkin tuntuisi hölmöltä lähteä uusimaan kaikien paikkojen lämmityspistokkeita kuormanhallintaa varten kun ne kuitenkin ihan suhteellisen uudet ja toimivat ovat. Toisaalta yli 2000€ yksittäisestä latauslaitteesta, joka toki pystyisi sitten 22kW tehoon mikäli kaapelit uusitaan, tuntuu myös aika kovalta hinnalta. Mitä pitää ottaa huomioon, jos asentaisi vain 3,6kW laturit nykyisten tolppien rinnalle ainakin näille kahdelle paikalle?

Miten syöttö on toteutettu? Liittymän ja kaapeloinnin tehonkesto nyt on ainakin ensin selvitettävä.

 

[Esa1000]

Olemme nyt tilanneet taloyhtiöömme tuon aikaisemmin mainitun järjestelmän Heleniltä Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä. Saa nähdä sitten koska pihaan tulee ensimmäinen ladattava auto ja kuinka järjestelmä toimii.

 

[Poppamies]

Olemme nyt tilanneet taloyhtiöömme tuon aikaisemmin mainitun järjestelmän Heleniltä Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä. Saa nähdä sitten koska pihaan tulee ensimmäinen ladattava auto ja kuinka järjestelmä toimii.

Millaisilla kustannuksilla ja spekseillä?

edit: 6 latauslaitetta ollaan tilaamassa. ARA:n tukien jälkeen hinnaksi jää reilut tuhat euroa per laite asennettuna. Heleniltä löytyy moinen ratkaisu.
Sit sype 2 illmeisesti? 11kW? 3g?

 

[Esa1000]

Millaisilla kustannuksilla ja spekseillä?

edit: 6 latauslaitetta ollaan tilaamassa. ARA:n tukien jälkeen hinnaksi jää reilut tuhat euroa per laite asennettuna. Heleniltä löytyy moinen ratkaisu.
Sit sype 2 illmeisesti? 11kW? 3g?

8 kpl tilattiin. type 2, 11kW ja olivat päivittäneet laitteet 4g versioihin. Asennettuna ara tukien jälkeen reilut tuhat €/laite.
e: itse laite kykenee kyllä 22kW, mutta meillä se rajataan tuohon max. 11kW.

 

[nepax]

8 kpl tilattiin. type 2, 11kW ja olivat päivittäneet laitteet 4g versioihin. Asennettuna ara tukien jälkeen reilut tuhat €/laite.
e: itse laite kykenee kyllä 22kW, mutta meillä se rajataan tuohon max. 11kW.

Millainen kaapelointi teillä on vanhoissa latauspisteissä?

 

[Esa1000]

Millainen kaapelointi teillä on vanhoissa latauspisteissä?

Ei ole vanhoja latauspisteitä, vaan lämmitystolpat. Yhteen tolppaan asennetaan yksi latauslaite, ja vanhat 2 kpl shuko rasiaa lämmitystä varten jää paikoilleen. Tolppiin tulee 16 neliön johdot, sähkökeskuksessa kytketty omaan ryhmään, 3 kpl 50A sulaketta jotka päivitetään 63A versioiksi.