Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä

[Pakana]

Vaatiiko nämä siis oikeasti Wifin? eikös noissa asemissa oli sisäinen eSIM/4G mutta ilmeisesti sitä ei sitten voi käyttää? Tuo wifi vaatimus koko piha-alueelle on kyllä aika tekemätön paikka. Ilmeisesti Easeellä on erikseen saatavissa jotain tehokkaampia kuormanhallintapalikoita (tuo perus näyttää olevan max 30A) ja nämä näyttäisi olevan tässä tarjouksessa ~1000e

Tuo asemakohtainen 4g tulee äkkiä vaan kalliiksi verrattuna siihen wifiin. Siis operaattorimaksuina.

Ihan mielenkiinnosta, kuinka hemmetin iso se parkkialue on, jos sinne ei pysty wifiä järjestämään?

 

[chrisekh]

Luulisi etta ei naita tarvitse kuin enintaan kolme isollakaan parkkialueella

Intellinet AC600 Dual-band -WiFi-toistin ulkokäyttöön 79,99

Intellinet AC600 Dual-band -tukiaseman/WiFi-toistimen avulla laajennat WiFi verkon helposti ulkotiloihin.

www.verkkokauppa.com

 

[Mukava]

Tuo asemakohtainen 4g tulee äkkiä vaan kalliiksi verrattuna siihen wifiin. Siis operaattorimaksuina.

Ihan mielenkiinnosta, kuinka hemmetin iso se parkkialue on, jos sinne ei pysty wifiä järjestämään?

Noissa Easeen purkeissa on tietääkseni eSIM valmiina (sivuilla ainakin mainitsevät elinikäisen sopimuksen), mutta sitä ei sitten tosiaan voi käyttää kuin ilmeiseti puhelimen ja laturin väliseen kommunikointiin. Vai liekkö tuo vain laturin ja easeen pilven väliseen keskusteluun.

Meillä on siis 8 asunnon yhtiö jossa on siis kaksi kappaletta neljän huoneiston rivarikiinteistöjä. Tuo tekninen tila on toisen kiinteistön kellaritilojen yhteydessä. Kiinteistöjen välissä menee tämän toisen kiinteistön ajotie ja sitten toisen kiinteistön asuntojen takapihat. Autopaikat ovat siis jokaisen asunnon yhteydessä olevissa katoksissa.

Ongelmahan tässä on ettei tuonne tekniseen tilaan tule mitään yhteyttä, eli sinne pitäisi ensin hommata joku mobiilireititin (ja siihen liittymä) ja sitten sitten jaella Wifi niin että se toimisi ja kuuluisi molempiin talorykelmiin.

Eli ekstra kuluja tulisi jo tuosta liittymästä ja reitittimestä. Sen lisäksi pitäisi tietysti jonkun (luultavasti minun) myös vastata sen toiminnasta.

Tällä hetkellähän tuota kuormanhallintaa tuskin edes tarvittaisiin, kun olen ainoa jolla sähkäri ja en nyt ihan heti usko että lisää olisi kovinkaan nopeasti tulossa kovin montaa. Voi tässä tietysti (ehkä luultavastikin) käydä niin ettei muilla osakkailla ole mitään kiinnostusta asemien asennukseen, jolloin tämä menisi "osakasmuutoksena" olettaen että hallitus sen hyväksyisi. Tosin sitten kun se sallitaan yhdelle niin se tulee sallia myös muille myöhemmin jos pyyntö tulee.

Toisaalta jos tämä päätyy osakasmuutoksena tehtäväksi vain minulle, niin sittenhän se on myöhemmin hallituksen asia miettiä nämä kuormanhallinnat.

Ote meille tehdystä kartoituksesta:

Spoileri: Ote kartoituksesta

Sähköautojen latausasemat ennalta katsottuihin paikkoihin, yhteensä 8 kappaletta. Latausasema
Easee Charge, 22 kW. Asemat kytketään dynaamiseen kuormanhallintaan. Kuormanhallinta sitoo
kaikki laitehankinnat samaan valmistajaan. Usean eri valmistajan aseman käyttö vaatisi erillisen
latausoperaattorin. Kuormanhallinta vaatii WiFi-verkon, johon jokainen latausasema liitetään, eli
pihapiiriin olisi saatava kaikki autokatokset kattava WIFi-verkko.

Jokaiselta huoneistolta kaapeloidaan latausasema autokatokseen. Huoneiston keskuksen viereen
asennetaan kotelo, johon sijoitetaan asemalle tarvittava vikavirtasuojakytkin ja johdonsuojakatkaisijat.
Easee Equalizerit asennetaan tekniseen tilaan mittaamaan molempien rivitalojen pääsulakkeita.
Tällöin voidaan käyttää molemmista taloista koko jäljellä oleva kapasiteetti. Jos yhtiöön tehdään
myöhemmässä vaiheessa suurempaa sähkösaneerausta, asemien suunniteltu kaapelointi
mahdollistaa suuremman latauskapasiteetin.

Huoneisojen laskennallinen huipputeho on 39 kW. Emme saaneet verkkoyhtiöltä vastausta yhtiön
todellisesta kulutuksesta. Pääsulakkeet ovat 125A, ja syöttökaapelin koko 3x70+25. Pääsulakekoon
nosto ilman syöttökaapelin vaihtoa ei ole mahdollista. Huoneistojen sulakkeet 63A ja 80A, ja
huoneistojen syöttökaapelit ketjutettu asunnosta toiseen. Kaapelien koot 4x16mm2 ja 4x25mm2.
Myös nämä kaapelit rajoittavat kiinteistöjen sulakekoon kasvattamista.

 

[pulatunnus]

Noissa Easeen purkeissa on tietääkseni eSIM valmiina (sivuilla ainakin mainitsevät elinikäisen sopimuksen), mutta sitä ei sitten tosiaan voi käyttää kuin ilmeiseti puhelimen ja laturin väliseen kommunikointiin. Vai liekkö tuo vain laturin ja easeen pilven väliseen keskusteluun.

Jos tuolla valmiina olemisella tarkoitat että siellä valmis soppari ja yhteys valmistajan/toimittajan kautta, niin todennäköisesti jonkin pilvitoteutuksen kanssa keskustelee. Teknisesti voi toki toteuttaa suoran netin yli menevän yhteyden, mutta en sen puolesta ennusta

Valmistaja/toimittaja voi toki saada itse yhteydet edullisesti, mutta se sitten eriasia mihin hintaa tarjoaa palveluita lasiakkaille/oppukäyttäjille.

Luulisi etta ei naita tarvitse kuin enintaan kolme isollakaan parkkialueella
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/784015/Intellinet-AC600-Dual-band-WiFi-toistin-ulkokayttoon

En ole tuota koskaan kokeillut, mutta jos et tuota erityisen hyväksi hyvin perusteluin kehu, niin harkitsisin tuon osalta uudestaan.

Mielikuvana ei siis perustu omiin kokemuksiin, saati faktoihin, vaan saanut vain sellaisen olon että ei ole napannut, vaikka noita välillä pienellä rahalla ollut tarjolla. Linkatussa kaupassa tosin niukasta arvosteluja, mutta ei sekään epäluuloa poista..

 

[miloytyn]

Jos tuolla valmiina olemisella tarkoitat että siellä valmis soppari ja yhteys valmistajan/toimittajan kautta, niin todennäköisesti jonkin pilvitoteutuksen kanssa keskustelee. Teknisesti voi toki toteuttaa suoran netin yli menevän yhteyden, mutta en sen puolesta ennusta

Easeessa on tosiaan ilmainen elinikäinen 4G yhteys valmistajan pilveen varayhteytenä, ensisijainen yhteys on wifi. Kuormanhallinta ei mene tämän yhteyden kautta vaan Equalizer juttelee suoraan laturin kanssa joko wifin yli tai sitten sub-GHz radioyhteyden kautta.

 

[Pakana]

Noissa Easeen purkeissa on tietääkseni eSIM valmiina (sivuilla ainakin mainitsevät elinikäisen sopimuksen), mutta sitä ei sitten tosiaan voi käyttää kuin ilmeiseti puhelimen ja laturin väliseen kommunikointiin. Vai liekkö tuo vain laturin ja easeen pilven väliseen keskusteluun.

Meillä on siis 8 asunnon yhtiö jossa on siis kaksi kappaletta neljän huoneiston rivarikiinteistöjä. Tuo tekninen tila on toisen kiinteistön kellaritilojen yhteydessä. Kiinteistöjen välissä menee tämän toisen kiinteistön ajotie ja sitten toisen kiinteistön asuntojen takapihat. Autopaikat ovat siis jokaisen asunnon yhteydessä olevissa katoksissa.

Ongelmahan tässä on ettei tuonne tekniseen tilaan tule mitään yhteyttä, eli sinne pitäisi ensin hommata joku mobiilireititin (ja siihen liittymä) ja sitten sitten jaella Wifi niin että se toimisi ja kuuluisi molempiin talorykelmiin.

Eli ekstra kuluja tulisi jo tuosta liittymästä ja reitittimestä. Sen lisäksi pitäisi tietysti jonkun (luultavasti minun) myös vastata sen toiminnasta.

Tällä hetkellähän tuota kuormanhallintaa tuskin edes tarvittaisiin, kun olen ainoa jolla sähkäri ja en nyt ihan heti usko että lisää olisi kovinkaan nopeasti tulossa kovin montaa. Voi tässä tietysti (ehkä luultavastikin) käydä niin ettei muilla osakkailla ole mitään kiinnostusta asemien asennukseen, jolloin tämä menisi "osakasmuutoksena" olettaen että hallitus sen hyväksyisi. Tosin sitten kun se sallitaan yhdelle niin se tulee sallia myös muille myöhemmin jos pyyntö tulee.

Toisaalta jos tämä päätyy osakasmuutoksena tehtäväksi vain minulle, niin sittenhän se on myöhemmin hallituksen asia miettiä nämä kuormanhallinnat.

Ote meille tehdystä kartoituksesta:

Spoileri: Ote kartoituksesta

Sähköautojen latausasemat ennalta katsottuihin paikkoihin, yhteensä 8 kappaletta. Latausasema
Easee Charge, 22 kW. Asemat kytketään dynaamiseen kuormanhallintaan. Kuormanhallinta sitoo
kaikki laitehankinnat samaan valmistajaan. Usean eri valmistajan aseman käyttö vaatisi erillisen
latausoperaattorin. Kuormanhallinta vaatii WiFi-verkon, johon jokainen latausasema liitetään, eli
pihapiiriin olisi saatava kaikki autokatokset kattava WIFi-verkko.

Jokaiselta huoneistolta kaapeloidaan latausasema autokatokseen. Huoneiston keskuksen viereen
asennetaan kotelo, johon sijoitetaan asemalle tarvittava vikavirtasuojakytkin ja johdonsuojakatkaisijat.
Easee Equalizerit asennetaan tekniseen tilaan mittaamaan molempien rivitalojen pääsulakkeita.
Tällöin voidaan käyttää molemmista taloista koko jäljellä oleva kapasiteetti. Jos yhtiöön tehdään
myöhemmässä vaiheessa suurempaa sähkösaneerausta, asemien suunniteltu kaapelointi
mahdollistaa suuremman latauskapasiteetin.

Huoneisojen laskennallinen huipputeho on 39 kW. Emme saaneet verkkoyhtiöltä vastausta yhtiön
todellisesta kulutuksesta. Pääsulakkeet ovat 125A, ja syöttökaapelin koko 3x70+25. Pääsulakekoon
nosto ilman syöttökaapelin vaihtoa ei ole mahdollista. Huoneistojen sulakkeet 63A ja 80A, ja
huoneistojen syöttökaapelit ketjutettu asunnosta toiseen. Kaapelien koot 4x16mm2 ja 4x25mm2.
Myös nämä kaapelit rajoittavat kiinteistöjen sulakekoon kasvattamista.

Juuri tuosta easeesta en tiedä mitään, mutta teknisesti se kuormanhallinta ei internet yhteyttä tarvitse, vaan pelkkä wifi yhteys riittää, eikä sen tarvitse edes olla kovin nopea. Kuorman hallinta 4g yhteyden yli taas edellyttää aktiivista yhteyttä, eikä mikään noista "ikuisista" soppareista tuollaista kata.

Sinänsä kovin ihmeellistä kuormanhallintaa et itseksesi tarvii, joten riittää että se mahdollinen kuormanhallinta on valmiiksi mietitty ja hankit laitteen jonka siihen voi sitten myöhemmin liittää kun se on ajankohtainen. On tietysti mahdollista että sitten myöhemmin on tullut markkinoille jokin halvempi tai parempi systeemi.

 

[chrisekh]

En ole tuota koskaan kokeillut, mutta jos et tuota erityisen hyväksi hyvin perusteluin kehu, niin harkitsisin tuon osalta uudestaan.

Mulle jä hiukan epäselväksi se että mikä epäilyttää? Kyseisten purkkien laatu vai tekninen toimivuus? Ei minullakaan ole asiasta kokemusta mutta menen ajatuksella että jos purkissa lukee IP65 niin se kestää pihalla takuun ajan ja sitten on oletus että ulkona signaali kantaa sen 100m. Ainoa mikä minua noissa jännittää on se että jos yksi on master niin kuinka hyvin sen kanssa toimii kaksi slavea. varsinkin jos kaikki 3 kuulevat toisensa,

 

[pulatunnus]

Mulle jä hiukan epäselväksi se että mikä epäilyttää? Kyseisten purkkien laatu vai tekninen toimivuus? Ei minullakaan ole asiasta kokemusta mutta menen ajatuksella että jos purkissa lukee IP65 niin se kestää pihalla takuun ajan ja sitten on oletus että ulkona signaali kantaa sen 100m. Ainoa mikä minua noissa jännittää on se että jos yksi on master niin kuinka hyvin sen kanssa toimii kaksi slavea. varsinkin jos kaikki 3 kuulevat toisensa,

Laatu , tuki, toimivuus, ominaisuudet Tämä siis mielikuva mikä syntynyt, ei perustu omaan kokemukseen.

Sen olen tosin skipannut että onko siinä millaiset isäntö/orja ominaisuudet, jos meinaa tehdä langattomia siltoja. Noin yleensä kannattaa pyrkiä kaapelivetoihin, joka ei tietenkaan aina mahdollista.

Kannattaa toki myyjän kanssa keskustella millä kannattaisi rakentaa, samalla liikkeellä on monenlaisia ulkotukareita, myös suuntaavia, jos yhteys tarkoitus saada tiettyyn suuntaan. asiakas (asema) voi toki olla ympärisäteilevällä antennilla, mutta suuntauksesta voi silti olla etua. Jos silta tarkoitus tehdä, niin silloin voi molemmat olla suuntaavia, ei se kenttä voimakkuutta lisää, mutta vähentää häiriöitä ja herkempi vastaanotto.

 

[chrisekh]

Laatu , tuki, toimivuus, ominaisuudet Tämä siis mielikuva mikä syntynyt, ei perustu omaan kokemukseen.

Isällä vedin pannuhuoneeseen ~200m päähän internetin käyttämällä pistorasiaan tulevaa internetin jakajaa

TP-LINK TL-PA7017P KIT Powerline-adapteri, 2kpl 67,99

Nopea Powerline-adapteri tukee HomePlug AV/AV2 standardia. Malli käyttää MIMO (Multiple Input Multiple Output) -teknikkaa tiedonsiirtoon.

www.verkkokauppa.com

ja siinä se ajoi asiansa hyvin että sai hakepolttimen kytkettyä pilveen.

En oikein voi vastata "Laatu , tuki, toimivuus, ominaisuudet" asiaan. Lähinnä kommentoin ettei isommankaan paikoitusalueen yhdistäminen wifiin ole ongelma kunhan 50-100 metrin välein on käytössä verkkovirtaa.

 

[Esa1000]

Mitenkäs te muut jotka istutte taloyhtiön hallituksessa jossa olette pohtineet lataajilta perittävää sähkön hintaa. Minkä perusteella olette laskeneet hinnan? Itse istun taloyhtiömme hallituksessa ja olen yksi yhtiön harvoista lataajista. Tällä hetkellä veloitetaan sen verran että saadaan kulutettu sähkö katettua, mutta ei sähkönsiirtoa ja muita kiinteitä kk kuluja joita sähkölaskussa ilmenee. Veloitus kulutetun sähkön mukaan on helppo laskuttaa. Mutta, tuollaiset kiinteät kulut x€/kk jotka ovat laskulla on tietenkin hiukan vaikea laskuttaa tasapuolisesti lataajilta, ne kun kerta taloyhtiö joutuu maksamaan oli lataajia tai ei. Sähkösiirrosta voisi ehkä laskuttaa sähköveron, tämä kun kerta on suoraan yhteydessä kulutettuun sähköön, eli jos ei kukaan lataa, niin silloin ei myöskään ole sähköveroa laskulla. Ideoita?

 

[Hammer Schultz]

Eikai kiinteitä kustannuksia kannata jyvittää lataajille jos ne menisi muutenkin joka tapauksessa?

 

[Nomber]

Mitenkäs te muut jotka istutte taloyhtiön hallituksessa jossa olette pohtineet lataajilta perittävää sähkön hintaa. Minkä perusteella olette laskeneet hinnan? Itse istun taloyhtiömme hallituksessa ja olen yksi yhtiön harvoista lataajista. Tällä hetkellä veloitetaan sen verran että saadaan kulutettu sähkö katettua, mutta ei sähkönsiirtoa ja muita kiinteitä kk kuluja joita sähkölaskussa ilmenee. Veloitus kulutetun sähkön mukaan on helppo laskuttaa. Mutta, tuollaiset kiinteät kulut x€/kk jotka ovat laskulla on tietenkin hiukan vaikea laskuttaa tasapuolisesti lataajilta, ne kun kerta taloyhtiö joutuu maksamaan oli lataajia tai ei. Sähkösiirrosta voisi ehkä laskuttaa sähköveron, tämä kun kerta on suoraan yhteydessä kulutettuun sähköön, eli jos ei kukaan lataa, niin silloin ei myöskään ole sähköveroa laskulla. Ideoita?

No kai nyt siirtokin pitää laskuttaa? Sehän on ihan samanlailla ilmaistu X c/kWh kun itse energiakin samaten kun vero.

Itse hallituksessa ja sovittu että maksan sähkön, siirron ja veron siltä osin kuin niistä laskulla laskutetaan X c/kWh muodossa. En toki siis maksa perusmaksuista tai muista kiinteistä osista mitään osaa koska ne nyt maksetaan kuitenkin latasin tai en.

En tiedä oliko tämä ihan validia infoa mutta jostain luin, että yhtiö ei oikeastaan saisi laskuttaa enempää kuin mitä itse maksaa sähköstä. Ilmeisesti jos alkaisi veloittamaan enemmän niin yhtiötä alettaisiin pitämään sähkön myyjä yrityksenä tms josta sitten tulisi valtaisat veroseuraamukset ym. ongelmia. Eli sähköä voi välittää vain samaan hintaan kun itse ostaa, toki varmaan jotain pientä laskutus lisää tms voi periä jos sellaisia kuluja oikeasti muodostuu.

 

[ossid]

Mitenkäs te muut jotka istutte taloyhtiön hallituksessa jossa olette pohtineet lataajilta perittävää sähkön hintaa. Minkä perusteella olette laskeneet hinnan? Itse istun taloyhtiömme hallituksessa ja olen yksi yhtiön harvoista lataajista. Tällä hetkellä veloitetaan sen verran että saadaan kulutettu sähkö katettua, mutta ei sähkönsiirtoa ja muita kiinteitä kk kuluja joita sähkölaskussa ilmenee. Veloitus kulutetun sähkön mukaan on helppo laskuttaa. Mutta, tuollaiset kiinteät kulut x€/kk jotka ovat laskulla on tietenkin hiukan vaikea laskuttaa tasapuolisesti lataajilta, ne kun kerta taloyhtiö joutuu maksamaan oli lataajia tai ei. Sähkösiirrosta voisi ehkä laskuttaa sähköveron, tämä kun kerta on suoraan yhteydessä kulutettuun sähköön, eli jos ei kukaan lataa, niin silloin ei myöskään ole sähköveroa laskulla. Ideoita?

Kk-maksua ei tietenkään jyvitetä, koska se menee joka tapauksessa.

Mutta kyllähän nyt energia+siirto+verot pitää veloittaa toteutuneen mukaan ja nehän on helppo lukea suoraan sähkölaskulta.

Jos siirtoa tai veroja ei veloiteta, taloyhtiön muut osakkaat maksaa osan lataajien kuluista.

Tämä kannattaa kyllä korjata mahdollisimman pian ja ehkä jopa takautuvasti, sillä jos itse en lataisi niin nostaisin kyllä äläkän yhtiössä.

 

[kaarlos]

En tiedä oliko tämä ihan validia infoa mutta jostain luin, että yhtiö ei oikeastaan saisi laskuttaa enempää kuin mitä itse maksaa sähköstä. Ilmeisesti jos alkaisi veloittamaan enemmän niin yhtiötä alettaisiin pitämään sähkön myyjä yrityksenä tms josta sitten tulisi valtaisat veroseuraamukset ym. ongelmia. Eli sähköä voi välittää vain samaan hintaan kun itse ostaa, toki varmaan jotain pientä laskutus lisää tms voi periä jos sellaisia kuluja oikeasti muodostuu.

Tämä onkin mielenkiintoinen, muistelen että meidän yhtiössä sovittiin joku sentin / kWh lisäkustannus noita sähkömittareiden tarkistuksista ja laskutuksesta aiheutuvia kuluja kattamaan. Täytynee tiedustella isännöitsijältä ja muilta hallituksen jäseniltä pitäisikö meidän muuttaa nuo pikemminkin kiinteiksi kuluiksi.

 

[ossid]

Tuohan ratkeaa sillä, että yhtiökokouksessa päätetään hallituksen esityksestä vastike lataajille, joka kattaa mittareiden lukemisesta ja laskutuksesta syntyvät kulut.

Toki jos autopaikasta kerätään sen lisäksi normaali erillinen vastike joka kattaa autonlämmityssähkön niin kannattaa miettiä asia, ettei kerätä perusteettomasti samasta asiasta päällekkäistä vastiketta.

Omassa yhtiössä, jossa olen PJ läpilaskutetaan sähköenergia+siirto+verot mutta lataajilta vastiketta ei kerätä erikseen, koska autokatospaikasta menee vastike, joka kattaa katoksen ylläpidon ja lämmityssähköt(lämmityspistorasia jäi normaalisti edelleen käyttöön).

 

[kaarlos]

Toki jos autopaikasta kerätään sen lisäksi normaali erillinen vastike joka kattaa autonlämmityssähkön niin kannattaa miettiä asia, ettei kerätä perusteettomasti samasta asiasta päällekkäistä vastiketta.

Tämä on validi pointti. Tällä hetkellä järjestely on sellainen että asukas saa asennuttaa sähkömittarillisen latauspistokkeen omalle autopaikalleen, josta tosiaan sitten huoltoyhtiön tyypit käyvät ottamassa lukeman ja laskutus tehdään realisoituneen kulutetun sähkön keskihinnan perusteella.

Edit: Aika niche hommaa vielä, taitaa 3 lataajaa olla nyt 30 asunnon yhtiössä.

 

[Esa1000]

Aika samoilla linjoilla olen teidän kanssa. Meidän täytyy yhtiössä ruveta laskuttamaan myös sähkönsiirrosta aiheutuvat verot, mutta ei kiinteitä kk maksuja. Kiitokset vastanneille.

 

[pulatunnus]

Osa yhtihöissä tekee sopimuksen palveluntarjoajan kanssa , joka sitten laskuttaa käyttäjää, toimii varsinkin kohteissa joissa ei omaa osakaspaikkaa, plussaa vielä se että ihan sama mihin ja kuka sen energian käyttää.

Perinteisesti autopaikan sähkönkulutus on asuntoyhtiöissä kuulunut paikan vuokraan/vastikkeeseen (akanaan kaikille edullisempaa)

Jos tavoite ja ohje on että yhtiön pitää kohdella tasapuolisesti osakkaita ja laskuttaa käytöstä riippuvat jutut käytön mukaan, niin varsinkin nyky tolppa (lautas, lämmmitys) käytössä ne erot voi olla niin isoja että käytönmukaan. paikan vuokraan kiinteätkulut, joissa ei kulutus näyttele roolia, ja muut sitten toteutuneen kulutuksen mukaan. Ja pyrkiä siihen että vastaa todellista. Varsinkin jos päätetään investoinneista niin tässä mietittävää, kannattaa ainakin varautua että käyttäjäkohtaisesti realiaikainen mittaus (ainakin optio) jossa optiot rajapintoihin. Jos vain kulutus kk tasolla, ja yhtiömaksaa energiasta mitä sattuu, niin laskuttaako piikki, vai keskihinnalla.

Jos ei osakaspaikkoja, niin yhtiöstä paljon riippuuu paljonko se paikan vuokra on, osassa voi olla aika nimellinenkin , verrattuna käypään hintaan, oli se sitten kustannustapohjaista tai markkinahintaa.

 

[Pakana]

Kyllä taloyhtiö voi ottaa siitä sähköstä "katettakin" sillä perusteella että se käytetään ylläpitoon. Tosin tasapuolisempaa olisi se ylläpito laskuttaa todellisten kulujen mukaan.

 

[Mukava]

Easee saanut myyntikiellon Ruotsissa:

Laddbox får försäljningsförbud | Elsäkerhetsverket

Elsäkerhetsverket har nu fattat beslut i ett ärende som ingår i ett projekt där laddboxar till elbilar har granskats. Totalt har sex av de vanligaste modellerna på marknaden granskats vilket har lett till ett beslut om försäljningsförbud.

www.elsakerhetsverket.se

 

[pulatunnus]

Easee saanut myyntikiellon Ruotsissa:

https://www.elsakerhetsverket.se/om-oss/press/nyheter/2023/laddbox-far-forsaljningsforbud/

Jos oikein ymmärsin niin Easee Home ja Easee Charge ja syynä se että puuttuu DC vikavirtasuojaus. Jos samoja toteutuksi myyty Suomessa (toteutukset ilman ko vikavirtaa), niin eikö ne ole täälläkin määräysten vastaisia asennuksia ?

 

[Mukava]

Jos oikein ymmärsin niin Easee Home ja Easee Charge ja syynä se että puuttuu DC vikavirtasuojaus. Jos samoja toteutuksi myyty Suomessa (toteutukset ilman ko vikavirtaa), niin eikö ne ole täälläkin määräysten vastaisia asennuksia ?

Kyllähän ne on koko EU:ssa standardien vastaisia. Suomessa vaan ei ole ainakaan vielä asiasta mainittu, vaikkakin järjestöissä asioista onkin puhuttu (lähde: Tuukka Heikkilä)

 

[pulatunnus]

Kyllähän ne on koko EU:ssa standardien vastaisia. Suomessa vaan ei ole ainakaan vielä asiasta mainittu, vaikkakin järjestöissä asioista onkin puhuttu (lähde: Tuukka Heikkilä)

Miten asentajat ovat tuon ratkaiseet, asentaneet erillisen vikavartasuojan ?

 

[Mukava]

Miten asentajat ovat tuon ratkaiseet, asentaneet erillisen vikavartasuojan ?

Eihän sitä ole ratkaistu millään tavalla tällä hetkellä. Suomessakin noita on varmasti jokunen myyty ja asennettu. Pallo on nyt sitten Easeellä että miten meinaavat asian ratkaista. Toistaiseksi kielletty vasta Ruotsissa mutta tuskin tuo pelkkään ruotsiin jää jos mitään ei kuulu.

 

[Naftalan]

Jos oikein ymmärsin niin Easee Home ja Easee Charge ja syynä se että puuttuu DC vikavirtasuojaus. Jos samoja toteutuksi myyty Suomessa (toteutukset ilman ko vikavirtaa), niin eikö ne ole täälläkin määräysten vastaisia asennuksia ?

Ainakin gigantin sivujen mukaan Essee homessa on B-tyypin vikavirtasuoja. Valehtelevatko vai onko Suomessa paremmat laitteet myynnissä?

 

[Mukava]

Ainakin gigantin sivujen mukaan Essee homessa on B-tyypin vikavirtasuoja. Valehtelevatko vai onko Suomessa paremmat laitteet myynnissä?

Ilmeisesti tässä on nyt vähän epätietoa onko valmistaja oikonut/lukenut standardeja väärin vai tulkitseeko viranomainen standardeja eri tavalla:

"The reason for the sales ban is that there is no ground fault breaker solution and DC protection that meets the requirements of the standards for which the equipment is declared.
- The manufacturer has used an electronic circuit breaker solution instead of an electromechanical one. There is a risk that the earth-fault breaker does not always trip when and as it should, says Joel Lee Antman, inspector at the Swedish Electrical Safety Authority.
A charging station must also have DC protection which ensures that the earth-fault circuit breaker works as it should. DC is an abbreviation that stands for direct current."

EDIT: Ilmeisesti virallinen raportti odotettavissa parin viikon sisällä.

 

[pulatunnus]

Ilmeisesti tässä on nyt vähän epätietoa onko valmistaja oikonut/lukenut standardeja väärin vai tulkitseeko viranomainen standardeja eri tavalla:

Mites noissa tavis vikavirtasuojauksissa, eikö ei mekaaniset kadonneet markkinoilta kun standartimääräyksiä(?) päivitettiin.

Ainakin gigantin sivujen mukaan Essee homessa on B-tyypin vikavirtasuoja. Valehtelevatko vai onko Suomessa paremmat laitteet myynnissä?

Tuo selittää sitten sen miksi menneet asentajilta läpi, (asennustestaus). jos kyse siitä että se on mutta toteutus väärä.

 

[Mukava]

Easeen suomen maahantuojan tiedote koskien Easeen tilannetta Ruotsissa. TUKES odottelee siis suomen osalta Easeen vastinetta ja toimenpiteitä ennenkuin suomessa aletaan asiaa tutkimaan lisää

Easee ja Ruotsin Elsäkerhetsverket

Ruotsin Elsäkerhetsverket (sähköturvallisuusvirasto) on viimeisten viikkojen aikana toteuttanut tarkistuksia kuudelle eri sähköauton latausasemalle, muun muassa Easee latausasemille. Elsäkerhetsverket pyysi Easeelta tarkennusta siitä miten Easee asemien turvallisuusstandardit sekä...

www.efuel.fi

 

[timppeli]

Tämä onkin mielenkiintoinen, muistelen että meidän yhtiössä sovittiin joku sentin / kWh lisäkustannus noita sähkömittareiden tarkistuksista ja laskutuksesta aiheutuvia kuluja kattamaan. Täytynee tiedustella isännöitsijältä ja muilta hallituksen jäseniltä pitäisikö meidän muuttaa nuo pikemminkin kiinteiksi kuluiksi.

Minusta on outoa että laskutuslisä yms. määräytyisi latauksen määrän mukaan. Ei kai 200kWh laskun kirjoittaminen ole sen vaikeampaa kuin 10kWh?

Meillä laskun tekee ja lähettää isännöitsijä, ja he laskuttavat laskutuslisän lataajalta, erillisellä laskulla joka menee isännöitsijätoimiston tilille. Se toinen lasku on maksu ladatusta sähköstä (+ siirto + verot), ja menee taloyhtiön tilille.

kWh lukeman laskua varten isännöitsijälle toimittaa lataaja, ja isännöitsijä laskuttaa mittarin tarkistuksesta vain jos ei jostain syystä usko lataajan ilmoitusta, ja käy sen takia tarkistamassa kWh määrän itse latausasemasta. Toki ei siinä paljoa mieltä olisi yrittää fuskata koska kWh-mittaria ei pysty lataaja peukaloimaan, joten menisi se lataussähkö maksuun joka tapauksessa esim. viimeistään silloin jos luopuu autopaikasta tai muuttaa pois. Silloin isännöitsijä voisi tehdä viimeisen tarkistuskäynnin latausasemalle, ja tarkistaa ettei mitään jäänyt maksamatta.

 

[kaarlos]

Minusta on outoa että laskutuslisä yms. määräytyisi latauksen määrän mukaan. Ei kai 200kWh laskun kirjoittaminen ole sen vaikeampaa kuin 10kWh?

Joo, en ole eri mieltä. Muistaakseni 2017 tuosta joku päätös tehtiin, en ollut tuolloin itse hallituksessa. Meillä on 2 tai 3 osakasta tuollaisen asennuttanut vasta tähän mennessä.

 

[Mukava]

Easeen tiedote, valittavat siis päätöksestä oikeusteitse

Tema: Myndigheter | Easee Norge

easee.com

 

[Habazon]

Minusta on outoa että laskutuslisä yms. määräytyisi latauksen määrän mukaan. Ei kai 200kWh laskun kirjoittaminen ole sen vaikeampaa kuin 10kWh?

Meillä laskun tekee ja lähettää isännöitsijä, ja he laskuttavat laskutuslisän lataajalta, erillisellä laskulla joka menee isännöitsijätoimiston tilille. Se toinen lasku on maksu ladatusta sähköstä (+ siirto + verot), ja menee taloyhtiön tilille.

kWh lukeman laskua varten isännöitsijälle toimittaa lataaja, ja isännöitsijä laskuttaa mittarin tarkistuksesta vain jos ei jostain syystä usko lataajan ilmoitusta, ja käy sen takia tarkistamassa kWh määrän itse latausasemasta. Toki ei siinä paljoa mieltä olisi yrittää fuskata koska kWh-mittaria ei pysty lataaja peukaloimaan, joten menisi se lataussähkö maksuun joka tapauksessa esim. viimeistään silloin jos luopuu autopaikasta tai muuttaa pois. Silloin isännöitsijä voisi tehdä viimeisen tarkistuskäynnin latausasemalle, ja tarkistaa ettei mitään jäänyt maksamatta.

Yksi vaihtoehto on hommata laitauslaitteet sellaiselta toimijalta joka mahdollistaa etäyhteyden latureihin jolloin laskuttaja voi katsoa lukemat suoraan latureista.

 

[Pakana]

Mites noissa tavis vikavirtasuojauksissa, eikö ei mekaaniset kadonneet markkinoilta kun standartimääräyksiä(?) päivitettiin.

Elektroniset vikavirtasuojat kiellettiin, koska ne eivät toimi jännitteettömänä.

Tuollaisessa sähköauton laturissa tuo on vielä jossainmäärin järkevä peruste, koska se sähkö voi tulla sieltä akusta, normaalissa kiinteistösähkössä tuo perustelu on aika surkea.

Sinänsä tuo easee ei ole kyllä ainoa valmistaja jolla tuollainen vikis on latauslaitteessa, mutta se on merkittävä eurooppalainen valmistaja jota voidaan tuosta helposti kurittaa.

 

[afterii]

Millaisia kustannuksia tyypeillä on tullut talonyhtiön latausaseman asennuksesta ?

Syksylle valmistuu kerrostalo uudiskohde, jonka parkkihalliin on valittu latausasemaksi Harju Elekter A5333-20-002 , hintaan 2900€ sisältäen latausaseman ja asennuksen alveineen.

Tähän valintaan ei ole oikein osakkeenomistajana vaikutusvaltaa, kun keskeneräinen kohde. Myöskin keskeneräisen uudiskohteen takia ei ole ARA-tuen piirissä, joka voisi alentaa kustannuksia. Nopeesti googlailtuna tuo vaikuttaa ihan pätevältä asemalta tuo, joskin on hieman kyllä enemmän hintaa kun olin aluksi ajatellut.

Muut speksit mitä tuon latausaseman ja asennuksen yhteydessä luvataan:

- Asema ohjelmoidaan osaksi kokonaisjärjestelmää, jolloin käytetty sähkö jolloin sähkökulutus menee osakkaan sähkölaskulle saadaan laskuettua käyttäjältä -> tuleekohan tähän joku eParkingin sovellus väliin?
- Aasema tulee autopaikalle perusjärjestelmän lisäksi, jolloin autopaikalla on käytössä myös lohkolämmitys ja schuko-latausmahdollisuus
- Järjestelmän kokonaiskuormaa hallitaan järjestelmän toimesta käyttäjien suhteessa, mikä voi vaikuttaa
saatavan virran määrään
- Asennus katsotaan paikkakohtaisesti oleviin rakenteisiin tai tolppaan

EI varmaan oikein ole vaihtoehtoa kuin ottaa tuo, varmaan menisi muuten kikkailuksi jos pyytäisi vetämään vain infran ja myöhemmin asentelisi oman aseman jos se olisi edes mahdollista?

 

[0nanias]

EI varmaan oikein ole vaihtoehtoa kuin ottaa tuo, varmaan menisi muuten kikkailuksi jos pyytäisi vetämään vain infran ja myöhemmin asentelisi oman aseman jos se olisi edes mahdollista?

En usko että on mahdollista asennella muita kuin eparking -yhteensopivia latureita koska se olisi saatava etolpan kuormanhallinnan ja kulutusseurannan piiriin jotta sähkön kulutus saadaan kohdennettua käyttäjään.

 

[ossid]

Millaisia kustannuksia tyypeillä on tullut talonyhtiön latausaseman asennuksesta ?

Syksylle valmistuu kerrostalo uudiskohde, jonka parkkihalliin on valittu latausasemaksi Harju Elekter A5333-20-002 , hintaan 2900€ sisältäen latausaseman ja asennuksen alveineen.

Tähän valintaan ei ole oikein osakkeenomistajana vaikutusvaltaa, kun keskeneräinen kohde. Myöskin keskeneräisen uudiskohteen takia ei ole ARA-tuen piirissä, joka voisi alentaa kustannuksia. Nopeesti googlailtuna tuo vaikuttaa ihan pätevältä asemalta tuo, joskin on hieman kyllä enemmän hintaa kun olin aluksi ajatellut.

Muut speksit mitä tuon latausaseman ja asennuksen yhteydessä luvataan:

- Asema ohjelmoidaan osaksi kokonaisjärjestelmää, jolloin käytetty sähkö jolloin sähkökulutus menee osakkaan sähkölaskulle saadaan laskuettua käyttäjältä -> tuleekohan tähän joku eParkingin sovellus väliin?
- Aasema tulee autopaikalle perusjärjestelmän lisäksi, jolloin autopaikalla on käytössä myös lohkolämmitys ja schuko-latausmahdollisuus
- Järjestelmän kokonaiskuormaa hallitaan järjestelmän toimesta käyttäjien suhteessa, mikä voi vaikuttaa
saatavan virran määrään
- Asennus katsotaan paikkakohtaisesti oleviin rakenteisiin tai tolppaan

EI varmaan oikein ole vaihtoehtoa kuin ottaa tuo, varmaan menisi muuten kikkailuksi jos pyytäisi vetämään vain infran ja myöhemmin asentelisi oman aseman jos se olisi edes mahdollista?

Tärkeintä tässä kohtaa olisi mielestäni varmistua siitä, että kaikki asennettava rauta olisi OCPP mukaista. Tällöin on edes teoriassa mahdollista tulevaisuudessa taloyhtiön toimesta kilpailuttaa latauspalvelun tarjoaja. Tai jos muiden tulevien osakkaiden kanssa on mahdollista vaikuttaa yhtiön toimintaan, niin saada mahdollisimman pian aito kilpailutus tarjoajien välille.

Jos kyse on ns. gryndikohteesta eli perustajaurakoitsija käyttää yhtiössä käytännössä äänivaltaa suhteellisen pitkään, heillä lienee diili(hyvät saunaillat) etolpan kanssa että etolppa saa myydä yhtiölle jatkossa hyvällä profitilla palvelua minimieffortilla. Vendor lock käytännössä siis etolpalle tiedossa.

Hintahan on suhteellisen hävytön jos kyseessä on uudiskohde ja päästään puhtaalta pöydältä toteuttamaan järjestelmää kaapelointeineen. Vastaavia järjestelmiä tarjoaa hyvin monet toimijat ja OCPP tuki on ihan arkipäivää.

 

[afterii]

En usko että on mahdollista asennella muita kuin eparking -yhteensopivia latureita koska se olisi saatava etolpan kuormanhallinnan ja kulutusseurannan piiriin jotta sähkön kulutus saadaan kohdennettua käyttäjään.

Jes, pitää kyllä selvittää miten tuo ratkaisu toteutetaan

Tärkeintä tässä kohtaa olisi mielestäni varmistua siitä, että kaikki asennettava rauta olisi OCPP mukaista. Tällöin on edes teoriassa mahdollista tulevaisuudessa taloyhtiön toimesta kilpailuttaa latauspalvelun tarjoaja. Tai jos muiden tulevien osakkaiden kanssa on mahdollista vaikuttaa yhtiön toimintaan, niin saada mahdollisimman pian aito kilpailutus tarjoajien välille.

Jos kyse on ns. gryndikohteesta eli perustajaurakoitsija käyttää yhtiössä käytännössä äänivaltaa suhteellisen pitkään, heillä lienee diili(hyvät saunaillat) etolpan kanssa että etolppa saa myydä yhtiölle jatkossa hyvällä profitilla palvelua minimieffortilla. Vendor lock käytännössä siis etolpalle tiedossa.

Hintahan on suhteellisen hävytön jos kyseessä on uudiskohde ja päästään puhtaalta pöydältä toteuttamaan järjestelmää kaapelointeineen. Vastaavia järjestelmiä tarjoaa hyvin monet toimijat ja OCPP tuki on ihan arkipäivää.

Kyseessä on kauppakeskuksen parkkihalli, mistä osa muutetaan uudiskohteen asuntojen pitkäaikaiseen pysäköintikäyttöön , mutta silti tuo hinta kuulostaa suhteellisen korkealta. Oletuksena paikalta löytyy SCHUKO-pistokeelliset latauspisteet (3,6kW latausteholla)

Ja ehdottomasti osakkeenomistajan haluan varmistua, että miten tuohon valintaan on päädytty ja millaisia muita vaihtoehtoja on ollut tarjolla. Ja latauslaitteet pitää olla kyllä OCPP-protokolan mukaisia tai muuten ollaan sidottuina just tuohon eTolpan ratkaisuun operaattorin osalta.

 

[AeshmA]

Millaisia kustannuksia tyypeillä on tullut talonyhtiön latausaseman asennuksesta ?

Syksylle valmistuu kerrostalo uudiskohde, jonka parkkihalliin on valittu latausasemaksi Harju Elekter A5333-20-002 , hintaan 2900€ sisältäen latausaseman ja asennuksen alveineen.

Tähän valintaan ei ole oikein osakkeenomistajana vaikutusvaltaa, kun keskeneräinen kohde. Myöskin keskeneräisen uudiskohteen takia ei ole ARA-tuen piirissä, joka voisi alentaa kustannuksia. Nopeesti googlailtuna tuo vaikuttaa ihan pätevältä asemalta tuo, joskin on hieman kyllä enemmän hintaa kun olin aluksi ajatellut.

Muut speksit mitä tuon latausaseman ja asennuksen yhteydessä luvataan:

- Asema ohjelmoidaan osaksi kokonaisjärjestelmää, jolloin käytetty sähkö jolloin sähkökulutus menee osakkaan sähkölaskulle saadaan laskuettua käyttäjältä -> tuleekohan tähän joku eParkingin sovellus väliin?
- Aasema tulee autopaikalle perusjärjestelmän lisäksi, jolloin autopaikalla on käytössä myös lohkolämmitys ja schuko-latausmahdollisuus
- Järjestelmän kokonaiskuormaa hallitaan järjestelmän toimesta käyttäjien suhteessa, mikä voi vaikuttaa
saatavan virran määrään
- Asennus katsotaan paikkakohtaisesti oleviin rakenteisiin tai tolppaan

EI varmaan oikein ole vaihtoehtoa kuin ottaa tuo, varmaan menisi muuten kikkailuksi jos pyytäisi vetämään vain infran ja myöhemmin asentelisi oman aseman jos se olisi edes mahdollista?

Edelliselle sivulle olinkin kirjoitellut kuinka itsekin loppuvuodesta valmistuvasta uudiskohteesta asunnon ostin, niin pidin rakennuttajan suuntaan painostusta, jotta latausasiat saataisiin jo heti rakennusvaiheessa kuntoon.
Aluksi oli siis tulossa joku 2,3kW ylihintainen lämmitys-/latausrasia, mutta tuon painostuksen ansiosta sinne on nyt tulossa tällaiset 3,7kW laatikot Fibox Heat’n’Charge Power Sähköauton latauspiste kahdelle autolle 1x16
Mitään välikäsiä ei siis tule olemaan, jolloin laskutus hoituu ilmoittamalla kulutusmittarin lukema jonkin ajan välein (ei vielä ole tarkempaa ohjeistusta). Itse latausasemasta joutuu maksamaan puolet ja naapuripaikan omistaja sitten toisen puolikkaan. Latausäly sitten taas pitää olla auton päässä.

Tuollainen 2900€ 11kW asema kuulostaa hieman yliampuvalta ns. kotilataukseen, että kyllä itse koittaisin pitää vielä näin rakennusvaiheessa meteliä yllä, että tuosta saataisiin järkevä ja kohtuuhintainen.
Toki jos etäohjaus/-luku pitää olla ja 11kW lataustehoa, niin valikoima on rajoitetumpi.

 

[pulatunnus]

Edelliselle sivulle olinkin kirjoitellut kuinka itsekin loppuvuodesta valmistuvasta uudiskohteesta asunnon ostin, niin pidin rakennuttajan suuntaan painostusta, jotta latausasiat saataisiin jo heti rakennusvaiheessa kuntoon.
Aluksi oli siis tulossa joku 2,3kW ylihintainen lämmitys-/latausrasia, mutta tuon painostuksen ansiosta sinne on nyt tulossa tällaiset 3,7kW laatikot Fibox Heat’n’Charge Power Sähköauton latauspiste kahdelle autolle 1x16
Mitään välikäsiä ei siis tule olemaan, jolloin laskutus hoituu ilmoittamalla kulutusmittarin lukema jonkin ajan välein (ei vielä ole tarkempaa ohjeistusta). Itse latausasemasta joutuu maksamaan puolet ja naapuripaikan omistaja sitten toisen puolikkaan. Latausäly sitten taas pitää olla auton päässä.

Tuollainen 2900€ 11kW asema kuulostaa hieman yliampuvalta ns. kotilataukseen, että kyllä itse koittaisin pitää vielä näin rakennusvaiheessa meteliä yllä, että tuosta saataisiin järkevä ja kohtuuhintainen.
Toki jos etäohjaus/-luku pitää olla ja 11kW lataustehoa, niin valikoima on rajoitetumpi.

Uudiskohteessa ihan ykkönen se että se perus infra kunnossa (*, valmiudet tukevampaan lataukseen, ja ei rajoituksia mittaukseen. Eli saa sen kaipaamansa lataustehon ja sähkömittaus hetkellisen kulutuksen mukaan, omalla sopparilla tai yhtiön. (pörssisähkö ym dynaamisella hinnoittelulla käyttäjä voi tarvita sen tarkan erottelun, vaikka menisi omasta liittymästä)

Perus töihin ja takaisin ajelia pärjää pienelläkin teholla, mutta talouksia on erilaisia, ja talouksissa voi olla useampia autoja, jälkimmäisessä jos ei kaikille latauspaikkaa, niin nopeus voi olla lisäarvo. samoin kuin "piirimyyjä" joka haluaa täyden akun aamulla.

Isolle teholle voi myöhemmin tarvetta jos kuormanjako/sähköhinnoittelu rajoittaa latausaikoja.


(*
Kaikki se joka jälkikäteen kallista asentaa, mutta rakentamisen yhteydessä kohtuurahalla toteutettavissa. Itse asemaan investointi ehkä kannattaa ajoittaa tarpeen mukaan/tukien mukaan.

Syksylle valmistuu kerrostalo uudiskohde, jonka parkkihalliin on valittu latausasemaksi Harju Elekter A5333-20-002 , hintaan 2900€ sisältäen latausaseman ja asennuksen alveineen.

Tuosta en tiedä, mutta brändi on tunnettu siitä että halvinta kuraa suomalisittain halvalla.

 

[HengaHox]

Hieman vaikean kautta näitä kotilatauksia mietitään. Punainen 3x16A voimarasia johonkin auton parkkipaikan lähelle/autotalliin niin sitten saa laittaa haluamansa latauslaitteen siihen kiinni. Bonuksena voimarasiaa voi käyttää ihan mihin vaan laitteeseen mikä vaatii 3 vaihetta.

 

[AeshmA]

Hieman vaikean kautta näitä kotilatauksia mietitään. Punainen 3x16A voimarasia johonkin auton parkkipaikan lähelle/autotalliin niin sitten saa laittaa haluamansa latauslaitteen siihen kiinni. Bonuksena voimarasiaa voi käyttää ihan mihin vaan laitteeseen mikä vaatii 3 vaihetta.

Tämä taitaa taas olla sieltä toisesta ääripäästä, eli liiankin yksinkertaistettu. Toiminee ehkä jossain omakotitalon pihassa, mutta taloyhtiössä pitää huomioida mm. infran kestävyyttä, kuormantasausta, kulutusmittauksen toteutusta (tuollaisessa kun käyttäjä voisi jättää mittarin kokonaan asentamatta) jne.

 

[pulatunnus]

Hieman vaikean kautta näitä kotilatauksia mietitään. Punainen 3x16A voimarasia johonkin auton parkkipaikan lähelle/autotalliin niin sitten saa laittaa haluamansa latauslaitteen siihen kiinni. Bonuksena voimarasiaa voi käyttää ihan mihin vaan laitteeseen mikä vaatii 3 vaihetta.

Taloyhtiössä vähän enemmän huomioitavia asioita kun omakotitalokohteissa.

Turvallisuus, laskutus, kuormanhallinta. Yhtiöitä on karkeasti paritalosta satojen asuntojen yhtiöihin. Aitaamattomisti ulkoruuduista, hallin kautta omiin talleihin.

 

[Tege]

Hieman vaikean kautta näitä kotilatauksia mietitään. Punainen 3x16A voimarasia johonkin auton parkkipaikan lähelle/autotalliin niin sitten saa laittaa haluamansa latauslaitteen siihen kiinni. Bonuksena voimarasiaa voi käyttää ihan mihin vaan laitteeseen mikä vaatii 3 vaihetta.

Voimarasia kuluu kun siitä revitään laitteita edestakaisin ja se taas voi johtaa että tulee oikosulku.

Lisäksi pitää huomioida sulakekoot ja tarvitaanko muuta.

 

[HengaHox]

Tämä taitaa taas olla sieltä toisesta ääripäästä, eli liiankin yksinkertaistettu. Toiminee ehkä jossain omakotitalon pihassa, mutta taloyhtiössä pitää huomioida mm. infran kestävyyttä, kuormantasausta, kulutusmittauksen toteutusta (tuollaisessa kun käyttäjä voisi jättää mittarin kokonaan asentamatta) jne.

Taloyhtiössä vähän enemmän huomioitavia asioita kun omakotitalokohteissa.

Turvallisuus, laskutus, kuormanhallinta. Yhtiöitä on karkeasti paritalosta satojen asuntojen yhtiöihin. Ulkoruuduista, hallin kautta omiin talleihin.

Kuormanhallinnan ja mittauksen saa rakennettua ennen rasiaa, riippumatta asennettavasta laitteesta.

Voimarasia kuluu kun siitä revitään laitteita edestakaisin ja se taas voi johtaa että tulee oikosulku.

Lisäksi pitää huomioida sulakekoot ja tarvitaanko muuta.

Kuluu toki jos irroittelee, mutta vakituisessa autonlatauskäytössä sitä ei irroitella kovin usein. Itse 4 vuoden aikana en ole kertaakaan irroittanut, joten hyvin se kestää. Ja jotta saisi oikosulun aikaiseksi, täytyisi rasiaa kuluttaa harvinaisen paljon. Pistoke ei enää pysy rasiassa jos se on niin kulunut. Muutaman kerran kun sitä käyttää jonkun kompuran kanssa niin ei ongelmaa. Taloyhtiössä tätä tilannetta ei tule ikinä vastaan.

Sulakekoot rasian mukaan, jos täällä puhutaan että täytyy laittaa 11kW laite uudiskohteeseen niin ihan samat sulakkeet sinne tulee kuin kiinteään asennukseen.

Toki itsellä oli ajatuksena nimenomaan omakotitalo. Taloyhtiöissä on omat koukerot, välillä logiikan vastaiset.

 

[pulatunnus]

Kuormanhallinnan ja mittauksen saa rakennettua ennen rasiaa, riippumatta asennettavasta laitteesta.

Mittauksen saa ennen rasiaa, ja rasian voi olla lukittu jne.

Kuormanhalinta on laturin heiniä.

16A tai isompi 3 vaihe rasia voi olla jossain yhtiössä toimia, esim paritalo, jossa asukkaan oman mittauksen takana, tosin ei silloinkaan ihan ehdoton kunkku. Mutta jos kvuitellaan tilanne missä ei laturia valittu ja sähkäri käymässä ja touhuaa sellaista missä sen voimavirtarasian laitto sujuu näppärästi, niin mikä ettei. Sehän voi olla ihanhyvä jos tilapäistä tarvetta, esim sähkärianoppi tulee pidemmäksaikaan omine latureineen.

Mutta nyt mennään jo aika kauaksi yleisestä taloyhtiö latausinfra suunnitelusta.

Kuluu toki jos irroittelee, mutta vakituisessa autonlatauskäytössä sitä ei irroitella kovin usein. Itse 4 vuoden aikana en ole kertaakaan irroittanut, joten hyvin se kestää. Ja jotta saisi oikosulun aikaiseksi, täytyisi rasiaa kuluttaa harvinaisen paljon. Pistoke ei enää pysy rasiassa jos se on niin kulunut. Muutaman kerran kun sitä käyttää jonkun kompuran kanssa niin ei ongelmaa. Taloyhtiössä tätä tilannetta ei tule ikinä vastaan.

Idea kai se että sen nimenomaan saa irroitettua, ei jätetä maahan, aidalla, tolpan ympärille.

Taloyhtiöden asukkaiden mielikuvitus on joskus hmm... Ne kun on yhteisiä niin kunnioitus pienempi, ja sivullisetkaan ei taloyhtiöiden alueita kunnioita sen vertaa kuin OK pihoja.

 

[HengaHox]

Mittauksen saa ennen rasiaa, ja rasian voi olla lukittu jne.

Kuormanhalinta on laturin heiniä.

16A tai isompi 3 vaihe rasia voi olla jossain yhtiössä toimia, esim paritalo, jossa asukkaan oman mittauksen takana, tosin ei silloinkaan ihan ehdoton kunkku. Mutta jos kvuitellaan tilanne missä ei laturia valittu ja sähkäri käymässä ja touhuaa sellaista missä sen voimavirtarasian laitto sujuu näppärästi, niin mikä ettei. Sehän voi olla ihanhyvä jos tilapäistä tarvetta, esim sähkärianoppi tulee pidemmäksaikaan omine latureineen.

Mutta nyt mennään jo aika kauaksi yleisestä taloyhtiö latausinfra suunnitelusta.

Idea kai se että sen nimenomaan saa irroitettua, ei jätetä maahan, aidalla, tolpan ympärille.

Taloyhtiöden asukkaiden mielikuvitus on joskus hmm... Ne kun on yhteisiä niin kunnioitus pienempi, ja sivullisetkaan ei taloyhtiöiden alueita kunnioita sen vertaa kuin OK pihoja.

Kuormanhallinta on laturin heiniä siinä mielessä että se voi säätää lataustehoa, mutta sille laturille voi tuoda sen ohjaustiedon kaapelia pitkin, tai sitten kylmästi sammuttaa laite keskukselta releen avulla. Useimmiten ei kuitenkaan näin tehdä.

Tuo että ei jätetä maahan, kuulostaa outolle sillä kyllähän se laite silti asennetaan seinään. Ei puhuta mistään tilapäislataamisesta vaan ihan vakituisesta.

Tässä on toki ratkaisuja yhtä monta kuin on taloyhtiöitä.

Omakotitaloon suosittelen tuota voimarasiaa ehdottomasti.

 

[pulatunnus]

Tuo että ei jätetä maahan, kuulostaa outolle sillä kyllähän se laite silti asennetaan seinään. Ei puhuta mistään tilapäislataamisesta vaan ihan vakituisesta.

tuon voimavirta rasiaan kytkemisen vahvuutena pidin sitä että asukas voi käyttää omaa laturiaan.

Jos tehdään kiinteitä asennuksia, niin kiinteässä sähkökytkennässä on etunsa, eikä ole enään kustannusjuttu, voi olla jopa edullisempi.

Omakotitalo asujan motiivi voi olla tee se itse asennus, päätös prosessi voi ehkä sisältää vain puolison tai vanhempien luvan.

 

[HengaHox]

tuon voimavirta rasiaan kytkemisen vahvuutena pidin sitä että asukas voi käyttää omaa laturiaan.

Jos tehdään kiinteitä asennuksia, niin kiinteässä sähkökytkennässä on etunsa, eikä ole enään kustannusjuttu, voi olla jopa edullisempi.

Omakotitalo asujan motiivi voi olla tee se itse asennus, päätös prosessi voi ehkä sisältää vain puolison tai vanhempien luvan.

Asiakas voi käyttää omaa laturiaan ja asentaa sen seinään. Kiinteä asennus on halvempi jos laitteet asennetaan samalla kertaa kuin johdot vedetään. Jos paikalle asennetaan vain valmius, asukas voi itse ruuvata laitteen seinään (tai isännöitsijä) ja laittaa pistokkeen voimarasiaan, kunhan laite on myyty valmiiksi pistokemallisena. Paikalle ei enää tarvita sähköalan ammattilaista. Jos asenentaan valmius mutta ei voimarasiaa, täytyy sähkärin tehdä vielä kytkennät ja mittaukset.

 

[eurokeitai]

Hieman vaikean kautta näitä kotilatauksia mietitään. Punainen 3x16A voimarasia johonkin auton parkkipaikan lähelle/autotalliin niin sitten saa laittaa haluamansa latauslaitteen siihen kiinni. Bonuksena voimarasiaa voi käyttää ihan mihin vaan laitteeseen mikä vaatii 3 vaihetta.

Taloyhtiössä se kuormanhallinta ja sähkön mittaus on kaiken A ja O. Jos on 16 autopaikka, 16X11kW voimavirtarasiaa tarkoittaa taloyhtiön liitymää pitää kasvataa 176kW edestä - tämä ei ole realistista, eikä järkevää. Omakotitaloasukas voi päättää ettei sauno samalla kuin lataa autoaan, taloyhtiössä asia pitää olla automatisoitu. Sähkön voi mitata ennen voimavirtarasiaa, mutta se vaatii sitten käsin lukemista. Kuormanhallintaa voimavirtarasiaan kytkettävät laturit ei osaa, ja vaikka osaisivatkin, pitäisi kaikkien taloyhtiössä olevien laturien olla yhteensopivia saman kuormanhallintajärjestelmän kanssa.

2900€ on silti aivan liikaa 3.6kW laturista taloyhtiökäyttöön. ~1000€ luokkaan pitäisi saada jo ihan hyviä kuormanhallinnalla ja mittarilla varustettuja 11kW latureita, joiden luulisi kelpaavaan taloyhtiökäyttöön.

 

[pulatunnus]

Asiakas voi käyttää omaa laturiaan ja asentaa sen seinään. Kiinteä asennus on halvempi jos laitteet asennetaan samalla kertaa kuin johdot vedetään. Jos paikalle asennetaan vain valmius, asukas voi itse ruuvata laitteen seinään (tai isännöitsijä) ja laittaa pistokkeen voimarasiaan, kunhan laite on myyty valmiiksi pistokemallisena. Paikalle ei enää tarvita sähköalan ammattilaista. Jos asenentaan valmius mutta ei voimarasiaa, täytyy sähkärin tehdä vielä kytkennät ja mittaukset.

Jos kyse paritalosta, niin ehkä, ehkä ei.
Mutta jos nyt puhutaan isommassa kuvassa taloyhtiöistä, niin se seinä ei nyt ole mitenkään itsestään selvä ja autopaikan haltija ei noin lähtökohteisesti kiinittele seinään , tolppaa mitä sattuu. Ja kustannusäästö vähän niin ja näin.

Toki omalla kohdalla olisi toki hienoa jos 32 voimavirta ja siihen voisi viritellä millaisen laturin haluaa, ja siinä vieressä boxi jossa sulakkeet/johdonsuoja/vikavirrat, mittarit, ja rajapinnat kuorman hallinnalle jne. Ja lupa rakentaa mitä haluaa. Tosin en sille pistrasialle isoa arvo antaisi, vaan sille että saa tehdä mitä haluaa