Mitä sun siis pitäisi nähdä? Olet omien sanojesi mukaan tehnyt luovutuksia rahastosta 2,5k€:llä niin se tonnin myynti suli siinä. Olisit voinut myydä vain 999,99€:llä.
Se on muuten tasan 1000e millä saa myydä verottomasti, eli ei ole sama sanamuoto kuin esim. lahjaverossa missä täytyy juuri jäädä sentin rajan alle. Toki menee vaikeaksi vääntää tuo sentilleen oikeaksi.
Tästä tuli mieleen kun ei ole itse vielä tullut myytyä. Paljonko tuosta 2,5k menee veroa? Lasketaan voitosta niin mistä näkee sen voiton osuuden tuosta summasta?
Ei ole siis 1000€ voittoa vaan voi olla vaikka 99% tappiolla olevia osakkeita mitä 1000€ edestä niin seuraavasta 1€ ylimenevästä myynnistä mikä voitolla 30% veroja voiton osuudesta. Järkevin on siis myydä 950€ edestä lappua mikä on eniten voitolla niin verohyöty isoin.
Kyllä se siellä näkyy palveluntarjoajalla kun selailet vähän sivuja. Vähintään näkyy ostohinta ja tämän hetkinen arvo niin voi itse ynnäillä...
Sehän tietty riippuu siitä mitä myy. Nordnetissä ainakin "Sivuni" / "Raportit" / "Ostoerittäin" on yksi paikka mistä tuon saat lasketuksi.
Hieman huonosti esitin asian, eli en voittoa ole tehnyt 2,5k€ vertaa. Ollut kk säästäjä parisen vuotta ilman kotiutuksia ja eikä ole kovin montaa satasta voittoa tullut.
Ei sillä voiton määrällä ole väliä. 1000e on se raja mitä voit myydä verottomasti vuodessa. Tähän lasketaan myös esim. kryptot. Olet nyt myynyt 1500e sen yli.
nonni, eli reisille meni, kiitos selvennyksestä. Sitten ei väliä voi hurskastella enemmänkin samaan syssyyn ulos.
Nyt kannattaa sit myydä tappiolla olevia myös, niin vältyt veroilta. Toki erilaisia vähennyksiä pystyy tehdä, jolla pienet voitot kuittaa
Ja jos haluat silti pitää samaa painoa tappiolla olevista salkussasi niin myy väliviikolla ja osta takaisin tammikuun puolella.
Ellei satu muutenkin harjoittamaan päiväkauppaa. Toki silloin olisi varmaan mennyt tonni jo muutenkin
Kun myyn vain osan rahastoni osuuksista. Miten Nordnetissä voin valita rahastoni osuuksista tappiolla olevat osuudet? Kohdassa ”myy” antaa vain mahdollisuuden myydä tietyn % osuuden omistuksesta.
Jos sulla on monta eri rahastoa valitset sen rahaston mikä on tappiolla ja myyt sitä. Yksittäisen rahaston sisältä et voi myydä mitään tiettyä osaketta vaan ne kulkee pakettina eli rahastona.
Ei tässä kysytty mahdollisuutta myydä yksittäisiä osakkeita rahastosta, vaan tietyt ostoerät. Se on lainsäädännön mukaan mahdollista, mutta välittäjät ei ole sitä juuri toteuttanut. Seligson on ainut, jonka tiedän tukevan ostoerien valitsemista.
Arvo-osuustililtä myydessä noudatetaan aina FIFOa, eli et voi valita minkä erän myyt, vaan verotuksen kannalta myyntiin menee aina ne laput, mitkä sinulla on ollut pisimpään.
Mistä tämä lainsäädännöllinen mahdollisuus FIFOsta poikkeamiseen tulee, ja miksi verottajan ohje on asiasta eri mieltä (kohta 23.3)?
www.vero.fi
Kuten linkkaamasi verottajan ohje (kohta 1, kolmas kappale) kertoo, sijoitusrahastoja ei yleensä osteta arvo-osuustilille, jolloin ei myöskään tuo arvo-osuustilin rajoitus päde, eli kuuluvat ohjeen kohtaan 23.2.Mistä tämä lainsäädännöllinen mahdollisuus FIFOsta poikkeamiseen tulee, ja miksi verottajan ohje on asiasta eri mieltä (kohta 23.3)?
Arvopaperien luovutusten verotus
Vai onko Seligsonilla jotain yksilöitäviä rahasto-osuus lappuja?
Seligsonin tapauksessa ostoerät listataan lunastustoimeksiantosivulla. Ne ovat yksilöitävissä tapahtumanumerolla. Mitään fyysisiä lappuja ei ole.
Tän tästä saa kun veivaa vaan ETF:illä niin unohtuu "tavallisten" rahastojenkin hyvät puolet, ja rahastosta tulee vain synonyymi ETF:lle.
Nordea on tukenut myös varmaan koko sen ajan, kun verkkopankissa on rahastoja voinut myydä.
Muistaakseni luovutusvoitto ei voi muodostaa pääomatulojen alijäämää eli siitä ei voi saada alijäämähyvitystä. Eli et saisi vähennystä ansiotulojen veroista. Muut pääomatuloista tehtävät vähennykset voisivat alijäämähyvityksen synnyttää.
Kuten yllä jo kirjoitin, tappioita voi vähentää veronalaisesta osingosta, mutta ei suinkaan veroista. (Ja lisäksi tappiot voi vähentää muustakin veronalaisesta pääomatulosta). Hyvin harva vähennys kohdistuu veroihin - poikkeuksena esim. kotitalousvähennys. Yleensä vähennys kohdistuu tuloihin.
Mainitaan vielä knoppitietona että yritykset eivät voi vähentää luovutustappioita osingoista tämä koskee jostain syystä vain yksityishenkilöitä.
Finserve Global Security Fund I SEK R
Noilla lähtötiedoilla ei yhtään lainaa ja 200K€ täältä sopivimpiin: https://www.kauppalehti.fi/porssi/korot/talletuskorot
Pakko vielä vastata itselleni kun en huomannut, tässä on näköjään juoksevat kulut Nordnetin kalleimmasta päästä, 2,25%
SP500 ja ISO4. Miten noiden välillä painottaa niin oma valinta. Sen verran sp500 ja ISO4, että ei yöunet mene sijoituksia miettiessä. ISO4/TLT tosin saattaa karata nopsaan arvoille missä tuotto laskee merkittävästi. FED juuri lupaili kolmea koronlaskua 2024 vuodelle.
www.morningstar.fi
Ihan ensimmäisenä laittaisin koko rahan vuodeks korkeekorkoselle ja miettisin sen aikaa asiaa.
Ihan ekana ostaa sen kämpän niin isolla lainalla kun pankki myöntää ja tyrkkää rahat jonnekin bank norwegian tai vastaavalle isokorkoiselle tilille. Siinä on sit lähelle lainakorkoa vastaava korkotuotto ja saa aikaa miettiä. Karkeesti varmaan lopuilleen lainaa kannattaa ottaa sen verran, että palkasta lyhenee laina sellasta tahtia ettei elämänlaatuun vaikuta, esim 100k€ lainaa ja lyö sit 300k€ s&p500 etf:ään
Tästä puuttuu se olennainen eli kauanko tuota rahaa on varmuudella tarkoitus pitää sijoituksissa ennen kuin sitä saatetaan tarvia muualle.
Varmaan nykyisillä koroilla velaton asunto, ja loput sit sijoittaa. Sijoitustuotoista kun joutuu maksamaan veroja, mutta korkojen välttämisestä ei, niin ero tuottojen välillä pienenee. Varmaan indeksirahastot on sijoittamisessa hyvä idea, jos ei tykkää käyttää siihen aikaa. Osan voi myös laittaa talletustilille, jos löytää jonkun jossa on järkevä korko.
Otetaas pienli laskuharjoitus niin alkuperäinen postaaja voi funtsia eroa.
Noilla oletuksilla ero tuotossa ei tosiaan ole kovin suuri, ehkä suurimpana erona asunnon osto ilman lainaa on pienempiriskisempi vaihtoehto. Lisäksi tällä hetkellä lainojen kokonaiskorko on enemmän kuin 3,5% ja voi olla, ettei tulevina vuosikymmeninä päästä enää yhtä hyviin sijoitustuottoihin kuin viimeisten 30 vuoden aikana.
Onko tuo järkevää? Eli otat 100k lainaa josta maksat viitekoron, marginaalin ja kulut, ja pistät korkeakorkoiselle, josta luultavasti saat heikomman tuoton? Euriborit 3,9%, marginaali vaikka 0,7% niin ollaan 4,6%:ssa (+ muut kulut). Säästötileiltä taitaa saada ehkä 3,75% tällä hetkellä miinus verot. Eli ei tuosta saa millään tavalla kannattavaa kun vaihtoehto on maksaa sillä säästötilillä olevalla rahalla se laina pois jolloin käteen jää enemmän.
Tosiaan jos lainan korko on 4,6% niin sijoitusten pitäisi tuottaa 6,6% ennen kuin pääsee edes omilleen...
Joo, nyt juuri kokonaiskorko ei ole tuollaisella tasolla, mutta jo nyt on näköpiirissä pientä maltillistumista koroissa, joten ajattelin tuon kuvastavan hyvin lähitulevaisuuden trendiä. Onhan se mahdollista, että korot laskevat enemmänkin, tai että ne ovat osan ajasta korkeammalla tasolla.
Missasit sen, että kun asuntolaina on luonteeltaan aina halvempaa kuin vaikkapa erillinen sijoituslaina, niin tällöin kohtuuhintaisella "vivulla" sijoittaminen on helpompaa, mikäli raha ei ole takaisin maksetussa lainassa. Jos ajattelet nyt vaikkapa tilannetta, että sulla olisi asuntolainaa maksettavana ja vaikkapa 10k€ ylimääräistä rahaa. Ylimääräisellä lainalyhennyksellä lukitset tuolle 10k€ summalle tuoton siihen korkoon missä asuntolaina mahtaa ollakin ja tuolta ajalta saat sit sijoiteltavaa enemmän kun et maksa palkasta niin isosti korkoja. Jos se raha on sulla kokoajan sijoitettuna, niin saat siitä korkoa korolle tuottoa koko summalle, mitä yrität ottaa kiinni sijoittamalla pieniä summia kuukausittain.
Asia ei ole noin yksinkertainen, koska esimerkiksi pitkän aikavälin sijoituksissa sulla tulee käytettäväksi hankintameno-olettama, jolloin todella isot kertyneet tuotot korkoa korolle, eivät mene verolle koko voiton arvolla ja toisaalta sillä realisoimattomalla tuotolla saat ikäänkuin ilmaista lainaa hakemaan lisätuottoja.
No näin itsekin olen asian miettinyt, vaikka en ole tarkemmin laskenut. Kiitoksia siis.
Mutta tuossa nimenomaan ei sijoitettu rahaa osakkeisiin, vaan koko lainasumma laitettiin heikompikorkoiselle säästötilille. Tossa sille lainarahalle saadaan tasan huonompi tuotto kuin lainan kulu. Mitään muuta vaikutusta tuolle ei ole.
Joo, toki, mutta tuossa olikin varmaan ideana ottaa pieni hengähdystauko asioiden punnitsemiseksi ennen kuin tehdään ratkaisu sijoitus vs lainalyhennys.
Okei, jos kyse oli jostain väliaikaisesta asiasta, niin ok, silloin kustannus ei tule kohtuuttomaksi. Tuo ei oikein käynyt ilmi kaarlosin viestistä. Mutta sanoisin, että parempi tehdä saman tien se lopullinen päätös allokaatiosta ja sen mukaan hakea laina.
Oliko kysyjän sijoitushorisontti 30 vuotta?
Varsinkin jos tekee sijoituksia säännöllisesti. Silloin pisinkin kuoppa lyhenee sen suhteen, milloin pääsee omilleen ja ajoittamisen merkitys kutistuu.
