Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu

Meta:n liikevaihto oli 164 miljardia viime vuonna, ja nykyinen tase (oma pääoma + velat) jotain 300 miljardia, siihen nähden keskimäärin 200 miljardia investointeja vuodessa seuraavat kolme vuotta on taas kyllä aika haipakkaa. Jännästi eriytyy USA:n kuluttajien filikset (nihkeämpiä kuin pitkään aikaan) ja teknofirmojen tekeminen.
Zuckerberg jolla on sananvalta metassa sanonut, että pienempi riski yli-investoida kuin ali-investoida keinoälyyn. ts. Tietoisesti vetävät päätyyn missä voi tulla ylilyönti AI:n suhteen. Kommentoi tätä viime sijoittajapuhelussakin.
 
Zuckerberg jolla on sananvalta metassa sanonut, että pienempi riski yli-investoida kuin ali-investoida keinoälyyn. ts. Tietoisesti vetävät päätyyn missä voi tulla ylilyönti AI:n suhteen. Kommentoi tätä viime sijoittajapuhelussakin.
Ainahan sitä tapahtuu mielenkiintoisia ja odottamattomia asioita, mutta olen kyllä yllättynyt jos 2029 lupulla voi todeta että eipä ole mitään erityistä tapahtunut viimeiseen neljään vuoteen. Paha sanoa mihin suuntaan, mutta veikkaan että ehtii tapahtua.
 
Viimeksi muokattu:
Ainahan sitä tapahtuu mielenkiintoisia ja odottamattomia asioita, mutta olen kyllä yllättynyt jos 2029 lupulla voi todeta että eipä ole mitään erityistä tapahtunut viimeiseen neljään vuoteen. Paha sanoa mihin suuntaan, mutta veikkaan että ehtii tapahtua.
Ei kai siinä kun seurailee omaa sijoitustrategiaa oli se sitten x,y,z ja toimii sen mukaan. Keinoäly ja robotit vie työpaikat ketjussa voipi sitten pohtia ai:n luonnetta. Tässä ketjussa varmaan kaikki sellainen jo kierrätetty kymmeneen kertaan mikä kierrätettävissä on eikä uusia argumentteja sijoittamisen puolesta tai vastaan ole tarjolla.
 
Kiinnostaisi kuulla, onko moni käyttänyt vivutettuja indeksi-ETF:iä tai rahastoja. Eräs noista on TQQQ. Aika vaikuttaa olevan huonoin mahdollinen laittaa noihin roposiaan kiinni, kun tilannetta verrataan IT-kuplaan. Kohtuullinen kompromissi voisi olla Nordnet Maailma 125, jossa vipu on maltillinen. Jatkan toistaiseksi "tavallisilla" ETF:llä ja seurailen arvostustasoja.
 
Viimeksi muokattu:
Kiinnostaisi kuulla, onko moni käyttänyt vivutettuja indeksi-ETF:iä tai rahastoja. Eräs noista on TQQQ. Aika vaikuttaa olevan huonoin mahdollinen laittaa noihin roposiaan kiinni, kun tilannetta verrataan IT-kuplaan. Kohtuullinen kompromissi voisi olla Nordnet Maailma 125, jossa vipu on maltillinen. Jatkan toistaiseksi "tavallisilla" ETF:llä ja seurailen arvostustasoja.

Vivutetuista etf:istä ei kokemusta mutta Nordnetin maailma 125 löytyy salkusta ja kokemukset hyviä. Riski on tietysti isompi jos markkinat laskevat mutta lähtökohtana rahasto/etf sijoittamisessa on että markkinat nousevat, muutenhan jättäisit rahat vaikka pankkitilille tuottamaan.

Suhteessa yhtä paljon olen sijoittanut joka kuukausi sekä Nordnet maailma 125:een sekä Nordnet maailmaan.

Tässä tulokset;
Maailma 125, kulut 0.49%, 12kk tuotto 10,36%, oman rahasto-osuuden tuotto 16,02%

Maailma kulut 0.30%, 12kk tuotto 7,99%, oman rahasto-osuuden tuotto 12,92%

En muista koska noihin aloin säästämään mutta ei kovin pitkään ole olleet.. kriteerit molemmissa aika pitkälti samat eli tuon verran lisätuottoa vivutuksella saatu. Eri asia on kannattaako tässä markkinatilanteessa sijoittaa kovinkaan suurella vivulla pelaaviin etf:iin.
 
Huomaa kuitenkin, että korkorahastonkin arvo voi laskea. Jos se omistaa matalakorkoisia lainoja ja markkinakorot nousevat, ovat rahaston omistukset huonompia kuin uudet lainat ja siten arvo laskee. Vastaavasti jos korot laskevat, nousee rahaston sijoitusten arvo, koska ne ovat uusia vastaavia istrumentteja paremmin tuottavia.

Ajattelin vain mainita koska se tulee joskus yllätyksenä.
Tätä on tullut monesti pähkäiltyä, kun ei oikein intuitiivisesti aukea, mutta aukiselitettynä on aivan looginen asia kun puhutaan rahaston arvosta. Siksi nuo korkorahastot ovat itseltä jääneet mietinnöistä pois tähän asti. (Edit: Toki voihan rahastokin maksaa osinkoja ulos kuten alla pohdin, jolloin kyse on sitten aika samasta asiasta.)

Mutta mites velkakirja-ETF:t, eikös niiden logiikka ole hieman eri, eli käsittääkseni ne maksavat tuoton eli osingon ihan sen mukaan miten pitääkin. Jos katsoo vaikka Xetrasta IS04 ja IUSV, niin eikös näistä pitäisi tulla tasaista osinkovirtaa hamaan tappiin asti. Mutuilisin että varmaan jopa näkyy pitemmälle ajalle suunnitellut osingonmaksutkin vuosiksi eteenpäin, kun korkopaperissa on varmaan määritelty alusta loppuun ihan tarkat summat ja paperit erääntyvät tiedossa olevina päivinä jne. (Ja jos nyt ei oleteta Yhdysvaltojen lopettavan valtionlainojensa maksamista.)

Eli jos ymmärrän oikein, niin velkakirja-ETF on aika turvallinen sijoitus, jos ei halua osakeriskiä ottaa tässä markkinatilanteessa. Toki pitänee olla valmis olemaan siinä kiinni useita vuosia, jos korot nousevat ja ei halua realisoida tappiota ETF:n laskeneessa arvossa, mutta osingon pitäisi silti rullata. Eli n. 4% pitäisi olla mahdollista saada melko riskittömästi. Vai enkö tajua jotain?

Toki esim. IS04 maksaa kaksi kertaa vuodessa ja jos korot lähtisivät nousuun, niin siinä saa useampi vuosi mennä että osingoilla ottaa kiinni arvonlaskua, että kokonaistuottoa ajatellen pitää olla vähän näkemystä FEDin korkopäätöksiin jos näihin haluaa mukaan... Ei ole ilmaista lounasta markkinoilla, ei.
 
Tätä on tullut monesti pähkäiltyä, kun ei oikein intuitiivisesti aukea, mutta aukiselitettynä on aivan looginen asia kun puhutaan rahaston arvosta. Siksi nuo korkorahastot ovat itseltä jääneet mietinnöistä pois tähän asti. (Edit: Toki voihan rahastokin maksaa osinkoja ulos kuten alla pohdin, jolloin kyse on sitten aika samasta asiasta.)

Mutta mites velkakirja-ETF:t, eikös niiden logiikka ole hieman eri, eli käsittääkseni ne maksavat tuoton eli osingon ihan sen mukaan miten pitääkin. Jos katsoo vaikka Xetrasta IS04 ja IUSV, niin eikös näistä pitäisi tulla tasaista osinkovirtaa hamaan tappiin asti. Mutuilisin että varmaan jopa näkyy pitemmälle ajalle suunnitellut osingonmaksutkin vuosiksi eteenpäin, kun korkopaperissa on varmaan määritelty alusta loppuun ihan tarkat summat ja paperit erääntyvät tiedossa olevina päivinä jne. (Ja jos nyt ei oleteta Yhdysvaltojen lopettavan valtionlainojensa maksamista.)

Eli jos ymmärrän oikein, niin velkakirja-ETF on aika turvallinen sijoitus, jos ei halua osakeriskiä ottaa tässä markkinatilanteessa. Toki pitänee olla valmis olemaan siinä kiinni useita vuosia, jos korot nousevat ja ei halua realisoida tappiota ETF:n laskeneessa arvossa, mutta osingon pitäisi silti rullata. Eli n. 4% pitäisi olla mahdollista saada melko riskittömästi. Vai enkö tajua jotain?

Toki esim. IS04 maksaa kaksi kertaa vuodessa ja jos korot lähtisivät nousuun, niin siinä saa useampi vuosi mennä että osingoilla ottaa kiinni arvonlaskua, että kokonaistuottoa ajatellen pitää olla vähän näkemystä FEDin korkopäätöksiin jos näihin haluaa mukaan... Ei ole ilmaista lounasta markkinoilla, ei.
Pitkät velkakirjat ovat hyvin volatiileja, ja esim. IS04:ssä on valuuttariski päälle, mikä onkin tänä vuonna realisoitunut. Lisäksi sillä on eroa, omistaako ETF:ää vai itse niitä velkakirjoja mutta siihen ei ehkä suomalaisena kannata mennä.

Moni täällä minä mukaan lukien omistaa velkakirja-ETF:iä mutta niiden pointti ei ole vakaudessa vaan siinä, että osakemarkkinan romahtaessa usein (muttei aina) keskipitkät ja pitkät velkakirjat eivät korreloi tai ovat käänteisessä suhteessa osakemarkkinan kehitykseen. Kriisin sattuessa ajatus on, että velkakirjat säilyttävät tai kasvattavat ostovoimaansa ja sijoittaja voi tasapainottaa salkkuaan myymällä velkakirjoja ostaakseen halpaa osakemarkkinaa. Lisäksi aiemmin on ollut pitkiä, jopa yli vuosikymmenenkin jaksoja, jolloin bondit ovat tuottaneet osakemarkkinaa enemmän. Tätä kautta kyse on myös riskien vähentämisestä hajauttamalla.

Yhdysvaltojen velkakirjojen houkutukseen vaikuttaa toki myös niiden kuponkikorko, joka tekee velkakirjan pitämisestä vähemmän tappiollista suhteessa vaikka johonkin indeksin keskimääräiseen tuottoon, mutta tähänkin vaikuttaa valuuttakurssi.

Summa summarum: varma ja rauhallinen sijoitus nämä eivät ole vaan hyvin volatiili. Ultralyhyet velkakirjat (0-1 vuotta) ovat melko vakaita mutta niissäkin valuutta tuo omat riskinsä. Lisäksi kannattaa ymmärtää, että pitkien velkakirjojen hinnoittelu ei noudattele suoraan FEDin korkopäätöksiä (ne näkyvät ultralyhyeiden ja melko suoraan vielä esim. 7-10-vuotisten hinnoittelussa) vaan ilmentää enemmän yleisiä odotuksia talouden ja inflaation kehityksestä.

Vielä pari vuotta sitten oli iso joukko sijoittajia, jotka ajattelivat ottavansa isot pikavoitot TLT:n/IS04:n noususta, kun korot ennakoitavasti alkavat tippua. Tämä veto ei ole vieläkään realisoitunut koska A) kyse ei ole suoraan FEDistä ja B) Trumpin toimet palauttivat inflaatiohuolet, romauttivat dollarin ja nostivat huolen Yhdysvaltojen liiallisesta velkaantumisesta. Tämä ehkä osaltaan selittää myös kullan nousua: klassinen velkakirja-hedge ei näytä nyt niin turvalliselta. Tämä ei tarkoita, etteikö velkakirjoja voi käyttää markkinariskien vähentämiseen mutta jällleen kerran riskien luonne kannattaa selvittää etukäteen.
 
Löytyykö mistään tietoa siitä, mistä ETF salkkujen sisältö tarkalleen koostuu? Pitäisi jollain tavalla tutkia päällekäisyyksiä ja markkinarotaatioita, keskimääräistä PE tasoa.

Minusta käytännössä kaikki sijoitustotuudet ovat tällä hetkellä virheellisiä tai ulosmitattuja (if its in the press, it is in the price). Esimerkiksi Walmartin PE on melkein 40. Verrokkina Metalla (TTM) 26 eli asetelmat ovat päälaellaan siitä mitä voisi olettaa uutisoinnin perusteella.
 
Eli jos ymmärrän oikein, niin velkakirja-ETF on aika turvallinen sijoitus, jos ei halua osakeriskiä ottaa tässä markkinatilanteessa. Toki pitänee olla valmis olemaan siinä kiinni useita vuosia, jos korot nousevat ja ei halua realisoida tappiota ETF:n laskeneessa arvossa, mutta osingon pitäisi silti rullata. Eli n. 4% pitäisi olla mahdollista saada melko riskittömästi. Vai enkö tajua jotain?

Edellä olikin jo hyvä kirjoitus korkorahastoiden luonteesta.

Voisin vielä lisätä, että korkorahaston tiedoista on oleellista katsoa sellainen tunnusluku kuin "duraatio". Voit laskea siitä, kuinka paljon korkorahastosijoituksen arvo suunnilleen muuttuu korkotason muuttuessa. Korkotason muutos kerrottuna duraatiolla ilmaisee kuinka paljon korkorahason arvo suunnilleen muuttuu. Muutos tapahtuu vastakkaiseen suuntaan kuin koron muutos. Eli jos korkorahaston duraatio on vaikka 7 ja yleinen korkotaso nousee 1 %-yksikön verran, niin korkorahasto-sijoituksen arvo laskee silloin 7%. Ja päin vastoin.

Tämä korkoriski koskee lähinnä "open ended"-tyyppisiä korkorahastoja, jotka joutuvat koko ajan kierrättämään hallussaan olevia korkolappuja uusiin. Jos sijoitat suoraan korkoon ilman että välissä on tällaista "open ended"-tyyppistä rahastoa, ja pidät korkolapun sen juoksuajan loppuun, et altistu korkoriskille samalla tavalla. (Mutta tämä ei välttämättä ole käytännöllistä muista syistä suomalaiselle piensijoittajalle.)
 
Viimeksi muokattu:
Löytyykö mistään tietoa siitä, mistä ETF salkkujen sisältö tarkalleen koostuu? Pitäisi jollain tavalla tutkia päällekäisyyksiä ja markkinarotaatioita, keskimääräistä PE tasoa.
Jokaisen ETF:n liikkeeseenlaskijan sivulta löytyy päivittäin päivittyvä tarkka listaus ETF-salkun koko sisällöstä. Muistaakseni UCITS-regulaation vaatimus.
 
Jos sijoitat suoraan korkoon ilman että välissä on tällaista "open ended"-tyyppistä rahastoa, ja pidät korkolapun sen juoksuajan loppuun, et altistu korkoriskille samalla tavalla. (Mutta tämä ei välttämättä ole käytännöllistä muista syistä suomalaiselle piensijoittajalle.)
Korkoriskin voi tosiaan vaihtaa liikkeellelaskijanriskiin ostamalla suoraan velkakirjoja. Esimerkiksi Ruotsalainen perintäfirma tarjoaa 8% kuponkikorkoa.
1762687827852.png
Jos ostaa suoraan tuota velkakirjaa, saa rahat takaisin 22 kuukauden päästä ja päälle noin 8% vuosittaista korkoa, jota maksetaan useammassa erässä. Näin siis olettaen että yritys on maksukykyinen vuoden päästä, mikä ei ole lainkaan varmaa yrityksen luottoluokituksen ollessa roskalainaluokassa. Tuota saa ihan piensijoittajakin ostettua, koska nimellisarvo on 1 000 €. Mandatum Traderissa päälle tulee 40€ kulut. Itsehän on koskisi tuohon velkakirjaan pitkällä tikullakaan, mutta ihan näin esimerkkinä korkoriskin vaihtamisesta toiseen riskiin.
 
Kiinnostaisi kuulla, onko moni käyttänyt vivutettuja indeksi-ETF:iä tai rahastoja. Eräs noista on TQQQ. Aika vaikuttaa olevan huonoin mahdollinen laittaa noihin roposiaan kiinni, kun tilannetta verrataan IT-kuplaan. Kohtuullinen kompromissi voisi olla Nordnet Maailma 125, jossa vipu on maltillinen. Jatkan toistaiseksi "tavallisilla" ETF:llä ja seurailen arvostustasoja.
Nordnet maailma 125 on ihan pikkurahoja ja siinähän tuo heiluu maailman pyörimisliikkeen mukana.
 
Pitkät velkakirjat ovat hyvin volatiileja, ja esim. IS04:ssä on valuuttariski päälle, mikä onkin tänä vuonna realisoitunut. Lisäksi sillä on eroa, omistaako ETF:ää vai itse niitä velkakirjoja mutta siihen ei ehkä suomalaisena kannata mennä.

Moni täällä minä mukaan lukien omistaa velkakirja-ETF:iä mutta niiden pointti ei ole vakaudessa vaan siinä, että osakemarkkinan romahtaessa usein (muttei aina) keskipitkät ja pitkät velkakirjat eivät korreloi tai ovat käänteisessä suhteessa osakemarkkinan kehitykseen. Kriisin sattuessa ajatus on, että velkakirjat säilyttävät tai kasvattavat ostovoimaansa ja sijoittaja voi tasapainottaa salkkuaan myymällä velkakirjoja ostaakseen halpaa osakemarkkinaa. Lisäksi aiemmin on ollut pitkiä, jopa yli vuosikymmenenkin jaksoja, jolloin bondit ovat tuottaneet osakemarkkinaa enemmän. Tätä kautta kyse on myös riskien vähentämisestä hajauttamalla.

[...]

Edellä olikin jo hyvä kirjoitus korkorahastoiden luonteesta.

[...]
Kiitos seikkaperäisistä vastauksista! Näillä opeilla eteenpäin, hieman pitää mutustella ja tutkia. Taitaa tulla pieni siivu salkkuun niin tulee opittua käytännössä.
 
Eikö velkakirja-ETF:n valuuttariskistä pääse eroon sijoittamalla €-maiden velkakirjoihin?

Jos kerran USA:ssakin on tarjolla tällainen kansainvälisiin velkakirjoihin sijoittava ETF, niin luulisi, että Euroopassa voisi ostaa jotain jossa on pelkkiä €-maiden velkakirjoja mukana: iShares International Treasury Bond ETF | IGOV
 
Eikö velkakirja-ETF:n valuuttariskistä pääse eroon sijoittamalla €-maiden velkakirjoihin?

Jos kerran USA:ssakin on tarjolla tällainen kansainvälisiin velkakirjoihin sijoittava ETF, niin luulisi, että Euroopassa voisi ostaa jotain jossa on pelkkiä €-maiden velkakirjoja mukana: iShares International Treasury Bond ETF | IGOV
Onhan noita esim. IS05 tai IBCL. Mutta Euroopan korot ei ollut niin ylhäällä kuin jenkkien ja ne alkoi jo aiemmin laskemaan, yieldi on pienempi ja potentiaalinen nousu on pienempää kun vähemmän varaa laskea. Joten niissä ei ole niin hyvää tilaisuutta.

Toinen tapa välttää valuuttariskiä on käyttää tuota euro hedgetettyä versiota IS04:sta eli IUSV. Toki hedge ei ole koskaan täydellinen.

Lisäksi hyvä huomata, että tuo valuuttamuutos toimii myös toiseenkin suuntaan. Vaikka nyt tänä vuonna dollarin arvo on laskenut, niin ei ole mitenkään varmaa että se laskee myös jatkossa. Varsinkin kriiseissä rahat menee sinne vahvimpaan, mikä on todennäköisesti kuitenkin se dollari, kaikesta huolimatta.
 
Jos haluaisi sijoittaa MSCI World Indeksiin, niin suosituin taitaa olla EUNL tai XDWD.

XDWD kulut 0,12% osakkeet 101,1%, lyhyt korko −1,2% koko 15,814 m€
EUNL kulut 0,20% osakkeet 99,9% koko 106,322 m€

Onko käytännössä mitään väliä kumpaan yrittää roposia laittaa?
Mikä puhuu sen puolesta että kannattaisi valita EUNL? Parempi likviditeetti ja pienempi spreadi? Onko muuta?
 
Jos haluaisi sijoittaa MSCI World Indeksiin, niin suosituin taitaa olla EUNL tai XDWD.

XDWD kulut 0,12% osakkeet 101,1%, lyhyt korko −1,2% koko 15,814 m€
EUNL kulut 0,20% osakkeet 99,9% koko 106,322 m€

Onko käytännössä mitään väliä kumpaan yrittää roposia laittaa?
Mikä puhuu sen puolesta että kannattaisi valita EUNL? Parempi likviditeetti ja pienempi spreadi? Onko muuta?
Sitten löytyy vielä MWRE ja SPYI. Itse valitsisin sen, jossa on pienimmät kulut.
 
Pitäisiköhän tuota Nordnetin kk säästöä vähän yksinkertaistaa..?

Voisin veikata aikamoisia päällekkäisyyksiä nykyisissä.

DBXW
EUNL
SPYI




Tämän XMME:n taisin vaihtaa joskus tuohon SPYI:hin.

Edit: Pikainen oma analyysi. DBXW pois ja varmaan myös EUNL ja keskittyy pelkästään SPYI, koska mukana myös niitä pieniä. Aikalailla samaa omistusta noin muuten. Tietysti pitänee ynnäillä, että miten KK sopimus osuu, kun EUNL on huomattavasti halvempi.
 
Viimeksi muokattu:
Jos haluaisi sijoittaa MSCI World Indeksiin, niin suosituin taitaa olla EUNL tai XDWD.

XDWD kulut 0,12% osakkeet 101,1%, lyhyt korko −1,2% koko 15,814 m€
EUNL kulut 0,20% osakkeet 99,9% koko 106,322 m€

Onko käytännössä mitään väliä kumpaan yrittää roposia laittaa?
Mikä puhuu sen puolesta että kannattaisi valita EUNL? Parempi likviditeetti ja pienempi spreadi? Onko muuta?
Laita molempiin. Ensin toiseen ja sitten vaikka muutaman vuoden päästä toiseen. Jos tarvitsee myydä, niin et maksa niin paljon veroa, koska voit valita kummasta ETF:stä myyt.
 
WEBN:ssä kulut 0,07 %. Ei kata small capeja.

Tässä maantieteellinen hajautus on myös erilainen/laajempi kuin paremmin tunnetuissa MSCI:n ja FTSE:n "koko maailma"-indekseissä. Minun kuukausisäästöni menevät tähän nykyisin.

Mutta kysyjä halusi sijoittaa juuri MSCI Worldiin eli pelkkiin kehittyneisiin markkinoihin ja jättää kehittyvät pois.

JustETF-palvelussa on helppo vertailla erilaisten MSCI World -pohjaisten (kuten muidenkin) ETF:ien numeroita, sieltä löytyy suuri joukko vaihtoehtoja: Top MSCI World ETFs | Find The Best MSCI World ETF
 
Viimeksi muokattu:
Laita molempiin. Ensin toiseen ja sitten vaikka muutaman vuoden päästä toiseen. Jos tarvitsee myydä, niin et maksa niin paljon veroa, koska voit valita kummasta ETF:stä myyt.
Tästä olisi mukava kuulla lisää, miten homma käytänössä toimii?
Sitten löytyy vielä MWRE ja SPYI. Itse valitsisin sen, jossa on pienimmät kulut.

MWRE, en toki osaa sanoa onko pitkällä historialla väliä vai ei.

Vertailin tuota XDWD ja EUNL ETF:ää.


EUNL on noista kahdesta tuottanut hieman paremmin, mutta ero on aika mitätön. Ehkä se korvaa 0,08% korkeamman hinnan tai sitten ei. Käytännössä ei taida olla kovinkaan paljoa väliä kumpaan sijoittaa jos haluaa sijoittaa MSCI Worldiin.
Tekoälyn mukaan EUNL saa hyötyä osakelainaamisesta, kun suuremman rahaston on helpompi ja kannattavampaa tehdä tuota. Replikointimenetelmässä on myös pieni ero. EUNL massiivinen koko antaa sille etuja, mutta XDWD kilpailee matalammalla TER luvulla.
 
Tästä olisi mukava kuulla lisää, miten homma käytänössä toimii?
Sinulla on useampi lähes identtinen sijoitusinstrumentti. Jos myyt, niin kannattaa myydä siitä instrumentista, johon aloitit laittamaan rahaa viimeisimpänä, koska myydessä myydään aina vanhimmat ostoerät (first in, first out eli FIFO), joilla (oletettavasti) on enemmän kasvua ja siten enemmän verovelkaa.

Itse en ole tätä kikkailua vielä harrastanut. Toimii myös kaiketi silloin, jos välillä luot uuden salkun (arvo-osuustili), vaikka instrumentti olisikin yksi ja sama.
 
Sinulla on useampi lähes identtinen sijoitusinstrumentti. Jos myyt, niin kannattaa myydä siitä instrumentista, johon aloitit laittamaan rahaa viimeisimpänä, koska myydessä myydään aina vanhimmat ostoerät (first in, first out eli FIFO), joilla (oletettavasti) on enemmän kasvua ja siten enemmän verovelkaa.

Itse en ole tätä kikkailua vielä harrastanut. Toimii myös kaiketi silloin, jos välillä luot uuden salkun (arvo-osuustili), vaikka instrumentti olisikin yksi ja sama.
Rahastoissa (ei ETF) ei ole FIFO-periaatetta ja esim. LähiTapiolan (myös Seligson) rahastoja ei ole pakko myydä FIFO-periaatteella, vaan voi valita mistä ostoerästä myy osuuksia:

Osuuksien myynnissä sovelletaan usein FIFO-periaatetta​


Sijoitusrahasto-osuuksien myynnissä sovelletaan yleensä FIFO-periaatetta (First In – First Out). Tällöin jokaisen erän myyntihinnasta vähennetään siihen kuuluvien osuuksien ostohinnat siinä järjestyksessä kuin olet hankkinut osuudet.


Rahasto-osuuksien tapauksessa FIFO-periaatteesta on kuitenkin mahdollista poiketa. Rahastoyhtiön on pidettävä kaikista osuuksista rahasto-osuusrekisteriä, johon sen on merkittävä osuustodistuksen tai rahasto-osuusmerkinnän järjestysnumero. Voit halutessasi pyytää rahastoyhtiötä lunastamaan tietyn osuustodistuksen tarkoittamat tai tietyllä järjestysnumerolla hankkimasi rahasto-osuudet.
 
Etf excelöinti. Ryhmittelin indeksin mukaan laajemmasta indeksistä pienempään. Jätin huonommat vaihtoehdot pois, joten tässä on kaikki.

Ryhmittelin seurattavan indeksin mukaan seuraavasti:
Developed + Emerging markets, Large, Mid and Small cap
Developed + Emerging markets, Large and Mid cap
Developed markets, Large and Mid cap
SP500
Jännät erikoisuudet (=small cap value, Europe tai USA)


NimiLyhenne (Xetrassa)IndeksiTER %Justetf linkkiNordnet linkki
Nordnet kuukausi säästö (K/E)​
SPDR MSCI ACWI IMI UCITS ETFSPYIMSCI All Country World Investable Market (ACWI IMI)0,17justETF SPYINordnet SPYIKyllä

Amundi Prime All Country World UCITS ETF AccWEBNSolactive GBS Global Markets Large & Mid Cap index0,07justETF WEBNNordnet WEBNEi
SPDR MSCI All Cntry Wld ETFSPYYMSCI All Country World Index (ACWI)0,12justETF SPYYNordnet SPYYEi
Invesco FTSE All-World UCITS ETF AccFWIAFTSE All-World index0,15justETF FWIANordnet FWIAEi
iShares MSCI ACWI ETF USD AccIUSQMSCI All Country World Index (ACWI)0,2justETF IUSQNordnet IUSQKyllä

Amundi Prime Global ETF AccF50ASolactive GBS Developed Markets Large & Mid Cap index0,05justETF F50ANordnet F50AEi
Amundi Core MSCI World UCITS ETF AccMWREMSCI World index0,12justETF MWRENordnet MWREKyllä
Xtrackers MSCI World ETF 1CXDWDMSCI World index0,12justETF XDWDNordnet XDWDKyllä
iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc)EUNLMSCI World index0,2justETF EUNLNordnet EUNLKyllä

SPDR S&P 500 ETF USD AccSPYLS&P 500 index0,03justETF SPYLNordnet SPYLEi

SPDR MSCI Europe Small Cap Value Weighted UCITS ETFZPRXMSCI Europe Small Cap Value Weighted index0,3justETF ZPRXNordnet ZPRXKyllä
SPDR MSCI USA Small Cap Value Weighted UCITS ETFZPRVMSCI USA Small Cap Value Weighted index0,3justETF ZPRVNordnet ZPRVKyllä
 
Viimeksi muokattu:
DAX indeksihän on ollut ilman kehitystä Kesäkuun alusta lähtien. Jos katson mitä muutosta tapahtui tällä viikolla suht defensiivisissä EU-osakkeissani niin epäilen tämän nousun murtautuvan siitä ulos vaikka indeksi onkin tukevasti edelleen laatikon sisällä.

Hopeaan paisutellaan kunnon matonveto asemaa taas. 54 olisi taso jossa voi tulla otsa kipeäksi, voi tapahtua jo huomenna.
 
Rahastoissa (ei ETF) ei ole FIFO-periaatetta ja esim. LähiTapiolan (myös Seligson) rahastoja ei ole pakko myydä FIFO-periaatteella, vaan voi valita mistä ostoerästä myy osuuksia:

nyt on se aika kun pitää se veroton tonnin myynti tehdä, viime vuonna myös seligsonin jotain rahastoa vanhasta päästä mikä oli tuottanut hyvin ja vaihdoin suoraan toiseen rahastoon siellä.
 
Kenelläkään ei varmasti tähän omaan pähkäilyyn oikeaa vastausta voi olla, mutta kun aina puhutaan myymisen vaikeudesta, niin avataan vähän omaa tilannetta mikä tullut eteen.

Asumisessa isompi remontti tehtävä ja sitä rahoittamaan pitäisi laittaa sellainen 20% kertyneistä sijoituksista lihoiksi seuraavien kuukausien aikana. Nyt pähkäilyä mistä lihasta tuo osuus otetaan. Lainarahaa ei ole halua, eikä oikeastaan mahdollisuuttakaan tähän ottaa, joten jostain tulee luopua. Vaikka myyntiin menevä osuus onkin "vain" viidesosa ja jäljelle jää edelleen 80% nykytilanteesta, niin kyllähän se kirpaisee säästäväistä mieltä.

Jakaumat pyöristettynä tällä hetkellä sijoitussalkussa osakkeet 60%, rahastot+sijoitusvakuutus 28%, säästötili 7%, ETF 5%.

Säästötilin saldosta meinasin irrottaa noin puolet tai hieman yli tähän. 2% korkotasolla tuon pitäminen on melko nollasummapeliä. Tuon lisäksi ensimmäisenä ajatuksena oli että nyt olisi viimein oiva tilaisuus hankkiutua eroon korkeakuluisista pankin rahastoista (1,5-1,9% kulut), joita tuosta rahastojen kokonaisosuudessa on 25%. Loppuosuus 75% sijoitusvakuutuksen kautta passiivisia indeksejä, jotka suht siedettävillä kuluilla (0,4%). Osakkeissa yksittäisenä osakkeena 80% on kiinni pelkästään Wärtsilässä ja se tietenkin on painotuksena aivan liikaa, jos hajautusta ajattelee ja tällä hetkellä kurssi myyntiä ajatellen myös mukavasti ylhäällä. Itseasiassa jo 26€ kohdalla oli tunne, että olisiko nyt jo aika osittain hypätä ulos, mutta tällä hetkellä tuo ratkaisu olisi ollut väärä. Vakaakupissa Wärtsilän osalta painaa suht mukava osinkokertymä vuosittain, jonka voisi olettaa nykytilanteessa olevan nousemaan päin ja myös odotus kurssin noususta edelleen nykyisestä arvostaan. Muiden osakkeiden osuudet pieniä 1-4% osakkeiden kokonaispotista, joten niillä ei tätä yhtälöä ratkaista.

Tällä hetkellä oma ajatus koostaa tuo tarvittava potti käteisestä, korkeakuluisista rahastoista ja mahdollisesti noin puolet sijoitusvakuutuksesta realisoimalla. Eniten kuitenkin mietityttää pitäisikö sitä kuitenkin leikata ennemmin tuosta Wärtsilän osuudesta, kuin tuolta vakuutuksen puolelta ja näin pienentää tuohon yhteen paperiin kohdistuvaa riskiä ja hajautus paranisi kokonaisnäkymässä. Aiemmista myynneistä on tappioita jonkin verran käytettäväksi. Kaikki paperit kuitenkin vihreällä, joten veroja maksellaan vielä noiden päälle jonkin verran ja se pyritty huomioimaan jo näissä laskelmissa.
 
Etf excelöinti. Ryhmittelin indeksin mukaan laajemmasta indeksistä pienempään. Jätin huonommat vaihtoehdot pois, joten tässä on kaikki.

Ryhmittelin seurattavan indeksin mukaan seuraavasti:
Developed + Emerging markets, Large, Mid and Small cap
Developed + Emerging markets, Large and Mid cap
Developed markets, Large and Mid cap
SP500
Jännät erikoisuudet (=small cap value, Europe tai USA)


NimiLyhenne (Xetrassa)IndeksiTER %Justetf linkkiNordnet linkki
Nordnet kuukausi säästö (K/E)​
SPDR MSCI ACWI IMI UCITS ETFSPYIMSCI All Country World Investable Market (ACWI IMI)0,17justETF SPYINordnet SPYIKyllä
Amundi Prime All Country World UCITS ETF AccWEBNSolactive GBS Global Markets Large & Mid Cap index0,07justETF WEBNNordnet WEBNEi
SPDR MSCI All Cntry Wld ETFSPYYMSCI All Country World Index (ACWI)0,12justETF SPYYNordnet SPYYEi
Invesco FTSE All-World UCITS ETF AccFWIAFTSE All-World index0,15justETF FWIANordnet FWIAEi
Amundi Prime Global ETF AccF50ASolactive GBS Developed Markets Large & Mid Cap index0,05justETF F50ANordnet F50AEi
Amundi Core MSCI World UCITS ETF AccMWREMSCI World index0,12justETF MWRENordnet MWREKyllä
iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc)EUNLMSCI World index0,2justETF EUNLNordnet EUNLKyllä
SPDR S&P 500 ETF USD AccSPYLS&P 500 index0,03justETF SPYLNordnet SPYLEi
SPDR MSCI Europe Small Cap Value Weighted UCITS ETFZPRXMSCI Europe Small Cap Value Weighted index0,3justETF ZPRXNordnet ZPRXKyllä
SPDR MSCI USA Small Cap Value Weighted UCITS ETFZPRVMSCI USA Small Cap Value Weighted index0,3justETF ZPRVNordnet ZPRVKyllä
Tämä taisi puuttua listalta?

 
Kuinkas verotus menee myydessä kun koittaa optimoida niin että verot pysyisi 30% tasossa mahdollisiman suurelta osin.
Lasketaanko vuoden aikana tulleet osingot myös tähän 30keur määrään. Ymmärtääkseni kyllä.
Heitän hatusta lukuja. Jos mulla on tullut 5keur osinkoja vuoden aikana. Voin siis myydä osakkeita niin että verotettava (voitolla oleva osuus) on 25keur.
Vuoden vaihteen jälkeen sitten voin myydä 30keur 30% verolla ja loput yli.

Elämä meni aika sekaisin ja nyt on pakko pistää lihoiksi kaikki. Vuoden vaihde on lähellä, joten mietin tottakai optimointia kun voi olla että 1.5kk voi osaa rahasta odottaa. Eli myyn nyt "maksimit" 30% tasoon ja jos sukka oikeasti kostuu kusesta pahasti tän vuoden puolella niin sitten pakko ottaa 4% takkiin.
 
Heitän hatusta lukuja. Jos mulla on tullut 5keur osinkoja vuoden aikana. Voin siis myydä osakkeita niin että verotettava (voitolla oleva osuus) on 25keur.
Vuoden vaihteen jälkeen sitten voin myydä 30keur 30% verolla ja loput yli.
Sulla saa siis ihan se voiton määrä olla 25k, eikä voitolla olevien osuuksien määrä.

Lisäksi, jos sulla on omistuksia jotka hankittu yli 10v sitten, hankintameno-olettama saattaa vaikuttaa siihen mitä sun kannattaa myydä. (Voit päästä jopa alle 30% tason.)
 
Lasketaanko vuoden aikana tulleet osingot myös tähän 30keur määrään

Osingoista 85% on pääomatuloa, joka verotetaan pääomaveroprosentilla. Eli jos saat 5k osinkoja on näistä 4250e pääomatuloa johon kohdistuu 30% vero. Sen päälle voit generoida luovutusvoittoja (ei siis myyntejä, vaan voittoja) 25750 euron edestä. Ja vähennykset sitten mukaan.

OST on asia erikseen ja menee eri tavalla.

Ja se 34% taso vaikuttaa vasta sille ylimenevälle osuudelle. Jos siis pääomatulot menee vähän yli 30000 euron niin vain siihen pieneen osuuteen kohdistuu 34% vero.

Hankintameno-olettama voi myös auttaa.
 
Kiitos nopeista vastauksista. Tukevat omaa ajatusta mutta olin unohtanut osinkojen 85% verotuksen.
Pieni se on säästö sekin mutta kyllä siinä vähän säästän jos tänä vuonna myyn maksimit että pysyn 30% tasolla, vuoden vaihteessa sitten uudet 30% ja lopuista sitten menee 34%.
Tällä hetkellä näiden myynti on pakko tehdä, mutta voi olla tosiaan mahdollista että osan myyn vasta ensi vuoden alussa.

Hankintamenoa en pysty käyttämään kun muistaakseni harrastus alkoi 2017. Täytyy tietty varmistaa kun motivaatiota löytyy.

EDIT: Mites toi menee OST kohdalla? Sellainenkin löytyy joka menee lihoiksi. On sielläkin + merkkistä saldoa jotain 10+keur.
 
Kenelläkään ei varmasti tähän omaan pähkäilyyn oikeaa vastausta voi olla, mutta kun aina puhutaan myymisen vaikeudesta, niin avataan vähän omaa tilannetta mikä tullut eteen.

Asumisessa isompi remontti tehtävä ja sitä rahoittamaan pitäisi laittaa sellainen 20% kertyneistä sijoituksista lihoiksi seuraavien kuukausien aikana. Nyt pähkäilyä mistä lihasta tuo osuus otetaan. Lainarahaa ei ole halua, eikä oikeastaan mahdollisuuttakaan tähän ottaa, joten jostain tulee luopua. Vaikka myyntiin menevä osuus onkin "vain" viidesosa ja jäljelle jää edelleen 80% nykytilanteesta, niin kyllähän se kirpaisee säästäväistä mieltä.

Jos ei ole kiire, niin etkö pysty tulorahoituksella toteuttamaan? Remonttia pikkuhiljaa, pilkot osiin jossa aiheutuu vähiten häiriötä asumiseen. Muussa tapauksessa ottaisin lainan JOS laina-aika on mahdollista supistaa muutamaan vuoteen. Kysy ainakin korkotarjoukset.
 
Täytyy tässä vähän olla ylpeä itsestään. 2018 aloitettu sijoittaminen huimalla 128e potilla. Nykyään löytyy 45k sijoituksista ja sijoituskämppä tähän päälle (ei tosin velaton). Nettopalkka ei missään välissä ole ollut yli 1.8k, suurimman osan aikaa alle tämän. Eli pienestä ne isommatkin summat voivat olla lähtöisin. ^^
 
Hankintamenoa en pysty käyttämään kun muistaakseni harrastus alkoi 2017. Täytyy tietty varmistaa kun motivaatiota löytyy.

EDIT: Mites toi menee OST kohdalla? Sellainenkin löytyy joka menee lihoiksi. On sielläkin + merkkistä saldoa jotain 10+keur.

Verotusten pelko ja hankintameno-olettamat ovat instituutioiden keksintöjä, jolla sinut pidetään holdarina samalla kun he myyvät karhumarkkinassa. Köyhä joutuu verot maksamaan jossain vaiheessa ja 10v pakkopito on sitä markkinoiden ajoittamista mitä kielletään tekemästä.
 
Täytyy tässä vähän olla ylpeä itsestään. 2018 aloitettu sijoittaminen huimalla 128e potilla. Nykyään löytyy 45k sijoituksista ja sijoituskämppä tähän päälle (ei tosin velaton). Nettopalkka ei missään välissä ole ollut yli 1.8k, suurimman osan aikaa alle tämän. Eli pienestä ne isommatkin summat voivat olla lähtöisin. ^^
Ei ne velattomat sijoituskämpät mitään tuotakaan.
 
Isäni menehtyi jokunen kuukausi sitten ja jätti jälkeensä rahastoja. Miten tuo luovutusvoitto lasketaan perittäessä? Oletetaan että isäni on sijoittanut rahastoihin vaikka 10 000 ja rahastojen arvo oli kuolinhetkellä 20 000. Eli jos isäni olisi myynyt eläessään kaikki olisi hän maksanut luovutusvoittoveroa 30% tuosta 10 000 eurosta? Nyt jos myymme rahastot kuolinpesän nimiin niin maksammeko luovutusvoittoveroa sen 30% tuosta 10 000 eurosta vai maksammeko vain perukirjaan merkityn 20 000 jälkeen tulleista voitoista tuon luovutusvoittoveron?
 
Otan osaa isäsi kuoleman johdosta. Verot maksetaan perunkirjaan merkityn arvon ja luovutushetken arvon muutoksesta. Ei ole merkitystä vaikka rahastojen arvo olisi 10-kertaistunut hankintahetkestä, koska verottaja katsoo tuota summaa mikä on merkitty perunkirjaan.
 
Jos ei ole kiire, niin etkö pysty tulorahoituksella toteuttamaan? Remonttia pikkuhiljaa, pilkot osiin jossa aiheutuu vähiten häiriötä asumiseen. Muussa tapauksessa ottaisin lainan JOS laina-aika on mahdollista supistaa muutamaan vuoteen. Kysy ainakin korkotarjoukset.
Märkätilan remonttia ei pysty tässä tapauksessa jakamaan useampaan osaan, joten kyseinen projekti tulee toteuttaa kertaurakkana. Toki maksueriä on useampi, mutta näiden välillä ei montaa kuukautta ole ensimmäisestä viimeiseen. Nykyinen asuntolaina on ehkä tulotasoon nähden aavistuksen iso, mutta eläminen sen kanssa on kuitenkin ns. hyvää ilman vyön kiristämistä tappiin. Lisää velkaa ei kestä ottaa, ellei sitten maksella asunnosta pelkkiä korkoja ja siltikin pitäisi jostain sijoituksista luopua lisäksi. Kuitenkin tuon jäljellä olevan lyhennysjouston haluan jättää käytettäväksi siihen mahdolliseen skenaarioon, jos shitti osuisi kunnolla tuulettimeen tavalla tai toisella ja lyhennyksestä ei yksinkertaisesti selvittäisi.

Toki urakan loppusummaa olisi saanut painettua alaspäin tyytymällä siihen grynderi mallistoon eli 10*10+20*40 laattakokoihin yms. mutta halutaan tehdä juuri se oma unelmien spa-osasto, joten siitä myös oltiin valmiita maksamaan, vaikka ehkä aiempi viestini antaa ymmärtää muuta.
 
Märkätilan remonttia ei pysty tässä tapauksessa jakamaan useampaan osaan, joten kyseinen projekti tulee toteuttaa kertaurakkana. Toki maksueriä on useampi, mutta näiden välillä ei montaa kuukautta ole ensimmäisestä viimeiseen. Nykyinen asuntolaina on ehkä tulotasoon nähden aavistuksen iso, mutta eläminen sen kanssa on kuitenkin ns. hyvää ilman vyön kiristämistä tappiin. Lisää velkaa ei kestä ottaa, ellei sitten maksella asunnosta pelkkiä korkoja ja siltikin pitäisi jostain sijoituksista luopua lisäksi. Kuitenkin tuon jäljellä olevan lyhennysjouston haluan jättää käytettäväksi siihen mahdolliseen skenaarioon, jos shitti osuisi kunnolla tuulettimeen tavalla tai toisella ja lyhennyksestä ei yksinkertaisesti selvittäisi.

Toki urakan loppusummaa olisi saanut painettua alaspäin tyytymällä siihen grynderi mallistoon eli 10*10+20*40 laattakokoihin yms. mutta halutaan tehdä juuri se oma unelmien spa-osasto, joten siitä myös oltiin valmiita maksamaan, vaikka ehkä aiempi viestini antaa ymmärtää muuta.
Koita ainakin ajoittaa urakka ja laskut vuodenvaihteen yli niin, että saat kotitalousvähennykset kahdelle vuodelle...
 
Tällä hetkellä oma ajatus koostaa tuo tarvittava potti käteisestä, korkeakuluisista rahastoista ja mahdollisesti noin puolet sijoitusvakuutuksesta realisoimalla. Eniten kuitenkin mietityttää pitäisikö sitä kuitenkin leikata ennemmin tuosta Wärtsilän osuudesta, kuin tuolta vakuutuksen puolelta ja näin pienentää tuohon yhteen paperiin kohdistuvaa riskiä ja hajautus paranisi kokonaisnäkymässä. Aiemmista myynneistä on tappioita jonkin verran käytettäväksi. Kaikki paperit kuitenkin vihreällä, joten veroja maksellaan vielä noiden päälle jonkin verran ja se pyritty huomioimaan jo näissä laskelmissa.
Itse hoitaisin 30-50% Wärtsilällä ja möisin myös isojen kulujen rahastoja, nyt Wärtsilän arvostus on korkealla ja firman on vaikea saada positiivistä virettä kuitenkaan muutettua pysyväksi kovaksi tulokseksi. Toki osake voi vielä käydä ylempänä mutta vaikea sitä on huipussa osata myydä ja jossain vaiheessa markkinatilanteen tasaantuessa se laskee luultavasti nykyisen tason alle ellei firma merkittävästi ala kasvaa muille sektoreille.
 
Onko täällä kenelläkään kokemusta OP private banking palvelusta? Ovat jo pidemmän aikaa kyselleet, että kiinnostaako, mutta en ole nähnyt aiheelliseksi kun "ihan riittävän hyvin" menee muutenkin. Olisiko tuosta lisäarvoa jollekin muullekin kuin OP:lle :) (esim itselle)

Ymmärtääkseni palvelun hinta määräytyy tapauskohtaisesti, mutta kovin vaikea nähdä että tekisivät jotain taikoja. Eri asia voisi olla jos olisi sijoitusvarallisuutta oikeasti hyvin paljon.

Tietty suhtautuminen voisi olla hieman erinlaista jollei tyhmälläkin menisi riittävän hyvin :) ja ajat ihan suotuisat.
 
Viimeksi muokattu:
Onko täällä kenelläkään kokemusta OP private banking palvelusta? Ovat jo pidemmän aikaa kyselleet, että kiinnostaako, mutta en ole nähnyt aiheelliseksi kun "ihan riittävän hyvin" menee muutenkin. Olisiko tuosta lisäarvoa jollekin muullekin kuin OP:lle :) (esim itselle)

Ymmärtääkseni palvelun hinta määräytyy tapauskohtaisesti, mutta kovin vaikea nähdä että tekisivät jotain taikoja. Eri asia voisi olla jos olisi sijoitusvarallisuutta oikeasti hyvin paljon.

Tietty suhtautuminen voisi olla hieman erinlaista jollei tyhmälläkin menisi riittävän hyvin :) ja ajat ihan suotuisat.
Eipä ole juuri OP:sta, mutta oman pankin kanssa kävin keskustelun aikoinaan läpi ja todettiin yhteistuumin, että ei oikein ole maksulle vastinetta omalla kohdalla ainakaan nykytilanteessa, kun ostelen oman pään mukaan eikä nekään kohdistu pankin rahastoihin. Olisi maksanut siis lähemmäs 100€/kk tuo palvelu.

Jos kaipaa sijoitusneuvontaa ja muita palveluja, tai vaikkapa sitä pankin vähän parempaa omaa sijoitusvalikoimaa, mikä noihin saattaa sisältyä, niin ehkä tuosta saisi jotain vastinetta rahalle. Tosin en tiedä mitä OP:lla tuohon sisältyy, mutta jos on jotenkin vastaava.

Mielellään varmaan tuon palvelun tarjonnan käyvät kanssasi tarkemmin läpi sekä kertovat palvelun hinnan, ja ainakin oman pankin kanssa keskustelu oli ihan sivistynyttä eikä mitään pakkomyyntiä eli tuskin tuossa mitään menettää, jos et ole vielä tarkemmin tuota pankin kanssa käynyt läpi.
 
Viimeksi muokattu:
Onko täällä kenelläkään kokemusta OP private banking palvelusta? Ovat jo pidemmän aikaa kyselleet, että kiinnostaako, mutta en ole nähnyt aiheelliseksi kun "ihan riittävän hyvin" menee muutenkin. Olisiko tuosta lisäarvoa jollekin muullekin kuin OP:lle :) (esim itselle)

Ymmärtääkseni palvelun hinta määräytyy tapauskohtaisesti, mutta kovin vaikea nähdä että tekisivät jotain taikoja. Eri asia voisi olla jos olisi sijoitusvarallisuutta oikeasti hyvin paljon.

Tietty suhtautuminen voisi olla hieman erinlaista jollei tyhmälläkin menisi riittävän hyvin :) ja ajat ihan suotuisat.
Kävin OP:n private bankingin esittelyssä muutama vuosi sitten. Marjapiirakka oli erinomaista, muu tarjonta ei niinkään. Kohokohta tuntui olevan että pääsisin sijoittamaan OP:n R2 Crystal-rahastoon.

Tuottohistoriaa katsoessa orastava kiinnostus lopahti hyvin äkkiä. En suosittele OP:n private banking-puolta kenellekään, joillain pankeilla on sentään tuottohistorialtaan hyviä (ammattisijoittajille suunnattuja) vaihtoehtoisia rahastoja. OP:lla vielä kulutaso vaikutti olevan korkea, äkkiä tulee marjapiirakalle hintaa..
 

Statistiikka

Viestiketjuista
296 125
Viestejä
5 063 594
Jäsenet
81 030
Uusin jäsen
Jooonas

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom