Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Boulder]

Kyllä se on juuri näin, puolisolle tapahtui tämä. Syöpä vei vanhemman odotettua nopeammin ja lahjaa käsiteltiin ennakkoperintönä.

Ennakkoperintö verotuksessa

Vuosi 2026 VEROHALLINTO OHJE Dnro VH/7060/00.01.00/2025 Voimassaolo Päivämäärä 13.1.2026 - Toistaiseksi 13.1.2026 Valtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mo…

www.edilex.fi

Omassa tapauksessa ennakkoperinnöksi ajateltu, lahjana tehty rahojen siirto olisi jäänyt perunkirjoituksen yhteydessä lahjaksi, jos siitä olisi ollut kirjallinen dokumentti.

 

[Rose the Hat]

Näen, että arvo-osuustilien määrällä kikkailu ei ole niin varma keino kuin ETF:n vaihtaminen toiseen mutta vastaavaan. Ensin mainittu on helpommin tukittavissa oleva porsaanreikä. Voi olla, että verotus muuttuu tulevaisuudessa tältä osin.

Sen sijaan en usko, että kahta erilaista sijoitusinstrumenttia tullaan verotusmielessä koskaan tulkitsemaan samoiksi. Sittenhän pitäisi määrittää jokin raja, milloin ne ovat riittävän erilaiset.

Olen itse miettinyt että otan jonkun toisen S&P500 indeksin kun säästöt ei enää riitä tuohon SXR8. Siihen olen nyt laittanut kuukausisäästöllä menemään. Toimii samalla suojana jos tulevaisuudessa jostain syystä rahaston tarjoaja päättäisi laittaa sijoitukseni lihoiksi ja verot tulisivat maksuun. Kun sijoitushorisontti on kumminkin kymmeniä vuosia, tuo riski on olemassa.

 

[Kaj-tzu]

Omassa tapauksessa ennakkoperinnöksi ajateltu, lahjana tehty rahojen siirto olisi jäänyt perunkirjoituksen yhteydessä lahjaksi, jos siitä olisi ollut kirjallinen dokumentti.

Eikö tilisiirto ole kirjallinen dokumentti? Jokainen tehköön omantunnon mukaan, mutta itse ainakin ilmoitin kaikki kolmen vuoden sisällä olevat tilisiirrot.

 

[Clarenz]

Noista AOT-tilien määrästä tuli mieleen vielä yksi pohdinta. Nordnet tarjoaa tiliä vasten sijoituslainaa. Tilille, jolta on nostettu sijoituslainaa ei kuitenkaan voi tehdä kk-säästöä ennen lainan kuittaamista. Lisäksi sijoituslainassa on joitain jokseenkin typeriä ehtoja, kuten yhden lapun paino salkussa, eikä väliä onko se yksi lappua muutamaan tuhanteen osakkeeseen sijoittava etf-rahasto vai yksittäinen osake. Eli yhden lapun paino ei saa olla yli 20% tilin arvosta, jotta saa parhaan koron lainalle.

Nyt olen rakentanut AOT:n niin että minulla on erilaisia etf-rahastoja hankittu, esim erilaisia maailma etf-rahastoja on 4 erilaista, muutama usa etf, eurooppa etf, kehittyvät maat etf, ex usa etf jne. Jotta yhden lapun paino ei nouse yli 20%.

Jos nyt teen toisen AOT:n jonne alan kuukausisäästää niin minun ei tarvitsisi huolehtia tuosta lainan typerästä säännöstä, vaan voisin tuota nykyistä AOT:ta käyttää lainan vakuustilinä ja uudessa voisi olla kapeimmillaan vain yhtä maailma-ETF-rahastoa. Lisäksi voisin kuukausisäästää tuonne vaikka olisin nostanut sijoituslainaa ekasta AOT:sta. Toimisiko se näin?

Olen pohtinut miten voisin hyödyntää tuota sijoituslainamahdollisuutta mutta silti jatkaa kk-säästöä, tämä voisi olla ratkaisu.

 

[Boulder]

Eikö tilisiirto ole kirjallinen dokumentti? Jokainen tehköön omantunnon mukaan, mutta itse ainakin ilmoitin kaikki kolmen vuoden sisällä olevat tilisiirrot.

Muistaakseni tilisiirrossa ei ollut viestissä mainittu erikseen, että kyseessä on lahja.

 

[Rambo8]

Omassa tapauksessa ennakkoperinnöksi ajateltu, lahjana tehty rahojen siirto olisi jäänyt perunkirjoituksen yhteydessä lahjaksi, jos siitä olisi ollut kirjallinen dokumentti.

Mitä tarkoittaa tämä sinun "omassa tapauksessa"? Käsittääkseni kenelläkään ei voi olla mitään "omia tapauksia", mitkä ohittaisivat lain. Eli, jos tuo lahjana tehty rahojen siirto oli tehty alle 3 vuotta ennen lahjoittajan kuolemaa, niin se olisi ennakkoperintö. Ainoastaan silloin se tulkittaisiin lahjaksi, jos henkilö ei peri vainajalta mitään.

 

[Oksa]

Mitä tarkoittaa tämä sinun "omassa tapauksessa"? Käsittääkseni kenelläkään ei voi olla mitään "omia tapauksia", mitkä ohittaisivat lain. Eli, jos tuo lahjana tehty rahojen siirto oli tehty alle 3 vuotta ennen lahjoittajan kuolemaa, niin se olisi ennakkoperintö. Ainoastaan silloin se tulkittaisiin lahjaksi, jos henkilö ei peri vainajalta mitään.

Jäin miettimään samaa mutta en ehtinyt postata.

 

[Andan]

Mitä tarkoittaa tämä sinun "omassa tapauksessa"? Käsittääkseni kenelläkään ei voi olla mitään "omia tapauksia", mitkä ohittaisivat lain. Eli, jos tuo lahjana tehty rahojen siirto oli tehty alle 3 vuotta ennen lahjoittajan kuolemaa, niin se olisi ennakkoperintö. Ainoastaan silloin se tulkittaisiin lahjaksi, jos henkilö ei peri vainajalta mitään.

Teet lahjasta lahjakirjan, missä mainitaan, että ei ole ennakkoperintöä, niin silloin se ei ole:

Ennakkoperintö vai muu lahja

www.vero.fi

Samoin jos lahjoittaa tasan kaikille rintaperillisille, niin niitä ei tarvitse toiseen kertaan käsitellä perinnönjaossa.

Edit: Jahas, olihan siellä perässä vielä että 3 vuoden sisällä menee joka tapauksessa ennakkoperintönä. Eli ei auta tuohon aikarajaan

 

[Kaj-tzu]

Muistaakseni tilisiirrossa ei ollut viestissä mainittu erikseen, että kyseessä on lahja.

Mutta tiesit kuitenkin että oli? Tuskin noita tilisiirtoja jälkeenpäin kukaan selvittää, mutta hypoteettisesti jos verottaja tekee tarkastuksen, pitää olla joku perustelu noille siirroille.

 

[Reivn]

Jep, ärsyttävää on. Itse pitää tosiaan selvittää nuo hankintahinnat tuollaisten muutosten yhteydessä ja syöttää Nordean systeemiin. Ja nuo menevät vain siihen omaan näkymään käyttöön. Nordea laskee omalta osaltaan nuo vasta pakon edessä eli myynnin jälkeen verottajalle ilmoitettavissa tiedoissa.

=> Nordea toimittaa yhtiötapahtumien yhteydessä muuttuneiden tai syntyneiden hankintahintojen osalta oikeat tiedot verottajalle (ja vain verottajalle). Juuri tuli taas todettua tuoreessa esitäytetyssä veroilmoituksessa, että tiedot olivat ilmestyneet. Tosin itsekin olin nuo jo laskenut, että jotain vasten pystyy tarkistamaan onko Nordea toimittanut oikeat tiedot

Ei toimi ilmeisesti kovinkaan luotettavasti tuo Nordean systeemi. Katsoin juuri veroehdotuksesta, että vuosina 2023-2024 ostetuille jenkkiosakkeille oli viskottu suoraan hankintameno-olettama, vaikka hankintahinnat löytyi tonkimalla Nordean verkkopankin kautta. Laput meni siis pakkomyyntiin yrityskaupan myötä, kun firma oli sulautunut toiseen ja poistui pörssistä. Verottaja koitti ehdottaa hankintahinnaksi ~200e tuon olettaman kautta, kun tilitapahtumista katsottu oikea hankintahinta on ~600€ luokkaa. Jossain kohti siis katkos...

 

[Andan]

Ei toimi ilmeisesti kovinkaan luotettavasti tuo Nordean systeemi. Katsoin juuri veroehdotuksesta, että vuosina 2023-2024 ostetuille jenkkiosakkeille oli viskottu suoraan hankintameno-olettama, vaikka hankintahinnat löytyi tonkimalla Nordean verkkopankin kautta. Laput meni siis pakkomyyntiin yrityskaupan myötä, kun firma oli sulautunut toiseen ja poistui pörssistä. Verottaja koitti ehdottaa hankintahinnaksi ~200e tuon olettaman kautta, kun tilitapahtumista katsottu oikea hankintahinta on ~600€ luokkaa. Jossain kohti siis katkos...

Ok, muistan kans joskus menneinä vuosina törmänneeni vastaavaan, mutta viime vuosina nuo ovat tulleet Nordealta oikein. Näköjään ei kannata kuitenkaan tuudittautua siihen, että aina toimii nykyäänkään.