Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Harb]

Siis oikeasti noinko helppoa tää on? Katsoo vain jonkin osakkeen tai rahaston hintakäppyrää pari vuotta taakseppäin ja jos ei ole kyykännyt niin all-in muutamaksi kuukaudeksi?!

Joo, sitä kutsutaan sijoitusstrategiaksi.

Ei välttämättä paras sellainen mutta huonompiakin löytyy. (esimerkiksi se että käppyrä on laskenut pari vuotta, joten sen on pakko nousta takaisin)

 

[Johan_V]

No jos USA:ssa oikeasti heräisi usko siihen että Kiina voittaa pelin, niin markkinavaikutus olisi aika dramaattinen. Nythän arvotukset perustuu isolta osalta siihen uskoon että joku firmoista "voittaa" pelin luomalla AI:n joka on ihmistä kyvykkäämpi ja luo sitä kautta seuraavan vielä älykkäämmän AI:n jne. Ja se firma on sitten voittamaton ja äärettömän arvokas. Jos se firma ei ole yksikään jenkkifirmoista, hommalta putoaa aika paljon pohjaa pois.

Mutta itse näkisin että Kiinalta tarvitaan aika paljon näyttöjä ennen kuin jenkkien usko itseensä oikeasti alkaa asiassa heikentyä.

Jos puhutaan sijoituksista niin jenkkien tekno-osakkeiden romahdukseen riittää joku uusi Deepseekin kaltainen läpimurto Kiinasta.

 

[finWeazel]

Joo, sitä kutsutaan sijoitusstrategiaksi.

Ei välttämättä paras sellainen mutta huonompiakin löytyy. (esimerkiksi se että käppyrä on laskenut pari vuotta, joten sen on pakko nousta takaisin)

Se on just näin. Myös iso numero tarkoittaa aina sitä, että kupla puhkea just nyt, myy kaikki, älä osta. Osakehommat niin helppoa että ollaan kaikki miljardöörejä :/

 

[Ingn]

https://www.nordnet.fi/etf/lista/wisdom-tree-europe-defence-ucits-eudf-xeta

Aikalailla miinuksella tämä. Ottaako ihan rauhallisesti ja seurailla.. Eikä hätäpäissään myydä

 

[phetu]

https://www.nordnet.fi/etf/lista/wisdom-tree-europe-defence-ucits-eudf-xeta

Aikalailla miinuksella tämä. Ottaako ihan rauhallisesti ja seurailla.. Eikä hätäpäissään myydä

Linkkasitkohan väärän ETF:n? Alle vuoden vanha ja ainoa merkittävästi miinuksella oleva ostopaikka ollut 1kk sitten, joka nyt on todella lyhyt aika tehdä päätöksiä uudelleen, mikä sekään ei nyt mitenkään radikaalisti ole miinuksella, ellei mennyt all in.
En toki ole kyseistä seurannut, onko perusteet ja odotukset muuttuneet niin paljon tässä ajassa, että myynti olisi perusteltua, mutta jotenkin epäilen.

 

[Ingn]

Linkkasitkohan väärän ETF:n? Alle vuoden vanha ja ainoa merkittävästi miinuksella oleva ostopaikka ollut 1kk sitten, joka nyt on todella lyhyt aika tehdä päätöksiä uudelleen, mikä sekään ei nyt mitenkään radikaalisti ole miinuksella, ellei mennyt all in.
En toki ole kyseistä seurannut, onko perusteet ja odotukset muuttuneet niin paljon tässä ajassa, että myynti olisi perusteltua, mutta jotenkin epäilen.

Piti tarkistaa ja ihan oikean olin linkannut. Tuota katsoin myös itsekin aikasemmin, että vasta alle vuoden vanha, että voi turhan hätiköityjä johtopäätöksiä nyt.. Ja kyllä, oli erilaiset odotukset.

 

[Ingn]

Linkkasitkohan väärän ETF:n? Alle vuoden vanha ja ainoa merkittävästi miinuksella oleva ostopaikka ollut 1kk sitten, joka nyt on todella lyhyt aika tehdä päätöksiä uudelleen, mikä sekään ei nyt mitenkään radikaalisti ole miinuksella, ellei mennyt all in.
En toki ole kyseistä seurannut, onko perusteet ja odotukset muuttuneet niin paljon tässä ajassa, että myynti olisi perusteltua, mutta jotenkin epäilen.

Piti tarkistaa ja ihan oikean olin linkannut. Tuota katsoin myös itsekin aikasemmin, että vasta alle vuoden vanha, että voi turhan hätiköityjä johtopäätöksiä nyt.. Ja kyllä, oli erilaiset odotukset.

 

[pastoor]

Täällä on ollut paljon juttua osakkeista ja osakerahastoista, mikä on ymmärrettävää ja itsekin lähes 100% osakepainolla mennyt aina. Nyt on kuitenkin sellainen tilanne, että kaipaisin suosituksia minulle vähemmän tutuista korkorahastoista, ja mielellään sellaisista mitä saa ostettua OP:n kautta. Pitäisi keksiä käteistalletukselle parempia käyttökohteita huomioiden, että rahoille saattaa tulla milloin tahansa tarve parin vuoden sisällä.

Vaihtoehtoina nähdäkseni jonkinlainen määräaikaistalletus tai korkorahasto, ja kallistun jälkimmäiseen. En kuitenkaan tunne tuotteita tässä kelkassa kovin hyvin.

 

[Kantoaalto]

Vaihtoehtoina nähdäkseni jonkinlainen määräaikaistalletus tai korkorahasto, ja kallistun jälkimmäiseen. En kuitenkaan tunne tuotteita tässä kelkassa kovin hyvin.

Huomaa kuitenkin, että korkorahastonkin arvo voi laskea. Jos se omistaa matalakorkoisia lainoja ja markkinakorot nousevat, ovat rahaston omistukset huonompia kuin uudet lainat ja siten arvo laskee. Vastaavasti jos korot laskevat, nousee rahaston sijoitusten arvo, koska ne ovat uusia vastaavia istrumentteja paremmin tuottavia.

Ajattelin vain mainita koska se tulee joskus yllätyksenä.

 

[pierutynnyri]

No mihis ratkaisuun päädyit @Juntti_Make

 

[teemz]

Täällä on ollut paljon juttua osakkeista ja osakerahastoista, mikä on ymmärrettävää ja itsekin lähes 100% osakepainolla mennyt aina. Nyt on kuitenkin sellainen tilanne, että kaipaisin suosituksia minulle vähemmän tutuista korkorahastoista, ja mielellään sellaisista mitä saa ostettua OP:n kautta. Pitäisi keksiä käteistalletukselle parempia käyttökohteita huomioiden, että rahoille saattaa tulla milloin tahansa tarve parin vuoden sisällä.

Vaihtoehtoina nähdäkseni jonkinlainen määräaikaistalletus tai korkorahasto, ja kallistun jälkimmäiseen. En kuitenkaan tunne tuotteita tässä kelkassa kovin hyvin.

Mä etsiskelin kanssa kohdetta missä on taantumassakin erittäin hyvä todennäköisyys saada vähintään omansa takaisin. Ja viimeisen vuosikymmenen käyriä kun katsoo, niin korko- tai bondirahastot eivät tuota vaatimusta täytä.

Korkorahastot ja -etf:t meni vuosia jatkuvasti miinuksella ja kaikki mun katsomat bond-etf:t ja -rahastot kyykkäsi koronakuopassa ja venäjän sodan kuopassa komeasti. Samaan aikaan talletuskorot oli vuosia vuoteen 2017 asti siellä 1,5-2,0% tasolla ja vuoteen 2023 asti siellä 0,5-0,75 prosentissa. Tuon jälkeen on käyty yli neljässä ja nyt pyöritään siellä 2,5% tasolla.

Oma ratkaisu tuollaiseen varmaan turvasatamasijoitukseen mahdollisimman hyvällä tuotolla on korkeakorkoiset säästötilit kun ei ole muuta riittävän varmaa sijoituskohdetta löytynyt. Niissä toki yleisesti noin 100 000 euron talletussuoja, eli jos on isompia summia niin pitää hajauttaa eri pankkeihin.

Tuolla keskustelua säästötileistä.

Säästötili hakusessa

Nyt kun säästötilien korot joissakin pankeissa ylittävät 3%, niin kyselisin onko kellään kokemuksia Norwegianin tai Svean säästötileistä? Molemmilla on tätä kirjoittaessa sama talletuskorko. Onko ilmaantunut joitain ongelmia kenties?

bbs.io-tech.fi

Ja esim täältä näkee tämän hetken talletuskorkoja.

https://www.kauppalehti.fi/porssi/korot/talletuskorot

 

[artiveka]

Täällä on ollut paljon juttua osakkeista ja osakerahastoista, mikä on ymmärrettävää ja itsekin lähes 100% osakepainolla mennyt aina. Nyt on kuitenkin sellainen tilanne, että kaipaisin suosituksia minulle vähemmän tutuista korkorahastoista, ja mielellään sellaisista mitä saa ostettua OP:n kautta. Pitäisi keksiä käteistalletukselle parempia käyttökohteita huomioiden, että rahoille saattaa tulla milloin tahansa tarve parin vuoden sisällä.

Vaihtoehtoina nähdäkseni jonkinlainen määräaikaistalletus tai korkorahasto, ja kallistun jälkimmäiseen. En kuitenkaan tunne tuotteita tässä kelkassa kovin hyvin.

Jos haluaa riskitöntä likvidiä vaihtoehtoa lyhyelle aikavälille (tarve milloin tahansa) , yksi vaihtoehto on OP säästötili, jossa on ainakin vielä hetki sitten ollut 2 % korkotarjous 6 kk ajalle tilin avaajille, ei rajoituksia nostoille tai talletuksille.
EDIT: Tässä saattaa olla eroja riippuen osuuspankista, itse OP Uusimaan asiakas ja näköjään vielä pari päivää voimassa tarjous: "Saat OP Uusimaalla säästöillesi kiinteän 2 % vuosikoron 6 kuukaudeksi, kun avaat joustavan Säästötilin viimeistään 9.11. "

 

[N1kkel]

Jos haluaa riskitöntä likvidiä vaihtoehtoa lyhyelle aikavälille (tarve milloin tahansa) , yksi vaihtoehto on OP säästötili, jossa on ainakin vielä hetki sitten ollut 2 % korkotarjous 6 kk ajalle tilin avaajille, ei rajoituksia nostoille tai talletuksille.

Ja tämä taisi olla vain tietyissä osuuspankeissa?

 

[antti-x]

https://www.reuters.com/business/meta-plans-600-billion-us-spend-ai-data-centers-expand-2025-11-07/

Meta:n liikevaihto oli 164 miljardia viime vuonna, ja nykyinen tase (oma pääoma + velat) jotain 300 miljardia, siihen nähden keskimäärin 200 miljardia investointeja vuodessa seuraavat kolme vuotta on taas kyllä aika haipakkaa. Jännästi eriytyy USA:n kuluttajien filikset (nihkeämpiä kuin pitkään aikaan) ja teknofirmojen tekeminen.

 

[finWeazel]

https://www.reuters.com/business/meta-plans-600-billion-us-spend-ai-data-centers-expand-2025-11-07/

Meta:n liikevaihto oli 164 miljardia viime vuonna, ja nykyinen tase (oma pääoma + velat) jotain 300 miljardia, siihen nähden keskimäärin 200 miljardia investointeja vuodessa seuraavat kolme vuotta on taas kyllä aika haipakkaa. Jännästi eriytyy USA:n kuluttajien filikset (nihkeämpiä kuin pitkään aikaan) ja teknofirmojen tekeminen.

Zuckerberg jolla on sananvalta metassa sanonut, että pienempi riski yli-investoida kuin ali-investoida keinoälyyn. ts. Tietoisesti vetävät päätyyn missä voi tulla ylilyönti AI:n suhteen. Kommentoi tätä viime sijoittajapuhelussakin.

 

[antti-x]

Zuckerberg jolla on sananvalta metassa sanonut, että pienempi riski yli-investoida kuin ali-investoida keinoälyyn. ts. Tietoisesti vetävät päätyyn missä voi tulla ylilyönti AI:n suhteen. Kommentoi tätä viime sijoittajapuhelussakin.

Ainahan sitä tapahtuu mielenkiintoisia ja odottamattomia asioita, mutta olen kyllä yllättynyt jos 2029 lupulla voi todeta että eipä ole mitään erityistä tapahtunut viimeiseen neljään vuoteen. Paha sanoa mihin suuntaan, mutta veikkaan että ehtii tapahtua.

 

[finWeazel]

Ainahan sitä tapahtuu mielenkiintoisia ja odottamattomia asioita, mutta olen kyllä yllättynyt jos 2029 lupulla voi todeta että eipä ole mitään erityistä tapahtunut viimeiseen neljään vuoteen. Paha sanoa mihin suuntaan, mutta veikkaan että ehtii tapahtua.

Ei kai siinä kun seurailee omaa sijoitustrategiaa oli se sitten x,y,z ja toimii sen mukaan. Keinoäly ja robotit vie työpaikat ketjussa voipi sitten pohtia ai:n luonnetta. Tässä ketjussa varmaan kaikki sellainen jo kierrätetty kymmeneen kertaan mikä kierrätettävissä on eikä uusia argumentteja sijoittamisen puolesta tai vastaan ole tarjolla.

 

[kapiteeli]

Kiinnostaisi kuulla, onko moni käyttänyt vivutettuja indeksi-ETF:iä tai rahastoja. Eräs noista on TQQQ. Aika vaikuttaa olevan huonoin mahdollinen laittaa noihin roposiaan kiinni, kun tilannetta verrataan IT-kuplaan. Kohtuullinen kompromissi voisi olla Nordnet Maailma 125, jossa vipu on maltillinen. Jatkan toistaiseksi "tavallisilla" ETF:llä ja seurailen arvostustasoja.

 

[kilroy1]

Kiinnostaisi kuulla, onko moni käyttänyt vivutettuja indeksi-ETF:iä tai rahastoja. Eräs noista on TQQQ. Aika vaikuttaa olevan huonoin mahdollinen laittaa noihin roposiaan kiinni, kun tilannetta verrataan IT-kuplaan. Kohtuullinen kompromissi voisi olla Nordnet Maailma 125, jossa vipu on maltillinen. Jatkan toistaiseksi "tavallisilla" ETF:llä ja seurailen arvostustasoja.

Vivutetuista etf:istä ei kokemusta mutta Nordnetin maailma 125 löytyy salkusta ja kokemukset hyviä. Riski on tietysti isompi jos markkinat laskevat mutta lähtökohtana rahasto/etf sijoittamisessa on että markkinat nousevat, muutenhan jättäisit rahat vaikka pankkitilille tuottamaan.

Suhteessa yhtä paljon olen sijoittanut joka kuukausi sekä Nordnet maailma 125:een sekä Nordnet maailmaan.

Tässä tulokset;
Maailma 125, kulut 0.49%, 12kk tuotto 10,36%, oman rahasto-osuuden tuotto 16,02%

Maailma kulut 0.30%, 12kk tuotto 7,99%, oman rahasto-osuuden tuotto 12,92%

En muista koska noihin aloin säästämään mutta ei kovin pitkään ole olleet.. kriteerit molemmissa aika pitkälti samat eli tuon verran lisätuottoa vivutuksella saatu. Eri asia on kannattaako tässä markkinatilanteessa sijoittaa kovinkaan suurella vivulla pelaaviin etf:iin.

 

[SuperKilppari]

Huomaa kuitenkin, että korkorahastonkin arvo voi laskea. Jos se omistaa matalakorkoisia lainoja ja markkinakorot nousevat, ovat rahaston omistukset huonompia kuin uudet lainat ja siten arvo laskee. Vastaavasti jos korot laskevat, nousee rahaston sijoitusten arvo, koska ne ovat uusia vastaavia istrumentteja paremmin tuottavia.

Ajattelin vain mainita koska se tulee joskus yllätyksenä.

Tätä on tullut monesti pähkäiltyä, kun ei oikein intuitiivisesti aukea, mutta aukiselitettynä on aivan looginen asia kun puhutaan rahaston arvosta. Siksi nuo korkorahastot ovat itseltä jääneet mietinnöistä pois tähän asti. (Edit: Toki voihan rahastokin maksaa osinkoja ulos kuten alla pohdin, jolloin kyse on sitten aika samasta asiasta.)

Mutta mites velkakirja-ETF:t, eikös niiden logiikka ole hieman eri, eli käsittääkseni ne maksavat tuoton eli osingon ihan sen mukaan miten pitääkin. Jos katsoo vaikka Xetrasta IS04 ja IUSV, niin eikös näistä pitäisi tulla tasaista osinkovirtaa hamaan tappiin asti. Mutuilisin että varmaan jopa näkyy pitemmälle ajalle suunnitellut osingonmaksutkin vuosiksi eteenpäin, kun korkopaperissa on varmaan määritelty alusta loppuun ihan tarkat summat ja paperit erääntyvät tiedossa olevina päivinä jne. (Ja jos nyt ei oleteta Yhdysvaltojen lopettavan valtionlainojensa maksamista.)

Eli jos ymmärrän oikein, niin velkakirja-ETF on aika turvallinen sijoitus, jos ei halua osakeriskiä ottaa tässä markkinatilanteessa. Toki pitänee olla valmis olemaan siinä kiinni useita vuosia, jos korot nousevat ja ei halua realisoida tappiota ETF:n laskeneessa arvossa, mutta osingon pitäisi silti rullata. Eli n. 4% pitäisi olla mahdollista saada melko riskittömästi. Vai enkö tajua jotain?

Toki esim. IS04 maksaa kaksi kertaa vuodessa ja jos korot lähtisivät nousuun, niin siinä saa useampi vuosi mennä että osingoilla ottaa kiinni arvonlaskua, että kokonaistuottoa ajatellen pitää olla vähän näkemystä FEDin korkopäätöksiin jos näihin haluaa mukaan... Ei ole ilmaista lounasta markkinoilla, ei.

 

[varakreivi de Valmont]

Tätä on tullut monesti pähkäiltyä, kun ei oikein intuitiivisesti aukea, mutta aukiselitettynä on aivan looginen asia kun puhutaan rahaston arvosta. Siksi nuo korkorahastot ovat itseltä jääneet mietinnöistä pois tähän asti. (Edit: Toki voihan rahastokin maksaa osinkoja ulos kuten alla pohdin, jolloin kyse on sitten aika samasta asiasta.)

Mutta mites velkakirja-ETF:t, eikös niiden logiikka ole hieman eri, eli käsittääkseni ne maksavat tuoton eli osingon ihan sen mukaan miten pitääkin. Jos katsoo vaikka Xetrasta IS04 ja IUSV, niin eikös näistä pitäisi tulla tasaista osinkovirtaa hamaan tappiin asti. Mutuilisin että varmaan jopa näkyy pitemmälle ajalle suunnitellut osingonmaksutkin vuosiksi eteenpäin, kun korkopaperissa on varmaan määritelty alusta loppuun ihan tarkat summat ja paperit erääntyvät tiedossa olevina päivinä jne. (Ja jos nyt ei oleteta Yhdysvaltojen lopettavan valtionlainojensa maksamista.)

Eli jos ymmärrän oikein, niin velkakirja-ETF on aika turvallinen sijoitus, jos ei halua osakeriskiä ottaa tässä markkinatilanteessa. Toki pitänee olla valmis olemaan siinä kiinni useita vuosia, jos korot nousevat ja ei halua realisoida tappiota ETF:n laskeneessa arvossa, mutta osingon pitäisi silti rullata. Eli n. 4% pitäisi olla mahdollista saada melko riskittömästi. Vai enkö tajua jotain?

Toki esim. IS04 maksaa kaksi kertaa vuodessa ja jos korot lähtisivät nousuun, niin siinä saa useampi vuosi mennä että osingoilla ottaa kiinni arvonlaskua, että kokonaistuottoa ajatellen pitää olla vähän näkemystä FEDin korkopäätöksiin jos näihin haluaa mukaan... Ei ole ilmaista lounasta markkinoilla, ei.

Pitkät velkakirjat ovat hyvin volatiileja, ja esim. IS04:ssä on valuuttariski päälle, mikä onkin tänä vuonna realisoitunut. Lisäksi sillä on eroa, omistaako ETF:ää vai itse niitä velkakirjoja mutta siihen ei ehkä suomalaisena kannata mennä.

Moni täällä minä mukaan lukien omistaa velkakirja-ETF:iä mutta niiden pointti ei ole vakaudessa vaan siinä, että osakemarkkinan romahtaessa usein (muttei aina) keskipitkät ja pitkät velkakirjat eivät korreloi tai ovat käänteisessä suhteessa osakemarkkinan kehitykseen. Kriisin sattuessa ajatus on, että velkakirjat säilyttävät tai kasvattavat ostovoimaansa ja sijoittaja voi tasapainottaa salkkuaan myymällä velkakirjoja ostaakseen halpaa osakemarkkinaa. Lisäksi aiemmin on ollut pitkiä, jopa yli vuosikymmenenkin jaksoja, jolloin bondit ovat tuottaneet osakemarkkinaa enemmän. Tätä kautta kyse on myös riskien vähentämisestä hajauttamalla.

Yhdysvaltojen velkakirjojen houkutukseen vaikuttaa toki myös niiden kuponkikorko, joka tekee velkakirjan pitämisestä vähemmän tappiollista suhteessa vaikka johonkin indeksin keskimääräiseen tuottoon, mutta tähänkin vaikuttaa valuuttakurssi.

Summa summarum: varma ja rauhallinen sijoitus nämä eivät ole vaan hyvin volatiili. Ultralyhyet velkakirjat (0-1 vuotta) ovat melko vakaita mutta niissäkin valuutta tuo omat riskinsä. Lisäksi kannattaa ymmärtää, että pitkien velkakirjojen hinnoittelu ei noudattele suoraan FEDin korkopäätöksiä (ne näkyvät ultralyhyeiden ja melko suoraan vielä esim. 7-10-vuotisten hinnoittelussa) vaan ilmentää enemmän yleisiä odotuksia talouden ja inflaation kehityksestä.

Vielä pari vuotta sitten oli iso joukko sijoittajia, jotka ajattelivat ottavansa isot pikavoitot TLT:n/IS04:n noususta, kun korot ennakoitavasti alkavat tippua. Tämä veto ei ole vieläkään realisoitunut koska A) kyse ei ole suoraan FEDistä ja B) Trumpin toimet palauttivat inflaatiohuolet, romauttivat dollarin ja nostivat huolen Yhdysvaltojen liiallisesta velkaantumisesta. Tämä ehkä osaltaan selittää myös kullan nousua: klassinen velkakirja-hedge ei näytä nyt niin turvalliselta. Tämä ei tarkoita, etteikö velkakirjoja voi käyttää markkinariskien vähentämiseen mutta jällleen kerran riskien luonne kannattaa selvittää etukäteen.

 

[Tuomi0]

Löytyykö mistään tietoa siitä, mistä ETF salkkujen sisältö tarkalleen koostuu? Pitäisi jollain tavalla tutkia päällekäisyyksiä ja markkinarotaatioita, keskimääräistä PE tasoa.

Minusta käytännössä kaikki sijoitustotuudet ovat tällä hetkellä virheellisiä tai ulosmitattuja (if its in the press, it is in the price). Esimerkiksi Walmartin PE on melkein 40. Verrokkina Metalla (TTM) 26 eli asetelmat ovat päälaellaan siitä mitä voisi olettaa uutisoinnin perusteella.

 

[oongee]

Eli jos ymmärrän oikein, niin velkakirja-ETF on aika turvallinen sijoitus, jos ei halua osakeriskiä ottaa tässä markkinatilanteessa. Toki pitänee olla valmis olemaan siinä kiinni useita vuosia, jos korot nousevat ja ei halua realisoida tappiota ETF:n laskeneessa arvossa, mutta osingon pitäisi silti rullata. Eli n. 4% pitäisi olla mahdollista saada melko riskittömästi. Vai enkö tajua jotain?

Edellä olikin jo hyvä kirjoitus korkorahastoiden luonteesta.

Voisin vielä lisätä, että korkorahaston tiedoista on oleellista katsoa sellainen tunnusluku kuin "duraatio". Voit laskea siitä, kuinka paljon korkorahastosijoituksen arvo suunnilleen muuttuu korkotason muuttuessa. Korkotason muutos kerrottuna duraatiolla ilmaisee kuinka paljon korkorahason arvo suunnilleen muuttuu. Muutos tapahtuu vastakkaiseen suuntaan kuin koron muutos. Eli jos korkorahaston duraatio on vaikka 7 ja yleinen korkotaso nousee 1 %-yksikön verran, niin korkorahasto-sijoituksen arvo laskee silloin 7%. Ja päin vastoin.

Tämä korkoriski koskee lähinnä "open ended"-tyyppisiä korkorahastoja, jotka joutuvat koko ajan kierrättämään hallussaan olevia korkolappuja uusiin. Jos sijoitat suoraan korkoon ilman että välissä on tällaista "open ended"-tyyppistä rahastoa, ja pidät korkolapun sen juoksuajan loppuun, et altistu korkoriskille samalla tavalla. (Mutta tämä ei välttämättä ole käytännöllistä muista syistä suomalaiselle piensijoittajalle.)

 

[oongee]

Löytyykö mistään tietoa siitä, mistä ETF salkkujen sisältö tarkalleen koostuu? Pitäisi jollain tavalla tutkia päällekäisyyksiä ja markkinarotaatioita, keskimääräistä PE tasoa.

Jokaisen ETF:n liikkeeseenlaskijan sivulta löytyy päivittäin päivittyvä tarkka listaus ETF-salkun koko sisällöstä. Muistaakseni UCITS-regulaation vaatimus.

 

[Takaisku]

Jos sijoitat suoraan korkoon ilman että välissä on tällaista "open ended"-tyyppistä rahastoa, ja pidät korkolapun sen juoksuajan loppuun, et altistu korkoriskille samalla tavalla. (Mutta tämä ei välttämättä ole käytännöllistä muista syistä suomalaiselle piensijoittajalle.)

Korkoriskin voi tosiaan vaihtaa liikkeellelaskijanriskiin ostamalla suoraan velkakirjoja. Esimerkiksi Ruotsalainen perintäfirma tarjoaa 8% kuponkikorkoa.

Spoileri: Intrum velkakirja

Jos ostaa suoraan tuota velkakirjaa, saa rahat takaisin 22 kuukauden päästä ja päälle noin 8% vuosittaista korkoa, jota maksetaan useammassa erässä. Näin siis olettaen että yritys on maksukykyinen vuoden päästä, mikä ei ole lainkaan varmaa yrityksen luottoluokituksen ollessa roskalainaluokassa. Tuota saa ihan piensijoittajakin ostettua, koska nimellisarvo on 1 000 €. Mandatum Traderissa päälle tulee 40€ kulut. Itsehän on koskisi tuohon velkakirjaan pitkällä tikullakaan, mutta ihan näin esimerkkinä korkoriskin vaihtamisesta toiseen riskiin.

 

[B12]

Kiinnostaisi kuulla, onko moni käyttänyt vivutettuja indeksi-ETF:iä tai rahastoja. Eräs noista on TQQQ. Aika vaikuttaa olevan huonoin mahdollinen laittaa noihin roposiaan kiinni, kun tilannetta verrataan IT-kuplaan. Kohtuullinen kompromissi voisi olla Nordnet Maailma 125, jossa vipu on maltillinen. Jatkan toistaiseksi "tavallisilla" ETF:llä ja seurailen arvostustasoja.

Nordnet maailma 125 on ihan pikkurahoja ja siinähän tuo heiluu maailman pyörimisliikkeen mukana.

 

[SuperKilppari]

Pitkät velkakirjat ovat hyvin volatiileja, ja esim. IS04:ssä on valuuttariski päälle, mikä onkin tänä vuonna realisoitunut. Lisäksi sillä on eroa, omistaako ETF:ää vai itse niitä velkakirjoja mutta siihen ei ehkä suomalaisena kannata mennä.

Moni täällä minä mukaan lukien omistaa velkakirja-ETF:iä mutta niiden pointti ei ole vakaudessa vaan siinä, että osakemarkkinan romahtaessa usein (muttei aina) keskipitkät ja pitkät velkakirjat eivät korreloi tai ovat käänteisessä suhteessa osakemarkkinan kehitykseen. Kriisin sattuessa ajatus on, että velkakirjat säilyttävät tai kasvattavat ostovoimaansa ja sijoittaja voi tasapainottaa salkkuaan myymällä velkakirjoja ostaakseen halpaa osakemarkkinaa. Lisäksi aiemmin on ollut pitkiä, jopa yli vuosikymmenenkin jaksoja, jolloin bondit ovat tuottaneet osakemarkkinaa enemmän. Tätä kautta kyse on myös riskien vähentämisestä hajauttamalla.

[...]

Edellä olikin jo hyvä kirjoitus korkorahastoiden luonteesta.

[...]

Kiitos seikkaperäisistä vastauksista! Näillä opeilla eteenpäin, hieman pitää mutustella ja tutkia. Taitaa tulla pieni siivu salkkuun niin tulee opittua käytännössä.