Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Tulee väkisin kysymys vastaan miksi ne rahastot tai pörssiosakkeet pitäisi siirtää kuolinpesästä osakkaille ? Verojen kannalta ei ole merkitystä ja koko toimitus on selkeämpi kun nämä lunastetaan rahaksi ja jaetaan perinnönjaossa rahaa millä kukakin saa ostaa mitä osakkeita tai rahastoja haluaa..

Aivan eri tilanne on pörssin ulkopuolisilla osakkeilla, ei sotketa niitä tähän mukaan.
 
Tulee väkisin kysymys vastaan miksi ne rahastot tai pörssiosakkeet pitäisi siirtää kuolinpesästä osakkaille ? Verojen kannalta ei ole merkitystä ja koko toimitus on selkeämpi kun nämä lunastetaan rahaksi ja jaetaan perinnönjaossa rahaa millä kukakin saa ostaa mitä osakkeita tai rahastoja haluaa..

Aivan eri tilanne on pörssin ulkopuolisilla osakkeilla, ei sotketa niitä tähän mukaan.

Se riippuu osakkeiden ja rahastojen kurssitilanteesta. Jos kurssit ovat alhaiset, myynti voi olla taloudellisesti epäedullista. Tällöin usein on parempi siirtää ne osakkaille sellaisenaan ja antaa jokaisen päättää myöhemmin itse, milloin on sopiva hetki myydä.
 
Vaikea uskoa, että rahastoja ei muka voisi siirtää. Osakkeita ainakin voi, niin miksei rahastoja?

Meinaat, että kun joku multimiljonääri kuolee, niin kaikki tämän omistamat rahastot on pakko myydä. En usko hetkeäkään tähän.
Ehkä sen tilin ja rahastot voi pitää, jos ne pitää kuolinpesän nimissä. Mutta jos haluaa perillisen omalle tilille, niin ymmärrän tekstin niin, että pitää myydä. Ja ohje myös sanoo, että jos on vain yksi osakas, tulee tili lopettaa.


Kun pesässä on vain yksi osakas, tulee kuolinpesän tili lopettaa. Lopettamista varten toimita kaikki edellä mainitut asiakirjat, mutta perinnönjakokirjan sijasta alkuperäinen perukirja.
Huomioi, että rahasto-osuuksia ei voi siirtää toiselle tilille, vaan ne tulee myydä lopetuksen yhteydessä.
 
Kuolinpesä kun mainittiin niin tuli mieleen hieman synkkä kysymys: jos joku tietää kuolevansa pian, niin onko rahan nopeampi siirtäminen perillisille ilman perinnönjaon odottamista oikeasti niin helppoa että avaa esim. Nordnetiin sijoitusvakuutuksen, siirtää sinne rahaa ja laittaa edunsaajamääräyksen kuntoon?
 
Se riippuu osakkeiden ja rahastojen kurssitilanteesta. Jos kurssit ovat alhaiset, myynti voi olla taloudellisesti epäedullista. Tällöin usein on parempi siirtää ne osakkaille sellaisenaan ja antaa jokaisen päättää myöhemmin itse, milloin on sopiva hetki myydä.

No kai ne samat rahastot voi ostaa öbaut samalla kurssilla itselle saman tien jos haluaa? Eli ei kurssin pitäisi tuohon vaikuttaa. Ellei sitten tule jotain lunastuskuluja.

(Mä en tunne perintöverotusta hyvin joten tässä vain oletan että ei tule veroseuraamuksia vaikka myydään kuten yllä sanottiin.)
 
Ehkä sen tilin ja rahastot voi pitää, jos ne pitää kuolinpesän nimissä. Mutta jos haluaa perillisen omalle tilille, niin ymmärrän tekstin niin, että pitää myydä. Ja ohje myös sanoo, että jos on vain yksi osakas, tulee tili lopettaa.

Hyvä syy sitten olla ostamatta Nordnetin rahastoja.
 
No kai ne samat rahastot voi ostaa öbaut samalla kurssilla itselle saman tien jos haluaa? Eli ei kurssin pitäisi tuohon vaikuttaa. Ellei sitten tule jotain lunastuskuluja.

(Mä en tunne perintöverotusta hyvin joten tässä vain oletan että ei tule veroseuraamuksia vaikka myydään kuten yllä sanottiin.)
Noin se perintöverotus menee, kuolinhetkellä siihen asti kertynyt myyntivoitto nollaantuu ja kuolinpesä joutuu maksamaan veroa korkeintaan kuolinpäivän ja lunastushetken välisestä kurssinoususta.

Ja samaa mieltä siitä että jos kurssi on alhaalla saa niillä perintörahoilla ostaa osakkeita/rahastoja samoilla alhasaisilla ostohinnoilla.
 
No kai ne samat rahastot voi ostaa öbaut samalla kurssilla itselle saman tien jos haluaa? Eli ei kurssin pitäisi tuohon vaikuttaa. Ellei sitten tule jotain lunastuskuluja.

(Mä en tunne perintöverotusta hyvin joten tässä vain oletan että ei tule veroseuraamuksia vaikka myydään kuten yllä sanottiin.)
Luovutusvoittovero ja myyntikulut ainakin tulee. Ja olen myös ymmärtänyt sen niin, että jos kuolinpesä myy, se menee kuolinpesän verotukseen ja hankintahinnaksi tulee ostohinnat eikä perintöarvot. Näin ainakin Nordean asiantuntija väitti.
 
Kuolinpesä kun mainittiin niin tuli mieleen hieman synkkä kysymys: jos joku tietää kuolevansa pian, niin onko rahan nopeampi siirtäminen perillisille ilman perinnönjaon odottamista oikeasti niin helppoa että avaa esim. Nordnetiin sijoitusvakuutuksen, siirtää sinne rahaa ja laittaa edunsaajamääräyksen kuntoon?
Periaatteessa joo. Isoilla omistuksilla kannattaa tosin lahjoittaa suoraan ja pienemmillä lahjoittaa ensin lahjaveroton määrä, jos ei ole jo sitä varaa käytetty. Sijoitusvakuutuksesta saadut omistukset ovat ymmärtääkseni perintöveron piirissä, vaikka ei tarvitse kuolinpesän selvittelyjä odottaakaan.
 
Luovutusvoittovero ja myyntikulut ainakin tulee. Ja olen myös ymmärtänyt sen niin, että jos kuolinpesä myy, se menee kuolinpesän verotukseen ja hankintahinnaksi tulee ostohinnat eikä perintöarvot. Näin ainakin Nordean asiantuntija väitti.
Hankintahinta on kuolinpäivän arvo. Itsellä oli parisen vuotta sitten kuolinpesän asioiden hoitoa, ja silloin oli Euroclearin toiminta todella ruuhkaista ja arvopaperien siirron arveltiin kestävän 5-6 viikkoa. Pankin lakimies kertoi, että jos jollain on hätä niin kuolinpesä voi myydä perinnönjaossa tälle hlölle määrätyt arvopaperit vaikka heti ja siirtää niistä saadut rahat. Näin sitten teinkin kolmen henkilön kohdalla kun heille oli tarkoituksella jaettu ns. roskalaput, jotka ohjeistin myymään joka tapauksessa. Niistä ei tullut mitään veroseuraamuksia, vaikka alkuperäisestä hankintamenosta olisi voinut näin päätellä.
 
Luovutusvoittovero ja myyntikulut ainakin tulee

Tästä verosta nyt puhuttiin ja siis kun myy heti kuollessa, niin käytännössä mitään luovutusvoittoveroa ei siis tule koska hankintahinta resetoituu. Tämä oli se pointti. Eli vain kulu menee ja jos haluat olla myymättä koska kurssi on matala, niin voit ostaa ne samat arvopaperit samalla summalla takaisin. Kurssilla ei siis ole tässä käytännön merkitystä.
 
Kuolinpesä kun mainittiin niin tuli mieleen hieman synkkä kysymys: jos joku tietää kuolevansa pian, niin onko rahan nopeampi siirtäminen perillisille ilman perinnönjaon odottamista oikeasti niin helppoa että avaa esim. Nordnetiin sijoitusvakuutuksen, siirtää sinne rahaa ja laittaa edunsaajamääräyksen kuntoon?

Taitaa tulla myös 3v sääntö peliin, eli jos menehtyy 3v sisällä siitä lahjoituksestaan, niin kaikki lahjoitukset otetaan ihan normaalisti mukaan perunkirjoitukseen omaisuutena. (vaikka olisivat verottomia esim se alle 7500€)
 
Periaatteessa joo. Isoilla omistuksilla kannattaa tosin lahjoittaa suoraan ja pienemmillä lahjoittaa ensin lahjaveroton määrä, jos ei ole jo sitä varaa käytetty. Sijoitusvakuutuksesta saadut omistukset ovat ymmärtääkseni perintöveron piirissä, vaikka ei tarvitse kuolinpesän selvittelyjä odottaakaan.

Mutta voiko OST tai AOT:n suoraan siirtää sijoitusvakuutukseen? Vai vain rahaa? OST varmaan pitäisi lopettaa ja silloin menisi verot? Mutta voiko AOT:n sisällön vain siirtää?

Lähinnä esim, jos nyt olisi parantumaton agressiivinen syöpä tai vaarallinen leikkaus edessä, niin kaikki keinot käyttöön.
 
Taitaa tulla myös 3v sääntö peliin, eli jos menehtyy 3v sisällä siitä lahjoituksestaan, niin kaikki lahjoitukset otetaan ihan normaalisti mukaan perunkirjoitukseen omaisuutena. (vaikka olisivat verottomia esim se alle 7500€)

Hetkinen, tästä en ole kuullutkaan. Vanhemmat ovat ruvenneet siirtämään omaisuuttaan lahjoituksina perillisille.
Ihan varma en ole, että viitsinkö mokomasta mainita. Ovat niin tykänneet siitä, että pääsevät auttamaan jälkipolvia ja etenkin tuosta, ettei kovalla työllä ansaituista rahoista/omaisuudesta tarvitse taas uudestaan maksaa veroa.
 
Hetkinen, tästä en ole kuullutkaan. Vanhemmat ovat ruvenneet siirtämään omaisuuttaan lahjoituksina perillisille.
Ihan varma en ole, että viitsinkö mokomasta mainita. Ovat niin tykänneet siitä, että pääsevät auttamaan jälkipolvia ja etenkin tuosta, ettei kovalla työllä ansaituista rahoista/omaisuudesta tarvitse taas uudestaan maksaa veroa.

Kyllä se on juuri näin, puolisolle tapahtui tämä. Syöpä vei vanhemman odotettua nopeammin ja lahjaa käsiteltiin ennakkoperintönä.

Perinnönjättäjän antamasta lahjasta, jonka perillinen tai testamentinsaaja on saanut perinnönjättäjältä kolmen viimeisen vuoden kuluessa ennen tämän kuolemaa, on merkittävä perukirjaan lahjoituksen ajankohta, lahjaksi saatu omaisuus ja sen arvo.
--
Jos perinnönjättäjä oli kuollessaan avioliitossa, perintöverotusta varten on perukirjassa ilmoitettava sekä perinnönjättäjän antamat ennakkoperinnöt että muut kolmen vuoden sisällä ennen kuolemaansa antamat lahjat erikseen. Lisäksi lesken antamat ennakkoperinnöt lesken ja perinnönjättäjän yhteiselle rintaperilliselle on merkittävä perukirjaan.

 
Hetkinen, tästä en ole kuullutkaan. Vanhemmat ovat ruvenneet siirtämään omaisuuttaan lahjoituksina perillisille.
Ihan varma en ole, että viitsinkö mokomasta mainita. Ovat niin tykänneet siitä, että pääsevät auttamaan jälkipolvia ja etenkin tuosta, ettei kovalla työllä ansaituista rahoista/omaisuudesta tarvitse taas uudestaan maksaa veroa.
Tuossa kannattaa ottaa elatuslahjat käyttöön kokonaisuudessaan koska ne ovat verottomia ilman ylärajaa kunhan vain ehdot täyttyy. Niitä voi myös antaa kenelle tahansa.


Vuokrakulut/hoitovastike, harrastusmenot ja välineet on ainakin sellaisia mihin saa hyvin uppoamaan rahaa :D Asunnon/auton tarjoaminen käyttöön tulee mieleen myös vaikka se nyt ei lahja olekaan.

Yleisesti ottaen suurella varallisuudella verosuunnittelun strategia voisi olla verotusmaan vaihto. Tai sitten se että omistuksia vastaan otetaan matalakorkoista lainaa elämiseen jonka kuolinpesä kuittaa. Tämä on ymmärtääkseni suosittua isossa maailmassa kun puhutaan useista miljoonista.
 
Viimeksi muokattu:
Tästä Talenom keissistä tulee jossain kohtaa verottajan syventävä vero-ohje joka määrää hankintahintojen suhteet. Eipä Nordeakaan niitä voi tietää ennen tuota. Tässä esimerkiksi vastaava Mandatumista: Sampo Oyj:n osittaisjakautumisessa syntyneen Mandatum Oyj:n ja Sampo Oyj:n osakkeiden hankintamenon määrittäminen verotuksessa

Näin se tosiaan taisi olla, että itse syötetyt tiedot ei ui. Itse todennut helpoimmaksi ylläpitää osto-ja myyntitapahtumia Excelissä, niin sieltä on sitten helppo tarkistaa hankintahinnat tarvittaessa. Eihän noista mitään sen kummempia selvityksiä tarvitse tehdä, kunhan täyttää ostohinnat veroilmoitukseen. Ilmoitus kyllä osaa ihan fiksusti näyttää ne myyntirivit joista hankintahinta puuttuu.

Hyvä vinkki yllä tuo useamman AOT:n kuvio. Itselläkin alkaa olla NN:ssä sen verran pitkältä ajalta ETF:iä, että pitipä siirtää kuukausisäästö toiselle AOT:lle joka olikin jo valmiiksi auki. Mahdollistaa myös tarvittaessa sen, että vanhalta AOT:lta nostaa kaupankäyntiluottoa ja käyttää sitä toisen tilin kk-säästämiseen (muutenhan kaupankäyntiluotolla ei voi tehdä kk-säästämistä).
Juuh. Yritin etsiä Talenomiin ohjetta,mutta ei löytynyt. Ja Nordean tekoäly-chat oli aivan hyödytön. Tuohon Sampo/Mandatum -keissiin käytinkin linkkaamaasi ohjetta. Ja tuon Sampo/Mandatum-keissin yhteydessä kuulemma muut toimijat osasivat täyttää tiedot automaattisesti, mutta Nordea ulkoistaa homman asiakkaalle. Sen vuoksi varmaan jatkossa ostelenkin lappuset Nordnetistä, vaikka kulut hieman isommat ovatkin. Arvostan kuitenkin helppoutta sen verran ja Nordean sijoituspuoli tuntuu jääneen vähän jalkoihin kehityksessä.

Ja näitä splittejä, mergereitä yms. tapahtuu myös ulkomaisille firmoille, jolloin on ihan turha odotella verottajalta yksityiskohtaisia ohjeita. Eikä ole aina kovin selkeää miten näissä pitäisi sitten hinnat ilmoitella.
Jep, ärsyttävää on. Itse pitää tosiaan selvittää nuo hankintahinnat tuollaisten muutosten yhteydessä ja syöttää Nordean systeemiin. Ja nuo menevät vain siihen omaan näkymään käyttöön. Nordea laskee omalta osaltaan nuo vasta pakon edessä eli myynnin jälkeen verottajalle ilmoitettavissa tiedoissa.

=> Nordea toimittaa yhtiötapahtumien yhteydessä muuttuneiden tai syntyneiden hankintahintojen osalta oikeat tiedot verottajalle (ja vain verottajalle). Juuri tuli taas todettua tuoreessa esitäytetyssä veroilmoituksessa, että tiedot olivat ilmestyneet. Tosin itsekin olin nuo jo laskenut, että jotain vasten pystyy tarkistamaan onko Nordea toimittanut oikeat tiedot :)
Tämä oli hyvä tieto, että Nordean (pitäisi) kuitenkin luovuttaa tarvittavat tiedot verottajalle, että niitä ei tarvitse sitten joskus 20v päästä alkaa selvittelemään ja laskeskelemaan, kun lappuja pistää myyntiin.
 
Kyllä se on juuri näin, puolisolle tapahtui tämä. Syöpä vei vanhemman odotettua nopeammin ja lahjaa käsiteltiin ennakkoperintönä.



Omassa tapauksessa ennakkoperinnöksi ajateltu, lahjana tehty rahojen siirto olisi jäänyt perunkirjoituksen yhteydessä lahjaksi, jos siitä olisi ollut kirjallinen dokumentti.
 
Näen, että arvo-osuustilien määrällä kikkailu ei ole niin varma keino kuin ETF:n vaihtaminen toiseen mutta vastaavaan. Ensin mainittu on helpommin tukittavissa oleva porsaanreikä. Voi olla, että verotus muuttuu tulevaisuudessa tältä osin.

Sen sijaan en usko, että kahta erilaista sijoitusinstrumenttia tullaan verotusmielessä koskaan tulkitsemaan samoiksi. Sittenhän pitäisi määrittää jokin raja, milloin ne ovat riittävän erilaiset.

Olen itse miettinyt että otan jonkun toisen S&P500 indeksin kun säästöt ei enää riitä tuohon SXR8. Siihen olen nyt laittanut kuukausisäästöllä menemään. Toimii samalla suojana jos tulevaisuudessa jostain syystä rahaston tarjoaja päättäisi laittaa sijoitukseni lihoiksi ja verot tulisivat maksuun. Kun sijoitushorisontti on kumminkin kymmeniä vuosia, tuo riski on olemassa.
 
Omassa tapauksessa ennakkoperinnöksi ajateltu, lahjana tehty rahojen siirto olisi jäänyt perunkirjoituksen yhteydessä lahjaksi, jos siitä olisi ollut kirjallinen dokumentti.
Eikö tilisiirto ole kirjallinen dokumentti? Jokainen tehköön omantunnon mukaan, mutta itse ainakin ilmoitin kaikki kolmen vuoden sisällä olevat tilisiirrot.
 
Noista AOT-tilien määrästä tuli mieleen vielä yksi pohdinta. Nordnet tarjoaa tiliä vasten sijoituslainaa. Tilille, jolta on nostettu sijoituslainaa ei kuitenkaan voi tehdä kk-säästöä ennen lainan kuittaamista. Lisäksi sijoituslainassa on joitain jokseenkin typeriä ehtoja, kuten yhden lapun paino salkussa, eikä väliä onko se yksi lappua muutamaan tuhanteen osakkeeseen sijoittava etf-rahasto vai yksittäinen osake. Eli yhden lapun paino ei saa olla yli 20% tilin arvosta, jotta saa parhaan koron lainalle.

Nyt olen rakentanut AOT:n niin että minulla on erilaisia etf-rahastoja hankittu, esim erilaisia maailma etf-rahastoja on 4 erilaista, muutama usa etf, eurooppa etf, kehittyvät maat etf, ex usa etf jne. Jotta yhden lapun paino ei nouse yli 20%.

Jos nyt teen toisen AOT:n jonne alan kuukausisäästää niin minun ei tarvitsisi huolehtia tuosta lainan typerästä säännöstä, vaan voisin tuota nykyistä AOT:ta käyttää lainan vakuustilinä ja uudessa voisi olla kapeimmillaan vain yhtä maailma-ETF-rahastoa. Lisäksi voisin kuukausisäästää tuonne vaikka olisin nostanut sijoituslainaa ekasta AOT:sta. Toimisiko se näin?

Olen pohtinut miten voisin hyödyntää tuota sijoituslainamahdollisuutta mutta silti jatkaa kk-säästöä, tämä voisi olla ratkaisu.
 
Eikö tilisiirto ole kirjallinen dokumentti? Jokainen tehköön omantunnon mukaan, mutta itse ainakin ilmoitin kaikki kolmen vuoden sisällä olevat tilisiirrot.
Muistaakseni tilisiirrossa ei ollut viestissä mainittu erikseen, että kyseessä on lahja.
 
Omassa tapauksessa ennakkoperinnöksi ajateltu, lahjana tehty rahojen siirto olisi jäänyt perunkirjoituksen yhteydessä lahjaksi, jos siitä olisi ollut kirjallinen dokumentti.

Mitä tarkoittaa tämä sinun "omassa tapauksessa"? Käsittääkseni kenelläkään ei voi olla mitään "omia tapauksia", mitkä ohittaisivat lain. Eli, jos tuo lahjana tehty rahojen siirto oli tehty alle 3 vuotta ennen lahjoittajan kuolemaa, niin se olisi ennakkoperintö. Ainoastaan silloin se tulkittaisiin lahjaksi, jos henkilö ei peri vainajalta mitään.
 
Mitä tarkoittaa tämä sinun "omassa tapauksessa"? Käsittääkseni kenelläkään ei voi olla mitään "omia tapauksia", mitkä ohittaisivat lain. Eli, jos tuo lahjana tehty rahojen siirto oli tehty alle 3 vuotta ennen lahjoittajan kuolemaa, niin se olisi ennakkoperintö. Ainoastaan silloin se tulkittaisiin lahjaksi, jos henkilö ei peri vainajalta mitään.

Jäin miettimään samaa mutta en ehtinyt postata.
 
Mitä tarkoittaa tämä sinun "omassa tapauksessa"? Käsittääkseni kenelläkään ei voi olla mitään "omia tapauksia", mitkä ohittaisivat lain. Eli, jos tuo lahjana tehty rahojen siirto oli tehty alle 3 vuotta ennen lahjoittajan kuolemaa, niin se olisi ennakkoperintö. Ainoastaan silloin se tulkittaisiin lahjaksi, jos henkilö ei peri vainajalta mitään.
Teet lahjasta lahjakirjan, missä mainitaan, että ei ole ennakkoperintöä, niin silloin se ei ole:

Samoin jos lahjoittaa tasan kaikille rintaperillisille, niin niitä ei tarvitse toiseen kertaan käsitellä perinnönjaossa.

Edit: Jahas, olihan siellä perässä vielä että 3 vuoden sisällä menee joka tapauksessa ennakkoperintönä. Eli ei auta tuohon aikarajaan :)
 
Muistaakseni tilisiirrossa ei ollut viestissä mainittu erikseen, että kyseessä on lahja.
Mutta tiesit kuitenkin että oli? Tuskin noita tilisiirtoja jälkeenpäin kukaan selvittää, mutta hypoteettisesti jos verottaja tekee tarkastuksen, pitää olla joku perustelu noille siirroille.
 
Jep, ärsyttävää on. Itse pitää tosiaan selvittää nuo hankintahinnat tuollaisten muutosten yhteydessä ja syöttää Nordean systeemiin. Ja nuo menevät vain siihen omaan näkymään käyttöön. Nordea laskee omalta osaltaan nuo vasta pakon edessä eli myynnin jälkeen verottajalle ilmoitettavissa tiedoissa.

=> Nordea toimittaa yhtiötapahtumien yhteydessä muuttuneiden tai syntyneiden hankintahintojen osalta oikeat tiedot verottajalle (ja vain verottajalle). Juuri tuli taas todettua tuoreessa esitäytetyssä veroilmoituksessa, että tiedot olivat ilmestyneet. Tosin itsekin olin nuo jo laskenut, että jotain vasten pystyy tarkistamaan onko Nordea toimittanut oikeat tiedot :)
Ei toimi ilmeisesti kovinkaan luotettavasti tuo Nordean systeemi. Katsoin juuri veroehdotuksesta, että vuosina 2023-2024 ostetuille jenkkiosakkeille oli viskottu suoraan hankintameno-olettama, vaikka hankintahinnat löytyi tonkimalla Nordean verkkopankin kautta. Laput meni siis pakkomyyntiin yrityskaupan myötä, kun firma oli sulautunut toiseen ja poistui pörssistä. Verottaja koitti ehdottaa hankintahinnaksi ~200e tuon olettaman kautta, kun tilitapahtumista katsottu oikea hankintahinta on ~600€ luokkaa. Jossain kohti siis katkos...
 
Ei toimi ilmeisesti kovinkaan luotettavasti tuo Nordean systeemi. Katsoin juuri veroehdotuksesta, että vuosina 2023-2024 ostetuille jenkkiosakkeille oli viskottu suoraan hankintameno-olettama, vaikka hankintahinnat löytyi tonkimalla Nordean verkkopankin kautta. Laput meni siis pakkomyyntiin yrityskaupan myötä, kun firma oli sulautunut toiseen ja poistui pörssistä. Verottaja koitti ehdottaa hankintahinnaksi ~200e tuon olettaman kautta, kun tilitapahtumista katsottu oikea hankintahinta on ~600€ luokkaa. Jossain kohti siis katkos...
Ok, muistan kans joskus menneinä vuosina törmänneeni vastaavaan, mutta viime vuosina nuo ovat tulleet Nordealta oikein. Näköjään ei kannata kuitenkaan tuudittautua siihen, että aina toimii nykyäänkään.
 
Teet lahjasta lahjakirjan, missä mainitaan, että ei ole ennakkoperintöä, niin silloin se ei ole:

Samoin jos lahjoittaa tasan kaikille rintaperillisille, niin niitä ei tarvitse toiseen kertaan käsitellä perinnönjaossa.

Edit: Jahas, olihan siellä perässä vielä että 3 vuoden sisällä menee joka tapauksessa ennakkoperintönä. Eli ei auta tuohon aikarajaan :)
Juu, 3 vuoden sisällä olevat lahjat huomioidaan aina perintöverotuksessa.
 
Mitä tarkoittaa tämä sinun "omassa tapauksessa"? Käsittääkseni kenelläkään ei voi olla mitään "omia tapauksia", mitkä ohittaisivat lain. Eli, jos tuo lahjana tehty rahojen siirto oli tehty alle 3 vuotta ennen lahjoittajan kuolemaa, niin se olisi ennakkoperintö. Ainoastaan silloin se tulkittaisiin lahjaksi, jos henkilö ei peri vainajalta mitään.
Oma perunkirjoitustapaus on parin vuoden takaa ja sen hoiti pankin lakimies. Todennäköisesti silloin on ollut verottajalta erilainen ohjeistus asiaan - tai sitten lakimies ei tiennyt tuosta ohjeistuksesta. Muistan varsin hyvin kun lakimies kysyi, oliko kyseessä tarkalleen ottaen lahja vai ennakkoperintö. Todettiin, että ennakkoperinnöksi tarkoitettu mutta lahjana annettu (isä oli lahjoittanut vuosittain rahaa pysyen juuri lahjaverotuksen rajan alapuolella). Tässä kohtaa tuli kysymys, onko lahjasta mitään kirjallisena ja kun ei ollut, merkittiin ennakkoperinnöksi. Ei ole nyt perukirjaa sähköisenä niin en pysty tarkistamaan, miten siellä tarkalleen lukee asiasta.
 
Juuh. Yritin etsiä Talenomiin ohjetta,mutta ei löytynyt. Ja Nordean tekoäly-chat oli aivan hyödytön. Tuohon Sampo/Mandatum -keissiin käytinkin linkkaamaasi ohjetta. Ja tuon Sampo/Mandatum-keissin yhteydessä kuulemma muut toimijat osasivat täyttää tiedot automaattisesti, mutta Nordea ulkoistaa homman asiakkaalle. Sen vuoksi varmaan jatkossa ostelenkin lappuset Nordnetistä, vaikka kulut hieman isommat ovatkin. Arvostan kuitenkin helppoutta sen verran ja Nordean sijoituspuoli tuntuu jääneen vähän jalkoihin kehityksessä.

Ja näitä splittejä, mergereitä yms. tapahtuu myös ulkomaisille firmoille, jolloin on ihan turha odotella verottajalta yksityiskohtaisia ohjeita. Eikä ole aina kovin selkeää miten näissä pitäisi sitten hinnat ilmoitella.
En nyt ihan ymmärrä tätä valitusta. Juu, Nordea näyttää toimivan huonosti (omaakin kokemusta löytyy), mutta mistä luulet niiden keksivän ostohinnat Talenom ja Easor demergerille jos verottajan ohjetta ei vielä ole? Merger nyt on helppo tapaus, mutta nämä osittais- ja kokonaisjakautumiset ovat toki sijoittajan kannalta vähän turhaa työtä aiheuttavia.

Tuo Sampo/Mandatum ohje avaa hyvin verottajan logiikkaa, jolla onnistunee ne ulkomaistenkin yhtiöiden ostohintojen jakamiset. Toisin sanoen ensisijainen on nettovarallisuus, toissijainen on noteerauspäivän tai viiden ensimmäisen pörssipäivän keskikurssi.

1
"Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c §:n 5 momentin mukaan vastaanottavan yhtiön osakkeiden hankintamenoksi katsotaan se osa jakautuvan yhtiön osakkeiden hankintamenosta, joka vastaa vastaanottavalle yhtiölle siirtynyttä osaa jakautuvan yhtiön nettovarallisuudesta."

2
"Jakautumisessa syntyneen uuden yhtiön ja osittaisjakautuneen yhtiön osakkeiden käypänä arvona voidaan Verohallinnon käsityksen mukaan pitää osakkeiden ensimmäisen noteerauspäivän painotettua keskikurssia tai toissijaisesti viiden ensimmäisen pörssipäivän vastaavaa keskikurssia, jos sen katsotaan paremmin kuvaavan osakkeiden käypää arvoa."

3
"Sampo Oyj:n osakkeen ja Mandatum Oyj:n osakkeen käypien arvojen suhde ei poikkea Sampo Oyj:lle jääneen ja Mandatum Oyj:lle siirretyn nettovarallisuuden suhteesta niin olennaisesti, että hankintamenon jakoperusteena tulisi käyttää osakkeiden käypien arvojen suhdetta. Näin ollen osakkeiden hankintamenojen laskennassa jakosuhteena käytetään elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c §:n 5 momentin mukaisesti jakautuvalle yhtiölle jääneen ja vastaanottavalle yhtiölle siirtyneen nettovarallisuuden suhdetta."
 
Oma perunkirjoitustapaus on parin vuoden takaa ja sen hoiti pankin lakimies. Todennäköisesti silloin on ollut verottajalta erilainen ohjeistus asiaan - tai sitten lakimies ei tiennyt tuosta ohjeistuksesta. Muistan varsin hyvin kun lakimies kysyi, oliko kyseessä tarkalleen ottaen lahja vai ennakkoperintö. Todettiin, että ennakkoperinnöksi tarkoitettu mutta lahjana annettu (isä oli lahjoittanut vuosittain rahaa pysyen juuri lahjaverotuksen rajan alapuolella). Tässä kohtaa tuli kysymys, onko lahjasta mitään kirjallisena ja kun ei ollut, merkittiin ennakkoperinnöksi. Ei ole nyt perukirjaa sähköisenä niin en pysty tarkistamaan, miten siellä tarkalleen lukee asiasta.
On toimittu oikein jos ymmärrän kirjoituksesi. 3 vuoden sisällä saadut lahjat katsotaan ennakkoperinnöksi ja ne ilmoitetaan perukirjaan.
 
Oma perunkirjoitustapaus on parin vuoden takaa ja sen hoiti pankin lakimies. Todennäköisesti silloin on ollut verottajalta erilainen ohjeistus asiaan - tai sitten lakimies ei tiennyt tuosta ohjeistuksesta. Muistan varsin hyvin kun lakimies kysyi, oliko kyseessä tarkalleen ottaen lahja vai ennakkoperintö. Todettiin, että ennakkoperinnöksi tarkoitettu mutta lahjana annettu (isä oli lahjoittanut vuosittain rahaa pysyen juuri lahjaverotuksen rajan alapuolella). Tässä kohtaa tuli kysymys, onko lahjasta mitään kirjallisena ja kun ei ollut, merkittiin ennakkoperinnöksi. Ei ole nyt perukirjaa sähköisenä niin en pysty tarkistamaan, miten siellä tarkalleen lukee asiasta.

Se, että lakimies ei ole ollut tehtäviensä tasalla, ei tarkoita sitä, että tuo olisi mennyt perunkirjoituksessa lahjana, vaikka se dokumentti lahjasta olisi ollutkin olemassa.
 
Nämä perunkirjoitus- ja perintöverokeskustelut yms ovat offtopicia tässä ketjussa. Keskittykää aiheessa pysymiseen, kiitos.
 
En nyt ihan ymmärrä tätä valitusta. Juu, Nordea näyttää toimivan huonosti (omaakin kokemusta löytyy), mutta mistä luulet niiden keksivän ostohinnat Talenom ja Easor demergerille jos verottajan ohjetta ei vielä ole?
En puhunut pelkästään tästä Easor-casesta vaan siitä, että Nordean järjestelmä on yleisesti ottaen kankea, koska ei pysty näitä yhtiötapahtumiin liittyviä muutoksia kirjaamaan asiakkaan puolesta. Esimerkiksi Nordnetissa ei koskaan vastaavia ongelmia. Ja onhan tämä Nordean sijoituspuoli nyt muutenkin jäljessä käyttöliittymältään.
 
En puhunut pelkästään tästä Easor-casesta vaan siitä, että Nordean järjestelmä on yleisesti ottaen kankea, koska ei pysty näitä yhtiötapahtumiin liittyviä muutoksia kirjaamaan asiakkaan puolesta. Esimerkiksi Nordnetissa ei koskaan vastaavia ongelmia. Ja onhan tämä Nordean sijoituspuoli nyt muutenkin jäljessä käyttöliittymältään.
Nordean Investor oli jonkinmoinen yritys parantaa, mutta taisi panostukset loppua siihen puoleen ja kuoppasivat koko hoidon. Tuo jäljellejäänyt Nordean verkkopankin sijoituspuoli on tosiaan aika surkea. En tiedä miten vertautuu muihin kotimaisiin pankkeihin, kun en ole muita pankkien omia käyttänyt, mutta kaikki on käytännössä Investoria huonommin. Edes dark modea ei tuosta härpöttimestä löydy ja koko salkun seuranta päivittyvillä kursseilla puuttuu. Näkymä on muutenkin tuollainen mallia mobiilikäyttäjän putki. Aktiivisia toimeksiantoja ei pysty enää editoimaan vaan kesken oleva peruuntuu, jos sitä muokkaa eli pitää maksaa kahdesta (tai useammasta), jos vaikka toimeksianto ei täyty kokonaan alkuperäisellä hinnalla. Arvopapereiden hinnoissa ei ole enää sentin osien tarkkuudet käytössä toimeksiannoissa. Jne. jne.
 
Metaa tankattu lisää 550$ hintaan...En tiedä onko tämän päivän ~7% laskussa taustalla tässä uutisessa mainitut oikeusjutut: Meta, Google lose US case over social media harm to kids

Samasta uutisesta:

chart.png


Vaikka olisi miten haitallista, niin en näe että käyttäjämäärät tuosta lähitulevaisuudessa laskisivat ja uskon, että mainokset tulevat printtaamaan rahaa jatkossakin:kahvi:
 
Sisko ja siskon mies ovat saaneet 7,5 kiloa. Aviomies ei ole saamassa perintöä. Eli siis jos vanhempi potkaisee tyhjää kolmen vuoden sisällä, niin miehelle annettu 7,5 kiloa tulkitaan lahjaksi ja siskolle annettu ennakkoperinnöksi?

Onpas hauska juttu. Kannattaa vissiin antaa rahoja naapurin Ranelle, niin ei pääse verottaja käsiksi.

Voisiko tuon vielä kiertää niin, että lahjoittaa 7,5 kiloa kaikille lapsille ja heidän puolisoille, mutta perintö menee lapsenlapsille? Vai pitääkö tässä muuttaa Ruotsiin Nallen perässä?
Nämä perunkirjoitus- ja perintöverokeskustelut yms ovat offtopicia tässä ketjussa. Keskittykää aiheessa pysymiseen, kiitos.
 
Onko Konecranesilla nyt jokin split menossa, kun tekoäly väittää, että ei ole. Jos yhdessä päivässä kurssi on muuttunut n. 88e > 28e niin olettaisin, että jotain on menossa. Hämmästyttävän huonosti on tiedotettu, jos näin on tapahtumassa.
 
Onko Konecranesilla nyt jokin split menossa, kun tekoäly väittää, että ei ole. Jos yhdessä päivässä kurssi on muuttunut n. 88e > 28e niin olettaisin, että jotain on menossa. Hämmästyttävän huonosti on tiedotettu, jos näin on tapahtumassa.

Kannattaa ehkä hetki vetää henkeä ja katsoa yrityksen omia sijoittajasivuja tällaisessa tapauksessa, tekoäly ei ole kaikesta perillä.

Ihan pörssitiedote on julkaistu tästä splitistä.
 
Kannattaa ehkä hetki vetää henkeä ja katsoa yrityksen omia sijoittajasivuja tällaisessa tapauksessa, tekoäly ei ole kaikesta perillä.

Ihan pörssitiedote on julkaistu tästä splitistä.
Vähän hämmentävää kyllä että jos yhtiökokous päätti että splitin täsmäytyspäivä on 30.3.2060 niin miten se jo nyt 27.3. näkyy :oops:

Mutta ilmeisesti tässä on kyse pankkipäivien + viikonlopun viiveestä.

Eli siis jos oikein ymmärsin, niin tänään tehdyt osakekaupat ei vielä näy Euroclearissa 30.3., kun jaetaan uusia osakkeita... eli niille, jotka eilen niitä pörssissä omistivat.
 
Hämmästyttävän huonosti on tiedotettu, jos näin on tapahtumassa

Mitä tää oikein tarkoittaa? Missä ihmeessä muualla tämä olisi pitänyt sun mielestä tiedottaa, jos yhtiön virallinen yhtiökokouskutsu ei riitä? Lisäksi yhtiökokouksen päätöksistä on oma tiedotteensa:

 
Vähän hämmentävää kyllä että jos yhtiökokous päätti että splitin täsmäytyspäivä on 30.3.2060 niin miten se jo nyt 27.3. näkyy :oops:

Koska T+2. Jos haluaa olla omistaja täsmäytyspäivänä, pitää ostaa osakkeet 2 pörssipäivää aiemmin. Eli eilen.

Mustakin on typerää että koko täsmäytyspäivä esiintyy tiedotteissa kun voisi puhua irtoamispäivistä ja muista relevanteista jolloin kenenkään ei tarvitsisi miettiä selvitysaikoja. Mutta tuo on se syy. Jos tänään ostaa, niin ei ole enää oikeutettu osinkoon tai splittiin.
 
ZIM:iltä tuli osinkkot tänään ja tuota tullut pikkuisen lisäiltyä matkan varrella kun ostotarjous sisässä 35 USD kurssiin (nyt kurssi alta 27 USD). Odottaa Israelin viranomaishyväxyntää ym. eli toteutunee vuoden vaihteen tienoilla, jos niixeen tulee. Itse betsaan tuon puolesta ja lisäilen varmaan matkan varrella vielä. Jos ei toteudu, niin osinkkojahan tuo kuitenkin hyvin on perinteisesti maxanut.

Mutta noista osinkkoista pitäisi hakea Israelista takaisin liikaa verotettuja (kun verosopimus tuonne Suomella on), onko kokemuxia kuinka tuo on käytännössä sujunut? ChatGPT:n avustuxella tuo vaikuttaisi olevan suht helppo nakki. Nyt pistetty verottajalle asuinpaikkatodistustilaus menemään, kestänee kait jonkun aikaa tuokin. 2-10 saNppakalia putelia kai tuosta voisi periaatteessa saada rahnaa ta8.
 
Hei, ajattelin nostaa ja sijoittaa ~ 14k€ opintolainaa (4v aikana), syksyllä jo aloitin opinnot ja tuo on maksimisumma mistä voisin saada 40% hyvityksen. Kannattaako tuo minkälaisissa könteissä nostaa ja sijoittaa? Kela ja pankki tarjoaisi, että voisin nyt jo ottaa 7650€ (eli koko lukuvuoden summan) mutta mietityttää, että kannattaako jo nyt ottaa puolet summasta ja sijoittaa kaikki mahd. nopeasti vai pienimmissä erissä pitkin kouluvuosia? Korko on Euribor 12kk, joka ilmeisesti alkaisi ensimmäisestä nostoerästä, joka on nyt aika korkealla. Toki jos nyt sijoittaisi mahd. nopeasti, niin ehtisivät kasvaa vielä enemmän rahastoissa, mutta toki sitten korko jo ottaa nostettuun lainaan.

Tarkoituksena sijoittaa indeksirahastoon (OP:ssa omistaja-asiakas) pitkäksi ajaksi (eli ei nostaa heti opiskeluiden päätyttyä)
 
Hei, ajattelin nostaa ja sijoittaa ~ 14k€ opintolainaa (4v aikana), syksyllä jo aloitin opinnot ja tuo on maksimisumma mistä voisin saada 40% hyvityksen. Kannattaako tuo minkälaisissa könteissä nostaa ja sijoittaa? Kela ja pankki tarjoaisi, että voisin nyt jo ottaa 7650€ (eli koko lukuvuoden summan) mutta mietityttää, että kannattaako jo nyt ottaa puolet summasta ja sijoittaa kaikki mahd. nopeasti vai pienimmissä erissä pitkin kouluvuosia? Korko on Euribor 12kk, joka ilmeisesti alkaisi ensimmäisestä nostoerästä, joka on nyt aika korkealla. Toki jos nyt sijoittaisi mahd. nopeasti, niin ehtisivät kasvaa vielä enemmän rahastoissa, mutta toki sitten korko jo ottaa nostettuun lainaan.

Tarkoituksena sijoittaa indeksirahastoon (OP:ssa omistaja-asiakas) pitkäksi ajaksi (eli ei nostaa heti opiskeluiden päätyttyä)
Onko mitenkään mahdollista saada laina lyhyemmällä korolla, esim. euribor 3kk? Tyypillisesti siinä säästää hieman rahaa 12kk korkoon verrattuna, ja juuri nyt ero on aikamoinen.

Nyt on selvästi parempi hetki ostaa rahastoja kuin pari kuukautta sitten, mutta kukaan ei tiedä varmaksi, olisiko vaikkapa kuukauden päästä vieläkin halvempaa... Itse tyypillisesti suosin ajallista hajauttamista, mutta tuollainen 7 ja puoli tonnia on vielä sen verran kohtuullinen summa, että voi sen kerrallakin iskeä sisään.

Omien opiskeluvuosieni suurin virhe oli nimenomaan se, etten ottanut ollenkaan lainaa, enkä siten sijoittanut summaa voittoa poikimaan. Kuten monella muulla, perhetausta kannusti säästämistä, ei sijoittamista, ja valaistuminen iski vasta hiukan jälkijunassa.
 
Onko mitenkään mahdollista saada laina lyhyemmällä korolla, esim. euribor 3kk? Tyypillisesti siinä säästää hieman rahaa 12kk korkoon verrattuna, ja juuri nyt ero on aikamoinen.

Nyt on selvästi parempi hetki ostaa rahastoja kuin pari kuukautta sitten, mutta kukaan ei tiedä varmaksi, olisiko vaikkapa kuukauden päästä vieläkin halvempaa... Itse tyypillisesti suosin ajallista hajauttamista, mutta tuollainen 7 ja puoli tonnia on vielä sen verran kohtuullinen summa, että voi sen kerrallakin iskeä sisään.

Omien opiskeluvuosieni suurin virhe oli nimenomaan se, etten ottanut ollenkaan lainaa, enkä siten sijoittanut summaa voittoa poikimaan. Kuten monella muulla, perhetausta kannusti säästämistä, ei sijoittamista, ja valaistuminen iski vasta hiukan jälkijunassa.

Muistaakseni laskin, että OP:lta opintolaina Euribor 12kk:lla tulisi vähän halvemmaksi tai lähes saman hintaiseksi kuin esim. S-Pankilta Euribor 3kk, kun huomioidaan OP-bonukset ja ettei omistaja-asiakkaana ole nostoista maksuja. Tosin en muista enää tarkkoja summia mitä laskin ja Euribor 12kk ei ollut silloin näin korkealla. OP on jo minulle myöntänyt lainan, tosin senttiäkään en ole vielä nostanut, niin voinko edes tässä tilanteessa hakea esim. S-Pankilta enää lainaa ja nostaakin sieltä kaiken? Täytyisi rahat vain siirtää S-Pankilta OP:n tilille.

Mietin, jos nyt nostan tuon 7650€ ja ensi vuonna loput, niin saan jo 2v sisällä tuon 14k€ sijoitettua. Takaisinmaksu alkaisi sitten vasta myöhemmin, kun opinnotkin kestävät minulla vielä tämän jälkeen. Koitan itsekin näitä omatoimisesti ymmärtää ja miettiä, sillä perhetaustastani tulee samat asiat kuin sinulla.
 
Muistaakseni laskin, että OP:lta opintolaina Euribor 12kk:lla tulisi vähän halvemmaksi tai lähes saman hintaiseksi kuin esim. S-Pankilta Euribor 3kk, kun huomioidaan OP-bonukset ja ettei omistaja-asiakkaana ole nostoista maksuja. Tosin en muista enää tarkkoja summia mitä laskin ja Euribor 12kk ei ollut silloin näin korkealla. OP on jo minulle myöntänyt lainan, tosin senttiäkään en ole vielä nostanut, niin voinko edes tässä tilanteessa hakea esim. S-Pankilta enää lainaa ja nostaakin sieltä kaiken? Täytyisi rahat vain siirtää S-Pankilta OP:n tilille.

Mietin, jos nyt nostan tuon 7650€ ja ensi vuonna loput, niin saan jo 2v sisällä tuon 14k€ sijoitettua. Takaisinmaksu alkaisi sitten vasta myöhemmin, kun opinnotkin kestävät minulla vielä tämän jälkeen. Koitan itsekin näitä omatoimisesti ymmärtää ja miettiä, sillä perhetaustastani tulee samat asiat kuin sinulla.
Eli OP ei siis lyhyempään viitekorkoon taivu? Ja onko OP vasta tehnyt lainatarjouksen, vai oletko allekirjoittanut varsinaisen lainasopimuksen (yleensä hoituu verkkopankkitunnuksilla)?

Hyvin hankala arvioida, kuinka pitkään tämä poikkeuksellisen selvä ero euribor 3kk:n hyväksi mahdollisesti jatkuu. Mutta jos S-Pankki vaikutti alkuperäisessäkin arviossasi olevan käytännössä tasoissa, harkitsisin vakavasti pankin vaihtamista.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
305 339
Viestejä
5 173 323
Jäsenet
82 656
Uusin jäsen
valleyg

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom