Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Hajautetulla osake sijoittamisella pitkällä aikavälillä ei ole korkea riski. Yritä vaikka sp500 indeksistä löytää sellainen kohta, jossa sijoittamalla olisi tappiolla 30v päästä.

Mutta kysymys onkin, että tuottaako riittävästi että kannattaa lainan lyhentämisen sijaan. Ei ole 30v aikaväli, mutta nopeasti katsottuna 1990->2010 aikavälillä SP500 nousi suunnilleen 330->1100 eli tuotto oli 6% paikkeilla vuosittain. 2010 jälkeen tuottoa on taas tullut reippaasti, kun nyt indeksi on ~4700 mutta jatkuuko moinen kasvu enää?
 
Mutta kysymys onkin, että tuottaako riittävästi että kannattaa lainan lyhentämisen sijaan. Ei ole 30v aikaväli, mutta nopeasti katsottuna 1990->2010 aikavälillä SP500 nousi suunnilleen 330->1100 eli tuotto oli 6% paikkeilla vuosittain. 2010 jälkeen tuottoa on taas tullut reippaasti, kun nyt indeksi on ~4700 mutta jatkuuko moinen kasvu enää?

Ja tuohon osingot päälle. Ollaan muutama prosentti paremmassa tilanteessa. Noin 8,5%:ssa jos oikein katsoin.

Mutta musta nämä kahden pisteen väliset tuotot ovat aika yhtä tyhjän kanssa. Parempi olisi ottaa keskiarvo sille, mitä tuolla välillä voisi tienata kun sijoittaa säännöllisesti. Tai valitsee kaksi satunnaista pistettä (antavat aika samanlaisen tuloksen).
 
Ja tuohon osingot päälle. Ollaan muutama prosentti paremmassa tilanteessa. Noin 8,5%:ssa jos oikein katsoin.

Mutta musta nämä kahden pisteen väliset tuotot ovat aika yhtä tyhjän kanssa. Parempi olisi ottaa keskiarvo sille, mitä tuolla välillä voisi tienata kun sijoittaa säännöllisesti. Tai valitsee kaksi satunnaista pistettä (antavat aika samanlaisen tuloksen).

Niinhän se on, että kahden pisteen välisiä tuottoja ei kannata liikaa katsella.

Mutta 2010 jälkeen indeksin tuotto on toisaalta ollut epätavallisen suurta aiempaan historiaan verrattuna. Muistaakseni olen myös lukenut arveluita siitä, että tulevaisuudessa ei ole odotettavissa yhtä suuria tuottoja kuin viimeisen 30 vuoden aikana, syinä mm. että globalisaatio on jo tapahtunut, ja voi joissain tapauksissa ottaa takapakkiakin (suurvaltakilpailu yms.), minkä lisäksi väestö vanhenee maailmanlaajuisesti ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat tulevat enemmän esiin. Pitää katsoa jos löytäisin asiasta hyvän artikkelin.

EDIT: Tässä tuntuu unohtuvan että asuntolainan lyhennys on käytännössä riskitöntä tuottoa, totta kai osakesijoitusten pitäisikin tuottaa paremmin. Mutta kannattaako ottaa se 6,6% vastaava varma tuotto, vai esim. 8,5% tuotto-odotus riskillä että sijoitusväli sattuu osumaan huonosti?
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa jo hypättiin 30v -> 20v ja siitä vielä 10v. Tuosta kun hyppää 1v niin löytyy vielä pahempia.

No katsotaan sitten aikaa ennen 90-lukua, Google ei suoraan näyttänyt kovin pitkälle niin siksi en ottanut näitä esimerkiksi. Esim. 1960->1990 oli kutakuinkin 55->330 ja 1950->1980 18->120 eli reilua kuutta prosenttia. Arvot siis ilman inflaatiokorjausta.


Mutta pointti oli minulla tosiaan se että, osakesijoittamista on turha puhua vaarallisena ja pelottavana korkean riskin hommana. Useinhan näissä puheissa on taustalla joku oma/tutun huono kokemus, kun ostettu nokiaa huipulta all in kaikki omat ja lainatut rahat ja myyty kuukauden päästä pohjalta ja tehty itsari päälle kun panttina ollut talo lähti alta.

Näinhän se menee, ja sinänsä olen samaa mieltä, mutta puhe ei ollutkaan tästä. Vaan siitä, kannattaako nykyisellä korkotasolla sijoittaa velkavivulla, eikä se ole ollenkaan yhtä itsestäänselvä asia.
 
Eli ei tuosta saa millään tavalla kannattavaa kun vaihtoehto on maksaa sillä säästötilillä olevalla rahalla se laina pois jolloin käteen jää enemmän.

Mutta ehkä missasin jotain oleellist?
Joo, en väitä missään nimessä että tuo olisi rahallisesti tuottavampaa, ehkä enemmänkin mielenrauhaa tarjoava ratkaisu. Pointtina on että se vähentää riskiä kun raha pysyy likvidimpänä pidempään, tuleehan siinä tukkaan se joku prosentti vuodessa mutta valtaosa pääomasta on tarvittaessa irroitettavassa muodossa.
 
Lasketaanko veronkierroksi, jos loppuvuodesta myy tonnilla pois eniten voitolla olevia osakkeita ja ostaa ne samat osakkeet sitten samantien uudestaan takaisin? Ja jos lasketaan veronkierroksi, niin kuinka pitkä väli täytyy olla uudelleenostoon ettei se olisi veronkiertoa?

Ja lasketaanko tähän 1000 euron verottomaan myyntiin myös rahasto-osuudet ja ETF:t, vai pelkästään osakkeet?
 
Lasketaanko veronkierroksi, jos loppuvuodesta myy tonnilla pois eniten voitolla olevia osakkeita ja ostaa ne samat osakkeet sitten samantien uudestaan takaisin? Ja jos lasketaan veronkierroksi, niin kuinka pitkä väli täytyy olla uudelleenostoon ettei se olisi veronkiertoa?
Ei lasketa, kunhan et osta samana päivänä takaisin.

Ja lasketaanko tähän 1000 euron verottomaan myyntiin myös rahasto-osuudet ja ETF:t, vai pelkästään osakkeet?
Ymmärtääkseni näiden lisäksi myös osingot. Korjatkoot joku, jos olen väärässä.
 
Lasketaanko veronkierroksi, jos loppuvuodesta myy tonnilla pois eniten voitolla olevia osakkeita ja ostaa ne samat osakkeet sitten samantien uudestaan takaisin? Ja jos lasketaan veronkierroksi, niin kuinka pitkä väli täytyy olla uudelleenostoon ettei se olisi veronkiertoa?

Ja lasketaanko tähän 1000 euron verottomaan myyntiin myös rahasto-osuudet ja ETF:t, vai pelkästään osakkeet?

Kunhan ei osta samana päivänä takaisin niin on ok.
 
No katsotaan sitten aikaa ennen 90-lukua, Google ei suoraan näyttänyt kovin pitkälle niin siksi en ottanut näitä esimerkiksi. Esim. 1960->1990 oli kutakuinkin 55->330 ja 1950->1980 18->120 eli reilua kuutta prosenttia. Arvot siis ilman inflaatiokorjausta.

Kerran jo mainittiin että ko. indeksistä puuttuu osingot jotka on osapuilleen 2%/vuosi.

Eli olet nyt kaivanut N kpl ajanjaksoja ja paskimmillaan ne on vastannut verokorjattuna lainankuluja eli aina ja joka tarkasteluvälillä olet saanut vähintään osingot ”ilmaiseksi” kaupanpäälle.
 
Tosiaan jos lainan korko on 4,6% niin sijoitusten pitäisi tuottaa 6,6% ennen kuin pääsee edes omilleen...
Historiaan peilaten en löisi vetoa että 12 kk Euribor on 4% seuraavat 10 vuotta.

1702582872453.png
 
Kerran jo mainittiin että ko. indeksistä puuttuu osingot jotka on osapuilleen 2%/vuosi.

Eli olet nyt kaivanut N kpl ajanjaksoja ja paskimmillaan ne on vastannut verokorjattuna lainankuluja eli aina ja joka tarkasteluvälillä olet saanut vähintään osingot ”ilmaiseksi” kaupanpäälle.

Niin "paskimmillaan" eli poislukien parhaiten tuottaneet viimeiset reilu 10 vuotta?

Toki olet oikeassa, että osingot tulee päälle, mutta totta kai isompiriskisen sijoituksen pitääkin tuottaa paremmin että koko touhussa on mitään järkeä.

Historiaan peilaten en löisi vetoa että 12 kk Euribor on 4% seuraavat 10 vuotta.

1702582872453.png

Näyttäisi se silti olleen keskimäärin yli 3% ennen finanssikriisiä tuon käyrän mukaan. Aika näyttää mistä tulee uusi normaali...
 
Korko etf:lla voi tehdä voittoa vaikka korkotasot laskisivat. TLT/ISO4:sta, jos on kauhonut syksyn korkohuipuista niin oletettavasti hyvä ostos laskeviin korkoihin. Kuukausituotto(korkoon perustuva osinko) toki laskee, mutta etf:n arvo nousee.

En usko, että nollakorkoihin palataan, mutta on tlt:ssa nousuvaraa vielä ja tulee jotain tuottoa kuukausittain arvonnousun päälle. TLT:t mitä kauhoin syksyllä salkkuun nyt 9.4% arvokkaammat kuin ostohetkellä. Olisi tuohon velkarahallakin voinut lähteä, JOS uskoi vakaasti korkohuipun olleen lähellä. Käytössä olevien sijoituspankkien sijoituslainat tosin sellaisilla koroilla etten niihin viitsi lähteä kun kaikki uudet sijoitukset enemmän riskin vähentämistä eikä niinkään maksimaalisen voiton tavoittelua.

Syksyllä ostetut tlt:t vauhdissa
1702585064923.png


Uskoisin, että TLT:ssa vielä ihan hyvin nousuvaraa olettaen että korko palaa jonnekin 2% tasolle tulevien vuosien aikana.

1702585118704.png
 
Viimeksi muokattu:
Kuten linkkaamasi verottajan ohje (kohta 1, kolmas kappale) kertoo, sijoitusrahastoja ei yleensä osteta arvo-osuustilille, jolloin ei myöskään tuo arvo-osuustilin rajoitus päde, eli kuuluvat ohjeen kohtaan 23.2.
Hetkinen... "sijoitusrahastoja ei yleensä osteta arvo-osuustilille" Mitähän nyt en ymmärrä? Itsellä ollut rahastoja AOT tilillä iät ja ajat. Minusta tuo on kyllä hieman väärin yleistetty.
 
Hetkinen... "sijoitusrahastoja ei yleensä osteta arvo-osuustilille" Mitähän nyt en ymmärrä? Itsellä ollut rahastoja AOT tilillä iät ja ajat. Minusta tuo on kyllä hieman väärin yleistetty.

Ei noita ns. perinteisiä rahastoja säilytetä oikeasti Euroclearin arvo-osuustilillä, vaan niiden omistukset ovat vain merkintöjä välittäjän omassa järjestelmässä, vaikka välittäjän käyttöliittymä ne samassa näkymässä arvo-osuuksien kanssa näyttäisi.

Yleisesti ottaen vain vaihdettaviin arvopapereihin perustuvat rahastot (eli ETF-muotoiset rahastot) säilytetään arvo-osuustilillä. Ns. perinteiset rahastot eivät ole tällaisia. Et pysty näitä osuuksia myymään tai siirtämään kellekään, vaan ainoa mahdollisuus niiden lunastamiseen on se, että liikkeeseenlaskija lunastaa osuutesi. Tämä on vahva merkki siitä, etteivät kyseessä ole arvo-osuustilillä olevat arvo-osuudet.

Tässä nyt voi olla tietenkin tulkintaeroja, mitä sillä arvo-osuustilillä kukin tarkoittaa... Itse tarkoitan sillä tiukkaa määritelmää eli arvo-osuusjärjestelmän mukaista arvo-osuustiliä, jota Euroclear Finland ylläpitää. Oletan, että verottaja tulkitsee asian myös näin.
 
Yleisesti ottaen vain vaihdettaviin arvopapereihin perustuvat rahastot (eli ETF-muotoiset rahastot) säilytetään arvo-osuustilillä

Ja näistäkin vain Helsingin pörssissä listatut ETF:t. Ulkomaiset ETF:t sitten jossain alisäilyttäjän tilillä, joka ei teknisesti ole (Suomen) AOT.
 
Ei noita ns. perinteisiä rahastoja säilytetä oikeasti Euroclearin arvo-osuustilillä, vaan niiden omistukset ovat vain merkintöjä välittäjän omassa järjestelmässä, vaikka välittäjän käyttöliittymä ne samassa näkymässä arvo-osuuksien kanssa näyttäisi.

Yleisesti ottaen vain vaihdettaviin arvopapereihin perustuvat rahastot (eli ETF-muotoiset rahastot) säilytetään arvo-osuustilillä. Ns. perinteiset rahastot eivät ole tällaisia. Et pysty näitä osuuksia myymään tai siirtämään kellekään, vaan ainoa mahdollisuus niiden lunastamiseen on se, että liikkeeseenlaskija lunastaa osuutesi. Tämä on vahva merkki siitä, etteivät kyseessä ole arvo-osuustilillä olevat arvo-osuudet.

Tässä nyt voi olla tietenkin tulkintaeroja, mitä sillä arvo-osuustilillä kukin tarkoittaa... Itse tarkoitan sillä tiukkaa määritelmää eli arvo-osuusjärjestelmän mukaista arvo-osuustiliä, jota Euroclear Finland ylläpitää. Oletan, että verottaja tulkitsee asian myös näin.

Ja näistäkin vain Helsingin pörssissä listatut ETF:t. Ulkomaiset ETF:t sitten jossain alisäilyttäjän tilillä, joka ei teknisesti ole (Suomen) AOT.

Ahaa. Itsellä Nordnetin AOT tilillä muutama rahasto. Nämä vastauksenne selvensi asiaa. Eipä ole tullut ajatelleeksi. Kiitokset molemmille selvennöksestä!
 
Vähemmän seuraillut nyt keskustelua ja Nordnetin tarjontaa, joten kysytäänpä: onko EUNL+IS3N vielä se yleinen suositus? Vai onko Nordnetissä jotain uutta mullistavaa (ETF:issä nimenomaan)?
 
Vähemmän seuraillut nyt keskustelua ja Nordnetin tarjontaa, joten kysytäänpä: onko EUNL+IS3N vielä se yleinen suositus? Vai onko Nordnetissä jotain uutta mullistavaa (ETF:issä nimenomaan)?
Itse sijoitan tuohon komboon mutta olen miettinyt kyllä jos luopuisi noista aasian markkinoista, ei menesty niin hyvin kuin tuo eunl. Taisi olla vielä yksi ETF missä on samassa nuo kehittyneet ja kehittyvät markkinat niin siihen sijoittamalla ei tarvitsisi kahta etf:ää jos välttämättä haluaa aasian painotusta. En muista sen nimeä, joku kertokoot.
 
Taisi olla vielä yksi ETF missä on samassa nuo kehittyneet ja kehittyvät markkinat niin siihen sijoittamalla ei tarvitsisi kahta etf:ää jos välttämättä haluaa aasian painotusta. En muista sen nimeä, joku kertokoot.

Muistelet varmaankin tätä: iShares MSCI ACWI UCITS ETF USD (Acc) (IUSQ)

Se on nykyään ihan hyvä vaihtoehto passiiviselle sijoittajalle, joka haluaa sijoittaa koko maailmaan mukaanlukien kehittyneet ja kehittyvät markkinat. Ei tarvitse miettiä millä painotuksella kumpaakin ostaa, kun yhden rahaston ratkaisussa molemmat ovat mukana markkinapainojensa mukaisesti. Kulut 0,20%.
 
Onkos Nordnetin kuukausisäästövalikoimassa jotain fiksua Nasdaq-indeksituotetta?
LYMS taitaa olla jossain määrin suosittu, mutta taitaa olla synteettinen, mistä joku joskus kehoitti pysymään kaukana. SXRV löytyy vähän isommilla kuluilla, mutta hinta kuukausisäästämisen kannalta on sen verta tyyris ettei nyt ihan jokakuukautiseen sijoittamiseen sovellu, eikä jaksaisi satunnaiskuukausien kanssa säästää muiden kuukausisuunnitelmien kylkeen.

Muita hyviä vaihtiksia?
 
Täytyy nyt kyllä antaa pyyhkeitä seligsonille: ILMOITUS SIJOITUSRAHASTON LAKKAUTTAMISESTA – Seligson

Huomasin tuon kaiken lisäksi ihan tuurilla kun olin tekemässä tonnin veroveiviä, joku sai klikkaamaan "lukemattomat ilmoitukset" nappia tililtä.

Vitun fiksua lunastaa "jotain" vuoden viimeisenä päivänä, lopputuloksen näet vasta seuraavan vuoden puolella.

Pitihän tuota aspasta kysyä että ymmärsin nyt oikein eli 98% osuuksista lunastetaan hintaan ~2,5e eli kyseessä on "myyntitoimeksianto" ja näin ollen luovutus vuoden 2023 verotuksessa (eli turskaa tulossa).
- Kyllä

Varmistus foorumilta: jos tuolta nyt myyntinä tulisi vaikka 50e (ja realisioitua tappiota sitten joku -1000e luokkaa) - näiden hankintahinta on yli tonnin eli tappiot ovat vähennyskelpoisia, niin jos nyt myyn jotain 900:llä (voittoa vaikkapa 600e eli 200% arvonnousu) eli kaikki luovutukset yhteensä alle 1000e niin tuo -1000 tappio siirtyy sellaisenaan seuraavalle 5 vuodelle ja tuo 600e voitto on veroton. Eikä niin että tuosta jää -400e tappiota seuraaville vuosille?

Jatkoin vielä aspan kanssa juttua tyylillä eli jos lasken varman päälle että tuolta tulee 3e takaisin niin ollaanko varmasti turvallisella puolella tonnin veroveivin summaa laskiessa
- todennäköisesti, mutta ei tätä mitenkään 100% varmaksi luvata voi, arvioitu vaihteluväli on 2,4-2,6e...

Voi vitun vittu tota touhua, ihan kun sitä pakkolunastusta ei mitenkään olisi voinut tehdä 2024 puolella tai ennen joulua siten että olisi edes pari kauppapäivää hieroa verotus kohdalleen. Eihän tuolta nyt oikein uskalla myydä edes tuolla 3e arvostuksella mitään kun oikein paskalla tuurilla mennään yli tonnin.

Lisäksi rahaston sulkeuduttua oikein mainostettiin "että me ei tätä heti realisoida kuten muut tekee/teki". 2 vuottakaan ole ajassa mitään erityisesti kun sotakaan ole loppunut, ymmärtäisin jos tämmöinen päätös tehtäisiin 10v sulun jälkeen tai sodan päättymisen + 3v jälkeen jos pakotteet edelleen estävät kaupankäynnin. Se että tuolta saa nyt muutaman prosentin (3-4%) murusen sijoituksesta takas ei kyllä voi lämmittää kenenkään mieltä yhtään (erityisesti kun et edes tiedä sitä tappion määrää niin vaiketa tehdä voitollisia myyntejäkään samaa määrää - no varmaan tuossa hehtaarin saa) Olisivat nyt tehneet tuon lunastuksen edes vapaaehtoiseksi.

Eihän nuo ryssäfirmat taustalla nurin ole mennyt eli se rahasto kuitenkin jatkaa eloa ja siellä on sitten jäljelle jääneissä 2% osuuksissa iso siivu osakkeita takana (joiden kurssit ei nyt ainakaan moskovassa mitään isoa hittiä ottanut) niin sitten kun realisoimaan päästään niin nuo ilmeisesti realisoidaan heti hinnalla millä hyvänsä (vaikea arvata mitä kursseille käy siinä vaiheessa kun kaikki pääsee päämärkänä myymään) ja sitten tilitetään voittona ja taas maksetaan verot ja menetetään ko. vuoden veroveivit...


Tarinan opetus: Niitä veroveivejä ei kannata tehdä tammikuussa sillä vuoden aikana voi tapahtua mitä vaan, näyttäisi vähän että ei niitä kannata tehdä marraskuussakaan ja ennen jouluakin on vähän riskialtista :)...
 
Täällä keskiviikkona nousi esille tämä: Finserve Global Security Fund I SEK R – Vertaa ja osta rahastoja
Laitoin tähän pienen ostotoimeksiannon keskiviikkona 13.12 klo 21 aikoihin. Vielä perjantaina 15.12 klo 19 näkyy "käsitellään" tilassa.
Onko yli parin päivän viive Nordnetin rahastoissa ihan normaalia?

Kulut tossa on isot (2.25%) mutta ajatuksena ehkä joskus tutustua enemmän ja tankata tai heittää roskiin.
 
Täällä keskiviikkona nousi esille tämä: Finserve Global Security Fund I SEK R – Vertaa ja osta rahastoja
Laitoin tähän pienen ostotoimeksiannon keskiviikkona 13.12 klo 21 aikoihin. Vielä perjantaina 15.12 klo 19 näkyy "käsitellään" tilassa.
Onko yli parin päivän viive Nordnetin rahastoissa ihan normaalia?

On. Kyseisestä rahastosta ei ole kokemusta, mutta muutaman päivän viiveet tietojen päivittymisessä ovat ihan normaaleja. Nordnethan toimii tässä ainoastaan jälleenmyyjänä. Todennäköisesti tietojen päivitys Nordnetin ja rahastoyhtiön välillä tapahtuu eräajona kerran päivässä ja riippuen siitä, miten se osuu yksiin rahastoyhtiön oman toimeksiantojen käsittelyn kanssa, muutaman päivän viive saattaa syntyä.
 
Onko sellaista tuotetta jossakin tarjolla, että voisin pankin tms appilla ostaa S&P 500, ilman että pitää avata osakesäästötili? Tarkoitan sellaista rahasto tyyppistä sijoittamista, että voisin laittaa pankkitililtä menemään jonkun summan joka kuukausi sijoitukseen.
 
S&P500 -indeksiin itsessään ei voi suoraan sijoittaa, mutta minkä tahansa pankin appsilla/verkkopankilla/vastaavalla voi sitä ostaa ko. indeksiä seuraavan indeksirahaston tai ETF-rahaston kautta.

OST:ia ei tuohon voi tai tarvi käyttää. ETF:t vaativat arvo-osuustilin, perinteiset rahastot eivät sitäkään.
 
P/E:n järjettömyyttä tullut mietittyä Nvidian osakkeen kohdalla. Jos nvidia jatkaa nykyisenlaista tuloksentekoa niin P/E vuoden päästä 25 pinnassa. Forward P/E ehkä jonkinlainen mittari, mutta siihen liittyy tietenkin tulevaisuuden epävarmuus. Tällä hetkellä nvidian P/E 65. Verrokkina nvidian kilpailijasta AMD:n P/E 1097. AMD:n P/E taitaa myös pienentyä reilusti olettaen, että mi300 tuotteet myyvät ennakoidusti.

Aikalailla alkanut miettimään ettei mikään yksittäinen mittari tai edes mittaripatteristo kerro totuutta osakkeen arvsta. Lähinnä voi mittareilla yrittää valita yrityksiä joita tutkii tarkemmin tai joita ei kannata tutkia. Mitä mittareita ja miten käytätte eri yrityksiä tutkiessa?
 
Itse käytän p/e:tä yhtenä tunnuslukuna muiden joukossa.. suuri p/e voi olla perusteltua jos yrityksen kasvun edellytykset ovat kunnossa. Toisaalta alle kympin lukema voi olla suuri jos on odotettavissa ettei toiminta kehity yhtään tai on jopa hiipumassa.

Riippuu niin paljon yrityksestä, toimialasta jne.
 
Käykääs muutkin "raharuhtinaat" lahjottamassa vähän etiäpäinkin:
 
Itellä on parhaimmat tuotot tullut kun on tuijotellut tunnuslukuina free cash flow yieldiä ja free cash flow kasvua. Rahaa pitäisi firmojen tehdä niin mitäpä sitä hommasta turhaan monimutkaista tehdä. Lisäksi vilkuilen ROCEn ( sijoitetun pääoman tuotto suomeksi?) ja velan määrän niin ettei voi konkurssiin mennä. Jos kaikki nuo on kunnossa niin näkisin että riskit on kohtuu hyvin minimoitu. Jää kyllä tappiolliset kasvu firmat, käännefirmat ja halvat tupakantumpit ostamatta mutta ainakin omaan tyyliin ihan toivottu juttu :D
 
Korko etf:lla voi tehdä voittoa vaikka korkotasot laskisivat. TLT/ISO4:sta, jos on kauhonut syksyn korkohuipuista niin oletettavasti hyvä ostos laskeviin korkoihin. Kuukausituotto(korkoon perustuva osinko) toki laskee, mutta etf:n arvo nousee.

En usko, että nollakorkoihin palataan, mutta on tlt:ssa nousuvaraa vielä ja tulee jotain tuottoa kuukausittain arvonnousun päälle. TLT:t mitä kauhoin syksyllä salkkuun nyt 9.4% arvokkaammat kuin ostohetkellä. Olisi tuohon velkarahallakin voinut lähteä, JOS uskoi vakaasti korkohuipun olleen lähellä. Käytössä olevien sijoituspankkien sijoituslainat tosin sellaisilla koroilla etten niihin viitsi lähteä kun kaikki uudet sijoitukset enemmän riskin vähentämistä eikä niinkään maksimaalisen voiton tavoittelua.
Korkorahastojen arvohan nousee juuri silloin kun korko laskee, koska kalliilla korolla otettu laina on arvokkaampi kuin uusi matalammalla korolla otettu. Mielenkiintoista että Nordnetin mukaan TLT:n riskitaso on 5/7, kun esimerkiksi riskisiä high yield-yrityslainoja sisältävän Ålandsbankenin rahaston riskitaso on vain 2/7. TLT:n juokseva tuotto lienee parin prosentin luokkaa, kun taas eurooppalaisissa high yield-lainoissa se on noin 8%. Itse olen sijoittanut juuri lainarahalla (2,8% efektiivinen korko) korkoihin monessa eri muodossa yhteensä vajaat 300 000 euroa. Oletan saavani noista noin 9% vuosituoton ensi vuodelle, viimeisen 3 kk:n tuoton ollessa noin 4%. Hyvää hajautusta salkkuun, vaikka listattujen osakkeiden historiallinen vuosituottoni onkin lähes kaksinkertainen korkosijoituksiin verrattuna.
 
Korkorahastojen arvohan nousee juuri silloin kun korko laskee, koska kalliilla korolla otettu laina on arvokkaampi kuin uusi matalammalla korolla otettu. Mielenkiintoista että Nordnetin mukaan TLT:n riskitaso on 5/7, kun esimerkiksi riskisiä high yield-yrityslainoja sisältävän Ålandsbankenin rahaston riskitaso on vain 2/7. TLT:n juokseva tuotto lienee parin prosentin luokkaa, kun taas eurooppalaisissa high yield-lainoissa se on noin 8%. Itse olen sijoittanut juuri lainarahalla (2,8% efektiivinen korko) korkoihin monessa eri muodossa yhteensä vajaat 300 000 euroa. Oletan saavani noista noin 9% vuosituoton ensi vuodelle, viimeisen 3 kk:n tuoton ollessa noin 4%. Hyvää hajautusta salkkuun, vaikka listattujen osakkeiden historiallinen vuosituottoni onkin lähes kaksinkertainen korkosijoituksiin verrattuna.
Täällä voi vain unelmoida 3% korolla olevista sijoituslainoista. Laitoin reilun 200k$ tlt:hen syksyllä. Oli otollinen aika, kun alkoi tuntumaan, että korkohuippu on käsillä.
1702754338446.jpeg
 
Täällä voi vain unelmoida 3% korolla olevista sijoituslainoista. Laitoin reilun 200k$ tlt:hen syksyllä. Oli otollinen aika, kun alkoi tuntumaan, että korkohuippu on käsillä.
1702754338446.jpeg

Ihan tavallinen pulliainen saa nordnetiltä 3,49% korolla sijoituslainaa salkkua vastaan kunhan hajautus on kunnossa.
 
Ihan tavallinen pulliainen saa nordnetiltä 3,49% korolla sijoituslainaa salkkua vastaan kunhan hajautus on kunnossa.
En asu suomessa niin ei nordnetin korko päde minuun. Korot minulle on jotain allaolevan taulukon tyylistä sijoituslainaan. Asuntolainaa sais nippanappa alle 8% korolla. Toki kun salkku on riittävän iso voi neuvotella koroista, mutta en ole jaksanut kun tuntuu riskiä olevan salkussa ilman lainavipuakin(liian paljon tekkiosakkeita ja etenkin nvidiaa salkussa).

Mulle realistisin lainakohde on asunto, että ei tarvisi koko asunnon hinnan edestä myydä osakkeita ja menettää korkoa korolle efektiä. Tyyliin miljoonan kämppä sisältäen rempat sun muut ja puolet hinnasta kattaa lainalla niin että asunto yksin riittää takuuksi lainalle.

1702761400421.png
 
Viimeksi muokattu:
En asu suomessa niin ei nordnetin korko päde minuun. Korot minulle on jotain allaolevan taulukon tyylistä sijoituslainaan. Asuntolainaa sais nippanappa alle 8% korolla. Toki kun salkku on riittävän iso voi neuvotella koroista, mutta en ole jaksanut kun tuntuu riskiä olevan salkussa ilman lainavipuakin(liian paljon tekkiosakkeita ja etenkin nvidiaa salkussa).

Mulle realistisin lainakohde on asunto, että ei tarvisi koko asunnon hinnan edestä myydä osakkeita ja menettää korkoa korolle efektiä. Tyyliin miljoonan kämppä sisältäen rempat sun muut ja puolet hinnasta kattaa lainalla niin että asunto yksin riittää takuuksi lainalle.

1702761400421.png
Älä ota dollarilainaa. CHF rate luokkaa 3.1% tjsp. Ekalle satkulle.
 
Älä ota dollarilainaa. CHF rate luokkaa 3.1% tjsp. Ekalle satkulle.
Amerikassa asuvana kuulostaa aika oudolta ottaa lainoja muuna kuin dollaripohjaisena. En tosin ole hakemassa sijoituslainaa. Salkku tuottaa ilman vipujakin enemmän kuin mitä tarvii FIREn viettämiseen. Ennemminkin vähennän riskejä kuin yritän vivuttaa maksimituotto silmissä lisää.

Googlettelun jälkeen näyttäis, että joku 6% on mahdollinen mulle tällä hetkellä. Mutta en ole lainavipuja etsimässä. Jos se vipu on pakko hakea niin odottelee fed:in koronlaskut ja vivuttaa asunnon kautta.
1702766618591.png
 
Amerikassa asuvana kuulostaa aika oudolta ottaa lainoja muuna kuin dollaripohjaisena. En tosin ole hakemassa sijoituslainaa. Salkku tuottaa ilman vipujakin enemmän kuin mitä tarvii FIREn viettämiseen. Ennemminkin vähennän riskejä kuin yritän vivuttaa maksimituotto silmissä lisää.

Googlettelun jälkeen näyttäis, että joku 6% on mahdollinen mulle tällä hetkellä. Mutta en ole lainavipuja etsimässä. Jos se vipu on pakko hakea niin odottelee fed:in koronlaskut ja vivuttaa asunnon kautta.
1702766618591.png
Just meinasinkin ihmetellä, että eikö IB:kin ole jenkkilässä vaihtoehto, mutta sieltähän se tuli :)
 
Vero-optimointi/nevadaan muutto kannatti. 2023 sijoitustulona 2023 693k ja osingot päälle. Veroaste 18%. Kaliforniassa olisi mennyt melkein 9% enemmän veroja. Pahalta tuntuu verojen maksaminen nevadan prosenteillakin.

Isot myynnit ja salkun tasapainottaminen jatkuvat 2024 ja 2025. Toivottavasti 2025 jälkeen olisi salkku sellaisessa kunnossa ettei tarvi enää veivauksia tasapainottamiseen. Joidenkin osakkeiden kuten nvidia kohdalla myynti voi eskaloitua nopeastikin, jos/kun AI boom alkaa näyttämään hiipumisen merkkejä. Sen oppinut krypto ja covid19 boomeista, että nvidian tyyppiset osakkeet on syklisiä ja markkina reagoi aika paljon ennen kuin kakka on tuulettimessa.
 
Varmistus foorumilta: jos tuolta nyt myyntinä tulisi vaikka 50e (ja realisioitua tappiota sitten joku -1000e luokkaa) - näiden hankintahinta on yli tonnin eli tappiot ovat vähennyskelpoisia, niin jos nyt myyn jotain 900:llä (voittoa vaikkapa 600e eli 200% arvonnousu) eli kaikki luovutukset yhteensä alle 1000e niin tuo -1000 tappio siirtyy sellaisenaan seuraavalle 5 vuodelle ja tuo 600e voitto on veroton. Eikä niin että tuosta jää -400e tappiota seuraaville vuosille?
Kenelläkään mitään kommenttia tähän?
 

Esimerkki 4:n loppuosa taitaa olla aika 1:1 sun keissin kanssa?
Jes, kiitos ja juu on vastaava sillä erotuksella että mulla on noiden pelkkien tappioiden hankintameno jo tuon yli tonnin. Itse en tajunnut tuota että tappion vähennyskelpoisuuten vaikuttaa myös muun luovutuksen (voittoa tuottavan) hankintamenon suuruus. Eli tappiot saakin vähän helpommin talteen.

Nyt ei tartte sitten enää kuin miettiä että minkälaisella riskillä noita voittoja uskaltaa lähteä realisoimaan, itsestä tuntuisi että 3e olisi sopiva, se vaatisi kuitenkin estimaattiin yli 20% enemmän rahaa ja kun tiedotteen mukaan vain kylmää käteistä pitäisi palauttaa jota rahaston tilillä jo valmiiksi on niin luulisi että se rahasumma on melko tarkkaan tiedossa.
 
Viimeksi muokattu:
Onks joku ottanut selvää miten tuon Nordnetin uuden sijoitusvakuutustilin 0,35% (100 tonniin asti) vuotoinen hallinnointipalkkio veloitetaan? Yhtenä könttänä jossain vaiheessa vuotta, vai tipoittain useammassa erässä ja ilmoitetaanko siitä etukäteen, vai pitääkö tilin sisällä olla sitä varten koko ajan tuon verran käteistä?
 
OSTiin liittyy näköjään muitakin miinoja kuin ne mitä täällä on mainuttu: Tuhannet Finnairin omistajat menettivät rahaa, kun merkintäoikeudet jäivät käyttämättä – Espoolaisen sijoittajan tapaus toi esiin myös teknisen ongelman

Eli pitää ymmärtää tietyissä tilanteissa myydä jotta saa käytettävää rahaa OST:lle
"Osakesäästötilin 50 000 euron säästöraja oli täynnä, eikä merkintään tarvittavia lisärahoitusta voinut siirtää tilille. Käytännössä hänen olisi pitänyt myydä osakesäästötililtä osakkeita, jotta merkintöihin tarvittavat varat olisivat olleet käytettävissä. "

Näinkin voi käydä siitä huolimatta :).
”Yhdellä ihmisellä oli osakesäästötilin sijoituksista niin suuri määrä Finnairissa, että hän ei olisi voinut hyödyntää merkintäoikeuksia, vaikka olisi myynyt kaikki muut osakkeet. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista sijoittajan, yhtiön tai yhteiskunnan kannalta”, Lounasmeri sanoo.
 
Onks joku ottanut selvää miten tuon Nordnetin uuden sijoitusvakuutustilin 0,35% (100 tonniin asti) vuotoinen hallinnointipalkkio veloitetaan? Yhtenä könttänä jossain vaiheessa vuotta, vai tipoittain useammassa erässä ja ilmoitetaanko siitä etukäteen, vai pitääkö tilin sisällä olla sitä varten koko ajan tuon verran käteistä?

FAQ:t kannattaa aina lukea, täällä vastaus:

 
Onks joku ottanut selvää miten tuon Nordnetin uuden sijoitusvakuutustilin 0,35% (100 tonniin asti) vuotoinen hallinnointipalkkio veloitetaan? Yhtenä könttänä jossain vaiheessa vuotta, vai tipoittain useammassa erässä ja ilmoitetaanko siitä etukäteen, vai pitääkö tilin sisällä olla sitä varten koko ajan tuon verran käteistä?
Tarkemmin ei ole tullut vielä selvitettyä mutta Nordnet kertoo sivuillaan seuraavasti: ”Hallinnointipalkkio lasketaan päiväsaldolle ja peritään kuukausittain.”
 
Ilmeisesti sijoitusvakuutuksen kuolinkorvauksessa ”Lähiomaisille korvaus on kokonaisuudessaan perintöveron alaista.” ei kuitenkaan tarkoita, ettei 20 000€ alaraja koskisi sitä? Eli jos korvaus + perintö on alle 20 000€ on se kokonaisuudessaan verovapaata ja jos yli niin lasketaan korvaus + mahdollinen perintö yhteen ja verotetaan sen yhteissumman mukaan kerralla?
 
Korkorahastojen arvohan nousee juuri silloin kun korko laskee, koska kalliilla korolla otettu laina on arvokkaampi kuin uusi matalammalla korolla otettu. Mielenkiintoista että Nordnetin mukaan TLT:n riskitaso on 5/7, kun esimerkiksi riskisiä high yield-yrityslainoja sisältävän Ålandsbankenin rahaston riskitaso on vain 2/7. TLT:n juokseva tuotto lienee parin prosentin luokkaa, kun taas eurooppalaisissa high yield-lainoissa se on noin 8%. Itse olen sijoittanut juuri lainarahalla (2,8% efektiivinen korko) korkoihin monessa eri muodossa yhteensä vajaat 300 000 euroa. Oletan saavani noista noin 9% vuosituoton ensi vuodelle, viimeisen 3 kk:n tuoton ollessa noin 4%. Hyvää hajautusta salkkuun, vaikka listattujen osakkeiden historiallinen vuosituottoni onkin lähes kaksinkertainen korkosijoituksiin verrattuna.

Sanotaan nyt vielä ennen kuin kaikki ryntäävät noita high-yield yrityslainoja hankkimaan että niissä riski muodostuu yritysten maksukyvystä ja liiketoiminnan jatkuvuudesta, joka varsinkin tässä taloudellisessa tilanteessa on vähän huolestuttava.

Takaisku on varmaankin itselleen riskin analysoinut ja sopivaksi harkinnut.

Korkojen noustua on yritysten konkurssimäärät nousseet merkittävästi kun liiketoiminnan tuottovaatimukset ovat nousseet mutta kustannuksia ei voida viedä suoraan asiakashintoihin. Sen lisäksi on sektorikohtaiset sykliset ongelmat, jotka vaikuttavat tilanteeseen.

Yritysten rahoitukseen liittyvät jatkuvuusongelmat tuppaavat iskemään viiveellä tuulettimeen.
 
Perheeseen syntyi toinen lapsi ja olisi aika päättää hänen ensimmäisten noin 18 vuoden "sijoitus suunnitelmastaan". Esikoiselle aikanaan hankittiin nordnettiin tili josta ostot kuukausittain vähäkuluiseen indeksirahastoon. Tämä tili siirtyy lopullisesti hänen nimiinsä täysi-ikäisenä.

Olisiko joku järkevämpi ja/tai verotehokkaampi tapa sijoittaa lapselle? Olen miettinyt vaihtoehtoa, että perustaisi jomman kumman vanhemman nimiin aa-tilin jonne sitten sijoittaa samalla tavalla kuukausittain rahastoon kuin esikoiselle. Näitä rahasto-osuuksia voisi ymmärtääkseni myöhemmin lahjoittaa hänelle verovapaasti tietty määrä kolmen vuoden välein ja jopa niin, että osuuksien ostohinnat luovutus hetkellä "nollautuvat" ja näin myydessä säästetään taas veroissa?

Olenko ymmärtänyt jotain väärin? Anteeksi jo etukäteen veroja rakastaville kanssa sijoittajille :)
 
Viimeksi muokattu:
Perheeseen syntyi toinen lapsi ja olisi aika päättää hänen ensimmäisten noin 18 vuoden "sijoitus suunnitelmastaan". Esikoiselle aikanaan hankittiin nordnettiin tili josta ostot kuukausittain vähäkuluiseen indeksirahastoon. Tämä tili siirtyy lopullisesti hänen nimiinsä täysi-ikäisenä.

Olisiko joku järkevämpi ja/tai verotehokkaampi tapa sijoittaa lapselle? Olen miettinyt vaihtoehtoa, että perustaisi jomman kumman vanhemman nimiin aa-tilin jonne sitten sijoittaa samalla tavalla kuukausittain rahastoon kuin esikoiselle. Näitä rahasto-osuuksia voisi ymmärtääkseni myöhemmin lahjoittaa hänelle verovapaasti tietty määrä kolmen vuoden välein ja jopa niin, että osuuksien ostohinnat luovutus hetkellä "nollautuvat" ja näin myydessä säästetään taas veroissa?

Olenko ymmärtänyt jotain väärin? Anteeksi jo etukäteen veroja rakastaville kanssa sijoittajille :)
Et ole ymmärtänyt väärin. Tosin lahjoitusten kanssa ainakin jossain pankeissa "hankintahinnat" saa muka modattua lahjoitusten osalta paikalleen mutta sitten myydessä esim. Nordea ei niitä ilmoita verottajalle. Kuitenkin tuo verosäästösi näin toimimalla on ehkä enemmän teoreettinen koska sitten kun rahastoja on tarpeen laittaa lihoiksi parin vuosikymmenen päästä niin erittäin suurella todennäköisyydellä verot maksetaan hankintameno-olettamalla jolloin hankintahinnoilla ei ole mitään väliä
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 431
Viestejä
4 490 821
Jäsenet
74 157
Uusin jäsen
mursu-90

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom