Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[oongee]

Aiheellisia huomioita molemmat. Pohjoismaisissa osakkeissa on suomalaisena muutama etu, eli ensinnäkin pääsy noihin Nordnetin kuluttomiin rahastoihin, niiden verotehokkuus ja hyvin pienessä määrin kotikenttäetu, eli näkee omin silmin jos jokin alkaa mättämään. Lisäksi Pohjoismaiset yhtiöt toimii aika globaalisti ja yrityksillä yleensä on kohtalaisen omistajaystävälliset johdot. Historiallisesti ovat myös tuottaneet erittäin hyvin.

Singapore on kehittynyt talous, mutta juju siinä on se, että sen taloudesta suurin osa tulee kehittyvistä talouksista, eli heillä on valtavasti liiketoimintaa Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa. Pääsee siis siihen kasvuun mukaan länsimaisen pankkijärjestelmän ja oletettavasti rehellisen kirjanpidon kautta. Itse olen Kiinassa asuvilta tutuilta kuultujen juttujen perusteella poissulkenut sijoitukset sinne (Vaikkakin muuten maasta monilta osin tykkäävät).

En varsinaisesti odota tuota USA:n markkinoiden romahtamista varsinkin, kun olen siellä kuitenkin aika isolla painolla mukana, mutta pidän sitä siis mahdollisena. Jos USA:n markkinat romahtaa, niin todennäköisesti muutkin niin tekee, mutta ehkä vähemmän, koska arvostuskertoimet on pääosin kohtuullisemmalla tasolla (Esim. Pohjoismaissa arvo-osakkeilla suurempi paino). Kaikki varat suojaamattomana maailmaindeksissä, josta melkein 2/3 USA:n jättiteknoissa ei mielestäni ole niin turvallinen ja hajautettu sijoitus kuin moni luulee.

Kiitos, että avasit perusteitasi tarkemmin. Jos tekee suosituksia muille, on hyvä kertoa miksi jotain tiettyjä ns. normaalista linjasta tekeviä suosituksia antaa. En ole kaikesta samaa mieltä, mutta ihan ymmärrettävät perusteet.

Salkustasi puuttuu kokonaan Euroopan muut osat kuin Pohjoismaat. Ja muut Aasian-Tyynenmeren alueen kehittyneet kuin Singapore. Näihin et ilmeisesti usko? Tai olet ajatellut merkityksettömäksi kokonaisuuden kannalta?

Oma sijoitus-strategiani on nykyään työntää vakiosumma palkkapäivänä Vanguard FTSE All-World UCITS ETF:ään (IE00BK5BQT80, Xetrassa VWCE). Siinä saa kätevästi koko maailman kehittyneet+kehittyvät yhdellä transaktiolla. Käytännössä siis vastaava kuin suosittu EUNL+IS3N -kombo, paitsi ettei tarvitse miettiä edes niiden keskinäistä painoa. Jos sijoittaisin pienemmällä summalla, käyttäisin varmaan pelkkää SPP Aktiefond Global -rahastoa.

Itse nuorempana otin paljon näkemystä sijoittaessani, mutta yleensä näkemykseni on jälkikäteen osoittautunut huonommaksi kuin tämä ns. "Boglehead"-filosofia olisi ollut, jossa rahaa sijoitetaan kaikkiin osakkeisiin markkinapainojen suhteessa sen kummemmin kantaa ottamatta (eli siis käytännössä halpakuluisiin indeksirahastoihin). Ajatuksena on siis se, että markkinoiden yhteinen näkemys on parempi kuin minun tai kenenkään muun yksittäisen ihmisen. Siksi noudatan nykyään tätä, enkä edes yritä miettiä, mikä alue tai sektori voisi menestyä paremmin kuin jokin toinen. "Boglehead"-sijoitusfilosofia on selitetty paremmin seuraavassa linkissä (ja John C. Boglen kirjoissa): Bogleheads® investment philosophy for non-US investors - Bogleheads

John C. Bogle on siis henkilö, joka on keksinyt koko indeksirahasto-käsitteen ja perustanut ensimmäisen sellaisen.

En suosittele erityisesti mitään, koska se ei ole minun asiani, mutta kannattaa tuota Boglehead-asiaa miettiä, jos ei ole ennalta tuttu. Sopii laiskoille kuten minä.

 

[Mastah]

Miten ”kiinaan” edes sijoitetaan? Sikäläiset pörssit eivät ole käsittääkseni avoinna ulkomaalaisille ostajille? Vai voiko Shanghain pörssissäkin ostella miten lystää? Millä brokerilla?

Mandatum Traderillä onnistuu.

Kiitos, että avasit perusteitasi tarkemmin. Jos tekee suosituksia muille, on hyvä kertoa miksi jotain tiettyjä ns. normaalista linjasta tekeviä suosituksia antaa. En ole kaikesta samaa mieltä, mutta ihan ymmärrettävät perusteet.

Salkustasi puuttuu kokonaan Euroopan muut osat kuin Pohjoismaat. Ja muut Aasian-Tyynenmeren alueen kehittyneet kuin Singapore. Näihin et ilmeisesti usko? Tai olet ajatellut merkityksettömäksi kokonaisuuden kannalta?

Oma sijoitus-strategiani on nykyään työntää vakiosumma palkkapäivänä Vanguard FTSE All-World UCITS ETF:ään (IE00BK5BQT80, Xetrassa VWCE). Siinä saa kätevästi koko maailman kehittyneet+kehittyvät yhdellä transaktiolla. Käytännössä siis vastaava kuin suosittu EUNL+IS3N -kombo, paitsi ettei tarvitse miettiä edes niiden keskinäistä painoa. Jos sijoittaisin pienemmällä summalla, käyttäisin varmaan pelkkää SPP Aktiefond Global -rahastoa.

Itse nuorempana otin paljon näkemystä sijoittaessani, mutta yleensä näkemykseni on jälkikäteen osoittanut huonommaksi kuin tämä ns. Boglehead-filosofia olisi ollut, jossa rahaa sijoitetaan kaikkiin osakkeisiin markkinapainojen suhteessa sen kummemmin kantaa ottamatta. Ajatuksena on siis se, että markkinoiden yhteinen näkemys on parempi kuin minun tai kenenkään muun yksittäisen ihmisen. Siksi noudatan nykyään tätä, enkä edes yritä miettiä, mikä alue tai sektori voisi menestyä paremmin kuin jokin toinen. Tämä "Boglehead" sijoitusfilosofia on selitetty paremmin seuraavassa linkissä (ja John Boglen kirjoissa): Bogleheads® investment philosophy for non-US investors - Bogleheads

En suosittele erityisesti mitään, koska se ei ole minun asiani, mutta kannattaa tuota Boglehead-asiaa miettiä, jos ei ole ennalta tuttu. Sopii laiskoille kuten minä.

Jättäisin tuon suosittelu sanan näin jälkikäteen pois ja korvaisin, että siinä vain omia ajatuksia. Muut Euroopan maat itsellä pois, koska niihin ei tahdo löytyä verotehokkaita tapoja sijoittaa, eli rahastot maksaa osingoista verot ja sitten saat itse maksaa toiseen kertaan, kun joskus lunastat (osinkoveroksi voi muodostua kokonaisuudessaan yli 50%). En usko, että lisähajautus korvaa tuota haittaa. Muut Aasian maat ulkona myös osin samasta syystä, mutta etenkin siksi, että pidän talouslukujen vääristelyriskiä ja poliittisia riskejä liian suurina.

Passiivinen sijoittaminen on tosiaan ollut viime aikoina voittava taktiikka, mutta on myös esitetty huolta siitä, että sen painon kasvaessa suureksi kokonaismarkkinasta alkaa tulla vääristymiä, kun tyhmää rahaa virtaa tasaisesti kaikkiin osakkeisiin. Vielä nyt markkinat toiminee ihan tehokkaasti, mutta siirtymä passiiviseen sijoittamiseen on edelleenkin vauhdikasta, ja kuka tietää mitä sitten käy jos vaikka 80% sijoituksista olisi passiivisia. Ehkä käykin, niin että aktiivinen sijoittaminen alkaa jälleen kannattamaan, kun tyhmän rahan osuus kasvaa suuremmaksi? Vielä en toki tuota asiaa liikaa pelkäisi.

 

[zepi]

Muiden seuraaminen ei ole mitenkään välttämättä tyhmää. Väittäisin vääräksi adjektiiviksi kuvaamaan passiivista sijoittamista.

Jos ei itse tiedä, niin miksi ei käyttäisi haluatko miljonääriksi visan yleisökysymystä oljenkortena?

 

[perato]

Millaisia kommentteja ja ajatuksia teissä herättää tämä oma sijoitusstragegiani? Täällä tuntuu olevan fiksua porukkaa ja paljon tietämystä joten otan kommentteja mielelläni vastaan.

katso liitettä 455436

Kun summat on pois niin ei tiedetä yhtään et paljonko on 100% + 100%. Mahdoton siis saoa onko Danmarkin paino salkussasi 29% vai 1%. Maailman indeksiin sijoittamisen perusideana on, että saat maailman osakemarkkinoiden tuoton keskiarvon. Kaikki muut näkemykset on sitten sitä, että syystä X haluat ottaa näkemystä joko lisätuoton toivossa tai jonkin muun asian vuoksi. Se miksi otat näkemystä on oma asiasi, mutta se kannattaa perustella itselle hyvin, varsinkaan jos myöntää ettei oikeastaan paljoa tiedä. Lähtisin vaikka morningstarin salkkutyökalun X-raysta ja StarCapital AG - Disclaimer tästä liikkeelle, jos et tiedä mikä on maailman markkinoiden painot ja mikä oman salkun painot on. Vinkkivitonen, 2,5% ylemmälle nelikolle yhteensä.

 

[Mastah]

Sellainen huomio, että tuo maailmaindeksi maksaa saamistaan osingoista lähdeverot, joita ei saa takaisin. Osinko % näyttäisi olevan tällä hetkellä 2,5%, josta menee ehkä keskimäärin 15% ylimääräistä osinkoveroa, mikä tekee 0,025*0,15 =~0,4% lisäkulun suhteessa oikein verotettuihin sijoituksiin.

Teoriassa markkinoiden pitäisi hinnoitella tehokkaasti tuotto-odotukset pois ja, jos Nordnetin superrahastot on kuluttomia ja niiden osingot lähdeverovapaita (Suomi, Ruotsi, Norja ainakin), niin niillä on lähtökohtaisesti 0,6% etulyöntiasema, mikä on itse asiassa kohtalaisen paljon. Jos joku pystyy faktaan pohjautuen osoittamaan arvioni vääräksi niin mielelläni näkisin sen perustelun.

Imo Coderedin plan on hyvä riippumatta allokaatiosta noiden välillä, jos sijoitushorisontti on todella pitkä. Suurin vaikuttava tekijä on kuitenkin sijoittajan henkilökohtainen tilanne ja tavoitteet. Jos ajatteli tarvitsevansa rahoja johonkin 5 vuoden sisällä niin strategia on suoraan sanottuna p*ska

 

[tuoppi´]

Miten ”kiinaan” edes sijoitetaan? Sikäläiset pörssit eivät ole käsittääkseni avoinna ulkomaalaisille ostajille? Vai voiko Shanghain pörssissäkin ostella miten lystää? Millä brokerilla?

Onhan noita kiinalaisia firmoja useampikin listattuina jenkkipörssiin.

Itsekkin vähän samoilla linjoilla @Mastah kanssa kiinalaisista firmoista. Kiinassa ei yksinkertaisesti voi olla suuryhtiötä ilman, että valtio olisi jotenkin mukana. Mikä tuon vaikutus sitten on, en tiedä. Ei myöskään ole mitään varmuutta, että kiinalaisen firman luvuilla on mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Tästä esimerkkinä Luckin Coffee, joka delistattiin Nasdaqista kesällä.
Jenkkilässä on myös vilauteltu mahdollisuutta, että muitakin kiinalaisia firmoja poistetaan listoilta, jos eivät ala noudattaa sääntöjä raportoinnin osalta. Mahdollista siis, että näitä otetaan pois listoilta enemmänkin.

Tähän luottamuspulaan liittyen itse möin Alibabat pois muutama kuukausi sitten.

 

[Mastah]

Onhan noita kiinalaisia firmoja useampikin listattuina jenkkipörssiin.

Itsekkin vähän samoilla linjoilla @Mastah kanssa kiinalaisista firmoista. Kiinassa ei yksinkertaisesti voi olla suuryhtiötä ilman, että valtio olisi jotenkin mukana. Mikä tuon vaikutus sitten on, en tiedä. Ei myöskään ole mitään varmuutta, että kiinalaisen firman luvuilla on mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Tästä esimerkkinä Luckin Coffee, joka delistattiin Nasdaqista kesällä.
Jenkkilässä on myös vilauteltu mahdollisuutta, että muitakin kiinalaisia firmoja poistetaan listoilta, jos eivät ala noudattaa sääntöjä raportoinnin osalta. Mahdollista siis, että näitä otetaan pois listoilta enemmänkin.

Tähän luottamuspulaan liittyen itse möin Alibabat pois muutama kuukausi sitten.

Jep, näissä Kiina firmoissakin voi tosin olla eroja ja jotkut ihan arvostetut tahotkin on sitä mieltä, että Alibaban kaltaisiin jätteihin voi luottaa, koska siellä esim. taitaa olla PWC mukana lukuja katsomassa. Oli tosin EY katsomassa Saksan Wirecardiakin

Itse olen kuitenkin valmis muuttamaan kantaani, ja toivottavasti Kiinasta joskus tuleekin sellainen markkina johon tekee mieli sijoittaa.

 

[Oscar]

Mitenköhän suuri vaikutus rahastoilla on siihen että jättifirmojen kurssit pysyy korkealla. Applet sun muut jättiläiset kuuluu niin moneen indeksiin että täytyyhän sillä olla jotain vaikutusta.

 

[elmo]

Mitenköhän suuri vaikutus rahastoilla on siihen että jättifirmojen kurssit pysyy korkealla. Applet sun muut jättiläiset kuuluu niin moneen indeksiin että täytyyhän sillä olla jotain vaikutusta.

Jenkkien ennustaja (it ja finanssi kriisi) Michael Burry on vähän tolla linjalla, että siellä seuraava ongelma.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Tiedä häntä. Suottaapi olla oikeassa tai sitten ei. Vähän alan uskoa, että tuo on sarjassa too big to fail vaikka olisi oikeassa.

e: MM mietteitä aiheesta: Michael Burry Trashes Index Funds – Are We Screwed?

 

[YMCA]

Oliko mitään osinkoaristokraattiETF:ää, johon pystyy Nordnetin kautta sijoittamaan?

SPYD löytyy Saksan pörssistä ja UDVD Lontoosta jos haluaa dollareissa. Itse olen pari vuotta omistanut tuota saksassa listattua. SPYD : SPDR® S&P® U.S. Dividend Aristocrats UCITS ETF (Dist)

 

[Mastah]

Tiedä häntä. Suottaapi olla oikeassa tai sitten ei. Vähän alan uskoa, että tuo on sarjassa too big to fail vaikka olisi oikeassa.

Hyvä pätkä. Kaikella on tapana kaatua joskus, mutta aikajännettä on hankala arvioida. IMO edelleenkin useimmat merkit viittaa siihen, että rahan inflow markkinoille vain kasvaa entisestään, mutta jossain vaiheessa ikääntynyt ikäluokka alkaa realisoimaan säästöjään. Tuossa vaiheessa, kun outflow ylittää inflown voi kyyti olla erittäin kylmää.

Suomi voi olla mielenkiintoinen esimerkki, koska meillä on kohtalaisen suuret eläkevarannot, joita joudutaan varmasti realisoimaan jossakin vaiheessa. Vaikka osakkeiden fundamentit olisi myyntihetkellä hyviä, niin jos myyjiä on enemmän kuin ostajia niin hinnat laskee. Ratkaisevampi asia on kuitenkin Jenkkilä ja Aasia. Vanhat jenkit, kun alkaa myymään 401k:itaan, eikä nuorempien säästösumma vastaa siihen alkaa tapahtua. Ehkä tuo sitten koetaan too big to failiksi ja FED alkaa ostamaan osakkeita.

Tuo asia pätee sinäänsä oli sijoitettu raha aktiivista, tai passiivista, mutta aktiivinen sijoittaja voi valita esim. kasvavia osinkoja maksavia kohteita, jolloin arvostustason heittely haittaa vähemmän. Ja passiivisten ETF:ienkin kanssa voi olla aktiivisempi tutkimalla mitä assetteja ne sisältää kuten George Gammon tuossa lopuksi totesi. Ja kun sijoitushorisontti on riittävän pitkä ja sijoittaa kuukausittain ei tarvitse välttämättä pohtia koko asiaa.

 

[Makemich]

Varmaan moneen kertaan käsitelty asia mutta en äkkiseltään löytynyt ihan yksiselitteistä tietoa. Eli jos 7&10 vuotiaille lapsille avaan vaikka Nordnettiin tilit ja alan pikkuhiljaa heille säästämään vaikka Superrahastoihin niin mites sitten opiskeluiden alettua Kela suhtautuu näihin säästöihin? Ihan turha haaveilla opinto- ja asumistuista jne. kun onkin jo "omaisuutta" vaikka siinä vaiheessa tuskin vielä kovin merkittäviä summia säästettynä? Vai onko ongelma vain osingot ja myyntivoitot eli jos laittaa indekseihin tai Osakesäästötilille ei ongelmia tiedossa vaikka olisi 100k tallessa? Entäs jos opintojen jälkeen pitääkin saada ihan tavallista asumistukea tms?

 

[kapo]

Varmaan moneen kertaan käsitelty asia mutta en äkkiseltään löytynyt ihan yksiselitteistä tietoa. Eli jos 7&10 vuotiaille lapsille avaan vaikka Nordnettiin tilit ja alan pikkuhiljaa heille säästämään vaikka Superrahastoihin niin mites sitten opiskeluiden alettua Kela suhtautuu näihin säästöihin? Ihan turha haaveilla opinto- ja asumistuista jne. kun onkin jo "omaisuutta" vaikka siinä vaiheessa tuskin vielä kovin merkittäviä summia säästettynä? Vai onko ongelma vain osingot ja myyntivoitot eli jos laittaa indekseihin tai Osakesäästötilille ei ongelmia tiedossa vaikka olisi 100k tallessa? Entäs jos opintojen jälkeen pitääkin saada ihan tavallista asumistukea tms?

Ei suhtaudu mitenkään. Opintotuki tulee vaikka olisi miljoona tilillä. Toimeentulotuki on sitten asia erikseen.

 

[Paapaa]

Varmaan moneen kertaan käsitelty asia mutta en äkkiseltään löytynyt ihan yksiselitteistä tietoa. Eli jos 7&10 vuotiaille lapsille avaan vaikka Nordnettiin tilit ja alan pikkuhiljaa heille säästämään vaikka Superrahastoihin niin mites sitten opiskeluiden alettua Kela suhtautuu näihin säästöihin? Ihan turha haaveilla opinto- ja asumistuista jne. kun onkin jo "omaisuutta" vaikka siinä vaiheessa tuskin vielä kovin merkittäviä summia säästettynä? Vai onko ongelma vain osingot ja myyntivoitot eli jos laittaa indekseihin tai Osakesäästötilille ei ongelmia tiedossa vaikka olisi 100k tallessa? Entäs jos opintojen jälkeen pitääkin saada ihan tavallista asumistukea tms?

Säännöt ehtivät muuttua, joten niitä kannattaa seurata vuosittain. Katso täältä tarkemmin, mikä vaikuttaa ja mikä ei:

Tulojen vaikutus opintotukeen

Omat tulosi vaikuttavat aina siihen, kuinka monelta kuukaudelta vuodessa voit nostaa opintotukea. Sinun pitää itse huolehtia siitä, etteivät vuositulosi ylitä vuositulorajaa.

www.kela.fi

Asumistuki ja tulot:

Miten tulot vaikuttavat yleiseen asumistukeen

Asumistuen määrään vaikuttavat ruokakunnan kaikkien asukkaiden tulot. Kun haet asumistukea, ilmoita hakemuksessa ruokakunnan kaikkien jäsenten tulot.

www.kela.fi

 

[zepi]

Hyvä pätkä. Kaikella on tapana kaatua joskus, mutta aikajännettä on hankala arvioida. IMO edelleenkin useimmat merkit viittaa siihen, että rahan inflow markkinoille vain kasvaa entisestään, mutta jossain vaiheessa ikääntynyt ikäluokka alkaa realisoimaan säästöjään. Tuossa vaiheessa, kun outflow ylittää inflown voi kyyti olla erittäin kylmää.

Suomi voi olla mielenkiintoinen esimerkki, koska meillä on kohtalaisen suuret eläkevarannot, joita joudutaan varmasti realisoimaan jossakin vaiheessa. Vaikka osakkeiden fundamentit olisi myyntihetkellä hyviä, niin jos myyjiä on enemmän kuin ostajia niin hinnat laskee. Ratkaisevampi asia on kuitenkin Jenkkilä ja Aasia. Vanhat jenkit, kun alkaa myymään 401k:itaan, eikä nuorempien säästösumma vastaa siihen alkaa tapahtua. Ehkä tuo sitten koetaan too big to failiksi ja FED alkaa ostamaan osakkeita.

Tuo asia pätee sinäänsä oli sijoitettu raha aktiivista, tai passiivista, mutta aktiivinen sijoittaja voi valita esim. kasvavia osinkoja maksavia kohteita, jolloin arvostustason heittely haittaa vähemmän. Ja passiivisten ETF:ienkin kanssa voi olla aktiivisempi tutkimalla mitä assetteja ne sisältää kuten George Gammon tuossa lopuksi totesi. Ja kun sijoitushorisontti on riittävän pitkä ja sijoittaa kuukausittain ei tarvitse välttämättä pohtia koko asiaa.

Minusta Suomen esimerkki puhuu nimenomaan capital-outflow-teoriaa vastaan.

Sen sijaan että eläkepommia varten olisi alettu purkaa eläkerahastoja, olemme nostaneet jatkuvasti eläkemaksuja niin, että rahastojen rahavirta on aika lähellä nollaa.

Suuret ikäluokathan ovat olleet meillä eläkkeellä jo hyvän aikaa ja alkavat kohta kuolla pois kiihtyvää tahtia.

 

[muronsyöjä]

Miten ”kiinaan” edes sijoitetaan? Sikäläiset pörssit eivät ole käsittääkseni avoinna ulkomaalaisille ostajille? Vai voiko Shanghain pörssissäkin ostella miten lystää? Millä brokerilla?

Kiinaan voi sijoittaa suoraan IB:n kautta aktivoimalla Shenzhen ja Shanghai connect linkit. Ei maksa mitään, mutta joutuu täyttämään pari lomaketta lisää. Lisäksi varoitellaan, että kiinalaiset voivat vaatia oman nimen antamista kiinalaisella merkistöllä.

Itse olen aktivoinut nuo markkinat, mutta en ole ostanut mitään. Tuolla ei siis ole kaikki Kiinan pörssin yhtiöt, mutta ehkä noin tuhat yhtiötä suurimpia.

 

[autsi]

Niin onkos näissä osakekaupoissa muita kulu/vero-seuraamuksia kuin välityspalkkio ja tuotosta menevä vero?

Esim. onko jotain kuukausimäärää vaihdoissa jonka jälkeen tapahtuu jotain? Entä maakohtaiset kulut?

 

[Manezi]

Kiinaan voi sijoittaa suoraan IB:n kautta aktivoimalla Shenzhen ja Shanghai connect linkit. Ei maksa mitään, mutta joutuu täyttämään pari lomaketta lisää. Lisäksi varoitellaan, että kiinalaiset voivat vaatia oman nimen antamista kiinalaisella merkistöllä.

Itse olen aktivoinut nuo markkinat, mutta en ole ostanut mitään. Tuolla ei siis ole kaikki Kiinan pörssin yhtiöt, mutta ehkä noin tuhat yhtiötä suurimpia.

Näin hieman offtopic kun tuo vaimoke on kiinalainen niin länsimaiset nimet eivät edes käänny kiinalaisille merkeille, siellä vain yksinkertaisesti ei ole mitään vastaavia kirjainyhdistelmiä, esim "ko" tai r kirjain Taitaa lähinnä tuo varoitus olla enemmänkin niin että regulaation/pakollisten ilmoituksellisten asioiden kieli on kiina, ei niinkään että tarvitsee arpoa itselleen mandariniikiinaksi nimeä.

Mutta noille markkinoille on todella haasteellista päästä sisään, muuta kuin index50 mielessä, tarkoittaen niitä mid/small cap yrityksiä. Itse ulkoistin tämän niin että vaimokkeen kautta sijoitan sinne suoraan hänen sukulaisten kautta valtakirjalla. Vaikka muuten rahaliikenne siellä on täysin kännykkä appsien (wechat) varassa niin monesti tarvitsee käydä jotain kivijalassa todistamassa paikanpäällä noita toimeksiantoja, ei siksi sovellu mitenkään ulkomailta sijoitettavaksi, ellei tosiaan hyödynnä jotain paikallista kontaktia, sukulainen/agentti (lakimiehiä tuolla ei varsinaisesti ole tuohon toimintaan). Ja riskiä riittää niin valuutan ja eritoten paikallisen hallituksen toimesta, hyvä markkina riskisijoittamiseen, ihan älyttömiä arvonnousuja tuolla mid capissä.

Ongelmana on tosiaan se että käytännössä vaatii että olet käynyt paikanpäällä tai jotenkin hankit luotettavan agentuurin, tuolla suunnalla huijauksien mahdollisuus on sitten mitä on. Suomesta operoidessa valuuttatili on ehdoton, paikallinen tili (mainland china debit cardilla) ehdoton plussa. Mutta pysy erossa kiinteistöistä, tuolla puhalletaan jotain ihan muun luokan kuplaa kuin länsimaissa on totuttu. Lähdetään jo siitä että asunnot myydään ns. betonilla, ilman edes vesikalusteita, tosin tässä oli se hyvä puoli että vaimoketta ei katsottu ensiasunnon ostajaksi parin asunnon potilla kun eivät olleet asumiskelpoisia Jotain kertoo esimerkiksi suomeen verrattuna siitä että asunnon lainat voidaan maksaa 10v aikana pois ilman että maksetaan vastiketta asunnosta, mikäli vain avaimia ei ole otettu vastaan. No, näitä nippelitietoja riittää muttatässä varmaan haettiikin sijoittamista kiinaan indeksin muodossa, joka koostuu niistä isoista, ei niinkään näin midcap sektorille, mutta jos jonkun ajatuksia palveli tämä ajatuksen virta niin hyvä niin, sinne ei ihan noin vaan rahoja heitetä pl. isot firmat.

 

[muronsyöjä]

Näin hieman offtopic kun tuo vaimoke on kiinalainen niin länsimaiset nimet eivät edes käänny kiinalaisille merkeille, siellä vain yksinkertaisesti ei ole mitään vastaavia kirjainyhdistelmiä, esim "ko" tai r kirjain Taitaa lähinnä tuo varoitus olla enemmänkin niin että regulaation/pakollisten ilmoituksellisten asioiden kieli on kiina, ei niinkään että tarvitsee arpoa itselleen mandariniikiinaksi nimeä.

Mutta noille markkinoille on todella haasteellista päästä sisään, muuta kuin index50 mielessä, tarkoittaen niitä mid/small cap yrityksiä. Itse ulkoistin tämän niin että vaimokkeen kautta sijoitan sinne suoraan hänen sukulaisten kautta valtakirjalla. Vaikka muuten rahaliikenne siellä on täysin kännykkä appsien (wechat) varassa niin monesti tarvitsee käydä jotain kivijalassa todistamassa paikanpäällä noita toimeksiantoja, ei siksi sovellu mitenkään ulkomailta sijoitettavaksi, ellei tosiaan hyödynnä jotain paikallista kontaktia, sukulainen/agentti (lakimiehiä tuolla ei varsinaisesti ole tuohon toimintaan). Ja riskiä riittää niin valuutan ja eritoten paikallisen hallituksen toimesta, hyvä markkina riskisijoittamiseen, ihan älyttömiä arvonnousuja tuolla mid capissä.

Ongelmana on tosiaan se että käytännössä vaatii että olet käynyt paikanpäällä tai jotenkin hankit luotettavan agentuurin, tuolla suunnalla huijauksien mahdollisuus on sitten mitä on. Suomesta operoidessa valuuttatili on ehdoton, paikallinen tili (mainland china debit cardilla) ehdoton plussa. Mutta pysy erossa kiinteistöistä, tuolla puhalletaan jotain ihan muun luokan kuplaa kuin länsimaissa on totuttu. Lähdetään jo siitä että asunnot myydään ns. betonilla, ilman edes vesikalusteita, tosin tässä oli se hyvä puoli että vaimoketta ei katsottu ensiasunnon ostajaksi parin asunnon potilla kun eivät olleet asumiskelpoisia Jotain kertoo esimerkiksi suomeen verrattuna siitä että asunnon lainat voidaan maksaa 10v aikana pois ilman että maksetaan vastiketta asunnosta, mikäli vain avaimia ei ole otettu vastaan. No, näitä nippelitietoja riittää muttatässä varmaan haettiikin sijoittamista kiinaan indeksin muodossa, joka koostuu niistä isoista, ei niinkään näin midcap sektorille, mutta jos jonkun ajatuksia palveli tämä ajatuksen virta niin hyvä niin, sinne ei ihan noin vaan rahoja heitetä pl. isot firmat.

Tuolta Shanghai/Shenzen connect listalta osakkeiden osto ei vaadi siis mitään mystiikkaa, paikallista välikättä, käyntiä paikanpäällä hämärässä oopiumluolassa tms. Sen kun vain ostaa välittäjältä, joka tarjoaa tuota palvelua. Toki kiinalaisten osakkeiden kanssa kannattaa olla erityisen varovainen, siksi en ole ostanut itsekkään vielä mitään (olisin ostanut jos olisin aktivoinut tilin puoli vuotta aikaisemmin, mutta osake jota kyttäsin kallistui liikaa). Tuossa linkit listojen osaketarjontaan:

View All Eligible Securities

Lists of all securities eligible for trading through Stock Connect along with margin trading and short selling information.

www.hkex.com.hk

Edit. Näköjään on lista kasvanut siitä kun viimeksi katsoin. Eli tuolla on jo tuhansia yhtiöitä, ei enää satoja.

 

[Kan Dee Dokata]

Kiinaan voi sijoittaa hyvin laajasti USA:n kautta ADR-lapuilla.

American Depositary Receipts (ADRs): Types, Pricing, and Tax Implications

Discover how American Depositary Receipts (ADRs) allow U.S. investors to trade foreign stocks, understand pricing, fees, and potential tax implications.

www.investopedia.com

Toimivat kuten osakkeet sijoittajan näkökulmasta.

 

[yeoltelly]

Tässä kanssa elävä esimerkki kiinalaisesta moraalista yhdistettynä länsimaiseen ahneuteen Early 21st-century Chinese reverse mergers - Wikipedia.
tl;dr: Noin herran vuonna 2010 suuri määrä kiinalaisia kusettajayrityksiä listautui jenkkipörsseihin "takaportin" kautta, jenkkien viranomaiset ei puuttunut mitenkään, sijoittajat menettivät valtavat määrät rahaa, kukaan ei joutunut vastuuseen.

Löytyy tästä hyvä dokkarikin Netflixistä:

The China Hustle | Netflix

Ill-advised financial maneuverings didn't end with the 2008 market crash. Instead, bankers used China-based companies to take investors for a ride.

www.netflix.com

 

[zepi]

Kiinaan voi sijoittaa hyvin laajasti USA:n kautta ADR-lapuilla.

American Depositary Receipts (ADRs): Types, Pricing, and Tax Implications

Discover how American Depositary Receipts (ADRs) allow U.S. investors to trade foreign stocks, understand pricing, fees, and potential tax implications.

www.investopedia.com

Toimivat kuten osakkeet sijoittajan näkökulmasta.

ADR:t eivät kyllä käyttäydy kuten osakkeet, vaan valitettavasti verokohtelu on ikävän erilaista (ADR:iä sorsivaa).

 

[jinx1980]

ADR:t eivät kyllä käyttäydy kuten osakkeet, vaan valitettavasti verokohtelu on ikävän erilaista (ADR:iä sorsivaa).

ADR ei eroa tulo- eikä osinkoverotuksen osalta tavallisesta osakepaperista mitenkään.

Vai viittaatko nyt siihen että jos sulla on poolissa, jossa useita omistavia kansallisuuksia, ADR:ää ranskalaisesta firmasta niin ranska ei voi tietää että just sun osinkoon pitäisi soveltaa suomi-ranska verosopparia? Ongelma on lähinnä teoreettinen sillä vaikka sulla olisi suoraan sitä ranskalaista osaketta niin vetäisivät hyvin suurella todennäköisyydellä täydet verot silti. Kummassakin tapauksessa voit periä liikaa perityt verot ranskan viranomaiselta -> lopullinen verotus on lopulta sama oli ADR tai ei, ADR:n kanssa on vain hitusen todennäköisempää joutua perimään noita väärin lähtömaassa perittyjä veroja.

ADR:stä joudut lisäksi maksamaan jenkki-lanseeraus-säilyttäjä-pankille 'jonkun' korvauksen joka vedetään osingosta välistä -> tämä on vähennyskelpoinen kulu Suomen verotuksessa.

 

[zepi]

ADR ei eroa tulo- eikä osinkoverotuksen osalta tavallisesta osakepaperista mitenkään.

Vai viittaatko nyt siihen että jos sulla on poolissa, jossa useita omistavia kansallisuuksia, ADR:ää ranskalaisesta firmasta niin ranska ei voi tietää että just sun osinkoon pitäisi soveltaa suomi-ranska verosopparia? Ongelma on lähinnä teoreettinen sillä vaikka sulla olisi suoraan sitä ranskalaista osaketta niin vetäisivät hyvin suurella todennäköisyydellä täydet verot silti. Kummassakin tapauksessa voit periä liikaa perityt verot ranskan viranomaiselta -> lopullinen verotus on lopulta sama oli ADR tai ei, ADR:n kanssa on vain hitusen todennäköisempää joutua perimään noita väärin lähtömaassa perittyjä veroja.

ADR:stä joudut lisäksi maksamaan jenkki-lanseeraus-säilyttäjä-pankille 'jonkun' korvauksen joka vedetään osingosta välistä -> tämä on vähennyskelpoinen kulu Suomen verotuksessa.

Ainakin jenkki-adr:iin on kohdistunut muistaakseni erilaista lähdeverotusta kuin jenkkiosakkeisiin. Luovuin vikoista adr:istä joku aika sitten, niin en enää ole ollut kovin kiinnostunut.

 

[tuoppi´]

Ainakin jenkki-adr:iin on kohdistunut muistaakseni erilaista lähdeverotusta kuin jenkkiosakkeisiin. Luovuin vikoista adr:istä joku aika sitten, niin en enää ole ollut kovin kiinnostunut.

ADR:ien pointtihan on nimenomaan, että niiden kautta voi omistaa ulkomaisia yhtiöitä ilman, että itse tarvitsee huolehtia veroista ja muista. Jenkistä ostetuilla ADR:lla verotus siis menee ihan kuin yhtiö olisi jenkkilässä. Voihan tuossa tietenkin olla, että lähdeveroja menee sillä tavalla liikaa kun ADR:n hallinoija ei syystä tai toisesta pysty niitä täydellisesti hoitamaan.

Lisäksi ADR:iahan on useamman tasoisia, joten kaikki ADR:t ei toimi samalla tavalla. Ylimmällä tasolla ADR:n hallinoija hoitaa kaiken ja alimmalla tasolla tuo on lähinnä keino vain omistaa yhtiötä, loput pitää hoitaa itse.

 

[vihta]

ADR:ien pointtihan on nimenomaan, että niiden kautta voi omistaa ulkomaisia yhtiöitä ilman, että itse tarvitsee huolehtia veroista ja muista. Jenkistä ostetuilla ADR:lla verotus siis menee ihan kuin yhtiö olisi jenkkilässä. Voihan tuossa tietenkin olla, että lähdeveroja menee sillä tavalla liikaa kun ADR:n hallinoija ei syystä tai toisesta pysty niitä täydellisesti hoitamaan.

Lisäksi ADR:iahan on useamman tasoisia, joten kaikki ADR:t ei toimi samalla tavalla. Ylimmällä tasolla ADR:n hallinoija hoitaa kaiken ja alimmalla tasolla tuo on lähinnä keino vain omistaa yhtiötä, loput pitää hoitaa itse.

Eihän se näin mene? Ainakin, kun itsellä vielä oli Shellin RDS-B ADR osakkeita nysessä, niin niistä meni 0% lähdeveroa eli brittimeiningillä. Samoin esitäytetyllä veroilmoituksella oli maana iso-britannia osakkeen kohdalla.

 

[tuoppi´]

Eihän se näin mene? Ainakin, kun itsellä vielä oli Shellin RDS-B ADR osakkeita nysessä, niin niistä meni 0% lähdeveroa eli brittimeiningillä. Samoin esitäytetyllä veroilmoituksella oli maana iso-britannia osakkeen kohdalla.

Ehkä tuo sitten oli joku alemman tason ADR?

 

[jinx1980]

Ehkä tuo sitten oli joku alemman tason ADR?

Ei vaan ADR oletettavasti oli sikin/sokin-laaritilillä josta ei ”tiedetä” oikeita omistajia, näissä yhtiön kotimaa voi periä lähdeveroja ”miten sattuu”, yleensä kyllä vetää täydet mitä voi ja ADR haltijat sitten saavat kinuta itse yksitellen ylimääräset takas. Tai sitten yhtiön kotimaa ei yleisesti ottaenkaan peri lähdeveroa (vrt. britit).

Mutta siis lopullinen vero kaikkien takashakujen jälkeen on aina yhtiökotimaan&ADR haltijan kotimaan välisen verosopimuksen mukainen ja haltijan kotimaahan loput + ADR pankin kulut päälle. Paperityö voi vaan nousta suht ylitsepääsemättömäksi tilanteesta riippuen.

 

[munse]

Nordnetissä näkee nykyään arvopaperin spreadin. Outoa, että EUNL:n spread on tällä hetkellä noin tuplaten SXR8:aan verrattuna. Vaihtokin näyttää olevan arvomääräisesti noin puolet pienempi.

 

[oongee]

Nordnetissä näkee nykyään arvopaperin spreadin. Outoa, että EUNL:n spread on tällä hetkellä noin tuplaten SXR8:aan verrattuna. Vaihtokin näyttää olevan arvomääräisesti noin puolet pienempi.

"Authorized participantit" (miksikä näitä pitäisi kutsua suomeksi?), jotka työkseen luovat ja purkavat näitä ETF-yksiköitä ja ottavat kulunsa spreadista, pitävät varmaankin spreadia tarkoituksella isompana, jotta saavat EUNL:stä enemmän rahaa kuin SXR8:sta, koska kulutkin ovat isommat (joutuvat haalimaan niitä osakkeita n+1:stä pörssistä ympäri maailman pelkkien jenkkimarkkinoiden sijaan).

 

[woodeye]

Eihän se näin mene? Ainakin, kun itsellä vielä oli Shellin RDS-B ADR osakkeita nysessä, niin niistä meni 0% lähdeveroa eli brittimeiningillä. Samoin esitäytetyllä veroilmoituksella oli maana iso-britannia osakkeen kohdalla.

Mulla Nordnetissä on tänä vuonna USA-osakkeiden osingoista otettu muuten normaalisti ennakonpidätys, mutta RDS-B:stä ei.

Nyt vielä syksyllä tuli Shellin osinkoa vaikka uutisoitiin että putiikki laittaa osingonmaksut tauolle.

 

[SheikYerbouti]

Asuntosijoittamisesta, kertokaahan meneekö minulla jokin ajatuspolussa pieleen. Kohteena yksiö Helsingin keskustasta, ihan ajatusleikin tasolla vielä. Esimerkiksi tuo:

15,6 m² Malminkatu 32 C, 00100 Helsinki Kerrostalo Yksiö - Oikotie 15864876

Katso 9 kuvaa tästä 1 h+kph, 15.6 m² Asunnot Kerrostalo vuodelta 1932

asunnot.oikotie.fi

Tiedän, neliöhinta on ihan hirveä. Kaamean pieni. Kuka tuollaisessa asuu. Ja niin edespäin.

Oletetaan että tuon ostaisi. Lainan korot arviolta 100 euroa kuukaudessa, tuskin ihan lähivuosina syöksyy ylöspäin kovaa tahtia. Vastike 100 euroa. Vuokraa saisi arviolta 600-700 euroa. Julkisivuremppa kummittelee, mutta siihenkin lienee vielä vuosikymmenen kuvaustekstistä päätellen ja nelilömäärä rajaa kuluja. Arvokaan tuskin syöksyy.

Joten missä tässä piilee se isoin riski? Osuu kohdalla paska vuokralainen, se lienee riskeistä isoin?

 

[Andan]

Asuntosijoittamisesta, kertokaahan meneekö minulla jokin ajatuspolussa pieleen. Kohteena yksiö Helsingin keskustasta, ihan ajatusleikin tasolla vielä. Esimerkiksi tuo:

15,6 m² Malminkatu 32 C, 00100 Helsinki Kerrostalo Yksiö - Oikotie 15864876

Katso 9 kuvaa tästä 1 h+kph, 15.6 m² Asunnot Kerrostalo vuodelta 1932

asunnot.oikotie.fi

Tiedän, neliöhinta on ihan hirveä. Kaamean pieni. Kuka tuollaisessa asuu. Ja niin edespäin.

Oletetaan että tuon ostaisi. Lainan korot arviolta 100 euroa kuukaudessa, tuskin ihan lähivuosina syöksyy ylöspäin kovaa tahtia. Vastike 100 euroa. Vuokraa saisi arviolta 600-700 euroa. Julkisivuremppa kummittelee, mutta siihenkin lienee vielä vuosikymmenen kuvaustekstistä päätellen ja nelilömäärä rajaa kuluja. Arvokaan tuskin syöksyy.

Joten missä tässä piilee se isoin riski? Osuu kohdalla paska vuokralainen, se lienee riskeistä isoin?

Paska vuokralainen on tosiaan se isoin riski, kannattanee ainakin ottaa vakuutus ja laskea se kuluihin mukaan. Toinen tuon ikäisessä voi olla mahdolliset piilevät rempat, joiden aikana vuokraa ei saa ja kuluja tulee, mutta tuossa nyt ainakin pikaisesti näyttäisi aika hyvin tehdyn remppoja.

 

[chrisekh]

Joten missä tässä piilee se isoin riski? Osuu kohdalla paska vuokralainen, se lienee riskeistä isoin?

itse pelkaisin etta tuollainen asunto vuokrataan aina valiaikaiseksi niin kukaan ei asu vuotta pidempaan. Saat olla joka vuosi hakemassa uutta vuokralaista. koitan pitaa omissa asunoissani asiat niin hyvina etteivat vuokralaiset ala helposti ajattelemaan etta aidan toisella puolen asiat olisivat paremmin niin saastan sitten sitten vuoralaisen haku tyossa ja asunnon seisottamisessa tyhjillaan.

 

[Fact0ry]

Asuntosijoittamisesta, kertokaahan meneekö minulla jokin ajatuspolussa pieleen. Kohteena yksiö Helsingin keskustasta, ihan ajatusleikin tasolla vielä. Esimerkiksi tuo:

15,6 m² Malminkatu 32 C, 00100 Helsinki Kerrostalo Yksiö - Oikotie 15864876

Katso 9 kuvaa tästä 1 h+kph, 15.6 m² Asunnot Kerrostalo vuodelta 1932

asunnot.oikotie.fi

Tiedän, neliöhinta on ihan hirveä. Kaamean pieni. Kuka tuollaisessa asuu. Ja niin edespäin.

Oletetaan että tuon ostaisi. Lainan korot arviolta 100 euroa kuukaudessa, tuskin ihan lähivuosina syöksyy ylöspäin kovaa tahtia. Vastike 100 euroa. Vuokraa saisi arviolta 600-700 euroa. Julkisivuremppa kummittelee, mutta siihenkin lienee vielä vuosikymmenen kuvaustekstistä päätellen ja nelilömäärä rajaa kuluja. Arvokaan tuskin syöksyy.

Joten missä tässä piilee se isoin riski? Osuu kohdalla paska vuokralainen, se lienee riskeistä isoin?

Voin ehkä tulkita väärin, mutta kommentistasi jää itselleni sellainen kuva, että kuvittelet tuon olevan no-brainer rahantekokone. Loppujen lopuksi kuvaat kuitenkin noin 5% (tai alle) vuosituoton 190 000 euron pääomalle. Sijoitukseen liittyviä riskejä muut jo yllä kommentoivatkin. Loppujen lopuksi tuossa esimerkissäsi on kyse sijoittamisesta velkavivulla.

Vertailun vuoksi:
Sijoitat Fortumiin 190 000 euroa. Saat sillä päivän hinnalla (18,30 eur/osake) 10 382 osaketta.
Fortum on viime vuosina maksanut osinkoa 1,1 euroa osakkeelta. Saat siis vuodessa noin 11 420 euroa osinkoa, eli noin 951 euroa kuukaudessa (miinus verot). Päälle osakeen arvonnousu/-lasku.

 

[Kan Dee Dokata]

Näin itsekin asuntosijoittajana on vahva mielipiteeni se, että nykyään joka paikassa mainittu 5% vuokratuotto on ehdoton minimiNETTOtuotto.

Muutoin menee reaalituotot miinukselle lähes välittömästi, jos ja kun tapahtuu jotain aivan pientäkin.

Ja koska kyseessä on ihmisten kanssa toilailu ja jatkuvasti kuluva omaisuuserä, todellakin jotakin tapahtuu niin suurta kuin pientäkin.

Se vielä, että kun noiden tuottoja laskee, on tulevat remontit, huollot ja hankinnat laskettava juttuun mukaan. Muuten mennään taas perseelleen.

 

[Jebaus]

Asuntosijoittamisen kannattavuus/tarinat siitä miten pienituloinen osti yhden asunnon ja nyt niitä on kymmenen, perustuvat ihan puhtaasti asuntojen hintojen nousuun. Jos 10v sitten Hki keskineliöhinta oli 3200€, nyt se on 4900€. Tämä yli 50% kasvu on se mikä siitä on tehnyt kannattavaa.
Jos uskot että tuon malminkadun asunnon arvo nousevan esimerkiksi 30% seuraavan 10v aikana, tarkoittaisi se n. 470€/kk lisätuottoa. Tällä uskomuksella vuosituotto nouseekin sinne 10% jolloin sijoitusta voi pitää jo hyvänä.

 

[Cumbo]

Asuntosijoittamisen kannattavuus/tarinat siitä miten pienituloinen osti yhden asunnon ja nyt niitä on kymmenen, perustuvat ihan puhtaasti asuntojen hintojen nousuun. Jos 10v sitten Hki keskineliöhinta oli 3200€, nyt se on 4900€. Tämä yli 50% kasvu on se mikä siitä on tehnyt kannattavaa.
Jos uskot että tuon malminkadun asunnon arvo nousevan esimerkiksi 30% seuraavan 10v aikana, tarkoittaisi se n. 470€/kk lisätuottoa. Tällä uskomuksella vuosituotto nouseekin sinne 10% jolloin sijoitusta voi pitää jo hyvänä.

Kyllähän sijoitusasunnosta saa jo kohtuullisen tuoton erit. ottaen huomioon, että osakemarkkinoiden pitkän aikavälin 8 % tuoton veikataan monilla tahoilla olevan historiaa. Jos kukaan ei pasko kämppää, niin kyllä noilla kohtuullisen tuoton, suht pienellä riskillä, saa - siis vaikka inflaatio olisi pyöreä nolla.

Asunnot kuitenkin tuottavat riippumatta osakemarkkinoiden kehityksestä.

 

[SheikYerbouti]

Kiitos järkipuheista. Minulla on paha tapa innostua aina jostain yhdestä ideasta ja onnistua puhumaan se pään sisällä parhain päin. Asuntosijoittamisessa (Helsingin keskustaan) ajattelen itse sen niin, että joku muu maksaisi lyhennykset (vuokra) ja itse lunastaisi sen voiton sitten aikanaan myydessä, on asunnon arvo noussut tai ei. En niinkään edes ajatellut, että siitä tulisi kuukausittaista kassavirtaa omaan elämiseen tai edes varsinaista arvonnousua.

Pitäisi varmaan tajuta nekin ajatella.

 

[Andan]

Voin ehkä tulkita väärin, mutta kommentistasi jää itselleni sellainen kuva, että kuvittelet tuon olevan no-brainer rahantekokone. Loppujen lopuksi kuvaat kuitenkin noin 5% (tai alle) vuosituoton 190 000 euron pääomalle. Sijoitukseen liittyviä riskejä muut jo yllä kommentoivatkin. Loppujen lopuksi tuossa esimerkissäsi on kyse sijoittamisesta velkavivulla.

Vertailun vuoksi:
Sijoitat Fortumiin 190 000 euroa. Saat sillä päivän hinnalla (18,30 eur/osake) 10 382 osaketta.
Fortum on viime vuosina maksanut osinkoa 1,1 euroa osakkeelta. Saat siis vuodessa noin 11 420 euroa osinkoa, eli noin 951 euroa kuukaudessa (miinus verot). Päälle osakeen arvonnousu/-lasku.

Näinpä, valitettavasti pankit antavat todella huonosti sijoituslainaa osakkeiden ostamiseen vrt. sijoitusasunto, puhumattakaan marginaalista. Kävin aikoinaan (useampi vuosi sitten, en muista enää tarkkaan, oli kuitenkin tätä nykyistä miinuskorkoaikaa) useamman pankin osalta ihan mielenkiinnosta kartoittamassa sijoituslainaa arvopapereiden ostamiseen, niin todella nihkeää suhtautumista. Kaikki eivät halunneet tarjota yhtään mitään. Sijoitusasuntoon olisi kyllä heti saanut, ja marginaalit eivät olisi järkyttävän kauas jääneet oman asunnon vastaavasta (jotain 0,7% ympärillä ihan vain heittona, kun kysyin mitä sen osalta olisi tarjottu) toisin kuin arvopapereille koitettiin "tarjota" 2 prosentin paikkeilla marginaalia, jos jotain tarjottiin. Yllättäen jäi ottamatta tuossa kohtaa Täysmääräisenä vakuutena (tai sijoitusasunnon osalta täydentävänä) olisi ollut oma asunto eli tuokaan ei selitä noiden marginaalitarjousten eroa.

Osittain varmaan tuosta syystä ihmiset mieluummin ostavat sijoitusasuntoja. Tietty arvonmenetyksen riski on myös pienempi, varsinkin jos ostaa asunnon jostain kasvukeskuksen alueelta.

 

[tuoppi´]

Kyllähän sijoitusasunnosta saa jo kohtuullisen tuoton erit. ottaen huomioon, että osakemarkkinoiden pitkän aikavälin 8 % tuoton veikataan monilla tahoilla olevan historiaa. Jos kukaan ei pasko kämppää, niin kyllä noilla kohtuullisen tuoton, suht pienellä riskillä, saa - siis vaikka inflaatio olisi pyöreä nolla.

Asunnot kuitenkin tuottavat riippumatta osakemarkkinoiden kehityksestä.

Ei ne asuntomarkkinatkaan riskittömiä ole. Johan sitä asuntomarkkinoiden kuplan puhkeamista on povattu vuosia. Varsinkin nyt tuo kuplan puhkeaminen voi olla lähempänä kuin koskaan. Nyt varmaan aika monet ovat huomanneet, että asunnon sijainnilla ei ole niin väliä, jos töitä voi tehdä etänä. Eikä se ihmisten keskellä asuminen nyt välttämättä muutenkaan ole kovin haluttu juttu. Lisäksi, jos lainalla ostaa sijoitusasunnon niin korkojen mahdollinen nousu on riskinä myös.

 

[zepi]

Voin ehkä tulkita väärin, mutta kommentistasi jää itselleni sellainen kuva, että kuvittelet tuon olevan no-brainer rahantekokone. Loppujen lopuksi kuvaat kuitenkin noin 5% (tai alle) vuosituoton 190 000 euron pääomalle. Sijoitukseen liittyviä riskejä muut jo yllä kommentoivatkin. Loppujen lopuksi tuossa esimerkissäsi on kyse sijoittamisesta velkavivulla.

Vertailun vuoksi:
Sijoitat Fortumiin 190 000 euroa. Saat sillä päivän hinnalla (18,30 eur/osake) 10 382 osaketta.
Fortum on viime vuosina maksanut osinkoa 1,1 euroa osakkeelta. Saat siis vuodessa noin 11 420 euroa osinkoa, eli noin 951 euroa kuukaudessa (miinus verot). Päälle osakeen arvonnousu/-lasku.

Oikeasti malminkadun kämpän osto menee seuraavasti:
Sijoitetaan 20 000e omaa rahaa ja nostetaan 170 000e lainaa 0.7% korolla.

KK-menot ovat 100e vastike, 100e korot (170k * 0.07/12) ja vuokra vaikkapa 700e.

Oman pääoman tuotto on siis ennen veroja 500*12= 6000e ja siitä 6000e/20000e = 30% vuodessa.

Ok, verot pois, 6000*0.7 -> ROE:ksi jää 21%.

--
Voit tiettysti yrittää ottaa 170 000e sijoituslainaa myös osakkeiden ostoon, mutta tuskin onnistuu 0.7% korolla, siinä missä keskituloiselle palkansaajalle asuntosijoituslainan saanti noilla ehdoilla on usein suhteellisen helppoa.

--
Riskitekijöitä tuollaisen kämpän ostossa (tiedän tilanteen, minulla on 19.5m² kämppä samalta postinumeroalueelta):
1) Vuokralaiset eivät koskaan pysy hirveän montaa vuotta. Minulla on 6.5 vuodessa kolmas vuokralainen menossa, enkä usko että tuohon kovin helposti löytyy sellaista joka pysyy 3-4v pidempään.
2) Vanhoissa taloissa tulee jatkuvasti rempattavaa, vaikka vastike olisi pieni. Käytännössä kannattaa varautua, että todellinen huoltoihin menevä summa on esim. tuplat mitä tuossa vastikkeessa lukee.
3) Huono vuokralainen voi aina osua. Minulla oli yksi kaveri 12kk minimimittaisen sopparin ja seuraava vuokralainen on raportoinut, että osoitteeseen on tullut vaikka kuinka paljon eri nimillä postia, veikkaan että on alivuokrannut sitä lyhyissä pätkissä monille tjsp. minkäs minä mahdan. Onneksi mitään isompaa ei ole hajonnut.
4) Kaikenlaista pientä saa aina olla fiksaamassa. Jääkaapin tiivisteet menee tai pesukone hajoaa tjsp. Joskus pitäisi pistää silikonit uusiksi, mutta milläs sen tekee yms?

Jos on aikaa värkätä, niin aika hyville oman pääoman tuotoille voi päästä.

 

[Narghar]

Ja jos sit tohon osuu huono vuokralainen niin huonolla tuurilla teet sen 6kk nolla euroa kuussa kun kulut juoksevat ja vielä sen lisäks remppaat kämppää siihen päälle. Toki jos on tiedossa hyvä vuokralainen ja ei tuu ns nolla kuukausia niin eihän tossa riskiä ole.

En usko PK seudun(varsinkaan Kampin) hintojen laskevan, tosin suurin nousukin hinnoissa varmaan alkaa olla nähty.

 

[Kan Dee Dokata]

Asuntosijoittamisessa hinnannousu on kiva plussa, mutta jos sijoitusstrategia perustuu sille olettamalle, on toiminta hyvin hataralla pohjalla. Sen varaan ei pidä laskea, eikä mielestäni sitä tule ottaa millään tavoin huomioon tuottoarvioissa sen puhtaan spekulatiivisen ominaisuuden vuoksi.

 

[zepi]

Asuntosijoittamista voinee tehdä monella tavalla, eikä nähdäkseni ole vain yhtä ainoaa ja oikeaa businessmallia.

Arvonnousua voi myös ”tehdä” korjaamalla remppakuntoisia kämppiä ja kärkkymällä noita erityisesti kuolinpesiltä, huutokaupoista yms.

Noita aivan uusia vuokrakäyttöön ostamalla taas voi tuottoja optimoida noilla taloyhtiölainoilla, mutta en ole oikeasti perehtynyt, että toimiiko se.

Yleisemmin sanoisin, että asuntosijoittaminen ei ole triviaalia, koska sijainnin vaikutuksen ja taloyhtiön remppatarpeiden jne. arviointi ei ole aina itsestäänselvää ja hyvä + halpa harvoin kohtaavat ja parhaiden diilien metsästys + tekeminen on aikaavievää.

Pelkän oman pääoman tuoton mittaaminen on harhaista, koska pitää laskea myös käytetty aika ja vaiva.

 

[Vipu]

Tästä ei muistaakseni kukaan vielä ollut maininnut mitään: Parhaat e- ja äänikirjat sijoittamisesta - Nordnet Blogi
45pv ilmainen kokeilu siis e- ja äänikirjoihin.

 

[SheikYerbouti]

Kaikenlaisia palveluja muuten löytyy nykyään tuohon asuntosijoittamiseen liittyen. Esimerkiksi tämä:

Huolenpitopalvelu - Asuntopehtoori

Ulkoista sijoitusasuntosi hallinnointi Asuntopehtoori Huolenpitopalvelulle™. Vuokra tilillesi aina 5. päivä, vuokratakuu ja kaikki vuokralaisviestintä hoidettuna. 35,50 €/kk.

www.asuntopehtoori.fi

Kuulostaa hyvältä, käytännön tasolla ei mitään kokemusta.

 

[Mastah]

Asuntosijoittamisessa hyvä muistaa aika suuri siihen liittyvä poliittinen riski:
Valtio maksaa kolmanneksen vuokrista
Asuntosijoittamisen vahvuus Suomessa perustuu aikalailla tuohon asumistukeen, joka tuo vakautta myös vuokranantajalle. Sen lisäksi, kun tutkit sijoituskohteita vähän tarkemmin huomaat, että parhaat tuotot saa nimenomaan ns. kelagold asunnoista, ja omalla rahalla maksettavissa paremmissa kohteissa tuottoprosentit on paljon matalampia, koska vuokrat ei kuitenkaan kauheasti nouse siitä Kelan määrittämästä minimitasosta, vaikka asunnon hinta nousisikin huomattavasti.

Tuskin tuo tukijärjestelmä tosin on mihinkään katoamassa ja lisäksi asuntosijoittajan kanssa samalla puolella on Ay-liikkeet demarien tukineen, joilla suuret asuntosijoitukset. Lisäksi tuo asuntomarkkina on asiana vähän too big to fail, mikä estänee nopeat muutokset suuntaan tai toiseen. Jossain vaiheessa vaan saattaa kuitenkin olla, että tilanteen kyseenalaisuuteen herätään ja asiaa aletaan korjaamaan.

Nyt jo tehtyjä avauksia keskusteluissa on mm. yhtiölainojen lyhennysten verovapauden poisto ja kunnallisen asuntotuotannon lisääminen. Voi myös olla, ettei Suomen valtion maksukyky maksaa tukia ole esim. 10 vuoden päästä enää samalla tasolla kuin nyt.

Itse sijoittaisin ennemmin asunto REIT:teihin, jolloin saa ihan eri luokkaa olevan, mahdollisesti globaalin hajautuksen, minkä lisäksi niiden omistaminen on paljon huolettomampaa. Suomestakin voi ostaa Kojamoa, jolla saat jo hajautuksen 35000 vuokra-asuntoon pääosin kasvukeskuksissa. Eri asia toki, jos omaa asuntosijoittamiseen liittyen jonkin kilpailuedun, jolla pystyy tekemään ylituottoja.

 

[Andan]

Itse sijoittaisin ennemmin asunto REIT:teihin, jolloin saa ihan eri luokkaa olevan, mahdollisesti globaalin hajautuksen, minkä lisäksi niiden omistaminen on paljon huolettomampaa. Suomestakin voi ostaa Kojamoa, jolla saat jo hajautuksen 35000 vuokra-asuntoon pääosin kasvukeskuksissa. Eri asia toki, jos omaa asuntosijoittamiseen liittyen jonkin kilpailuedun, jolla pystyy tekemään ylituottoja.

Tästä tuli mieleen, että onko jotain hyviä REIT ETF:iä, mitä pystyy Suomesta käsin ostamaan? Itse en ole löytänyt oikein mitään hirveän hyviä, tuntuu olevan about kaikki blokattu näillä uusilla sääntelyillä. D5BK:ta olen vähän ostanut, ja sen lisäksi sitten jotain suoria REIT sijoituksia. Kojamon osinkotuotto on omaan makuun turhan minimaalinen enkä ainakaan vielä ole nähnyt siinä merkittävää kapasiteettia arvonnousuun sen korvaamiseksi.

 

[Mastah]

Tästä tuli mieleen, että onko jotain hyviä REIT ETF:iä, mitä pystyy Suomesta käsin ostamaan? Itse en ole löytänyt oikein mitään hirveän hyviä, tuntuu olevan about kaikki blokattu näillä uusilla sääntelyillä. D5BK:ta olen vähän ostanut, ja sen lisäksi sitten jotain suoria REIT sijoituksia. Kojamon osinkotuotto on omaan makuun turhan minimaalinen enkä ainakaan vielä ole nähnyt siinä merkittävää kapasiteettia arvonnousuun sen korvaamiseksi.

Olen itse harrastanut suoria sijoituksia enimmäkseen jenkkeihin, mutta ei tuo mainitsemasi esimerkki huonolle näytä. Kojamoa ja muitakin osakkeita arvioitaessa kannattaa muistaa, ettei pelkästään osinkotuoton pohjalta pidä tehdä liian suuria johtopäätöksiä. REIT:eissä hyviä mittareita on Price to FFO ja NAV. Näiden lisäksi on hyvä katsoa velkarakenne. Molemmilla näilläkin mittareilla Kojamo näyttää toki aika täyteen hinnoitellulle, mutta ei mitenkään kuplahintaiselle vs. Suomen asuntomarkkinat tällä hetkellä. En muista tarkkaan, mutta muistelisin, että Kojamon Price to FFO on tällä hetkellä n. 30 ja osake noteerataan n. 15% Net Asset Valuen (NAV) yläpuolelle. Onhan nuo aika paljon, enkä sijoita itsekään tuohon nyt, mutta jos kurssi laskisi vielä 10%, niin alkaa kiinnostamaan.