Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Tämähän se. Verojenmaksu kannattaa aina viivästyttää jos mahdollista. Saat tuoton pääomalle + verovelalle. Ero voi olla ihan merkittävä kun sijoitusaika on kymmeniä vuosia. Tästä syystä kasvuosuudet ja -ETF:t ovat niin hyvä vaihtoehto.
Kannattaa myös muistaa että ostohinnat nollautuu jos jätät perinnöksi, siitä on iso veroetu perillisille.
 
Eli ymmärsinkö oiken. Kannattaa siis melkein olla kaksi AOT:tä jos toiselle on tarkoitus jemmata rahaa pitikällä tähtäimellä, jolloin pääsee myös kenties hyödyntämään hankintameno-olettamaa. Ja toinen AOT lyhyemmän aikavälin sijoituksia varten, jolta tullaan kenties nostamaan pääomaa pois jossain vaiheessa tarpeiden mukaan.

Kannattaa myös muistaa että ostohinnat nollautuu jos jätät perinnöksi, siitä on iso veroetu perillisille.
Mitäs tämä tarkoittaa käytännössä ?
 
Kannattaa myös muistaa että ostohinnat nollautuu jos jätät perinnöksi, siitä on iso veroetu perillisille.

Perintövero toki tulee maksettavaksi, jonka jälkeen perilliset käyttää kuolinpäivän kurssia ostohintana. En sanoisi tätä "nollautumiseksi"
10 vuoden HMO:lla myydessä maksimivero ja rintaperillisen perintövero on aika lähellä toisiaan (tuskin vahinko).
 
Eli ymmärsinkö oiken.

Ymmärsit. Jos ensin säästää kasvuosuuksiin ensin 10 vuotta ja sen jälkeen alkaa myydä niitä kulutukseen, kannattaisi myynnit aloittaa viimeisista ostoeristä joissa vähiten realisoitumatonta voittoa. Käytännössä täytyy pitää samaa lajia olevat eri arvo-osuustileillä. Säästökohteen vaihtaminen eri tuotteeseen sopivin väliajoin ajaa suunnilleen saman asian.
 
Helsingin Sanomat vertaili indeksirahastojen kuluja ja voittajaksi nousi OP, kun huomioidaan omistaja-asiakkaan bonukset.

Indeksisijoittamisen uranuurtaja Seligson jäi vertailussa hännille korkeimpien hallinnointikulujen takia.

Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava suosittelee maailma-indeksiä, vaikka Yhdysvaltain painoarvo on kasvanut 65–70 prosenttiin maailman osakemarkkinoista.

IMG_2450.jpeg
Ei kyllä mairittele seligsonia tämä. Itselläni siellä valtaosa sijoituksista, pääosa global brands/global pharma/phoebus, mutta indeksejä myös. Täytynee alkaa OP;n suuntaan tähyilemään.
 
Selvyyden vuoksi, kun perintövero on tässä mainittu kahdesta eri näkökulmasta: oma kysymykseni liittyi sijoittajan itsensä saamaan perintöön. Eli mietin sellaista tilannetta, jossa on pakko laittaa omaa salkkua lihoiksi kun vastaanottaa ei-likvidin perinnön ja siten joutuu perintöveron maksamaan varallisuudesta, joka ei ole osa perintöä.
 
Riippuu varmaan pankista, mutta esim. Nordnetissä voi avata vaikka kuinka monta.




Ajaako saman asian, jos vaikka vuonna 2026 sijoittaa yhteen ETF:ään ja seuraavana vuonna 2027 toiseen lähes vastaavaan ETF:ään ja 2028 taas seuraavaan...? Noin, niinkuin karkeasti ajateltuna/hahmoteltuna, jos edelleen käyttää vain yhtä AOT:tä?

Esim. nyt noita koko maailmaan sijoittavia ETF:iä on kyllä kuukausisäästöön saatavana vaikka kuinka paljon.
 
Ajaako saman asian, jos vaikka vuonna 2026 sijoittaa yhteen ETF:ään ja seuraavana vuonna 2027 toiseen lähes vastaavaan ETF:ään ja 2028 taas seuraavaan...? Noin, niinkuin karkeasti ajateltuna/hahmoteltuna, jos edelleen käyttää vain yhtä AOT:tä?

Joo, ajaa saman asian. Niiden arvot kulkevat aika lailla samaa rataa, mutta koska ovat eri instrumentteja, voi myynnin kohdistaa haluamaansa instrumenttiin. Kömpelöksi on verosuunnittelu tehty. Muttei mahdottomaksi.
 
Näen, että arvo-osuustilien määrällä kikkailu ei ole niin varma keino kuin ETF:n vaihtaminen toiseen mutta vastaavaan. Ensin mainittu on helpommin tukittavissa oleva porsaanreikä. Voi olla, että verotus muuttuu tulevaisuudessa tältä osin.

Sen sijaan en usko, että kahta erilaista sijoitusinstrumenttia tullaan verotusmielessä koskaan tulkitsemaan samoiksi. Sittenhän pitäisi määrittää jokin raja, milloin ne ovat riittävän erilaiset.
 
OP:lla ei ainakaan jossain välissä pystynyt verkkopankista avaamaan useampaa, mutta aspan kautta silloinkin onnistui.
Ryhdyin heti tuumasta toimeen ja näinhän se oli. Itsepalveluna ei pysty toista AOT:a avaamaan OP:ssä , mutta chatin kautta avaavat sen saman tien. Nyt täytyy hieman pähkäillä miten sen toisen salkun rakentaisi.
 
Ei kyllä mairittele seligsonia tämä. Itselläni siellä valtaosa sijoituksista, pääosa global brands/global pharma/phoebus, mutta indeksejä myös. Täytynee alkaa OP;n suuntaan tähyilemään.

Tässähän vertailtiin nimenomaan vain omia rahastoja.
Itse suosisin ETF:iä niiden ketteryyden ostojen ja myyntien suhteen. Ja on niissä mahdollista vielä säästää tuohon OP hallinnointipalkkioon verrattuna.
Hyvää noissa rahastoissa on se säästettävän rahasumman joustavuus, esim tasa 50€.
 
Tuo FIFO on kyllä typerä. Periaatteessa kannattaisi siis joka kuukausi avata uusi tili kk säästö sopimusta varten. Sitten voisi halutessaan myydä vain sen erän minkä haluaa myydä. Toki tuossa tulee sitten 20 vuodessa jo 240 tiliä niin menee vähän hankalaksi.

Onkohan tässä katsottu että niin harva jaksaa avata satoja tilejä että ei ole tuohon puututtu?

Paras olisi toki jos saisi yhdeltä tililtä vapaasti valita mitä ostoeriä haluaa myydä niin ei tarvitsisi tehdä mitään tilikikkailuita.
 
Tuo FIFO on kyllä typerä. Periaatteessa kannattaisi siis joka kuukausi avata uusi tili kk säästö sopimusta varten. Sitten voisi halutessaan myydä vain sen erän minkä haluaa myydä. Toki tuossa tulee sitten 20 vuodessa jo 240 tiliä niin menee vähän hankalaksi.

Onkohan tässä katsottu että niin harva jaksaa avata satoja tilejä että ei ole tuohon puututtu?

Paras olisi toki jos saisi yhdeltä tililtä vapaasti valita mitä ostoeriä haluaa myydä niin ei tarvitsisi tehdä mitään tilikikkailuita.
Lukematta ketjun alkua tästä viestistä tulee heti mieleen, että korkoa korolle -efekti jää hyödyntämättä.
 
Optimointiin hankintameno-olettama ja 10v+ holdaus? Jos on massiivisesti voitolla tämä tekee myynneistä siedettävää.

Jos on todella paljon voitolla, haluaa minimoida verot ja on ns. aikaa niin muutto sveitsiin. Hoidetaan suomessa rajallisesti verovelvollinen status kuntoon ja myynnit 0% pääomaverolla. Sitä voi miettiä paljonko pitäisi olla voitolla että useamman vuoden sveitsiprojektiin jaksaa lähteä. Toki voi olla, että sveitsi tms. muuttuu huonoksi arvaksi jos/kun suomeen säädetään maastamuuttovero.
 
Se hankintameno-olettama kannattaa huomioida tuota salkkurakennetta ja tulevaisuuden myyntejä huomioidessa.

Kannattaako myydä uusinta erää, jossa on vähiten arvonnousua vai vanhinta erää jossa olisi eniten arvonnousua mutta voi käyttää HMO:ta.

Jos myynti tapahtuu joka tapauksessa HMO:n puitteissa niin erillisten tilien perustaminen ei ole tarpeen.
 
Viimeksi muokattu:
Tämähän se. Verojenmaksu kannattaa aina viivästyttää jos mahdollista. Saat tuoton pääomalle + verovelalle. Ero voi olla ihan merkittävä kun sijoitusaika on kymmeniä vuosia. Tästä syystä kasvuosuudet ja -ETF:t ovat niin hyvä vaihtoehto.
Ja jos onnistuu viivästyttämään verojen maksua hautaan asti niin perinnön saajat säästävät huimasti kun verot jäävät kokonaan maksamatta, pois lukien tietysti perintövero.
 
Ja jos onnistuu viivästyttämään verojen maksua hautaan asti niin perinnön saajat säästävät huimasti kun verot jäävät kokonaan maksamatta, pois lukien tietysti perintövero.
Isommilla omistuksilla lahjoittaminen ennen hautaa tulee halvemmaksi ja ostohinta resetoituu samalla lailla.

Edit: Tämä on tosin kai semmoinen pro-tip, kun vaatii kohtuu ison salkun haudan partaalla :) Tietty pienemmillä määrillä voi kikkailla lahjaveron 3 vuoden säännön puitteissa. Ostohinta siinäkin resetoituu.
 
Kivasti tuli tässä itselle uutta tietoa. Osinkosijoittajana en paljon kyllä myy kuin täysiä floppeja tai ihan ufona nousseita mutta hyvä tietää nämäkin. Vanhimmat holdaukset ovat jo 10 vuoden hm-olettaman piirissä ja sehän sitten kannattaa kun nousua on monessa yli 100%.
 
Riippuu varmaan pankista, mutta esim. Nordnetissä voi avata vaikka kuinka monta.



Nordnetin ohjeet ja käytäntö menee ristiin. Maksimi on 5 AOT:ä Nordnetissä.

1774449275969.png
 
Mutta samassa pankissa ei voi olla kahta AOT:tia ?

Voi olla. OP:lla ei ainakaan jossain välissä pystynyt verkkopankista avaamaan useampaa, mutta aspan kautta silloinkin onnistui.
Hmm, mulla OPssa varmaan 7 eri AO tiliä ja viimeksi syksyllä taisin moisen avata ilman aspaa.
Nordeassa taitaa olla 4, ja nekin ihan itse avattu ilman aspaa.

Vähä rhkä liikaakin tilejä, mutta jokainen avattu aina "hyvästä syystä" :D
 
Ärsyttääkö muita Nordean verkkopankin "Tietoja puuttuu. Muokkaa tapahtumia, joista puuttuu tietoja." -toimintalogiikka esim. splittien yhteydessä? Pankki siis odottaa, että asiakas käy proaktiivisesti täyttämässä hankintahintoja, mutta jännästi esimerkiksi Nordnet kyllä kykenee nämä tiedot automaattisesti lisäämään. Alkaa olla salkussa jo aika monta lappua, johon näitä tietoja pitäisi täydennellä käsin, eikä prosessi edes ole kovin selkeä. Nyt uusimpana esim. Talenomin demergeristä salkkuun ilmestynyt "Easor Oyj". Mitä tällaiseen edes pitäisi laittaa hankintahinnaksi, kun en ole lappua varsinaisesti ostanut ensinkään?

Ja olenkö ymmärtänyt oikein, että nuo itse syötetyt tiedot ovat joka tapauksessa vain kosmeettisia salkun arvonkehityksen laskentaan tarkoitettuja, eikä niitä kuitenkaan luovuteta verottajalle missään yhteydessä? Ja joutuuko tällaisten lappujen myynnin yhteydessä sitten tekemään itse jotain manuaalisia lisäselvityksiä verottajalle, kun normaalitilanteessahan Nordea antaa tiedot suoraan verottajalle? Mulle on aivan se ja sama näyttääkö salkun tuottolaskuri oikein, mutta ei yhtään nappaisi tehdä mitään manuaalisia selvityksiä vuosien takaisista ostoksista verottajalle. Ennemmin siirryn täysin Nordnetin käyttäjäksi, jos hoitavat asian paremmin.
 
Ärsyttääkö muita Nordean verkkopankin "Tietoja puuttuu. Muokkaa tapahtumia, joista puuttuu tietoja." -toimintalogiikka esim. splittien yhteydessä? Pankki siis odottaa, että asiakas käy proaktiivisesti täyttämässä hankintahintoja, mutta jännästi esimerkiksi Nordnet kyllä kykenee nämä tiedot automaattisesti lisäämään. Alkaa olla salkussa jo aika monta lappua, johon näitä tietoja pitäisi täydennellä käsin, eikä prosessi edes ole kovin selkeä. Nyt uusimpana esim. Talenomin demergeristä salkkuun ilmestynyt "Easor Oyj". Mitä tällaiseen edes pitäisi laittaa hankintahinnaksi, kun en ole lappua varsinaisesti ostanut ensinkään?

Ja olenkö ymmärtänyt oikein, että nuo itse syötetyt tiedot ovat joka tapauksessa vain kosmeettisia salkun arvonkehityksen laskentaan tarkoitettuja, eikä niitä kuitenkaan luovuteta verottajalle missään yhteydessä? Ja joutuuko tällaisten lappujen myynnin yhteydessä sitten tekemään itse jotain manuaalisia lisäselvityksiä verottajalle, kun normaalitilanteessahan Nordea antaa tiedot suoraan verottajalle? Mulle on aivan se ja sama näyttääkö salkun tuottolaskuri oikein, mutta ei yhtään nappaisi tehdä mitään manuaalisia selvityksiä vuosien takaisista ostoksista verottajalle. Ennemmin siirryn täysin Nordnetin käyttäjäksi, jos hoitavat asian paremmin.
Tästä Talenom keissistä tulee jossain kohtaa verottajan syventävä vero-ohje joka määrää hankintahintojen suhteet. Eipä Nordeakaan niitä voi tietää ennen tuota. Tässä esimerkiksi vastaava Mandatumista: Sampo Oyj:n osittaisjakautumisessa syntyneen Mandatum Oyj:n ja Sampo Oyj:n osakkeiden hankintamenon määrittäminen verotuksessa

Näin se tosiaan taisi olla, että itse syötetyt tiedot ei ui. Itse todennut helpoimmaksi ylläpitää osto-ja myyntitapahtumia Excelissä, niin sieltä on sitten helppo tarkistaa hankintahinnat tarvittaessa. Eihän noista mitään sen kummempia selvityksiä tarvitse tehdä, kunhan täyttää ostohinnat veroilmoitukseen. Ilmoitus kyllä osaa ihan fiksusti näyttää ne myyntirivit joista hankintahinta puuttuu.

Hyvä vinkki yllä tuo useamman AOT:n kuvio. Itselläkin alkaa olla NN:ssä sen verran pitkältä ajalta ETF:iä, että pitipä siirtää kuukausisäästö toiselle AOT:lle joka olikin jo valmiiksi auki. Mahdollistaa myös tarvittaessa sen, että vanhalta AOT:lta nostaa kaupankäyntiluottoa ja käyttää sitä toisen tilin kk-säästämiseen (muutenhan kaupankäyntiluotolla ei voi tehdä kk-säästämistä).
 
Ärsyttääkö muita Nordean verkkopankin "Tietoja puuttuu. Muokkaa tapahtumia, joista puuttuu tietoja." -toimintalogiikka esim. splittien yhteydessä? Pankki siis odottaa, että asiakas käy proaktiivisesti täyttämässä hankintahintoja, mutta jännästi esimerkiksi Nordnet kyllä kykenee nämä tiedot automaattisesti lisäämään. Alkaa olla salkussa jo aika monta lappua, johon näitä tietoja pitäisi täydennellä käsin, eikä prosessi edes ole kovin selkeä. Nyt uusimpana esim. Talenomin demergeristä salkkuun ilmestynyt "Easor Oyj". Mitä tällaiseen edes pitäisi laittaa hankintahinnaksi, kun en ole lappua varsinaisesti ostanut ensinkään?

Ja olenkö ymmärtänyt oikein, että nuo itse syötetyt tiedot ovat joka tapauksessa vain kosmeettisia salkun arvonkehityksen laskentaan tarkoitettuja, eikä niitä kuitenkaan luovuteta verottajalle missään yhteydessä? Ja joutuuko tällaisten lappujen myynnin yhteydessä sitten tekemään itse jotain manuaalisia lisäselvityksiä verottajalle, kun normaalitilanteessahan Nordea antaa tiedot suoraan verottajalle? Mulle on aivan se ja sama näyttääkö salkun tuottolaskuri oikein, mutta ei yhtään nappaisi tehdä mitään manuaalisia selvityksiä vuosien takaisista ostoksista verottajalle. Ennemmin siirryn täysin Nordnetin käyttäjäksi, jos hoitavat asian paremmin.
Jep, ärsyttävää on. Itse pitää tosiaan selvittää nuo hankintahinnat tuollaisten muutosten yhteydessä ja syöttää Nordean systeemiin. Ja nuo menevät vain siihen omaan näkymään käyttöön. Nordea laskee omalta osaltaan nuo vasta pakon edessä eli myynnin jälkeen verottajalle ilmoitettavissa tiedoissa.

=> Nordea toimittaa yhtiötapahtumien yhteydessä muuttuneiden tai syntyneiden hankintahintojen osalta oikeat tiedot verottajalle (ja vain verottajalle). Juuri tuli taas todettua tuoreessa esitäytetyssä veroilmoituksessa, että tiedot olivat ilmestyneet. Tosin itsekin olin nuo jo laskenut, että jotain vasten pystyy tarkistamaan onko Nordea toimittanut oikeat tiedot :)
 
Viimeksi muokattu:
Tuo Nordean "tietoja puuttuu" taitaa vaikuttaa muuten joihinkin Nordean sivuilta saataviin raportteihinkin. Tai itse kun kerran ihmettelin mitä raportteja on tarjolla niin muistaakseni se kyllä rapskan antaa mutta siinä luki että ei voi tehdä raporttia koska tietoja puuttuu. Paska systeemi kun yhden kohteen tietojen vajavaisuus estää koko raportin generoitumisen.
 
Tuo Nordean "tietoja puuttuu" taitaa vaikuttaa muuten joihinkin Nordean sivuilta saataviin raportteihinkin. Tai itse kun kerran ihmettelin mitä raportteja on tarjolla niin muistaakseni se kyllä rapskan antaa mutta siinä luki että ei voi tehdä raporttia koska tietoja puuttuu. Paska systeemi kun yhden kohteen tietojen vajavaisuus estää koko raportin generoitumisen.
Jep, rapsat on tuosta syystä rikki lukuunottamatta niitä viralllisia vuodenloppu-rapsoja, jotka ovat sitä samaa dataa, mikä menee verottajallekin.
 
Vielä tuohon aiempaan keskusteluun, että perinnönsaajat eivät maksa kuin perintöveron. Ainakin Nordnetin ohjeissa lukee, että rahastoja ei voi siirtää toiselle tilille, vaan ne pitää myydä lopetuksen yhteydessä. Ymmärrän tämän siis niin, että rahastoja ei voi perilliset saada ja kuolinpesän on myytävä rahastot, ja niistä maksetaan tällöin varmaan vero? Sen lisäksi niistä on maksettu perintöverokin. Tuntuu tuplaverotukselta, mutta virallinen vastaus lienee että ehei eipäs ole, kun kyseessä on eri verolajit.

Osakkeet ja ETF:t voi siirtää perillisen tileille.
 
En tiedä, pitävätkö Nordnetin ohjeet paikkaansa, mutta vaikka pesän pitäisikin myydä rahastot, luovutusvoittovero maksetaan vain kuoleman ja myynnin jälkeisestä arvonnoususta. Perintöveron kanssa päällekkäistä verotusta ei siis tapahdu.
 
En tiedä, pitävätkö Nordnetin ohjeet paikkaansa, mutta vaikka pesän pitäisikin myydä rahastot, luovutusvoittovero maksetaan vain kuoleman ja myynnin jälkeisestä arvonnoususta. Perintöveron kanssa päällekkäistä verotusta ei siis tapahdu.
Okei, no hyvä jos menee kuolinpesän myydessäkin näin. Mitenhän tuo teknisesti tapahtuu? Muuttuuko Nordnetissä kuolinpesän salkussa rahastojen hinta kuolinpäivään, vai korjataanko sitä jossain vaiheessa myynnin jälkeen kuolinpäivän arvoihin?
 
Vielä tuohon aiempaan keskusteluun, että perinnönsaajat eivät maksa kuin perintöveron. Ainakin Nordnetin ohjeissa lukee, että rahastoja ei voi siirtää toiselle tilille, vaan ne pitää myydä lopetuksen yhteydessä. Ymmärrän tämän siis niin, että rahastoja ei voi perilliset saada ja kuolinpesän on myytävä rahastot, ja niistä maksetaan tällöin varmaan vero? Sen lisäksi niistä on maksettu perintöverokin. Tuntuu tuplaverotukselta, mutta virallinen vastaus lienee että ehei eipäs ole, kun kyseessä on eri verolajit.

Osakkeet ja ETF:t voi siirtää perillisen tileille.
Vaikea uskoa, että rahastoja ei muka voisi siirtää. Osakkeita ainakin voi, niin miksei rahastoja?

Meinaat, että kun joku multimiljonääri kuolee, niin kaikki tämän omistamat rahastot on pakko myydä. En usko hetkeäkään tähän.
 
Tulee väkisin kysymys vastaan miksi ne rahastot tai pörssiosakkeet pitäisi siirtää kuolinpesästä osakkaille ? Verojen kannalta ei ole merkitystä ja koko toimitus on selkeämpi kun nämä lunastetaan rahaksi ja jaetaan perinnönjaossa rahaa millä kukakin saa ostaa mitä osakkeita tai rahastoja haluaa..

Aivan eri tilanne on pörssin ulkopuolisilla osakkeilla, ei sotketa niitä tähän mukaan.
 
Tulee väkisin kysymys vastaan miksi ne rahastot tai pörssiosakkeet pitäisi siirtää kuolinpesästä osakkaille ? Verojen kannalta ei ole merkitystä ja koko toimitus on selkeämpi kun nämä lunastetaan rahaksi ja jaetaan perinnönjaossa rahaa millä kukakin saa ostaa mitä osakkeita tai rahastoja haluaa..

Aivan eri tilanne on pörssin ulkopuolisilla osakkeilla, ei sotketa niitä tähän mukaan.

Se riippuu osakkeiden ja rahastojen kurssitilanteesta. Jos kurssit ovat alhaiset, myynti voi olla taloudellisesti epäedullista. Tällöin usein on parempi siirtää ne osakkaille sellaisenaan ja antaa jokaisen päättää myöhemmin itse, milloin on sopiva hetki myydä.
 
Vaikea uskoa, että rahastoja ei muka voisi siirtää. Osakkeita ainakin voi, niin miksei rahastoja?

Meinaat, että kun joku multimiljonääri kuolee, niin kaikki tämän omistamat rahastot on pakko myydä. En usko hetkeäkään tähän.
Ehkä sen tilin ja rahastot voi pitää, jos ne pitää kuolinpesän nimissä. Mutta jos haluaa perillisen omalle tilille, niin ymmärrän tekstin niin, että pitää myydä. Ja ohje myös sanoo, että jos on vain yksi osakas, tulee tili lopettaa.


Kun pesässä on vain yksi osakas, tulee kuolinpesän tili lopettaa. Lopettamista varten toimita kaikki edellä mainitut asiakirjat, mutta perinnönjakokirjan sijasta alkuperäinen perukirja.
Huomioi, että rahasto-osuuksia ei voi siirtää toiselle tilille, vaan ne tulee myydä lopetuksen yhteydessä.
 
Kuolinpesä kun mainittiin niin tuli mieleen hieman synkkä kysymys: jos joku tietää kuolevansa pian, niin onko rahan nopeampi siirtäminen perillisille ilman perinnönjaon odottamista oikeasti niin helppoa että avaa esim. Nordnetiin sijoitusvakuutuksen, siirtää sinne rahaa ja laittaa edunsaajamääräyksen kuntoon?
 
Se riippuu osakkeiden ja rahastojen kurssitilanteesta. Jos kurssit ovat alhaiset, myynti voi olla taloudellisesti epäedullista. Tällöin usein on parempi siirtää ne osakkaille sellaisenaan ja antaa jokaisen päättää myöhemmin itse, milloin on sopiva hetki myydä.

No kai ne samat rahastot voi ostaa öbaut samalla kurssilla itselle saman tien jos haluaa? Eli ei kurssin pitäisi tuohon vaikuttaa. Ellei sitten tule jotain lunastuskuluja.

(Mä en tunne perintöverotusta hyvin joten tässä vain oletan että ei tule veroseuraamuksia vaikka myydään kuten yllä sanottiin.)
 
Ehkä sen tilin ja rahastot voi pitää, jos ne pitää kuolinpesän nimissä. Mutta jos haluaa perillisen omalle tilille, niin ymmärrän tekstin niin, että pitää myydä. Ja ohje myös sanoo, että jos on vain yksi osakas, tulee tili lopettaa.

Hyvä syy sitten olla ostamatta Nordnetin rahastoja.
 
No kai ne samat rahastot voi ostaa öbaut samalla kurssilla itselle saman tien jos haluaa? Eli ei kurssin pitäisi tuohon vaikuttaa. Ellei sitten tule jotain lunastuskuluja.

(Mä en tunne perintöverotusta hyvin joten tässä vain oletan että ei tule veroseuraamuksia vaikka myydään kuten yllä sanottiin.)
Noin se perintöverotus menee, kuolinhetkellä siihen asti kertynyt myyntivoitto nollaantuu ja kuolinpesä joutuu maksamaan veroa korkeintaan kuolinpäivän ja lunastushetken välisestä kurssinoususta.

Ja samaa mieltä siitä että jos kurssi on alhaalla saa niillä perintörahoilla ostaa osakkeita/rahastoja samoilla alhasaisilla ostohinnoilla.
 
No kai ne samat rahastot voi ostaa öbaut samalla kurssilla itselle saman tien jos haluaa? Eli ei kurssin pitäisi tuohon vaikuttaa. Ellei sitten tule jotain lunastuskuluja.

(Mä en tunne perintöverotusta hyvin joten tässä vain oletan että ei tule veroseuraamuksia vaikka myydään kuten yllä sanottiin.)
Luovutusvoittovero ja myyntikulut ainakin tulee. Ja olen myös ymmärtänyt sen niin, että jos kuolinpesä myy, se menee kuolinpesän verotukseen ja hankintahinnaksi tulee ostohinnat eikä perintöarvot. Näin ainakin Nordean asiantuntija väitti.
 
Kuolinpesä kun mainittiin niin tuli mieleen hieman synkkä kysymys: jos joku tietää kuolevansa pian, niin onko rahan nopeampi siirtäminen perillisille ilman perinnönjaon odottamista oikeasti niin helppoa että avaa esim. Nordnetiin sijoitusvakuutuksen, siirtää sinne rahaa ja laittaa edunsaajamääräyksen kuntoon?
Periaatteessa joo. Isoilla omistuksilla kannattaa tosin lahjoittaa suoraan ja pienemmillä lahjoittaa ensin lahjaveroton määrä, jos ei ole jo sitä varaa käytetty. Sijoitusvakuutuksesta saadut omistukset ovat ymmärtääkseni perintöveron piirissä, vaikka ei tarvitse kuolinpesän selvittelyjä odottaakaan.
 
Luovutusvoittovero ja myyntikulut ainakin tulee. Ja olen myös ymmärtänyt sen niin, että jos kuolinpesä myy, se menee kuolinpesän verotukseen ja hankintahinnaksi tulee ostohinnat eikä perintöarvot. Näin ainakin Nordean asiantuntija väitti.
Hankintahinta on kuolinpäivän arvo. Itsellä oli parisen vuotta sitten kuolinpesän asioiden hoitoa, ja silloin oli Euroclearin toiminta todella ruuhkaista ja arvopaperien siirron arveltiin kestävän 5-6 viikkoa. Pankin lakimies kertoi, että jos jollain on hätä niin kuolinpesä voi myydä perinnönjaossa tälle hlölle määrätyt arvopaperit vaikka heti ja siirtää niistä saadut rahat. Näin sitten teinkin kolmen henkilön kohdalla kun heille oli tarkoituksella jaettu ns. roskalaput, jotka ohjeistin myymään joka tapauksessa. Niistä ei tullut mitään veroseuraamuksia, vaikka alkuperäisestä hankintamenosta olisi voinut näin päätellä.
 
Luovutusvoittovero ja myyntikulut ainakin tulee

Tästä verosta nyt puhuttiin ja siis kun myy heti kuollessa, niin käytännössä mitään luovutusvoittoveroa ei siis tule koska hankintahinta resetoituu. Tämä oli se pointti. Eli vain kulu menee ja jos haluat olla myymättä koska kurssi on matala, niin voit ostaa ne samat arvopaperit samalla summalla takaisin. Kurssilla ei siis ole tässä käytännön merkitystä.
 
Kuolinpesä kun mainittiin niin tuli mieleen hieman synkkä kysymys: jos joku tietää kuolevansa pian, niin onko rahan nopeampi siirtäminen perillisille ilman perinnönjaon odottamista oikeasti niin helppoa että avaa esim. Nordnetiin sijoitusvakuutuksen, siirtää sinne rahaa ja laittaa edunsaajamääräyksen kuntoon?

Taitaa tulla myös 3v sääntö peliin, eli jos menehtyy 3v sisällä siitä lahjoituksestaan, niin kaikki lahjoitukset otetaan ihan normaalisti mukaan perunkirjoitukseen omaisuutena. (vaikka olisivat verottomia esim se alle 7500€)
 
Periaatteessa joo. Isoilla omistuksilla kannattaa tosin lahjoittaa suoraan ja pienemmillä lahjoittaa ensin lahjaveroton määrä, jos ei ole jo sitä varaa käytetty. Sijoitusvakuutuksesta saadut omistukset ovat ymmärtääkseni perintöveron piirissä, vaikka ei tarvitse kuolinpesän selvittelyjä odottaakaan.

Mutta voiko OST tai AOT:n suoraan siirtää sijoitusvakuutukseen? Vai vain rahaa? OST varmaan pitäisi lopettaa ja silloin menisi verot? Mutta voiko AOT:n sisällön vain siirtää?

Lähinnä esim, jos nyt olisi parantumaton agressiivinen syöpä tai vaarallinen leikkaus edessä, niin kaikki keinot käyttöön.
 
Taitaa tulla myös 3v sääntö peliin, eli jos menehtyy 3v sisällä siitä lahjoituksestaan, niin kaikki lahjoitukset otetaan ihan normaalisti mukaan perunkirjoitukseen omaisuutena. (vaikka olisivat verottomia esim se alle 7500€)

Hetkinen, tästä en ole kuullutkaan. Vanhemmat ovat ruvenneet siirtämään omaisuuttaan lahjoituksina perillisille.
Ihan varma en ole, että viitsinkö mokomasta mainita. Ovat niin tykänneet siitä, että pääsevät auttamaan jälkipolvia ja etenkin tuosta, ettei kovalla työllä ansaituista rahoista/omaisuudesta tarvitse taas uudestaan maksaa veroa.
 
Hetkinen, tästä en ole kuullutkaan. Vanhemmat ovat ruvenneet siirtämään omaisuuttaan lahjoituksina perillisille.
Ihan varma en ole, että viitsinkö mokomasta mainita. Ovat niin tykänneet siitä, että pääsevät auttamaan jälkipolvia ja etenkin tuosta, ettei kovalla työllä ansaituista rahoista/omaisuudesta tarvitse taas uudestaan maksaa veroa.

Kyllä se on juuri näin, puolisolle tapahtui tämä. Syöpä vei vanhemman odotettua nopeammin ja lahjaa käsiteltiin ennakkoperintönä.

Perinnönjättäjän antamasta lahjasta, jonka perillinen tai testamentinsaaja on saanut perinnönjättäjältä kolmen viimeisen vuoden kuluessa ennen tämän kuolemaa, on merkittävä perukirjaan lahjoituksen ajankohta, lahjaksi saatu omaisuus ja sen arvo.
--
Jos perinnönjättäjä oli kuollessaan avioliitossa, perintöverotusta varten on perukirjassa ilmoitettava sekä perinnönjättäjän antamat ennakkoperinnöt että muut kolmen vuoden sisällä ennen kuolemaansa antamat lahjat erikseen. Lisäksi lesken antamat ennakkoperinnöt lesken ja perinnönjättäjän yhteiselle rintaperilliselle on merkittävä perukirjaan.

 
Hetkinen, tästä en ole kuullutkaan. Vanhemmat ovat ruvenneet siirtämään omaisuuttaan lahjoituksina perillisille.
Ihan varma en ole, että viitsinkö mokomasta mainita. Ovat niin tykänneet siitä, että pääsevät auttamaan jälkipolvia ja etenkin tuosta, ettei kovalla työllä ansaituista rahoista/omaisuudesta tarvitse taas uudestaan maksaa veroa.
Tuossa kannattaa ottaa elatuslahjat käyttöön kokonaisuudessaan koska ne ovat verottomia ilman ylärajaa kunhan vain ehdot täyttyy. Niitä voi myös antaa kenelle tahansa.


Vuokrakulut/hoitovastike, harrastusmenot ja välineet on ainakin sellaisia mihin saa hyvin uppoamaan rahaa :D Asunnon/auton tarjoaminen käyttöön tulee mieleen myös vaikka se nyt ei lahja olekaan.

Yleisesti ottaen suurella varallisuudella verosuunnittelun strategia voisi olla verotusmaan vaihto. Tai sitten se että omistuksia vastaan otetaan matalakorkoista lainaa elämiseen jonka kuolinpesä kuittaa. Tämä on ymmärtääkseni suosittua isossa maailmassa kun puhutaan useista miljoonista.
 
Viimeksi muokattu:
Tästä Talenom keissistä tulee jossain kohtaa verottajan syventävä vero-ohje joka määrää hankintahintojen suhteet. Eipä Nordeakaan niitä voi tietää ennen tuota. Tässä esimerkiksi vastaava Mandatumista: Sampo Oyj:n osittaisjakautumisessa syntyneen Mandatum Oyj:n ja Sampo Oyj:n osakkeiden hankintamenon määrittäminen verotuksessa

Näin se tosiaan taisi olla, että itse syötetyt tiedot ei ui. Itse todennut helpoimmaksi ylläpitää osto-ja myyntitapahtumia Excelissä, niin sieltä on sitten helppo tarkistaa hankintahinnat tarvittaessa. Eihän noista mitään sen kummempia selvityksiä tarvitse tehdä, kunhan täyttää ostohinnat veroilmoitukseen. Ilmoitus kyllä osaa ihan fiksusti näyttää ne myyntirivit joista hankintahinta puuttuu.

Hyvä vinkki yllä tuo useamman AOT:n kuvio. Itselläkin alkaa olla NN:ssä sen verran pitkältä ajalta ETF:iä, että pitipä siirtää kuukausisäästö toiselle AOT:lle joka olikin jo valmiiksi auki. Mahdollistaa myös tarvittaessa sen, että vanhalta AOT:lta nostaa kaupankäyntiluottoa ja käyttää sitä toisen tilin kk-säästämiseen (muutenhan kaupankäyntiluotolla ei voi tehdä kk-säästämistä).
Juuh. Yritin etsiä Talenomiin ohjetta,mutta ei löytynyt. Ja Nordean tekoäly-chat oli aivan hyödytön. Tuohon Sampo/Mandatum -keissiin käytinkin linkkaamaasi ohjetta. Ja tuon Sampo/Mandatum-keissin yhteydessä kuulemma muut toimijat osasivat täyttää tiedot automaattisesti, mutta Nordea ulkoistaa homman asiakkaalle. Sen vuoksi varmaan jatkossa ostelenkin lappuset Nordnetistä, vaikka kulut hieman isommat ovatkin. Arvostan kuitenkin helppoutta sen verran ja Nordean sijoituspuoli tuntuu jääneen vähän jalkoihin kehityksessä.

Ja näitä splittejä, mergereitä yms. tapahtuu myös ulkomaisille firmoille, jolloin on ihan turha odotella verottajalta yksityiskohtaisia ohjeita. Eikä ole aina kovin selkeää miten näissä pitäisi sitten hinnat ilmoitella.
Jep, ärsyttävää on. Itse pitää tosiaan selvittää nuo hankintahinnat tuollaisten muutosten yhteydessä ja syöttää Nordean systeemiin. Ja nuo menevät vain siihen omaan näkymään käyttöön. Nordea laskee omalta osaltaan nuo vasta pakon edessä eli myynnin jälkeen verottajalle ilmoitettavissa tiedoissa.

=> Nordea toimittaa yhtiötapahtumien yhteydessä muuttuneiden tai syntyneiden hankintahintojen osalta oikeat tiedot verottajalle (ja vain verottajalle). Juuri tuli taas todettua tuoreessa esitäytetyssä veroilmoituksessa, että tiedot olivat ilmestyneet. Tosin itsekin olin nuo jo laskenut, että jotain vasten pystyy tarkistamaan onko Nordea toimittanut oikeat tiedot :)
Tämä oli hyvä tieto, että Nordean (pitäisi) kuitenkin luovuttaa tarvittavat tiedot verottajalle, että niitä ei tarvitse sitten joskus 20v päästä alkaa selvittelemään ja laskeskelemaan, kun lappuja pistää myyntiin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
303 690
Viestejä
5 145 321
Jäsenet
82 402
Uusin jäsen
Sambuza

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom