Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Pöllömies]

Kannattaako indeksirahastoissa sijoittaa yhteen vai useampaan eri rahastoon?

Omasta mielestäni välttämättä ei, jos rahaston sisältö itsessään on jo valmiiksi laajasti hajautettu. Maantieteellinen kohdentaminen sitten ehkä vähän eri juttu. Mutta mitä tuossa olen eri indeksirahastojen käppyröitä tutkinut, niin kovin identtisiltähän ne näyttävät, mikä nyt on siis indeksirahastoista puhuttaessa odotettuakin. Mielestäni siis todiste sen puolesta, että se yksi indeksirahasto riittää ja kaikki rahastosijoittaminen kannattaa ohjata sinne. Eriäviä näkemyksiä?

 

[heisulivei]

Kannattaako indeksirahastoissa sijoittaa yhteen vai useampaan eri rahastoon?

Omasta mielestäni välttämättä ei, jos rahaston sisältö itsessään on jo valmiiksi laajasti hajautettu. Maantieteellinen kohdentaminen sitten ehkä vähän eri juttu. Mutta mitä tuossa olen eri indeksirahastojen käppyröitä tutkinut, niin kovin identtisiltähän ne näyttävät, mikä nyt on siis indeksirahastoista puhuttaessa odotettuakin. Mielestäni siis todiste sen puolesta, että se yksi indeksirahasto riittää ja kaikki rahastosijoittaminen kannattaa ohjata sinne. Eriäviä näkemyksiä?

Riippuu hyvin pitkälti indeksirahastosta.

Mielestäni: Olettaen, että ei haluta fokusoitua tiettyyn toimialaan/maahan, niin hajautuksen kannalta yksi indeksirahasto voi riittää, mutta ei riitä välttämättä.

 

[tuoppi´]

Kannattaako indeksirahastoissa sijoittaa yhteen vai useampaan eri rahastoon?

Omasta mielestäni välttämättä ei, jos rahaston sisältö itsessään on jo valmiiksi laajasti hajautettu. Maantieteellinen kohdentaminen sitten ehkä vähän eri juttu. Mutta mitä tuossa olen eri indeksirahastojen käppyröitä tutkinut, niin kovin identtisiltähän ne näyttävät, mikä nyt on siis indeksirahastoista puhuttaessa odotettuakin. Mielestäni siis todiste sen puolesta, että se yksi indeksirahasto riittää ja kaikki rahastosijoittaminen kannattaa ohjata sinne. Eriäviä näkemyksiä?

Jos rahastot seuraa samaa indeksiä niin parempi vaan valita se pienikuluisin ja sijoittaa siihen.

 

[zepi]

Jos rahastot seuraa samaa indeksiä niin parempi vaan valita se pienikuluisin ja sijoittaa siihen.

ETF:ien osalta voi olla hyötyä sijoittaa eri etf:iin vaikka pientä kustannuseroa olisikin jos sen avulla pystyy optimoimaan fifo-sääntöjä myytäessä.

Itse en säästä osakkeisiin ja ETF:iin ajatuksella, että samat laput ovat kuolinpesässä mahdollisille perillisille jaossa, joten jos ostan samaa etf:ää eri välittäjien kautta tai samaa indeksiä seuraavia eri etf:iä, niin myytäessä voi optimoida veroseuraamuksia, koska eri ostoerät ovat eri verran voitolla ja realisoitaessa tulee eri määrä voittoja / hankintameno-olettamia jne.

Normaaleissa rahasto-osuuksissa pystyi käsittääkseni muutenkin myymään muuten kuin fifo:na?

 

[evakko]

Normaaleissa rahasto-osuuksissa pystyi käsittääkseni muutenkin myymään muuten kuin fifo:na?

Esim. Nordnetillä voi valita vain montako prosenttia osuuksista myy, Seligsonilla taas on mahdollista valita mitkä ostoerät myy.

 

[xylitoli]

Kannattaako indeksirahastoissa sijoittaa yhteen vai useampaan eri rahastoon?

Sellainen kommentti, että riippuu osittain siitä mitä on ennestään salkussa ja mikä on tavoite. Ts. haetaanko sellaista indeksi rahastoa joka itsessään on niin kattava ettei muuta periaatteessa tarvita, vai täydennetäänkö olemassa olevaa positiota, vai haetaanko näkemystä.

Ja sitten mistä indexistä on kyse, jokin osake vai raaka-aine vai jokin muu? Pelkällä osake indexi rahastolla et välttämättä saa riittävää kattavuutta. Joten jos ja kun ollaan lähempänä hifistelyä ja varsinkin jos otetaan näkemystä, niin pakostakin tarvitaan useampi.

Mutta kysymyksestä tulee myös mieleen että miksi oikeastaan ylipäätään koskaan pitäisi harkita vain yhteen sijoittamista. Vastapuoliriski vähintäänkin olisi paha jos kaikki rahat olisivat yhdessä kohteessa.

 

[Paapaa]

Kannattaako indeksirahastoissa sijoittaa yhteen vai useampaan eri rahastoon?

"Indeksirahasto" ei oikeastaan kerro juuta eikä jaata, mihin se rahasto sijoittaa tai riittääkö yksi kunnon hajautukseen. Onko kapea Suomi-indeksirahasto riittävä vs. tuhansien osakkeiden Maailma-indeksirahasto? Tuskin. Tai joku raaka-aineindeksirahasto. Kaikki ovat indeksirahastoja, mutta kohteet poikkeavat toisistaan huomattavasti. Indeksejä on joka lähtöön ja niissä on eroja.

 

[Jalmos]

Nordnetillä on ärsyttävän kovat kulut ulkomaisissa osakkeissa mutta ne voi vähentää verotuksessa. Noissa nettivälittäjissä on riskinsä talletussuojan ym. suhteen. Sellainen kun lähtee linjoilta voi mennä vuosia että saa omansa pois jos saa ollenkaan. Miten OP ja Nordea nykyään kulujen suhteen?

Jos kaupankäyntikuluja tarkoitat, niin ethän sä niitä mihinkään erikseen vähennä, vaan ne kulut muodostuvat sun lappujesi ostohintaan, joka siis myytäessä samoin kuin myyntikulut pienentää sun voittoasi ko. paperilla. Ostat esim. 100 osaketta, joiden hinta on 10 USD, mutta kaupankäynti kulu on 17,65 USD eli se n. 15 €. Todellisuudessa sun hankintahinta on siis ko. erälle 1017,65 USD eli keskihinnaksi tulee 10,1765 USD. Sitten myyt noi laput 15 USD hintaan ja taas sama 17,65 USD vähennetään sun luovutuksesta, eli saat nettona 1482,35 USD. Voittoa teit siis 464,70 USD, jossa on huomioitu sekä oston että myynnin kaupankäyntikulut yht. 35,30 USD. Mutta olettaen, että kaupankäyntikulut on vaikka puolet tosta eli esim. 7,5 USD eli yhteensä 15 USD, niin olisitkin saanut luovutusvoittoa 1492,5-1007,5=485 USD. Kun maksat molemmista pääomatuloveroa esim. 30 %, niin takkiin tulee silti 0,7*485-0,7*464,70 = 14,21 USD.

Eli tavallaan ne "voi vähentää verotuksessa", mutta se käy kyllä ihan automaattisesti Nordnetin toimesta, kun se veroraportin sulle tekee ja verottajalle välittää.

No, mulla on jotain USA-lappuja edelleen olemassa, mutta kun ei nyt tuo osakepoiminta muutenkaan enää jaksa napata ihan täysillä, niin olen niitten antanut olla ja sopivissa käänteissä tehnyt esim. tappiomyyntejä ja ostanut indeksiä tilalle.

 

[Pöllömies]

Sellainen kommentti, että riippuu osittain siitä mitä on ennestään salkussa ja mikä on tavoite. Ts. haetaanko sellaista indeksi rahastoa joka itsessään on niin kattava ettei muuta periaatteessa tarvita, vai täydennetäänkö olemassa olevaa positiota, vai haetaanko näkemystä.

Ja sitten mistä indexistä on kyse, jokin osake vai raaka-aine vai jokin muu? Pelkällä osake indexi rahastolla et välttämättä saa riittävää kattavuutta. Joten jos ja kun ollaan lähempänä hifistelyä ja varsinkin jos otetaan näkemystä, niin pakostakin tarvitaan useampi.

Mutta kysymyksestä tulee myös mieleen että miksi oikeastaan ylipäätään koskaan pitäisi harkita vain yhteen sijoittamista. Vastapuoliriski vähintäänkin olisi paha jos kaikki rahat olisivat yhdessä kohteessa.

Kyseessä on tosiaan kotimaisen pankin tarjoama osakeindeksi jonka sisältö mukailee S&P500-rahastoa mitä toimialojen laajaan hajautukseen tulee. Osakepoimintoja on maailmanlaajuisesti. Olen tuotteeseen tyytyväinen, eikä kulujen vuoksi kannattane huvikseen lähteä ostelemaan toista osekeindeksiä (esim. Suomi), kun tuotto-odottama ei anna juurikaan lisäarvoa. Molemmat kuitenkin rommaavat tahdissa kuin on sen aika ja nousevat tahdissa kun menee lujaa.

Hyvä pointti sitten tuo, että voisi katsella muitakin kuin osakeindeksejä. Siitä ajatuksesta otan kopin, kiitoksia.

 

[Jalmos]

"Indeksirahasto" ei oikeastaan kerro juuta eikä jaata, mihin se rahasto sijoittaa tai riittääkö yksi kunnon hajautukseen. Onko kapea Suomi-indeksirahasto riittävä vs. tuhansien osakkeiden Maailma-indeksirahasto? Tuskin. Tai joku raaka-aineindeksirahasto. Kaikki ovat indeksirahastoja, mutta kohteet poikkeavat toisistaan huomattavasti. Indeksejä on joka lähtöön ja niissä on eroja.

Olisi tuohon voinut vastata niinkin, että jos haluaa elämänsä tehdä helpoksi ja yksi indeksirahasto pitäisi valita, niin kyllä S&P500-indeksiä seuraavalla ETF:llä/indeksirahastolla varsin mainiosti tulee toimeen.

Maailman muut indeksit kuitenkin enemmän tai vähemmän seuraavat S&P500-indeksiä ollen vain volatiilimpia kuin S&P500 itse.

 

[Jalmos]

Kyseessä on tosiaan kotimaisen pankin tarjoama osakeindeksi jonka sisältö mukailee S&P500-rahastoa mitä toimialojen laajaan hajautukseen tulee. Osakepoimintoja on maailmanlaajuisesti. Olen tuotteeseen tyytyväinen, eikä kulujen vuoksi kannattane huvikseen lähteä ostelemaan toista osekeindeksiä (esim. Suomi), kun tuotto-odottama ei anna juurikaan lisäarvoa. Molemmat kuitenkin rommaavat tahdissa kuin on sen aika ja nousevat tahdissa kun menee lujaa.

Hyvä pointti sitten tuo, että voisi katsella muitakin kuin osakeindeksejä. Siitä ajatuksesta otan kopin, kiitoksia.

Juuri näin. Kunhan ko. rahaston kulut vain ovat kohtuulliset.

 

[evakko]

Mitä sellaista arvoa Volvo Carsilla on jota Daimlerilla ei ole? Wikipedian mukaan Daimlerin selvästi suurempi (myyntimäärät, liikevaihto, voitto jne. osakekohtaisia lukuja ei siellä ole). Taustana Ålandsbankenin osakesijoitusjohtajan kommentti

Nykyisellä arvostustasolla Volvo Cars on pikkaisen arvokkaampi kuin Daimler ja hieman halvempi kuin Volkswagen ja aika lailla siellä sen kuuluukin olla.

Lähde lienee (luin pankin sovelluksessa josta ei koko tekstiä saa kopioitua) maksumuurin takana Hinnoitteleeko markkina Volvo Carsia vai osakkeen niukkuutta? EQT oli Tukholman pörssille vaikea paikka

 

[evakko]

@Pöllömies otti indeksit esille. Niihin liittyen, usein sanotaan että indeksirahasto voittaa aktiivisesti hoidetun kulujen takia. Voi pitää paikkansa pitkässä juoksussa, mutta itsehän se on kokeiltava ennen kuin uskoo Niinpä testailin käytännössä Yhdysvaltojen markkinoita sekä kahta maailmaindeksiä joissa toisessa vain kehittyneet markkinat (+ kauhea synteettisyys). Otsikoissa kuluprosentti ja arvopäivä, vasemmalla toteutunut ostopäivä. Handelsbanken kertoo vähentävänsä kulut päivittäin ettei sitä tarvitse arvuutella.

Kyllä, lyhyt aika ja käytännössä koko ajan nousukautta, laskussa voisi tulla erilaiset erot.

	SPP Aktiefond USA (0,21 %) 1.11.2021	Handelsbanken USA Indeksi Criteria (0,20 %) 2.11.2021	Handelsbanken Amerikka Teema (1,60 %) 2.11.2021
19/20.5.2021	18,06 %	20,41 %	22,09 %
1.6.2021	15,66 %	16,24 %	20,27 %
21/22.6.2021	10,87 %	13,01 %	14,88 %
2.7.2021		8,67 %	10,19 %
	SPP Aktiefond Global (0,31 %) 1.11.2021	Nordnet Indeksirahasto Maailma ESG (0,30 %) 1.11.2021
20.4.2021	11,83 %	16,68 %

 

[Jalmos]

@Pöllömies otti indeksit esille. Niihin liittyen, usein sanotaan että indeksirahasto voittaa aktiivisesti hoidetun kulujen takia. Voi pitää paikkansa pitkässä juoksussa, mutta itsehän se on kokeiltava ennen kuin uskoo Niinpä testailin käytännössä Yhdysvaltojen markkinoita sekä kahta maailmaindeksiä joissa toisessa vain kehittyneet markkinat (+ kauhea synteettisyys). Otsikoissa kuluprosentti ja arvopäivä, vasemmalla toteutunut ostopäivä. Handelsbanken kertoo vähentävänsä kulut päivittäin ettei sitä tarvitse arvuutella.

Kyllä, lyhyt aika ja käytännössä koko ajan nousukautta, laskussa voisi tulla erilaiset erot.

	SPP Aktiefond USA (0,21 %) 1.11.2021	Handelsbanken USA Indeksi Criteria (0,20 %) 2.11.2021	Handelsbanken Amerikka Teema (1,60 %) 2.11.2021
19/20.5.2021	18,06 %	20,41 %	22,09 %
1.6.2021	15,66 %	16,24 %	20,27 %
21/22.6.2021	10,87 %	13,01 %	14,88 %
2.7.2021		8,67 %	10,19 %
	SPP Aktiefond Global (0,31 %) 1.11.2021	Nordnet Indeksirahasto Maailma ESG (0,30 %) 1.11.2021
20.4.2021	11,83 %	16,68 %

Näitä voi vertailla helposti esim. Morningstarissa. Sieltä, kun katsoo, niin 10 vuoden tuotto menee aika lailla samana, mutta viimeiset 5 vuotta kasvuyhtiöihin keskittynyt Amerikka Teema on piessyt USA indeksin. Tähän voi vaikuttaa esim. öljyteollisuuden kompastelu, ESG-vaateet jne., joissa kasvuyhtiöt varmasti menestyvät paremmin kuin perusindeksi, joka sisältää "vanhaa" teollisuutta. Tokihan perusindeksin idea on, että tilapäinen negatiivinen trendi ajanmittaan kääntyy, kun positiivisesti kehittyneet ottavat suurempaa painoa ja heikommat tippuu. Mielenkiintoista silti nähdä, millä aikavälillä niin käy.

 

[Mastah]

Mitä sellaista arvoa Volvo Carsilla on jota Daimlerilla ei ole? Wikipedian mukaan Daimlerin selvästi suurempi (myyntimäärät, liikevaihto, voitto jne. osakekohtaisia lukuja ei siellä ole). Taustana Ålandsbankenin osakesijoitusjohtajan kommentti

Vähän kummastelen, jos joku sijoitusjohtaja vertaa Volvo Carsia suoraan Daimleriin, koska Daimler tekee niin kuorma-kuin henkilöautoja. Volvo Group, joka ja tekee kuorma-autoja ollut pitkään Ruotsiin listattuna taas usein vertailun kohteena suhteessa Daimleriin. Ennemmin vertaisin Volvo carsia muihin puhtaisiin henkilöautovalmistajiin (VW, Stellantis, Japsit, Ford jne.).

 

[itarumaa]

Oletteko kuinka tarkasti seuranneet noita suosituksia eli osta, myy, lisää jne osakkeiden osalta. Jos olette ostohousut jalassa muutekin, niin merkitsevätkö ne jotain vai ei? Suositus on aina vain suositus, mutta kyllähän se johonkin dataan perustuu.

 

[iltanen]

Onko kellään omistuksessa mitään hyvää vetyautoiluun liittyvää rahastoa? Tuntuu nykyinen sähköautoilu ajavan itseään umpikujaan

 

[Eldmor]

Oletteko kuinka tarkasti seuranneet noita suosituksia eli osta, myy, lisää jne osakkeiden osalta. Jos olette ostohousut jalassa muutekin, niin merkitsevätkö ne jotain vai ei? Suositus on aina vain suositus, mutta kyllähän se johonkin dataan perustuu.

Tavoitehinnan ja suosituksen perässäjuokseminen on täysin turhaa, se oikea suositus löytyy analyysin sisältä.

 

[Jalmos]

Onko kellään omistuksessa mitään hyvää vetyautoiluun liittyvää rahastoa? Tuntuu nykyinen sähköautoilu ajavan itseään umpikujaan

Asiallinen kommentti sikäli, että itsekin olen ihmetellyt tätä sähköautoilua ja kaikkea siihen liittyvää hankaluutta: mistä esim. sähköenergia, pelkästään suomalaisen henkilöautoliikenteen sähköistäminen vaatii yhden ydinreaktorin verran sähköä?

Mutta jatkan seuraavaan, että ei se vetykään mitenkään helppo nakki ole. Onhan siitäkin puhuttu vuosikymmenet. Itse näkisin ainoana potentiaalisena vaihtoehtona erilaiset power-to-X-teknologiat ja vedyn käyttäminen esim. teollisuuslaitosten CO2-päästöjen kanssa metaanin valmistukseen, joista voidaan jatkaa polttomoottorikäyttöön erilaisia polttoaineita, laivakäyttöön esim. on ajateltu ammoniakkia.

 

[iltanen]

Asiallinen kommentti sikäli, että itsekin olen ihmetellyt tätä sähköautoilua ja kaikkea siihen liittyvää hankaluutta: mistä esim. sähköenergia, pelkästään suomalaisen henkilöautoliikenteen sähköistäminen vaatii yhden ydinreaktorin verran sähköä?

Mutta jatkan seuraavaan, että ei se vetykään mitenkään helppo nakki ole. Onhan siitäkin puhuttu vuosikymmenet. Itse näkisin ainoana potentiaalisena vaihtoehtona erilaiset power-to-X-teknologiat ja vedyn käyttäminen esim. teollisuuslaitosten CO2-päästöjen kanssa metaanin valmistukseen, joista voidaan jatkaa polttomoottorikäyttöön erilaisia polttoaineita, laivakäyttöön esim. on ajateltu ammoniakkia.

Joo, ehkä tuo vety näkyy itselle valoisimmalta ratkaisulta, mutta ei sitä välttämättä ole. Ainakin tällä hetkellä tuo kaasuautoilu on jäänyt taka-alalle versus sähköpistokkeet. Jotenkin haluaisi kuitenkin päästä mukaan tuohon vaihtoehtoisten polttoaineiden "vallankumoukseen".

 

[Jalmos]

Joo, ehkä tuo vety näkyy itselle valoisimmalta ratkaisulta, mutta ei sitä välttämättä ole. Ainakin tällä hetkellä tuo kaasuautoilu on jäänyt taka-alalle versus sähköpistokkeet. Jotenkin haluaisi kuitenkin päästä mukaan tuohon vaihtoehtoisten polttoaineiden "vallankumoukseen".

Saattaa olla niin, että polttoaineet pysyvät perinteisinä, mahdollisesti kaasuautoilu tulee takaisin, kaasu vain olisi biokaasua ja power-to-X:llä jatkettua maakaasua.

Nykypuheet on mielestäni kestämättömiä ja olen ollut huomaavinani, että tietyissä foorumeissa erilaiset asiantuntijat ovat uskaltautuneet kyseenalaistamaan tätä sähköistämisen järkevyyttä. Se vaan ei taida olla mitään kovin suosittua, jos meinaa yliopistojeppe varmistaa jatkorahoituksia tai politiikassa sen kummemmin.

Eli siis polttoaineet ei ehkä niin paljon muutu, mutta tuotantotapa kylläkin. Wärtsilähän on power-to-x:ssä mukana.

 

[poikkipuu]

Vetyautojen (tai sähköpolttoaineiden) käyttö vaatisi vieläkin enemmän sähköä kuin täyssähköautot. Akkujen materiaalit voidaan kierrättää, ja niin pitkälti mennään täyssähköistetyllä liikenteellä kuin se vain on mahdollista. Tukena tarvitaan väkisinkin sähköpolttoaineita (power-to-X) ja vetyä, mutta huomattavasti vähemmän kuin täyssähköistettyjä.

Spoileri: Hyötysuhdevertailu sähkö/vety/polttoaine

 

[tuoppi´]

Käytännöllisyys on tärkeämpää kuin hyötysuhde. Siihen on syynsä, miksi energiaa on läpi historian säilötty väliaineissa. Vetyautojen etu on se sama miksi alunperinkin bensiiniautot voitti kilpailun sähköautoja vastaan 1900-luvun alkupuolella eli energiavaraston täyttö on nopeaa, sillä pääsee pitkän matkan eikä auton paino muodostu enimmäkseen niistä energiavarastoista.

Ympäristön kannalta bensiiniauto voisi olla se ympäristöystävällisin ja muutenkin paras vaihtoehto, mutta koska poliitikan takia siitä yritetään luopua niin vety on se luonnollisin vaihtoehto mihin siirtyä. Vedyn etu on vielä siinä, että bensiini- tai diesel-moottorin voi aika pienillä muutoksilla muuttamaan toimimaan vedyllä, joten tuotantolinjoja ja huoltoverkostoa ei tarvitse myöskään täysin uusia.

 

[tuoppi´]

Onko kellään omistuksessa mitään hyvää vetyautoiluun liittyvää rahastoa? Tuntuu nykyinen sähköautoilu ajavan itseään umpikujaan

En tiedä onko ihan suoraan vetyautoiluun liittyviä rahastoja olemassa, muttan noissa clean energy rahastoissa/etf:ssä noita varmaan on osana, tietty mukana tulee muutakin asiaan liittyvää.

Itse olen sijoittanut ihan suoraan muutamaan vetyautoiluun liittyvään firmaan. En nyt ala nimeltä mainitsemaan, ettei oteta sijoitussuosituksena. Mutta kun laittaa googleen "top hydrogen stocks" niin eiköhän sieltä ideoita tule, tällä yleensä itse lähden liikkeelle kun haluan johonkin alaan sijoittaa.

 

[iltanen]

En tiedä onko ihan suoraan vetyautoiluun liittyviä rahastoja olemassa, muttan noissa clean energy rahastoissa/etf:ssä noita varmaan on osana, tietty mukana tulee muutakin asiaan liittyvää.

Nimenomaan tuo onkin juuri ongelma, ettei haluaisi sijoittaa aivan kaikkeen, vaan enemmänkin betsata tiettyihin vaihtoehtoihin.

 

[Jalmos]

Vetyautojen (tai sähköpolttoaineiden) käyttö vaatisi vieläkin enemmän sähköä kuin täyssähköautot. Akkujen materiaalit voidaan kierrättää, ja niin pitkälti mennään täyssähköistetyllä liikenteellä kuin se vain on mahdollista. Tukena tarvitaan väkisinkin sähköpolttoaineita (power-to-X) ja vetyä, mutta huomattavasti vähemmän kuin täyssähköistettyjä.

Spoileri: Hyötysuhdevertailu sähkö/vety/polttoaine

Joo, mutta kuten sanoin, niin mistä se 100 % uusiutuvaa energiaa tulee? Tässähän jo heti mennään metsään, kun lähtökohta on, että energia saadaan tyhjästä. No ei vaan saada. Kuten sanoin, pelkästään suomalaisen henkilöautoliikenteen sähköistäminen vaatii ydinreaktorin verran energiaa ja sellasta ei ole nyt missään ylimääräisenä ja sellanen kestää rakentaa. Millään aurinkoenergialla tai tuulienergialla sellaista tuotantokapasiteettia on utopistista rakentaa. Eikä ydinvoimakaan ole mitenkään ongelmaton menetelmä, vaikka onkin yksi ainoista nykyteknologian vaihtoehdoista.

Lisäksi tuo akkumateriaalien kierrättäminen. Teknologia varmasti kehittyy, mutta pelkästään akkumateriaalien teko vielä, kun ei ole kierrätettävää kuormittaa ympäristöä todella rajusti ja aiheuttaa myös huomattavia CO2-päästöjä. Kuten on laskeskeltu, että pitää eri sähköntuotantomenetelmistä riippuen ajella vähintään 80000 km ennen kuin ollaan edes viivoilla polttomoottoriauton CO2-päästöjen kanssa. Enemmän ole kuitenkin huolissani kaivosteollisuuden aiheuttamista ympäristöongelmista, jotka eivät ole mitenkään pikkujuttu.

Kyllä meilläkin osattiin pitää haloota Talvivaarasta, mutta kertonee minkä mittakaavan ongelmien kanssa painitaan muualla, missä valtavia kaivoksia onkin. Eikä varmasti jätevesistä huolehdita senkään vertaa, mitä Talvivaarassa. Eli olemme valmiita CO2-paniikin vallassa pilaamaan laajoilta alueilta pohjavedet, ihmisten terveyden ja aiheuttamaan laajoja ympäristötuhoja. Mutta eipä ole meidän takapihalla, vaan Kiinassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Siltikin tuo tuotanto aiheuttaa melkoisia CO2-päästöjä.

 

[Apari]

Tähän autoilun tulevaisuuden näkymiin liittyen suosittelen kuuntelemaan mitä esimerkiksi ST1:n Mika Anttonen höpöttelee aiheeseen liittyen. Jos ei muuta niin siitä saa vähän ajattelemisen aihetta ja liipaten tätä otsikkoa varmaan joku saattaa saada uusia ajatuksia sijoituskohteistakin. Alla yksi hänen esiintyminen.

 

[Jalmos]

Tähän autoilun tulevaisuuden näkymiin liittyen suosittelen kuuntelemaan mitä esimerkiksi ST1:n Mika Anttonen höpöttelee aiheeseen liittyen. Jos ei muuta niin siitä saa vähän ajattelemisen aihetta ja liipaten tätä otsikkoa varmaan joku saattaa saada uusia ajatuksia sijoituskohteistakin. Alla yksi hänen esiintyminen.

Jees, on tuttu pätkä. Muutenkin kannattaisi kuunnella, mitä kemiantekniikan DI puhelee energia- ja polttoainejutuista. Ei niitä kannata kuitata sillä, että kaveri ajaa omaa asiaansa. Onhan hän aiemminkin mutissut vaikkapa bioetanolin älyttömyydestä, vaikka investoi sen tuotantoon Ruotsissa. Toisaalta ST1 tekee myös geotermisen energia projekteja, jotka ei mitenkään liity öljynjalostukseen.

Ei nämä kommentit liity muuhun kuin insinöörijärkeen ja siihen, että mitä nyt puuhataan, on vähän niin kuin ikiliikkuja eli mahdottomuus.

 

[poikkipuu]

Joo, mutta kuten sanoin, niin mistä se 100 % uusiutuvaa energiaa tulee? Tässähän jo heti mennään metsään, kun lähtökohta on, että energia saadaan tyhjästä. No ei vaan saada. Kuten sanoin, pelkästään suomalaisen henkilöautoliikenteen sähköistäminen vaatii ydinreaktorin verran energiaa ja sellasta ei ole nyt missään ylimääräisenä ja sellanen kestää rakentaa. Millään aurinkoenergialla tai tuulienergialla sellaista tuotantokapasiteettia on utopistista rakentaa. Eikä ydinvoimakaan ole mitenkään ongelmaton menetelmä, vaikka onkin yksi ainoista nykyteknologian vaihtoehdoista.

Lisäksi tuo akkumateriaalien kierrättäminen. Teknologia varmasti kehittyy, mutta pelkästään akkumateriaalien teko vielä, kun ei ole kierrätettävää kuormittaa ympäristöä todella rajusti ja aiheuttaa myös huomattavia CO2-päästöjä. Kuten on laskeskeltu, että pitää eri sähköntuotantomenetelmistä riippuen ajella vähintään 80000 km ennen kuin ollaan edes viivoilla polttomoottoriauton CO2-päästöjen kanssa. Enemmän ole kuitenkin huolissani kaivosteollisuuden aiheuttamista ympäristöongelmista, jotka eivät ole mitenkään pikkujuttu.

Kyllä meilläkin osattiin pitää haloota Talvivaarasta, mutta kertonee minkä mittakaavan ongelmien kanssa painitaan muualla, missä valtavia kaivoksia onkin. Eikä varmasti jätevesistä huolehdita senkään vertaa, mitä Talvivaarassa. Eli olemme valmiita CO2-paniikin vallassa pilaamaan laajoilta alueilta pohjavedet, ihmisten terveyden ja aiheuttamaan laajoja ympäristötuhoja. Mutta eipä ole meidän takapihalla, vaan Kiinassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Siltikin tuo tuotanto aiheuttaa melkoisia CO2-päästöjä.

Mitäs sitten pitäisi tehdä? Jatkaa fossiilisella bensiinillä ajelulla vailla huolta huomisesta? Talvirengasrumbakin helpottuu kun eihän niitä Suomessa tarvitse tulevaisuudessa ilmaston lämpenemisen vuoksi. Mitä siitä jos muutama kaupunki vähän tulvii kerran vuoteen ja joku ehkä hautautuu meren allekin.

Tuulivoimayhdistyksen datasta Suomeen on suunnitteilla n. 20 GW tuulivoimaa, vuodessa näiden tuotanto voisi olla n. 50 TWh. Suomen vuosittainen sähkönkulutus on nykyisin n. 80 TWh (josta noin puolet uusiutuvaa), liikenne fossiilisia polttoaineita käyttäen n. 45 TWh. Jos tämä muuntuisi kokonaisuudessaan sähkölle, hyötysuhteet huomioiden (30% polttomoottori vs 70% sähkö aiempaan kuvaajaan nojaten) tarvittaisiin n. 20 TWh liikenteen sähköistämiseen. Eli yhteensä vaikka nykyisen sähkönkulutuksen ei-uusiutuva osuus (40 TWh) + liikenne (20 TWh) = 60 TWh. Ei tämä minusta ole mitään utopiaa jos suunnitteilla on jo 50 TWh ja OL3 tuloillaan.

Vaati toki vielä lisää tuuliturbiineja, energiavarastoja, tahtoa ja tekemistä, mutta yrittämättä jättäminen ei oikein ole vaihtoehto. Ei se yön yli rakennu, mutta oikean suuntaisia valintoja pitää ruveta tekemään. Tuo suunnitteilla oleva tuulivoima tuskin on äärimmäinen maksimi mitä meidän maahan saataisiin mahtumaan. Paitsi silloin kun kukaan ei niitä takapihalleen halua.

Materiaalit ja kaivokset ovat ongelmia, mutta ne on paikallisia ongelmia jotka ratkeaa rahalla, valvonnalla, ja materiaalimaksuilla. Vastaavaan tapaan kuin Suomessa on saatu rahoitus ydinjätteen loppusijoitukselle. Vaikutukset rajoittuu lähiympäristöön, ja ovat siten helpommin torjuttavissa ja ratkaistavissa, kun taas ilmastonmuutoksen haittavaikutukset heijastuu ihan joka puolelle ja on siten muutamaa kertaluokkaa suurempi uhka juuri nyt.

En ole perehtynyt tarkemmin ongelmiin, mutta en näe miksei sähköatuojen akut voisi olla vartissa vaihdettavissa autoissa jos ei todella kykene sitä pidempää lataustaukoa sulattamaan. Mikäli niitä pitkän matkan ajoja tulee edes niin jatkuvalla syötöllä. Yhden lapin reissun vuoteen voisi tietysti aina hoitaa vuokra-autolla, joka syö kestävästi tuotettua polttoainetta - tai sitten vuokrafirma kompensoi päästöt makeampien yöunien takia.

 

[finWeazel]

Ei kannata yleistää suomea koko maailmaksi esim. sähköautojutuissa kun miettii sijoituksia. Esimerkiksi Iso osa amerikkalaisista voisi rahatilanteen salliessa törkätä katolle aurinkopaneelit, akku taloon energiantalletukseen ja elää täysin omavaraisesti aurinkosähkön ja akkujen varassa. Aurinkopaneleeilla latailee ihan mukavasti taloa ja autoa teksas/kalifornia/florida/... Suattaapi sieltä voida myydä sähköä myös yleiseen verkkoon.

 

[calm]

En ole perehtynyt tarkemmin ongelmiin, mutta en näe miksei sähköatuojen akut voisi olla vartissa vaihdettavissa autoissa jos ei todella kykene sitä pidempää lataustaukoa sulattamaan.

Vähän perehtymällä voisi tietää, että vaihdettavien akkujen veikkaaminen menee ihan kuolleen hevosen puolelle jo. Suomen nykyisellä latausverkostollakin klassinen Hanko-Utsjoki menee jo (matka-ajoon) sopivilla sähköautoilla siten, että ihmisten huolto vaatii enemmän aikaa kuin autojen lataus. Sodankylän pohjoispuolella tilanne toki latausasemien suhteen on heikko, mutta ennemmin niitä geneerisiä kaikille sopivia latureita nousee kuin automallikohtaisia akunvaihtopisteitä.

En globaalistikaan lähtisi sijoittamaan akunvaihtoteknologiaan, kyllä se silkka piuhasta lataus on niin paljon helpompaa kaikinpuolin.

 

[Honzo]

Vähän perehtymällä voisi tietää, että vaihdettavien akkujen veikkaaminen menee ihan kuolleen hevosen puolelle jo. Suomen nykyisellä latausverkostollakin klassinen Hanko-Utsjoki menee jo (matka-ajoon) sopivilla sähköautoilla siten, että ihmisten huolto vaatii enemmän aikaa kuin autojen lataus. Sodankylän pohjoispuolella tilanne toki latausasemien suhteen on heikko, mutta ennemmin niitä geneerisiä kaikille sopivia latureita nousee kuin automallikohtaisia akunvaihtopisteitä.

En globaalistikaan lähtisi sijoittamaan akunvaihtoteknologiaan, kyllä se silkka piuhasta lataus on niin paljon helpompaa kaikinpuolin.

Gogoro launches battery swapping system in China - Energy Live News

Näkisin tuollapäin mahdollisuuksia myös autojen kanssa.

 

[chrisekh]

Akut ehtivat kehittya niin etta nuo swapit tai vedyt eivat enaa ehdi millaan mukaan. Niista ei voi tulla kuin turskaa.

 

[Jalmos]

Mitäs sitten pitäisi tehdä? Jatkaa fossiilisella bensiinillä ajelulla vailla huolta huomisesta? Talvirengasrumbakin helpottuu kun eihän niitä Suomessa tarvitse tulevaisuudessa ilmaston lämpenemisen vuoksi. Mitä siitä jos muutama kaupunki vähän tulvii kerran vuoteen ja joku ehkä hautautuu meren allekin.

Tuulivoimayhdistyksen datasta Suomeen on suunnitteilla n. 20 GW tuulivoimaa, vuodessa näiden tuotanto voisi olla n. 50 TWh. Suomen vuosittainen sähkönkulutus on nykyisin n. 80 TWh (josta noin puolet uusiutuvaa), liikenne fossiilisia polttoaineita käyttäen n. 45 TWh. Jos tämä muuntuisi kokonaisuudessaan sähkölle, hyötysuhteet huomioiden (30% polttomoottori vs 70% sähkö aiempaan kuvaajaan nojaten) tarvittaisiin n. 20 TWh liikenteen sähköistämiseen. Eli yhteensä vaikka nykyisen sähkönkulutuksen ei-uusiutuva osuus (40 TWh) + liikenne (20 TWh) = 60 TWh. Ei tämä minusta ole mitään utopiaa jos suunnitteilla on jo 50 TWh ja OL3 tuloillaan.

Vaati toki vielä lisää tuuliturbiineja, energiavarastoja, tahtoa ja tekemistä, mutta yrittämättä jättäminen ei oikein ole vaihtoehto. Ei se yön yli rakennu, mutta oikean suuntaisia valintoja pitää ruveta tekemään. Tuo suunnitteilla oleva tuulivoima tuskin on äärimmäinen maksimi mitä meidän maahan saataisiin mahtumaan. Paitsi silloin kun kukaan ei niitä takapihalleen halua.

Materiaalit ja kaivokset ovat ongelmia, mutta ne on paikallisia ongelmia jotka ratkeaa rahalla, valvonnalla, ja materiaalimaksuilla. Vastaavaan tapaan kuin Suomessa on saatu rahoitus ydinjätteen loppusijoitukselle. Vaikutukset rajoittuu lähiympäristöön, ja ovat siten helpommin torjuttavissa ja ratkaistavissa, kun taas ilmastonmuutoksen haittavaikutukset heijastuu ihan joka puolelle ja on siten muutamaa kertaluokkaa suurempi uhka juuri nyt.

En ole perehtynyt tarkemmin ongelmiin, mutta en näe miksei sähköatuojen akut voisi olla vartissa vaihdettavissa autoissa jos ei todella kykene sitä pidempää lataustaukoa sulattamaan. Mikäli niitä pitkän matkan ajoja tulee edes niin jatkuvalla syötöllä. Yhden lapin reissun vuoteen voisi tietysti aina hoitaa vuokra-autolla, joka syö kestävästi tuotettua polttoainetta - tai sitten vuokrafirma kompensoi päästöt makeampien yöunien takia.

Se onkin hyvä kysymys, eikä missään nimessä kirjoitus ollut vailla huolta huomisesta. Sehän tässä just on kyseessä, mutta ratkaisu ei taida olla sähköistäminen. Eli tieliikenteessä kulutetaan 50000 TJ/v bensiiniä ja dieseliä lähes saman verran yksityisautoilussa, oletuksena, että bensiini on pääasiassa yksityisautoilua. Eli 90000 TJ/v. Ydinvoimalan teho esim. Hanhikivi 1200 MW => 1,2 GW eli vuosituotanto n. 10000 GWH eli 36000 TJ. Eli vaikka hyötysuhde parantuisi paljonkin, niin yhdenkin ydinvoimalan sähköteholla on tekemistä, että henkilöautoliikenteen energia saataisiin sähköstä. Tarkemmin tutkimatta sanoisin, ettei riitä.

No mitä tulee tuulivoimaloihin. 20 GW tuulivoimaa kuulostaa huikealta, eli 20 kertaa ydinvoimala. Huomioiden, että suurimmat voimalat ovat n. 10 MW, niin pitäisi 2000 sellaista voimalaa pistää pystyyn. Tollaset voimalat pitää sijoittaa n. 500 m etäisyydellä toisiinsa. Eli esim. 40 x 50 voimalaa ristikkona ajateltuna vaatimattomat 40 * 500 = 20000/50*500 = 25000 eli 20x25 km alue, ts. 500 km^2. Ei mikään pikkupläntti ja kenen tontille?

Tähän kun huomioi, että todellisuudessa tuulivoimalan teho on n. 20 % sen kapasiteetista, niin tuo 20 GW on siis n. 4 GW tehoa, joka vaihtelee rajusti, jolle pitää jostain (mistä?) järjestää tehoa saman verran vaihtelun kompensoimiseksi. Ydinvoima ei voi olla säätötehoa tuolle kapasiteetille, ei myöskään vesivoimaa riitä läheskään tuohon tehoon, koska vesivoimaa Suomessa tuotetaan n. ydinvoimalan verran eli 15000 GWh. Biokattilat voi unohtaa yhtä lailla.

Käytännössä tuon voisi järjestää esim. power-to-x -teknologialla, mutta äskenhän juuri näytettiin, miten huono hyötysuhde siinä on. Joten tavoite karkaa entistä kauemmas.

Myöskään tuulivoimaloiden ja aurinkopaneelien tuotanto ei ole millään tavalla ympäristöystävällistä ja niidenkin valmistaminen kuormittaa ympäristön lisäksi myös ilmastoa CO2 päästöin.

Eli kiteytetysti minun huoleni tässä on, että ihmisille uskotellaan, että nykymenoa voidaan jatkaa, kunhan sähköistetään/kierrätetään jne. Ei voida. Nuo siirtävät vain ongelmat paikasta toiseen ja kuten sanoin, epäilen että ne pikemminkin pahentavat ongelmia. Ratkaisu ilmasto-ongelmiin on kulutuksen vähentäminen, mutta se taas on talouden kannalta mahdoton yhtälö. Joten tässä nyt ostetaan lisäaikaa näillä visioilla, siirretään ongelmia paikasta toiseen ja 10 vuoden päästä huomataan, että tämäkään ei toimi. Ja ilmasto lämpenee mitä lämpenee, mutta ollaan lisäksi kehitetty liuta muita ongelmia. Järjettömintä tässä on se, että tälläkin hetkellä suurin osa sähkösta tuotetaan edelleen hiilellä, koska todellisia vaihtoehtoja hiilelle ja ydinvoimalle ei ole ja ydinvoima ei kelpaa monissa maissa (Saksa!), jolloin hiilisähkön käyttäminen liikenteeessä ei ole kovinkaan järkevää.

Todellisuudessa siis nämä asiat voitaisiin ainakin teoriassa ratkaista rankalla ydinvoiman lisärakentamisella ja tuulivoimalla, jonka energiantuotannon vaihtelu pystytään esim. power-to-x:llä taklaamaan. Onko tuollaisen ydinvoimakapasiteetin rakentaminen sitten järkevää? Ei liene mahdollistakaan.

 

[dropadrop]

Eli kiteytetysti minun huoleni tässä on, että ihmisille uskotellaan, että nykymenoa voidaan jatkaa, kunhan sähköistetään/kierrätetään jne. Ei voida. Nuo siirtävät vain ongelmat paikasta toiseen ja kuten sanoin, epäilen että ne pikemminkin pahentavat ongelmia. Ratkaisu ilmasto-ongelmiin on kulutuksen vähentäminen, mutta se taas on talouden kannalta mahdoton yhtälö. Joten tässä nyt ostetaan lisäaikaa näillä visioilla, siirretään ongelmia paikasta toiseen ja 10 vuoden päästä huomataan, että tämäkään ei toimi. Ja ilmasto lämpenee mitä lämpenee, mutta ollaan lisäksi kehitetty liuta muita ongelmia. Järjettömintä tässä on se, että tälläkin hetkellä suurin osa sähkösta tuotetaan edelleen hiilellä, koska todellisia vaihtoehtoja hiilelle ja ydinvoimalle ei ole ja ydinvoima ei kelpaa monissa maissa (Saksa!), jolloin hiilisähkön käyttäminen liikenteeessä ei ole kovinkaan järkevää.

Kuitenkin ilmaston lämpeneminen loppujen lopuksi liittyy nimenomaan energiaan. Musta toi "lopetetaan kulutus" ei vaan ole mitenkään realistista, ihmiset haluaisivat aina että joku muu aloittaisi - ja poliitikot vaan kalastelevat ääniä.

Anyway, meillä on avaimet olemassa vihreään sähkön tuotantoon, ja käytännössä se on ainut tie ulos tästä... Mut senhän sä mainitsitkin jo.

Todellisuudessa siis nämä asiat voitaisiin ainakin teoriassa ratkaista rankalla ydinvoiman lisärakentamisella ja tuulivoimalla, jonka energiantuotannon vaihtelu pystytään esim. power-to-x:llä taklaamaan. Onko tuollaisen ydinvoimakapasiteetin rakentaminen sitten järkevää? Ei liene mahdollistakaan.

 

[Jalmos]

Kuitenkin ilmaston lämpeneminen loppujen lopuksi liittyy nimenomaan energiaan. Musta toi "lopetetaan kulutus" ei vaan ole mitenkään realistista, ihmiset haluaisivat aina että joku muu aloittaisi - ja poliitikot vaan kalastelevat ääniä.

Anyway, meillä on avaimet olemassa vihreään sähkön tuotantoon, ja käytännössä se on ainut tie ulos tästä... Mut senhän sä mainitsitkin jo.

Mainitsin, mutta epäilen, että ydinvoiman lisärakentaminen poliittisesti ja taloudellisesti sellaisessa mittakaavassa kuin tuo vaatisi, on mahdotonta. Euroopassakin on maita, jotka esittävät rupeavansa hiilineutraaliksi ja samaan aikaan kieltäytyvät ydinvoimasta. Tällä menolla energian hinta nousee sellaiselle tasolle, että se yksinään tulee estämään ja hidastamaan nämä neutraaliushankkeet. 2050 on 30 vuoden päästä! Täysin utopistinen ajatus, että nyt ruvettaisiin jokaiseen maahan tekemään useampia ydinvoimaloita yhtä aikaa. Ja tosiaan, kun meillä ei ole toimivaa power-to-x -teknologiaa missään. Tai muitakaan keinoja uusiutuvan energian varastoimiselle.

Tämä on aika rankasti off topicia säästämisen ja sijoittamisen suhteen, mutta jos tästä haluaa sijoitusvinkkejä, niin energiayhtiöt ja erilaiset näitä ongelmia ratkovat kasvuyhtiöt ovat niitä veikattavia hevosia.

 

[dropadrop]

Se rakennetaanko sitä ydinvoimaa on kuitenkin paljon realistisempi mahdollisuus kuin että kaikki vaan yhtäkkiä lopettaisivat kulutuksen kokonaan. Siitä seuraisi todennäköisesti maailmanlaajuisia sotia ja nälänhätää.

Suurin syy sille, ettei sitä ydinvoimaa ole jo rakennettu on jonkun harhainen ajatus siitä, että olisi joku muu realistinen tapa vähentää päästöjä…

 

[Jalmos]

Se rakennetaanko sitä ydinvoimaa on kuitenkin paljon realistisempi mahdollisuus kuin että kaikki vaan yhtäkkiä lopettaisivat kulutuksen kokonaan. Siitä seuraisi todennäköisesti maailmanlaajuisia sotia ja nälänhätää.

Suurin syy sille, ettei sitä ydinvoimaa ole jo rakennettu on jonkun harhainen ajatus siitä, että olisi joku muu realistinen tapa vähentää päästöjä…

Kyllä, mutta kyse on myös siitä, että virallisesti tavoitteeksi ilmoitetaan 2050. Se on täysin epärealistinen tavoite ottaen huomioon minkälaisesta määrästä ydinvoimaloita ja tuulivoimaloita puhutaan. Ja edelleen tuulivoimalle on pakko kehittää joku varastointikeino, jota ei vielä ole.

Hyvä kysymys on myös, miksi co2 keinot aloitetaan liikenteestä, vaikka suurin osa päästöistä syntyy energiantuotannossa. Eli olisi jo ajat sitten pitänyt aloittaa ydinvoiman teho rakentaminen. Helppoja päätöksiä on helpompi tehdä.

 

[Juha Kokkonen]

Palatkaapas sitten ketjun aiheeseen, kiitos

 

[Jalmos]

Palatkaapas sitten ketjun aiheeseen, kiitos

Joo, löyhä on liittymä sijoittamiseen. Mutta onkos täällä lankaa ehdottaa tähän aiheeseen?

 

[Juha Kokkonen]

Joo, löyhä on liittymä sijoittamiseen. Mutta onkos täällä lankaa ehdottaa tähän aiheeseen?

Ydinvoimalle on ainakin oma lankansa: Keskustelua ydinvoimasta

 

[Flashing Psychedelic Kid]

Akut ehtivat kehittya niin etta nuo swapit tai vedyt eivat enaa ehdi millaan mukaan. Niista ei voi tulla kuin turskaa.

Ja kosketusnäytölliset puhelimet eivät koskaan lyö läpi.

 

[china]

Ollut noiden ruotsiteknojen kanssa villit viime kuukaudet. Salkussa on aika hyvä positio Sinchiä, joka oli jossain kohtaa kevällä hankittuna jo 40% kasvussa. Q3 tilinpäätöksen rojahti täydellisesti ja nyt salkussa -30%. Onneksi jotkut menee myös ylöspäin...

 

[finWeazel]

Pitkäänkö lie tämä ralli jatkuu? Fed:in julkaisema tapa vähentää tukiostoja ja lähteä nostamaan korkoja ei näemmä hillinnyt menoa ollenkaan. Komponenttipula jatkunee pitkälle 2022 vuoteen. Jengi kärvistelee edelleen viruksen kourissa kotona tehden nettiostoksia sen sijaan, että raha menisivät matkusteluun/perinteisempään kulutukseen.

Federal Reserve to begin slowing its pace of asset purchases this month

The Federal Reserve on Wednesday said it would start slowing its pace of asset purchases, the first step in paring back its COVID-era easy money policies.

finance.yahoo.com

 

[jc_jake]

Mitä uutislähteitä/palveluita käytätte pääsääntöisesti? Itse aloittelen sijoittamista lähinnä rahastoilla ja kk säästämisen kannalta. Myöhemmin kun alkaa korjausliikettä näkyä markkinoilla voisin tiettyjä terveyshuollon osakkeita ostaa. Tietty rahastosijoittamisessa ja säästämisessä voi olla lähinnä ylimääräistä melua noi uutisten liian tarkka seuranta.

 

[zepi]

Pitkäänkö lie tämä ralli jatkuu? Fed:in julkaisema tapa vähentää tukiostoja ja lähteä nostamaan korkoja ei näemmä hillinnyt menoa ollenkaan. Komponenttipula jatkunee pitkälle 2022 vuoteen. Jengi kärvistelee edelleen viruksen kourissa kotona tehden nettiostoksia sen sijaan, että raha menisivät matkusteluun/perinteisempään kulutukseen.

Federal Reserve to begin slowing its pace of asset purchases this month

The Federal Reserve on Wednesday said it would start slowing its pace of asset purchases, the first step in paring back its COVID-era easy money policies.

finance.yahoo.com

Tarkoitus on silti työntää markkinoille melkein 1000 miljardia seuraavan puolen vuoden aikana pelkästään FED:n toimesta ja EKP ei ole vielä ilmoittanut hidastavansa rahan pumppausta.

 

[tuoppi´]

Pumppaus jatkuu niin pitkään, kunnes se lopettaa toimimisen ja homma lävähtää naamalle. Jos pumppausta yritetään vähentää niin pörssit lähtee laskuun ja sit ei auta kuin palauttaa pumppaus. Nyt ollaan sellaisella polulla, että turvallista reittiä kotiin ei enää ole ja ainoa millä tilanne normalisoituu on, että tavalla tai toisella romahtaa. Milloin ja miten on sitten se kysymysmerkki.

 

[zepi]

Pumppaus jatkuu niin pitkään, kunnes se lopettaa toimimisen ja homma lävähtää naamalle. Jos pumppausta yritetään vähentää niin pörssit lähtee laskuun ja sit ei auta kuin palauttaa pumppaus. Nyt ollaan sellaisella polulla, että turvallista reittiä kotiin ei enää ole ja ainoa millä tilanne normalisoituu on, että tavalla tai toisella romahtaa. Milloin ja miten on sitten se kysymysmerkki.

Ja sinulla on jotkut oikeat perustelut tälle? Nythän FED juuri vähensi pumppausta ja kertoi aikataulun jonka perusteella se lopetetaan kokonaan.

 

[tuoppi´]

Ja sinulla on jotkut oikeat perustelut tälle? Nythän FED juuri vähensi pumppausta ja kertoi aikataulun jonka perusteella se lopetetaan kokonaan.

Ainahan voi tollasia ehdotuksia esittää, mutta kohta taas perutaan vähentämiset kun alkaa pörssit laskemaan. Markkinatkaan ei enää usko, että mitään pumppausta oltais lopettamssa kun tuo eilinen ilmoitus ei aiheuttanut minkäänlaista reaktiota. Jos FED voisi oikeasti lopettaa pumppauksen niin se olisi tehty jo kymmenen vuotta sitten, mutta ei ne voi. QE-polulle kun on kerran lähdetty, niin sieltä ei noin vaan poistuta. Ainoa mitä voidaan tehdä on nostaa kierroksia, ja sitähän on tehty.

 

[zepi]

Ainahan voi tollasia ehdotuksia esittää, mutta kohta taas perutaan vähentämiset kun alkaa pörssit laskemaan. Markkinatkaan ei enää usko, että mitään pumppausta oltais lopettamssa kun tuo eilinen ilmoitus ei aiheuttanut minkäänlaista reaktiota. Jos FED voisi oikeasti lopettaa pumppauksen niin se olisi tehty jo kymmenen vuotta sitten, mutta ei ne voi. QE-polulle kun on kerran lähdetty, niin sieltä ei noin vaan poistuta. Ainoa mitä voidaan tehdä on nostaa kierroksia, ja sitähän on tehty.

Edelleenkin jätät kaikki perustelut antamatta. Ikäänkuin tämä olisi joku luonnonlaki joka on implisiittisesti tosi, eikä mikään voisi sitä muuttaa?

Koko 2018 ja 2019 ajan FED:n balance-sheet kutistui -> ts. se "imi" markkinoilta rahaa pois. Tuo loppui koronaelvytykseen, mutta miten perustelet väitteen, että 2018-2019 ei voisi palata?