Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Tuli muuten mieleen, kun tässä kasvutuotto tilistä puhutaan. Itsellä siellä muutamia tuhansia, mutta tuo 0.2% korko ei oikeen nappaa ja 10k on matkaan pitkästi.

Kannattaisiko nuo siirtää johonkin? Suoraan koko summa omalle tilille ja siitä sitten suurentaa omia rahastoon meneviä osuuksia? Itsellä menee OP - Maailma Indeksiin 150€ kuukaudessa ja tuota voisi nostaa, kun opiskelut takana ja työssäkäynti edessä. Nordnettiin menee taas kuukaudessa 50 € "Storebarand Global All countries A". Ennen tuo 200€/kk oli aika hyvä summa, mutta nykyään voisi laittaa sen 500€/kk, kannattaako muuttaa suunnitelmaa aikaisemmasta nordnet + OP kombosta?

Ennemmin ehkä nyt sijottaisin rahastoihin "passiivisesti", koska oma osakesäästötili osaaminen ja kiinnostus ei ole vielä sillä tasolla, että sitä jaksaisi seurata.

Edit. Pitääkö ihmiset muuten jotain toista tiliä "lomatilinä" pankissa. Lähinnä mietin, että olisiko sinne helpompi säästää lomakassaa ja myös helpompi ottaa pois lomaa ostaessa. Tuntuu jotenkin, että verotussyistä sijoitusten myyminen olisi hankalampaa.
Vähän menee offtopiciksi.. saa siirtää jos on osuvampia säikeitä.
Itsellä on useita tilejä Nordeassa ja emännän kanssa meillä on yhteinen "lomakassa" joka on S-Pankissa. Sinne menee aina bonukset ja pullonpalautusrata ja muut satunnaiset tulot mitä tulee esim jos myy jotain jne. Miks S-Pankki eikä Nordea? Koska S-Pankissa on kaikki ilmaista, myös Visa Debit joka on meillä kesälomakassana. Kätevää kun menee suoraan bonukset lomakassaan. Nordeassa joutuisi maksamaan kuukausimaksua debitkortista jota käyttää ehkä kuukauden vuodessa. Ei mitään järkeä.

Nordeassa on sitten käyttötili jossa kaikki perustoiminnot, ja sitten "kesälomakassa" tili, jonne menee 1e jokaisesta korttiostosta (eli e-säästöpossu) ja jos ei kesälomakassaan ole kertynyt tarpeeksi rahaa niin sitten tästä siirretään sinne. Emännällä sama.

Sitten on Säästötili jonne kaikki ylimääräinen tungetaan ja otetaan tarvittaessa osakkeisiin ja sijoituksiin ja sitten vielä toki osaketili jossa kaikki osakkeisiin liittyvät rahat ja osingot sun muut. Ja yhteinen "talotili" jonne laitaan palkasta X-määrä ja sillä maksetaan kaikki asumiseen ja autoon liittyvät kulut.

Näitten välillä kun veivaa niin talous pysyy hyvin kunnossa ja ainakin itse pysyn paremmin kärryillä paljonko on missäkin ja paljonko on budjettia lomareissuille jne.
 
Ihtellä on taas sen verran rahhaa tilillä että ei tarvi miettiä mitään erittelyjä tai "keräyshankkeita". Toki omat lomabudjetit nyt on jonku tonnin ehkä per naama, niin ei silleen hirvee tarve eriyttää tuota summaa muualle. Norwegianilla toki nyt talonhankintaan ylimääräsiä varantoja kerrytettynä, joita ei viitti sijoittaa osakkeisiin kun voi tulla 'äkillinen tarve isommallekkin summalle'. Aika pitkään oli nuo talorahat tuolla tilillä odottamassa 0% korolla. ASPikin kun on 'täynnä'.
 
Eikai siinä mittää jos on sitä rahhoo niin sitä ei paljon tarvii organisopida. Valitettavasti kaikilla ei sitä rahhaa ole ihan määrättömästi ja joutuu hiukan tekemään suunnitelmia ja budjetointeja.
 
Yhdeltä taloustililtä maksetaan yhteiset menot ja kumpikin laittaa sinne köntän x kuukaudessa. Molempien omat tilit ovat sitten omaa käyttöä varten. Sen kummempaa järjestelyä arjen pyörittämiseen ei ole toistaiseksi tarvittu.
 
Kiitoksia vastanneille. Eiköhän tästä saa vinkkejä omaan käytäntöön, mutta niin kuin moni sanoi. Omalla fiiliksellä.
 
Eikai siinä mittää jos on sitä rahhoo niin sitä ei paljon tarvii organisopida. Valitettavasti kaikilla ei sitä rahhaa ole ihan määrättömästi ja joutuu hiukan tekemään suunnitelmia ja budjetointeja.
Ei se organisointi ja rahan liikuttelu tililtä toiselle sitä rahaa lisää jos niissä on samat korot.
 
Ei se organisointi ja rahan liikuttelu tililtä toiselle sitä rahaa lisää jos niissä on samat korot.
Korko on myös sellainen asia mikä on aktuelli silloin kun on sitä ylimääräistä rahhaa. Sitä kun muutamia satasia tai maksimissaan tonneja siiretelee tililtä toiselle niin ei niillä korkorahoilla vielä kuuhun mennä.
 
Nordeassa on sitten käyttötili jossa kaikki perustoiminnot, ja sitten "kesälomakassa" tili, jonne menee 1e jokaisesta korttiostosta (eli e-säästöpossu) ja jos ei kesälomakassaan ole kertynyt tarpeeksi rahaa niin sitten tästä siirretään sinne. Emännällä sama.

noita Nordean e-possuja ei enää avata ja vanhatkin lopetetaan tämän vuoden aikana.
 
Lomakassa on oma pankkitili - ei siihen mitään erillistä tiliä tarvitse. Sijoituksissa ei kannata paria tonnia sellaista rahaa pitää jotka tarttee heti/kohta/nyt, tietysti jos ei haittaa valita a) otetaan rahat ulos -50% b) jätetään loma pitämättä niin sitten ne voi olla sijoituksissakin ja keskimäärin vuositasolla tuolla parista tonnista 100-150e käteen tienaa.
Eikö Suomessa asuville ole tarjolla mitään vastaavaa kuin "Treasury Bills" USA:ssa? Mulla on amerikkalaisella tilillä BIL- ja SGOV-nimisiä ETF:iä, joissa voutuinen osinkotuotto on tällä hetkellä kai jossain viiden prosentin paikkeilla. En ole asiantuntija, mutta internetsin mukaan noiden riski on äärimmäisen pieni, eli joku -50% ei ole mitenkään mahdollista paitsi ehkä silloin jos koko USA nuketetaan maan tasalle. Yritän tällä hetkellä pitää käyttötilin saldon niin lähellä nollaa kuin mahdollista, ja holdata kaikki ylijäämärahat (siis ne jotka jää yli muiden sijoituskohteiden jälkeen) noissa kahdessa mainitussa ETF:ssä. Jos tulee joku äkillinen tarve käteiselle, niin noi voi helposti myydä ja käteisen pitäisi siirtyä käyttötilille ilman mitään viivettä (en tosin ole tuohon suuntaan vielä testannut siirtoa).
 
Eikö Suomessa asuville ole tarjolla mitään vastaavaa kuin "Treasury Bills" USA:ssa? Mulla on amerikkalaisella tilillä BIL- ja SGOV-nimisiä ETF:iä, joissa voutuinen osinkotuotto on tällä hetkellä kai jossain viiden prosentin paikkeilla. En ole asiantuntija, mutta internetsin mukaan noiden riski on äärimmäisen pieni, eli joku -50% ei ole mitenkään mahdollista paitsi ehkä silloin jos koko USA nuketetaan maan tasalle. Yritän tällä hetkellä pitää käyttötilin saldon niin lähellä nollaa kuin mahdollista, ja holdata kaikki ylijäämärahat (siis ne jotka jää yli muiden sijoituskohteiden jälkeen) noissa kahdessa mainitussa ETF:ssä. Jos tulee joku äkillinen tarve käteiselle, niin noi voi helposti myydä ja käteisen pitäisi siirtyä käyttötilille ilman mitään viivettä (en tosin ole tuohon suuntaan vielä testannut siirtoa).
Ei oikein ole, katso vaikkapa seligsonin korkorahastojen (esim. Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj - Euro-obligaatio) tuottoja ja laske mukaan se että menetät "tonnin verovapaan myynnin" kun veivaat noita Eli jos vaikkapa saat 2% tuottoa niin 2ke on 40e-verot ja samalla et voi myydä verovapaasti sitä aikoja sitten hankittua pottia jonka hankintahinta on 500e ja nykyarvo 1ke. Sanoisin että järkevin taitaapi olla joku lähdeveron alainen määräaikainen tili, mutta eipä niillekään ole korkoa vuosikymmeneen maksettu (tilanne muuttuu nyt), mutta kun 12kk tili ei kelpaa vaan se pitäisi olla 3kk/6kk tai ainakin kuukausittain matalimman arvon noteeraus ja sitten kun siellä on se pari tonnia niin talletusmäärä on pieni joka ei triggaa parhaita korkoja niin tuostakaan jää käteen 50e euroa mitenkään - onko sitten sen väärti alkaa veivaamaan jotain tiliä pystyyn...
 
Nordnetistä kun ajattelin rahastoihin laittaa kuukausittain säästöä, niin sellainen kysymys että vaihtuuko rahaston sijoitussisältö kuukausittain vai onko se sama useita kuukausia/vuosia ?
Siis onko sama jos laitan yhteen rahastoon esimerkiksi 600eur kerralla vai kolmen kuukauden aikana 200eur/kk ?

Olen hajauttanut niin että rahastoja on 6kpl ja ainakin näin aluksi jokaiseen menee sama summa kuukausittain.
 
Nordnetistä kun ajattelin rahastoihin laittaa kuukausittain säästöä, niin sellainen kysymys että vaihtuuko rahaston sijoitussisältö kuukausittain vai onko se sama useita kuukausia/vuosia ?
Siis onko sama jos laitan yhteen rahastoon esimerkiksi 600eur kerralla vai kolmen kuukauden aikana 200eur/kk ?

Tossa useampi eri asiaa. Rahaston hinta elää päivittäin, sillä rahaston omistusten arvot lasketaan päivittäin. Eli ajallisen hajautuksen kannalta on eroa, ostatko useammin vai harvemmin.

Toinen asia on sitten se, miten usein rahasto tekee kauppoja eli ostaa tai myy omistuksiaan. Tähän ei välttämättä ole kovin hyvää näkyvyyttä, mutta riippuu rahastosta.

Ja kolmas asia on sitten, että muuttuuko rahaston painotukset. Passiivisissa rahastoissa ei muutu, paitsi kun rahaston seuraavan indeksin painotuksert muuttuvat. Se tapahtuu ehkä kerran pari vuodessa - varmaan voi riippua indeksistä. Sitten joku aktiivinen rahasto voi muuttaa painotuksiaan varmaan isostikin sijoitusstrategian mukaisesti.

Mutta jos sä sijoitat passiivisiin indeksirahastoihin, niin eipä sillä ole kauheasti merkitystä, sijoitatko kuukausittain vai kerran kolmessa kuukaudessa.
 
Miten saat sijoitettua listaamattomiin yrityksiin nykyään järkevästi? Privanetin kautta harrastin tätä aikoinaan itse, mutta täytyy sanoa, että sen kautta oli kyllä aikamoista kuraa tarjolla ja kaupankäynti oli mitä oli? Se leikki ei siis ainakaan sitä kautta ollut houkuttelevaa siihen nähden, ettei tuotto-odotus ollut ainakaan parempi kuin normimarkkinalla, pikemminkin päinvastoin.

Onko tuohon siis tarjolla jotakin muuta palvelua tietyn varallisuustason ylityksen jälkeen, vai miten olet tuon hoitanut niin, että siinä on jotain järkeäkin?
@Kan Dee Dokata Vastaus siirretty toisesta ketjusta sopivampaan paikkaan.

Privanet oli listaamattomien yritysten osakkeiden markkinapaikka, jossa sijoittajat möivät osakkeita toisilleen. Itse olen sijoittanut listaamattomiin yrityksiin osakeantien kautta, kun yritykset järjestävät uuden rahoituskierroksen. Tyypillinen minimisijoitus on 10 000 euroa, lisäksi tulisi varata toinen mokoma mahdollisesti seuraavaa rahoituskierrosta varten ettei omistus aivan dilutoidu. Hajautuksen vuoksi tulisi sijoittaa muutamaan kymmeneen yritykseen, ja jos riskienhallinnan vuoksi sijoittaa 20% varallisuudesta listaamattomiin niin tuosta voi laskea että kyllähän tämä harrastuu pääomia vaatii. Toisaalta yhdellä tutulla on 100% omaisuudesta kiinni listaamattomissa. Kannattaa myös huomioida että osakassopimuksessa on yleensä kielletty osakkeiden myynti, joten likviditeettiä ei ole. Sijoitusaika voi olla vaikka 10 vuotta, kunnes yritys menee konkurssiin tai myydään. Tai parhaassa tapauksessa listautuu pörssiin.

Parhaat listaamattomat yritykset hakevat rahaa sijoitusrahastoilta, sen jälkeen isommilta rikkaiden sukujen family officeilta, kolmanneksi sijoittajaryhmiltä jollaiseen itsekin kuulun. Vihon viimeisenä tulevat sitten joukkorahoitusalustat kuten Springvest and Invesdor. Pääosin noihin palveluihin päätyvät yritykset eivät saa muualta rahaa, ja tähän on syynsä.

Sitä en osaa vielä sanoa onko hommassa järkeä. Pieni otanta, lyhyt sijoitusaika. Exittejä 0, konkursseja 0. Toistaiseksi olen sijoittanut enemmän roposia kymmeniä prosenttia vuodessa kannattavasti kasvavan teollisuusyrityksen jonka P/E-luku on 6, vähemmän roposia voittoa tekevään pelifirmaan jolla P/E-luku 3.
 
@Kan Dee Dokata Vastaus siirretty toisesta ketjusta sopivampaan paikkaan.

Privanet oli listaamattomien yritysten osakkeiden markkinapaikka, jossa sijoittajat möivät osakkeita toisilleen. Itse olen sijoittanut listaamattomiin yrityksiin osakeantien kautta, kun yritykset järjestävät uuden rahoituskierroksen. Tyypillinen minimisijoitus on 10 000 euroa, lisäksi tulisi varata toinen mokoma mahdollisesti seuraavaa rahoituskierrosta varten ettei omistus aivan dilutoidu. Hajautuksen vuoksi tulisi sijoittaa muutamaan kymmeneen yritykseen, ja jos riskienhallinnan vuoksi sijoittaa 20% varallisuudesta listaamattomiin niin tuosta voi laskea että kyllähän tämä harrastuu pääomia vaatii. Toisaalta yhdellä tutulla on 100% omaisuudesta kiinni listaamattomissa. Kannattaa myös huomioida että osakassopimuksessa on yleensä kielletty osakkeiden myynti, joten likviditeettiä ei ole. Sijoitusaika voi olla vaikka 10 vuotta, kunnes yritys menee konkurssiin tai myydään. Tai parhaassa tapauksessa listautuu pörssiin.

Parhaat listaamattomat yritykset hakevat rahaa sijoitusrahastoilta, sen jälkeen isommilta rikkaiden sukujen family officeilta, kolmanneksi sijoittajaryhmiltä jollaiseen itsekin kuulun. Vihon viimeisenä tulevat sitten joukkorahoitusalustat kuten Springvest and Invesdor. Pääosin noihin palveluihin päätyvät yritykset eivät saa muualta rahaa, ja tähän on syynsä.

Sitä en osaa vielä sanoa onko hommassa järkeä. Pieni otanta, lyhyt sijoitusaika. Exittejä 0, konkursseja 0. Toistaiseksi olen sijoittanut enemmän roposia kymmeniä prosenttia vuodessa kannattavasti kasvavan teollisuusyrityksen jonka P/E-luku on 6, vähemmän roposia voittoa tekevään pelifirmaan jolla P/E-luku 3.

Okei. Juuri näitä tuulipukujen kauppapaikkoja karsastan yhtä paljon kuin näitä kotimaisia joukkolainapaikkojakin (jälkimmäisestä kevyttä kokemusta sen verran, että muutaman tonnin oppirahat maksoin). Paskaahan nuo ovat täynnä, ja näkyvyys firmojen todelliseen tilanteeseen on käytännössä nolla. Homma on siis juuri kuten arvelinkin, että jos on kunnon massit pelissä, niin silloin saa EHKÄ vähän laadukkaampaa tarjontaa eteensä. Keskituloisena normisijoittajana en siis edelleenkään tuohon leikkiin ryhdy, koska riskien arviointi on käytännössä mahdotonta sillä tietomäärällä, ja sen verran, mitä olen seurannut, eivät nuo mitään suuria menestyksiä ole olleet, mitä kuppaisemmissa palveluissa on tarjolla ollut.
 
Taitaa oma sijoitussuunnitelma olla seuraavalle vuodelle selvä, eli ajatuksena maksella opintolaina pois mahdollisimman rivakkaan tahtiin pois. Lähinnä sen takia, että korko nousee elokuussa noin viiteen prosenttiin, ja lisäksi tarkoituksena lähivuosien aikana ottaa asuntolaina, jonka ehtoihin käsittääkseni muut olemassa olevat lainat vaikuttavat. Ja kyllähän velan lyhentäminen tuo myös tietynlaista mielenrauhaa ja on samalla riskitön "tuotto" pääomalle.

Todennäköisesti pidän ETF-kuukausisäästöä hetken paussilla kunnes opintolaina painettu nelinumeroiseen lukuun ja sen jälkeen jatkuu tasainen 1,5k€/kk tahti myös ETF:n puolella.
 
Mutta jos sä sijoitat passiivisiin indeksirahastoihin, niin eipä sillä ole kauheasti merkitystä, sijoitatko kuukausittain vai kerran kolmessa kuukaudessa.
Tästä tulikin mieleen, että pitäisi laskea minkä verran eroa voisi kertyä, jos esim. laittaa 20v ajan kuukausittain 100€ syrjään erilliselle pankkitilille ja sijoittaa sinne kertyneen rahan 1v (tai vaikka 3v välein) samaan rahastoon mihin joku toinen laittaa 100€ joka kuukausi koko vertailun ajan. Varmaan näitä vertailuja eri taloustilanteissa on jo olemassakin, mutta en nyt luurilla jaksa kaivella.
 
Viimeksi muokattu:
Tästä tulikin mieleen, että pitäisi laskea minkä verran eroa voisi kertyä, jos esim. laittaa 20v ajan kuukausittain 100€ syrjään erilliselle pankkitilille ja sijoittaa sinne kertyneen rahan 1v (tai vaikka 3v välein) samaan rahastoon mihin joku toinen laittaa 100€ joka kuukausi koko vertailun ajan. Varmaan näitä vertailuja eri taloustilanteissa on jo olemassakin, mutta en nyt luurilla jaksa kaivella.
Tollaset laskelmat sain tehtyä, kun oletin tasaisen 7 prosentin vuosituoton sijoituksille. Oikeasti pitäisi tietysti ottaa huomioon erilaiset mahdolliset kurssikehitykset. Sekin on mahdollista, mutta epätodennäköistä, että harvemmin sijoittamalla kasvua kertyy enemmän.
monthly_vs_yearly.png
 
Rupee sen verran ketuttaa OP:n välityskulut ja valuuttatilin epäselvyydet ja hankaluudet että kysytääs nyt varalta että onko IB:ssä tai Degirossa valuuttatilit ilmaisia, helppo luoda jne ja kumpi ylipäätään jenkkilapuille teidän mielestä tällä hetkellä iisimpi, halvempi ja mitä näitä adjektiiveja nyt onkaan..? REIT-lappuja siis Jenkeistä ostelen.
 
Rupee sen verran ketuttaa OP:n välityskulut ja valuuttatilin epäselvyydet ja hankaluudet että kysytääs nyt varalta että onko IB:ssä tai Degirossa valuuttatilit ilmaisia, helppo luoda jne ja kumpi ylipäätään jenkkilapuille teidän mielestä tällä hetkellä iisimpi, halvempi ja mitä näitä adjektiiveja nyt onkaan..? REIT-lappuja siis Jenkeistä ostelen.
IB:ssä ainakin menee ihan ilman mitään erillistä toimintaa. Valuutta"tilit" syntyvät automaattisesti, jos jotain valuuttaa on, tai ei ole eli miinuksesta syntyy myös jos vaikka marginilla ostelee :) Eli joka valuutalla on oma saldo, mutta varsinaisia tilejä ei ole mihin voisi suoraan siirrellä rahaa tai sieltä pois. Valuutanvaihdot taitaa joutua tekemään käsin, tai ainakaan itse en ole mitään automaatiota koittanut edes löytää.

Halpa tuo IB myös on, mutta ainakin kauppojen osalta joutuu verotuksen kanssa tekemään itse hommia. Meikäläisen näkökulmasta ainut miinus IB:n osalta on tuo kauppojen verotuspuoli siellä olevien Pohjois-Amerikan sijoitusten osalta. Osingoista ottavat kuitenkin paikalliset verot oikein sekä USA:n että Kanadan osalta.
 
Viimeksi muokattu:
Tätä on varmaan kysytty muutamankin otteeseen tässä topicissa mutta en nyt yli viittäsataa sivua lähde pläräämään (sori!) niin kysynpä nyt sitten.

Mulla on esikoislapsi tulossa vuodenvaihteen tienoilla ja haluaisin ruveta jo tässä vaiheessa tytölle tai pojalle säästämään pieniä summia rahaa kuukausittain. Puhutaan ainakin alkuun ihan vain muutamista kympeistä kuussa. Ajatuksena on että lapsi saisi rahat käyttöön aikaisintaan täysi-ikäisenä ja toivottavasti siinä vaiheessa käyttää ne edes jotenkuten järkevästi. Mitä väylää pitkin tätä kannattaa lähteä toteuttamaan ja onko jotain mitä ehdottomasti jo tässä suunnitteluvaiheessa kannattaa ottaa huomioon. Omakohtaiset kokemukset kiinnostaa jos joku on omalle jälkikasvulleen aloittanut säästämään.

Kaikki muutkin vinkit aiheeseen liittyen otan ilolla vastaan.
 
Tätä on varmaan kysytty muutamankin otteeseen tässä topicissa mutta en nyt yli viittäsataa sivua lähde pläräämään (sori!) niin kysynpä nyt sitten.

Mulla on esikoislapsi tulossa vuodenvaihteen tienoilla ja haluaisin ruveta jo tässä vaiheessa tytölle tai pojalle säästämään pieniä summia rahaa kuukausittain. Puhutaan ainakin alkuun ihan vain muutamista kympeistä kuussa. Ajatuksena on että lapsi saisi rahat käyttöön aikaisintaan täysi-ikäisenä ja toivottavasti siinä vaiheessa käyttää ne edes jotenkuten järkevästi. Mitä väylää pitkin tätä kannattaa lähteä toteuttamaan ja onko jotain mitä ehdottomasti jo tässä suunnitteluvaiheessa kannattaa ottaa huomioon. Omakohtaiset kokemukset kiinnostaa jos joku on omalle jälkikasvulleen aloittanut säästämään.

Kaikki muutkin vinkit aiheeseen liittyen otan ilolla vastaan.
Meillä ratkaistiin/ratkaistaan hommaa niin, että säästetään vanhempien nimissä lasten mukaan nimettyihin salkkuihin. Näitä sitten tilanteen mukaan siirretään lahjoina lapsille aikuistumisen kynnyksellä ja/tai tuetaan rahallisesti kuukausituen muodossa hallitusti (vs täysi-ikäiselle pamahtaa täydet oikeudet +20teur pottiin). Taloudenhallinnan ja pitkäjänteisen säästämisen oppeja sitten lasten omissa nimissä oleviin tileihin ja näihin riittää pienemmätkin panostukset.
 
Tätä on varmaan kysytty muutamankin otteeseen tässä topicissa mutta en nyt yli viittäsataa sivua lähde pläräämään (sori!) niin kysynpä nyt sitten.

Mulla on esikoislapsi tulossa vuodenvaihteen tienoilla ja haluaisin ruveta jo tässä vaiheessa tytölle tai pojalle säästämään pieniä summia rahaa kuukausittain. Puhutaan ainakin alkuun ihan vain muutamista kympeistä kuussa. Ajatuksena on että lapsi saisi rahat käyttöön aikaisintaan täysi-ikäisenä ja toivottavasti siinä vaiheessa käyttää ne edes jotenkuten järkevästi. Mitä väylää pitkin tätä kannattaa lähteä toteuttamaan ja onko jotain mitä ehdottomasti jo tässä suunnitteluvaiheessa kannattaa ottaa huomioon. Omakohtaiset kokemukset kiinnostaa jos joku on omalle jälkikasvulleen aloittanut säästämään.

Kaikki muutkin vinkit aiheeseen liittyen otan ilolla vastaan.
Pankkitiliä/arvopaperitiliä et jälkikasvulle varmaankaan saa auki ennen kuin hänellä on lopullinen hetu. Tämän jälkeen avaat johonkin pankkiin kuukausimaksuttoman tilin. S-Pankista ainakin asiakasomistajat saavat tällaisen.

Jos haluaa ihan vain tilille säästää, Svea/Bank Norwegian sopii tällä hetkellä tähän.
Seligsonin rahastoihin voi säästää alkaen 10€/kk. Esim. Global Top 25 Brands on hyvä vaihtoehto pitkäjänteiseen säästämiseen.
Nordnetista löytyy sitten vaikka mitä. Esim Nordnetin omat rahastot, Storebrandin rahastot tai vaikka kuukausisäästöiset ETF:t.
 
Rupee sen verran ketuttaa OP:n välityskulut ja valuuttatilin epäselvyydet ja hankaluudet että kysytääs nyt varalta että onko IB:ssä tai Degirossa valuuttatilit ilmaisia, helppo luoda jne ja kumpi ylipäätään jenkkilapuille teidän mielestä tällä hetkellä iisimpi, halvempi ja mitä näitä adjektiiveja nyt onkaan..? REIT-lappuja siis Jenkeistä ostelen.

En ottaisi Degiroa. Siellä hinnat nousseet tässä 2v aikana moneen otteeseen, valuutanvaihdosta on tehty kallista ja kömpelöä (se autofx vs manuaalinen). Ainoa järkevä syy ottaa Degiro on jos hyödyntää niitä halpoja/ilmaisia ETF:iä. Nyt en muista, onko enää mikään ETF ilmainen sen kautta vai oliko kaikissa joku peruskulu.

Jos veroilmoituksen teko itse manuaalisesti ei hirvitä, niin IB on noista oikea valinta. IB:ssä tosiaan valuutat toimivat. Kunhan konvertoit ne FXCONV-asetuksella, etkä IDEALPRO, joka luo yleensä tarpeettomia virtuaalisia valuuttakauppapositioita. (Ei ole iso ongelma jos vahingossa niitä luo, ne saa poistettua). Tarpeettomia jos et harrasta valuuttakauppaa.
 
Meillä ratkaistiin/ratkaistaan hommaa niin, että säästetään vanhempien nimissä lasten mukaan nimettyihin salkkuihin. Näitä sitten tilanteen mukaan siirretään lahjoina lapsille aikuistumisen kynnyksellä ja/tai tuetaan rahallisesti kuukausituen muodossa hallitusti (vs täysi-ikäiselle pamahtaa täydet oikeudet +20teur pottiin). Taloudenhallinnan ja pitkäjänteisen säästämisen oppeja sitten lasten omissa nimissä oleviin tileihin ja näihin riittää pienemmätkin panostukset.

Tämä on verotuksellisesti tehokkain keino, ei kannata avata lapsille omia tilejä.. lisäksi kun kukaan ei tiedä mikä on 20v päästä tilanne esim opintotuen ja asumistuen kanssa jos lapsella on omaisuutta omissa nimissä.
 
Voiko Nordnetissa saada luottoa OST:lle tai saadun luoton siirtää OST:lle ja käyttää siellä osakkeiden ostoon? Luoton haussa lainoitusarvona voi käyttää vain AOT:n sisältöä. Tuleekohan tuosta sanomista, jos teknisesti mahdollista?

Voiko mihinkään näihin minimaalisten kaupankäyntikulujen palveluun, kuten Tradin Republiciin, avata (suomalaisen) osakesäästötilin, tai muun instrumentin, minkä sisällä voi veivata vähintään 20-30k sisääntalletetulla eurolla kauppaa, ilman veroseuraamuksia, ennen ulosvetoa?
 
Tätä on varmaan kysytty muutamankin otteeseen tässä topicissa mutta en nyt yli viittäsataa sivua lähde pläräämään (sori!) niin kysynpä nyt sitten.

Mulla on esikoislapsi tulossa vuodenvaihteen tienoilla ja haluaisin ruveta jo tässä vaiheessa tytölle tai pojalle säästämään pieniä summia rahaa kuukausittain. Puhutaan ainakin alkuun ihan vain muutamista kympeistä kuussa. Ajatuksena on että lapsi saisi rahat käyttöön aikaisintaan täysi-ikäisenä ja toivottavasti siinä vaiheessa käyttää ne edes jotenkuten järkevästi. Mitä väylää pitkin tätä kannattaa lähteä toteuttamaan ja onko jotain mitä ehdottomasti jo tässä suunnitteluvaiheessa kannattaa ottaa huomioon. Omakohtaiset kokemukset kiinnostaa jos joku on omalle jälkikasvulleen aloittanut säästämään.

Kaikki muutkin vinkit aiheeseen liittyen otan ilolla vastaan.
Verotukselliset asiat voi muuttua 18v aikana paljonkin, joten kovin tarkkoja laskelmia ei kannata tehä "kumpi kannattaa". 18 vuotiaana todennäköisesti tulevaisuudessakin lapsi saa täyden hallintaoikeuden omaisuuteensa, joten siinä on varmasti yksi 'sudenkuoppa'. Rahallakin voi opettaa ja kannustaa, joten kannattaa vaikka pohtia sitä omaa 18v ikää että jos olis ollut yhtäkkiä 20k tilillä, niin olisko ne malttanut olla käyttämättä vai hummaillu niitä vähän miten sattuu. Tulojen pieni lisääminen vuosittain on ehkä järkevämpää oppimisen kannalta kuin yhtäkkinen rikastuminen.

Ainakin itse järkeillyt asian näin: Säästän itse nyt omalle AOT:lle tiettyyn ETF:n jonkin aikaa. Tämä siis omaa rahaa omalle AOT:lle ettei asiasta tule sanomista joskus myöhemmin. Lapsi saa sit toki oman rahatilin johon muut tulot ohjataan(esim. isovanhemmilta saadut rahat tai viikkorahat tms.)

Iän karttuessa aletaan puhumaan, että tästä ETF:stä on lapselle mahdollisesti luvassa helpotusta tuleviin opiskeluaikoihin yms. Tällöinkinhän voin kankeasti ohjata sitä rahankäyttöä esim. niin että lapsi saa joka kuukautiset kasvisten/liikunnan aiheuttamat kulutu tilille tms. ihan vaan ettei säästettäis vääristä paikoista kun raha on tiukalla. Tai sitten jos alkaa joku ammattilainen urheilu kiinnostaa teini-iässä, niin tästä voi ottaa sen kustannuksiin rahoja ettei se ole ihan kaikesta muusta sit pois.

Toki jos lapsi sairastuu vaikka esim. kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön tai on sitten muuten aivan huithapeli rahojen kanssa, nii tuota on paljon helpompi kontrolloida että saako vai eikö. Lapsen omat rahat on toki sit hänen rahoja, toki niitäkin tiettyyn ikään kontrolloidaan tarpeen mukaan tiukemmin juuri sillä, että ne on tilillä eikä että kaikki menee mitä on koska se on taskussa. Mutta kun se 18v koittaa, niin lapsella on se mitä hän on itse säästänyt ja minulla ne mitä olen hälle säästänyt.

Toki sitten on vielä ns. puolisoriski, eli jos lapsen rahat on lapsen niin molemmilla vanhemmilla on niihin kontrollointioikeus tai jos pahimmassa tapauksessa lapsi kuolee(nuorena) niin perijöinä on vanhemmat. Tämä ei sinällään varmasti nyt vaikuta mitenkään riskiltä, mutta jos 10v päästä menee lusikat jakoon niin voi olla ikävämpi varsinki, jos toinen vanhempi onkin maksukyvytön ja huono rahojensa kanssa.
" Alaikäisen tilille säästettyjä rahoja voidaan käyttää hänen omaan elatukseensa vain, jos vanhemman elatuskyky on alentunut"
"
Alaikäisen säästössä olevia varoja voi harkinnan mukaan
  • käyttää kohtuullisiin hankintoihin (esim. tietokone tai mopo) ja kohtuullisiin kuluihin (esim. harrastusmenot), jotka eivät kuulu elatuksen piiriin.
  • luovuttaa alaikäiselle käytettäväksi hänen etunsa ja ikänsä mukaisiin tarkoituksiin.
"
 
Viimeksi muokattu:
Voiko Nordnetissa saada luottoa OST:lle tai saadun luoton siirtää OST:lle ja käyttää siellä osakkeiden ostoon? Luoton haussa lainoitusarvona voi käyttää vain AOT:n sisältöä. Tuleekohan tuosta sanomista, jos teknisesti mahdollista?

Ei. OST tilille ei saa luottoa. AOT:stä saatua luottoa voi tietysti siirtää OST:lle ja käyttää sitä siellä osakkeiden ostoon. (tai ihan mihin ikinä nyt rahaa tarviikaan, ei Nordnet siitä ole kiinnostunut)
 
Onko Mandatum Traderin OST:n kokonaiskulutkin todellisuudessa ao. linkin välityspalkkioiden prosenttivertailutaulukon suuruusluokkaa, eli reilusti Nordnettia edullisemmat, vai tasoittuuko ne sitten esim. reilusti kalliimpien valuutanvaihtokulujen myötä niin reippaasti, lähinnä Jenkki-osakkeilla kauppaa tehdessä, että vertailu tasoittuu?

Nimetön.jpg


Tuohan on jo todella tuntuva ero, kun aletaan liikkua useamman kympitonnin kaupoissa.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on verotuksellisesti tehokkain keino, ei kannata avata lapsille omia tilejä.. lisäksi kun kukaan ei tiedä mikä on 20v päästä tilanne esim opintotuen ja asumistuen kanssa jos lapsella on omaisuutta omissa nimissä.

Tää nyt on ehkä ainut syy miksi voisin laittaa lapsen sijoitukset omissa nimissä.

Mun mielestä se on osa sitä kasvatusta, että saadaan se muksu tajuamaan 18v mennessä sijoittamisen tärkeys. Jos siinä ei ole onnistuntu niin paraneeko se siitä sitten, että holhoaa niiden rahojen perään vielä tuosta yli. Valintoja toki nämäkin, mutta noin toimimalla en oikein näe siinä mitään eroa siihen, että ne on 100% omia rahoja ja tukee sitten rahallisesti kun on tarve. Ymmärrän jos puhutaan jostain miljoona salkusta ja perinnöistä mutta jos tonneista tai kymppitonneista puhutaan niin eihän siinä osoita oikein mitään luottamusta lapsea kohtaan. Miten tollasen sitten edes toisi ilmi. Joo isällä on täällä vähän rahaa sulle sijoitettuna, mutta kun ei tiennyt vedätkö kaikki uuteen(käytettyyn) bemariin niin saat ne sitten joskus kun osaat minun mielestä käyttää rahaa :D. Aikamoinen epäluottamuslause...

Omaan lapsuuteen ei kannata verrata, koska meillä ei ainakaan puhuttu mitään sijoittamisesta. Se oli vielä pitkälle aikuisuuteen jotain lottoon verrattavaa nollasummapeliä...

Meillä junnu saa 1,5v päästä salkun käyttöönsä eikä mitään pelkoa, että ne sieltä johonkin häviäisi. Nordnetin äppi on ollut hällä käytössä tovin ja kuukausisäästöt kiertää oman tilin kautta + on itse laittanut rahaa nordnettiin. Toki junnu kun on niin suurimmat rahat kesätöistä ja lahjoista on menneet ihan elämiseen mistä rahoitetu mm. kevari hankinnat sun muut, mutta en kyllä pelkää, että sijoituksiin koskettaisiin. Takaportiksi olen vielä sanonut, että jatkan pienellä summalla sijoittamisen tukemista kuukausittain niin kauan kuin ks. nordnetin aot:stä ei tehdä nostoja (kannusta pitkäjänteiseen indeksisijoittamiseen). Tehkööt toisen aot:n jos haluaa alkaa treidaamaan.

Työtön kohdalla ei oikein puolittaistakaan kiinnostuksen poikasta aiheeseen, mutta tuo on sen verran nuorempi, että eiköhän tässä vielä ehdi (toivottavasti) saamaan jotain kiinnostusta heräteltyä.
 
Viimeksi muokattu:
Onko Mandatum Traderin OST:n kulut todellisuudessa ao. linkin välityspalkkioiden prosenttivertailutaulukon verran, eli reilusti Nordnettia edullisemmat, vai tasoittuuko ne sitten esim. reilusti kalliimpien valuutanvaihtokulujen myötä niin reippaasti, lähinnä Jenkki-osakkeilla kauppaa tehdessä, että vertailu tasoittuu?

Täältä varmaan voit käydä itse tarkastamassa hinnat:

 
Onko Mandatum Traderin OST:n kokonaiskulutkin todellisuudessa ao. linkin välityspalkkioiden prosenttivertailutaulukon suuruusluokkaa, eli reilusti Nordnettia edullisemmat, vai tasoittuuko ne sitten esim. reilusti kalliimpien valuutanvaihtokulujen myötä niin reippaasti, lähinnä Jenkki-osakkeilla kauppaa tehdessä, että vertailu tasoittuu?

Nimetön.jpg


Tuohan on jo todella tuntuva ero, kun aletaan liikkua useamman kympitonnin kaupoissa.

Ilmeisesti molemmissa sama. Mandatum:
" Vieraassa valuutassa käytävän kaupan yhteydessä valuutanvaihtokustannus on 0,25 %."

Ja nordnet:
" Kun teemme automaattisen valuutanvaihdon, ostokurssi ja myyntikurssi eroavat 0,25 prosentilla nordnet.fi-sivustolla näkemästäsi alustavasta kurssista*. "

Korjatkaa tai lisätkää, jos aihetta. Tällaisenaan näyttää siltä, että avaan asiakkuuden ja OST:n seuraavan sopivan tilaisuuden tullen Mandatum Traderiin ja rahat siirtyy Nordnetistä sinne. Pitää vain ehdottomasti muistaa sulkea Nordnetin OST ennen uuden avaamista, muuten Nordnet asiakkuus saa jäädä nollakuluilla olemaan.

Nordnetissä eikä varmaan Mandatumissakaan voi avata valuuttatiliä OST:n yhteyteen, eli molempien kohdalla taitaa välttämättä tulla kyseeseen tuo automaattisten valuutanvaihtokulujen hinnasto.

OST:n sisältöä ei varmaan voi siirtää Nordnetin OST:ltä Mandatumin OST:lle, jos kahta OST:tä ei voi olla olemassa päivääkään samanaikaisesti? Vai voisko Nordnetin OST:n sulku tapahtua siirron yhteydessä, että se olisi tehty käytännössä mahdolliseksi? Vai olikos se niin, että OST:lle (tai niiden välillä) ei edes voinut siirtää arvopapereita, vaan pelkkiä euroja? :)
 
Viimeksi muokattu:
Lapselle kannatta säästää bitcoineja. Se, jolla on avaimet, hallitsee omistuksia. Ei tarvitse miettiä kenen nimiin ne hankitaan tai miten omaisuuden tulevaisuudessa siirtää lapselle. Byrokratia jää väliin, ja lapsi voi aikuistuttuaan käyttää ne miten haluaa.
 
Lapselle kannatta säästää bitcoineja. Se, jolla on avaimet, hallitsee omistuksia. Ei tarvitse miettiä kenen nimiin ne hankitaan tai miten omaisuuden tulevaisuudessa siirtää lapselle. Byrokratia jää väliin, ja lapsi voi aikuistuttuaan käyttää ne miten haluaa.

Parhaimmillaan tonnin betsi voi hyvin 20v päästä olla +20 tonnia. Pahimmillaan nolla, mikä ei karmea riski-tuotto-suhde.
 
Onko Mandatum Traderin OST:n kokonaiskulutkin todellisuudessa ao. linkin välityspalkkioiden prosenttivertailutaulukon suuruusluokkaa, eli reilusti Nordnettia edullisemmat, vai tasoittuuko ne sitten esim. reilusti kalliimpien valuutanvaihtokulujen myötä niin reippaasti, lähinnä Jenkki-osakkeilla kauppaa tehdessä, että vertailu tasoittuu?

Nimetön.jpg


Tuohan on jo todella tuntuva ero, kun aletaan liikkua useamman kympitonnin kaupoissa.
Tämän huomasin itsekkin, ja nykyisin säästän ETF:iinkin mandatumin kautta, koska salkku kun paisuu, niin nopesati alkaa myydessä nordnetin edulliset ostokustannukset kompensoitumaan. Olen plus tasolla, sijoitan vähän harvemmin, 5k€ 3kk välein 2:een eri etf:ään. Elikkäs 16€ tulee ostokustannuksiksi ja 64€ vuodessa.
 
Meillä ratkaistiin/ratkaistaan hommaa niin, että säästetään vanhempien nimissä lasten mukaan nimettyihin salkkuihin. Näitä sitten tilanteen mukaan siirretään lahjoina lapsille aikuistumisen kynnyksellä ja/tai tuetaan rahallisesti kuukausituen muodossa hallitusti (vs täysi-ikäiselle pamahtaa täydet oikeudet +20teur pottiin). Taloudenhallinnan ja pitkäjänteisen säästämisen oppeja sitten lasten omissa nimissä oleviin tileihin ja näihin riittää pienemmätkin panostukset.

Sama konsepti meillä. Joskin tuohon sellainen huomio että käsittääkseni esim Nordnetissa ei onnistu tavan rahastojen siirto, ETF:t pystyisi siirtämään. Näin ainakin joskus sain sieltä aspasta vastaukseksi. Kun taas OP:lla sanoivat että rahastojenkin siirtäminen on mahdollista.

Eli voipi olla että sitten x vuoden päästä pitää myydä ensin rahastot (tai osa niistä) pois ja tehä mahdollisten veroseuraamusten jälkeen lahjoitus euroina. Saa korjata jos on parempaa tietoa.
 
Tää nyt on ehkä ainut syy miksi voisin laittaa lapsen sijoitukset omissa nimissä.

Mun mielestä se on osa sitä kasvatusta, että saadaan se muksu tajuamaan 18v mennessä sijoittamisen tärkeys.

Omaan lapsuuteen ei kannata verrata, koska meillä ei ainakaan puhuttu mitään sijoittamisesta. Se oli vielä pitkälle aikuisuuteen jotain lottoon verrattavaa nollasummapeliä...

Meillä junnu saa 1,5v päästä salkun käyttöönsä eikä mitään pelkoa, että ne sieltä johonkin häviäisi.
Onneksi olkoon onnistuneesta kasvatuksesta. Valitettavasti kaikki ei onnistu niin kuin tahtoo ja kaikki ei kasva samaan tahtiin. Useammaltakin työkaverilta kuultua heidän omista lapsista "Toinen säästää viimeiseen asti ja toinen kuluttaa kaiken mitä saa". Uskoakseni kyseisten lasten kasvatus on ollut kohtuu samanlaista. Eihän se että säästän lapselle omalla tililtä poista sitä etteikö rahakasvatusta voi ja pidä harrastaa. Kuitenkin tällä tavalla uskallan säästää paljon enemmän ja lapsi voi aloittaa myös omat säästöt aikanaan mikäli siltä tuntuu. Voihan ne kaikki lahjoittaa sit vaikka heti lapselle jos ja kun siltä tuntuu.

En ainakaan ite koe haasteeksi kertoa lapselle, että tälle on rahaa säästettynä ETF:ssä oli se sit omissa tai hänen nimissä. Ja jos joku kokee että vaikeaa, nii eikö voi vaan sanoa, että näin oli helpompi. Oma ajatus kun on lähinnä että säästän nyt ennen syntymää jo suurimman osan potista, katotaan sit jääkö jotain sijoitettavaa ensimmäisen vuoden jälkeen.
 
Parhaimmillaan tonnin betsi voi hyvin 20v päästä olla +20 tonnia. Pahimmillaan nolla, mikä ei karmea riski-tuotto-suhde.
Tuohan riippuu täysin noiden ennustusten toteutumistodennäköisyydestä. Jos jälkimmäisen todennäköisyys on esim. 99,99% ja ensimmäisen 0,0000001%, niin kutsuisin erittäin huonoksi riski-tuotto suhteeksi.
 
Viimeksi muokattu:
Onneksi olkoon onnistuneesta kasvatuksesta. Valitettavasti kaikki ei onnistu niin kuin tahtoo ja kaikki ei kasva samaan tahtiin. Useammaltakin työkaverilta kuultua heidän omista lapsista "Toinen säästää viimeiseen asti ja toinen kuluttaa kaiken mitä saa". Uskoakseni kyseisten lasten kasvatus on ollut kohtuu samanlaista.

Kai ihmisillä on yllättävän paljon geneettisiä taipumuksia tuossa taustalla, kuten impulsiivisuus yms? Ja vaikka sisaruksilla todennäköisesti onkin melko paljon yhteisiä geenejä, vanhemmilta on kuitenkin tullut arvonnassa eri kromosomeja. Teoriassa eri sukupuolta olevilla sisaruksilla voisi olla täysin eri geenit, vaikka tämä onkin hyvin epätodennäköistä.
 
Mä ainakin opin rahasta möhlimällä.

Oma poika olisi varmaan tuhlannut sijoitukset heti kun täytti 18. Emme kuitenkaan aloittaneet lapsen nimiin sijoittamista heti syntymästä, joten reiluuden vuoksi lupasin pojalle jatkaa kuukausisäästämistä niin pitkään kunnes nuorempi sisarus on 18 - sillä ehdolla ettei nosta mitään. Näytti tekevän todella vaikeata, mutta tomppelimpikin tajuaa että 300€/kk 3v ajan on hänen mittapuulla paljon rahaa. Ehkä on 3v kuluttua fiksumpi - tai sitten ei.
 
Avasin tytölle heti oman AOT:n kun sai hetun. Laitan 100€/kk niin ei mene lahjaveroa. Sitten kun on sen ikäinen että jostain jotain tajuaa niin alan opettamaan sijoittamista. 18 vuotiaana sitten saa salkkunsa, toivottavasti ennen sitä osaan opettaa niin että jatkaa itse säästämistä.
 
Nuo kulut olen itse pyrkinyt pitämään pienenä, joskus Nordnet oli käytössä, nykyään Nordea. Toisaalta, jos teet voittoa, nehän on vaan kuluina pois mätkyistä.
 
Avasin tytölle heti oman AOT:n kun sai hetun. Laitan 100€/kk niin ei mene lahjaveroa. Sitten kun on sen ikäinen että jostain jotain tajuaa niin alan opettamaan sijoittamista. 18 vuotiaana sitten saa salkkunsa, toivottavasti ennen sitä osaan opettaa niin että jatkaa itse säästämistä.

Jos jotain saa suoraan, ei se motivoi samaan tapaan kuin se ettei mitään ole saanut ilmaiseksi. Laiska raha on mitä on.
 
Jos jotain saa suoraan, ei se motivoi samaan tapaan kuin se ettei mitään ole saanut ilmaiseksi. Laiska raha on mitä on.

Riippuu ihmisestä. Itse sain samaan tapaan ilmaiseksi rahaa lapsena, enkä siltikään ole koskaan ole ollut tuhlari. Kai se on kiinni perusluonteesta, joillakin raha vaan polttelee taskussa.

Oon kyllä joskus miettinyt että olisko se, ettei mitään saa ilmaiseksi sitten opettanut kovaa grindausta vai että no gain, no pain. :hmm:
 
Lisäystä ylempään sen verran että taitaa jäädä tekemättä kun on kaiken maailman margin/cash -kyselyitä ja nyt vielä jotain Irish tax certification -tivaamisia. Vaikeeks on tehty. Jotain pdf:iäkö tonne pitäis alkaa täytteleen... joo ei kiitos.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
305 239
Viestejä
5 169 422
Jäsenet
82 643
Uusin jäsen
Reta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom