Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Tosi helppoa. Yhtä helppoa kun oli vaikka vuosi sitten. Palkkapäivänä siirtää rahat Nordnettiin ja aina 5.pv kuukausisäästöllä se ostaa automaattisesti yhtä etf:ää.
Eikös sitä voi muutamankin ETF valita kuukausisäästöön samalla hinnalla vai ottaako Nordnet sitten noista jokaisesta erikseen siivunsa?
 
Kursseja tuijotellessa voi kuunnella options ammattilaisten näkemystä (4 päivän takaa, jolloin tämä alkoi). Heidän näkemys on se, että Iranin aiheuttama merkittävä epäselvyys estää ostamasta call optionseja. Ne olisivat lähes ilmaisia, mutta silti kaikki ovat ostaneet putteja.

(ei mitään tubetauhkaan, hyvä presentaatio ja selkeä argumentaatio vaikeasta aiheesta)
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=bwSaqCeTpLE


Iranin epäselvyyden takia ja 30.3 tulevien options erääntymisten takia on olemassa merkittävä riski, että putit ketjutetaan eikä lunasteta. Myöskin putit tulevat olemaan kalliita.

Siitä tulee seuraamaan iso paine alaspäin. Tietenkin kuun lopussa Hormuzin tilanteen jatkuminen olisi jo itsessään tilanne jossa voidaan ruveta pukemaan trumpettilahkeita jalkaan. Miten osuvasti nimetyt housut!
 
Viimeksi muokattu:
Maksumuurin takana, olisko jotain lopputulosta?

Helsingin Sanomat vertaili indeksirahastojen kuluja ja voittajaksi nousi OP, kun huomioidaan omistaja-asiakkaan bonukset.

Indeksisijoittamisen uranuurtaja Seligson jäi vertailussa hännille korkeimpien hallinnointikulujen takia.

Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava suosittelee maailma-indeksiä, vaikka Yhdysvaltain painoarvo on kasvanut 65–70 prosenttiin maailman osakemarkkinoista.

IMG_2450.jpeg
 
Minulla oli muutaman kuukauden tilaus Kauppalehteen ja minusta siellä on käsitelty sijoittamista todella hyvin. On ollut joskus muitakin lehtiä, kuten Arvopaperi ja Talouselämä, mutta nuo jäivät melko usein lukematta. Kauppalehdessä ongelmana on korkea kuukausihinta, taisi olla olla 39,90e / kuukausi. Ensimmäinen kuukausi on todella halpa, ellei ilmainen, joten sijoittamisesta kiinnostuneille tämä lehti on mielestäni ainakin alkuun ehdottomasti tutustumisen arvoinen.
Kauppalehti tulee työpaikan piikkiin ja sitä tulee seurattua. Eipä siellä mitään kovin mullistavaa ole, enkä osakepoimintaa juurikaan harrasta.

Nordnetin ilmainen Suomi-indeksi ainakin on ollut melko tasainen tuottaja ilman mitään kuluja. Suomessa iso osinkotuotto vähän hämää, jos kurssinousuja ja -laskuja pelkästään tuijottaa.
 
Kerro nyt vähän mistä tuossa puhutaan. Joku tiivistelmä tai muutama mielestäsi kiinnostava asia. YouTubessa on 10 miljoonaa ihan kiinnostavaa nopeatempoista haastattelua tämän lisäksi.
Videon otsikko kertoo aika oleellisen. Mitä tuo ukkeli on oppinut 40+ vuoden aikana treidaamisesta? Miten pitkään meni päästä voitolliseksi, miten isoja voittoja/tappioita on tullut, mitä neuvoja antaisi aloittaville, mistä kannattaa ottaa oppia, mitä asioita pitäisi varoa, minkälaiset osakkeet ovat parhaita, miten ne parhaat löytää, seuraako hän teknisiä asioita vai fundamentteja jne.
 
Kun on jo indeksisäästänyt pitkään, olisiko järkeä ottaa EUNL:n rinnalle jokin toinen mutta vastaava ETF, johon laittaa FIFO-säännön verovaikutusten lieventämiseksi varallisuutta esim. perintöveron maksua varten?

Olisiko tähän jokin muu konsti, kuten vaikka uusi arvo-osuustili parin vuoden välein?
 
Kun on jo indeksisäästänyt pitkään, olisiko järkeä ottaa EUNL:n rinnalle jokin toinen mutta vastaava ETF, johon laittaa FIFO-säännön verovaikutusten lieventämiseksi varallisuutta esim. perintöveron maksua varten?

Olisiko tähän jokin muu konsti, kuten vaikka uusi arvo-osuustili parin vuoden välein?

Ulkomuistista sanon, että FIFOa sovelletaan arvo-osuustilikohtaisesti. Nopealla googlauksella näin on.


"Verotuskäytännössä FIFO-periaatteen mukaisesta luovutusjärjestyksestä ei ole poikettu sillä perusteella, että verovelvollinen on ilmoittanut hänen tarkoituksensa olleen luovuttaa tietyt arvo-osuudet. Jos verovelvollinen on hankkinut saman yhtiön samoja arvo-osuuksia eri arvo-osuustileilleen, hän on kuitenkin voinut osoittaa luovuttaneensa tietyllä tilillä olleita arvo-osuuksia. FIFO-periaatetta sovelletaan siis arvo-osuustilikohtaisesti."

 
Kun on jo indeksisäästänyt pitkään, olisiko järkeä ottaa EUNL:n rinnalle jokin toinen mutta vastaava ETF, johon laittaa FIFO-säännön verovaikutusten lieventämiseksi varallisuutta esim. perintöveron maksua varten?

Olisiko tähän jokin muu konsti, kuten vaikka uusi arvo-osuustili parin vuoden välein?

Kyllä se on järkevää verotuksen näkökulmasta. Veroissa voi säästää ihan merkittästikin jos saa pilkottua omistukset sopivasti joko eri AO-tileille tai eri ETF:iin.

Toihan on vähän absurdia, että voit avata vaikka jokaikiselle erälle oman AOT:n ja sillä optimoida veroja ja poiketa FIFOsta. Mutta vuonna 2026 et voisi erotella eriä sen yhden tilin sisällä. On ikävää että tuollaista kikkailua pitäisi harrastaa vero-optimointiin. Itse en kyllä ole useita tilejä avannut paitsi eri välittäjille. Sen verran paljon eri omistuksia että se helpottaa vero-optimointia jos tarvitsee äkkiä rahulia.
 
Kyllä se on järkevää verotuksen näkökulmasta. Veroissa voi säästää ihan merkittästikin jos saa pilkottua omistukset sopivasti joko eri AO-tileille tai eri ETF:iin.
Voisko joku selittää miten tämä toimii. Ja mikä on saavutettu hyöty.
 
Voisko joku selittää miten tämä toimii. Ja mikä on saavutettu hyöty.

Jos vain yksi AO-tili ja ostat osaketta ensin 1 euron kurssilla ja sitten 10e kurssilla, ja kurssi nousee vielä 12 euroon ja sitten haluatkin myydä koska tarvitse rahulia kaljaan, on pakko myydä nuo 1e:lla ostetut ensin ja maksaa iso luovutusvoittovero koska kurssi noussut 1 -> 12 euroa.

Jos ostit 1 euron osakkeet omalle AO-tilille ja 10e osakkeet toiselle, voitkin myydä nuo 10e ostetut, jolloin maksat veroa vain 2e per osake luovutusvoitosta.

Eli usealla AOT:llä voit kohdistaa myynnit helpommin haluamaasi erään. AOT:n sisällä noudatetaan aina FIFOa. Mutta AOT:n saa valita.
 
Mutta samassa pankissa ei voi olla kahta AOT:tia ?

Riippuu varmaan pankista, mutta esim. Nordnetissä voi avata vaikka kuinka monta.

Arvo-osuustilien (AOT) määrää ei ole rajoitettu, eli niitä saa olla Nordnetissä ja muissa pankeissa miten monta vain.

 
En kyllä ymmärrä tuota ostoerillä kikkailua. Onko siinä pointtina viivyttää verojen maksua myöhemmäksi vai mitä ihmettä sillä yritetään saavuttaa?
 
En kyllä ymmärrä tuota ostoerillä kikkailua. Onko siinä pointtina viivyttää verojen maksua myöhemmäksi vai mitä ihmettä sillä yritetään saavuttaa?
Siirtää myöhemmäksi ja/tai pienentää veroja. Jos tarvitsee myydä vain osa, niin voi myydä ne jotka ostettu korkeammalla hinnalla ja maksaa vähemmän veroja (ja saa enemmän rahaa käteen). Paremmin tuottaneet ostoerät, kun jää AOT:lle, niin näihin voi vaikka myöhemmin vielä hyödyntää hankintameno-olettamaa ja säästää myös veron määrässä.
Mutta samassa pankissa ei voi olla kahta AOT:tia ?
Voi olla. OP:lla ei ainakaan jossain välissä pystynyt verkkopankista avaamaan useampaa, mutta aspan kautta silloinkin onnistui.
 
Onko siinä pointtina viivyttää verojen maksua myöhemmäksi

Tämähän se. Verojenmaksu kannattaa aina viivästyttää jos mahdollista. Saat tuoton pääomalle + verovelalle. Ero voi olla ihan merkittävä kun sijoitusaika on kymmeniä vuosia. Tästä syystä kasvuosuudet ja -ETF:t ovat niin hyvä vaihtoehto.
 
Tämähän se. Verojenmaksu kannattaa aina viivästyttää jos mahdollista. Saat tuoton pääomalle + verovelalle. Ero voi olla ihan merkittävä kun sijoitusaika on kymmeniä vuosia. Tästä syystä kasvuosuudet ja -ETF:t ovat niin hyvä vaihtoehto.
Kannattaa myös muistaa että ostohinnat nollautuu jos jätät perinnöksi, siitä on iso veroetu perillisille.
 
Eli ymmärsinkö oiken. Kannattaa siis melkein olla kaksi AOT:tä jos toiselle on tarkoitus jemmata rahaa pitikällä tähtäimellä, jolloin pääsee myös kenties hyödyntämään hankintameno-olettamaa. Ja toinen AOT lyhyemmän aikavälin sijoituksia varten, jolta tullaan kenties nostamaan pääomaa pois jossain vaiheessa tarpeiden mukaan.

Kannattaa myös muistaa että ostohinnat nollautuu jos jätät perinnöksi, siitä on iso veroetu perillisille.
Mitäs tämä tarkoittaa käytännössä ?
 
Kannattaa myös muistaa että ostohinnat nollautuu jos jätät perinnöksi, siitä on iso veroetu perillisille.

Perintövero toki tulee maksettavaksi, jonka jälkeen perilliset käyttää kuolinpäivän kurssia ostohintana. En sanoisi tätä "nollautumiseksi"
10 vuoden HMO:lla myydessä maksimivero ja rintaperillisen perintövero on aika lähellä toisiaan (tuskin vahinko).
 
Eli ymmärsinkö oiken.

Ymmärsit. Jos ensin säästää kasvuosuuksiin ensin 10 vuotta ja sen jälkeen alkaa myydä niitä kulutukseen, kannattaisi myynnit aloittaa viimeisista ostoeristä joissa vähiten realisoitumatonta voittoa. Käytännössä täytyy pitää samaa lajia olevat eri arvo-osuustileillä. Säästökohteen vaihtaminen eri tuotteeseen sopivin väliajoin ajaa suunnilleen saman asian.
 
Helsingin Sanomat vertaili indeksirahastojen kuluja ja voittajaksi nousi OP, kun huomioidaan omistaja-asiakkaan bonukset.

Indeksisijoittamisen uranuurtaja Seligson jäi vertailussa hännille korkeimpien hallinnointikulujen takia.

Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava suosittelee maailma-indeksiä, vaikka Yhdysvaltain painoarvo on kasvanut 65–70 prosenttiin maailman osakemarkkinoista.

IMG_2450.jpeg
Ei kyllä mairittele seligsonia tämä. Itselläni siellä valtaosa sijoituksista, pääosa global brands/global pharma/phoebus, mutta indeksejä myös. Täytynee alkaa OP;n suuntaan tähyilemään.
 
Selvyyden vuoksi, kun perintövero on tässä mainittu kahdesta eri näkökulmasta: oma kysymykseni liittyi sijoittajan itsensä saamaan perintöön. Eli mietin sellaista tilannetta, jossa on pakko laittaa omaa salkkua lihoiksi kun vastaanottaa ei-likvidin perinnön ja siten joutuu perintöveron maksamaan varallisuudesta, joka ei ole osa perintöä.
 
Riippuu varmaan pankista, mutta esim. Nordnetissä voi avata vaikka kuinka monta.




Ajaako saman asian, jos vaikka vuonna 2026 sijoittaa yhteen ETF:ään ja seuraavana vuonna 2027 toiseen lähes vastaavaan ETF:ään ja 2028 taas seuraavaan...? Noin, niinkuin karkeasti ajateltuna/hahmoteltuna, jos edelleen käyttää vain yhtä AOT:tä?

Esim. nyt noita koko maailmaan sijoittavia ETF:iä on kyllä kuukausisäästöön saatavana vaikka kuinka paljon.
 
Ajaako saman asian, jos vaikka vuonna 2026 sijoittaa yhteen ETF:ään ja seuraavana vuonna 2027 toiseen lähes vastaavaan ETF:ään ja 2028 taas seuraavaan...? Noin, niinkuin karkeasti ajateltuna/hahmoteltuna, jos edelleen käyttää vain yhtä AOT:tä?

Joo, ajaa saman asian. Niiden arvot kulkevat aika lailla samaa rataa, mutta koska ovat eri instrumentteja, voi myynnin kohdistaa haluamaansa instrumenttiin. Kömpelöksi on verosuunnittelu tehty. Muttei mahdottomaksi.
 
Näen, että arvo-osuustilien määrällä kikkailu ei ole niin varma keino kuin ETF:n vaihtaminen toiseen mutta vastaavaan. Ensin mainittu on helpommin tukittavissa oleva porsaanreikä. Voi olla, että verotus muuttuu tulevaisuudessa tältä osin.

Sen sijaan en usko, että kahta erilaista sijoitusinstrumenttia tullaan verotusmielessä koskaan tulkitsemaan samoiksi. Sittenhän pitäisi määrittää jokin raja, milloin ne ovat riittävän erilaiset.
 
OP:lla ei ainakaan jossain välissä pystynyt verkkopankista avaamaan useampaa, mutta aspan kautta silloinkin onnistui.
Ryhdyin heti tuumasta toimeen ja näinhän se oli. Itsepalveluna ei pysty toista AOT:a avaamaan OP:ssä , mutta chatin kautta avaavat sen saman tien. Nyt täytyy hieman pähkäillä miten sen toisen salkun rakentaisi.
 
Ei kyllä mairittele seligsonia tämä. Itselläni siellä valtaosa sijoituksista, pääosa global brands/global pharma/phoebus, mutta indeksejä myös. Täytynee alkaa OP;n suuntaan tähyilemään.

Tässähän vertailtiin nimenomaan vain omia rahastoja.
Itse suosisin ETF:iä niiden ketteryyden ostojen ja myyntien suhteen. Ja on niissä mahdollista vielä säästää tuohon OP hallinnointipalkkioon verrattuna.
Hyvää noissa rahastoissa on se säästettävän rahasumman joustavuus, esim tasa 50€.
 
Tuo FIFO on kyllä typerä. Periaatteessa kannattaisi siis joka kuukausi avata uusi tili kk säästö sopimusta varten. Sitten voisi halutessaan myydä vain sen erän minkä haluaa myydä. Toki tuossa tulee sitten 20 vuodessa jo 240 tiliä niin menee vähän hankalaksi.

Onkohan tässä katsottu että niin harva jaksaa avata satoja tilejä että ei ole tuohon puututtu?

Paras olisi toki jos saisi yhdeltä tililtä vapaasti valita mitä ostoeriä haluaa myydä niin ei tarvitsisi tehdä mitään tilikikkailuita.
 
Tuo FIFO on kyllä typerä. Periaatteessa kannattaisi siis joka kuukausi avata uusi tili kk säästö sopimusta varten. Sitten voisi halutessaan myydä vain sen erän minkä haluaa myydä. Toki tuossa tulee sitten 20 vuodessa jo 240 tiliä niin menee vähän hankalaksi.

Onkohan tässä katsottu että niin harva jaksaa avata satoja tilejä että ei ole tuohon puututtu?

Paras olisi toki jos saisi yhdeltä tililtä vapaasti valita mitä ostoeriä haluaa myydä niin ei tarvitsisi tehdä mitään tilikikkailuita.
Lukematta ketjun alkua tästä viestistä tulee heti mieleen, että korkoa korolle -efekti jää hyödyntämättä.
 
Optimointiin hankintameno-olettama ja 10v+ holdaus? Jos on massiivisesti voitolla tämä tekee myynneistä siedettävää.

Jos on todella paljon voitolla, haluaa minimoida verot ja on ns. aikaa niin muutto sveitsiin. Hoidetaan suomessa rajallisesti verovelvollinen status kuntoon ja myynnit 0% pääomaverolla. Sitä voi miettiä paljonko pitäisi olla voitolla että useamman vuoden sveitsiprojektiin jaksaa lähteä. Toki voi olla, että sveitsi tms. muuttuu huonoksi arvaksi jos/kun suomeen säädetään maastamuuttovero.
 
Se hankintameno-olettama kannattaa huomioida tuota salkkurakennetta ja tulevaisuuden myyntejä huomioidessa.

Kannattaako myydä uusinta erää, jossa on vähiten arvonnousua vai vanhinta erää jossa olisi eniten arvonnousua mutta voi käyttää HMO:ta.

Jos myynti tapahtuu joka tapauksessa HMO:n puitteissa niin erillisten tilien perustaminen ei ole tarpeen.
 
Viimeksi muokattu:
Tämähän se. Verojenmaksu kannattaa aina viivästyttää jos mahdollista. Saat tuoton pääomalle + verovelalle. Ero voi olla ihan merkittävä kun sijoitusaika on kymmeniä vuosia. Tästä syystä kasvuosuudet ja -ETF:t ovat niin hyvä vaihtoehto.
Ja jos onnistuu viivästyttämään verojen maksua hautaan asti niin perinnön saajat säästävät huimasti kun verot jäävät kokonaan maksamatta, pois lukien tietysti perintövero.
 
Ja jos onnistuu viivästyttämään verojen maksua hautaan asti niin perinnön saajat säästävät huimasti kun verot jäävät kokonaan maksamatta, pois lukien tietysti perintövero.
Isommilla omistuksilla lahjoittaminen ennen hautaa tulee halvemmaksi ja ostohinta resetoituu samalla lailla.

Edit: Tämä on tosin kai semmoinen pro-tip, kun vaatii kohtuu ison salkun haudan partaalla :) Tietty pienemmillä määrillä voi kikkailla lahjaveron 3 vuoden säännön puitteissa. Ostohinta siinäkin resetoituu.
 
Kivasti tuli tässä itselle uutta tietoa. Osinkosijoittajana en paljon kyllä myy kuin täysiä floppeja tai ihan ufona nousseita mutta hyvä tietää nämäkin. Vanhimmat holdaukset ovat jo 10 vuoden hm-olettaman piirissä ja sehän sitten kannattaa kun nousua on monessa yli 100%.
 
Riippuu varmaan pankista, mutta esim. Nordnetissä voi avata vaikka kuinka monta.



Nordnetin ohjeet ja käytäntö menee ristiin. Maksimi on 5 AOT:ä Nordnetissä.

1774449275969.png
 
Mutta samassa pankissa ei voi olla kahta AOT:tia ?

Voi olla. OP:lla ei ainakaan jossain välissä pystynyt verkkopankista avaamaan useampaa, mutta aspan kautta silloinkin onnistui.
Hmm, mulla OPssa varmaan 7 eri AO tiliä ja viimeksi syksyllä taisin moisen avata ilman aspaa.
Nordeassa taitaa olla 4, ja nekin ihan itse avattu ilman aspaa.

Vähä rhkä liikaakin tilejä, mutta jokainen avattu aina "hyvästä syystä" :D
 
Ärsyttääkö muita Nordean verkkopankin "Tietoja puuttuu. Muokkaa tapahtumia, joista puuttuu tietoja." -toimintalogiikka esim. splittien yhteydessä? Pankki siis odottaa, että asiakas käy proaktiivisesti täyttämässä hankintahintoja, mutta jännästi esimerkiksi Nordnet kyllä kykenee nämä tiedot automaattisesti lisäämään. Alkaa olla salkussa jo aika monta lappua, johon näitä tietoja pitäisi täydennellä käsin, eikä prosessi edes ole kovin selkeä. Nyt uusimpana esim. Talenomin demergeristä salkkuun ilmestynyt "Easor Oyj". Mitä tällaiseen edes pitäisi laittaa hankintahinnaksi, kun en ole lappua varsinaisesti ostanut ensinkään?

Ja olenkö ymmärtänyt oikein, että nuo itse syötetyt tiedot ovat joka tapauksessa vain kosmeettisia salkun arvonkehityksen laskentaan tarkoitettuja, eikä niitä kuitenkaan luovuteta verottajalle missään yhteydessä? Ja joutuuko tällaisten lappujen myynnin yhteydessä sitten tekemään itse jotain manuaalisia lisäselvityksiä verottajalle, kun normaalitilanteessahan Nordea antaa tiedot suoraan verottajalle? Mulle on aivan se ja sama näyttääkö salkun tuottolaskuri oikein, mutta ei yhtään nappaisi tehdä mitään manuaalisia selvityksiä vuosien takaisista ostoksista verottajalle. Ennemmin siirryn täysin Nordnetin käyttäjäksi, jos hoitavat asian paremmin.
 
Ärsyttääkö muita Nordean verkkopankin "Tietoja puuttuu. Muokkaa tapahtumia, joista puuttuu tietoja." -toimintalogiikka esim. splittien yhteydessä? Pankki siis odottaa, että asiakas käy proaktiivisesti täyttämässä hankintahintoja, mutta jännästi esimerkiksi Nordnet kyllä kykenee nämä tiedot automaattisesti lisäämään. Alkaa olla salkussa jo aika monta lappua, johon näitä tietoja pitäisi täydennellä käsin, eikä prosessi edes ole kovin selkeä. Nyt uusimpana esim. Talenomin demergeristä salkkuun ilmestynyt "Easor Oyj". Mitä tällaiseen edes pitäisi laittaa hankintahinnaksi, kun en ole lappua varsinaisesti ostanut ensinkään?

Ja olenkö ymmärtänyt oikein, että nuo itse syötetyt tiedot ovat joka tapauksessa vain kosmeettisia salkun arvonkehityksen laskentaan tarkoitettuja, eikä niitä kuitenkaan luovuteta verottajalle missään yhteydessä? Ja joutuuko tällaisten lappujen myynnin yhteydessä sitten tekemään itse jotain manuaalisia lisäselvityksiä verottajalle, kun normaalitilanteessahan Nordea antaa tiedot suoraan verottajalle? Mulle on aivan se ja sama näyttääkö salkun tuottolaskuri oikein, mutta ei yhtään nappaisi tehdä mitään manuaalisia selvityksiä vuosien takaisista ostoksista verottajalle. Ennemmin siirryn täysin Nordnetin käyttäjäksi, jos hoitavat asian paremmin.
Tästä Talenom keissistä tulee jossain kohtaa verottajan syventävä vero-ohje joka määrää hankintahintojen suhteet. Eipä Nordeakaan niitä voi tietää ennen tuota. Tässä esimerkiksi vastaava Mandatumista: Sampo Oyj:n osittaisjakautumisessa syntyneen Mandatum Oyj:n ja Sampo Oyj:n osakkeiden hankintamenon määrittäminen verotuksessa

Näin se tosiaan taisi olla, että itse syötetyt tiedot ei ui. Itse todennut helpoimmaksi ylläpitää osto-ja myyntitapahtumia Excelissä, niin sieltä on sitten helppo tarkistaa hankintahinnat tarvittaessa. Eihän noista mitään sen kummempia selvityksiä tarvitse tehdä, kunhan täyttää ostohinnat veroilmoitukseen. Ilmoitus kyllä osaa ihan fiksusti näyttää ne myyntirivit joista hankintahinta puuttuu.

Hyvä vinkki yllä tuo useamman AOT:n kuvio. Itselläkin alkaa olla NN:ssä sen verran pitkältä ajalta ETF:iä, että pitipä siirtää kuukausisäästö toiselle AOT:lle joka olikin jo valmiiksi auki. Mahdollistaa myös tarvittaessa sen, että vanhalta AOT:lta nostaa kaupankäyntiluottoa ja käyttää sitä toisen tilin kk-säästämiseen (muutenhan kaupankäyntiluotolla ei voi tehdä kk-säästämistä).
 
Ärsyttääkö muita Nordean verkkopankin "Tietoja puuttuu. Muokkaa tapahtumia, joista puuttuu tietoja." -toimintalogiikka esim. splittien yhteydessä? Pankki siis odottaa, että asiakas käy proaktiivisesti täyttämässä hankintahintoja, mutta jännästi esimerkiksi Nordnet kyllä kykenee nämä tiedot automaattisesti lisäämään. Alkaa olla salkussa jo aika monta lappua, johon näitä tietoja pitäisi täydennellä käsin, eikä prosessi edes ole kovin selkeä. Nyt uusimpana esim. Talenomin demergeristä salkkuun ilmestynyt "Easor Oyj". Mitä tällaiseen edes pitäisi laittaa hankintahinnaksi, kun en ole lappua varsinaisesti ostanut ensinkään?

Ja olenkö ymmärtänyt oikein, että nuo itse syötetyt tiedot ovat joka tapauksessa vain kosmeettisia salkun arvonkehityksen laskentaan tarkoitettuja, eikä niitä kuitenkaan luovuteta verottajalle missään yhteydessä? Ja joutuuko tällaisten lappujen myynnin yhteydessä sitten tekemään itse jotain manuaalisia lisäselvityksiä verottajalle, kun normaalitilanteessahan Nordea antaa tiedot suoraan verottajalle? Mulle on aivan se ja sama näyttääkö salkun tuottolaskuri oikein, mutta ei yhtään nappaisi tehdä mitään manuaalisia selvityksiä vuosien takaisista ostoksista verottajalle. Ennemmin siirryn täysin Nordnetin käyttäjäksi, jos hoitavat asian paremmin.
Jep, ärsyttävää on. Itse pitää tosiaan selvittää nuo hankintahinnat tuollaisten muutosten yhteydessä ja syöttää Nordean systeemiin. Ja nuo menevät vain siihen omaan näkymään käyttöön. Nordea laskee omalta osaltaan nuo vasta pakon edessä eli myynnin jälkeen verottajalle ilmoitettavissa tiedoissa.

=> Nordea toimittaa yhtiötapahtumien yhteydessä muuttuneiden tai syntyneiden hankintahintojen osalta oikeat tiedot verottajalle (ja vain verottajalle). Juuri tuli taas todettua tuoreessa esitäytetyssä veroilmoituksessa, että tiedot olivat ilmestyneet. Tosin itsekin olin nuo jo laskenut, että jotain vasten pystyy tarkistamaan onko Nordea toimittanut oikeat tiedot :)
 
Viimeksi muokattu:
Tuo Nordean "tietoja puuttuu" taitaa vaikuttaa muuten joihinkin Nordean sivuilta saataviin raportteihinkin. Tai itse kun kerran ihmettelin mitä raportteja on tarjolla niin muistaakseni se kyllä rapskan antaa mutta siinä luki että ei voi tehdä raporttia koska tietoja puuttuu. Paska systeemi kun yhden kohteen tietojen vajavaisuus estää koko raportin generoitumisen.
 
Tuo Nordean "tietoja puuttuu" taitaa vaikuttaa muuten joihinkin Nordean sivuilta saataviin raportteihinkin. Tai itse kun kerran ihmettelin mitä raportteja on tarjolla niin muistaakseni se kyllä rapskan antaa mutta siinä luki että ei voi tehdä raporttia koska tietoja puuttuu. Paska systeemi kun yhden kohteen tietojen vajavaisuus estää koko raportin generoitumisen.
Jep, rapsat on tuosta syystä rikki lukuunottamatta niitä viralllisia vuodenloppu-rapsoja, jotka ovat sitä samaa dataa, mikä menee verottajallekin.
 
Vielä tuohon aiempaan keskusteluun, että perinnönsaajat eivät maksa kuin perintöveron. Ainakin Nordnetin ohjeissa lukee, että rahastoja ei voi siirtää toiselle tilille, vaan ne pitää myydä lopetuksen yhteydessä. Ymmärrän tämän siis niin, että rahastoja ei voi perilliset saada ja kuolinpesän on myytävä rahastot, ja niistä maksetaan tällöin varmaan vero? Sen lisäksi niistä on maksettu perintöverokin. Tuntuu tuplaverotukselta, mutta virallinen vastaus lienee että ehei eipäs ole, kun kyseessä on eri verolajit.

Osakkeet ja ETF:t voi siirtää perillisen tileille.
 
En tiedä, pitävätkö Nordnetin ohjeet paikkaansa, mutta vaikka pesän pitäisikin myydä rahastot, luovutusvoittovero maksetaan vain kuoleman ja myynnin jälkeisestä arvonnoususta. Perintöveron kanssa päällekkäistä verotusta ei siis tapahdu.
 
En tiedä, pitävätkö Nordnetin ohjeet paikkaansa, mutta vaikka pesän pitäisikin myydä rahastot, luovutusvoittovero maksetaan vain kuoleman ja myynnin jälkeisestä arvonnoususta. Perintöveron kanssa päällekkäistä verotusta ei siis tapahdu.
Okei, no hyvä jos menee kuolinpesän myydessäkin näin. Mitenhän tuo teknisesti tapahtuu? Muuttuuko Nordnetissä kuolinpesän salkussa rahastojen hinta kuolinpäivään, vai korjataanko sitä jossain vaiheessa myynnin jälkeen kuolinpäivän arvoihin?
 
Vielä tuohon aiempaan keskusteluun, että perinnönsaajat eivät maksa kuin perintöveron. Ainakin Nordnetin ohjeissa lukee, että rahastoja ei voi siirtää toiselle tilille, vaan ne pitää myydä lopetuksen yhteydessä. Ymmärrän tämän siis niin, että rahastoja ei voi perilliset saada ja kuolinpesän on myytävä rahastot, ja niistä maksetaan tällöin varmaan vero? Sen lisäksi niistä on maksettu perintöverokin. Tuntuu tuplaverotukselta, mutta virallinen vastaus lienee että ehei eipäs ole, kun kyseessä on eri verolajit.

Osakkeet ja ETF:t voi siirtää perillisen tileille.
Vaikea uskoa, että rahastoja ei muka voisi siirtää. Osakkeita ainakin voi, niin miksei rahastoja?

Meinaat, että kun joku multimiljonääri kuolee, niin kaikki tämän omistamat rahastot on pakko myydä. En usko hetkeäkään tähän.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
305 339
Viestejä
5 173 323
Jäsenet
82 656
Uusin jäsen
valleyg

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom