Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Boulder]

Kyllä se on juuri näin, puolisolle tapahtui tämä. Syöpä vei vanhemman odotettua nopeammin ja lahjaa käsiteltiin ennakkoperintönä.

Ennakkoperintö verotuksessa

Vuosi 2026 VEROHALLINTO OHJE Dnro VH/7060/00.01.00/2025 Voimassaolo Päivämäärä 13.1.2026 - Toistaiseksi 13.1.2026 Valtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mo…

www.edilex.fi

Omassa tapauksessa ennakkoperinnöksi ajateltu, lahjana tehty rahojen siirto olisi jäänyt perunkirjoituksen yhteydessä lahjaksi, jos siitä olisi ollut kirjallinen dokumentti.

 

[Rose the Hat]

Näen, että arvo-osuustilien määrällä kikkailu ei ole niin varma keino kuin ETF:n vaihtaminen toiseen mutta vastaavaan. Ensin mainittu on helpommin tukittavissa oleva porsaanreikä. Voi olla, että verotus muuttuu tulevaisuudessa tältä osin.

Sen sijaan en usko, että kahta erilaista sijoitusinstrumenttia tullaan verotusmielessä koskaan tulkitsemaan samoiksi. Sittenhän pitäisi määrittää jokin raja, milloin ne ovat riittävän erilaiset.

Olen itse miettinyt että otan jonkun toisen S&P500 indeksin kun säästöt ei enää riitä tuohon SXR8. Siihen olen nyt laittanut kuukausisäästöllä menemään. Toimii samalla suojana jos tulevaisuudessa jostain syystä rahaston tarjoaja päättäisi laittaa sijoitukseni lihoiksi ja verot tulisivat maksuun. Kun sijoitushorisontti on kumminkin kymmeniä vuosia, tuo riski on olemassa.

 

[Kaj-tzu]

Omassa tapauksessa ennakkoperinnöksi ajateltu, lahjana tehty rahojen siirto olisi jäänyt perunkirjoituksen yhteydessä lahjaksi, jos siitä olisi ollut kirjallinen dokumentti.

Eikö tilisiirto ole kirjallinen dokumentti? Jokainen tehköön omantunnon mukaan, mutta itse ainakin ilmoitin kaikki kolmen vuoden sisällä olevat tilisiirrot.

 

[Clarenz]

Noista AOT-tilien määrästä tuli mieleen vielä yksi pohdinta. Nordnet tarjoaa tiliä vasten sijoituslainaa. Tilille, jolta on nostettu sijoituslainaa ei kuitenkaan voi tehdä kk-säästöä ennen lainan kuittaamista. Lisäksi sijoituslainassa on joitain jokseenkin typeriä ehtoja, kuten yhden lapun paino salkussa, eikä väliä onko se yksi lappua muutamaan tuhanteen osakkeeseen sijoittava etf-rahasto vai yksittäinen osake. Eli yhden lapun paino ei saa olla yli 20% tilin arvosta, jotta saa parhaan koron lainalle.

Nyt olen rakentanut AOT:n niin että minulla on erilaisia etf-rahastoja hankittu, esim erilaisia maailma etf-rahastoja on 4 erilaista, muutama usa etf, eurooppa etf, kehittyvät maat etf, ex usa etf jne. Jotta yhden lapun paino ei nouse yli 20%.

Jos nyt teen toisen AOT:n jonne alan kuukausisäästää niin minun ei tarvitsisi huolehtia tuosta lainan typerästä säännöstä, vaan voisin tuota nykyistä AOT:ta käyttää lainan vakuustilinä ja uudessa voisi olla kapeimmillaan vain yhtä maailma-ETF-rahastoa. Lisäksi voisin kuukausisäästää tuonne vaikka olisin nostanut sijoituslainaa ekasta AOT:sta. Toimisiko se näin?

Olen pohtinut miten voisin hyödyntää tuota sijoituslainamahdollisuutta mutta silti jatkaa kk-säästöä, tämä voisi olla ratkaisu.

 

[Boulder]

Eikö tilisiirto ole kirjallinen dokumentti? Jokainen tehköön omantunnon mukaan, mutta itse ainakin ilmoitin kaikki kolmen vuoden sisällä olevat tilisiirrot.

Muistaakseni tilisiirrossa ei ollut viestissä mainittu erikseen, että kyseessä on lahja.

 

[Rambo8]

Omassa tapauksessa ennakkoperinnöksi ajateltu, lahjana tehty rahojen siirto olisi jäänyt perunkirjoituksen yhteydessä lahjaksi, jos siitä olisi ollut kirjallinen dokumentti.

Mitä tarkoittaa tämä sinun "omassa tapauksessa"? Käsittääkseni kenelläkään ei voi olla mitään "omia tapauksia", mitkä ohittaisivat lain. Eli, jos tuo lahjana tehty rahojen siirto oli tehty alle 3 vuotta ennen lahjoittajan kuolemaa, niin se olisi ennakkoperintö. Ainoastaan silloin se tulkittaisiin lahjaksi, jos henkilö ei peri vainajalta mitään.

 

[Oksa]

Mitä tarkoittaa tämä sinun "omassa tapauksessa"? Käsittääkseni kenelläkään ei voi olla mitään "omia tapauksia", mitkä ohittaisivat lain. Eli, jos tuo lahjana tehty rahojen siirto oli tehty alle 3 vuotta ennen lahjoittajan kuolemaa, niin se olisi ennakkoperintö. Ainoastaan silloin se tulkittaisiin lahjaksi, jos henkilö ei peri vainajalta mitään.

Jäin miettimään samaa mutta en ehtinyt postata.

 

[Andan]

Mitä tarkoittaa tämä sinun "omassa tapauksessa"? Käsittääkseni kenelläkään ei voi olla mitään "omia tapauksia", mitkä ohittaisivat lain. Eli, jos tuo lahjana tehty rahojen siirto oli tehty alle 3 vuotta ennen lahjoittajan kuolemaa, niin se olisi ennakkoperintö. Ainoastaan silloin se tulkittaisiin lahjaksi, jos henkilö ei peri vainajalta mitään.

Teet lahjasta lahjakirjan, missä mainitaan, että ei ole ennakkoperintöä, niin silloin se ei ole:

Ennakkoperintö vai muu lahja

www.vero.fi

Samoin jos lahjoittaa tasan kaikille rintaperillisille, niin niitä ei tarvitse toiseen kertaan käsitellä perinnönjaossa.

Edit: Jahas, olihan siellä perässä vielä että 3 vuoden sisällä menee joka tapauksessa ennakkoperintönä. Eli ei auta tuohon aikarajaan

 

[Kaj-tzu]

Muistaakseni tilisiirrossa ei ollut viestissä mainittu erikseen, että kyseessä on lahja.

Mutta tiesit kuitenkin että oli? Tuskin noita tilisiirtoja jälkeenpäin kukaan selvittää, mutta hypoteettisesti jos verottaja tekee tarkastuksen, pitää olla joku perustelu noille siirroille.

 

[Reivn]

Jep, ärsyttävää on. Itse pitää tosiaan selvittää nuo hankintahinnat tuollaisten muutosten yhteydessä ja syöttää Nordean systeemiin. Ja nuo menevät vain siihen omaan näkymään käyttöön. Nordea laskee omalta osaltaan nuo vasta pakon edessä eli myynnin jälkeen verottajalle ilmoitettavissa tiedoissa.

=> Nordea toimittaa yhtiötapahtumien yhteydessä muuttuneiden tai syntyneiden hankintahintojen osalta oikeat tiedot verottajalle (ja vain verottajalle). Juuri tuli taas todettua tuoreessa esitäytetyssä veroilmoituksessa, että tiedot olivat ilmestyneet. Tosin itsekin olin nuo jo laskenut, että jotain vasten pystyy tarkistamaan onko Nordea toimittanut oikeat tiedot

Ei toimi ilmeisesti kovinkaan luotettavasti tuo Nordean systeemi. Katsoin juuri veroehdotuksesta, että vuosina 2023-2024 ostetuille jenkkiosakkeille oli viskottu suoraan hankintameno-olettama, vaikka hankintahinnat löytyi tonkimalla Nordean verkkopankin kautta. Laput meni siis pakkomyyntiin yrityskaupan myötä, kun firma oli sulautunut toiseen ja poistui pörssistä. Verottaja koitti ehdottaa hankintahinnaksi ~200e tuon olettaman kautta, kun tilitapahtumista katsottu oikea hankintahinta on ~600€ luokkaa. Jossain kohti siis katkos...

 

[Andan]

Ei toimi ilmeisesti kovinkaan luotettavasti tuo Nordean systeemi. Katsoin juuri veroehdotuksesta, että vuosina 2023-2024 ostetuille jenkkiosakkeille oli viskottu suoraan hankintameno-olettama, vaikka hankintahinnat löytyi tonkimalla Nordean verkkopankin kautta. Laput meni siis pakkomyyntiin yrityskaupan myötä, kun firma oli sulautunut toiseen ja poistui pörssistä. Verottaja koitti ehdottaa hankintahinnaksi ~200e tuon olettaman kautta, kun tilitapahtumista katsottu oikea hankintahinta on ~600€ luokkaa. Jossain kohti siis katkos...

Ok, muistan kans joskus menneinä vuosina törmänneeni vastaavaan, mutta viime vuosina nuo ovat tulleet Nordealta oikein. Näköjään ei kannata kuitenkaan tuudittautua siihen, että aina toimii nykyäänkään.

 

[Kaj-tzu]

Teet lahjasta lahjakirjan, missä mainitaan, että ei ole ennakkoperintöä, niin silloin se ei ole:

Ennakkoperintö vai muu lahja

www.vero.fi

Samoin jos lahjoittaa tasan kaikille rintaperillisille, niin niitä ei tarvitse toiseen kertaan käsitellä perinnönjaossa.

Edit: Jahas, olihan siellä perässä vielä että 3 vuoden sisällä menee joka tapauksessa ennakkoperintönä. Eli ei auta tuohon aikarajaan

Juu, 3 vuoden sisällä olevat lahjat huomioidaan aina perintöverotuksessa.

 

[Boulder]

Mitä tarkoittaa tämä sinun "omassa tapauksessa"? Käsittääkseni kenelläkään ei voi olla mitään "omia tapauksia", mitkä ohittaisivat lain. Eli, jos tuo lahjana tehty rahojen siirto oli tehty alle 3 vuotta ennen lahjoittajan kuolemaa, niin se olisi ennakkoperintö. Ainoastaan silloin se tulkittaisiin lahjaksi, jos henkilö ei peri vainajalta mitään.

Oma perunkirjoitustapaus on parin vuoden takaa ja sen hoiti pankin lakimies. Todennäköisesti silloin on ollut verottajalta erilainen ohjeistus asiaan - tai sitten lakimies ei tiennyt tuosta ohjeistuksesta. Muistan varsin hyvin kun lakimies kysyi, oliko kyseessä tarkalleen ottaen lahja vai ennakkoperintö. Todettiin, että ennakkoperinnöksi tarkoitettu mutta lahjana annettu (isä oli lahjoittanut vuosittain rahaa pysyen juuri lahjaverotuksen rajan alapuolella). Tässä kohtaa tuli kysymys, onko lahjasta mitään kirjallisena ja kun ei ollut, merkittiin ennakkoperinnöksi. Ei ole nyt perukirjaa sähköisenä niin en pysty tarkistamaan, miten siellä tarkalleen lukee asiasta.

 

[Fact0ry]

Juuh. Yritin etsiä Talenomiin ohjetta,mutta ei löytynyt. Ja Nordean tekoäly-chat oli aivan hyödytön. Tuohon Sampo/Mandatum -keissiin käytinkin linkkaamaasi ohjetta. Ja tuon Sampo/Mandatum-keissin yhteydessä kuulemma muut toimijat osasivat täyttää tiedot automaattisesti, mutta Nordea ulkoistaa homman asiakkaalle. Sen vuoksi varmaan jatkossa ostelenkin lappuset Nordnetistä, vaikka kulut hieman isommat ovatkin. Arvostan kuitenkin helppoutta sen verran ja Nordean sijoituspuoli tuntuu jääneen vähän jalkoihin kehityksessä.

Ja näitä splittejä, mergereitä yms. tapahtuu myös ulkomaisille firmoille, jolloin on ihan turha odotella verottajalta yksityiskohtaisia ohjeita. Eikä ole aina kovin selkeää miten näissä pitäisi sitten hinnat ilmoitella.

En nyt ihan ymmärrä tätä valitusta. Juu, Nordea näyttää toimivan huonosti (omaakin kokemusta löytyy), mutta mistä luulet niiden keksivän ostohinnat Talenom ja Easor demergerille jos verottajan ohjetta ei vielä ole? Merger nyt on helppo tapaus, mutta nämä osittais- ja kokonaisjakautumiset ovat toki sijoittajan kannalta vähän turhaa työtä aiheuttavia.

Tuo Sampo/Mandatum ohje avaa hyvin verottajan logiikkaa, jolla onnistunee ne ulkomaistenkin yhtiöiden ostohintojen jakamiset. Toisin sanoen ensisijainen on nettovarallisuus, toissijainen on noteerauspäivän tai viiden ensimmäisen pörssipäivän keskikurssi.

1
"Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c §:n 5 momentin mukaan vastaanottavan yhtiön osakkeiden hankintamenoksi katsotaan se osa jakautuvan yhtiön osakkeiden hankintamenosta, joka vastaa vastaanottavalle yhtiölle siirtynyttä osaa jakautuvan yhtiön nettovarallisuudesta."

2
"Jakautumisessa syntyneen uuden yhtiön ja osittaisjakautuneen yhtiön osakkeiden käypänä arvona voidaan Verohallinnon käsityksen mukaan pitää osakkeiden ensimmäisen noteerauspäivän painotettua keskikurssia tai toissijaisesti viiden ensimmäisen pörssipäivän vastaavaa keskikurssia, jos sen katsotaan paremmin kuvaavan osakkeiden käypää arvoa."

3
"Sampo Oyj:n osakkeen ja Mandatum Oyj:n osakkeen käypien arvojen suhde ei poikkea Sampo Oyj:lle jääneen ja Mandatum Oyj:lle siirretyn nettovarallisuuden suhteesta niin olennaisesti, että hankintamenon jakoperusteena tulisi käyttää osakkeiden käypien arvojen suhdetta. Näin ollen osakkeiden hankintamenojen laskennassa jakosuhteena käytetään elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c §:n 5 momentin mukaisesti jakautuvalle yhtiölle jääneen ja vastaanottavalle yhtiölle siirtyneen nettovarallisuuden suhdetta."

 

[Kaj-tzu]

Oma perunkirjoitustapaus on parin vuoden takaa ja sen hoiti pankin lakimies. Todennäköisesti silloin on ollut verottajalta erilainen ohjeistus asiaan - tai sitten lakimies ei tiennyt tuosta ohjeistuksesta. Muistan varsin hyvin kun lakimies kysyi, oliko kyseessä tarkalleen ottaen lahja vai ennakkoperintö. Todettiin, että ennakkoperinnöksi tarkoitettu mutta lahjana annettu (isä oli lahjoittanut vuosittain rahaa pysyen juuri lahjaverotuksen rajan alapuolella). Tässä kohtaa tuli kysymys, onko lahjasta mitään kirjallisena ja kun ei ollut, merkittiin ennakkoperinnöksi. Ei ole nyt perukirjaa sähköisenä niin en pysty tarkistamaan, miten siellä tarkalleen lukee asiasta.

On toimittu oikein jos ymmärrän kirjoituksesi. 3 vuoden sisällä saadut lahjat katsotaan ennakkoperinnöksi ja ne ilmoitetaan perukirjaan.

 

[Rambo8]

Oma perunkirjoitustapaus on parin vuoden takaa ja sen hoiti pankin lakimies. Todennäköisesti silloin on ollut verottajalta erilainen ohjeistus asiaan - tai sitten lakimies ei tiennyt tuosta ohjeistuksesta. Muistan varsin hyvin kun lakimies kysyi, oliko kyseessä tarkalleen ottaen lahja vai ennakkoperintö. Todettiin, että ennakkoperinnöksi tarkoitettu mutta lahjana annettu (isä oli lahjoittanut vuosittain rahaa pysyen juuri lahjaverotuksen rajan alapuolella). Tässä kohtaa tuli kysymys, onko lahjasta mitään kirjallisena ja kun ei ollut, merkittiin ennakkoperinnöksi. Ei ole nyt perukirjaa sähköisenä niin en pysty tarkistamaan, miten siellä tarkalleen lukee asiasta.

Se, että lakimies ei ole ollut tehtäviensä tasalla, ei tarkoita sitä, että tuo olisi mennyt perunkirjoituksessa lahjana, vaikka se dokumentti lahjasta olisi ollutkin olemassa.

 

[Juha Kokkonen]

Nämä perunkirjoitus- ja perintöverokeskustelut yms ovat offtopicia tässä ketjussa. Keskittykää aiheessa pysymiseen, kiitos.

 

[sahtimonni]

En nyt ihan ymmärrä tätä valitusta. Juu, Nordea näyttää toimivan huonosti (omaakin kokemusta löytyy), mutta mistä luulet niiden keksivän ostohinnat Talenom ja Easor demergerille jos verottajan ohjetta ei vielä ole?

En puhunut pelkästään tästä Easor-casesta vaan siitä, että Nordean järjestelmä on yleisesti ottaen kankea, koska ei pysty näitä yhtiötapahtumiin liittyviä muutoksia kirjaamaan asiakkaan puolesta. Esimerkiksi Nordnetissa ei koskaan vastaavia ongelmia. Ja onhan tämä Nordean sijoituspuoli nyt muutenkin jäljessä käyttöliittymältään.

 

[Andan]

En puhunut pelkästään tästä Easor-casesta vaan siitä, että Nordean järjestelmä on yleisesti ottaen kankea, koska ei pysty näitä yhtiötapahtumiin liittyviä muutoksia kirjaamaan asiakkaan puolesta. Esimerkiksi Nordnetissa ei koskaan vastaavia ongelmia. Ja onhan tämä Nordean sijoituspuoli nyt muutenkin jäljessä käyttöliittymältään.

Nordean Investor oli jonkinmoinen yritys parantaa, mutta taisi panostukset loppua siihen puoleen ja kuoppasivat koko hoidon. Tuo jäljellejäänyt Nordean verkkopankin sijoituspuoli on tosiaan aika surkea. En tiedä miten vertautuu muihin kotimaisiin pankkeihin, kun en ole muita pankkien omia käyttänyt, mutta kaikki on käytännössä Investoria huonommin. Edes dark modea ei tuosta härpöttimestä löydy ja koko salkun seuranta päivittyvillä kursseilla puuttuu. Näkymä on muutenkin tuollainen mallia mobiilikäyttäjän putki. Aktiivisia toimeksiantoja ei pysty enää editoimaan vaan kesken oleva peruuntuu, jos sitä muokkaa eli pitää maksaa kahdesta (tai useammasta), jos vaikka toimeksianto ei täyty kokonaan alkuperäisellä hinnalla. Arvopapereiden hinnoissa ei ole enää sentin osien tarkkuudet käytössä toimeksiannoissa. Jne. jne.

 

[Re@per]

Metaa tankattu lisää 550$ hintaan...En tiedä onko tämän päivän ~7% laskussa taustalla tässä uutisessa mainitut oikeusjutut: Meta, Google lose US case over social media harm to kids

Samasta uutisesta:

Vaikka olisi miten haitallista, niin en näe että käyttäjämäärät tuosta lähitulevaisuudessa laskisivat ja uskon, että mainokset tulevat printtaamaan rahaa jatkossakin

 

[Kaj-tzu]

Metaa tankattu lisää 550$ hintaan...En tiedä onko tämän päivän ~7% laskussa taustalla tässä uutisessa mainitut oikeusjutut: Meta, Google lose US case over social media harm to kids

Samasta uutisesta:

Vaikka olisi miten haitallista, niin en näe että käyttäjämäärät tuosta lähitulevaisuudessa laskisivat ja uskon, että mainokset tulevat printtaamaan rahaa jatkossakin

Taitaa tulla alas vielä. Huomenna $500.

 

[Kaj-tzu]

Sisko ja siskon mies ovat saaneet 7,5 kiloa. Aviomies ei ole saamassa perintöä. Eli siis jos vanhempi potkaisee tyhjää kolmen vuoden sisällä, niin miehelle annettu 7,5 kiloa tulkitaan lahjaksi ja siskolle annettu ennakkoperinnöksi?

Onpas hauska juttu. Kannattaa vissiin antaa rahoja naapurin Ranelle, niin ei pääse verottaja käsiksi.

Voisiko tuon vielä kiertää niin, että lahjoittaa 7,5 kiloa kaikille lapsille ja heidän puolisoille, mutta perintö menee lapsenlapsille? Vai pitääkö tässä muuttaa Ruotsiin Nallen perässä?

Nämä perunkirjoitus- ja perintöverokeskustelut yms ovat offtopicia tässä ketjussa. Keskittykää aiheessa pysymiseen, kiitos.

 

[itarumaa]

Onko Konecranesilla nyt jokin split menossa, kun tekoäly väittää, että ei ole. Jos yhdessä päivässä kurssi on muuttunut n. 88e > 28e niin olettaisin, että jotain on menossa. Hämmästyttävän huonosti on tiedotettu, jos näin on tapahtumassa.

 

[Oksa]

Onko Konecranesilla nyt jokin split menossa, kun tekoäly väittää, että ei ole. Jos yhdessä päivässä kurssi on muuttunut n. 88e > 28e niin olettaisin, että jotain on menossa. Hämmästyttävän huonosti on tiedotettu, jos näin on tapahtumassa.

Kannattaa ehkä hetki vetää henkeä ja katsoa yrityksen omia sijoittajasivuja tällaisessa tapauksessa, tekoäly ei ole kaikesta perillä.

Ihan pörssitiedote on julkaistu tästä splitistä.

 

[Grez]

Kannattaa ehkä hetki vetää henkeä ja katsoa yrityksen omia sijoittajasivuja tällaisessa tapauksessa, tekoäly ei ole kaikesta perillä.

Ihan pörssitiedote on julkaistu tästä splitistä.

Vähän hämmentävää kyllä että jos yhtiökokous päätti että splitin täsmäytyspäivä on 30.3.2060 niin miten se jo nyt 27.3. näkyy

Mutta ilmeisesti tässä on kyse pankkipäivien + viikonlopun viiveestä.

Eli siis jos oikein ymmärsin, niin tänään tehdyt osakekaupat ei vielä näy Euroclearissa 30.3., kun jaetaan uusia osakkeita... eli niille, jotka eilen niitä pörssissä omistivat.

 

[Paapaa]

Hämmästyttävän huonosti on tiedotettu, jos näin on tapahtumassa

Mitä tää oikein tarkoittaa? Missä ihmeessä muualla tämä olisi pitänyt sun mielestä tiedottaa, jos yhtiön virallinen yhtiökokouskutsu ei riitä? Lisäksi yhtiökokouksen päätöksistä on oma tiedotteensa:

Konecranes Oyj:n hallitus kutsuu koolle varsinaisen yhtiökokouksen 2026

Konecranes Oyj:n hallitus kutsuu koolle varsinaisen yhtiökokouksen 2026

investors.konecranes.com

 

[Paapaa]

Vähän hämmentävää kyllä että jos yhtiökokous päätti että splitin täsmäytyspäivä on 30.3.2060 niin miten se jo nyt 27.3. näkyy

Koska T+2. Jos haluaa olla omistaja täsmäytyspäivänä, pitää ostaa osakkeet 2 pörssipäivää aiemmin. Eli eilen.

Mustakin on typerää että koko täsmäytyspäivä esiintyy tiedotteissa kun voisi puhua irtoamispäivistä ja muista relevanteista jolloin kenenkään ei tarvitsisi miettiä selvitysaikoja. Mutta tuo on se syy. Jos tänään ostaa, niin ei ole enää oikeutettu osinkoon tai splittiin.

 

[Issuj]

ZIM:iltä tuli osinkkot tänään ja tuota tullut pikkuisen lisäiltyä matkan varrella kun ostotarjous sisässä 35 USD kurssiin (nyt kurssi alta 27 USD). Odottaa Israelin viranomaishyväxyntää ym. eli toteutunee vuoden vaihteen tienoilla, jos niixeen tulee. Itse betsaan tuon puolesta ja lisäilen varmaan matkan varrella vielä. Jos ei toteudu, niin osinkkojahan tuo kuitenkin hyvin on perinteisesti maxanut.

Mutta noista osinkkoista pitäisi hakea Israelista takaisin liikaa verotettuja (kun verosopimus tuonne Suomella on), onko kokemuxia kuinka tuo on käytännössä sujunut? ChatGPT:n avustuxella tuo vaikuttaisi olevan suht helppo nakki. Nyt pistetty verottajalle asuinpaikkatodistustilaus menemään, kestänee kait jonkun aikaa tuokin. 2-10 saNppakalia putelia kai tuosta voisi periaatteessa saada rahnaa ta8.

 

[maatilanmatti1]

Hei, ajattelin nostaa ja sijoittaa ~ 14k€ opintolainaa (4v aikana), syksyllä jo aloitin opinnot ja tuo on maksimisumma mistä voisin saada 40% hyvityksen. Kannattaako tuo minkälaisissa könteissä nostaa ja sijoittaa? Kela ja pankki tarjoaisi, että voisin nyt jo ottaa 7650€ (eli koko lukuvuoden summan) mutta mietityttää, että kannattaako jo nyt ottaa puolet summasta ja sijoittaa kaikki mahd. nopeasti vai pienimmissä erissä pitkin kouluvuosia? Korko on Euribor 12kk, joka ilmeisesti alkaisi ensimmäisestä nostoerästä, joka on nyt aika korkealla. Toki jos nyt sijoittaisi mahd. nopeasti, niin ehtisivät kasvaa vielä enemmän rahastoissa, mutta toki sitten korko jo ottaa nostettuun lainaan.

Tarkoituksena sijoittaa indeksirahastoon (OP:ssa omistaja-asiakas) pitkäksi ajaksi (eli ei nostaa heti opiskeluiden päätyttyä)

 

[Emhyr var Emreis]

Hei, ajattelin nostaa ja sijoittaa ~ 14k€ opintolainaa (4v aikana), syksyllä jo aloitin opinnot ja tuo on maksimisumma mistä voisin saada 40% hyvityksen. Kannattaako tuo minkälaisissa könteissä nostaa ja sijoittaa? Kela ja pankki tarjoaisi, että voisin nyt jo ottaa 7650€ (eli koko lukuvuoden summan) mutta mietityttää, että kannattaako jo nyt ottaa puolet summasta ja sijoittaa kaikki mahd. nopeasti vai pienimmissä erissä pitkin kouluvuosia? Korko on Euribor 12kk, joka ilmeisesti alkaisi ensimmäisestä nostoerästä, joka on nyt aika korkealla. Toki jos nyt sijoittaisi mahd. nopeasti, niin ehtisivät kasvaa vielä enemmän rahastoissa, mutta toki sitten korko jo ottaa nostettuun lainaan.

Tarkoituksena sijoittaa indeksirahastoon (OP:ssa omistaja-asiakas) pitkäksi ajaksi (eli ei nostaa heti opiskeluiden päätyttyä)

Onko mitenkään mahdollista saada laina lyhyemmällä korolla, esim. euribor 3kk? Tyypillisesti siinä säästää hieman rahaa 12kk korkoon verrattuna, ja juuri nyt ero on aikamoinen.

Nyt on selvästi parempi hetki ostaa rahastoja kuin pari kuukautta sitten, mutta kukaan ei tiedä varmaksi, olisiko vaikkapa kuukauden päästä vieläkin halvempaa... Itse tyypillisesti suosin ajallista hajauttamista, mutta tuollainen 7 ja puoli tonnia on vielä sen verran kohtuullinen summa, että voi sen kerrallakin iskeä sisään.

Omien opiskeluvuosieni suurin virhe oli nimenomaan se, etten ottanut ollenkaan lainaa, enkä siten sijoittanut summaa voittoa poikimaan. Kuten monella muulla, perhetausta kannusti säästämistä, ei sijoittamista, ja valaistuminen iski vasta hiukan jälkijunassa.