Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Aksjdjjk]

Laitoin 20ke ylimääräisen lainalyhennyksen nordealle. Tuli vähän yllätyksenä että kuukausierä ei muuttunut yhtään vaan laina-aika lyheni. Pitäisi hakea maksuohjelman muutosta että vaikuttaisi lyhennysmäärään ja sen hinta taisi olla parinsadan luokkaa.
Pitkä 35v laina-aika sillä ajatuksella että vanhana ja laiskana ja pulskana ei niin rahalle ole tarvetta kuin nyt nuorena. Siinä mielessä ei oikein nappiin mennyt

 

[Paapaa]

Tuli vähän yllätyksenä että kuukausierä ei muuttunut yhtään vaan laina-aika lyheni.

Varmaan menee lainatyypin mukaan samalla tavoin kuin koron muutoksetkin. Eli annuiteettilainassa laina-aika on vakio ja koronmuutos (ja ylim. lyhennys) muuttavat kk-erää. Kiinteässä tasaerälainassa taas takaisinmaksuerät pysyvät vakiona. Oletan, että sulla on kiinteä tasaerä.

 

[Anagonda]

Kaveri oli juuri tekemässä lainajuttuja Nordean kanssa ja ilmeisesti Nordean tapa on työntää piilossa kiinteä tasaerä. Kaveri pyysi erikseen annuiteettiä ja silti sopparissa luki pienellä tasaerä. Pyysi muutosta niin sai kommenttia miten suosittelevat vain kiinteää tasaerää liipalaapa. Tarina ei vielä kerro millä saa annuiteetin.

 

[Joukahaine]

[

Kaveri oli juuri tekemässä lainajuttuja Nordean kanssa ja ilmeisesti Nordean tapa on työntää piilossa kiinteä tasaerä. Kaveri pyysi erikseen annuiteettiä ja silti sopparissa luki pienellä tasaerä. Pyysi muutosta niin sai kommenttia miten suosittelevat vain kiinteää tasaerää liipalaapa. Tarina ei vielä kerro millä saa annuiteetin.

Itse otin tasalyhennyksen vuosi sitten , jossa

• Lainanlyhennys on aina samansuuruinen, mutta maksuerän suuruus vaihtelee koron mukaan: Jos viitekorko nousee, maksut nousevat; jos viitekorko laskee, maksut pienenevät.
• Koron euromäärä pienenee samalla kun lainan pääoma pienenee, jos korkotaso pysyy samana.

 

[Varistin]

Kaveri oli juuri tekemässä lainajuttuja Nordean kanssa ja ilmeisesti Nordean tapa on työntää piilossa kiinteä tasaerä. Kaveri pyysi erikseen annuiteettiä ja silti sopparissa luki pienellä tasaerä. Pyysi muutosta niin sai kommenttia miten suosittelevat vain kiinteää tasaerää liipalaapa. Tarina ei vielä kerro millä saa annuiteetin.

Sen verran tuossa voi olla pointtia asiakkaallekin, jos kk erät on valmiiksi viritetty tappiin niin annuiteetin kanssa tulee helpommin akuutteja maksuvaikeuksia tai tarvetta tehdä jotain lyhennysvapaajärjestelyjä. Mutta toki ihme venkoilua, jos pitää moneen kertaan pyytää ja silti pankin puolesta jankataan vastaan.

Itselläni taisi viimeksi olla Nordean lainassa tasaerä ihan omasta halusta, mutta kk maksu oli alakantissa ja tein melko säännöllisesti ylimääräisiä lyhennyksiä. Tämän sopiminen oli ok, mutta lainaturvaa yrittivät tunkea mukaan monta kertaa vaikka kieltäydyin siitä hyvin selkeäsanaisesti joka kerta. Viimeisen kerran vielä siinä vaiheessa, kun takaajien kanssa oltiin allekirjoittamassa papereita alkoi pankin täti painostuksen kiertotietä takaajille "huomaattehan sitten, että tässä lainassa ei ole lainaturvaa, mikä voi aiheuttaa takaajille suurempia riskejä...".

 

[elmo]

Kiinteä tasaerä taitaa olla myös pankille rahakkain vaihtoehto. Jotta saiskohan siitä paremmat bonarit jos sellasen saa myytyä kuten noita lainaturvia. Sen takia ne vahingossa aina unohtuu sinne... En oikein muuten keksi järjellistä syytä miksi pankkitäti tuputtaisi kumpaakaan.

 

[Varistin]

Kiinteä tasaerä taitaa olla myös pankille rahakkain vaihtoehto. Jotta saiskohan siitä paremmat bonarit jos sellasen saa myytyä kuten noita lainaturvia. Sen takia ne vahingossa aina unohtuu sinne... En oikein muuten keksi järjellistä syytä miksi pankkitäti tuputtaisi kumpaakaan.

Tästähän siinä pohjimmiltaan on kyse. Pankki ei tarjoa mitään siksi, että se olisi hyväksi (yksityis)asiakkaalle, vaan siksi että se on hyväksi pankille. Toki hyvissä olosuhteissa molemmat voivat voittaa, mutta varmaa on että tappiot kaatuvat ensisijaisesti asiakkaalle.

 

[elmo]

Tästähän siinä pohjimmiltaan on kyse. Pankki ei tarjoa mitään siksi, että se olisi hyväksi (yksityis)asiakkaalle, vaan siksi että se on hyväksi pankille. Toki hyvissä olosuhteissa molemmat voivat voittaa, mutta varmaa on että tappiot kaatuvat ensisijaisesti asiakkaalle.

Jep ja nordealla ilmeisesti on joku palkitsemis ohjelma asian suhteen. Pitkä laina-aika ja tasa-erä = suoraa profittia pankille. Toki molempia ei kyllä yleensä saa. Tai ilmeisesti on mahdollista saada loppuun joku tasauserä eli varmaankin vähän sama kuin autokaupoissa jämäri. Toki sekin sopii varmaan pankille paremmin kuin hyvin, asunto siellä kuitenkin on vakuutena. Voi tulla jollekulle yllärinä 30v minimi tasaerä lyhennysten jälkeen, että siellä on vielä puolet asunnon hinnasta maksamatta XD.

Suomessa laina on kuitenkin sidottu muuttuviin korkoihin joten pitkänkin laina-ajan korkojen nousun riskin kantaa asiakas eikä pankki.

 

[Paapaa]

Kiinteä tasaerä taitaa olla myös pankille rahakkain vaihtoehto. Jotta saiskohan siitä paremmat bonarit jos sellasen saa myytyä kuten noita lainaturvia. Sen takia ne vahingossa aina unohtuu sinne... En oikein muuten keksi järjellistä syytä miksi pankkitäti tuputtaisi kumpaakaan.

Kiinteä tasaerä on pankille huonompi (jos huonouden mittari on vain kokonaiskorot) vaihtoehto silloin kuin koron tai pääoman muutos lyhentään maksuaikaa. Annuiteetissa laina-aika ei lyhene, joten asiakas maksaa korkoja enemmän vastaavassa tilanteessa, sillä pääoma lyhenee hitaammin. Kiinteässä tasaerässä laina-aika lyhenee ja pankki käärii vähemmän korkoa. Ääriesimerkki on se, että kiinteän maksaa lähes kokonaan pois heti alussa ja maksettavaa jää yksi kk-erä ja siis pieni korko. Vastaavassa tilanteessa annuiteettilainan ottanut maksaisi korkoja vielä koko laina-ajan sille pienelle pääomalle.

Käytännössä en usko, että tuo on oleellinen asia, vaan ehkä se, että vältetään todennäköisemmin maksuvaikeudet kun korot nousevat ja asiaks ei selviä eristään. Eli pankin riskinhallinnan näkökulmasta kiinteä tasaerä on turvallisempi. En tiedä, jos tuo voisi vaikuttaa johonkin pankin pääomavaatimuksiin.

 

[elmo]

Kiinteä tasaerä on pankille huonompi (jos huonouden mittari on vain kokonaiskorot) vaihtoehto silloin kuin koron tai pääoman muutos lyhentään maksuaikaa. Annuiteetissa laina-aika ei lyhene, joten asiakas maksaa korkoja enemmän vastaavassa tilanteessa, sillä pääoma lyhenee hitaammin. Kiinteässä tasaerässä laina-aika lyhenee ja pankki käärii vähemmän korkoa. Ääriesimerkki on se, että kiinteän maksaa lähes kokonaan pois heti alussa ja maksettavaa jää yksi kk-erä ja siis pieni korko. Vastaavassa tilanteessa annuiteettilainan ottanut maksaisi korkoja vielä koko laina-ajan sille pienelle pääomalle.

Käytännössä en usko, että tuo on oleellinen asia, vaan ehkä se, että vältetään todennäköisemmin maksuvaikeudet kun korot nousevat ja asiaks ei selviä eristään. Eli pankin riskinhallinnan näkökulmasta kiinteä tasaerä on turvallisempi. En tiedä, jos tuo voisi vaikuttaa johonkin pankin pääomavaatimuksiin.

Danske Bakin laskurilla voi pyöritellä lukuja: Lainalaskuri

200k€, 30v, laskurin ehdottama 4,1% korko

Kiinteä tasaerä: 347 903 €

Tasalyhennys: 323 342 €


Kyllä mun mielestä pankki tienaa tuossa 24k€. Kait siitä jonkun siivun voi sille virkailijallekkin pistää mikä sen sai myytyä.

e: Sori nyt meni sekaisin muutuva annuiteetti on tasaerä eikä tasa lyhennys

 

[Paapaa]

Kyllä mun mielestä pankki tienaa tuossa 24k€. Kait siitä jonkun siivun voi sille virkailijallekkin pistää mikä sen sai myytyä.

Aa, mä luulin että verrataan kiinteää tasaerää ja annuiteettia, joista Anagondan alkup. viestissä puhuttiin. Niiden välillä kiinteä tasaerä tulee asiakkaalle halvemmaksi jos korko laskee tai jos tekee ylim. lyhennyksen, joka lyhentää laina-aikaa.

Tasalyhennys on sitten halvempi asiakkaalle, mutta on hyvin erilainen muutoinkin eivätkä kaikki halua kovempia eriä alkuun. Annuiteetissa ja kiinteässä tasaerässä erä on aina 966e/kk esimerkissä. Tasalyhennyksessä erä on 1239e/kk alussa ja lähtee siitä laskemaan. Ja tietenkin korkoa kertyy vähiten maksettavaksi.

 

[Aksjdjjk]

Varmaan menee lainatyypin mukaan samalla tavoin kuin koron muutoksetkin. Eli annuiteettilainassa laina-aika on vakio ja koronmuutos (ja ylim. lyhennys) muuttavat kk-erää. Kiinteässä tasaerälainassa taas takaisinmaksuerät pysyvät vakiona. Oletan, että sulla on kiinteä tasaerä.

Annuiteetti lukee lainan tiedoissa verkkopankissa. Kumma juttu...

 

[Andan]

Annuiteetti lukee lainan tiedoissa verkkopankissa. Kumma juttu...

Noin se annuiteetti taitaa käytännössä toimia pankkien kanssa, itsekin muistelen että oman annuiteettilainan kanssa kävi juuri noin. Lyhennyksen osuus kasvaa kuukausierässä jäljellä olevan pääoman pienentyessä, jolloin laina-aika lyhenee.

Ilman ylimääräisiä lyhennyksiä laina-aika pysyy samana ja kuukausierän suuruus riippuu korkotason muutoksista.

 

[Varistin]

e: Sori nyt meni sekaisin muutuva annuiteetti on tasaerä eikä tasa lyhennys

Taisin sekoilla itsekin noiden kanssa. Siis annuiteetissa ja tasalyhennyksessä koron muutos muuttaa kuukausierää, tasaerässä takaisinmaksuaikaa. Korkokertymä laina-ajalta on pienin tasalyhennyksessä.

 

[jinx1980]

Kiinteä tasaerä = X summa rahaa joka jaetaan pääoman ja koron välillä, koron lasku == ylimääräinen lyhennys -> laina-aika lyhenee
Tasalyhennys = X summa rahaa jolla lyhennetään pääomaa + päälle korko, koron lasku ei vaikuta laina-aikaan vaan kk-erään, ylimääräinen lyhennys -> laina-aika lyhenee (ja samalla putoaa kk-erä kun pääoma väheni joten pienempi korko)
Tasaerä (anuiteetti) = kk-erä lasketaan uusiksi jokaisen korontarkistuksen yhteydessä, eli koron lasku pienentää kk-erää kuten myös ylimääräinen lyhennys, siksi se sulla näyttää NYT laina-ajan lyhentyvän kun se aika lasketaan nykyisellä kk-erällä ja korolla. Kun koron tarkistus tulee niin kk-erä putoaa sillä maksuerien kokonaismäärä on vakio ja sovitun laina-ajan pituinen.

 

[Andan]

Kiinteä tasaerä = X summa rahaa joka jaetaan pääoman ja koron välillä, koron lasku == ylimääräinen lyhennys -> laina-aika lyhenee
Tasalyhennys = X summa rahaa jolla lyhennetään pääomaa + päälle korko, koron lasku ei vaikuta laina-aikaan vaan kk-erään, ylimääräinen lyhennys -> laina-aika lyhenee (ja samalla putoaa kk-erä kun pääoma väheni joten pienempi korko)
Tasaerä (anuiteetti) = kk-erä lasketaan uusiksi jokaisen korontarkistuksen yhteydessä, eli koron lasku pienentää kk-erää kuten myös ylimääräinen lyhennys, siksi se sulla näyttää NYT laina-ajan lyhentyvän kun se aika lasketaan nykyisellä kk-erällä ja korolla. Kun koron tarkistus tulee niin kk-erä putoaa sillä maksuerien kokonaismäärä on vakio ja sovitun laina-ajan pituinen.

Mahtaakohan tuossa annuiteetin kohtelussa olla jotain käytännön eroja pankkien tai muiden lainoittajien välillä. Itse tein useamman vuoden aikana noita ylimääräisiä lyhennyksiä aikoinaan, kun oli viimeksi korkeammat korot, ja käytännössä ne aina lyhensivät laina-aikaa eikä tuossa tullut vuoden välein mitään maksuajan muutosta (oli 12kk Euribor) ts. se kk-erä seuraavan tarkistuksen yhteydessä laskettiin sille lyhennyksien kautta lyhentyneelle laina-ajalle ja päivän korkotasolle.

 

[jinx1980]

Mahtaakohan tuossa annuiteetin kohtelussa olla jotain käytännön eroja pankkien tai muiden lainoittajien välillä. Itse tein useamman vuoden aikana noita lyhennyksiä aikoinaan, kun oli viimeksi korkeammat korot, ja käytännössä ne aina lyhensivät laina-aikaa eikä tuossa tullut vuoden välein mitään maksuerän muutosta (oli 12kk Euribor) ts. se kk-erä seuraavan tarkistuksen yhteydessä laskettiin sille lyhentyneelle laina-ajalle ja päivän korkotasolle.

Ei pitäisi olla, anuiteetissa kun sovitaan laina-aina ja korko vaikuttaa vain kk-erään jolla se laina-aika saadaan pidettyä, samoin ylimääräinen lyhennys vähentää tarvittavaa kk-erää mutta ei se laina aikaa muuta (tai siis pitäisi muuttaa). Oletko nyt ihan varma että sulla oli anuiteetti, sillä väittäisin että kuvaamasi käytös pankin puolelta olisi yksipuolinen sopimusrikkomus.

 

[Andan]

Ei pitäisi olla, anuiteetissa kun sovitaan laina-aina ja korko vaikuttaa vain kk-erään jolla se laina-aika saadaan pidettyä, samoin ylimääräinen lyhennys vähentää tarvittavaa kk-erää mutta ei se laina aikaa muuta (tai siis pitäisi muuttaa). Oletko nyt ihan varma että sulla oli anuiteetti, sillä väittäisin että kuvaamasi käytös pankin puolelta olisi yksipuolinen sopimusrikkomus.

Itsepähän tietty maksoin ylimääräisiä lyhennyksiä Kyllä se annuiteetti oli. Pitäisi varmaan kaivaa vanhat lainasopparit jostain, että olisiko siinä ollut sitten jotain noiden ylimääräisten lyhennysten osalta.

 

[Joukahaine]

Itsepähän tietty maksoin ylimääräisiä lyhennyksiä Kyllä se annuiteetti oli. Pitäisi varmaan kaivaa vanhat lainasopparit jostain, että olisiko siinä ollut sitten jotain noiden ylimääräisten lyhennysten osalta.

Nordean mobiilisovelluksessa näet lainan tiedoista lainatyypin. Jos kyseessä nyt oli Nordea.

 

[zjakke]

Täältä löytyy nordean annuiteetti ja ylimääräisillä lyhennyksillä laina-aika lyhentynyt pari vuotta.

 

[Andan]

Nordean mobiilisovelluksessa näet lainan tiedoista lainatyypin. Jos kyseessä nyt oli Nordea.

Neljä lainaa ollut Nordealla ja kaikki annuiteetteja tähän asti. Tuota lyhenneltyä lainaa tosin ei ole ollut enää n. 15 vuoteen Sen jälkeen korot ollut sen verran matalalla, että ei ole tullut lyhenneltyä ylimääräistä.

 

[Varistin]

Itsepähän tietty maksoin ylimääräisiä lyhennyksiä Kyllä se annuiteetti oli.

Täältä löytyy nordean annuiteetti ja ylimääräisillä lyhennyksillä laina-aika lyhentynyt pari vuotta.

Tässä varmaan on se oleellinen ero. Jos maksat vain sovittua kk erää etkä muuta, niin annuiteetissa koron muutokset muuttaa kk erää mutta ei laina-aikaa. Ylimääräisissä lyhennyksissä vaikutus on sovittavissa erikseen.

 

[zjakke]

Oma ajatus oli, että ylimääräinen lyhennys on yksi keino säästää nousevissa koroissa. Se ei kuitenkaan sulje pois, että edelleen ostetaan osakkeita ja rahastoja tasaiseen tahtiin.

 

[BMofB]

Juuri kysyin Nordealta tätä - menee tosiaan annuiteetissa niin että ylimääräiset lyhennykset lyhentävät laina-aikaa eivätkä vaikuta maksuerän suuruuteen. Laina-ajan saa venytettyä takaisin alkuperäiseen jolloin kk-erä pienenee, mutta se maksaa 150e muutosmaksun.

 

[Kipsi]

Eikös tässä ole asuntosijoittajalle ihan hyvä porkkana:
Asu 2 vuotta ilmaiseksi
"Kun ostat YIT Kodin valikoiduista muuttovalmiista tai tänä vuonna valmistuvista taloyhtiöistä, maksamme puolestasi kaikki vastikekulut kahden vuoden ajalta"

Eli ostaa asunnon ja laittaa sen vuokralle 2 vuodeksi saaden isoa kassavirtaa.
2 vuoden kuluttua sitten joko myy asunnon tai jatkaa vuokrausta, riippuen tilanteesta.

Laskin joitain esimerkkejä, niin tuolla voisi saada yli 10% oman pääoman tuottoa sen 2 vuoden ajan.

Vai onko tässä jotain mitä en huomaa?

 

[akir0]

Eikös tässä ole asuntosijoittajalle ihan hyvä porkkana:
Asu 2 vuotta ilmaiseksi
"Kun ostat YIT Kodin valikoiduista muuttovalmiista tai tänä vuonna valmistuvista taloyhtiöistä, maksamme puolestasi kaikki vastikekulut kahden vuoden ajalta"

Eli ostaa asunnon ja laittaa sen vuokralle 2 vuodeksi saaden isoa kassavirtaa.
2 vuoden kuluttua sitten joko myy asunnon tai jatkaa vuokrausta, riippuen tilanteesta.

Laskin joitain esimerkkejä, niin tuolla voisi saada yli 10% oman pääoman tuottoa sen 2 vuoden ajan.

Vai onko tässä jotain mitä en huomaa?

Asuntolainasta joutuu tietysti vähintään maksamaan korot ja lainarahan hinta on tietysti nyt melko kallista. Sen lisäksi joutunee miettimään sitä, että voisiko ilman tälläistä tarjousta saada asunnon halvemmalla, jostain myyjä kuitenkin rahansa ottaa. Ja jos asunnot eivät meinaa mennä kaupaksi ilman tälläistä kampanjaa voi pohtia, että onko hintataso oikea.

 

[Lucas]

Eikös tässä ole asuntosijoittajalle ihan hyvä porkkana:
Asu 2 vuotta ilmaiseksi
"Kun ostat YIT Kodin valikoiduista muuttovalmiista tai tänä vuonna valmistuvista taloyhtiöistä, maksamme puolestasi kaikki vastikekulut kahden vuoden ajalta"

Eli ostaa asunnon ja laittaa sen vuokralle 2 vuodeksi saaden isoa kassavirtaa.
2 vuoden kuluttua sitten joko myy asunnon tai jatkaa vuokrausta, riippuen tilanteesta.

Laskin joitain esimerkkejä, niin tuolla voisi saada yli 10% oman pääoman tuottoa sen 2 vuoden ajan.

Vai onko tässä jotain mitä en huomaa?

Siinähän pitää maksaa kaksi prosenttia varainsiirtoveroa osakeen velattomasta hinnasta. Sitten jos sen myy kahden vuoden jälkeen muutama tonni menee kiinteistövälittäjän palkkioon.

Koko kahden vuoden ajalta juoksee myös korko ja koron marginaali siitä yhtiölainaosuudesta. Ja toki siitä käsirahasta jolla asunnon ostaa, jos siihen joutuu lainaa käyttämään.

Isoin ongelma on sitten kahden vuoden jälkeen siinä, että mistään tuskin löytyy sellaista idioottia joka maksaisi niistä asunnoista enää sitä velatonta hintaa jolla sen itse osti. Eli saattaa olla että sitä asunto-osaketta joutuu myymään vuoden pari ja maksa siltä ajalta ne asunnon ja yhtiölainan kulut ja lopputuloksena voi olla ettei kukaan suostu maksamaan muuta asunnosta kuin sen hinnan mikä yhtiölainaa on. Huonolla tuurillla ei maksa edes sitäkään.

En tiedä miksi grynderit eivät tiputa suoraan noiden ongelma-asunnoiksi muuttuneiden uusien käsiin jääneiden asunto-osakkeiden hintapyyntiä niin myös tavallisille ihmisille markkinoinnissa, että tiputtaisivat sitä velatonta pyyntihintaa vaikka 20 tai 25 prosenttia. Tuollaisia alennuksia niistä saa jo nykyään jos joku kiinteistösijoitusyhtiö ostaa niitä isomman nipun samasta asunto-osakeyhtiöstä vuokra-asunnoiksi itselleen. Tuo taloyhtiön päätyminen lähinnä yhden omistajan vuokra-asunnoiksi on riski, jos rakenteilla olevasta talosta ostaa omistusasunnon itselleen, ja asuinhuoneistojen kauppa ei käy siitä taloyhtiöstä ja sitten grynderi myy ne nippuna reilulla alennuksella vuokra-asunnoiksi.

 

[shams]

Koko kahden vuoden ajalta juoksee myös korko ja koron marginaali siitä yhtiölainaosuudesta. Ja toki siitä käsirahasta jolla asunnon ostaa, jos siihen joutuu lainaa käyttämään.

Sivun mukaan YIT maksaa myös pääomavastikkeen, joka sisältää yhtiölainan koron ja marginaalin.

 

[kuoris]

Siinähän pitää maksaa kaksi prosenttia varainsiirtoveroa osakeen velattomasta hinnasta. Sitten jos sen myy kahden vuoden jälkeen muutama tonni menee kiinteistövälittäjän palkkioon.

Koko kahden vuoden ajalta juoksee myös korko ja koron marginaali siitä yhtiölainaosuudesta. Ja toki siitä käsirahasta jolla asunnon ostaa, jos siihen joutuu lainaa käyttämään.

Varainsiirtoa on vaikea kiertää. Korot voi vähentää eikä tuollaisen uudehkon osakkeen myymiseen todellakaan tarvitse välittäjää.

 

[Lucas]

Varainsiirtoa on vaikea kiertää. Korot voi vähentää eikä tuollaisen uudehkon osakkeen myymiseen todellakaan tarvitse välittäjää.

Miten ajattelit että se menee kaupaksi ilman välittäjää, kun samoja asuntoja on YIT itse myynyt jo useamman vuoden huonolla menestyksellä ja välissä ollut myös milloin milläkin välittäjällä niitä myynnissä? Ainakin osa noista kampanjaan kuuluvista uusista asunnoista oli sellaisia, että niistä taloyhtiöistä ovat yrittäneet myydä niitä asuntoja ainakin viimeiset kolme vuotta huonolla menestyksellä.

Noissa kampanjassa olevassa asunnoissa, joita vilkaisin, on jotain perustavanlaatuista ongelmaa joiden vuoksi niitä en ainakaan itse ostaisi siinäkään tapauksessa että olisi rahaa tilillä niiden ostamiseen. Tyypillisimmät ongelmat aivan liian korkea hintapyynti suhteessa siihen mitä rahalla saa, mahdollisesti ylihintainen vuokratontti, taloyhtiö on joku vain miniasuntoja sisältävä taloyhtiö josta voi tulla ongelmia myöhemmin ja huoneiston pohjaratkaisu sitten hanurista tyyliin puolen miljoonan euron hintainen asunto ja asunnon kahdesta makuuhuoneesta isompikin on niin pieni, että parivuodetta varten siihen pitänyt tehdä kaksi ovea kun ei muuten mahdu menemään sängyn eri puolille.

Osassa myytävistä asunnoista taas asunnon sijainti on huono ja sijaintiin nähden aivan ylihintainen.

Ei kait siinä jos noita asuntoja haluaa ostaa ja meinaa tehdä tilillä sillä, että saisi ne kahdeksi vuodeksi vastikkeetta käyttöönsä ja vuokraisi eteenpäin ja myisi sitten sen kahden vuoden jälkeen ne vielä hyvällä voitolla. Kannattaa varmaan samoilla tulilla ostaa useampi huoneisto kun sehän moninkertaisuu sillä tempulla se voitto minä niistä saa ainakin omissa laskemissaan.

 

[Aksjdjjk]

Ettei olisi YIT:n ovelaa sissimarkkinointia tämä business-plan

 

[demo69]

Huomattavasti verotehokkaampaa olisi saada alennusta vastikkeiden verran. Varainsiirtovero pienenisi ja saisi laittaa vastikkeet vähennyksiin.

 

[muronsyöjä]

En tiedä miksi grynderit eivät tiputa suoraan noiden ongelma-asunnoiksi muuttuneiden uusien käsiin jääneiden asunto-osakkeiden hintapyyntiä niin myös tavallisille ihmisille markkinoinnissa, että tiputtaisivat sitä velatonta pyyntihintaa vaikka 20 tai 25 prosenttia. Tuollaisia alennuksia niistä saa jo nykyään jos joku kiinteistösijoitusyhtiö ostaa niitä isomman nipun samasta asunto-osakeyhtiöstä vuokra-asunnoiksi itselleen. Tuo taloyhtiön päätyminen lähinnä yhden omistajan vuokra-asunnoiksi on riski, jos rakenteilla olevasta talosta ostaa omistusasunnon itselleen, ja asuinhuoneistojen kauppa ei käy siitä taloyhtiöstä ja sitten grynderi myy ne nippuna reilulla alennuksella vuokra-asunnoiksi.

Tilanne on nyt sellainen, että tuo 20%...25% alennus ei riitä kiinteistösijoitusyhtiöille. Kuluttajamarkkinaa taas ei haluta sotkea suuremmilla julkisilla hinnanalennuksilla. Näillä mennään siihen asti, kunnes on pakko eli vouti myy ne asunnot, tai sitten korko laskee tai suhdanne paranee.

 

[Jarger]

Voisiko keskittyä mielummin säästämiseen ja sijoittamiseen kuin johonkin kyseenalaiseen asuntopuljaukseen.

 

[taffeli]

Tulipa ostettua päivän päätteeksi pohjahintaan verkkokauppaa, huomenna osakatsaus, katsotaan miltä näyttää. Aattelin että pitkässä juoksussa nousee.

 

[Jamboa]

Aattelin että pitkässä juoksussa nousee.

Kuten jokainen ostaja ajattelee Jokin tuota nousua puoltava seikka olisi toki hyvä olla, mutta toivotaan että nousisi

 

[Pöllömies]

Kuten jokainen ostaja ajattelee Jokin tuota nousua puoltava seikka olisi toki hyvä olla, mutta toivotaan että nousisi

Jos oikein kuulin, niin Vilpon Olli Inderesiltä meinasi, että 2025 aikana liikevoitto taas 50 miljoonan pinnassa Uskoo ken haluaa... No, ettei nyt liikaa peloteltaisi @taffeli niin todettakoon, että kyllä Verkkistä omassakin salkussa on jopa 6% painotuksella. Miinaan ehkä tuli käveltyä, mutta eipä tuosta eroonkaan pääse enää jossei tappiolla halua myydä. Katsotaan miten menee..

 

[tstv]

Kuten jokainen ostaja ajattelee Jokin tuota nousua puoltava seikka olisi toki hyvä olla, mutta toivotaan että nousisi

Noussee tänään. Meinasin itsekin ostaa eilen mutta kun salkun keskihinta on ennestäänkin alle 3€ niin jäi sitten ostamatta. Olisi ehkä pitänyt

 

[Maniac]

Jos oikein kuulin, niin Vilpon Olli Inderesiltä meinasi, että 2025 aikana liikevoitto taas 50 miljoonan pinnassa Uskoo ken haluaa... No, ettei nyt liikaa peloteltaisi @taffeli niin todettakoon, että kyllä Verkkistä omassakin salkussa on jopa 6% painotuksella. Miinaan ehkä tuli käveltyä, mutta eipä tuosta eroonkaan pääse enää jossei tappiolla halua myydä. Katsotaan miten menee..

Miksi ei myisi tappiolla, jos tämä sama raha on mahdollista sijoittaa tuottavammin? Tämä omien pois saaminen on aivan turha sijoituskriteeri IMO. Omat Verkkikseni myin pois noin 50 pinnan tappiolla viime vuoden lopulla ja katsoin rahoille paremmin tuottavan kohteen. Myydessähän toki tämä kirpaisi vähän mutta se oli kerralla selvä peli.

Omistajaksi Verkkikseen palaan kun markkinatilanne alkaa olla selkenemään päin, nyt kaikki harkinnanvarainen kulutus on elinkustannusten noustessa minimissä, joten vaikea nähdä mitään rakettinousuja tämän alan yrityksille lyhyellä aikavälillä.

 

[Takaisku]

Jos oikein kuulin, niin Vilpon Olli Inderesiltä meinasi, että 2025 aikana liikevoitto taas 50 miljoonan pinnassa Uskoo ken haluaa... No, ettei nyt liikaa peloteltaisi @taffeli niin todettakoon, että kyllä Verkkistä omassakin salkussa on jopa 6% painotuksella. Miinaan ehkä tuli käveltyä, mutta eipä tuosta eroonkaan pääse enää jossei tappiolla halua myydä. Katsotaan miten menee..

Vilpon uusimman yhtiöraportin mukaan EBIT-ennuste vuodelle 2025 on 17,2 miljoonaa euroa. Inderesin tavoitehinta on 2,90 euroa ja suositus osakkeelle on vähennä, jo vuodesta 2021 lähtien. Kun aiemmin kerroit kuinka analyytikkojen yhtiöraportit ovat vain lähtökohta omille analyyseillesi niin kiinnostaisi tietää millä perusteella olet päätynyt tätä osaketta hankkimaan? Mitä tietoa sinulla on joka analyytikoilla on jäänyt huomaamatta

 

[kuoris]

Mä olen ostanut Verkkokauppaa ihan nojautuen Seppo Saarion oppeihin: osta niiden yritysten osakkeita jonka tuotteita tai palveluja itse käytät. Onko tuossa sitten mitään järkeä on toinen kysymys.

 

[oltsandeeri]

Paljon parempi oppi on ostaa niiden yhtiöiden osakkeita, joiden tuotteita tai palveluita isot massat käyttävät.

Esim. Elisa on kohtuu vakaa osingonmaksaja, palvelut ja tuotteet taasen pääsääntöisesti kasa höyryävää sitä itseään omasta näkövinkkelistä.

Mutta omilla preferensseillä ei ole merkitystä, kun isolle massalle tuotteet ja palvelut näyttävät kelpaavan.

 

[Leatherman]

Mä olen ostanut Verkkokauppaa ihan nojautuen Seppo Saarion oppeihin: osta niiden yritysten osakkeita jonka tuotteita tai palveluja itse käytät. Onko tuossa sitten mitään järkeä on toinen kysymys.

Aikoinaan verkkokauppa.com oli edelläkävijä ja hinnat olivat hyvät ja sieltä tuli ostettua varmaan 90% kaikesta elektroniikasta, mutta nykypäivänä varmaan 30% tulee ostettua Power/Gigantti ja 70% ulkomailta, kuten Amazon.de:stä. Ulkomailta saa lähes 100% varmuudella halvemmalla romua kuin kalliista suomesta ja varsinkin kun Amazonilla näyttäisi olevan hyvä yhteistyö Itellan kanssa niin romut sappuvat Saksasta yhtä nopeasti kuin suomen sisäisesti tilattaessa.

Eli itse en näe Vekkokauppa.com:lla mitenkään erityisen hyvää tulevaisuutta koska kilpailu kovenee jatkuvasti, varsinkin kun EU:n sisältä tilaaminen helpottuu ja nopeutuu myös jatkuvasti. Suomessa on yksinkertaisesti niin kalliit logistiikka ja henkilöstökulut, joten ei pysty kilpailemaan isojen kansainvälisten toimijoiden kanssa ainakaan hinnalla.

Tuo verkkiksen "Todennäköisesti aina halvempi" pistää aina naurattamaan, miten voi slogani olla niin pahasti pielessä.

 

[Paapaa]

Mä olen ostanut Verkkokauppaa ihan nojautuen Seppo Saarion oppeihin: osta niiden yritysten osakkeita jonka tuotteita tai palveluja itse käytät. Onko tuossa sitten mitään järkeä on toinen kysymys.

Toi on vähän turhan yksinkertaistava, vaikka sinänsä yksinään ihan hyvä kriteeri. Omat valinnat eivät aina ole valtavirtaa, tai optimaalisia tai mietittyjä. Toisaalta ne palvelut joista pitää, eivät välttämättä ole tuottavia tai kasvavia, eikä niistä välttämättä koskaan sellaisia tule. Toki se, että tuota on omasta mielestä riittävän hyvä, on yksi hyvä ja perusteltu datapiste kun miettii sijoituskohteita. Mutta en sijoittaisi pelkästään sen perusteella. No joo, ehkei Seppokaan.

Esim. Elisa on kohtuu vakaa osingonmaksaja, palvelut ja tuotteet taasen pääsääntöisesti kasa höyryävää sitä itseään omasta näkövinkkelistä.

Mikäs niistä tekee "kasan höyryävää paskaa"? Mulla lähinnä (firma-)liittymä, eikä mitään pahaa sanottavaa sen osalta. Vanha Elisan DLS-laajakaista toimi myös pitkään erittäin hyvin, nyt tuli vaihto toiseen operaattoriin koska kuitu tuli toiselta operaattorilta. Mutta noin yleisesti ottan ihan toimivia tuotteita ovat olleet. Joten vähän yllättää noin vahva kritiikki.

 

[Teräsmiäs]

Kyllähän ihan validi argumentti edelleen että sijoita sellaiseen yhtiöön jonka tunnet tai edes tiedät.

Todella moni ihminen sijoitti bitcoinein tai reddit meme stokkinz sen takia koska hype.

Ehkä kärjistettynä mutta kuitenkin.

Moni on rikastunut pelkästään ostamalla ihan muutamia osakkeita. Elisaa, Konetta, Sampoa ja vaikkapa Harviaa.

Turha yrittää päihittää peliä yrittämällä olla "fiksumpi" mitä muut ovat.

 

[oltsandeeri]

Mikäs niistä tekee "kasan höyryävää paskaa"? Mulla lähinnä (firma-)liittymä, eikä mitään pahaa sanottavaa sen osalta. Vanha Elisan DLS-laajakaista toimi myös pitkään erittäin hyvin, nyt tuli vaihto toiseen operaattoriin koska kuitu tuli toiselta operaattorilta. Mutta noin yleisesti ottan ihan toimivia tuotteita ovat olleet. Joten vähän yllättää noin vahva kritiikki.

Elisa Viihde ja sen pakkomyynti, Viaplayn nykyinen iteraatio, joka on hirveä ylihinnoiteltu kötöstys, ylibuukatut, käyttäjämäärälle selkeästi alimitoitetut vanhaa rautaa sisältävät tukiasemat, surkea asiakaspalvelu, häiritsevä puhelinmyynti etc.
Kuitu on toki aina kuitu, siitä harvemmin pahaa sanottavaa löytyy toimittajasta riippumatta (ehkä hintaa lukuunottamatta).

Toki tämä on vain oma subjektiivinen kokemukseni lafkasta ja sen tuotteista. Isolle massalle myynti käy ja osinkosalkussa tästä syystä paikka Elisalle on.

 

[Leatherman]

Kyllähän ihan validi argumentti edelleen että sijoita sellaiseen yhtiöön jonka tunnet tai edes tiedät.

Todella moni ihminen sijoitti bitcoinein tai reddit meme stokkinz sen takia koska hype.

Ehkä kärjistettynä mutta kuitenkin.

Moni on rikastnut pelkästään ostamalla ihan muutamia osakkeita. Elisaa, Konetta, Sampoa ja vaikkapa Harviaa.

Turha yrittää päihittää peliä yrittämällä olla "fiksumpi" mitä muut ovat.

Itse tuli saatua asunnon verran rahaa ostamalla pelkästään AMD osaketta silloin kun pyöri 10 dollarissa ja tuli myytyä muutama vuosi myöhemmin noin 70 dollarilla. Tuohon päätökseen laittaa 100% rahat yhteen koriin johtui 2 asiasta, ensinnäkin AMD:llä oli tulossa todella lupaava tuote vuotojen perusteella ja toiseksi, AMD:n ainoa kilpailija, Intel oli junnannut ilman isompaa kehitystä 4 vuotta paikoillaan.

Harvoin tulee näitä tilaisuuksia joista voi olla lähes 100% varma hyvästä sijoituksesta, mutta silmät ja korvat kannattaa pitää aina auki ja sitten tehdä taustatutkimukset kunnolla. Nuo AMDstä saaduilla rahoilla tuli sitten ostettua asunto jonka arvo myös muutamassa vuodessa yli tuplaantui. Välillä asiat menevät paremmin kuin osaa odottaa.

 

[kuoris]

Aikoinaan verkkokauppa.com oli edelläkävijä ja hinnat olivat hyvät ja sieltä tuli ostettua varmaan 90% kaikesta elektroniikasta, mutta nykypäivänä varmaan 30% tulee ostettua Power/Gigantti ja 70% ulkomailta, kuten Amazon.de:stä. Ulkomailta saa lähes 100% varmuudella halvemmalla romua kuin kalliista suomesta ja varsinkin kun Amazonilla näyttäisi olevan hyvä yhteistyö Itellan kanssa niin romut sappuvat Saksasta yhtä nopeasti kuin suomen sisäisesti tilattaessa.

Itsellä on myymälä lähellä, luulen että se on suurin syy olla etsimättä absoluuttisen halvinta netistä. Palautukset ja takuu pelaa. Toki ärsyttää että myyvät kaikkea muuta sälää niiden ydintoiminnan lisäksi. Niillä kissanvessoilla sun muilla on tietenkin parempi kate.

On tuossa Gigantti ja Powerikin vieressä mutta ne ovat vasta toissijaisia vaihtoehtoja.

Korona ajan loppuminen vaikuttanee jonkinverran myyntiin.

 

[ympyr]

Kansalla on koronavuosina hankittua tekniikkaa kaapit pullollaan joissa piisaa vielä käyttöikää, ei ihmekään jos kauppa ei käy. Tähän päälle vielä korkotason nousu ja yleinen hintojen kallistuminen niin menee vuosi pari ennen kuin alkaa elektroniikka taas käymään kaupaksi.

 

[Pöllömies]

Miksi ei myisi tappiolla, jos tämä sama raha on mahdollista sijoittaa tuottavammin? Tämä omien pois saaminen on aivan turha sijoituskriteeri IMO. Omat Verkkikseni myin pois noin 50 pinnan tappiolla viime vuoden lopulla ja katsoin rahoille paremmin tuottavan kohteen. Myydessähän toki tämä kirpaisi vähän mutta se oli kerralla selvä peli.

Omistajaksi Verkkikseen palaan kun markkinatilanne alkaa olla selkenemään päin, nyt kaikki harkinnanvarainen kulutus on elinkustannusten noustessa minimissä, joten vaikea nähdä mitään rakettinousuja tämän alan yrityksille lyhyellä aikavälillä.

Toki se on yksi mahdollisuus toimia. Omassa sijoitusstrategiassani pyrin välttämään nopeita liikkeitä, ja jokainen uusi investointi on minulle aina lähtökohtaisesti vuosien investointi. Toisin sanoen, en osta salkkuun mitään millä en niin tulevaisuudennäkymien heikkojen signaalien kuin tunnuslukujenkaan valossa näe tulospotentiaalia. Makrotalouden ympäristössä tapahtuneet muutokset ja keskuspankkien korkopolitiikan vaikutukset kulutuskysyntään pääsivät silti Verkkokauppa.comin tapauksessa yllättämään. Tämän lisäksi yhtiö on tehnyt viimeisen kahden vuoden aikana joitakin linjauksia joista en itse pidä. Mutta kuten sanottua - olen sitkeä jääräpää. Jaksan kyllä katsoa vielä ainakin, miltä se Olli Vilpon myös korostama loppuvuoden tulos Verkkiksen kohdalla näyttää. Luultavasti katson rauhassa vielä koko ensi vuodenkin, piristyykö kauppa ja onnistuuko Verkkiksen johto kasvattamaan markkinaosuutta ja verkkokaupan volyymiä. Kevennystä kyllä suunnittelen. Nykyinen paino salkusa on joka tapauksessa liian suuri.

Vilpon uusimman yhtiöraportin mukaan EBIT-ennuste vuodelle 2025 on 17,2 miljoonaa euroa. Inderesin tavoitehinta on 2,90 euroa ja suositus osakkeelle on vähennä, jo vuodesta 2021 lähtien. Kun aiemmin kerroit kuinka analyytikkojen yhtiöraportit ovat vain lähtökohta omille analyyseillesi niin kiinnostaisi tietää millä perusteella olet päätynyt tätä osaketta hankkimaan? Mitä tietoa sinulla on joka analyytikoilla on jäänyt huomaamatta

Jaa, sua jäi vaivaamaan suhtautumiseni Vilppoon Ensinnäkään minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa Olli Vilpon analyyseistä. Hän on epäilemättä kuluttajakaupan pörssiyhtiöiden yksi parhaista analyytikoista, ellei paras. Kristallipalloa minulla ei ole, mutta en ainakaan lähde lupaamaan Verkkiksen tuloskunnon palaavan lähelle 2021 tasoa vielä 2025 aikana. Tottakai se mulle sopii, jos porukka kohta taas tyhjää säästöpossunsa ja vie juuri nostamansa kulutusluotot Verkkikseen. Se edellyttäisi kyllä sitten todellakin sen toteutumista, että yleisen inflaatio taittuu ja sitä myöten korkotaso laskee.

Itse tankkasin Verkkistä vielä 2021 seitsemän euron kappalehintaan. Jälkikäteen arvioituna tämä oli tietenkin virhe josta nyt maksan. Voin joko keventää tappiolla tai odottaa niitä parempia aikoja, joita Verkkiksen tapauksessa voi todellakin joutua odottamaan pitkään.