Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Tenitsi]

Matti Meikäläisen on ihan turha luulla osaavansa ajoittaa ostoja ja myyntejä oikein kursseja seuraamalla. Ne firman tulevaisuuden näkymät selviää jostain ohan muualta. Täälläkin hauskasti muutaman viestin sisään myydään ajatusta sekä dipeistä ostamista että niissä myymisestä. Joillakin arpaonni osuu, toisilla ei. Nämä voittavan arvan ostajat sitten postailevat niitä kuviaan. Veikkaan, että alle prosentti ihmisistä voittaa aktiivisella treidaamisella ja hekin joko sisäpiiritiedon avulla tai sitten keskittymällä vain muutamaan yritykseen joita seuraavat. "kannattaa aina myydä huipulla ja ostaa pohjalla" - wau, helppoa.

 

[yberkurko]

Matti Meikäläisen on ihan turha luulla osaavansa ajoittaa ostoja ja myyntejä oikein kursseja seuraamalla. Ne firman tulevaisuuden näkymät selviää jostain ohan muualta. Täälläkin hauskasti muutaman viestin sisään myydään ajatusta sekä dipeistä ostamista että niissä myymisestä. Joillakin arpaonni osuu, toisilla ei. Nämä voittavan arvan ostajat sitten postailevat niitä kuviaan. Veikkaan, että alle prosentti ihmisistä voittaa aktiivisella treidaamisella ja hekin joko sisäpiiritiedon avulla tai sitten keskittymällä vain muutamaan yritykseen joita seuraavat. "kannattaa aina myydä huipulla ja ostaa pohjalla" - wau, helppoa.

Itse en ainakaan treidaamista tarkoittanut, vaan kiinnostavien yritysten seurantaa ja sijoitusta silloin, kun arvostuskertoimet eivät näytä ihan murhalta.
Myynti sitten, jos näyttää rämpivän ilman selkeää käänteen mahdollisuutta; ne rahat todennäköisesti tuottavat muualla paremmin ja tappiot saa vähennettyä vaikka osingoista.

 

[KukkeliQ]

Kiitos kohteliaista kommenteista. Suuria laskukausia on ollut "about" 10 vuoden välein jo ties mistä saakka. Näistä on väännetty vaikka mitä tutkimusta. Joten jos tällä kerralla ei näin kävisikään, kyseessä olisi joku omituinen anomalia. Päivän-viikon-kuukauden tasolla pörssi voi mennä mihin tahansa, mutta nuo pidemmät syklit ovat ihan silmämääräisesti havaittavissa, kunhan on sopivat log-asetukset pystyakselissa.

Stox.fi

Tuolla joku mr. aalto on havainnut momentum-kuvaajasta syklin 1922 alkaen ja ennustelee että seuraava pohja olisi tämän syklisyyden perusteella 2021+-1

Ja osakkeethan piti myydä pois viimeistään noin 1v ennen pohjaa, ellei halua oppia kantapään kautta.

Hyvä tietää, että tässä on vielä hyvää aikaa ostaa, ennenkuin alkaa myymään pää märkänä.

 

[Marquette]

Asiaa voisi ajatella niinkin, että suuren romahduksen loppupuolella alkaa paljon keskusteluja, ollaanko jo pohjalla tai koska rahat kiinni osakkeisiin. Vain pari menetelmää toimii, ajallinen hajauttaminen (pohjien pommittaminen) tai ostetaan vasta sitten kun on noustu vaikkapa 50%

Samalla tavoin pitäisi ajatella romahduksen lähestyessä, ostaa kontra-instrumentteja pikku hiljaa ajallisesti hajauttaen tai vasta sitten kun eka -50% tms. on talussa.

Tietysti pitää olla kylmä hermo, että uskaltaisi näin tehdä. Etenkin jos on aloittelemassa sijoitushommia.

 

[zepi]

Itse en ainakaan treidaamista tarkoittanut, vaan kiinnostavien yritysten seurantaa ja sijoitusta silloin, kun arvostuskertoimet eivät näytä ihan murhalta.
Myynti sitten, jos näyttää rämpivän ilman selkeää käänteen mahdollisuutta; ne rahat todennäköisesti tuottavat muualla paremmin ja tappiot saa vähennettyä vaikka osingoista.

Tällä tekniikalla esim. Itseltäni on jäänyt amzn:llä rikastuminen väliin.

 

[Obi-Lan]

HS-analyysi: Björn Wahlroosilla on kivi kengässä, ja se tietää Nordealle kylmää kyytiä

Luottasko sitä nalleen että pistää homman kuntoon ja pari halpaa osaketta lisää.

 

[OD.]

Toivottavasti, kun meikän salkussa on molempia Nallen lempilapsia osinko-osakkeina.

 

[muronsyöjä]

HS-analyysi: Björn Wahlroosilla on kivi kengässä, ja se tietää Nordealle kylmää kyytiä

Luottasko sitä nalleen että pistää homman kuntoon ja pari halpaa osaketta lisää.

Eikös Nalle jo kävellyt ovesta ulos? Samoin kuin Koskull. No taisi Nalle laittaa "luottomiehen" kilpimieheksi jos ikävämpiä aikoja ja keikkoja pukkaa jatkossa nokkamiehille.

 

[Juha_H]

Moi,

Kotimainen Bloxcar järjestää osakeannin. Mitä olette mieltä palvelun skaalautuvuudesta ja tulevaisuuden kasvumahdollisuuksista? Osakeannista on lisätietoja täällä.

 

[OD.]

Maailmalla on, käsittääkseni, yhteisautopalvelu toisensa jälkeen flopannut. Tämä tosin taitaa välittää yksityisten autoja vuokralle? Kukapa noista tietää, kokeile ja rikastu?

 

[valexi]

Aloittaa kannattaa aina, mutta varovasti ajallisesti hajauttaen jos on jostain suurempi rahapotti kertynyt sijoitettavaksi.

Miksi ajallisesti hajauttaen, jos on tarkoitus pitää osakkeet, eikä myydä?

 

[edup]

Noita eri tyyppisiä yhteisautopalveluita on Suomessakin pilvinpimein, ja ainakin oma vahva mutu on se että niistä suurin osa tulee menemään konkurssiin (tai ainakaan ei lyö Suomessa läpi, ehkä jossain muualla pärjääkin) ja pari parasta selviää. Siitä sitten jokainen voi itse arpoa että mitkä noista firmoista kuuluu menestyjien joukkoon...

Itse on vaikea kuvitella Blox Carin onnistuvan kovinkaan hyvin, ja se johtuu ihan puhtaasti siitä että ne vain välittää muiden käyttäjien autoja vuokrattavaksi. Itse vuokraustapahtumassa joudut siis säätämään sen auton omistajan kanssa ja sovittamaan aikatauluja avainten noudolle ym. Jokainen joka on vaikkapa Torissa käynyt kauppaa ja sopinut noutokauppoja suuntaan tai toiseen, tietää että se on liian usein ihan hanurista. Ja tässä kuitenkin on saatavilla kilpailevia palveluita missä homma pelaa sillä että kävelet lähimmän auton luo ja vain otat sen käyttöön.

 

[stool]

Miksi ajallisesti hajauttaen, jos on tarkoitus pitää osakkeet, eikä myydä?

No riskin pienentäminen on varmaan selkein syy siihen miksi ajallista hajauttamista harrastetaan.

 

[svk]

e. plääh, sama sutata pois, kun kukaan ei viittinyt vastata

 

[valexi]

No riskin pienentäminen on varmaan selkein syy siihen miksi ajallista hajauttamista harrastetaan.

Haha, okei. Eli vaikka 30te perintö kannattaa makuuttaa tilillä 2v ja laittaa esim. joka kuukausi 700e osakkeisiin tuosta rahasta?

Vaihtoehtoisesti voit ostaa osakkeita/ETFiä koko summalla heti ja se 30te alkaa tuottaa sinulle lisää rahaa välittömästi.

 

[Sakkez]

Haha, okei. Eli vaikka 30te perintö kannattaa makuuttaa tilillä 2v ja laittaa esim. joka kuukausi 700e osakkeisiin tuosta rahasta?

Vaihtoehtoisesti voit ostaa osakkeita/ETFiä koko summalla heti ja se 30te alkaa tuottaa sinulle lisää rahaa välittömästi.

Niin, sehän riippuu sattuuko kurssit nousemaan vai laskemaan kyseisin sijoitusajankohdan jalkeen. Niinkuin sanottu, riskin pienentämisestähän siinä on kyse.

 

[tuoppi´]

Eikös tuosta ole ollut jotain tutkimuksiakin, että historiallisesti tuollainen iso summa on paras laittaa kerralla sisään verrattuna siihen, että hajauttaa pidemmälle ajalle.

 

[valexi]

Niin, sehän riippuu sattuuko kurssit nousemaan vai laskemaan kyseisin sijoitusajankohdan jalkeen. Niinkuin sanottu, riskin pienentämisestähän siinä on kyse.

2v laskettelua? Oisko heittää jokin esimerkki-indeksi?

Sitten lisäksi vielä inflaation vaikutus, niin suurin riski on ajallisesti hajauttaa.

When's the Right Time to Invest? -- The Motley Fool

 

[calm]

Haha, okei. Eli vaikka 30te perintö kannattaa makuuttaa tilillä 2v ja laittaa esim. joka kuukausi 700e osakkeisiin tuosta rahasta?

Tuollaisella jaolla koko homma olisi toki ihan päätöntä. Mutta ihmismieli toimii niin, että 2-4 kuukaudelle jakamalla tuntuisi paremmalta, vaikka matemaattisesti kannattaisikin kerralla sijoittaa.

 

[pähk1nä]

Eikös tuosta ole ollut jotain tutkimuksiakin, että historiallisesti tuollainen iso summa on paras laittaa kerralla sisään verrattuna siihen, että hajauttaa pidemmälle ajalle.

Keskimääräisesti kyllä, mutta se ei paljoa lämmitä, jos sinä olet se, joka laittoi all in juuri ennen markkinoiden romahdusta. Pitkän nousukauden jälkeen riskit tähän ovat paljon suuremmat. Itse jakaisin nykyisessä markkinatilanteessa isomman könttäsumman vaikkapa kahteen vuoteen, kun taas esimerkiksi vuonna 2010 olisin laittanut kaikki kerralla.

 

[tuoppi´]

Keskimääräisesti kyllä, mutta se ei paljoa lämmitä, jos sinä olet se, joka laittoi all in juuri ennen markkinoiden romahdusta. Pitkän nousukauden jälkeen riskit tähän ovat paljon suuremmat. Itse jakaisin nykyisessä markkinatilanteessa isomman könttäsumman vaikkapa kahteen vuoteen, kun taas esimerkiksi vuonna 2010 olisin laittanut kaikki kerralla.

Se ongelma vaan tuossa on se, että se aika minkä rahat makaavat tilillä odottamassa on pitkä, mutta toisaalta hajautuksen kannalta se aika on lyhyt. Mitä muistelen niin kun asiaa on tutkittu niin jopa juuri ennen näitä historian isojakin romahduksia olisi parempi vaihtoehto ollut laittaa koko summa kerralla.

 

[Mechanical Man]

Se ongelma vaan tuossa on se, että se aika minkä rahat makaavat tilillä odottamassa on pitkä, mutta toisaalta hajautuksen kannalta se aika on lyhyt. Mitä muistelen niin kun asiaa on tutkittu niin jopa juuri ennen näitä historian isojakin romahduksia olisi parempi vaihtoehto ollut laittaa koko summa kerralla.

Riippuu ihmisestä. Jos kantti kestää katsoa suuria miinuksia, niin ehkä, mutta yleensä ihmiset eivät siihen pysty.

 

[gulliver]

Täälläkin kun on noita lopun ajan äänitorvia.

Niin on syytä muistaa että 80 luvulla ei ollut
nettiä ei tiedon jyviäkään.

Tänä päivänä se ei voi tapahtua noin.
Koska kun retail pelokkaat myyvät
toiset alkavat jo nauraen ostaa.

Kuten tämä viime drop , minä ja miljoona muuta sanoivat kiitos
ja alesivat ostohintaa eli lisäsivät voittoa ostaen lisää.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[tuoppi´]

Riippuu ihmisestä. Jos kantti kestää katsoa suuria miinuksia, niin ehkä, mutta yleensä ihmiset eivät siihen pysty.

No niin no, se ei ole tuottojen kannalta kovin hyvä juttu jos pää ei kestä ja sillä perusteella tehdään huonoja ratkaisuja.

 

[Vipu]

Keskimääräisesti kyllä, mutta se ei paljoa lämmitä, jos sinä olet se, joka laittoi all in juuri ennen markkinoiden romahdusta. Pitkän nousukauden jälkeen riskit tähän ovat paljon suuremmat. Itse jakaisin nykyisessä markkinatilanteessa isomman könttäsumman vaikkapa kahteen vuoteen, kun taas esimerkiksi vuonna 2010 olisin laittanut kaikki kerralla.

Lainaten viime sivulta tätä Stox.fi

Ensimmäinen esimerkki jos sattuisit juuri tuossa huipulla ostamaan tai vähän sen jälkeen, olis siinä varmaan joku ero voitoissa mutta voitolla olisit 20-30v päästä.

Toinen esimerkki jos jäät odottelemaan sitä romahdusta ja menetät 10v kun odottelet

 

[Technocrat]

Pitkän nousukauden jälkeen riskit tähän ovat paljon suuremmat. Itse jakaisin nykyisessä markkinatilanteessa isomman könttäsumman vaikkapa kahteen vuoteen, kun taas esimerkiksi vuonna 2010 olisin laittanut kaikki kerralla.

Itsekkin hajauttaisin isomman köntän koska kantti ei sitä kestäisi varmaan kerralla laittaa, mutta miten ne riskit ovat suuremmat pitkän nousukauden jälkeen? Joku taisi mainitakkin tässä aikaisemmin gambler's fallacyn.

 

[OD.]

Lainaten viime sivulta tätä Stox.fi

Ensimmäinen esimerkki jos sattuisit juuri tuossa huipulla ostamaan tai vähän sen jälkeen, olis siinä varmaan joku ero voitoissa mutta voitolla olisit 20-30v päästä.



Toinen esimerkki jos jäät odottelemaan sitä romahdusta ja menetät 10v kun odottelet

Samalta sivulta näkee kivasti miten paljon tappiolla olisit vieläkin, jos olisit sijoittanut "all in" vuonna 2000 tai 2007.

 

[zepi]

Noita eri tyyppisiä yhteisautopalveluita on Suomessakin pilvinpimein, ja ainakin oma vahva mutu on se että niistä suurin osa tulee menemään konkurssiin (tai ainakaan ei lyö Suomessa läpi, ehkä jossain muualla pärjääkin) ja pari parasta selviää. Siitä sitten jokainen voi itse arpoa että mitkä noista firmoista kuuluu menestyjien joukkoon...

Itse on vaikea kuvitella Blox Carin onnistuvan kovinkaan hyvin, ja se johtuu ihan puhtaasti siitä että ne vain välittää muiden käyttäjien autoja vuokrattavaksi. Itse vuokraustapahtumassa joudut siis säätämään sen auton omistajan kanssa ja sovittamaan aikatauluja avainten noudolle ym. Jokainen joka on vaikkapa Torissa käynyt kauppaa ja sopinut noutokauppoja suuntaan tai toiseen, tietää että se on liian usein ihan hanurista. Ja tässä kuitenkin on saatavilla kilpailevia palveluita missä homma pelaa sillä että kävelet lähimmän auton luo ja vain otat sen käyttöön.

Normaaleiden autovuokrauksien hinnat ovat myös pudonneet.

Tulen syyskuussa käymään Suomessa ja vuokrasin 4vrk:ksi auton lentokentältä sixt:ltä (vw polo or similar) hintaan 127e.

En näe oikein markkinaa jollekin 30e/pv naapurin corollan vuokraukselle kun uudenkarhean auton isolta kansainväliseltä firmalta saa samaan hintaan.

Tosin: nihkeää on se palvelu isoillakin toimijoilla kun saa jonotella avaimia jne.

 

[Vipu]

Samalta sivulta näkee kivasti miten paljon tappiolla olisit vieläkin, jos olisit sijoittanut "all in" vuonna 2000 tai 2007.

Totta, siinä se riski varmaan on että jos huono tuuri sattuu niin sitten sattuu ja joutuu odottamaan pidempään plussalle menemistä.
Jos kuitenkin katsoo tota koko käyrää niin pieni mahis on että niin kävisi miten 2000 ja 2007 on ollut.

 

[Paolo Pastarino]

Totta, siinä se riski varmaan on että jos huono tuuri sattuu niin sitten sattuu ja joutuu odottamaan pidempään plussalle menemistä.
Jos kuitenkin katsoo tota koko käyrää niin pieni mahis on että niin kävisi miten 2000 ja 2007 on ollut.

Niin eli jos teet perinnöllä all-in-sijoituksen, mahdollinen voitto ja tappio ovat suurempia kuin hajautuksessa. Useimmilla ei kuitenkaan ole varaa tai halua riskeerata sitä isoa turpaanottoa.

 

[Mechanical Man]

Normaaleiden autovuokrauksien hinnat ovat myös pudonneet.

Tulen syyskuussa käymään Suomessa ja vuokrasin 4vrk:ksi auton lentokentältä sixt:ltä (vw polo or similar) hintaan 127e.

En näe oikein markkinaa jollekin 30e/pv naapurin corollan vuokraukselle kun uudenkarhean auton isolta kansainväliseltä firmalta saa samaan hintaan.

Tosin: nihkeää on se palvelu isoillakin toimijoilla kun saa jonotella avaimia jne.

Ajeltiin Italiassa toukokuussa Audi Q2:lla viikko ~170€.

Kovasti vaihteli hinta, alkujaan kun katsottiin, olisi maksanut 500€. Kannattaa noitakin vähän ihmetellä oli Herz kyseessä, eikä mikään jobbari.

 

[pähk1nä]

Itsekkin hajauttaisin isomman köntän koska kantti ei sitä kestäisi varmaan kerralla laittaa, mutta miten ne riskit ovat suuremmat pitkän nousukauden jälkeen? Joku taisi mainitakkin tässä aikaisemmin gambler's fallacyn.

Aiempiin nousukausiin en ota sen enempää kantaa, mutta nyt osakkeisiin on valunut korkoihin ”kuuluvaa” rahaa, joka taas on pumpannut osakkeita entistä kalliimmiksi. Näkisin myös, että ajallisen hajauttamisen hinta ei näillä arvostustasoilla ole kovinkaan korkea, kun miettii kuinka paljon voi parhaimmillaan voittaa / hävitä. Tietysti myös sijoitushorisontilla ja könttäsumman prosentuaalisella osuudella koko salkun arvosta on suuri merkitys, kun miettii omaa riskinsietokykyään.

 

[zepi]

Ajeltiin Italiassa toukokuussa Audi Q2:lla viikko ~170€.

Kovasti vaihteli hinta, alkujaan kun katsottiin, olisi maksanut 500€. Kannattaa noitakin vähän ihmetellä oli Herz kyseessä, eikä mikään jobbari.

Ulkomailla, etenkin etelä-euroopassa autovuokraukset ovat olleet pitkään hyvin edullisia aivan kuumimpien turistiviikkojen ulkopuolella. Suomessa sen sijaan sai maksaa joskus aikaisemmin paljon enemmän kuin nyt.

 

[muronsyöjä]

Totta, siinä se riski varmaan on että jos huono tuuri sattuu niin sitten sattuu ja joutuu odottamaan pidempään plussalle menemistä.
Jos kuitenkin katsoo tota koko käyrää niin pieni mahis on että niin kävisi miten 2000 ja 2007 on ollut.

Sitä mahdollisuuden suuruutta ei näe siitä käyrästä kuin taaksepäin. Sen käyrän suunnan jos osaa ennustaa tulevaisuuteen, niin sitten onkin Buffettia rikkaampi aika äkkiä.

 

[munse]

On mielenkiintoista, kuinka voimakkaasti suomalaiset keskimäärin ovat ajallisen hajauttamisen puolella.

Englanninkielisillä foorumeilla konsensus on, että kertasijoitus (lump sum) on historiallisesti ollut merkittävästi parempi vaihtoehto kuin ajallinen hajauttaminen (dollar-cost averaging eli DCA), mutta psykologisista syistä useimmille sopii parhaiten jonkinasteinen ajallisen hajauttamisen ja kertasijoituksen yhdistelmä.

Mutta onhan toki tunnettua, että suomalaiset ovat melko varovaisia sijoittajia.

 

[edup]

On mielenkiintoista, kuinka voimakkaasti suomalaiset keskimäärin ovat ajallisen hajauttamisen puolella.

Englanninkielisillä foorumeilla konsensus on, että kertasijoitus (lump sum) on historiallisesti ollut merkittävästi parempi vaihtoehto kuin ajallinen hajauttaminen (dollar-cost averaging eli DCA), mutta psykologisista syistä useimmille sopii parhaiten jonkinasteinen ajallisen hajauttamisen ja kertasijoituksen yhdistelmä.

Mutta onhan toki tunnettua, että suomalaiset ovat melko varovaisia sijoittajia.

En ehkä vetäisi jonkun random ATK-foorumin sijoitusketkusta johtopäätöksiä siitä minkä puolella suomalaiset keskimäärin ovat.

 

[muronsyöjä]

On mielenkiintoista, kuinka voimakkaasti suomalaiset keskimäärin ovat ajallisen hajauttamisen puolella.

Englanninkielisillä foorumeilla konsensus on, että kertasijoitus (lump sum) on historiallisesti ollut merkittävästi parempi vaihtoehto kuin ajallinen hajauttaminen (dollar-cost averaging eli DCA), mutta psykologisista syistä useimmille sopii parhaiten jonkinasteinen ajallisen hajauttamisen ja kertasijoituksen yhdistelmä.

Mutta onhan toki tunnettua, että suomalaiset ovat melko varovaisia sijoittajia.

Kertasijoituksen paremmuuden ratkaisee ajoituksen osuminen oikeaan. Ajoittaminen on tunnetusti vaikeaa. Jos se menee pieleen sijoitus tuottaa huonosti. Tietenkin jos pörssikurssit keskimäärin nousevat, kertasijoitus heti antaa keskimäärin paremman tuoton. Se ei kuitenkaan lohduta sitä, jonka ajoitus oli huono ja joka kuuluu siihen porukkaan joka ei pääse ikinä omilleen.

Ajallisessa hajauttamisessa on aloittelijalle myös hyötyä siinä, että oppii ehkä vähän sijoittamista matkan varrella. Esim. kaikki rahat Nordeaan pari vuotta sitten versus viisi sataa kuussa ajallisesti hajauttaen. Jossain vaiheessa ehkä tajuaa, että kannattaa laittaa rahaa myös johonkin muuhun osakkeeseen kuin siihen Nordeaan.

 

[Paapaa]

Mutta onhan toki tunnettua, että suomalaiset ovat melko varovaisia sijoittajia.

Musta suomalaisten varovaisuus näkyy siinä, ettei sijoiteta. Se, että sijoittaa ajallisesti hajauttaen on jo melkoinen hyppy riskinotossa. Se on myös usein seurausta ihan käytännön syistä: palkka tulee kuukausittain, osingot tulevat kerran vuodessa/kvartaaleittain. Sijoitettavaa siis suurimmalla osalla ei tule kerralla hillittömästi, vaan tasaisesti. Eli tavallaan sijoitetaan kuukausittan "lump sum".

Musta pienikin ajallinen hajauttaminen kannattaa puhtaasti psykologisista syistä. Potin jakaminen edes 2 osaan takaa sen, että koko summa ei mene maksimaalisen paskalla hinnalla osakkeisiin.

 

[Jorsetti]

Monesti puhutaan, että nämä rahat pitäisi olla "aina" vain siellä salkussa pyörimässä ja "ikinä" niitä ei saisi ottaa pois sieltä. Saa olla aika lujatahtoinen ihminen, jos vaikka lapsiperheellisenä laitat 50 tuhannen euron perinnön all in juuri ennen kuplan puhkeamista ja saat sitten seuraavat 10-20 vuotta selitellä puolisollesi, että "nouseenousee rakas, vähän kärsivällisyyttä. Kohta ollaan jo 40 tuhannen euron tasolla".

 

[OD.]

Ajallinen hajautus on riskienhallinnallinen toimenpide. Se mielestäni just niin järkevää kuin mitä oma pää kestää. Jos ottaa ison riskin, täytyy olla valmis isoon tappioon.

Saahan ne rahat ottaa pois koska vaan, mikäli niitä tarvitsee. Tuolla "ikuisesti holdaamisella" tarkoitetaan (taas mielestäni) sen pitkän sijoitushorisontin aikaa. Esim. säästän eläkepäiviä (30 v päästä) varten, jolloin ei ole tarkoituksenmukaista myydä sijoituksia ennen kuin ne koittavat.

 

[tuoppi´]

Musta suomalaisten varovaisuus näkyy siinä, ettei sijoiteta. Se, että sijoittaa ajallisesti hajauttaen on jo melkoinen hyppy riskinotossa. Se on myös usein seurausta ihan käytännön syistä: palkka tulee kuukausittain, osingot tulevat kerran vuodessa/kvartaaleittain. Sijoitettavaa siis suurimmalla osalla ei tule kerralla hillittömästi, vaan tasaisesti. Eli tavallaan sijoitetaan kuukausittan "lump sum".

Musta pienikin ajallinen hajauttaminen kannattaa puhtaasti psykologisista syistä. Potin jakaminen edes 2 osaan takaa sen, että koko summa ei mene maksimaalisen paskalla hinnalla osakkeisiin.

En tiedä onko tuo pelkästään suomalaisten ominaisuus. Ihan yleisesti ihmisen psykologia on sellainen, että häviämistä pelätään enemmän kuin halutaan voittaa. Tästä seuraa sitä, että ei haluta ottaa edes pieniä riskejä vaikka voiton todennäköisyys olisi suuri. Jos sijoittamisessa (tai oikeastaan missä vaan asiassa) haluaa maksimoida tuoton niin tuollaisesta ajattelutavasta pitäisi pyrkiä eroon ja arvioida riskit ja mahdollisuudet objektiivisesti.

Tosin on se ison summan jakaminen pidemmälle aikavälille kuitenkin parempi kuin ettei sijoittaisi niitä ollenkaan. Eli jos kerralla summan sijoittaminen tuntuu pahalta niin laittaa sitten ajallisesti hajautettuna.

 

[Antti Alien]

Monesti puhutaan, että nämä rahat pitäisi olla "aina" vain siellä salkussa pyörimässä ja "ikinä" niitä ei saisi ottaa pois sieltä. Saa olla aika lujatahtoinen ihminen, jos vaikka lapsiperheellisenä laitat 50 tuhannen euron perinnön all in juuri ennen kuplan puhkeamista ja saat sitten seuraavat 10-20 vuotta selitellä puolisollesi, että "nouseenousee rakas, vähän kärsivällisyyttä. Kohta ollaan jo 40 tuhannen euron tasolla".

Sehän riippuu aivan siitä, mihin ja milloin rahoja kaipaa. Minulla on ainakin sijoitettuna sellainen läjä, josta on juuri tällä hetkellä välitä tippaakaan. Jos pitäisi alkaa tekemään isompia ostoksia (kesämökin kokoisia, esimerkiksi), tekisin ne lainarahalla. Sijoitetut rahat käynevät melko hyvästä vakuudesta. Auton vaihtoon ja muihin alle kymppitonnin menoihin on sitten oma käteiskassansa.

 

[valexi]

Mutullako te valitsette niitä osakkeita?

Itse ostan yleensä yhtiöitä (jos ei ihan kasvuyhtiö/arpalappu ole) joilla osinkotuotto on hyvä (6-8%), joskus saanut jopa kympin lappuja.

Nyt jos vaikka se 30te laitetaan tommosiin osakkeisiin, niin kyllä se siellä sitä osinkoa tahkoaa silti vaikka markkinat dippaisi (jos siis firmoilla ei ala yhtäkkiä menemään tosi huonosti).

Mutta antaa olla, olen yrittänyt selittää tämän asian nyt monta kertaa ja @tuoppi´ on koittanut myös takoa järkeä päähän. Jos ei mene jakeluun, niin makuuttakaa rahat tilillä ja odotelkaa sitä dippiä.

 

[edup]

Mutullako te valitsette niitä osakkeita?

Itse ostan yleensä yhtiöitä (jos ei ihan kasvuyhtiö/arpalappu ole) joilla osinkotuotto on hyvä (6-8%), joskus saanut jopa kympin lappuja.

Nyt jos vaikka se 30te laitetaan tommosiin osakkeisiin, niin kyllä se siellä sitä osinkoa tahkoaa silti vaikka markkinat dippaisi (jos siis firmoilla ei ala yhtäkkiä menemään tosi huonosti).

Mutta antaa olla, olen yrittänyt selittää tämän asian nyt monta kertaa ja @tuoppi´ on koittanut myös takoa järkeä päähän. Jos ei mene jakeluun, niin makuuttakaa rahat tilillä ja odotelkaa sitä dippiä.

Ja itse ostan vain yhtiöitä jotka pelkästään kasvaa. Koska historiallinen kasvu on tae tulevasta, samoin kuin historiallinen osinko on tae tulevista osingoista. Eli ihan yhtä vahvalla pohjalla mennään.

 

[keijo-pc]

Mutullako te valitsette niitä osakkeita?

Itse ostan yleensä yhtiöitä (jos ei ihan kasvuyhtiö/arpalappu ole) joilla osinkotuotto on hyvä (6-8%), joskus saanut jopa kympin lappuja.

Nyt jos vaikka se 30te laitetaan tommosiin osakkeisiin, niin kyllä se siellä sitä osinkoa tahkoaa silti vaikka markkinat dippaisi (jos siis firmoilla ei ala yhtäkkiä menemään tosi huonosti).

Mutta antaa olla, olen yrittänyt selittää tämän asian nyt monta kertaa ja @tuoppi´ on koittanut myös takoa järkeä päähän. Jos ei mene jakeluun, niin makuuttakaa rahat tilillä ja odotelkaa sitä dippiä.

Olen ostanut sellaisia yrityksiä, joihin olen syventynyt. Ihan tilinpäätöksiä ja tuotteita myöden. Tästä on seurannut se, että en omista kuin muutamaa lappua ja ne on osittain omaan ammattiosaamiseen liittyviä. Isompi riski kai toki, mutta on kannattanut tähän mennessä. Osakkeissa on kuitenkin kokonaisuutta ajatellen pieni osuus sijoitusrahoista. Muuten olen ostanut etfiä, rahastoja ja metsää.

 

[qtba]

Ja itse ostan vain yhtiöitä jotka pelkästään kasvaa. Koska historiallinen kasvu on tae tulevasta, samoin kuin historiallinen osinko on tae tulevista osingoista. Eli ihan yhtä vahvalla pohjalla mennään.

Perusinfraa (sähkö-, verkko-, tiepalveluita, yms.) tuottavat yhtiöt ovat osinkojen puolesta melko idioottivarmoja tapauksia. Jos näiden osinkovirta tyrehtyy, voi melkein sanoa, että sitten on jo isompiakin ongelmia. Isoa kasvua näillä on tosin turha odotella ja yleinen kurssilasku voi viedä pääomasta yhtälailla melko ison lohkon, vaikka ovatkin hieman suojatumpia suurilta dipeiltä.

 

[Paapaa]

Itse ostan yleensä yhtiöitä (jos ei ihan kasvuyhtiö/arpalappu ole) joilla osinkotuotto on hyvä

Sijoittaminen pelkän osinkoprosentin perusteella on kyllä aika ongelmallinen strategia. Jenkeistä löydät kyllä paljon lappuja, joiden trosentit pitkälle yli kymmenen. Mutta kun se ei ole syyttä niin korkea. Tulokset laskevat/eivät kasva, osingonmaksukyky heikkenee, lappuja dilutoidaan jatkuvasti (BDCt) jne.

Millään yksittäisellä kaikkien saatavalla tunnusluvulla ei mitään ihmeitä tee likvidien osakkeiden kohdalla.

 

[keijo-pc]

Joo, taitaa koto Nordeankin osinkoprosentti pyöriä tällä hetkellä kympin hujakoilla. Se onkin sitten eri asia kuinka kauan se siellä pysyy. Nollakorkoajalle ei näy ihan heti loppua horisontissa, mikä ei taida pankeille tietää ihan hyvää.

 

[Lallijuoppo]

Kertasijoituksen paremmuuden ratkaisee ajoituksen osuminen oikeaan. Ajoittaminen on tunnetusti vaikeaa. Jos se menee pieleen sijoitus tuottaa huonosti. Tietenkin jos pörssikurssit keskimäärin nousevat, kertasijoitus heti antaa keskimäärin paremman tuoton. Se ei kuitenkaan lohduta sitä, jonka ajoitus oli huono ja joka kuuluu siihen porukkaan joka ei pääse ikinä omilleen.

Ajallisessa hajauttamisessa on aloittelijalle myös hyötyä siinä, että oppii ehkä vähän sijoittamista matkan varrella. Esim. kaikki rahat Nordeaan pari vuotta sitten versus viisi sataa kuussa ajallisesti hajauttaen. Jossain vaiheessa ehkä tajuaa, että kannattaa laittaa rahaa myös johonkin muuhun osakkeeseen kuin siihen Nordeaan.

Toisaalta ihan samalla tavalla se liika hajauttaminen vie tuotot.
Tästähän luin just jonkun asiantuntijan jutunkin, että liika hajauttaminenkin on huono juttu ellei tavoite ole vain säilyttää omaisuus eikä merkittävästi kasvattaa sitä.

 

[stool]

Ei ole mitään oikeaa tai väärää tapaa sijoittaa, lähinnä kyse on siitä minkälaisen riskin/tuoton suhteen kokee omimmakseen. Kaikki heti sijoitettaessa on tuotto todennäköisesti paras, mutta riski suurin. Ajallisesti hajauttaen riski pienenee, mutta samalla tuotto odotusarvoisesti jää pienemmäksi. Pankkitilillä makuuttamalla tuottoa ei ole, mutta ei kursseihin liittyvää riskiäkään. Ei se sen kummempaa ole.

Valtavirralle voisi varmaan suositella keskimmäistä vaihtoehtoa, sillä keskimäärin ihmiset karttavat riskiä senkin kustannuksella että tuotto kärsii, koska haluavat elää stressittömästi. Hajautusta voi sitten säätää omaan makuun sopivaksi. Suurimmalle osallehan tämä toteutuu luonnostaan sillä, että säästöön jäävä osuus tuloista laitetaan tasaisin väliajoin sijoituksiin.