Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä

Sveitsissä ilmeisesti todettu että Easee Charge ja Easee Home ovat vaatimukset täyttäviä. Jokohan näitä kohta saisi taas Onniselta ettei tarvitse Belgiasta tilata.

Tiedä sitten mikä käytäntö milläkin mailla on, mutta Ruotsissä käsittääkseni hiertää edelleen se, että Easeen vikavirtasuoja on elektroninen eikä elektromekaaninen. Ilmeisesti Suomessa ollaan kerrankin svenskejä edellä jossain. Meillä nuo on sallittu. SFS 6000:sesta kansallinen poikkeama:
HUOM. 4 Standardin SFS-EN 61851-1 mukaisten latausasemien sisään rakennettuja vikavirtasuojia ei koske
standardin SFS 6000-5-53 Luvun 531 vaatimus standardin SFS-EN 61008-2-1 tai SFS-EN 61009-2-1 mukaisuudesta
(jännitteestä riippumattomuudesta).
 
Viimeksi muokattu:
Sveitsissä ilmeisesti todettu että Easee Charge ja Easee Home ovat vaatimukset täyttäviä. Jokohan näitä kohta saisi taas Onniselta ettei tarvitse Belgiasta tilata.
Ei ole kyllä sen tuon taivaallistakaan merkitystä millekään mitä sveitsiläiset viranomaiset tuosta ajattelevat. Miksi se ketään kiinnostaisi?
 
Minkälaisia latausvirtoja olette saaneet käyttöön taloyhtiöissä? Meillä on seitsemän huoneiston rivitalo, jossa talonkäyttösulake 35A. Halukkaita latausaseman laittajia on mahdollisesti kaksi, jotka jakavat saman tolpan (16A per tolpan puoli, keskuksessa 25A sulake per vaihe/tolppa). Itse tuosta aprikoin äkkiseltään, että talonkäyttösulakkeen kokoa ei tarvitsisi muuttaa jos nämä kaks lataajaa sitoutuvat lataamaan maksimissaan 8A-10A virralla (tällöinhän se vastaa about säteilylämmitintä + sisätilanlämmitintä). Nyt molemmilla käyttäjillä on säteilylämmitin + sisätilanlämmitin käytössä.

Tänään olisi taloyhtiön kokous ja tuosta pitäisi jotain osata keskustella.

Onko muuten kokemusta sellaisesta tilanteesta, jossa yhden tolpan jakavista käyttäjistä toinen ei halua laittaa tuota latauksen mahdollistavaa tolppaa mutta toinen haluaa ja samassa taloyhtiössä on kaksi asukasta jotka myös jakavat tolpan ja he molemmat haluavat laittaa latauksen mahdollistavan tolpan. Jos taloyhtiö päättää, että asukkaat saavat omalla kustannuksella vaihdattaa tolppansa latauksen mahdollistavaksi tolpaksi, niin onko se tälle ensimmäisenä kuvatulle sellainen tilanne, että tämä joutuu maksamaan tolpan kokonaisuudessaan itse jos sen haluaa laittaa ja jälkimmäisessä tapauksessa käyttäjät jakavat kulun?
Mikä on tämä talonkäyttösulake? Miten teillä tulee sähköt noille tolpille ja asunnoille? Ovatko autopaikat omilla osakkeilla, yhtiön omistuksessa (vuokrattuna asukkaille/osakkaille), vai jotenkin muuten järjestettynä?

Kannattaa todennäköisesti teettää joku kartoitus ensin, jossa selvitetään liittymä- ja pääsulakekoot, tarkastetaan liittymän toteutunut kuormitus, kaapelointi ym. ja sen perusteella sitten haarukoidaan eri tasoiset investointivaihtoehdot.

Osakeyhtiölaki määrittää miten osakkaita tulee kohdella. Niissä raameissa vaihtoehtoja on paljon miten järjestää viimeisen kysymyksesi juttuja. Yleisesti ottaen en tässä kohtaa enää suosittelisi mitään "yhtiö sallii omalla kustannuksella vaihtaa lataustolpan" jos halutaan välttää mahdollisia ongelmia siinä kohtaa kun piha on täynnä mitäsattuu viritelmiä.
 
Onko kukaan törmännyt latureihin, jotka tukisivat kaksi portaista kuormahallintaa ilman erillistä maksullista palvelua?
 
Onko kukaan törmännyt latureihin, jotka tukisivat kaksi portaista kuormahallintaa ilman erillistä maksullista palvelua?
nain pikkupohnassa baarin jalkeen sanoisin etta kysymyksesi on vaikea ymmartaa. kokeile kirjoittaa pari rivia enemman,
 
Onko kukaan törmännyt latureihin, jotka tukisivat kaksi portaista kuormahallintaa ilman erillistä maksullista palvelua?
Evlataa.fi on tuollaisia toteuttanut:

 
Tässä taas yksi referenssikeissi tilanteesta, jossa nopeat 11kW latauspisteet on asukkaan mittarin takana, ja kaksiportainen dynaaminen kuormanhallinta huolehtii ettei asunnon eikä taloyhtiön sulake pauku. Hintaa per asunto ~2500€ josta nykyisen, pienemmän ARA-tuen myötä tulisi ~1600€/asunto.

Tässähän ilmeisesti luovuttiin tuosta kaksi portaisesta kuormanhallinnasta lopulta ja korotettiin liittymä ettei sitä tarvitsi.
 
Tässähän ilmeisesti luovuttiin tuosta kaksi portaisesta kuormanhallinnasta lopulta ja korotettiin liittymä ettei sitä tarvitsi.
Kappas, niimpäs olikin. Se oli toinen referenssi jossa tuota kaksiportaista palveluvapaata kuormanhallintaa käytettiin:


Kyseinen ratkaisu on siis GARO GLDBC ja sellaisen asentaa varmasti joku muukin taho kuin evlataa. Muilla firmoilla tuntuu vain lähtökohtana olla päästä asentamaan joku kk-maksullinen palvelu...

nain pikkupohnassa baarin jalkeen sanoisin etta kysymyksesi on vaikea ymmartaa. kokeile kirjoittaa pari rivia enemman,
Kaksportainen kuormanhallinta tarkoittaa, että seurataan sekä taloyhtiön pääsulakkeen, että asuntokohtaisen sulakkeen rajaa. Tämä tulee vastaaun usein siinä tapauksessa, että autojen latauspisteet on asukkaan oman mittarin takana.

Toinen tilanne jossa kaksiportainen kuormanhallinta on hyödyksi: Taloyhtiön latauspisteet on vaikka yhden 3x32A sulakkeen takana, mutta tuota 3x32A kapasiteettia ei voida taada kaikissa olosuhteissa. Jolloin pitää mitata sekä latauspisteiden sulakkeen käyttöastetta, että paljonko taloyhtiön muulta käytöltä riittää latauspistesulakkeelle.
 
Garolla on myös uudempi Entity sarja, jossa on aika laajat kuormanhallintaominaisuudet ja lähtökohtaisesti avointa rajapintaa.
 
Neljän asunnon taloyhtiöön pitäisi tehdä muutoksia sähköauton latausta varten.
Tällä hetkellä katoksessa jokaisella normi schukopistoke, josta käytännössä auton lämmitys hoidettu talvisin. Sähköt katoksessa kuuluu vastikkeeseen.

Sähköjen eriyttäminen asuntokohtaisiksi ja tarvittaessa kaapeloinnin uusiminen on paras ratkaisu, mutta onko jollain kokemusta erillisen mittarin lisäämisestä ja lukeman ilmoituksesta ajoittain? Sähkökeskus muutaman metrin päässä katoksesta. Millaisen laitteen vaatisi mittausta varten, jos ajattelisi hidasta lataamista ilman erillistä kaapelointia? Sähkömies toki tulisi kartoittamaan, mutta jos jollakin alustavasti kokemuksia?
 
Neljän asunnon taloyhtiöön pitäisi tehdä muutoksia sähköauton latausta varten.
Tällä hetkellä katoksessa jokaisella normi schukopistoke, josta käytännössä auton lämmitys hoidettu talvisin. Sähköt katoksessa kuuluu vastikkeeseen.

Sähköjen eriyttäminen asuntokohtaisiksi ja tarvittaessa kaapeloinnin uusiminen on paras ratkaisu, mutta onko jollain kokemusta erillisen mittarin lisäämisestä ja lukeman ilmoituksesta ajoittain? Sähkökeskus muutaman metrin päässä katoksesta. Millaisen laitteen vaatisi mittausta varten, jos ajattelisi hidasta lataamista ilman erillistä kaapelointia? Sähkömies toki tulisi kartoittamaan, mutta jos jollakin alustavasti kokemuksia?

Onko siellä keskuksessa asuntojen pääsulakkeet ja mittarit myös?

Jos on, niin ei tarvitse edes miettiä erillisiä mittarointeja ja/tai taloyhtiön sähköjä vaan vetää kaikille oma kaapeli oman mittarin ja omien pääsulakkeiden takaa.

Kuormanhallinnan voi toki lisätä, ellei sitten etukäteen tarkista liittymän kuormitusta ja totea siinä olevan reilusti varaa. (Pääkeskuksen koko antaa tästä vihjeitä, jossain lukee sen kiinteistön liittymän sulakekoko)
 
Neljän asunnon taloyhtiöön pitäisi tehdä muutoksia sähköauton latausta varten.
Tällä hetkellä katoksessa jokaisella normi schukopistoke, josta käytännössä auton lämmitys hoidettu talvisin. Sähköt katoksessa kuuluu vastikkeeseen.

Sähköjen eriyttäminen asuntokohtaisiksi ja tarvittaessa kaapeloinnin uusiminen on paras ratkaisu, mutta onko jollain kokemusta erillisen mittarin lisäämisestä ja lukeman ilmoituksesta ajoittain? Sähkökeskus muutaman metrin päässä katoksesta. Millaisen laitteen vaatisi mittausta varten, jos ajattelisi hidasta lataamista ilman erillistä kaapelointia? Sähkömies toki tulisi kartoittamaan, mutta jos jollakin alustavasti kokemuksia?
Taikasana taitaa tässä olla tuo MID-energiamittari, eli moisella varustettu pömpeli tilalle.
Meillä laitettiin Fibox Heat'n'charge Power, jossa myös kellolla varustettu pistoke pelkkään lämmitykseen, jos naapuripaikalla ei sähköautoa ole.
 
Neljän asunnon taloyhtiöön pitäisi tehdä muutoksia sähköauton latausta varten.
Tällä hetkellä katoksessa jokaisella normi schukopistoke, josta käytännössä auton lämmitys hoidettu talvisin. Sähköt katoksessa kuuluu vastikkeeseen.

Sähköjen eriyttäminen asuntokohtaisiksi ja tarvittaessa kaapeloinnin uusiminen on paras ratkaisu, mutta onko jollain kokemusta erillisen mittarin lisäämisestä ja lukeman ilmoituksesta ajoittain? Sähkökeskus muutaman metrin päässä katoksesta. Millaisen laitteen vaatisi mittausta varten, jos ajattelisi hidasta lataamista ilman erillistä kaapelointia? Sähkömies toki tulisi kartoittamaan, mutta jos jollakin alustavasti kokemuksia?
Halvin on tietysti tolppa jossa on mittari ja siitä sitten ilmoittelee lukemaa, mutta jos vaan mitenkään mahdollista niin ehdottomasti jokaiselle oman asunnon mittarin takaa piuhat ja laturi. Saa sitten käyttämänsä sähkön maksaa suoraan oman sähkösopparinsa puitteissa eikä tarvitse kenelläkään ilmoitella mitään jne.

Kustannukset voi jakaa vaikka niin että yhtiön piikkiin kaikille paikoille piuhat ja 16A voimavirtapistoke asennettuna. Siihen sitten jokainen kytkee haluamansa laturin jonka ostaa omalla kustannuksellaan.

Riippuen pääsulakkeista jne niin tuohon vielä kuormanhallinta niin että naapurin lataaminen ei vaikuta muiden lataamisen vaan ainoastaan lataajan muuhun sähkönkäyttöön. Eli asuntokohtaisesti jos kuorma nousee omassa käytössä liikaa niin sitten oma laturi tiputtaa auton lataustehoa. Mutta naapuri saa jatkaa 11kW lataamistaan.
 
Halvin on tietysti tolppa jossa on mittari ja siitä sitten ilmoittelee lukemaa, mutta jos vaan mitenkään mahdollista niin ehdottomasti jokaiselle oman asunnon mittarin takaa piuhat ja laturi. Saa sitten käyttämänsä sähkön maksaa suoraan oman sähkösopparinsa puitteissa eikä tarvitse kenelläkään ilmoitella mitään jne.

Kustannukset voi jakaa vaikka niin että yhtiön piikkiin kaikille paikoille piuhat ja 16A voimavirtapistoke asennettuna. Siihen sitten jokainen kytkee haluamansa laturin jonka ostaa omalla kustannuksellaan.

Riippuen pääsulakkeista jne niin tuohon vielä kuormanhallinta niin että naapurin lataaminen ei vaikuta muiden lataamisen vaan ainoastaan lataajan muuhun sähkönkäyttöön. Eli asuntokohtaisesti jos kuorma nousee omassa käytössä liikaa niin sitten oma laturi tiputtaa auton lataustehoa. Mutta naapuri saa jatkaa 11kW lataamistaan.

Mielestäni voimavirtapistoke on ihan turha kustannuksia nostava välivaihe tuossa. Jos pelkän valmiuden haluaa niin sitten pelkkä tyhjä putkitus keskukselta autopaikalle. Tällöin voi sitten vetää sen tarvittavan kaapelin, jos sattuukin esim. olemaan 1x32A hybridi tai muu erilaisella laturilla oleva.
Ja kuormanhallinnan toteutus vaatii joka tapauksessa usein jonkinlaisen kaapeliyhteyden pl. muutamat markkinoilla olevat langattomat ratkaisut.
Ja mitä tulee sulakkeiden suojelemiseen niin prioriteetin pitää olla liittymän/pääkeskuksen sulakkeet. Asunnon oman tulppasulakkeen vaihtaa 5 minuutissa, liittymän palaneen kahvan vaihto vaatii sähkäriä paikalle ja sillä aikaa on sähköt poikki kaikilta muiltakin.
 
Hei, asun vanhassa rivarissa, jossa toinen autopaikka oven edessä. Ulkovaraston seinässä normaali pistorasia, josta johto menee asunnon sulakekaappiin. Onko kokemusta saako taloyhtiöltä luvan asentaa latausaseman ulkovaraston seinään?

Naapureilla ei ole sähkäreihin innostusta ja saisin näin lataukset omaan laskuun.
 
Hei, asun vanhassa rivarissa, jossa toinen autopaikka oven edessä. Ulkovaraston seinässä normaali pistorasia, josta johto menee asunnon sulakekaappiin. Onko kokemusta saako taloyhtiöltä luvan asentaa latausaseman ulkovaraston seinään?

Naapureilla ei ole sähkäreihin innostusta ja saisin näin lataukset omaan laskuun.
Kyllä saa luvan jos ei ole aivan urpo isännöitsijä tai hallitus.
 
Hei, asun vanhassa rivarissa, jossa toinen autopaikka oven edessä. Ulkovaraston seinässä normaali pistorasia, josta johto menee asunnon sulakekaappiin. Onko kokemusta saako taloyhtiöltä luvan asentaa latausaseman ulkovaraston seinään?

Naapureilla ei ole sähkäreihin innostusta ja saisin näin lataukset omaan laskuun.

Yhtiöjärjestyksestä kannattaa vilkaista, että onko se osakkaan hallinnassa olevaa. Jos on niin pitäisi riittää pelkkä muutostyöilmoitus.

Jos sinne se piuha kuitenkin menee ja se on asennettu putkittamalla, niin samalla vaivalla sähkäri melkeinpä vaihtaa sen koko piuhan 5x2,5S tms tyyppiseksi, jolloin voi asentaa 11kW nimellistehoisen laturin.

Edit. Tämä siis olettaen, että sitä kaapelia ei ole hyödynnetty n+1 muuhun pistorasiaan, valoon tms.

Ja sen laturin voi sitten vaikka rajoittaa pienemmälle latausvirralle jos pääsulakkeiden riittävyys epäilyttää.
 
Hei, asun vanhassa rivarissa, jossa toinen autopaikka oven edessä. Ulkovaraston seinässä normaali pistorasia, josta johto menee asunnon sulakekaappiin. Onko kokemusta saako taloyhtiöltä luvan asentaa latausaseman ulkovaraston seinään?

Naapureilla ei ole sähkäreihin innostusta ja saisin näin lataukset omaan laskuun.

Jos on hyvät suunnitelmat, niin fiksu taloyhtiö antaa luvan. Hölmöillä suunnitelmilla fiksu yhtiö ei lupaa anna. Kannattaa olla etukäteen juttusilla hallituksen jäsenten kanssa. Kun asiat on sovittu, niin muutostyöilmoituksella menee.

Sanoisin, että kannattaa ilman muuta vetää uudet piuhat kun autopaikka on oven edessä ja jos sähkökeskuksessa on vapaita paikkoja. Saat isommat tehot ja laturilla on sille tarkoitetut asennukset kaapeleineen, mikä lisännee yhtiön turvallisuuden tunnetta (perustellusti).

Jos talon seinät ovat ”pysyvämpiä” kuin varaston, voisi olla fiksua kiinnittää latausasema talon seinään varaston seinän sijaan, mikäli uusia kaapeleita vedellään.
 
Kiitos vastauksista. Unohdin sanoa, että rivitalo on rakennenettu vuonna 88. Sähkötaulussa on vanhat putkisulakkeet. Onko tämä ongelma?
 
Taikasana taitaa tässä olla tuo MID-energiamittari, eli moisella varustettu pömpeli tilalle.
Meillä laitettiin Fibox Heat'n'charge Power, jossa myös kellolla varustettu pistoke pelkkään lämmitykseen, jos naapuripaikalla ei sähköautoa ole.

Voin suositella, ainakin plugarin latailuun.

Meikä muutti vastarakennettuun taloyhtiöön, jossa oli kyllä sähköautojen latauspaikkoja 12kpl 22kWh -teholla, mutta autotalleissa (7kpl) ei niitä ollut - ei edes valmiutta?! HöHö. Kädenväännön jälkeen meikän autotalliin saatiin juurikin tuollaisen Fiboxin "tyhmän" pömpelin ns. "superschuko"-pistorasialla sekä energiamittarilla. En rehellisesti jaksanut alkaa vääntämään mistään sähköauton latauskapasiteeteista, tuo oli nopea ja helppo toteuttaa. Eikä kerrostaloyhtiössä omalla sähkösopparilla lataaminen edes ole mahdollista. Nyt lataan tuosta onnellisena täydellä 16A -virralla eli käytännössä 3,7kWh eli nykyisen plugarin maximit.
 
Kiitos vastauksista. Unohdin sanoa, että rivitalo on rakennenettu vuonna 88. Sähkötaulussa on vanhat putkisulakkeet. Onko tämä ongelma?
Ei sulakkeiden mallilla nyt sinänsä ole mitään väliä, mutta sillä voi olla jos taulu on liian pieni ja jo täynnä ja jos pitäisi sulakkeita lisäillä. Sitten pitää tehdä jotain isompaa hommaa.
 
Jos toteutatte taloyhtiöissä sähköautojen latauspisteitä niin toisen sähköliittymän mahdollisuutta latauspisteille kannattaa harkita. Jakeluyhtiöt ovat olleet vastahakoisia näitä myymään mutta viranomainen on nyt linjannut että toinen sähköliittymä tulee myydä jos taloyhtiö sellaisen tilaa..Ohessa Energiaviraston päätös ja Energiateollisuus ry:ltä jakeluyhtiöille mennyt ohjeistus..

Energiaviraston kannanotto useasta sähköliittymästä samaan kohteeseen

Julkaistu: 17.6.2024

Energiaviraston 12.6.2024 toimittama kanta on, että verkonhaltijan on tarjottava kohteessa tai alueella jo liittyneelle liittyjälle toista tai tarvittaessa useampaakin liittymää liittyjän tätä pyytäessä. Verkonhaltija voi tällöin kuitenkin poiketa vyöhykehinnoittelusta ja hinnoitella liittymän tapauskohtaisesti, perustuen laajennuskustannuksiin sekä kapasiteettivarausmaksuun.
ET:n tietojen mukaan prosessi käynnistyi, kun taloyhtiö pyysi verkkoyhtiöltä toista sähköliittymää, tarkoituksena käyttää sitä sähköautojen lataukseen. Oleellista tapauksessa on, että molemmat sähköliittymät olisivat olleet saman tahon hallinnassa. Viraston tuoreen kannanoton mukaan toisen liittymän saamisen ehtona ei siis voi olla se, että tilaajalla olisi eri Y-tunnus.

Toisen tai useamman liittymän toimittaminen kohteessa jo liittyneelle liittyjälle
Energiavirasto toteaa, että verkonhaltijan on tarjottava kohteessa tai alueella jo liittyneelle liittyjälle toista tai tarvittaessa useampaakin liittymää liittyjän tätä pyytäessä. Vastaavissa tapauksissa verkonhaltija voi kuitenkin poiketa vyöhykehinnoittelusta ja hinnoitella liittymän tapauskohtaisesti. Alla on perusteltu asiaa tarkemmin.
Perusteet toisen liittymän tarjoamiselle samassa kohteessa jo liittyneelle liittyjälle
Sähkömarkkinalain 19 §:n mukainen kehittämisvelvollisuus edellyttää verkonhaltijalta verkon käyttäjien kohtuullisten palvelutarpeiden täyttämistä. Kehittämisvelvollisuus edellyttää, että verkonhaltija rakentaa, kehittää ja ylläpitää verkkoa siten, että verkon käyttäjien kohtuulliset palvelutarpeet tulevat tyydytetyksi ja että verkkoon voidaan liittää vaatimukset täyttäviä liittyjiä. Lisäksi kehittämisvelvollisuus edellyttää verkonhaltijalta kustannustehokkuutta.
Energiavirasto katsoo, että toisen tai useammankin liittymän toimittamisessa kohteessa jo liittyneelle liittyjälle, kyseessä on asiakkaan kannalta kohtuullinen palvelutarve, jonka vain vastuualueen verkonhaltija voi täyttää. Kehittämisvelvollisuuden voidaan katsoa velvoittavan verkonhaltijaa liittämään sen verkkoonsa vaatimukset täyttäviä liittyjiä, riippumatta siitä, onko kyseessä uusi liittyjä vai vanhan liittyjän tarve kohteessa toiselle liittymälle. Kehittämisvelvollisuuden kannalta asiassa oleellista on vain se, että verkkoon on mahdollista liittää vaatimukset täyttäviä liittyjiä, täyttää verkon käyttäjien kohtuulliset palvelutarpeet sekä tuottaa asiakkaille palvelua kustannustehokkaasti.
Asiakkaan tarve toiselle liittymälle samaan kohteeseen perustuu usein kustannustehokkuuteen. Joissain tapauksissa asiakkaan palvelutarvetta ei ole välttämättä käytännössä mahdollista täyttää ollenkaan olemassa olevan liittymäoikeutta kasvattamalla. Asiakkaiden palvelutarpeet toiselle liittymälle tulevat oletettavasti yleistymään liikenteen sähköistymisen myötä, kun olemassa oleville kiinteistöille on tarvetta toteuttaa sähköajoneuvojen latauspisteitä. Toisen erillisen liittymän kautta tehty suunnitelma voi osoittautua tapauksesta riippuen kokonaiskustannuksiltaan halvemmaksi ratkaisuksi kuin liittymätehon kasvattamisen kautta tehty toteutus. Kahden liittymän kautta tehty toteutus voi olla joissain tapauksissa sekä asiakkaan että verkonhaltijankin kannalta kustannustehokkain ratkaisu. Edellä olevaan viitaten on perusteltua ja kohtuullista, että asiakkaille mahdollistetaan toteuttaa sen kohtuulliset palvelutarpeet sähkön käytön lisäämiselle mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla.
Jotta toiminta ohjaisi asiakasta tosiasiallisesti kokonaiskustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin, on tärkeää, että toisen liittymän hinnoittelussa olisi mahdollista soveltaa mahdollisimman kustannusvastaavaa mutta kuitenkin edelleen tasapuolista ja syrjimätöntä hinnoitteluperiaatetta.
Viraston antaman ohjeistuksen noudattamatta jättäminen
Mikäli verkonhaltija ei suostu tarjoamaan kohteessa verkkoon liittyneelle liittyjälle toista liittymää, niin kyseeseen voi tulla toiminta, joka ei ole sähkömarkkinalain 18 §:n ja 19 §:n mukaista. Tällaisen toiminnan voidaan katsoa johtavan tehottomiin ja tarpeettoman kalliisiin ratkaisuihin sekä syrjivään ja perusteettomaan toimintaperiaatteeseen, jossa ei täytetä asiakkaiden kohtuullisia palvelutarpeita verkkoon liittämiselle.
 
Viimeksi muokattu:
Jos on hyvät suunnitelmat, niin fiksu taloyhtiö antaa luvan. Hölmöillä suunnitelmilla fiksu yhtiö ei lupaa anna. Kannattaa olla etukäteen juttusilla hallituksen jäsenten kanssa. Kun asiat on sovittu, niin muutostyöilmoituksella menee.

Sanoisin, että kannattaa ilman muuta vetää uudet piuhat kun autopaikka on oven edessä ja jos sähkökeskuksessa on vapaita paikkoja. Saat isommat tehot ja laturilla on sille tarkoitetut asennukset kaapeleineen, mikä lisännee yhtiön turvallisuuden tunnetta (perustellusti).

Jos talon seinät ovat ”pysyvämpiä” kuin varaston, voisi olla fiksua kiinnittää latausasema talon seinään varaston seinän sijaan, mikäli uusia kaapeleita vedellään.

Tähän sen verran että taloyhtiöiden palovakuutuksiin on tullut muutoksena, että latauspisteen etäisyys tulee olla n. 10m asuinrakennuksesta. Kannattaa olla tarkkoina vakuutushetojen kanssa, ettei tule paha mieli jos talo jostain syystä palaa sähköauton takia palaa..
 
Viimeksi muokattu:
Tähän sen verran että taloyhtiöiden palovakuutuksiin on tullut muutoksena, että latauspisteen etäisyys tulee olla n. 10m asuinrakennuksesta. Kannattaa olla tarkkoina vakuutushetojen kanssa, ettei tule paha mieli jos talo jostain syystä palaa sähköauton takia palaa..

Minkä yhtiöiden toimesta? Sikäli kun itse asiaa aiemmin varmistin OP Pohjolan aiemman päättömän suojeluohjeen takia niin mitään tuollaista ei uudessa päivitetyssä versiossa ole.

On siellä toki edelleen vähän hölmöjä juttuja kuten:
Erota latausalue muusta alueesta keltaisilla viivoilla tai muilla merkinnöillä.

Lähde: https://tuoteasiakirjat.op.fi/pds?l...39c40493fde7c4e50_iv_609e968834d1610f5dee4367
 
Tähän sen verran että taloyhtiöiden palovakuutuksiin on tullut muutoksena, että latauspisteen etäisyys tulee olla n. 10m asuinrakennuksesta. Kannattaa olla tarkkoina vakuutushetojen kanssa, ettei tule paha mieli jos talo jostain syystä palaa sähköauton takia palaa..

Onko tuosta tarkempaa tietoa? Aika hurja, jos koskee yksittäistä AC-laturia.
 
Hei, asun vanhassa rivarissa, jossa toinen autopaikka oven edessä. Ulkovaraston seinässä normaali pistorasia, josta johto menee asunnon sulakekaappiin. Onko kokemusta saako taloyhtiöltä luvan asentaa latausaseman ulkovaraston seinään?

Naapureilla ei ole sähkäreihin innostusta ja saisin näin lataukset omaan laskuun.

Kuukausi mennyt niin laitetaan päivitystä. Kuuteen firmaan ottanut yhteyttä s-postilla, jotka asentavat latausasemia. Näistä 1 on vastannut s-postiin ja soittikin vielä. Tiistaina sanoi että laittaa tarvittavat laput muutostyöilmoitukseen, mutta mitää ei ole kuulunu sen jälkeen.

Vissiin töitä riittävästi, kun ei viitsitä vastata edes s-posteihin.
 
Kuukausi mennyt niin laitetaan päivitystä. Kuuteen firmaan ottanut yhteyttä s-postilla, jotka asentavat latausasemia. Näistä 1 on vastannut s-postiin ja soittikin vielä. Tiistaina sanoi että laittaa tarvittavat laput muutostyöilmoitukseen, mutta mitää ei ole kuulunu sen jälkeen.

Vissiin töitä riittävästi, kun ei viitsitä vastata edes s-posteihin.
Näin se valitettavasti on että jos kalenterissa on riittävästi suurempaa keikkaa (ja varsinkin b2b-keikkaa) että firma pyörii, niin ei sinne yksittäisiä kotilatausasemien asennuskeikkoja haluta ottaa. Kannattaa oman kylän facebook-ryhmästä kysellä, sieltä yleensä löytyy joku, joka sitten vaikka töiden jälkeen tulee firaabelina tai omalla toiminimellään tekemään.
 
Autot | Tuhansia taloja voi odottaa yllätys ja valvontapartio, jos ne eivät tee parkkipaikalleen pientä investointia pikimmiten

Pitäisi olla 31.12.2024 mennessä yli 20 autopaikalle asennettu laturi, niin pahimmillaan pitää uusia sähköverkkoa eli uusia kaapeleita yms... Onko välttämättä muuttotappiokunnissa taloyhtiöillä rahaa tähän
Juuri näin. Kupari on kallista ja kahdessa yhtiössä, joissa asiaan olen perehtynyt syöttökaapelia ei oltu juuri ylimitoitettu, joten kesti 5kpl vaihtoja latausasemiin. Eli hyvin nopeasti alkaa kaapelointiremontti. Yksinkertainen homma näissä, ja tarjous näissä jo ~30-35k €.
 
Autot | Tuhansia taloja voi odottaa yllätys ja valvontapartio, jos ne eivät tee parkkipaikalleen pientä investointia pikimmiten

Pitäisi olla 31.12.2024 mennessä yli 20 autopaikalle asennettu laturi, niin pahimmillaan pitää uusia sähköverkkoa eli uusia kaapeleita yms... Onko välttämättä muuttotappiokunnissa taloyhtiöillä rahaa tähän
Juuri näin. Kupari on kallista ja kahdessa yhtiössä, joissa asiaan olen perehtynyt syöttökaapelia ei oltu juuri ylimitoitettu, joten kesti 5kpl vaihtoja latausasemiin. Eli hyvin nopeasti alkaa kaapelointiremontti. Yksinkertainen homma näissä, ja tarjous näissä jo ~30-35k €.

Lain vaatimukset täyttää yhdellä (1 kpl) latauspisteitä, joka voi olla vaikka 1x16A eli 3,7kW. Tämä maksaa tyyliin alle tonnin.

Ja jos kaapeloinnit/liittymä ei tuota lisäystä kestä niin sähköremontti olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä jo aikaa sitten.
 
Autot | Tuhansia taloja voi odottaa yllätys ja valvontapartio, jos ne eivät tee parkkipaikalleen pientä investointia pikimmiten

Pitäisi olla 31.12.2024 mennessä yli 20 autopaikalle asennettu laturi, niin pahimmillaan pitää uusia sähköverkkoa eli uusia kaapeleita yms... Onko välttämättä muuttotappiokunnissa taloyhtiöillä rahaa tähän
Hyvin harva taloyhtiö omistaa sellaista yli 20 parkkipaikan kiinteistöä, joka ei olisi asuinkäytössä.

Linkkaamasi HS-uutinen:
"”Latauslaki” edellyttää, että muussa kuin asuinkäytössä oleviin ja yli 20 pysäköintipaikkaa sisältäviin kiinteistöihin pitää asentaa latauspiste. Takaraja on vuodenvaihde.".
 
Hyvin harva taloyhtiö omistaa sellaista yli 20 parkkipaikan kiinteistöä, joka ei olisi asuinkäytössä.

Linkkaamasi HS-uutinen:
"”Latauslaki” edellyttää, että muussa kuin asuinkäytössä oleviin ja yli 20 pysäköintipaikkaa sisältäviin kiinteistöihin pitää asentaa latauspiste. Takaraja on vuodenvaihde.".

Juu eli koskee näitä yhtiöitä joilla on asuntokohtaiset parkkipaikat yhtiön parkkipaikoilla. Näitä lienee paljon isolla peellä. Yhtiö hoitaa tietenkin kalusteiden vaihdon. (ja sen myötä koko syöttöjärjestelmän kaapeleineen, lähtöineen, sulakkeineen)
 
Lain vaatimukset täyttää yhdellä (1 kpl) latauspisteitä, joka voi olla vaikka 1x16A eli 3,7kW. Tämä maksaa tyyliin alle tonnin.

Ja jos kaapeloinnit/liittymä ei tuota lisäystä kestä niin sähköremontti olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä jo aikaa sitten.

Vaikka 1kpl latauspiste, silti on oltava latsuspistevalmius xx-määrä

Sähköautojen latauspisteet tulevat yritysten parkkipaikoille | Lumme Energia

Uusissa ja laajamittaisesti korjattavissa kiinteistöissä sähköautojen latauspisteitä tarvitaan seuraavasti:

• Jos pysäköintipaikkoja on 11-50 tarvitaan yksi suuri (yli 22 kW) tai vähintään yksi normaalitehoinen (3,8–22 kW) latauspiste.
• Jos pysäköintipaikkoja on 51-100 tarvitaan yksi suuri (yli 22 kW) tai vähintään kaksi normaalitehoista (3,8–22 kW) latauspistettä.
• Jos pysäköintipaikkoja on yli sata tarvitaan yksi suuri (yli 22 kW) tai vähintään kolme normaalitehoista (3,8–22 kW) latauspistettä.

Kun kiinteistöllä on 11–30 pysäköintipaikkaa, on lisäksi asennettava latauspistevalmius vähintään 50 prosenttiin pysäköintipaikoista.

Jos pysäköintipaikkoja on yli 30, latauspistevalmius on asennettava vähintään 20 prosenttiin pysäköintipaikoista kuitenkin niin, että latauspistevalmius on vähintään 15 pysäköintipaikassa.
 
Juu eli koskee näitä yhtiöitä joilla on asuntokohtaiset parkkipaikat yhtiön parkkipaikoilla. Näitä lienee paljon isolla peellä. Yhtiö hoitaa tietenkin kalusteiden vaihdon. (ja sen myötä koko syöttöjärjestelmän kaapeleineen, lähtöineen, sulakkeineen)
Meidän taloyhtiössä on yli 20 asuntokohtaista parkkipaikkaa yhtiön kiinteistön parkkipaikoilla. Meidän yhtiötä ei koske tuo 31.12.2024 voimaan tuleva latauspisteiden asentamisvelvoite.
Screenshot_2024-09-17-13-04-14-22_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg


Lähiössämme on lähes tuhat taloyhtiöitä. Tiedän joukossa olevan viisi taloyhtiötä, jotka omistavat osuuden parkkiyhtiöstä, joka tarjoaa maillaan pysäköintiruudut osakasyhtiöiden osakkaille (=asukkaat). Noitakaan viittä taloyhtiötä latauspistevaatimus ei koske, sillä niillä kiinteistöillä ei ole ainuttakaan rakennusta saati lämmitettävää rakennusta.

Kerrotko tarkemmin, missä tuollaisia taloyhtiöitä on, joita uusi latauspistevaatimus koskee? Onko niillä omistuksessa jokin toinen kiinteistö, jolle on rakennettu yli 20 parkkipaikan lisäksi lämmitettävä/jäähdytettävä halli tai varasto? Onko sellaisia muka paljon isolla P:llä?


"Ei asuinkäytössä olevaan rakennukseen, joiden yhteydessä on yli 20 pysäköintipaikkaa rakennuksen sisällä tai samalla kiinteistöllä, pitää asentaa sähköauton latauspiste viimeistään 31.12.2024."

"Asennusvaatimus ei koske
asuinkäytössä olevia rakennuksia (kerrosalasta vähintään puolet asumiskäytössä)"
 
Tässä käsitellään tosiaan kahta eri asiaa. "Asumattomia" eli puhutaan firmoista. Ja sitten asuinrakennuksia.
Ihmettelen hieman nyt, onko asuinyhtiöasetus erikseen, koska linkattu/lainattu tosiaan on selvästi vain toimistorakennuksille tuleva vaatimus.

Toinen asia on, että jos Saariselle ja Virtaselle on jo asennutettu latausasemat vuosi sitten, ja enempää ei syöttöverkosto kestä, mitä tehdään kun Järvinen ostaa Teslan...
Yhtiön hallitus päätynee yhdenvertaisuuslain perusteella syöttöjärjestelmäremonttiin, mutta toki tämä ei siis ole tällöin traficom linkin mukainen asia, vaikka Järvinen tuon päivämäärän perusteella menikin ja osti Teslan.

EDIT: Tosiaan lakivelvoite on vain valmiuden tuomiseen tolpalle ja sekin vasta seuraavan sähköremontin yhteydessä, ei tämän vuoden lopussa.

 
Viimeksi muokattu:
Tässä käsitellään tosiaan kahta eri asiaa. "Asumattomia" eli puhutaan firmoista. Ja sitten asuinrakennuksia.
Ihmettelen hieman nyt, onko asuinyhtiöasetus erikseen, koska linkattu/lainattu tosiaan on selvästi vain toimistorakennuksille tuleva vaatimus.

Toinen asia on, että jos Saariselle ja Virtaselle on jo asennutettu latausasemat vuosi sitten, ja enempää ei syöttöverkosto kestä, mitä tehdään kun Järvinen ostaa Teslan...
Yhtiön hallitus päätynee yhdenvertaisuuslain perusteella syöttöjärjestelmäremonttiin, mutta toki tämä ei siis ole tällöin traficom linkin mukainen asia, vaikka Järvinen tuon päivämäärän perusteella menikin ja osti Teslan.

EDIT: Tosiaan lakivelvoite on vain valmiuden tuomiseen tolpalle ja sekin vasta seuraavan sähköremontin yhteydessä, ei tämän vuoden lopussa.

Asuintaloihin pitää asentaa näitä vain jos tehdään joku iso remontti jonka kustannukset ovat yli 25% rakennuksen arvosta. Eli pienten remonttien takia ei ole pakko tehdä.

Jos sähköliittymä ei kestä niin mahdollisuuksin ja halukkuuden mukaan hankitaan isompi liittymä tai sitten rajoitetaan kuormanhallinnalla lataustehoa.
 
Yritin lueskella ketjua taaksepäin ja aika vastaavia tapauksia tuntuu olevan, eli missä tuollainen hidaslataus pömpeli laitetaan vanhan lämpötolpan tilalle esim. Fibox Heat'n'Charge, jonka saisi tarvittaessa asennettua taloyhtiön jokaiselle autopaikalle.

Pari asiaa jäi kuitenkin askarruttamaan itse linjauksista homman osalta. Ajatuksena olisi tehdä yhden paikan vaihdos osakasmuutostyönä toisen halukkaan osakkaan kanssa (latauspömpelit pareittain), ja kun taloyhtiössä vanhempaa väkeä ja yleisesti kyselyn perusteella sähkisvastaisuutta.

Miten yhtiökokouksissa teillä on linjattu esim. seuraavien osalta:
- Korjausvastuu (kokonaan osakkaalle kontolle?)
- Vastuu osakkaan muuttaessa sovittuna vai kirjaus yhtiöjärjestykseen asiasta?
- Osakkaan muuttaessa rahallinen korvaus tms. laitteen investoinnista, jos/kun laite jää paikalleen?
- Yhdenvertaisuus: miten käytännössä toteutuu, jos edellytetään moisen tuplapömpelin asennusta jatkossa nykyisten tilalle, jos paikkoja on yksi per osakas?
- Laskutus: latauspaikan hankkineille yhtiöpaikan maksu (nyk. 5e/kk) + sähkö mittarista? Vanhoille "lämpötolpille" vain yhtiön paikan maksu (5e/kk) ja ilmaista "2h sähkö"? Vai joku hybridimalli?
 
Yritin lueskella ketjua taaksepäin ja aika vastaavia tapauksia tuntuu olevan, eli missä tuollainen hidaslataus pömpeli laitetaan vanhan lämpötolpan tilalle esim. Fibox Heat'n'Charge, jonka saisi tarvittaessa asennettua taloyhtiön jokaiselle autopaikalle.

Pari asiaa jäi kuitenkin askarruttamaan itse linjauksista homman osalta. Ajatuksena olisi tehdä yhden paikan vaihdos osakasmuutostyönä toisen halukkaan osakkaan kanssa (latauspömpelit pareittain), ja kun taloyhtiössä vanhempaa väkeä ja yleisesti kyselyn perusteella sähkisvastaisuutta.

Miten yhtiökokouksissa teillä on linjattu esim. seuraavien osalta:
- Korjausvastuu (kokonaan osakkaalle kontolle?)
- Vastuu osakkaan muuttaessa sovittuna vai kirjaus yhtiöjärjestykseen asiasta?
- Osakkaan muuttaessa rahallinen korvaus tms. laitteen investoinnista, jos/kun laite jää paikalleen?
- Yhdenvertaisuus: miten käytännössä toteutuu, jos edellytetään moisen tuplapömpelin asennusta jatkossa nykyisten tilalle, jos paikkoja on yksi per osakas?
- Laskutus: latauspaikan hankkineille yhtiöpaikan maksu (nyk. 5e/kk) + sähkö mittarista? Vanhoille "lämpötolpille" vain yhtiön parkkipaikan korvaus (5e/kk) ? Vai joku hybridimalli?

Onko ne autopaikat asuntoon kuuluvia, omia osakkeitaan vai vuokralla yhtiöltä?
 
Yritin lueskella ketjua taaksepäin ja aika vastaavia tapauksia tuntuu olevan, eli missä tuollainen hidaslataus pömpeli laitetaan vanhan lämpötolpan tilalle esim. Fibox Heat'n'Charge, jonka saisi tarvittaessa asennettua taloyhtiön jokaiselle autopaikalle.

Pari asiaa jäi kuitenkin askarruttamaan itse linjauksista homman osalta. Ajatuksena olisi tehdä yhden paikan vaihdos osakasmuutostyönä toisen halukkaan osakkaan kanssa (latauspömpelit pareittain), ja kun taloyhtiössä vanhempaa väkeä ja yleisesti kyselyn perusteella sähkisvastaisuutta.

Miten yhtiökokouksissa teillä on linjattu esim. seuraavien osalta:
- Korjausvastuu (kokonaan osakkaalle kontolle?)
- Vastuu osakkaan muuttaessa sovittuna vai kirjaus yhtiöjärjestykseen asiasta?
- Osakkaan muuttaessa rahallinen korvaus tms. laitteen investoinnista, jos/kun laite jää paikalleen?
- Yhdenvertaisuus: miten käytännössä toteutuu, jos edellytetään moisen tuplapömpelin asennusta jatkossa nykyisten tilalle, jos paikkoja on yksi per osakas?
- Laskutus: latauspaikan hankkineille yhtiöpaikan maksu (nyk. 5e/kk) + sähkö mittarista? Vanhoille "lämpötolpille" vain yhtiön paikan maksu (5e/kk) ja ilmaista "2h sähkö"? Vai joku hybridimalli?

Vuokralla ovat yhtiöltä

Tuo että ne on vuokralla yhtiöltä mutkistaa hommaa hieman, mutta sovittavissa tämäkin on jos hallituksessa ei ole kaikkea vastustavia änkyröitä.

Jos päädytään siihen, että osakas asennuttaa omalla kustannuksellaan yhtiön omistamalle paikalle latausmahdollisuutta niin kunnossapitorajasta pitää sopia.
Yleensä yhtiö hoitaa sähköt siihen kaapelin päähän ja osakas hoitaa itse laitteen ylläpidon kulut.

Onko ne autopaikat numeroitu asuntokohtaisesti ts. jos myyt asunnon niin saako uusi asukas sen saman paikan?
Jos on ja saa niin sittenhän pystyt hinnoittelemaan sen kulun kämpän myyntihintaan. Jos taas ei ja se paikka menee ns. jonoon niin sitten kannattaisi sopia joku käytäntö paikkojen vaihtamisesta jos yhtiössä onkin joku joka haluaisi latailla eikä jonossa seuraavana halua. Ja ellei ole, niin yhtiö lunastaa laitteen jonkinlaisella käyvällä hinnalla.

Huomioitavaa tässä on se, että sitten jos yhtiö myöhemmin "myy" tuon eteenpäin niin siinä pitää sopia sitten uudestaan kenen kunnossapitovastuulle mitäkin kuuluu, koska oletuksena se on sitten yhtiöllä kokonaisuudessaan.

Yhdenvertaisuuskysymyksestä en ihan saanut kiinni, että mitä tarkoitat.

Laskutuksen osalta kannattaa ensin varmistua siitä millainen sähkösopimus yhtiöllä on. Jos kiinteä niin läpilaskutus on paras vaihtoehto, mutta onhan noita palveluntarjoajiakin jotka tekee sen homman ja veloittaa siitä sitten (yleensä rapean) korvauksen.

Latauksen osalta sähkö on käytännössä pakko laskuttaa mittarilla, koska sitä kuluu niin paljon enemmän kuin lämmitettäessä. Periaattessahan tässä sitten tuosta vitosen maksusta pitäisi vain lataajalle antaa jonkinlaista alennusta kun se lämmityssähkön kulutus jää pois, mutta se autopaikkavastike/vuokra sisältää muutakin kuin ne lämmityssähköt, kuten sen paikan infran.
Ja jos nyt miettii että autolämmityskausi kestää vain se x kk ja jos on pelkkä moottorinlämmitin niin se ei montaa sataa wattia ole. Eli en itse näe samaa kk-maksua lataajille/lataamattomille ongelmana.
 
Tuo että ne on vuokralla yhtiöltä mutkistaa hommaa hieman, mutta sovittavissa tämäkin on jos hallituksessa ei ole kaikkea vastustavia änkyröitä.

Jos päädytään siihen, että osakas asennuttaa omalla kustannuksellaan yhtiön omistamalle paikalle latausmahdollisuutta niin kunnossapitorajasta pitää sopia.
Yleensä yhtiö hoitaa sähköt siihen kaapelin päähän ja osakas hoitaa itse laitteen ylläpidon kulut.

Onko ne autopaikat numeroitu asuntokohtaisesti ts. jos myyt asunnon niin saako uusi asukas sen saman paikan?
Jos on ja saa niin sittenhän pystyt hinnoittelemaan sen kulun kämpän myyntihintaan. Jos taas ei ja se paikka menee ns. jonoon niin sitten kannattaisi sopia joku käytäntö paikkojen vaihtamisesta jos yhtiössä onkin joku joka haluaisi latailla eikä jonossa seuraavana halua. Ja ellei ole, niin yhtiö lunastaa laitteen jonkinlaisella käyvällä hinnalla.

Huomioitavaa tässä on se, että sitten jos yhtiö myöhemmin "myy" tuon eteenpäin niin siinä pitää sopia sitten uudestaan kenen kunnossapitovastuulle mitäkin kuuluu, koska oletuksena se on sitten yhtiöllä kokonaisuudessaan.

Yhdenvertaisuuskysymyksestä en ihan saanut kiinni, että mitä tarkoitat.

Laskutuksen osalta kannattaa ensin varmistua siitä millainen sähkösopimus yhtiöllä on. Jos kiinteä niin läpilaskutus on paras vaihtoehto, mutta onhan noita palveluntarjoajiakin jotka tekee sen homman ja veloittaa siitä sitten (yleensä rapean) korvauksen.

Latauksen osalta sähkö on käytännössä pakko laskuttaa mittarilla, koska sitä kuluu niin paljon enemmän kuin lämmitettäessä. Periaattessahan tässä sitten tuosta vitosen maksusta pitäisi vain lataajalle antaa jonkinlaista alennusta kun se lämmityssähkön kulutus jää pois, mutta se autopaikkavastike/vuokra sisältää muutakin kuin ne lämmityssähköt, kuten sen paikan infran.
Ja jos nyt miettii että autolämmityskausi kestää vain se x kk ja jos on pelkkä moottorinlämmitin niin se ei montaa sataa wattia ole. Eli en itse näe samaa kk-maksua lataajille/lataamattomille ongelmana.

Hyviä pointteja. Yhdenvertaisuudella meinasin, kun tolppapaikat menee pareittain, niin jos nyt yhden paikan osakas lähtisi hankkeeseen, niin maksaisiko yksin koko lystin / vastuussa, mikäli toisen paikan osakkaalla ei ole intoja tähän lähteä. Että vastaako tuohon että "samoin ehdoin" mahdollista lähteä mukaan?
 
Missä lähiössä on noin paljon taloyhtiöitä?
Tuo heittämäni määrä taisi tarkemmin ajatellen olla turhan suuri. Onneksi siinä oli sana lähes. Muutama sata olisi kuitenkin ollut paljon parempi. Suur-Matinkylään kuuluvasta Olarista puhuin. Olarissa asuu noin 16 000 asukasta).
 

Liitteet

  • Olarin rajat.png
    Olarin rajat.png
    40,9 KB · Luettu: 10
Hyviä pointteja. Yhdenvertaisuudella meinasin, kun tolppapaikat menee pareittain, niin jos nyt yhden paikan osakas lähtisi hankkeeseen, niin maksaisiko yksin koko lystin / vastuussa, mikäli toisen paikan osakkaalla ei ole intoja tähän lähteä. Että vastaako tuohon että "samoin ehdoin" mahdollista lähteä mukaan?

Todennäköisesti se menisi niin että itse joutuu maksamaan koko lystin jos se toine osapuoli ei halua kuin edelleen lämmittää autoa.

Mutta jos joskus tilanne muuttuukin niin mielestäni pitäisi sopia ehto, että toinen osapuoli joutuu maksamaan korvauksen latauksen "aktivoinnista".

Ettei voi ensin esittää että ei ole kiinnostusta mutta sitten kun tolppa on toiminnassa niin yhtäkkiä halutaankin latailla.

Ellei jossain välissä asunto/autopaikka vaihdu ja siirry kokonaan yhtiön hallintaan jolloin sen käytöstä ja maksuista päättää sitten yhtiö.
 
Tuo että ne on vuokralla yhtiöltä mutkistaa hommaa hieman, mutta sovittavissa tämäkin on jos hallituksessa ei ole kaikkea vastustavia änkyröitä.

Jos päädytään siihen, että osakas asennuttaa omalla kustannuksellaan yhtiön omistamalle paikalle latausmahdollisuutta niin kunnossapitorajasta pitää sopia.
Yleensä yhtiö hoitaa sähköt siihen kaapelin päähän ja osakas hoitaa itse laitteen ylläpidon kulut.

Onko ne autopaikat numeroitu asuntokohtaisesti ts. jos myyt asunnon niin saako uusi asukas sen saman paikan?
Jos on ja saa niin sittenhän pystyt hinnoittelemaan sen kulun kämpän myyntihintaan. Jos taas ei ja se paikka menee ns. jonoon niin sitten kannattaisi sopia joku käytäntö paikkojen vaihtamisesta jos yhtiössä onkin joku joka haluaisi latailla eikä jonossa seuraavana halua. Ja ellei ole, niin yhtiö lunastaa laitteen jonkinlaisella käyvällä hinnalla.

Huomioitavaa tässä on se, että sitten jos yhtiö myöhemmin "myy" tuon eteenpäin niin siinä pitää sopia sitten uudestaan kenen kunnossapitovastuulle mitäkin kuuluu, koska oletuksena se on sitten yhtiöllä kokonaisuudessaan.

Yhdenvertaisuuskysymyksestä en ihan saanut kiinni, että mitä tarkoitat.

Laskutuksen osalta kannattaa ensin varmistua siitä millainen sähkösopimus yhtiöllä on. Jos kiinteä niin läpilaskutus on paras vaihtoehto, mutta onhan noita palveluntarjoajiakin jotka tekee sen homman ja veloittaa siitä sitten (yleensä rapean) korvauksen.

Latauksen osalta sähkö on käytännössä pakko laskuttaa mittarilla, koska sitä kuluu niin paljon enemmän kuin lämmitettäessä. Periaattessahan tässä sitten tuosta vitosen maksusta pitäisi vain lataajalle antaa jonkinlaista alennusta kun se lämmityssähkön kulutus jää pois, mutta se autopaikkavastike/vuokra sisältää muutakin kuin ne lämmityssähköt, kuten sen paikan infran.
Ja jos nyt miettii että autolämmityskausi kestää vain se x kk ja jos on pelkkä moottorinlämmitin niin se ei montaa sataa wattia ole. Eli en itse näe samaa kk-maksua lataajille/lataamattomille ongelmana.
Voihan sen sopia niin että vuokralainen ennallistaa paikan lähtiessään, no tässä kai haluttaisiin että vuokralainen saisi rahaa jos jättää sen tötterön paikalleen. Jos sovitaan että lähtiessä vie mennessään, niin lähdön hetkellä voi neuvotella uudestaan, onko sillä käyttöä, esi seuraavalle.


Jos ja kun taloyhtiö jossain vaiheessa niitä latauspaikkoja kuitenkin asentaa niin onko jollain vanhalla laturilla arvoa, vai vetääkö senkin vain samaan sarjaan muiden kanssa. Eli yhtiön ei kannata luvata hyvityksiä.
 
Taloyhtiössä on parkkipaikkaremontti loppusuoralla, jonka yhteydessä vedettiin sähköt ja latausvalmius infran osalta 11kwh lataukseen. Kuormanhallintaa ei ole sähkökeskuksen päässä, koska suunnittelijan mukaan sitä ei ainakaan alkuvaiheessa tarvita.

Taustajärjestelmäksi on nyt viritteillä eparking ja laitteiden osalta osakkaat ostavat omat laitteensa, jotka laitetaan muutostyönä paikalle lämmitystolpan tilalle. Laitteen pitää olla yhteensopiva eparkingin kanssa ja taloyhtiön pitää vielä hyväksyä laitemalli (mutta käytännössä mikä vaan yhteensopiva ok). Ennalta hyväksyttyjen listalle on nyt tulossa alkuun vain Zaptec Pro, mutta omasta mielestäni se on nyt turhankin hieno laite kun hinta-arvioksi on annettu 1600e asennettuna.

Olisiko täällä kokemusta hyvistä kolmivaihelatureista vastaavaan käyttöön, joissa selviäisi vaikka lähempänä 1000e hintalappua? Vai onko tämä niitä paikkoja joissa ei kannata lähteä säästelemään? Aika paljon saa kilsoja jo painella että saa edelliset bensakulut kirittyä :)

Edit: Täydennetty tekstiä
 
Viimeksi muokattu:
Taloyhtiössä on parkkipaikkaremontti loppusuoralla, jonka yhteydessä vedettiin sähköt ja latausvalmius infran osalta 11kwh lataukseen. Kuormanhallintaa ei ole sähkökeskuksen päässä, koska suunnittelijan mukaan sitä ei ainakaan alkuvaiheessa tarvita.

Taustajärjestelmäksi on nyt viritteillä eparking ja laitteiden osalta osakkaat ostavat omat laitteensa, jotka laitetaan muutostyönä paikalle lämmitystolpan tilalle. Laitteen pitää olla yhteensopiva eparkingin kanssa ja taloyhtiön pitää vielä hyväksyä laitemalli (mutta käytännössä mikä vaan yhteensopiva ok). Ennalta hyväksyttyjen listalle on nyt tulossa alkuun vain Zaptec Pro, mutta omasta mielestäni se on nyt turhankin hieno laite kun hinta-arvioksi on annettu 1600e asennettuna.

Olisiko täällä kokemusta hyvistä kolmivaihelatureista vastaavaan käyttöön, joissa selviäisi vaikka lähempänä 1000e hintalappua? Vai onko tämä niitä paikkoja joissa ei kannata lähteä säästelemään? Aika paljon saa kilsoja jo painella että saa edelliset bensakulut kirittyä :)

Edit: Täydennetty tekstiä
Onko oikeasti taloyhtiö saanut eParkingilta kuittauksen, että pihan voi lämäistä täyteen satunnaisesti erilaisia "yhteensopivia" laitteita? Toki laskutuksen ja eParking-applikaation saa toimimaan, mutta aikanaan jos kuormanhallintaa aletaan kaipaamaan, väitän että voi eParkingin koodareillakin mennä sormi suuhun. Varsinkin jos osa laitteista sattuu olemaan pilvi-ocpp:llä, osa natiivilla ocpp:llä ja osa heidän eTolppa-systeemillään.

Taloyhtiökäyttöön Easee Core lienee edullisimpia latausasemia mitä markkinoilla on, mutta ei tuokaan asennettuna ainakaan alle tonnin lähde. Joku saattaa myös kavahtaa sitä että tuossa ei ole mid-sertifioitua sähkömittaria.

Easeen ja Zaptecin miinuksia ovat, että molempien ocpp-toteutus on pilvipohjainen. Toisin sanoen operaattorilta valmistajan pilveen liikenne menee ocpp:nä ja sitten valmistajan pilvestä laitteelle jollain proprietary-virityksellä. Näiden valmistajien kohdalla kannattaa henkisesti valmistautua siihen päivään, kun keksivät alkaa veloittaa pilvensä käytöstä.

Meidän taloyhtiön latausjärjestelmä on Easeella tehty ja aikoinaan kun yhtiökokouksessa tuota esittelin, korostin sitä, että pilvi on nyt maksuton, mutta koska mikään ei pyhällä hengellä toimi, tulee joskus väistämättä se päivä, jolloin pilvi alkaa maksaa. Toivottavasti vain muutamia roposia/asema/kuukausi. Toki jos pilvipohjaisuuteen perustuvan aseman hinta on reilusti alhaisempi kuin ei-pilvipohjaisen, mahdollisen pilvimaksunkin kanssa elinkaarikustannukset varmaankin ovat yhtä suuria.

Jos 3,6 kW lataus kuitenkin riittäisi, niin yritä päästä parkkivieruskaverin kanssa sopimukseen siitä, että ostatte puoliksi vaikka Harjun valmistaman e-Tolppa-supersukolatausaseman. Pääsisi edullisimmalla ja nyt kun itse kohta pari vuotta seurannut taloyhtiölataustouhuja, niin tuo teho riittää hyvin täyssähkärinkin kotilataukseen. Semminkin kun tulevina vuosina esim. EU:n afir-asetus pitää huolen siitä, että yritysten parkkipaikoille tulee reilusti latausasemia, niin päästään hyvin äkkiä tilanteeseen, että on mahdollista lähteä kotoa töihin täydellä akulla ja taas töistä kotiin täydellä akulla, niin siinä ei kotilatausasemalta kovin suurta maksimitehoa enää tarvita. Ja jos kiire joskus harvoin tulee, niin lähimmälle pikalatausasemalle vaan.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
257 000
Viestejä
4 465 826
Jäsenet
73 879
Uusin jäsen
Torvelo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom