Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä

[Poppamies]

Jos on 7 autoa latauksessa, voiko se antaa esimerkiksi 7*6kW tai 8*5kW?

 

[Esa1000]

Jos on 7 autoa latauksessa, voiko se antaa esimerkiksi 7*6kW tai 8*5kW?

Tuohon en osaa tarkkaan vastata. Mutta, 4 autoa pystyy lataamaan samaanaikaan 11kW. Mikäli lisää autoja samanaikaisesti latauksessa, rupeaa automaattinen kuormanhallinta tiputtamaan lataustehoja.

 

[nepax]

Ei ole vanhoja latauspisteitä, vaan lämmitystolpat. Yhteen tolppaan asennetaan yksi latauslaite, ja vanhat 2 kpl shuko rasiaa lämmitystä varten jää paikoilleen. Tolppiin tulee 16 neliön johdot, sähkökeskuksessa kytketty omaan ryhmään, 3 kpl 50A sulaketta jotka päivitetään 63A versioiksi.

Joo, lämmitystolpat piti kirjoittaa, mutta kiireellä kirjoittaessa muuttui latauspisteeksi.

Onko syötöt ketjutettu vai tuleeko kaikille oma laapeli? Entä onko tuossa mukana joku Helenin kk-maksullinen palvelu? Alkaa kuulostamaan mielenkiintoiselta tämä ratkaisu ja voisi mahdollisesti sopia meidänkin yhtiön tarpeisiin.

 

[Pakana]

Kyllähän se 16mm² kaapeli viittaa suhteellsen vahvasti ketjuun.

 

[Esa1000]

Joo, lämmitystolpat piti kirjoittaa, mutta kiireellä kirjoittaessa muuttui latauspisteeksi.

Onko syötöt ketjutettu vai tuleeko kaikille oma laapeli? Entä onko tuossa mukana joku Helenin kk-maksullinen palvelu? Alkaa kuulostamaan mielenkiintoiselta tämä ratkaisu ja voisi mahdollisesti sopia meidänkin yhtiön tarpeisiin.

Ymmärtääkseni ketjutettu. Sähkökeskuksesta ei tule jokaiselle tolpalle omaa piuhaa.

 

[Scud]

Saatiin tarjous kiinteistä latausasemista taloyhtiöön. Jokaiselle siis oma autokatokseen. 1100€, 1*3,6kW, Ensto One Type2, ilman Ara-tukia.

Onkohan tuo järkevä valinta/hinta?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Saatiin tarjous kiinteistä latausasemista taloyhtiöön. Jokaiselle siis oma autokatokseen. 1100€, 1*3,6kW, Ensto One Type2, ilman Ara-tukia.

Onkohan tuo järkevä valinta/hinta?

Pelkkä laite yksityisten hinnoilla on noin 700€ eli 400€ tulee asennukselle hintaa. Varmaan olisi hinnassa vielä tinkimisen varaa ja firmahan saa alennukset noista hankinnoista vielä. Vai meinasitteko hakea tuota tukea jälkikäteen?

 

[Scud]

Pelkkä laite yksityisten hinnoilla on noin 700€ eli 400€ tulee asennukselle hintaa. Varmaan olisi hinnassa vielä tinkimisen varaa ja firmahan saa alennukset noista hankinnoista vielä. Vai meinasitteko hakea tuota tukea jälkikäteen?

Tuki on täysin auki kun vähintään viiden tuo pitäisi ottaa ja taitaa Aran budjettikin olla tällä hetkellä täynnä.

Aika kova asennushinta tosiaan. Ilmeisesti 3,6kW on kuitenkin se minkä voi asentaa 3x100/125 A pääsulakkeisiin raportin mukaan.

 

[nepax]

Saatiin tarjous kiinteistä latausasemista taloyhtiöön. Jokaiselle siis oma autokatokseen. 1100€, 1*3,6kW, Ensto One Type2, ilman Ara-tukia.

Onkohan tuo järkevä valinta/hinta?

Keneltä saitte tällaisen tarjouksen? Aika monesta paikasta itse on tullut kyseltyä ja saatuihin tarjouksiin nähden tämä tuntuu jopa halvalta. Toki riippuu siitä millaiset kaapeloinnit jne ovat....

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Tuki on täysin auki kun vähintään viiden tuo pitäisi ottaa ja taitaa Aran budjettikin olla tällä hetkellä täynnä.

Aika kova asennushinta tosiaan. Ilmeisesti 3,6kW on kuitenkin se minkä voi asentaa 3x100/125 A pääsulakkeisiin raportin mukaan.

Tiedätkö joudutaanko uusia piuhoja vetämään vai voidaanko niitä olemassaolevia piuhoja hyödyntää? Yksinkertaisimmillaan jos lämmitystolppa on valmiina, kuten teillä varmaan onkin niin sen piuhoja voidaan hyödyntää jolloin 400 kuulostaa kovalta hinnalta.

 

[Scud]

Keneltä saitte tällaisen tarjouksen? Aika monesta paikasta itse on tullut kyseltyä ja saatuihin tarjouksiin nähden tämä tuntuu jopa halvalta. Toki riippuu siitä millaiset kaapeloinnit jne ovat....

Tuo on Vera Oy:ltä, mutta juju taitaa olla siinä, että meillä ei ole tolppia, vaan autopaikat katoksien yhteydessä ja omat sähköt tulee siihen. Piuhoja ei tarvitse vedellä, joten asennus pitäisi olla aika yksinkertainen juttu.

 

[Esa1000]

Tuki on täysin auki kun vähintään viiden tuo pitäisi ottaa ja taitaa Aran budjettikin olla tällä hetkellä täynnä.

5 pitää tosiaan asentaa jotta saa tukea ARA:lta. Mutta, vaikka heidän tukirahat olisi tältä vuodelta käytetty, tarkoittaa se vaan sitä että mahdolliset myönnetyt tuet siirtyvät saatavaksi ensi vuodelle. Tuota tukea kannattaa kyllä hake mikäli kriteerit siihen täyttyvät. HUOM! tukea pitää hakea ennenkuin asennus on valmiiksi tehty, sitä ei pysty hakemaan jälkikäteen.

 

[Pakana]

400e pelkästä latauslaitteen seinään pulttaamisesta on aika kova tuntihinta, mutta toisaalta minkäs teet jos sitä ei kukaan halua halvemmallakaan tehdä.

 

[Soo]

Laitettiin taloyhtiöön 13 kpl ABB Terra AC W22-T-0 ja sitten uudet sähkökaapelit ja cat6-verkkokaapeloinnit joka laitteelle. Ei tarvinnut kaivaa kaapeleita, joten siinä säästettiin. Yhteensä 20 000€ maksoi ja siitä ARA-tosiaan maksoi -50%, joten 10 000 € jäi maksettavaa yhtiölle. Kilpailutin urakan ihan sähköurakoitsijoilla ja jätettiin latausoperaattorit pois, sillä 13 laturin kanssa laskutuspalvelusta maksaminen tuntuu vähän turhalta.
Hienosti toimivat ja sovellus toimii myös hienosti. Ensi viikolla pääsen ABB:n portaalii ja kurkkaamaan, miten raportointi toimii ja kuinka load balancen saa asetettua.

 

[eurokeitai]

Hienosti toimivat ja sovellus toimii myös hienosti. Ensi viikolla pääsen ABB:n portaalii ja kurkkaamaan, miten raportointi toimii ja kuinka load balancen saa asetettua.

Paljonko tuon portaalin käyttö maksaa?

 

[Soo]

Paljonko tuon portaalin käyttö maksaa?

Ymmärsin, että käyttö on ilmaista. Voin laitella lisätietoja, kun saan sen käyttöön.

 

[Fact0ry]

TE="Soo, post: 8744608, member: 10703"]
Ymmärsin, että käyttö on ilmaista. Voin laitella lisätietoja, kun saan sen käyttöön.
[/QUOTE]
Ilmainen portaali olisi kova. Defan vastaavissa portaali olisi ollut euroja kuussa per laite, kun tätä ketjua aloitellessani näitä selvittelin.

Vielä kun joku keksisi langattomana toimivan kuormanhallinnan, niin välttyisi pihan avaamiselta kaapelia varten.

 

[P.T]

^Kyllä kai tuo on jo keksitty. Jos ei ole valmista ratkaisua erityisesti lataukseen niin kyllähän virtaviestin langattomasti siirtäviä geneerisiä systeemejä on. Ehkä signaalikaapelin veto vanhoihin putkiin ilman kaivamista voisi myös olla mahdollista, mutta en juuri tunne tuon puolen hommia.

 

[Soo]

Vielä kun joku keksisi langattomana toimivan kuormanhallinnan, niin välttyisi pihan avaamiselta kaapelia varten.

Tuossa ABB:ssä tosiaan saa liitettyä laturit langattomaan lähiverkkoon, jonka kautta kuormaa pitäisi pystyä hallitsemaan.

 

[Esa1000]

Vielä kun joku keksisi langattomana toimivan kuormanhallinnan, niin välttyisi pihan avaamiselta kaapelia varten.

Meille tulee laitteet Heleniltä. Kuormanhallinta toimii 4G:n kautta.

 

[nepax]

Meille tulee laitteet Heleniltä. Kuormanhallinta toimii 4G:n kautta.

Millaiset kk-maksut tuosta kuormanhallinnasta (tai muusta palvelusta) tulee?

 

[Esa1000]

Millaiset kk-maksut tuosta kuormanhallinnasta (tai muusta palvelusta) tulee?

4€/kk/latauslaite.

 

[Fact0ry]

4€/kk/latauslaite.

Muita maksuja koko palvelumallissa?

 

[Esa1000]

Muita maksuja koko palvelumallissa?

Ei ole. Tuo 4€/kk on kans vain aktiivisille latauslaitteille. Eli latauslaite joka ei ole aktivoitu (jolloin siitä ei myöskään voi ladata) ei maksa mitään. Mm. tuota laitteen aktivoimista voi hoitaa netin kautta esim. isännöitsijä tai joku muu jolla on järjestelmään käyttöoikeudet.

 

[Tege]

Ei ole. Tuo 4€/kk on kans vain aktiivisille latauslaitteille. Eli latauslaite joka ei ole aktivoitu (jolloin siitä ei myöskään voi ladata) ei maksa mitään. Mm. tuota laitteen aktivoimista voi hoitaa netin kautta esim. isännöitsijä tai joku muu jolla on järjestelmään käyttöoikeudet.

Mikä on kWh hinta?

 

[Esa1000]

Mikä on kWh hinta?

Sen määrittää meidän tapauksessa taloyhtiö, lataus-sähkö kun tulee yhtiön liittymästä. Sovittiin nyt alkuun 0,12€/kWh. Pitäisi kattaa kaikki lataukseen käytetyn sähkön kustannukset. Eli, taloyhtiö määrittää hinnan, Helen laskuttaa tuon hinnan suoraan lataajalta jonka jälkeen se tulouttaa laskutetun summan takaisin taloyhtiölle.

 

[Tege]

Sen määrittää meidän tapauksessa taloyhtiö, lataus-sähkö kun tulee yhtiön liittymästä. Sovittiin nyt alkuun 0,12€/kWh. Pitäisi kattaa kaikki lataukseen käytetyn sähkön kustannukset. Eli, taloyhtiö määrittää hinnan, Helen laskuttaa tuon hinnan suoraan lataajalta jonka jälkeen se tulouttaa laskutetun summan takaisin taloyhtiölle.

Juu. Sama periaate kuin Fortumilla mutta Fortum otti kovaa hintaa kk:ssa.

 

[Fact0ry]

Juu. Sama periaate kuin Fortumilla mutta Fortum otti kovaa hintaa kk:ssa.

Täysin epärelevantti vertailu. Fortumilla latauslaitteet on periaatteessa vuokrattu/liisattu, eikä asennus maksa mitään. Meillä jäi maksamaan latausvalmius tukien jälkeen noin tonnin (20+autopaikkaa) ja nyt 2 laturia käytössä joista ei ole maksettu mitään. Luonnollisesti käyttäjille noista juoksee kk-maksu, joka tulee pitkällä aikavälillä kalliimmaksi kuin omat laitteet.

Helenin hinnoittelu kuulostaa kyllä kohtuu asialliselta. Esim Defalla vastaava palvelu olisi ollut muistaakseni luokkaa 8e/kk/laite ja laskutuksen hoidosta olisi lähtenyt joku siivu Defalle. Tämä tuolloin noin vuosi sitten kun eri vaihtoehtoja selvittelin.

 

[rauta100]

Moikka,
kokeillaan jos jollain olisi täällä kommenttia. Eli taloyhtiöni haluaisi remontoida schuko lämmitystolpat uusiin kun ovat niin vanhoja ja samalla toteuttaa niihin sähköautojen lataukselle schuko-tuen. Autopaikkoja on yli 20.

Asiasta on tehty jotain selvityksiä ja on todettu jo että sulakkeet eivätkä kaapelit kestä esim 1,8kw tai 3,6kw latausta sillä tavalla että suurella osalla asukkaista olisi tolpassa kiinni sähköauto yhtäaikaa. Sulakkeiden kasvattamisella kai saadaan vähän kapasiteettiä nostettua mutta ei lähellekään riittävästi. Myöskään uusien kaapelien kaivamista ei haluttaisi tehdä vielä tässä vaiheessa.

Kysymys: Kun nyt kuitenkin ovat jo kerinneet päättää että kaikkiin tolppiin pitäisi saada se mahdollisuus ladata esim pluginhybridia niin tarvitaan dynaaminen kuormanhallinta ilmeisestikin että homma ei pääty pidemmällä tähtäimellä ongelmiin. Eli onko jollain kokemuksia / suosituksia jostain kuormanhallintaratkaisuista mitkä saataisiin tuollaisiin schuko tolppiin tehtyä?

 

[eurokeitai]

Kysymys: Kun nyt kuitenkin ovat jo kerinneet päättää että kaikkiin tolppiin pitäisi saada se mahdollisuus ladata esim pluginhybridia niin tarvitaan dynaaminen kuormanhallinta ilmeisestikin että homma ei pääty pidemmällä tähtäimellä ongelmiin. Eli onko jollain kokemuksia / suosituksia jostain kuormanhallintaratkaisuista mitkä saataisiin tuollaisiin schuko tolppiin tehtyä?

Käytännössä kuormanhalliittuun suko-lataukseen paras vaihtoehto on eTolppa. kustannuksia tulee noin 400€ per ruutu miinus mahdollinen ARA-tuki. kuormanhallinta toimii langattomasti jolloin ei tarvitse vetää uusia johtoja. Ja nekin, jotka eivät sähköautoa hommaa, hyötyvät järjestelmestä kun voivat kännykkällä kytkeä auton lämmityksen päälle.

eTolppa

eTolppa on mobiilisti ohjattava auton lämmittämiseen ja sähköauton lataukseen tarkoitettu piharasia.

etolppa.fi

 

[rauta100]

Käytännössä kuormanhalliittuun suko-lataukseen paras vaihtoehto on eTolppa. kustannuksia tulee noin 400€ per ruutu miinus mahdollinen ARA-tuki. kuormanhallinta toimii langattomasti jolloin ei tarvitse vetää uusia johtoja. Ja nekin, jotka eivät sähköautoa hommaa, hyötyvät järjestelmestä kun voivat kännykkällä kytkeä auton lämmityksen päälle.

eTolppa

eTolppa on mobiilisti ohjattava auton lämmittämiseen ja sähköauton lataukseen tarkoitettu piharasia.

etolppa.fi

Ok, selvitellään tuota lisää. Onko käytännön kokemusta tuosta etolpasta, miten siinä se kuormanhallinta toimii ja muutkin huomiot kiinnostavat?

 

[T.J.L.]

Ok, selvitellään tuota lisää. Onko käytännön kokemusta tuosta etolpasta, miten siinä se kuormanhallinta toimii ja muutkin huomiot kiinnostavat?

Tätä on meidän taloyhtiössä kevään mittaan selvitelty ja olimme jo päätyneet laittamaan eTolpat. Selvitin kuitenkin vielä tarkemmin tuota kuormanhallintaa ja totesin että ei ole riittävän hyvä järjestelmä. ETolpissa sukoihin ei saa dynaamista kuormanhallintaa. Sukoihin voi vain asettaa pistokekohtaisen kuormarajan, jonka ylittyessä ilmeisesti pistokkeesta katkaistaan virta jollain viiveellä. Yksittäinen pistoke ei kuitenkaan tiedä muun järjestelmän kuormituksesta mitään eli jos muut tolpat kuormittavat järjestelmää jo sen äärirajoille, uutta kuormaa voidaan vielä kytkeä lisää, jolloin tietysti sulakkeet palavat. Tähän käsitykseen jäin puhuttuani Tehomenin edustajan kanssa. Type2 liittimissä on todellinen kuormanhallinta, joka vielä reagoi nopeasti.

Meillä tarkoituksena oli uudistaa usean kymmenen paikan vanhat lämmitystolpat ja samalla mahdollistaa kevyt sähköautojen lataus. Sukolliset eTolpat olisivat olleet helppo ja halpa ratkaisu.
+ Hinta ok jopa ilman ARA tukea. Tältä tuelta budjetti loppu tältä vuodelta, mutta hakemukset siirtyvät ensi vuodelle.
+ Lämmitys toimii myös ilman appia, mutta kännykällä saa myös laitettua päälle kotoa
+ Järjestelmää voi myöhemmin laajentaa Type2 latureilla, joiden hinta on tosin aika kova. Yksi type2+ suko ~1500 tjsp, kaksipuoleinen + sukot ~3000€
- Pelkkä pistokekohtainen kuormanrajoitus sukoissa. Meillä on niin moneen johtimeen jaettu koko parkkipaikan syöttöteho että ilman kuormanhallintaa ei oikein pärjätä.
- Latausvirta käytännössä pitäisi rajoittaa sukossa 8 ampeeriin jos halutaan noudattaa suosituksia ja standardeja
- Sukossa joutuu käyttämään "tilapäislaturia", mitä ei suositella. ARAn heppu sanoi että nykyautoissa ei välttämättä edes tule tilapäislaturia enää vakiovarusteena.
- Kiinteällä kaapelilla oleva Type2 on minun käsityksen mukaan paljon ergonomisempi säännölliseen käyttöön kuin tilapäislaturin jatkuva kytkeminen tolppaan.

Eli meillä homma päätyi nyt umpikujaan koska kaapelointien (+koko parkkipaikan asvaltit) uusiminen on hankala projekti eikä nykykaapeloinnin kanssa toimivaa helppoa ja halpaa kuormanhallinnan sisältävää ratkaisua ole löytynyt. Onneksi en ehtinyt laittaa sähköautoa tilaukseen.

 

[eurokeitai]

Tätä on meidän taloyhtiössä kevään mittaan selvitelty ja olimme jo päätyneet laittamaan eTolpat. Selvitin kuitenkin vielä tarkemmin tuota kuormanhallintaa ja totesin että ei ole riittävän hyvä järjestelmä. ETolpissa sukoihin ei saa dynaamista kuormanhallintaa. Sukoihin voi vain asettaa pistokekohtaisen kuormarajan, jonka ylittyessä ilmeisesti pistokkeesta katkaistaan virta jollain viiveellä. Yksittäinen pistoke ei kuitenkaan tiedä muun järjestelmän kuormituksesta mitään eli jos muut tolpat kuormittavat järjestelmää jo sen äärirajoille, uutta kuormaa voidaan vielä kytkeä lisää, jolloin tietysti sulakkeet palavat. Tähän käsitykseen jäin puhuttuani Tehomenin edustajan kanssa. Type2 liittimissä on todellinen kuormanhallinta, joka vielä reagoi nopeasti.

Tää oli nyt yllätävä tieto. Teknisesti suko-eTolppa:han on kai netti-ohjattava rele, eli en ymmärrä tuota rajoitetta. Pitäisi olla pelkkä ohjelmointi-kysymys hoitaa asia niin, että uutta kuormaa ei tule lisää (yhtään uutta eTolppa- relettä ei kytketä päälle jos piuhan rajat on tulossa vastaan). Yksittäisen pisteen ei tarvitse itse tietää mitään tolpista, eTolpan pilvipalvelun luulisi hoitavan asian.

muoks tää oli mutua, kannattaa tosiaan Tehomen/IGL myyjiltä varmistaa miten kuormaa tuossa hallitaan.

 

[rauta100]

Tää oli nyt yllätävä tieto. Teknisesti suko-eTolppa:han on kai netti-ohjattava rele, eli en ymmärrä tuota rajoitetta. Pitäisi olla pelkkä ohjelmointi-kysymys hoitaa asia niin, että uutta kuormaa ei tule lisää (yhtään uutta eTolppa- relettä ei kytketä päälle jos piuhan rajat on tulossa vastaan). Yksittäisen pisteen ei tarvitse itse tietää mitään tolpista, eTolpan pilvipalvelun luulisi hoitavan asian.

muoks tää oli mutua, kannattaa tosiaan Tehomen/IGL myyjiltä varmistaa miten kuormaa tuossa hallitaan.

Soitin äsken IGL:lle ja siellä kyllä selitettiin minulle tarkkaan miten dynaaminen kuormanhallinta toimii schuko liittimillä. Eli kyllä pitäisi olla mahdollista. Summaan mitä sain puhelusta itselleni selvitettyä:
Sieltä henkilö kertoi että dynaaminen kuormanhallinta on mahdollinen ja se noudattaa tämän ohjeen taso 1 ratkaisua:
https://etolppa.fi/pdfs/Suunnitteluohje.pdf

Heillä ei ole harmillisesti julkisesti jaettavaa tarkempaa ohjetta mutta yritän tässä summata mitä hän selitti miten se tarkalleen toimii (saatoin ymmärtää asioita väärinkin näin maallikkona huom!):

Eli se etolppa katsoo ilmeisesti jännitteen nousemisen tolpassa ja päättelee siitä että mikä auto on milloinkin laitettu kiinni tolppaan. Tästä saadaan "jonotusjärjestys" ylikuormatilanteessa. Taloyhtiön laskennalliset arvot syötetään siihen sovellukseen käyttöönottovaiheessa. Eli että esim 3x25a sulakkeet ja kahdessa eri ryhmässä ja miten tolpat on laitettu mihinkin vaiheeseen.

Sitten se katsoo yhden vaiheen tolppien kuormaa ja ylikuormatilanteessa katkaisee kaikista saman vaiheen tolpista virran ja ohjaa sen yhteen tolppaan minkä auto on tullut ensimmäiseksi. Tätä tolppaa ladataan 10kW verran, eli esim 3,6kw tapauksessa tuo tolppa/auto saa 3 tuntia latausvuoroa tai vähemmän jos akku on jo täynnä ennen sitä. Sitten ilmeisesti se siirtyy toiseen autoon/tolppaan.

 

[Pakana]

Kyllähän tuossa pdf:ssä on selostettu nuo kuormanhallinnat, vain tuo 0-tason kuormanhallinta on tuo pistokekohtainen. 1- taso tasaa sen latauspisteiden kanssa ja 2-taso koko kiinteistön tasolla.

 

[T.J.L.]

Juu minä olen ihan tyytyväinen jos sain väärää tietoa ja eTolppien kuormanhallinta toimii myös sukoilla fiksusti. Perustavanlaatuinen erohan sukoilla ja type2:lla on se, että sukossa yksittäisen pistokkeen kuormaa eivoida säätää eri tasolle, se voidaan vain katkaista. Type2:ssa voidaan valita virta vissiin ainakin väliltä 8-16A. Mitään syytä, paitsi huonosti toteutetun järjestelmän, en itsekään keksinyt sille miksi sukoilla ei toimisi kuormansäätö 1-tasolla siten että tehonsyöttö vain katkaistaan yksittäisistä pistokkeista. Puhelimessa Tehomenin edustaja selitti, että sukon tapauksessa jostain syystä säädössä on minuuttien viiveitä. Voi olla, että en puhunut firman teknisesti osaavimman jannun kanssa.

Kysyin myös kakkostason kuormanhallinnasta eli kaikkien vaiheiden kokonaisvirran mittauksesta ja vastaus oli, että sen vaatima anturointi maksaisi noin 10 k€ kahdelle kolmivaiheketjulle. Aivan käsittämätön hinta, mutta kuulemma antureita on huonosti tarjolla ja valmistajat pitävät niillä kovaa hintaa.

 

[Pakana]

Kysyin myös kakkostason kuormanhallinnasta eli kaikkien vaiheiden kokonaisvirran mittauksesta ja vastaus oli, että sen vaatima anturointi maksaisi noin 10 k€ kahdelle kolmivaiheketjulle. Aivan käsittämätön hinta, mutta kuulemma antureita on huonosti tarjolla ja valmistajat pitävät niillä kovaa hintaa.

Ei tuossa oikein ole järkeä... sinne tarvii kolme virtamuuntajaa, eikä ne nyt mitenkään erityisen harvinaisia tai kalliita roippeita ole.. Epäilen ennemminkin että niiden softa ei vaan ole kunnossa tuon 2-tason hallinnan suhteen, siinä kun pitää käytännössä harjoittaa sen verran matematiikkaa että se sähkötolppien yhteiskulutus vähennetään kokonaiskulutuksesta, jolloin tiedetään se kiinteistön muu kulutus.

 

[eurokeitai]

Uusi type-2 laturivaihtoehto taloyhtiöille kotimaiselta Trafomiciltä:

Walle - Latauslaitteet kaikille sähköautoille

Laadukkaat ja säänkestävät latauslaitteet kaikille sähköautoille taloyhtiöille ja yksityisille sähköautoilijoille.

wallelaturit.fi

Walle latiurien Taloyhtiö-sopivuus tarkoittaa tässä yhteydessä kuormanhallintaa sähkön kulutusmittausta. Toisin kuin useimmisssa muissa type-2/kuormanhallinta -vaihtoehdoissa, tämä ei ole ilmeisesti riippuvainen valmistajan tarjoamasta kuukausimaksullisesta pilvipalvelusta.

 

[Ironpants]

Vähän yli 40 autopaikkaa, joista puolet katoksessa ja puolet avopaikkoja. Autopaikat on neljän 10mm2 ketjun takana siten, että nykyiset lämmitystolpat on ripoteltu eri vaiheisiin. Aika perustavaraa ilmeisesti. Sitä vapaata kapasiteettia on kartoituksen perusteella sen verran, että ~10-15 (sulakekokoja kasvattamalla) autoa olisi mahdollista ladata samanaikaisesti 16A teholla. No uusi oma sähköliittymä tuonne paikoitusalueelle tarvitaan tulevaisuudessa, mutta onko tähän lyhyen aikavälin tarpeeseen käytännössä mitään muuta järkevää vaihtoehtoa kuin tuo eTolpan etäohjattava kahden superschukon rasia? Sitten jos siirrytään Type2 maailmaan niin 3,6kw Type2 tolpat on heti ~1500e kpl ja näitä pitäisi tolppaa kohden olla kaksi. Onnistuuko lataus 16A:lla superschukon läpi vai rajoittaako auton laturi sen 8A:iin?

 

[Fact0ry]

Onnistuuko lataus 16A:lla superschukon läpi vai rajoittaako auton laturi sen 8A:iin?

Riippuu laturista. Esim. BMW G20 330e:n mukana tulevan schuko-laturin maksimilatausvirta on 10 A.

 

[Moronicus]

Sitten jos siirrytään Type2 maailmaan niin 3,6kw Type2 tolpat on heti ~1500e kpl ja näitä pitäisi tolppaa kohden olla kaksi. Onnistuuko lataus 16A:lla superschukon läpi vai rajoittaako auton laturi sen 8A:iin?

Pitääkö olla kuormantasausta, etähallintaa ja sähkömittareita, vai miten ne Type2-pömpelit noin kalliita on? Ostin mökille 11 kW laitteen integroidulla 6m kaapelilla hintaan 439 € sisältäen vikavirtasuojat.

Teslan schuko-laturi antaa 13A, mutta voi sen toki korvata 16A laitteella, se on 200-300 €.

 

[TommiZeliard]

Pitääkö olla kuormantasausta, etähallintaa ja sähkömittareita, vai miten ne Type2-pömpelit noin kalliita on? Ostin mökille 11 kW laitteen integroidulla 6m kaapelilla hintaan 439 € sisältäen vikavirtasuojat.

Teslan schuko-laturi antaa 13A, mutta voi sen toki korvata 16A laitteella, se on 200-300 €.

Löytyykö linkkiä noin halpaan 11 kW + kiinteä kaapeli, tai mistä ostit?

 

[Moronicus]

Löytyykö linkkiä noin halpaan 11 kW + kiinteä kaapeli, tai mistä ostit?

Sähköauton lataus 11/22kW Wallbox latausasema type2 | Autonlataus.com

autonlataus.com myy ja kehittää sähköauton latauslaitteita. Latauslaitteet ja asennus. Edulliset latauslaitteet kotiin tai taloyhtiölle. Dynaaminen kuormanhallinta, OCPP ja Spot- hinnat. Go-e, Wallbox, Garo, Defa, ABB, Alfen, Keba ja Wolttinen. Aurinkolataus ja V2G. Helppo latausratkaisu...

autonlataus.com

Pari kymppiä hinta noussut alkuvuodesta mutta ei tuo edelleenkään erityisen kallis ole. Jos malttaa pari kk odottaa toimitusta.

 

[eurokeitai]

Pitääkö olla kuormantasausta, etähallintaa ja sähkömittareita, vai miten ne Type2-pömpelit noin kalliita on? Ostin mökille 11 kW laitteen integroidulla 6m kaapelilla hintaan 439 € sisältäen vikavirtasuojat.

Teslan schuko-laturi antaa 13A, mutta voi sen toki korvata 16A laitteella, se on 200-300 €.

Tuon linkittämäsi kaltainen laturi voidaan ottaa selllaisessa taloyhtiössä käyttöön, jossa asukkaan parkkipaikalle tulee johto asukkaan oman sähkömittarin takaa. Eli esim rivitalo jossa parkkipaikka on oman asunnon edessä.

Muuten taloyhtiössä type-2 laturien käytölle tosiaan tarvitaan kuormantasaus, jos (tasavertaisuuden nimissä kun) halutaan jokaiselle paikalle mahdollisuus omaan laturiin. Sähkömittari vaaditaan, jotta asukkaalta voi laskuttaa käytetyn sähkön mukaan. Etähallinta sitten vapaaehtoisempi, mutta tulee usein kuormanhallinen ja sähkömittarien toteuksen sivussa muutenkin. Mutta on se jossain määrin naurettavaa että kuormanhallinta + sähkömittari nostaa laturin hinnan ~500€ luokasta yli 1500€.

Tämän takia homma kallistunee useimmiten taloyhtiössä Schuko-pohjaisuun ratkaisuihin.

 

[Soo]

Laitettiin taloyhtiöön 13 kpl ABB Terra AC W22-T-0 ja sitten uudet sähkökaapelit ja cat6-verkkokaapeloinnit joka laitteelle. Ei tarvinnut kaivaa kaapeleita, joten siinä säästettiin. Yhteensä 20 000€ maksoi ja siitä ARA-tosiaan maksoi -50%, joten 10 000 € jäi maksettavaa yhtiölle. Kilpailutin urakan ihan sähköurakoitsijoilla ja jätettiin latausoperaattorit pois, sillä 13 laturin kanssa laskutuspalvelusta maksaminen tuntuu vähän turhalta.
Hienosti toimivat ja sovellus toimii myös hienosti. Ensi viikolla pääsen ABB:n portaalii ja kurkkaamaan, miten raportointi toimii ja kuinka load balancen saa asetettua.

Nyt tosiaan päässyt käyttämään ABB-portaalia. Portaali on tosiaan ilmainen ja sinne saa helposti lisättyä laturit, kunhan ovat vain yhteydessä nettiin.
Tällä hetkellä portaalissa voi vain seurata lataussessioita, sähkönkulutusta ja tilastoja, kun käyttäjillä on RFID-kortit käytössä. Järjestelmä tukee ABB:n omia tunnisteita, sekä ulkoisia tunnisteita.
Dynaaminen kuormanhallinta löytyy placeholderina portaalista, mutta se on edelleen julkaisematta ABB:lla.

Tällä hetkellä yhden laturin saa kiinni vain yhteen käyttäjätiliin eli esimerkiksi taloyhtiön tapauksessa tarkoittaa sitä, että jos sähkönkulutus halutaan raportoida portaalin kautta, niin asukkaalla pitää olla RFID-kortti käytössä ja sen kautta sessiot ja sähkönkulutus kirjautuvat järjestelmään, mutta asukas ei voi samaan aikaan käyttää ABB:n mobiilisovellusta, josta näkee itse laturin tiedot ja voi hallita latausta.
Jos taas asukas käyttää sovellusta, niin tiedot eivät kirjaudu järjestelmään ja asukkaan tulisi itse raportoida käytetty sähkö.

Tiivistettynä ABB:lla on hyvä aihio, mutta toteutus on tällä hetkellä heikko, mutta positiivisesti ajaltetuna se on mahdollista saada kehitettyä kuntoon, sillä rauta on toimivaa.

 

[zaneislandd]

Ensimmäinen täyssähkö kotiutettu. 2018 Leaffi (6.6kW maksimilatausteho type2). Nyt sitten olis aika viritellä kotiin myös latausasemaa, työpaikalla saan myös akun täyteen, että koti ei ole ainoa paikka ladata.

3 talon taloyhtiö (2000-luvun talo), pääsulake oli 3x63A ja taloyhtiön sähkölaskuun menee lämmitystolpat/autopaikat. Sain taloyhtiöltä luvan järjestellä omaan piikkiini latausmahdollisuuden, mutta vähän mietityttää vaihtoehdot ja miten tässä pääsisi etenemään riittävän hyvällä tulevaisuuteenkin katsovalla tavalla mahdollisimman kustannustehokkaasti. Energiamittari pakollinen, että saan sitten taloyhtiölle hyvitettyä kuluttamani sähkön. Pääkeskus noin 2m päässä lämmitystolpasta. Muut eivät ole vielä taloyhtiössä kiinnostuneita kuluista/asennuksesta. Moni ratkaisu tuntuu olevan joko omakotitalolle tai sitten suoraan taloyhtiöille joissa on isoja muutoksia luvassa, mun silmiin oma tilanne vastaa lähes tuota omakotitalo-casea.

1) Walle tai vastaava latausasema esim. Walle latausasema (1-vaihe 3,7kW on mun käyttöön riittävä, tai sitten suoraan kolmesta vai kahdesta vaiheesta niin sais 6.6kW) 665e sekä sitten sähkökeskukseen esim. Energiamittari. 118e Nämä osat riittäisivät ja sitten vaan pyydetään sähkäri tekemään asennuksen? Luulisi varmaan ns. perussähkärinkin osaavan tuon asennukset tehdä ja kokonaishinta voisi jäädä alle tonniin? Monella latausboksi+asennus tarjoajalla on asennuksissa hinnat usein ~500e mikä on musta aika suolainen hinta about kiukaan tasoisen kapistuksen kytkennästä.
2) Muuttaa nykyinen tolppa superschukoksi esim. SATMATIC boksi 387e ja käyttää Leaffin mukana tullutta 1.8kW "tilapäislaturia" jonka voisi kiinteästi pultata tuohon tolppaan kun en sitä muualla tartte. Nissani suosittelee ettei tuota laturia käytetä koko aikaa mutta tämä johtunee kai siitä, että he ovat ylivarovaisia ihmisten pistokkeiden kanssa ei niinkään mitään etteikö itse laita pystyisi superschukosta lataamaan
3) Jotkut Fortumin palvelumallit.. Funtsin tätä 'siirtymävaiheena' ennekuin muut osakkaat siirtyy sähköön. Koska saan työpaikalla ladattua tarvittaessa paljonkin niin ehkä kuukausimaksulliset palvelut ovat mun tapauksessa vain todella kustannustahottomia.

Muita ideoita?? Kommenteista iso kiitos!

 

[Yeenoghu]

Ensimmäinen vuosi eparkingin tarjoaman pömpelin ja palvelun kanssa takana. Mitään erityistä tuossa lämmitystolppaan asennetun purkin kanssa ei ollut. Mitä nyt purkki oli huonosti asennettu ja sisuskalut lähti mukaan kun irrotin latauskaapelin.

Nyt kun tuli maksun aika, niin pakollinen appi on melkoisen kehno ja ainoa tapa maksaa lasku. Maksu ei vaan onnistu vaan sanoo ettei maksu ole vielä maksettavissa(!)

Heidän infosähköposti on vielä huonompi. Todistettavasti kukaan työhön palkattu paviaani ei osaa lukea tai kirjoittaa sähköpostia, kun ainoa vastaus on ollut vain automaattiviesti. Automaattisia muistutuksia maksamattomasta laskusta toki tulee.

Tyypillinen suomalaisfirma. Ei pienintäkään ymmärrystä asiakaspalvelusta.

 

[zepi]

Heidän infosähköposti on vielä huonompi. Todistettavasti kukaan työhön palkattu paviaani ei osaa lukea tai kirjoittaa sähköpostia, kun ainoa vastaus on ollut vain automaattiviesti. Automaattisia muistutuksia maksamattomasta laskusta toki tulee.

Olisiko aika lopettaa sähköpostilla viestittely ja soittaa?

 

[Yeenoghu]

Olisiko aika lopettaa sähköpostilla viestittely ja soittaa?

Ei. Jos niille ei raha kelpaa ja eivät suostu auttamaan yhteystiedoissa kerrotun spostin välityksellä, niin olkoot ilman rahojaan.

 

[eurokeitai]

3 talon taloyhtiö (2000-luvun talo), pääsulake oli 3x63A ja taloyhtiön sähkölaskuun menee lämmitystolpat/autopaikat. Sain taloyhtiöltä luvan järjestellä omaan piikkiini latausmahdollisuuden, mutta vähän mietityttää vaihtoehdot ja miten tässä pääsisi etenemään riittävän hyvällä tulevaisuuteenkin katsovalla tavalla mahdollisimman kustannustehokkaasti. Energiamittari pakollinen, että saan sitten taloyhtiölle hyvitettyä kuluttamani sähkön. Pääkeskus noin 2m päässä lämmitystolpasta. Muut eivät ole vielä taloyhtiössä kiinnostuneita kuluista/asennuksesta. Moni ratkaisu tuntuu olevan joko omakotitalolle tai sitten suoraan taloyhtiöille joissa on isoja muutoksia luvassa, mun silmiin oma tilanne vastaa lähes tuota omakotitalo-casea.

1) Walle tai vastaava latausasema esim. Walle latausasema (1-vaihe 3,7kW on mun käyttöön riittävä, tai sitten suoraan kolmesta vai kahdesta vaiheesta niin sais 6.6kW) 665e sekä sitten sähkökeskukseen esim. Energiamittari. 118e Nämä osat riittäisivät ja sitten vaan pyydetään sähkäri tekemään asennuksen? Luulisi varmaan ns. perussähkärinkin osaavan tuon asennukset tehdä ja kokonaishinta voisi jäädä alle tonniin? Monella latausboksi+asennus tarjoajalla on asennuksissa hinnat usein ~500e mikä on musta aika suolainen hinta about kiukaan tasoisen kapistuksen kytkennästä.
2) Muuttaa nykyinen tolppa superschukoksi esim. SATMATIC boksi 387e ja käyttää Leaffin mukana tullutta 1.8kW "tilapäislaturia" jonka voisi kiinteästi pultata tuohon tolppaan kun en sitä muualla tartte. Nissani suosittelee ettei tuota laturia käytetä koko aikaa mutta tämä johtunee kai siitä, että he ovat ylivarovaisia ihmisten pistokkeiden kanssa ei niinkään mitään etteikö itse laita pystyisi superschukosta lataamaan
3) Jotkut Fortumin palvelumallit.. Funtsin tätä 'siirtymävaiheena' ennekuin muut osakkaat siirtyy sähköön. Koska saan työpaikalla ladattua tarvittaessa paljonkin niin ehkä kuukausimaksulliset palvelut ovat mun tapauksessa vain todella kustannustahottomia.

Muita ideoita?? Kommenteista iso kiitos!

Kaikenlaiset palveluntarjoajat unohtaisi kolmen talon yhtiössä.

Onko asuntojen sähkömittarit tuolla pääkeskuksessa? Silloin kannattaisi vain kytkeä lämmitystolppien sähköjohdot k.o. asuntojen sähkömittarien taakse. Sitten ei tarvitse erillistä energiamitteria kun sähkö menee asukkaan omasta sähkölaskusta. Sen jälkeen on enää makuasia mitä kytkee oman lämpötolppaansa tilalle. Uusi Sukotolppa ilman superia on ihan turvallinen puolikiinteällä matkalaturilla, muttei ehkä kovin esteettinen. Muutamalla lisäsatasella saa sitten sen walle-laturin.