Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Ok, kiitos vastauksesta. Ajattelin että haluaisin jotain Aasian suunnalta tasapainottamaan liikaa jenkkipainotusta. Jostain syystä olen aika nihkeä sijoittamaan Suomi-indeksiin kun uutisia lukee ja pelkkää turskaa talouspuolella vuodesta toiseen :D



Kiitti vastauksesta. Sijoitushorisontiksi olen ajatellut vähintään 15 vuotta, ellei pidempää aikaa. Joku S&P 500/Nasdaq 100-indeksi kiinnostaisi ottaa tuohon maailma-indeksi kaveriksi.

Ehkä olisi kuitenkin parasta avata se Nordnet noin pitkällä tähtäimellä. Valitset jonkun noista:

https://www.nordnet.fi/etf/lista/i-shares-core-msci-world-eunl-xeta 110€ kulut 0,2%
https://www.nordnet.fi/etf/lista/amundi-core-msci-world-mwre-xeta 140€ kulut 0,12%
https://www.nordnet.fi/etf/lista/xtrackers-msci-world-ucits-xdwd-xeta 120€ kulut 0,12%
https://www.nordnet.fi/etf/lista/spdr-msci-acwi-imi-spyi-xeta 250€ kulut 0,17% (tämä kuulemma splitataan 1/25 eli keväällä hinnaksi noin 10€ kpl)

Ja laitat kuukausisäästön päälle. Yksi kpl per kuukausi 2,5€. Seuraava kuukausisäästöpäivä 5.1.2026. Rahat oltava tilillä edellisenä pankkipäivänä.

Jos haluat hifistellä, niin voithan sinä sitä säästettävää muutella mielesi mukaan. Kunhan ennen kuukausisäästöpäivää käyt sen vaihtamassa. Kaikki kyllä kertovat, että siinä ottaa jonkun position ja se ei pitkässä juoksussa biittaa tuota maailma-indeksiä.

Esim. S&P 500:
https://www.nordnet.fi/etf/lista/xtrackers-sp-500-ucits-xdpu-xeta 11€ kulut 0,05%

Esim. NASDAQ 100
https://www.nordnet.fi/etf/lista/xtrackers-nasdaq-100-ucits-xnas-xeta 50€ kulut 0,2%

Ja lopuksi tuo koko lista noista kuukausisäästöön sopivista ETF:stä. Paljon on erilaista ostettavaa:
 
Ehkä olisi kuitenkin parasta avata se Nordnet noin pitkällä tähtäimellä. Valitset jonkun noista:

https://www.nordnet.fi/etf/lista/i-shares-core-msci-world-eunl-xeta 110€ kulut 0,2%
https://www.nordnet.fi/etf/lista/amundi-core-msci-world-mwre-xeta 140€ kulut 0,12%
https://www.nordnet.fi/etf/lista/xtrackers-msci-world-ucits-xdwd-xeta 120€ kulut 0,12%
https://www.nordnet.fi/etf/lista/spdr-msci-acwi-imi-spyi-xeta 250€ kulut 0,17% (tämä kuulemma splitataan 1/25 eli keväällä hinnaksi noin 10€ kpl)

Ja laitat kuukausisäästön päälle. Yksi kpl per kuukausi 2,5€. Seuraava kuukausisäästöpäivä 5.1.2026. Rahat oltava tilillä edellisenä pankkipäivänä.

Jos haluat hifistellä, niin voithan sinä sitä säästettävää muutella mielesi mukaan. Kunhan ennen kuukausisäästöpäivää käyt sen vaihtamassa. Kaikki kyllä kertovat, että siinä ottaa jonkun position ja se ei pitkässä juoksussa biittaa tuota maailma-indeksiä.

Esim. S&P 500:
https://www.nordnet.fi/etf/lista/xtrackers-sp-500-ucits-xdpu-xeta 11€ kulut 0,05%

Esim. NASDAQ 100
https://www.nordnet.fi/etf/lista/xtrackers-nasdaq-100-ucits-xnas-xeta 50€ kulut 0,2%

Ja lopuksi tuo koko lista noista kuukausisäästöön sopivista ETF:stä. Paljon on erilaista ostettavaa:

Oikeastaan aika sama missä sijoittaa, kunhan kaupankäyntikulut ei mene yli 1%, joten sen takia ei tarvi Nordnetiä avata. OP:n indeksirahastot on myös ihan hyviä jos haluaa kuukausisäästää pienellä summalla.
 
OP:n omissa rahastoissa todelliset kulut edullisemmat kuin monessa ETF:ssä, jos on omistaja-asiakas eli saa bonusta sijoituksista. Tämä kannattaa huomioida myös.
Pörssilistattujen rahastojen suurin etu ei mielestäni ole kulurakenne, vaan siirrettävyys palveluntarjoajalta toiselle. On olemassa myös erittäin kalliita ETF:iä sekä alhaisen TER:n ETFiä huomattavan isolla spreadilla. Sinänsä noi OPn indeksirahastot ovat oikein hyviä, paljon parempia kuin esim. oman pankkini rahastot. Kuluihin on hyvä kiinnittää huomiota, mutta pelkästään niitä ei kannata tuijottaa.
 
Pörssilistattujen rahastojen suurin etu ei mielestäni ole kulurakenne, vaan siirrettävyys palveluntarjoajalta toiselle. On olemassa myös erittäin kalliita ETF:iä sekä alhaisen TER:n ETFiä huomattavan isolla spreadilla. Sinänsä noi OPn indeksirahastot ovat oikein hyviä, paljon parempia kuin esim. oman pankkini rahastot. Kuluihin on hyvä kiinnittää huomiota, mutta pelkästään niitä ei kannata tuijottaa.

Ymmärrän, että rahastoja ja osakkeita on helpompi hallinnoida ja seurata, jos kaikki ovat yhdessä paikassa mutta onko tuosta siirrettävyydestä jotain muutakin etua mielestäsi kuin se, että saa kaiken yhden putiikin alle?

Itsellä tilanne, että omistuksia neljällä eri palveluntarjoajalla (rusinat pullista eri paikoista ja lisäksi pankki vaihtunut tässä vuosien saatossa) ja olenkin joutunut Excelin rakentamaan millä näen tilanteen kaikista kerralla. Kovin suurta haittaa tästä tilanteesta ei mielestäni kuitenkaan ole ollut.
 
OP:n omissa rahastoissa todelliset kulut edullisemmat kuin monessa ETF:ssä, jos on omistaja-asiakas eli saa bonusta sijoituksista. Tämä kannattaa huomioida myös.
Hyvä pointti. Ensi vuonna bonuksia tulee 0,28% josta jo 30% verot maksettu, eli 0,11% jää itselle maksettavaa. Ja tosiaan ei mitään muuta ei tarvitse siihen päälle maksaa jos on OP:ssa pankkiasiat muutenkin.
 
Hyvä pointti. Ensi vuonna bonuksia tulee 0,28% josta jo 30% verot maksettu, eli 0,11% jää itselle maksettavaa. Ja tosiaan ei mitään muuta ei tarvitse siihen päälle maksaa jos on OP:ssa pankkiasiat muutenkin.
Indeksirahastoissa on vähän pienempi bonus, taitaa verojen jälkeen jäädä 0,145%. Ei paljoa sekään.
 
Indeksirahastoissa on vähän pienempi bonus, taitaa verojen jälkeen jäädä 0,145%. Ei paljoa sekään.
Juu, indeksirahastoissa napsun pienempi bonus. Bonuksien jälkeen silti kulut alle puolet OP Maailma indeksissä kilpailijapankin vastaavaan rahastoon (Nordea Maailma Passiivinen B) nähden - huolimatta siitä, että Nordea juuri mainosti leikanneensa ko rahaston kuluja :)
 
Ymmärrän, että rahastoja ja osakkeita on helpompi hallinnoida ja seurata, jos kaikki ovat yhdessä paikassa mutta onko tuosta siirrettävyydestä jotain muutakin etua mielestäsi kuin se, että saa kaiken yhden putiikin alle?

Itsellä tilanne, että omistuksia neljällä eri palveluntarjoajalla (rusinat pullista eri paikoista ja lisäksi pankki vaihtunut tässä vuosien saatossa) ja olenkin joutunut Excelin rakentamaan millä näen tilanteen kaikista kerralla. Kovin suurta haittaa tästä tilanteesta ei mielestäni kuitenkaan ole ollut.
Lähinnä on mukava pitää optio olemassa, jos vaikka palveluntarjoaja päättää muuttaa radikaalisti hinnoitteluaan tai muuten vain huonontaa palveluaan (köh nordea investorin lakkautus köh). Nykyään olettaisi kilpailun pitävän huolen siitä, että ylilyöntejä ei pääse syntymään. Toisaalta siitä ei ole hirveän kauaa kun pankkien säilytyspalkkiotkin olivat suhteessa hallinnoitavaan varallisuuteen.
 
Lähinnä on mukava pitää optio olemassa, jos vaikka palveluntarjoaja päättää muuttaa radikaalisti hinnoitteluaan tai muuten vain huonontaa palveluaan (köh nordea investorin lakkautus köh). Nykyään olettaisi kilpailun pitävän huolen siitä, että ylilyöntejä ei pääse syntymään. Toisaalta siitä ei ole hirveän kauaa kun pankkien säilytyspalkkiotkin olivat suhteessa hallinnoitavaan varallisuuteen.
Sinänsä mielenkiintoista mistä riittää rahaa varainhallinta-alan liikevaihtojen kasvuun kun toimijat isoista eläkerahastoista lähtien taitavat siirtää varoja aika mitättömän palkkion indeksisijoituksiin. Potti on toki kasvussa mutta marginaalit laskussa. Tietty start up kuviot ja muut erikseen johon tavan tallaajat eivät pääse sisään, mutta ei niissä taida suurin osa "tavallisista" varainhallinnan ammatilaisistakaan olla sisällä.
 
Sinänsä mielenkiintoista mistä riittää rahaa varainhallinta-alan liikevaihtojen kasvuun kun toimijat isoista eläkerahastoista lähtien taitavat siirtää varoja aika mitättömän palkkion indeksisijoituksiin. Potti on toki kasvussa mutta marginaalit laskussa. Tietty start up kuviot ja muut erikseen johon tavan tallaajat eivät pääse sisään, mutta ei niissä taida suurin osa "tavallisista" varainhallinnan ammatilaisistakaan olla sisällä.
Sun tarvisi päättää joku konkreettinen firma ja kaivella sen tulosta. Tuskin tuohon on yhtä vastausta olemassa ja ei välttämättä kaikki yritykset pärjää samalla tapaa. Robin hoodin ansaintamallia pöyhin viikolla. Fiksusti tekee robin hood rahaa + laajentavat bisnestä.
 
Sun tarvisi päättää joku konkreettinen firma ja kaivella sen tulosta. Tuskin tuohon on yhtä vastausta olemassa ja ei välttämättä kaikki yritykset pärjää samalla tapaa. Robin hoodin ansaintamallia pöyhin viikolla. Fiksusti tekee robin hood rahaa + laajentavat bisnestä.
Ei oikeastaan tarvitse, yhden pienen organisaation (liikevaihto alle 50 miljoonaa) hallituksessa olin jokunen vuosi sitten, ja siellä oli itsestäänselvää (enkä itsekään näitä asioita silloin paljoa miettinyt) että Evli:lle maksetaan prosentti tai pari (ehkä alle pinna, ei muistikuvaa) siitä että näyttävät samat diat kuin sadoille muille ja välillä ehdottavat jotain satunnaista painotusten muuttamista parinkymmenen miljoonan sijoitusten suhteen. Ja varmaan osakesijoituksetkin rahastossa joka hyödytti Evli:ä. Jos/kun sen sijoitusyhtiön kilpailuttaisi niin tilalle tulisi varmaan joku toinen ihan vastaava toimija tekemään samaa puoliturhaa rahastusta. TJ taas tietty mieluummin siirtää vastuun muille kun vastaa sijoituksista sisäisesti, ja sen lisäksi käy ehkä jossain reissulla ja syömässä pari kertaa vuodessa. On varmaan aitoa lisäarvon tuotantoa myös paljon, mutta myös sitä että otetaan löysät rahat pois käytännössä mitään vaivaa näkemättä. Miljoonan provikka sadasta tai 200 miljoonasta sitä vastaan että lähinnä hoitaa 10 000€ ravintolalaskut on varmaan aika kannattavaa vaikka asiakaskunta pikkuhiljaa harveneekin.
 
Viimeksi muokattu:
Ei oikeastaan tarvitse, yhden pienen organisaation (liikevaihto alle 50 miljoonaa) hallituksessa olin jokunen vuosi sitten, ja siellä oli itsestäänselvää (enkä itsekään näitä asioita silloin paljoa miettinyt) että Evlille maksetaan prosentti tai pari (ehkä alle pinna, ei muistikuvaa) siitä että näyttävät samat diat kuin sadoille muille ja välillä ehdottavat jotain satunnaista painotusten muuttamista parinkymmenen miljoonan sijoitusten suhteen. Ja varmaan osakesijoituksetkin rahastossa joka hyödytti Evli:ä. Jos/kun sen sijoitusyhtiön kilpailuttaisi niin tilalle tulisi varmaan joku toinen ihan vastaava toimija tekemään samaa puoliturhaa rahastusta. TJ taas tietty mieluummin siirtää vastuun muille kun vastaa sijoituksista sisäisesti, ja sen lisäksi käy ehkä jossain reissulla ja syömässä pari kertaa vuodessa. On varmaan aitoa lisäarvon tuotantoa myös paljon, mutta myös sitä että otetaan löysät rahat pois käytännössä mitään vaivaa näkemättä. Miljoonan provikka sadasta tai 200 miljoonasta sitä vastaan että lähinnä hoitaa 10 000€ ravintolalaskut on varmaan aika kannattavaa vaikka asiakaskunta pikkuhiljaa harveneekin.
No ainakin jos haluat asiasta keskustella niin huono aloitus mihin ei ole vastausta. Kannattaisi alustaa firmalla x ja pohtia x:an ansaintamallia. Kaikki firmat eivät ole samanlaisia ansaintamalleiltaan.
 
Alla yhden menestyvän sijoitusyhtiön tarina. Tekevät rahat pyörittämiseen hallintapalkkioilla ja vaurastumisen sijoittamalla omiin tuotteisiin. Jos tuotto riittävän kova niin tekevät extraa. Erittäin tärkeä asia tyytyväiset asiakkaat jotka sijoittavat seuraavaankin rahastoon. Pienin sijoitus aika iso kun eivät tarjoa sijoitusmahdollisuutta piensijoittajille. Hyvin löytäneet oman nichen ja toimintatavan missä moni riski minimoituu
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=1vyJlNqMGgE
 
Ehkä olisi kuitenkin parasta avata se Nordnet noin pitkällä tähtäimellä. Valitset jonkun noista:

https://www.nordnet.fi/etf/lista/i-shares-core-msci-world-eunl-xeta 110€ kulut 0,2%
https://www.nordnet.fi/etf/lista/amundi-core-msci-world-mwre-xeta 140€ kulut 0,12%
https://www.nordnet.fi/etf/lista/xtrackers-msci-world-ucits-xdwd-xeta 120€ kulut 0,12%
https://www.nordnet.fi/etf/lista/spdr-msci-acwi-imi-spyi-xeta 250€ kulut 0,17% (tämä kuulemma splitataan 1/25 eli keväällä hinnaksi noin 10€ kpl)

Ja laitat kuukausisäästön päälle. Yksi kpl per kuukausi 2,5€. Seuraava kuukausisäästöpäivä 5.1.2026. Rahat oltava tilillä edellisenä pankkipäivänä.

Jos haluat hifistellä, niin voithan sinä sitä säästettävää muutella mielesi mukaan. Kunhan ennen kuukausisäästöpäivää käyt sen vaihtamassa. Kaikki kyllä kertovat, että siinä ottaa jonkun position ja se ei pitkässä juoksussa biittaa tuota maailma-indeksiä.

Esim. S&P 500:
https://www.nordnet.fi/etf/lista/xtrackers-sp-500-ucits-xdpu-xeta 11€ kulut 0,05%

Esim. NASDAQ 100
https://www.nordnet.fi/etf/lista/xtrackers-nasdaq-100-ucits-xnas-xeta 50€ kulut 0,2%

Ja lopuksi tuo koko lista noista kuukausisäästöön sopivista ETF:stä. Paljon on erilaista ostettavaa:

Kysyjä oli kiinnostunut S&P 500 tuotteesta niin mielestäni on luontevaa lisätä listaan:

iShares Core S&P 500 ETF USD Acc SXR8

Mielestäni SXR8 etuja on huomattavasti isompi koko, parempi likviditetti ja pienempi spreadi.
XDPU toki 0,02% pienemmät kulut, mutta edellä mainistuista syistä kääntyisin kuitenkin mieluummin SXR8 puoleen.
 
Kysyjä oli kiinnostunut S&P 500 tuotteesta niin mielestäni on luontevaa lisätä listaan:

iShares Core S&P 500 ETF USD Acc SXR8

Mielestäni SXR8 etuja on huomattavasti isompi koko, parempi likviditetti ja pienempi spreadi.
XDPU toki 0,02% pienemmät kulut, mutta edellä mainistuista syistä kääntyisin kuitenkin mieluummin SXR8 puoleen.

Melko kallis tuo SXR8 jopa itselle. Siksi en sitä vasta aloittavalle suositellut.
Pienemmät kulut ja valtavasti pienempi yksikkö hinta. Todennäköisesti itsekin laitan tulevat XDPU:hun, jos en montaa tonnia ole laittamassa.
 
Melko kallis tuo SXR8 jopa itselle. Siksi en sitä vasta aloittavalle suositellut.
Pienemmät kulut ja valtavasti pienempi yksikkö hinta. Todennäköisesti itsekin laitan tulevat XDPU:hun, jos en montaa tonnia ole laittamassa.
Ymmärrän kyllä että korkeahko hinta voi muodostua esteeksi.
Jos SXR8 kiinnostaa niin voihan siihen sijoittaa vaikka vain 3 kuukauden välein. Silloin jää pois myös muutaman kuukauden 2,5€ palvelumaksu (nordnet) jollei sitten ole jotain muita ostoja.
 
Itselläni edullisin etf on tämä:
Amundi Core MSCI USA UCITS ETF Acc (WEBH.DE). Siinä on mukavaa, että maksut ovat minimissä eikä ole liiketoimintakuluja.
Hallinnolliset maksut ja muut hallinto- tai toimintakulut 0,03 % sijoituksen arvosta vuosittain.
Liiketoimikulut Emme veloita liiketoimintamaksuja tästä tuotteesta.
 
Alla yhden menestyvän sijoitusyhtiön tarina. Tekevät rahat pyörittämiseen hallintapalkkioilla ja vaurastumisen sijoittamalla omiin tuotteisiin. Jos tuotto riittävän kova niin tekevät extraa. Erittäin tärkeä asia tyytyväiset asiakkaat jotka sijoittavat seuraavaankin rahastoon. Pienin sijoitus aika iso kun eivät tarjoa sijoitusmahdollisuutta piensijoittajille. Hyvin löytäneet oman nichen ja toimintatavan missä moni riski minimoituu
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=1vyJlNqMGgE

Katsoin vain alun tähän mennessä mutta tosi helposti sain kopin hyvästä ideasta. On paljon yksityisiä yrityksiä jotka pärjäisi ja kasvaisi pankkilainallakin, mutta ulkopuolinen rahoitus antaa mahdollisuuden vähän enemmän nauttia elämästä heti ja silti kehittää sitä omaa bisnestä. Ja lisäksi rahoittaja tuo lisää oikeasti päteviä ihmisiä katsomaan voisiko tehdä toisin. Konsultit on aina vähän kyseenalaisia kun tulosvastuuta on vaikea tuoda mukaan, sijoittaja on heti samassa veneessä 100%.

On tosiaan paljon tapoja tehdä kaikille arvoa tällä saralla. Mutta eihän nämä eri tavat sijoittaa julkisen markkinan ulkopuolelle koko alan liikevaihtoon nähden ole kovin isoa (isoimmat diilit esim. AI puolella ovat poikkeus ja ehkä ei edes ole mitään perinteistä toimijaa ottamassa provikkaa) , että on mielenkiintoista nähdä miten pitkään pelkkä tottumus kantaa siinä että niin iso osa rahasta kulkee näiden firmojen kautta. Monen firman kantava voima on myös erilaiset digitaaliset ratkaisut eri rajapinnoissa. Luulisi että AI:n mullistus koodauksessa demokratisoi parissa vuodessa sitä kenttää aika paljon.

Sinulla on useampi miljoona ja hyvin aikaa ja kiinnostusta niin olet varmaan selvittänyt mahdollisuuksia, miten iso osa varallisuudesta liikkuu sitä kautta?
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä olisi kuitenkin parasta avata se Nordnet noin pitkällä tähtäimellä. Valitset jonkun noista:

https://www.nordnet.fi/etf/lista/i-shares-core-msci-world-eunl-xeta 110€ kulut 0,2%
https://www.nordnet.fi/etf/lista/amundi-core-msci-world-mwre-xeta 140€ kulut 0,12%
https://www.nordnet.fi/etf/lista/xtrackers-msci-world-ucits-xdwd-xeta 120€ kulut 0,12%
https://www.nordnet.fi/etf/lista/spdr-msci-acwi-imi-spyi-xeta 250€ kulut 0,17% (tämä kuulemma splitataan 1/25 eli keväällä hinnaksi noin 10€ kpl)

Ja laitat kuukausisäästön päälle. Yksi kpl per kuukausi 2,5€. Seuraava kuukausisäästöpäivä 5.1.2026. Rahat oltava tilillä edellisenä pankkipäivänä.

Jos haluat hifistellä, niin voithan sinä sitä säästettävää muutella mielesi mukaan. Kunhan ennen kuukausisäästöpäivää käyt sen vaihtamassa. Kaikki kyllä kertovat, että siinä ottaa jonkun position ja se ei pitkässä juoksussa biittaa tuota maailma-indeksiä.

Esim. S&P 500:
https://www.nordnet.fi/etf/lista/xtrackers-sp-500-ucits-xdpu-xeta 11€ kulut 0,05%

Esim. NASDAQ 100
https://www.nordnet.fi/etf/lista/xtrackers-nasdaq-100-ucits-xnas-xeta 50€ kulut 0,2%

Ja lopuksi tuo koko lista noista kuukausisäästöön sopivista ETF:stä. Paljon on erilaista ostettavaa:

Kysyjä oli kiinnostunut S&P 500 tuotteesta niin mielestäni on luontevaa lisätä listaan:

iShares Core S&P 500 ETF USD Acc SXR8

Mielestäni SXR8 etuja on huomattavasti isompi koko, parempi likviditetti ja pienempi spreadi.
XDPU toki 0,02% pienemmät kulut, mutta edellä mainistuista syistä kääntyisin kuitenkin mieluummin SXR8 puoleen.

Näitä S&P 500 ETF:iä on vaikka mitä, itse laittanut roposia tähän viime aikoina, kulut 0,03%
 
Näitä S&P 500 ETF:iä on vaikka mitä, itse laittanut roposia tähän viime aikoina, kulut 0,03%

Juu, tuolla ylhäällä oli jo mainostettu toista vastaavaa Amundia, mutta kun näitä ei saa kuukausisäästöön. (vielä)

Molemmat ovat pieniä rahastoja ja juuri perustettuja (2024?) kilpailemaan näiden vanhempien kanssa pienemmillä kuluilla.
 
Tammiralli alkaa olla ihan nurkan takana. Millä hevosilla tammikuussa 2026 lähdetään kisaan mukaan?
Jatketaan vanhoilla hevosilla ja katsotaan mitä tapahtui 20v päästä. Ts. olen edelleen teknologiatuuletin. 2026 suunnitelma myydä nvidiaa&tlt:ta ja ostaa pääasiassa QQQ:ta tilalle. Pienemmällä potilla VT:ta(maailmaindeksi) myös lisää salkkuun. Ei mitään jännittäviä liikkeitä tms, tylsää pitkäjänteistä puurtamista oli sitten ylä tai alamäki. Töyssyt kuuluu asiaan.
 
Hieman erinlainen keskustelunavaus tähän väliin. Liittyy kuitekin otsikkoon eli säästämiseen.
Olen huomannut tässä vuosien varrella, että sitä mukaa kun varallisuus kasvaa, minusta on alkanut tulla aste asteelta pihimpi.
Välttelen "turhaa" kulutusta ja pidän monia tavallisia asioita kalliina, varsinkin palveluita. Muutos on ollut hidas, mutta näin jälkikäteen olen huomannut sen itsekin.
Tietyissä asioissa huomaan huvittuneena, että millainenhan kitupiikki minusta on tulossa kun meno on nyt jo tälläistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että syön pelkkää kaurapuuroa näkkileipää aamut illat, vaan tykkään myös panostaa laatuun kun näen sen tarpeelliseksi. Kai tuolla piheydellä on tarkoitus saada euroja jemmaan ja olla valmis pahan päivän varalle. Sijoituksitakin on tullut sellainen pyhä lehmä, johoin ei helpolla kosketa.

Onko kohtalotovereita ? Olenkohan lukenut pienenä liikaa Aku Ankkaa ja samaistunut Roopeen ?
PS. Rahasäiliölle ei vielä ole tarvetta omalla tontilla, mutta siihen pyritään.
Sama homma tuntuu olevan itselläkin. Toki myös tykkään panostaa laatuun ja mukaviin asioihin esim. auto rahoituksella vaikka pärjäisi varmasti 600€ pommilla. Pitää myös elää kun ei täältä sitä omaisuutta saa mukaansa kun lähdön aika koittaa.
 
Jatketaan vanhoilla hevosilla ja katsotaan mitä tapahtui 20v päästä. Ts. olen edelleen teknologiatuuletin. 2026 suunnitelma myydä nvidiaa&tlt:ta ja ostaa pääasiassa QQQ:ta tilalle. Pienemmällä potilla VT:ta(maailmaindeksi) myös lisää salkkuun. Ei mitään jännittäviä liikkeitä tms, tylsää pitkäjänteistä puurtamista oli sitten ylä tai alamäki. Töyssyt kuuluu asiaan.
Itsellä suunnitelmat ottaa positio Qt, Optomed, Revenio ja Tokmanni. +10% ja ulos.
 
Pähkäilin myös että mitä jenkki painoa tasaamaan, päädyin vaihtamaan tuon Stox Europe 600 tähän Xtrackers MSCI World ex USA UCITS ETF 1C. Tuossa oli japsi painotustakin ja paljon eurooppaa
 
Hullut päivät saattavat myös olla ohi ja palataan kohti järkeviä arvostustasoja. Kuplasta pihisee ilmat ulos sen sijaan että poksahtaisi. Nvidian kurssi laskenut kohta 2kk "putkeen". Hyvä podcasti puolijohteista ja ai-treidin tilasta.
Vastaan toissapäiväiseen keskusteluun kun nousi yhden blogitekstin lukemisen kautta mieleen. Mietin itse taannoin miksi SP500 pysyi about samalla tasolla vaikka teknojätit ihan konkreettisesti laskivat, ja muodostavat niin ison osan. Eikä siellä ollut mitään selkeitä nousijoita korvaamaan. Ja taas palataan siihen että kasvava määrä rahaa etsii kotia. Teknoja myytiin pienen huolen takia. Osa myynnistä varmaan meni muualle, mutta valtaosa palautettiin jonnekin SP500 sisälle kun ei ole mitään järkevämpää paikkaa pistää sitä, mikä piti indeksiä ylhäällä. Ja tähän päälle se jatkuva säästäminen maailmaindeksiin, teknoon, suoraan SP500, mitä tehdään kaikkialla, ja mistä kaikesta menee yhteensä yli 70% SP500:aan veikkaisin. Ainoa konkreettinen markkinamekanismi joka voisi laskea kursseja on se, että olisi joku parempi paikka pistää rahat. Kiinteistöt tuskin. Jos on vuokralaisten markkinat vähän kaikkialla, se tarkoittaa että ei ole kiinteistöjen omistajien markkinat. Velkapaperit sama juttu, näyttää entistä enemmän siltä että isoimmat velkamassat eivät ole kovin luotettavia, eli sinne mahtuu aika vähän lisärahaa. Ei jää mitään muuta, ja yritysten voitot on kyllä olleet nousussa. Ei vanhoilla P/E tai forward P/E tavoitteilla enää ole juurikaan käyttöä julkisesti vaihdetulla markkinalla kun sitten voi vaan istua rahakasan päällä arvosijoittajana turhaan odottaen jotain mihin sijoittaa.

Kulta ja kryptot on paikka mihin rahaa kanssa tungetaan. Mutta ihan rajattomasti niihin ei rahaa voi pistää koska siinä pyramidihuijaus-logiikka on aivan kristallin kirkasta. Ei ole mitään muuta syytä niiden hinnalle nousta kuin se että joku seuraava maksaa enemmän vaikka mitään varsinaista arvoa ei ole mukana (suhteessa siihen mitä käyttöä kullalla tai kryptoilla oikeasti on) . Isot institutionaaliset sijoittajat ainakin tajuavat sen että jos rahaa pitäisi enemmänkin kotiuttaa joskus, niin käytännössä pelkkään rahan tarjontaan perustuva kohde ei ole paras mahdollinen. Osakkeissa vaikka yirtyksen tulos suhteessa arvoon olisikin matala, siellä on potentiaalia ja aitoa arvoa sisällä.
 
Viimeksi muokattu:
Vastaan toissapäiväiseen keskusteluun kun nousi yhden blogitekstin lukemisen kautta mieleen. Mietin itse taannoin miksi SP500 pysyi about samalla tasolla vaikka teknojätit ihan konkreettisesti laskivat, ja muodostavat niin ison osan. Eikä siellä ollut mitään selkeitä nousijoita korvaamaan. Ja taas palataan siihen että kasvava määrä rahaa etsii kotia. Teknoja myytiin pienen huolen takia. Osa myynnistä varmaan meni muualle, mutta valtaosa palautettiin jonnekin SP500 sisälle kun ei ole mitään järkevämpää paikkaa pistää sitä, mikä piti indeksiä ylhäällä. Ja tähän päälle se jatkuva säästäminen maailmaindeksiin, teknoon, suoraan SP500, mitä tehdään kaikkialla, ja mistä kaikesta menee yhteensä yli 70% SP500:aan veikkaisin. Ainoa konkreettinen markkinamekanismi joka voisi laskea kursseja on se, että olisi joku parempi paikka pistää rahat. Kiinteistöt tuskin. Jos on vuokralaisten markkinat vähän kaikkialla, se tarkoittaa että ei ole kiinteistöjen omistajien markkinat. Velkapaperit sama juttu, näyttää entistä enemmän siltä että isoimmat velkamassat eivät ole kovin luotettavia, eli sinne mahtuu aika vähän lisärahaa. Ei jää mitään muuta, ja yritysten voitit on kyllä olleet nousussa. Ei vanhoilla P/E tai forward P/E tavoitteilla enää ole juurikaan käyttöä julkisesti vaihdetulla markkinalla kun sitten voi vaan istua rahakasan päällä arvosijoittajana turhaan odottaen jotain mihin sijoittaa.
Kohinassa voi nähdä ihan mitä haluaa jos katsoo kovin lyhyitä aikavälejä. Vuosittainen trendi ollut loppuvuodesta realisoida tappioita ja voittoja niin että saa voitoista tappiot vähennettyä. Teknot/AI-osakkeet oiva kohde myydä nyt jos ei muuten niin verosyistä.

Saap nähdä onko tänä vuonna joulupukkirallia. Perinteinen sell in may and go away ei tänä vuonna toteutunut.

1766184084672.png

1766184253311.png
 
Kohinassa voi nähdä ihan mitä haluaa jos katsoo kovin lyhyitä aikavälejä. Vuosittainen trendi ollut loppuvuodesta realisoida tappioita ja voittoja niin että saa voitoista tappiot vähennettyä. Teknot/AI-osakkeet oiva kohde myydä nyt jos ei muuten niin verosyistä.

Saap nähdä onko tänä vuonna joulupukkirallia. Perinteinen sell in may and go away ei tänä vuonna toteutunut.

1766184084672.png

1766184253311.png
Ei tosiaan voi sanoa mitään kovin perustavaa yksittäisten havaintojen perusteella, kunhan totesin että näinkin kävi, tekno laski mutta SP500 ei vastaavasti laskenut. Vähän itseänikin varten pidän täällä kirjaa seuratakseni missä määrin olen oikeassa tai väärässä. Mutu veikkaus on että ei mitään erityistä pukkirallia kun se mekanismi on nykyään isommin tiedossa eikä tapahtunut vuosi sitten (tämä mutu siis ei liity teoriaani rahan tarjonnasta markkinan keskeisenä veturina), mutta tasaisesti taas lähtee markkina nousuun kevättä kohden kun rahaa tulee lisää riippumatta yritysten tekemisistä.

Mikäli sinä siirrät/olet siirtänyt lisää rahaa osakemarkkinalle (sis osakerahastot tietty) verattuna muihin kohteisiin, se on esimerkki siitä että teoriani toimii. Rahan tarjonta lisääntyy. Jos olet siirtänyt rahaa korkopapereihin, kiinteistöihin tai muualle ja pois osakemarkkinalta, kertoo siitä että teoriani ei toimi. Teoriani perustuu rationaalisiin toimijoihin jotka hakevat ja tarvitsevat sijoitetulle rahalle tuottoa, ja joilla on koko ajan uutta rahaa joka pitää sijoittaa jonnekin. Esim. suomen eläkejärjestelmä ei mitenkään pärjää parin pinnan tuotoilla, eli lisätään osakepainotusta koko ajan.
 
Viimeksi muokattu:
Jatketaan vanhoilla hevosilla ja katsotaan mitä tapahtui 20v päästä. Ts. olen edelleen teknologiatuuletin. 2026 suunnitelma myydä nvidiaa&tlt:ta ja ostaa pääasiassa QQQ:ta tilalle. Pienemmällä potilla VT:ta(maailmaindeksi) myös lisää salkkuun. Ei mitään jännittäviä liikkeitä tms, tylsää pitkäjänteistä puurtamista oli sitten ylä tai alamäki. Töyssyt kuuluu asiaan.
Onko joku tietty syy ostaa QQQ:ta eikä kuluiltaan halvepaa QQQM:ää?
 
Alla oma salkkukatsaus sijoitusuran alusta (Q3/2015) alkaen. Strategia ollut pääosin "osta ja unoda" indeksisijoittamista ETF:iin siten, että kaikki ylimääräinen raha menee sijoituksiin. Ensimmäiset viisi-kuusi vuotta oli opiskelijastatuksella ja pääosin sijoittaminen tapahtui opintolainalla. Lisäksi alkutaipaleella tuli vielä hieman haettua strategiaa, eli mukana oli myös yksittäisiä (ei niin tuottavia) osakepoimintoja kotimaan markkinoilta. Vuonna 2023 vähensin riskipainoa laittamalla huomattavan määrän rahaa lainanlyhennykseen kun opintolainan todellinen vuosikorko nousi yli viiteen prosenttiin. Jälkiviisaana olisi kannattanut nekin rahat laittaa vain indeksiin, mutta en kadu lainan nopeampaa lyhennystä, koska siitä sai kuitenkin varmaa 3-5 % "nettotuottoa" rahalle. Tällä hetkellä jäljellä olevan opintolainan todellinen vuosikorko on hieman yli 3 %, mutta ajattelin sen silti kuitata pois ensi vuonna kun lainaa on sen verran vähän. Matkan varrelle sattuu myös isohkoja hankintoja (esim. auto) ja useampi muutto kalliimpaan asuntoon, joten pientä vaihtelua on vuosittaisessa sijoitetussa pääomassa. Viime vuodet pyrkinyt n. 1500€/kk laittamaan kiinni kun tulotaso on noussut.

Tavoitteena saavuttaa miljoonan euron salkku seuraavan ~15-20 vuoden aikana.


salkku.png
 
Mikäli sinä siirrät/olet siirtänyt lisää rahaa osakemarkkinalle (sis osakerahastot tietty) verattuna muihin kohteisiin, se on esimerkki siitä että teoriani toimii. Rahan tarjonta lisääntyy.
Palataan asiaan sitten kun sijoitat niin että voitat esim. sp500/maailma/nasdaq100 indeksin vuosi vuodelta 10v+ ajalta... Päiväkirjaa voi pitää vaikka kotikoneella ja postailee ketjuun salkun kehittymistä ja analyysiä miten on voitettu indeksi. Päivittäinen pyörittely ilman että edes sijoittaa päätelmien pohjalta on ihan turhaa eikä auta ketään. Uskottavuus asioille tulee tuloksesta, ts. rahaa peliin ja salkku kertoo tarinaa.

Joululahjat markkinadipin syynä meni jo romukoppaan. Heittää noppaa niin siellä voi nähdä jeesuksen kasvot tai kohinaa.

Pörssi laskee/nousi, osake laskee/nousi syystä X on joka finanssilehti ja sivusto täys. Uusi syy joka päivä. Järjetön kohina missä oikeasti heitetään vain arpaa lyhyillä aikaväleillä. Totuus löytyy pidemmillä aikaväleillä kun palataan fundamentteihin, kuplat ja hulluudet kestävät vain niin kauan.

Jos on jonkinlaisia oikeita signaaleita mitä markkina seuraa niin konealgoritmeilla tällaiset olisi helppo löytää. Aika harva firma isoista konealgoritmisijoituksista huolimatta näitä heikkoja signaaleja saa kasattua voitolliseksi strategiaksi. Tulee suomesta mieleen jeppez ja maailmalta renaissance technologies. Kukaan ei tiedä minkä ihmealgoritmin renaissance on kehittänyt, mutta toimii ja eivät ota ulkopuolista rahaa sisään kun ei tarvitse.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä olisi kuitenkin parasta avata se Nordnet noin pitkällä tähtäimellä. Valitset jonkun noista:

https://www.nordnet.fi/etf/lista/i-shares-core-msci-world-eunl-xeta 110€ kulut 0,2%
https://www.nordnet.fi/etf/lista/amundi-core-msci-world-mwre-xeta 140€ kulut 0,12%
https://www.nordnet.fi/etf/lista/xtrackers-msci-world-ucits-xdwd-xeta 120€ kulut 0,12%
https://www.nordnet.fi/etf/lista/spdr-msci-acwi-imi-spyi-xeta 250€ kulut 0,17% (tämä kuulemma splitataan 1/25 eli keväällä hinnaksi noin 10€ kpl)

Ja laitat kuukausisäästön päälle. Yksi kpl per kuukausi 2,5€. Seuraava kuukausisäästöpäivä 5.1.2026. Rahat oltava tilillä edellisenä pankkipäivänä.

Jos haluat hifistellä, niin voithan sinä sitä säästettävää muutella mielesi mukaan. Kunhan ennen kuukausisäästöpäivää käyt sen vaihtamassa. Kaikki kyllä kertovat, että siinä ottaa jonkun position ja se ei pitkässä juoksussa biittaa tuota maailma-indeksiä.

Esim. S&P 500:
https://www.nordnet.fi/etf/lista/xtrackers-sp-500-ucits-xdpu-xeta 11€ kulut 0,05%

Esim. NASDAQ 100
https://www.nordnet.fi/etf/lista/xtrackers-nasdaq-100-ucits-xnas-xeta 50€ kulut 0,2%

Ja lopuksi tuo koko lista noista kuukausisäästöön sopivista ETF:stä. Paljon on erilaista ostettavaa:


Kiitti vinkeistä. Tuli nyt avattua tili tuonne Nordnetin sivulle. Luulen että jätän sinne OP:n puolelle ainoastaan sen maailma-indeksin jauhamaan 200€/kk. Koitan saada raavittua kasaan 200-300€/kk tuonne Nordnetin puolelle.

Noita ETF-rahastoja on niin paljon että olen niiden kanssa aika hakoteillä :hmm:

Kriteereinä olisi fyysinen, ei synteettinen, osingot sijoitetaan takaisin maksamisen sijaan. Mites tuo valuuttariski kun suurin osa on dollareissa?

Haluaisin tosiaan (alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen) alkaa sijoittamaan S&P 500 ETF ja Nasdaq 100 ETF. Nyt pitäisi vaan tietää mihin noista rahansa lykkäisi..

Miten esim. tämä? https://www.nordnet.fi/etf/lista/xtrackers-nasdaq-100-ucits-xnas-xeta

 
Palataan asiaan sitten kun sijoitat niin että voitat esim. sp500/maailma/nasdaq100 indeksin vuosi vuodelta 10v+ ajalta... Päiväkirjaa voi pitää vaikka kotikoneella ja postailee ketjuun salkun kehittymistä ja analyysiä miten on voitettu indeksi. Päivittäinen pyörittely ilman että edes sijoittaa päätelmien pohjalta on ihan turhaa eikä auta ketään. Uskottavuus asioille tulee tuloksesta, ts. rahaa peliin ja salkku kertoo tarinaa.

Joululahjat markkinadipin syynä meni jo romukoppaan. Heittää noppaa niin siellä voi nähdä jeesuksen kasvot tai kohinaa.

Pörssi laskee/nousi, osake laskee/nousi syystä X on joka finanssilehti ja sivusto täys. Uusi syy joka päivä. Järjetön kohina missä oikeasti heitetään vain arpaa lyhyillä aikaväleillä. Totuus löytyy pidemmillä aikaväleillä kun palataan fundamentteihin, kuplat ja hulluudet kestävät vain niin kauan.

Jos on jonkinlaisia oikeita signaaleita mitä markkina seuraa niin konealgoritmeilla tällaiset olisi helppo löytää. Aika harva firma isoista konealgoritmisijoituksista huolimatta näitä heikkoja signaaleja saa kasattua voitolliseksi strategiaksi. Tulee suomesta mieleen jeppez ja maailmalta renaissance technologies. Kukaan ei tiedä minkä ihmealgoritmin renaissance on kehittänyt, mutta toimii ja eivät ota ulkopuolista rahaa sisään kun ei tarvitse.
Ei tämä minun teoriani ole mitenkään tarkoitettu voittamaan ainakaan parhaiten kulloinkin suoriutuvia indeksejä. Enkä sitä päivittäin tietty mieti, kunhan mainitsin yksityiskohdan joka kiinnosti.

Edellisissä markkinan mullistuksissa (ja sub prime 2008 siis viimeinen oikea mullistus) tilanne oli se, että pörssi oli aika pieni osa kiinnostavaa rahoitusmarkkinaa, eikä markkinalla ollut läheskään niitä määriä pääomaa kuin nykyään. SP500 kävi jossain 1500 tasolla, nyt siellä on 4,5 kertaisesti sama arvotus. Nasdaq yms. tietty vielä korkeammat nousut, SP500:n 450% nousu vs kuplan huippu viimeksi on siis enemmän sitä keskiarvoa.

Jos laskettaisiin nousu pohjalta 2009, eli noin 800 tasolta, puhuttaisiin 850% noususta mutta se nyt ei ole niin looginen lähtökohta. 2008 huipulta nykyiseen huippuun siis nousua 450%.

Samaan aikaan koko maailman bruttokansantuote on noussut 150%. Eli SP500 nousu on ollut kolminkertainen verrattuna maailmantalouden nousuun. Mielestäni on aika loogista puhua koko maailmasta kun koko maailma on jenkkifirmoilla se markkina-alue. Jenkkien bruttokansantuote on noussut samassa ajassa vain vajaa 100%. Eli siihen nähden SP500 on nousst 4,5 kertaisesti.

Ja se miksi SP500 on noussut niin paljon, ja jatkossa veikkasin että kaikki muukin jatkaa nousua, (siis Eurooppa, Japani, kaikki mikä vaikuttaa jotenkin vakaalta ja luotettavalta) johtuu siitä että osakemarkkinalle on nykyään niin paljon enemmän rahaa tarjolla kuin ennen. Matalat korot lisäsi ensin rahan tarjontaa kautta linjan, ja sitä pistettiin moneen paikkaan. Suomessa asuntosijoittaminen oli ykkönen pitkän aikaa koska siihen sai rahoitusta ihan eri tavalla kuin osakesijoittamiseen. Nyt meillä on tilanne se että kiinteistöihin on pitkään sijoitettu tosi paljon, ja niiden arvot ovat niin korkeat että ne eivät tuota koska reaalitalous ei juuri kasva. Tarvittaisiin kasvavia tuloja vuokralaisille jotta olisi kysyntää. Kiinteistöt noudattaa reaalitalouden linjoja vahvemmin kuin osakkeet, eli isot nousut siellä vaatii isoa nousua bruttokansantuotteessa. Valtiot ja muut tahot ovat velkaantuneet sitä tahtia, että koko korkomarkina tuntuu huteralta. Eli sen lisäksi että korot tuottavat aika huonosti, ne eivät edes tunnu kovin luotettavalta sijotuskohteelta.

Jenkkimarkkina on noussut niin isoksi nyt koska siellä on parhaat eniten tulosta tekevät firmat, sisäisesti koko osakemarkkina toimii siis ihan loogisesti vaikka kokonaismarkkina nousee paljon nopeammin kuin firmojen todelliset näytöt. Oraclen osake saattoi tippua takaisin sinne mistä aloittikin koska markkina sisäisesti toimii. Lisäksi sitä ei varmaan ollut vielä ehditty nostaa isompiin arvotuksiin fyysisissä indekseissä, mikä olisi automaatisesti tarjonnut sille enemmän arvonnousua. Yksittäiset osakkeet siis voi laskea ja nousta tai romahtaakin kuten ennenkin. Alueet ja sektoritkin varmaan voi.

ei tämä ole mitenkään monimutkaista:

Ihmiset kuukausisäästää indekseihin riippumatta siitä onko markkinalla mitään mielenkiintoista ostettavaa.

Eri tahot pistää valtavia määriä eläkerahoja osakkeisiin (lähinnä indeksit) joka kuukausi riippumatta siitä onko markkinalla mitään mielenkiintoista ostettavaa.

Rahaa pistetään markkinalle enemmän kuin otetaan pois joka tapauksessa riippumatta firmojen tuloksista tms, ellei jotain ihan kauheaa ole näköpiirissä.



Se mihin tätä markkinateoriaani voi käyttää on se, että ymmärtää että luultavasti rahaa menee sinne mitä vähääkään voidaan ajatella aliarvotetuksi. Väkisin etsitään sijoituskohteita kun rahan tarjontaa riittää. Siksi nyt esim. Suomiosakkeisiin on tullut rahaa koska jonnekin sitä rahaa pitää pistää. Mutta keskimäärin kaikki nousee kuitenkin. Ellei löydy jotain muuta paikkaa mihin rahat pistää kasvamaan.

Eli kunhan seuraa sitä, mikä on rahan tarjonta, ja onko mitään muuta paikkaa mihin voisi rahaa järkevästi pistää, ja toisaalta sitä, tuleeko hetki jolloin tämä automaattinen rahan tarjonta kääntyy siihen että rahaa halutaan kotiuttaa enemmän kuin sitä sijoitetaan lisää, niin voidaan olettaa että rahantekoautomaatti toimii hienosti. Jos esimerkiksi asuntomarkkinalla olisikin tilaa rahalle, se voi muuttaa tätä kuviota. Samoin ehkä joku iso muutos velkamarkkinalla. Siihen että on enemmän kysyntää rahalle kuin tarjontaa menee varmaan vielä 10-15v tai enemmänkin. Jos saadaan oikeaa kasvua talouteen niin ei välttämättä realisoidu ollenkaan. AI:n aiheuttama työmarkkinakriisi voisi aiheuttaa isomman ongelman.

Eikä kenenkään kanssa ole tarkoitus haastaa ritaa kun analysoin sitä miksi ja millä ehdoilla indeksien arvot kasvaa aina vaan.

AI jos menee pommiin, niin se tämän teorian mukaan tiputtaa arvotuksia kyllä Nasdaq:issa romahdustasolle, mutta koska ei ole muuta paikkaa pistää rahaa, muut markkinat korjaa sen dipin yllättävän nopeasti. Enkä nyt mitään AI romahdusta näe muutenkaan, moni firma menee alas mutta toiset taas ylös. Ja Maailmaindeksit nousee joka tapauksessa.

Ja tietysti radikaalit muutokset valuuttojen arvossa, jota voi tapahtua erinäisistä syistä, vaikuttaa omistusten arvoon jatkossakin.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitti vinkeistä. Tuli nyt avattua tili tuonne Nordnetin sivulle. Luulen että jätän sinne OP:n puolelle ainoastaan sen maailma-indeksin jauhamaan 200€/kk. Koitan saada raavittua kasaan 200-300€/kk tuonne Nordnetin puolelle.

Noita ETF-rahastoja on niin paljon että olen niiden kanssa aika hakoteillä :hmm:

Kriteereinä olisi fyysinen, ei synteettinen, osingot sijoitetaan takaisin maksamisen sijaan. Mites tuo valuuttariski kun suurin osa on dollareissa?

Haluaisin tosiaan (alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen) alkaa sijoittamaan S&P 500 ETF ja Nasdaq 100 ETF. Nyt pitäisi vaan tietää mihin noista rahansa lykkäisi..

Miten esim. tämä? https://www.nordnet.fi/etf/lista/xtrackers-nasdaq-100-ucits-xnas-xeta


Sehän on juuri se ETF, mitä viestissä lainasit. Siihen vaan, jos Nasdaq 100 kiinnostaa.
 
Mainitaan vielä se, että sub prime kriisi oli jo osaltaan esimerkki siitä että teoriani toimii. Miksi osakkeet kautta linjan romahtivat kun kävi ilmi että jenkkien asuntolainat on vessapaperia vuonna 2008(Katso Big Short, 2015 jos kaipaat taustoja)? Osakkeet eivät romahtaneet siksi että useimmissa firmoissa olisi ollut mitään vikaa eivätkä ne olleet tekemisissä asuntolainojen kanssa.. Ne romahtivat siksi että markkinalta yhtäkkiä katosi rahaa jonka piti olla siellä (eli asuntolainat olivat markkinalla vahvasti ylihinnoiteltuja suhteessa riskiin), ja se erotus revittiin sitten joka paikasta. Tuli siis se kohta jossa rahalla on enemmän kysyntään kuin tarjontaa. Mikä ei liittynyt mitenkään perustavalla tasolla osakemarkkinaan sinänsä vaikka se silti romahti. Tältä osin osakemarkkina voi taas romahtaa jos velkapapereiden markkinalla tapahtuu jotain radikaalia. Mutta siinä ei auta vaikka miten yrittäsi seurata eri yritysten toimintaa kun se romahdus ei siinä kohtaa liity niihin yrityksiin mitenkään.

Eli romahdus tulee jos on äkisti pakko löytää paljon rahaa johonkin yllättävään, kun sitä rahaa ei siellä ollutkaan missä piti ja se oli jonkin muun vakuutena jne.

Eli osakemarkkinan sisäinen logiikka on ihan toimiva, mutta kokonaispotin arvo (maailmaindeksi tavallaan) riippuu rahan tarjonnasta ja kysynnästä koko markkinapaikalla ja eri instrumienttien välillä, ei siitä mitä yrityksissä tai taloudessa noin yleisesti tapahtuu.

Jos seuraava isompi nopea kriisi markkinalla tulee, veikkaan että se liittyy jotenkin vahvasti valtionvelkoihin. Se on ainoa paikka jossa on tarpeeksi paljon rahaa ja potentiaalia dramaattisille muutoksille arvotuksissa. Yksityisten velat on paljon tarkemmin valvottuja nykyään vaikka pieniä kupruja tulisikin.

edit: yksityiset velat voi kriisiytyä tietysti myös silloin jos AI aiheuttaa oikeasti massatyöttömyyttä ja sitä kautta kyvyttömyyttä maksaa ison osan asuntoveloista. Sekin aiheuttaisi rahan kysyntään liittyvän romahduksen markkinoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Mikäs on fiksuin instrumentti kuukausisäästää kohteeseen nasdaq100?
SXRV taitaa olla suosittu, mutta helvetin kahisevalle tuulihousulle on vähän tylyn hintanen. Onko tuo XNAS paras vaihtoehto vai löytyykö parempia?
 
Tämä on hiukan yksinpuhelua mutta pistän vielä vimeisen tiivistyksen liittyen AI kuplaan:

Jos AI ei lunasta annettuja lupauksia, se aiheuttaa kyllä pienen dipin, mutta se on yhtä pieni kuin korona tai Trumpin tullit. Eli ei mikään oikea romahdus ollenkaan. Koska rahan kasvava tarjonta ei mihinkään katoa vaan etsii vaan uusia kohteita markkinalla. Tietty AI-firmat romahtaa ihan kunnolla mutta ei koko markkina.

Jos AI lunastaa annetut lupaukset, se aiheuttaa paljon todennäköisemmin kunnon romahduksen. Koska AI murros aiheuttaa työmarkkinakriisin, joka aiheuttaa asuntolainakriisin, joka aiheuttaa taas rahan kysyntään liittyvän osakekriisin. Eli ne lainarahat, luottotappiot ja tähän liittyvät vivutukset pitää kuitata jollain, eli on pakko myydä paljon osakkeita.
 
Viimeksi muokattu:
AI jos menee pommiin, niin se tämän teorian mukaan tiputtaa arvotuksia kyllä Nasdaq:issa romahdustasolle, mutta koska ei ole muuta paikkaa pistää rahaa, muut markkinat korjaa sen dipin yllättävän nopeasti.
Markkinoillahan on paljon katteetonta rahaa, eli siis velkarahaa, joka voi hävitä romahduksessa luottotappioihin. Eli sitä ei sijoiteta uudestaan.

Lisäksi tietysti koko arvopaperimarkkina on vähän hullunkurinen, eli kaikkien osakkeiden arvon määrää viimeisin yhden osakkeen kauppa. Rahaa on markkinoilla näennäisesti paljon, mutta todellisuus on toinen, jos kaikki haluavat rahansa ulos. Ääriesimerkkinä bitcoin tms. lähes puhtaasti spekulatiivinen sijoitustuote. Jos usko loppuu, niin koko markkina-arvo katoaa eikä siirry toisaalle.
 
Mainitaan vielä se, että sub prime kriisi oli jo osaltaan esimerkki siitä että teoriani toimii. Miksi osakkeet kautta linjan romahtivat kun kävi ilmi että jenkkien asuntolainat on vessapaperia vuonna 2008(Katso Big Short, 2015 jos kaipaat taustoja)? Osakkeet eivät romahtaneet siksi että useimmissa firmoissa olisi ollut mitään vikaa eivätkä ne olleet tekemisissä asuntolainojen kanssa.. Ne romahtivat siksi että markkinalta yhtäkkiä katosi rahaa jonka piti olla siellä (eli asuntolainat olivat markkinalla vahvasti ylihinnoiteltuja suhteessa riskiin), ja se erotus revittiin sitten joka paikasta. Tuli siis se kohta jossa rahalla on enemmän kysyntään kuin tarjontaa. Mikä ei liittynyt mitenkään perustavalla tasolla osakemarkkinaan sinänsä vaikka se silti romahti. Tältä osin osakemarkkina voi taas romahtaa jos velkapapereiden markkinalla tapahtuu jotain radikaalia. Mutta siinä ei auta vaikka miten yrittäsi seurata eri yritysten toimintaa kun se romahdus ei siinä kohtaa liity niihin yrityksiin mitenkään.

Eli romahdus tulee jos on äkisti pakko löytää paljon rahaa johonkin yllättävään, kun sitä rahaa ei siellä ollutkaan missä piti ja se oli jonkin muun vakuutena jne.

Eli osakemarkkinan sisäinen logiikka on ihan toimiva, mutta kokonaispotin arvo (maailmaindeksi tavallaan) riippuu rahan tarjonnasta ja kysynnästä koko markkinapaikalla ja eri instrumienttien välillä, ei siitä mitä yrityksissä tai taloudessa noin yleisesti tapahtuu.

Jos seuraava isompi nopea kriisi markkinalla tulee, veikkaan että se liittyy jotenkin vahvasti valtionvelkoihin. Se on ainoa paikka jossa on tarpeeksi paljon rahaa ja potentiaalia dramaattisille muutoksille arvotuksissa. Yksityisten velat on paljon tarkemmin valvottuja nykyään vaikka pieniä kupruja tulisikin.

edit: yksityiset velat voi kriisiytyä tietysti myös silloin jos AI aiheuttaa oikeasti massatyöttömyyttä ja sitä kautta kyvyttömyyttä maksaa ison osan asuntoveloista. Sekin aiheuttaisi rahan kysyntään liittyvän romahduksen markkinoilla.
Mun mielestä ihan mielenkiintoinen näkymys, mutta toisaalta ehkä en ole paras kommentoimaan vastaan tai puolesta koska multa puuttuu syvällinen kokemus rahoitusmarkkinoista. Ymmärrän että mitä ajat takaa.

Kuvitellaan seuravanalainen tilanne:

Syntyy jonkinlainen kriisi, joka pakottaa ihmiset myymään sijoituksiaan.
Sijoituksista saadut varat käytetään johonkin joka on aiheuttanut suurta rahan tarvetta jokapäiväisessä elämässä. Lyhennetään lainoja kaikella mahdollisella, käytetään päivittäistavaroihin, maksetaan energiasta, ostetaan kiinteistö jonka arvo on esimerkiksi kolminkertaistut jonkinlaisen kriisin seurauksena.
Jokaisessa edellä manitussa kohteessa raha vaihtaa omistajaa, jos lainoja alettaisiin lyhentää massoittain niin pankki saisi taas lisää rahaa jota se voisi sijoittaa uudelleen markkinoille ja näin se varmaan tekisikin koska ihmisten pakottava tarve myydä sijoituksia on laskenut osakesijoitusten hintaa. Pointti lähinnä on se että jos rahaa tarvitaan muualla (esim kiinteistöt), niin joku jolla on positio esimerkiksi kiinteistöissä hyötyy siitä, koska sijoituksen arvo tulee nousemaan. Jos rahaa siirtyy toiseen instrumenttiin, niin joku jolla on jo positio siellä voi myydä sen pois ja siirtää voitot vaikka osakkeisiin. Kuvailemasi tilanne kuulostaa hieman kaukaa haetulta. Mielestäni romahdus voisi tapahtua esimerkiksi tilanteessa jossa ihmiset nostaisivat kaikki rahat pois tileitä ja myisivät sijoitukset ja pitäisivät kaikki rahat käteisenä, eivätkä tekisi niillä mitään. Mutta mikä olisi se ajuri joka saisi ihmiset ja institutionaaliset sijoittajat toimimaan tällä tavalla? Mieleen tulee lähinnä ydinsota, kaikki vastaan kaikki sota, tai jokin äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma, kuten pitkälle kehittyneen tekoälyn hallitsemattomuus tai biologiset aseet.

Ajattelin kuitenkin jatkaa vielä S&P500, stoxx 600, kehittyvät ja (mahdollisesti) Japani linjalla, koska koen että nyt ei ole näkyvissä mitään dramaattista muutosta markkinoilla tai arvostuksissa.
 
Markkinoillahan on paljon katteetonta rahaa, eli siis velkarahaa, joka voi hävitä romahduksessa luottotappioihin. Eli sitä ei sijoiteta uudestaan.

Lisäksi tietysti koko arvopaperimarkkina on vähän hullunkurinen, eli kaikkien osakkeiden arvon määrää viimeisin yhden osakkeen kauppa. Rahaa on markkinoilla näennäisesti paljon, mutta todellisuus on toinen, jos kaikki haluavat rahansa ulos. Ääriesimerkkinä bitcoin tms. lähes puhtaasti spekulatiivinen sijoitustuote. Jos usko loppuu, niin koko markkina-arvo katoaa eikä siirry toisaalle.
Se on aina tosiaan yksittäisessä tuotteessa kuten bitcoin se juttu, varsinkin tietty kryptolla, ettei ole mitään ns pohja-arvoa minkä alle hinta ei voisi mennä. Ei osakkeissakaan sinänsä, mutta tietty firmojen ihan fyysinen omaisuus jo asettaa niille osakkeille jonkin realistisen pohja-arvon. Mutta firmoissakin on tietty sellasia joilla ei mitään varsinaista pohjaa ole, kuten vaikka Palantir. Ja tietty Nvidia:llakin AI katteiden katoaminen tiputtaisi arvon pahimmillaan kymmenykseen nykyisestä.

Itse ajattelen että osakkeisiin liittyy tiettyä varovaisuutta, minkä takia siellä ei ole niin isoja vivutuksia ja ketjutuksia kuin velkapaperien markkinalla, jolloin parin yksittäisen firman romahdus ei aiheuta mitään isompaa ketjureaktiota. Ja AI puolellakin on vain pari isoa firmaa, jotka lisäksi tekevät Nvidiaa ja jotain Palantiria lukuunottamatta kovaa tulosta vaikka AI kulpa vähän tussahtaisikin. Google, MS, Amazon, Meta ja Apple eivät ole mitenkään pelkän AI kortin varassa.

Ja tosiaan itse uskon että markkinoiden sisältä ei tule mitään kunnon romahdusta kun se markkina on kuitenkin sisäisesti fiksu ja varovainenkin, indeksien kokonaisarvot vaan nousee kun rahalla ei muuta paikkaa ole. Ja laskee sitten jos se tilanne muuttuu.

Mun mielestä ihan mielenkiintoinen näkymys, mutta toisaalta ehkä en ole paras kommentoimaan vastaan tai puolesta koska multa puuttuu syvällinen kokemus rahoitusmarkkinoista. Ymmärrän että mitä ajat takaa.

Kuvitellaan seuravanalainen tilanne:

Syntyy jonkinlainen kriisi, joka pakottaa ihmiset myymään sijoituksiaan.
Sijoituksista saadut varat käytetään johonkin joka on aiheuttanut suurta rahan tarvetta jokapäiväisessä elämässä. Lyhennetään lainoja kaikella mahdollisella, käytetään päivittäistavaroihin, maksetaan energiasta, ostetaan kiinteistö jonka arvo on esimerkiksi kolminkertaistut jonkinlaisen kriisin seurauksena.
Jokaisessa edellä manitussa kohteessa raha vaihtaa omistajaa, jos lainoja alettaisiin lyhentää massoittain niin pankki saisi taas lisää rahaa jota se voisi sijoittaa uudelleen markkinoille ja näin se varmaan tekisikin koska ihmisten pakottava tarve myydä sijoituksia on laskenut osakesijoitusten hintaa. Pointti lähinnä on se että jos rahaa tarvitaan muualla (esim kiinteistöt), niin joku jolla on positio esimerkiksi kiinteistöissä hyötyy siitä, koska sijoituksen arvo tulee nousemaan. Jos rahaa siirtyy toiseen instrumenttiin, niin joku jolla on jo positio siellä voi myydä sen pois ja siirtää voitot vaikka osakkeisiin. Kuvailemasi tilanne kuulostaa hieman kaukaa haetulta. Mielestäni romahdus voisi tapahtua esimerkiksi tilanteessa jossa ihmiset nostaisivat kaikki rahat pois tileitä ja myisivät sijoitukset ja pitäisivät kaikki rahat käteisenä, eivätkä tekisi niillä mitään. Mutta mikä olisi se ajuri joka saisi ihmiset ja institutionaaliset sijoittajat toimimaan tällä tavalla? Mieleen tulee lähinnä ydinsota, kaikki vastaan kaikki sota, tai jokin äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma, kuten pitkälle kehittyneen tekoälyn hallitsemattomuus tai biologiset aseet.

Ajattelin kuitenkin jatkaa vielä S&P500, stoxx 600, kehittyvät ja (mahdollisesti) Japani linjalla, koska koen että nyt ei ole näkyvissä mitään dramaattista muutosta markkinoilla tai arvostuksissa.
Joo siis eihän näiden kirjoitusteni pointti ole ennustaa mitään todennäköistä romahdusta, vaan enemmänkin miettiä millaisessa tilanteessa sellainen voisi tapahtua. Jos tapahtuu joku sub prime kriisiin kaltainen rahoitusmarkkinakriisi (esim niin että joku iso valtio ei oikeasti pysty maksamaan velkojaan) niin dippi voi taas olla tosi syvä, mutta fundamenttien pysyessä vakaina siitäkin noustaan parissa vuodessa. Se jos kansainvälinen talous jää sakkaamaan ja tulee joissain vaiheessa se hetki että "kaikken" tai riittävän monen pitäisi oikeasti elää markkinalta tulevalla rahalla sen sijaan että sinne säästetään sitä rahaa tulevaisuutta varten kuten nyt tapahtuu, niin siinä kohtaa voi iskeä pidempi laskukausi josta olisi haastavaa päästä ylös. Mutta siihen on tosiaan 10 vuotta tai enemmän, jos edes koskaan tapahtuu.
 
. Ei osakkeissakaan sinänsä, mutta tietty firmojen ihan fyysinen omaisuus jo asettaa niille osakkeille jonkin realistisen pohja-arvon.
Unohdat velat joita otetaan kiinteita omaisuuksia vastaan. Siksi iat ja ajat on firmoja myyty kolikolla kun paska osuu tuulettimeen. Heitetaan esimerkiksi Talvivaara.
 
Unohdat velat joita otetaan kiinteita omaisuuksia vastaan. Siksi iat ja ajat on firmoja myyty kolikolla kun paska osuu tuulettimeen. Heitetaan esimerkiksi Talvivaara.
Totta tuo, melkein aina yksittäisen firman totaaliromahdus on tietty mahdollista jos nettovarallisuus ei ole kunnolla plussalla.
 
Totta tuo, melkein aina yksittäisen firman totaaliromahdus on tietty mahdollista jos nettovarallisuus ei ole kunnolla plussalla.
Tästä samasta syystä edellä mainittu Oracle on välillä jo ottanut sitä paniikkiosumaa. Muut suuret konesali firmat pistävät suuria voittojaan AI investointeihin ja tämä yksi on liikkeellä lainarahalla. Vivuttajan ero omaan rahaan on siinä, että investoinnin on pakko tuottaa ja myös ajoituksen on oltava oikea. Lainoja ei saa uusittua edes yli 10% korolla jos paska on tuulettimessa.
 

VanEck Morningstar Developed Markets Dividend Leaders UCITS ETF​

-https://www.nordnet.fi/etf/lista/van-eck-morningstar-developed-markets-vdiv-xeta

Mitä mieltä olette tuollaisesta osinko-ETF:stä? Onko hyvä vai huono?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
300 801
Viestejä
5 133 811
Jäsenet
81 869
Uusin jäsen
Radio68

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom