Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[sahtimonni]

En mä tiedä syökö se inflaatio yhtään mitään jos ei saa niitä nimellisiä palkankorotuksia jotka sitä syömistä aiheuttavat. Se on taas sitten aika henkilökohtaista, että millaisia palkankorotuksia saa puristettua työnantajalta. Yleiskorotukset eivät oikein pysy viimevuoden inflaation tahdissa suurimmalla osalla aloista.

Voihan tuota asiaa lähestyä siltäkin kannalta, että ajattelee sen asuntolainan sijoituslainana. Jos siis mentaaliakrobatiaa pitää toimittaa.


Jäätelö, kesä, hukkumiset. Jos oma palkka ei nouse niin ei se inflaatio mihinkään sitä lainaa hävitä.

Ei tietenkään heti, mutta kyllä ihan historiaankin katsellen palkkojen on ollut tapana nousta ja tuo tarve korostuu entisestään korkean inflaation aikana. Muualla euroopassahan on jo jaeltu paljon isompia palkankorotuksia ja paineet ovat täälläkin kovat.

Kuten jo totesin, niin koko talous hyytyy, jos kuluttajista tulee niin köyhiä, että heillä ei ole varaa ostaa mitään.

 

[zepi]

Jos oma palkka ei nouse niin ei se inflaatio mihinkään sitä lainaa hävitä.

Tämähän se. Jos koko yhteiskunnalla liksat nousee 5% vuosivauhtia mutta itse saa vaikka 3%, niin ei se inflaatio sitä omaa lainaa varsinaisesti syö. Jos taas itse saa 8% korotukset, niin kyllähän se tuntuu.

 

[Andan]

minkälaisia sijoituslaina marginaalit ovat? Olettasin että korko olisi lähempänä kulutusluottoja. Koska kova riski. Mutta se ei paljoa haittaa koska vähentää saa kaiken jos voi.
ensimmäistä kertaa itse pohdin sijoituslaina-asiaa kiitos keskustelunne, ja tuon oman mallilaskelman miten ymmärtänyt asian.
jos sijoitain lainalla 50k ja saisin vuosittain tulosta brutto 3000€ josta veroja n1000e ja maksaisin korkoja esim 2000e 50k lainasta.
sain 3000e nettotuoton lainarahalla sijoittamalla (2000e netto osinko+1000e verovähennyksenä) ja maksoin 2000€ rahasta joka koostuu 1000e verovähennys - 1000e nettokorkokulu.
Voitin 1000e. tässä pelissä. Alkoi kiinnostamaa.

kirjoituksen jälkeen hetken pohdin lisää, jos 50k sijoittaisin omaa rahaa ja sama tulos ja verot, niin korot saisi kokonaan hyödynnettyä.
eli laina+ pääoma tuottaisi nettona 6000€ eli saisin 4k osinkoja ja veronpalautuksina 2000€. Jos näin niin rikas vain rikastuu Ihme että näin räikeä ero on olla lainalla asunto-omistaja versus -sijoittaja.
Olen itse nyt vähän mindfuckin saanut jos ymmärtänyt oikein

Laskennallisesti ei mene noin, jos oikein luin kaavasi. Jos pääomatulo on 3000e ja sijoituslainan korot 2000e, niin tuo 2000e vähennetään pääomatuloista ja jäljellejäävästä maksetaan verot. Eli veronalaista tuloa jää 1000e, mistä sitten vähennetään vielä pääomatulon verot, käteen jää siis 700e. Tosin, jos tuo 3000e on pelkkiä pörssiyhtiön osinkoja, niin niistä lasketaan vain 85%, jolloin verotettavaa tuloa on vähemmän ja käteen jää enemmän.

Ei niitä vähennyksiä siis ihan suoraan rahana/palautuksina saa vaan ne voi vähentää pääomatuloista.

 

[Juhukka]

Miksi riski olisi kova? Sehän riippuu ihan vakuuksista + lainan ottajan tuloista. Jos mulla on vaikka miljoonan omaisuus ja otan 100 000e lainaa, niin riski on aivan mitätön vs. joku kaulaa myöten vivutettu omistusasunto.

minusta tämä on sivuseikka enkä ota kantaa mitenkään kenellä on riskinotto kykyä. Yleistä tietoa että kyky vaikuttaa tietenkin marginaaliikin. Tässä kuitenkin ihmiset puhuu yllä asuntolainan maksamisesta ja siirtymisestä sijoituslainaan. Tämä on siis mistä haluan kysellä, koska huomaan että tämä voisi olla itsellenikin vaihtoehto.
jätä "kova riski" huomiotta, jos sanapari triggeröi. voin itse sen yliviivata, jotta ei olisi paino-arvoa.

 

[Juhukka]

kiitos Andan. Kuvaan tähän nyt uudelleen ymmärrettynä. Tällaisella harjoituksella +-0 tulokseen, jos jokseenkin realistinen 8% tuotto voi olla mahdollista.
lasken verot 30% mukaan. Paljonko sijoituslaina saa maksaa extraa versus asuntolaina. eli omassa esimerkissä 4% asuntolaina vastaa => 5,71% sijoituslainaan, jossa kohta missä ollaan kulujen kanssa samassa eli 2000e kulu (4% 50k)

jos sijoituslainan voi saada alle 5,71% niin se alkaa hyödyntää. jos sama kun asuntolainassa eli 4% hyöty on 600e säästö. ja 5%(+1%) 250e

 

[elmo]

Jos tässä on kyse vain psykologisesta puolesta, niin sitä suuremmalla syyllä tähän on vaikea kenenkään antaa neuvoa. Eli jos se velattomuus on tärkeintä, niin sitten salkun myyminen ja velan poismaksaminen on varmaan hyvinkin perusteltua. Toinen tapa on sitten ajatella pragmaattisemmin ja laskea korkomenoja ja toisaalta menetettyä tuottoa ja näiden pohjalta sitten tehdä se päätös. Silloin voi olla perustellumpaa kuitata osa lainasta pois ja näin vähentää korkoriskiä.

Vaikka velattomuus on kiva asia, ei sille välttämättä kannata antaa ihan kohtuutonta painoa. Eli jos sulla on euro velkaa, niin se käytännössä olet velaton, vaikket ole. Toisaalta, talousasioissa tärkeintä on se, että saa nukuttua yönsä hyvin. Eli jos se velka painaa mieltä, niin sitten asialle kannattaa koettaa tehdä jotain.

Niin no, jos kyse on siitä että miten oma kasetti kestää, kyse ei ole enää sijoitusneuvoista...

Aika vahvalla mutulla voisin sanoa, että taloudellisesti järkevin skenaario on jatkaa kuten tähän asti, toi asuntolaina on kuitenkin halpaa aina oli se markkinatilanne sitten mitä vaan. Eikä toi -21 missattu crypto myynti ollut mikään itkin itseni uneen kun en tehnyt vaan lähinnä olan kohtautus, että olisi varmaan kannattanut, mutta en tehnyt niin en tehnyt. 100k on imho vähän lainaa ja jos mä realisoin vaikka 50k sijoituksista lainaan, että säästän muutaman tonnin vuodessa asuntolainan korkomenoja niin koen tuon aiheuttavan isomman haitan sijoittamiseen kuin mitä säästän. Ei se varmaan niin mene, mutta se nyt vaan tuntuu, että sillä vaihtoehdolla poimitaan huonot vaihtoehdot molemmista tilanteista, sen takia vaihtoehdot on melkein antaa olla tai myydä melkein kaikki ettei jää enää asuntolainaa.

Ei velattomuus sinäällään ole mikään ultimaattinen tavoite ja jäisi kuitenkin sijoitusasunnosta lainaa jonkun verran. Ja nordnetin superluotto olisi erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto tilalle mitä silmällä pitäen voisi yrittää rakentaa salkkua. Nykyisellä salkulla sellaista en edes saisi, koska hajautus ei riitä. Jostain syystä en edes muistanut/tajunnu, että Nordnetinkin laina on vähennettävä vaikka sijoituskämpän korot meneekin vähennyksiin. Jos saa pidettyä sen superluottotasolla niin on kyllä aika nobrainer siirtyä vivuttamaan ennemmin sillä kuin asuntolainalla. Asuntolaina + salkkua vastaan vivutettu laina on liian riski yhdistelmä itselle jos siis lisäisi vipu riskiä vaan entuudestaan.

Sijoitusneuvojahan täällä ei saa edes antaa vaan lähinnä mutustella miten itse tekee/tekisi

kiitos Andan. Kuvaan tähän nyt uudelleen ymmärrettynä. Tällaisella harjoituksella +-0 tulokseen, jos jokseenkin realistinen 8% tuotto voi olla mahdollista.
lasken verot 30% mukaan. Paljonko sijoituslaina saa maksaa extraa versus asuntolaina. eli omassa esimerkissä 4% asuntolaina vastaa => 5,71% sijoituslainaan, jossa kohta missä ollaan kulujen kanssa samassa eli 2000e kulu (4% 50k)

jos sijoituslainan voi saada alle 5,71% niin se alkaa hyödyntää. jos sama kun asuntolainassa eli 4% hyöty on 600e säästö. ja 5%(+1%) 250e

NN tasot on 4,85, 3.49 ja 1,99. Sellanen ero noissa on normi lainaan, että käsittääkseni voivat muuttaa tasoja yksipuolisella ilmoituksella. En tiedä kuinka nopeasti ja kuinka ajoissa siitä pitää ilmoittaa. Lukee ehkä jossain pienellä präntättynä. Kultatasokin oli ennen 0,99%. Samoin varmaan voivat ropeltaa noita luokituksia, että yhtäkkiä oma vipu voikin pompata 1,99-> 3,49. Maltillisesti jos vivuttaa suhteess salkun kokoon tuo voisi kyllä olla aika mielenkiintoinen vaihtoehto.

 

[Paapaa]

Naapuripalstalta lainattua (sori jos tämä jo käsiteltiin). Jatkossa kanadalaisten REITien ostaminen on vaikeaa/mahdotonta. Nordnet oli lähettänyt tällaisia viestejä niile, joilla on noita.

"Olet saanut tämän viestin, koska omistat yhtä tai useampaa kanadalaista REITiä (Real Estate Investment Trust). Tästä päivästä alkaen kyseisiä rahoitusvälineitä ei voi enää ostaa Nordnetin kautta. Voit edelleen pitää omistuksesi tai myydä ne, mutta et voi enää ostaa niitä lisää. [Katso tästä linkistä] rahoitusvälineet, joita tilanne koskee.

Miksi kanadalaisia REITejä ei ole enää mahdollista ostaa?

Nordnet on arvioinut, että kanadalaisia REITejä (Real Estate Investment Trusts) pidetään paketoituina sijoitustuotteina, ns. PRIIP-tuotteina. Eurooppalaisten pankkien, jotka jakelevat kanadalaisia REITejä yksityissijoittajille, on toimitettava myös PRIIP-muotoiset avaintietoesitteet kyseisille rahoitusvälineille. Avaintietoesite on esitettävä paikallisella kielellä selkeästi ja ytimekkäästi, ja niiden on oltava sijoittajien helposti saatavilla ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Koska PRIIP-sääntely ei koske Kanadaa, Nordnet ei voi tarjota vaadittua PRIIP-muotoista avaintietoesitettä asiakkailleen. Tästä syystä emme voi myöskään enää toteuttaa ostotoimeksiantoja Kanadassa listatuille REIT-rahoitusvälineille. Pahoittelemme tilanteesta mahdollisesti aiheutuvaa häiriötä. Tämä on välttämätön toimenpide, joka meidän on tehtävä varmistaaksemme, että noudatamme voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Jatkamme selvitystyötä yksittäisten rahoitusvälineiden kohdalla ja on mahdollista, että jotkin yksittäiset kanadalaiset REITit palautetaan kaupankäynnin piiriin, jos selviää, että niiden kohdalla PRIIP-muotoista avaintietoesitettä ei vaadita. Tämä kuitenkin edellyttää rahoitusvälinekohtaista selvitystyötä, joka on erittäin aikaavievää, kun PRIIP-avaintietoesitteeseen liittyvästä vaatimuksesta halutaan varma tieto. Tästä johtuen olemme joutuneet tässä vaiheessa lopettamaan ostotoimeksiantojen toteutuksen kaikille kanadalaisille REITeille.

Ystävällisin terveisin

Nordnet"

Onko kellään tarkempaa tietoa, miksi muutos tapahtui nyt? Eli tapahtuiko lainsääännössä täällä tai Kanadassa jotain, vai muuttuiko vain laintulkinta tai tuli joku ennakkotapaus? Itselläni kanadalaista REITiä IB:n kautta, mutta sinne asti tämä ei vielä ole ulottunut.

Ja oma kommentti: en kyllä yhtään tykkää tällaisesta protektionismista. Sama koskee sitä ETF-kieltoa. Tämä on vielä pahempi, sillä näistä ei todellakaan ole mitään kaksoislistauksia joita sitten voisi ostaa.

EDIT: Laitoin tästä kyselyä Nordnetille.

 

[Andan]

Naapuripalstalta lainattua (sori jos tämä jo käsiteltiin). Jatkossa kanadalaisten REITien ostaminen on vaikeaa/mahdotonta. Nordnet oli lähettänyt tällaisia viestejä niile, joilla on noita.



Onko kellään tarkempaa tietoa, miksi muutos tapahtui nyt? Eli tapahtuiko lainsääännössä täällä tai Kanadassa jotain, vai muuttuiko vain laintulkinta tai tuli joku ennakkotapaus? Itselläni kanadalaista REITiä IB:n kautta, mutta sinne asti tämä ei vielä ole ulottunut.

Ja oma kommentti: en kyllä yhtään tykkää tällaisesta protektionismista. Sama koskee sitä ETF-kieltoa. Tämä on vielä pahempi, sillä näistä ei todellakaan ole mitään kaksoislistauksia joita sitten voisi ostaa.

Vuodenvaihteessahan oli jotain muutosta, minkä takia osa ETF:istä oli esim. Nordealla jonkin aikaa blokattuna. Tiedä sitten onko tämä jotain laineita tuosta. Toivottavasti IB on jo vastaavat analysoinnit tehnyt, itselläni on sama tilanne. Pikainen googletus paljasti, että jossain vaiheessa on Euroopan puolella käyty vastaavaa keskustelua jenkkilänkin REIT:eistä.

Jos nyt oikein katsoin, niin jotkin puhtaat rahasto-tyyliset REIT:it olisivat PRIIP-tuotteita ts. pelkkää kiinteistön osto-myynti/vuokratoimintaa ilman huoltoa, rakentamista/rakennuttamista yms. toimintaa jollain pienellä toimistoporukalla. Ei kunnon yritysrakennetta, -toimintaa, hallitusta jne. Luulisi että ainakin isoimpien REIT:ien kohdalla tuo olisi aika selvä nakki, epämääräisemmät tapaukset voi sitten jäädä kokonaan selvittämättä. Tosin tästäkin on erilaisia tulkintoja ja joidenkin mukaan pelkästään se, että omistaa suoraan nimenomaan yrityksen osakkeita pitäisi riittää PRIIP:in ulkopuolelle jäämiseen - ehkä tämä nyt sitten on Nordnetin näkökulmasta muuttunut. Liekö jossain vireillä ennakkotapaus, mitä ei ole vielä julkisuudessa.

Samaa mieltä näistä ihmerajoituksista. Pitäisi olla mahdollisuus kuitata, että osaan lukea tarvittavat tiedot, vaikka eivät olisikaan nyt juuri halutussa formaatissa tai halutulla kielellä.

Edit: Nordea on näköjään todennut jo pari vuotta sitten, että kanadalaiset REITit on "Euroopan ulkopuolisia ETF":iä eikä niitä löydy osakehaulla enää ollenkaan, kun kokeilin. Itse myin Nordealta Kanada-omistukset jo useampi vuosi sitten, kun osinkojen verotus meni pieleen. Jäänyt tuo muutos sitten huomaamatta.

 

[Joku_242]

100k on imho vähän lainaa ja jos mä realisoin vaikka 50k sijoituksista lainaan, että säästän muutaman tonnin vuodessa asuntolainan korkomenoja niin koen tuon aiheuttavan isomman haitan sijoittamiseen kuin mitä säästän. Ei se varmaan niin mene, mutta se nyt vaan tuntuu, että sillä vaihtoehdolla poimitaan huonot vaihtoehdot molemmista tilanteista, sen takia vaihtoehdot on melkein antaa olla tai myydä melkein kaikki ettei jää enää asuntolainaa.

Mikä tuossa siis on se haitta, en nyt ymmärrä oikein? Jos vaikka asuntolainan korko on 4,5% niin sijoituksien tarvisi tuottaa 4,5% / 0,7 = 6,4% ennen veroja. Monet vähäriskiset sijoitukset tuottavat vähemmän kuin tuon verran, minkä takia ne sinänsä kannattaisi pistää lihoiksi ja myydä asuntolainan lyhentämistä varten. Sen sijaan hyvin osinkoja tuottavia tai todennäköisesti kasvavia osakkeita ei kannattane myydä.

 

[elmo]

Mikä tuossa siis on se haitta, en nyt ymmärrä oikein? Jos vaikka asuntolainan korko on 4,5% niin sijoituksien tarvisi tuottaa 4,5% / 0,7 = 6,4% ennen veroja. Monet vähäriskiset sijoitukset tuottavat vähemmän kuin tuon verran, minkä takia ne sinänsä kannattaisi pistää lihoiksi ja myydä asuntolainan lyhentämistä varten. Sen sijaan hyvin osinkoja tuottavia tai todennäköisesti kasvavia osakkeita ei kannattane myydä.

No tolla periaatteella kannattaisi vaan ostaa lisää niitä hyvin osinkoja tuottavia tai todennäköisesti kasvavia osakkeita eikä ainakaan lyhentä lainaa? Oisko nyt kuitenkin niin, että homma voi mennä hyvinkin paljon vihkoon vaikka maalikkona omaisi rautaiset perusteet jättää sitä ja tätä salkun pohjalle.

Jos myisi vaan puolet niin sitten joutuisi arpomaan mitä myy ja mitä ei. Toki jos oikeasti pistäisi nykyiset sijoitukset raa'asti puoliksi, mutta ei sekään tunnu mielekkäältä. Nyt salkussa on rahastoja, etf:iä, osakkeita, arvometalleja, käteistä ja cryptoja. Cryptot ehkä haluaisin jättää tosin ne on niin pajon pakaksella, että voi olla jotta niitä pitää myydä, että verokuorma pienenee

Lisäksi olen todistanut tässä lyhyen sijoitusuran aikana, että en omaa mitään rautaista tietämystä markkinoista vaan muksujen maailma indeksit vetää oikealta ja vasemmalta ohi vs. yritän ottaa jotain näkemystä. Vaikka olenkin onnistunut poimimana ten bäggerin ja jopa myymään siitä puolet huipulta niin pistin siihen vain pari tonnia alunperin. Uskoisin, että saan poimia aika paljon lisää osakkeita silti osumatta enää yhteenkään tbägiin. Mulle riittäisi ihan hyvin joku maailma indeksin kaltainen salkku rakennettuna sellaisista palikoista, että saa superluoton. Kun salkkuun alkaa taas resetin jälkeen saamaan vähän lihaa niin voisi kevyesti vivutella tuon avulla matalalla korolla.

 

[Järki Käteinen]

Itse tein samassa tilanteessa niin, että möin osan salkusta pois, esim. rahastoja ja osakkeita joille näytti olevan kohtuullisen hyvä hetki myydä, mutta jätin esim. ne osakkeet joilla on odotettavissa kohtuullista nousupotentiaalia.

Eli myit juuri ne vahvimmat pois ja jätit huonoimmat salkkuun.. kuulostaapa hyvältä.

 

[Tomppa95]

Eli myit juuri ne vahvimmat pois ja jätit huonoimmat salkkuun.. kuulostaapa hyvältä.

Mitä pahaa voittojen realisoinnissa on? Missä lukee, että jätti paskimmat laput salkkuun?

 

[Joku_242]

Eli myit juuri ne vahvimmat pois ja jätit huonoimmat salkkuun.. kuulostaapa hyvältä.

Mitäs sekoilua tämä nyt on? Vaikkei tulevaisuutta voikaan ennustaa, kyllä sitä jonkin verran voi päätellä P/E -luvuista ja eri analyytikkojen tavoitehinnoista, että onko osakkeen arvo suunnilleen siellä päin missä sen pitäisikin olla, vai selvästi ali? Välillä tämä menee pieleen, mutta semmoista sijoittaminen on. Tarvii niitä voittoja (tai tappioita) kuitenkin joskus realisoida.

No tolla periaatteella kannattaisi vaan ostaa lisää niitä hyvin osinkoja tuottavia tai todennäköisesti kasvavia osakkeita eikä ainakaan lyhentä lainaa? Oisko nyt kuitenkin niin, että homma voi mennä hyvinkin paljon vihkoon vaikka maalikkona omaisi rautaiset perusteet jättää sitä ja tätä salkun pohjalle.

No siis, se mitä yritin hakea että yleisesti sijoitusten kannattaa olla hajautettuna enemmän ja vähemmän riskipitoisiin sijoituksiin. Yleensä pienemmän riskin sijoitukset myös tuottavat vähemmän, joten voi hyvinkin olla kannattavaa pistää ne lihoiksi ja sen sijaan lyhentää niillä asuntolainaa. Asuntolainan lyhennyksen riski kun on aikalailla 0, koska siinä varmaksi tietää että säästää sen ja sen verran korkomenoissa.

Sen sijaan isompiriskisiä osakkeita ei välttämättä tosiaan kannatakaan pistää lihoiksi, koska niillä voi hyvinkin olla enemmän tuottoa ja niitä yleensä tarvii pitää pidempään että tuotto realisoituu. Mutta jos on näkemystä että joku osake on nyt suunnilleen sen arvoinen kuin sen kuuluisikin olla, voi silti edelleen kannattaa myydä se ja lyhentää rahoilla asuntolainaa. Mutta osakkeiden lihoiksi laittamisessa tarvii toki olla varovaisempi kuin esim. korkorahastojen tapauksessa.

 

[Jamboa]

Muistutuksena tämä pieni säästönpaikka:
Tein OP:lle kasvutuotto -tilin lopettamisen ja avasin uuden. Onnistuu suoraan ainakin op.fi -osoitteessa ja kertynyt korko tuli samantien pääoman mukana omalle tilille. Sen sai siten myös laitettua taas kasvamaan korkoa uudelle tilille -uudella korolla tietenkin. Huomattavaa toki, että pääoma lähdevero menee tuosta tuotosta sitten automaattisesti ja samantien.

Korko tällä tempulla nousi n.1,5%:sta 2,65%:iin (eli 3kk euribor-0,9% marginaali). Rahakkaammilla tietty sitten se -0,5% marginaali kun on yli 50k

 

[Oksa]

Muistutuksena tämä pieni säästönpaikka:
Tein OP:lle kasvutuotto -tilin lopettamisen ja avasin uuden. Onnistuu suoraan ainakin op.fi -osoitteessa ja kertynyt korko tuli samantien pääoman mukana omalle tilille. Sen sai siten myös laitettua taas kasvamaan korkoa uudelle tilille -uudella korolla tietenkin. Huomattavaa toki, että pääomavero menee tuosta korosta samantien.

Korko tällä tempulla nousi n.1,5%:sta 2,65%:iin (eli 3kk euribor-0,9% marginaali). Rahakkaammilla tietty sitten se -0,5% marginaali kun on yli 50k

Hyvä vinkki, tarkennuksena vielä että korkotuotoista ei peritä pääomatulon veroa vaan lähdevero.

 

[JaySon]

Muistutuksena tämä pieni säästönpaikka:
Tein OP:lle kasvutuotto -tilin lopettamisen ja avasin uuden. Onnistuu suoraan ainakin op.fi -osoitteessa ja kertynyt korko tuli samantien pääoman mukana omalle tilille. Sen sai siten myös laitettua taas kasvamaan korkoa uudelle tilille -uudella korolla tietenkin. Huomattavaa toki, että pääoma lähdevero menee tuosta tuotosta sitten automaattisesti ja samantien.

Korko tällä tempulla nousi n.1,5%:sta 2,65%:iin (eli 3kk euribor-0,9% marginaali). Rahakkaammilla tietty sitten se -0,5% marginaali kun on yli 50k

Hei! Mitäs tarkoitat tuolla uudella korolla? Eikös se Kasvutuoton korko tarkisteta päivätasolla tilillä olevalle summalle?

 

[brainsurgery]

Hei! Mitäs tarkoitat tuolla uudella korolla? Eikös se Kasvutuoton korko tarkisteta päivätasolla tilillä olevalle summalle?

Ei vaan kolmen kuukauden välein tarkastuspäivänä tilillä olevalle summalle.

 

[The Oath]

Ei vaan kolmen kuukauden välein tarkastuspäivänä tilillä olevalle summalle.

Näkeekö tilin tämänhetkistä korkoa OP:n sivuilta?

 

[brainsurgery]

Näkeekö tilin tämänhetkistä korkoa OP:n sivuilta?

Ei.

Edit: Näkyy tilinavauspäivämäärä, jonka perusteella sen voi laskea, mutta suoraan korkoa ei näe mistään.

 

[Jamboa]

Ei vaan kolmen kuukauden välein tarkastuspäivänä tilillä olevalle summalle.

Ainiin, eihän sitä tosiaan olisi tarvinnut itse kikkailla kun korko muuttuu 3kk välein automaattisesti. Miten jotenkin kuvittelin, että avaushetken korko on voimassa 12kk -no, tulipahan tehtyä hiukan turhaa työtä. Vaikka tosin sen koron sai nyt samantien tosiaan tilille, joten saattoi siinä vuoden korolle voittaa euron

 

[rick_james]

Ei vaan kolmen kuukauden välein tarkastuspäivänä tilillä olevalle summalle.

Eikö tässä mene vähän kaksi asiaa sekaisin?

OP:n sivuilta:
Euribor 3 kk -viitekorkoon sidotun Kasvutuottotilin korko tarkistetaan 3 kuukauden välein tilin avauspäivästä lukien
Ja
Tilin korko lasketaan jokaisen päivän saldolle erikseen.

Lisäksi:
Korko maksetaan saavutetun korkoportaan korkoprosentin perusteella koko talletukselle. Korko maksetaan tilille seuraavan kalenterivuoden alussa.

Kasvutuottotili | Pitkäaikaiseen tuottavaan säästämiseen

Korollinen Kasvutuottotili on oiva valinta rahojen säästämiseen ja säilyttämiseen tuottavasti. Kokeile korkolaskuria ja katso arvio säästöjesi korosta.

www.op.fi

Kohdassa "Talletuskorko"

 

[Paapaa]

Naapuripalstalta lainattua (sori jos tämä jo käsiteltiin). Jatkossa kanadalaisten REITien ostaminen on vaikeaa/mahdotonta. Nordnet oli lähettänyt tällaisia viestejä niile, joilla on noita.

Sain vastauksia Nordnetiltä koskien kanadalaisia REITejä. Alla tiivistelmä niistä.

• Kuten epäilin, kyse ei ollut NN:n omatoimisesta päähänpistosta, vaan EU on vasta toukokuussa antanut uusia linjauksia lainsäädäntöön, mikä aiheutti muutoksen.
• NN joutui toimimaan nopeasti ja ottamaan kaikki REITit pois kaupankäynnistä, jotta se saa aikaa jatkaa selvitystyötä yksittäisten REITien kohdalla.
• Yksittäisten osakkeiden kohdalla selvitystyö jatkuu ja voi olla että jatkossa jotkut palautuvat normikaupankäyntiin jos selviää ettei niiden kohdalla PRIIP-esitettä tarvita. Selvitys on työlästä.
• Tällä hetkellä koskee vain Kanadaa.
• Ei ole tällä hetkellä tiedossa, koskeeko PRIIP-vaatimus tulevaisuudessa jotain muuta markkinaa. (Kysyin USA:aa).
• NN pyrkii tarjoamaan niin laajan markkinavalikoiman kuin mahdollista.
• Ei ole tietoa, että muutos johtaisi pakkomyynteihin. Ja jos näin kävisi, siitä informoitaisiin asiakkata, jotta kaikilla olisi mahdollisuus reagoida.

Eli ei tuo kauheasrti tuonut lisäinfoa, mutta vähän selvensi, miksi näin nyt tehtiin.

 

[Corex]

Onkohan seuraavaksi jenkki- REITit liipasimella...näpit irti mun SPG positiosta On kyllä Lynx/IB puolella joten oletettavasti ainakin toistaiseksi turvassa kiusanteolta.

Tietenkin pahin mahdollinen skenaario olisi joku pakkomyynti ja hinta teitenkin epäedullinen jostain random syystä...

 

[Boulder]

IB:ssäkin on kyllä rajoitteet olemassa kun käskytys tulee EU:n tasolta. Itsellä on siellä parikin paperia (ainakin OXLC), joita en voi enää ostaa ja ovat merkattuna syntilistalle.

 

[Andan]

Tämä kun ei ollut kuitenkaan täydellinen blokkaus, niin uskoisin IB:llä olevan Euroopassa sen verran reilusti asiakkailla omistuksia, että tarvittaessa selvittävät nuo, jos eivät ole jo vielä sitä tehneet. Tietty osa Kanadan REIT:eistä voi sitten jäädä uusilla säännöillä pysyvästi osto-blokkiin. Tosin kriteerit näyttivät vähän siltä, että sellaisiin ei ehkä olisi syytä muutenkaan koskea.

 

[Paapaa]

Mulla on IB:ssä vain yhtä kanadalaista REITiä (Choice Properties REIT), joten mistään isosta ongelmasta ei ole kyse jos tuon ostot jossain välissä myös blokataan. Sitten on iso ja todellinen ongelma, jos tämä laajenisi USA:aan. Mutta siitä ei toistaiseksi ole viitteitä.

 

[tuoppi´]

• Ei ole tietoa, että muutos johtaisi pakkomyynteihin. Ja jos näin kävisi, siitä informoitaisiin asiakkata, jotta kaikilla olisi mahdollisuus reagoida.

Tietenkin pahin mahdollinen skenaario olisi joku pakkomyynti ja hinta teitenkin epäedullinen jostain random syystä...

Tuskinpa mitään pakkomyyntejä tulee. Ei niitä ETF:iäkään, joiden ostaminen kiellettiin 2018, ole pakotettu myymään.

Voisi myös Kanada hieman älähtää, jos EU laajuisesti kaikki piensijoittajat pakotettaisiin myymään noiden yhtiöiden osakkeet. Voisi nimittäin olla noille yhtiöille aikalailla kuolemanisku.

 

[Mittubisi]

Tuli muuten mieleen, kun tässä kasvutuotto tilistä puhutaan. Itsellä siellä muutamia tuhansia, mutta tuo 0.2% korko ei oikeen nappaa ja 10k on matkaan pitkästi.

Kannattaisiko nuo siirtää johonkin? Suoraan koko summa omalle tilille ja siitä sitten suurentaa omia rahastoon meneviä osuuksia? Itsellä menee OP - Maailma Indeksiin 150€ kuukaudessa ja tuota voisi nostaa, kun opiskelut takana ja työssäkäynti edessä. Nordnettiin menee taas kuukaudessa 50 € "Storebarand Global All countries A". Ennen tuo 200€/kk oli aika hyvä summa, mutta nykyään voisi laittaa sen 500€/kk, kannattaako muuttaa suunnitelmaa aikaisemmasta nordnet + OP kombosta?

Ennemmin ehkä nyt sijottaisin rahastoihin "passiivisesti", koska oma osakesäästötili osaaminen ja kiinnostus ei ole vielä sillä tasolla, että sitä jaksaisi seurata.

Edit. Pitääkö ihmiset muuten jotain toista tiliä "lomatilinä" pankissa. Lähinnä mietin, että olisiko sinne helpompi säästää lomakassaa ja myös helpompi ottaa pois lomaa ostaessa. Tuntuu jotenkin, että verotussyistä sijoitusten myyminen olisi hankalampaa.

 

[jinx1980]

Edit. Pitääkö ihmiset muuten jotain toista tiliä "lomatilinä" pankissa. Lähinnä mietin, että olisiko sinne helpompi säästää lomakassaa ja myös helpompi ottaa pois lomaa ostaessa. Tuntuu jotenkin, että verotussyistä sijoitusten myyminen olisi hankalampaa.

Lomakassa on oma pankkitili - ei siihen mitään erillistä tiliä tarvitse. Sijoituksissa ei kannata paria tonnia sellaista rahaa pitää jotka tarttee heti/kohta/nyt, tietysti jos ei haittaa valita a) otetaan rahat ulos -50% b) jätetään loma pitämättä niin sitten ne voi olla sijoituksissakin ja keskimäärin vuositasolla tuolla parista tonnista 100-150e käteen tienaa.

 

[Jirza]

Itseläni on loma/säästötili Bank Norwegianissa, josta rauhoitetaan lomareissut ja isommat ostokset, jotka tehdään lähitulevaisuudessa. Maksimissaan siellä on noin pari tonnia. Kaikki muu ylimenevä säästö menee sijoituksiin.

 

[Harb]

Kai se on vähän henkilökohtaista että mikä toimii parhaiten kokonaisuuden kannalta.

Mulla on kaikki rahat sijoituksissa, paitsi seuraavan juoksevan kuukauden juokseva kassa on tilillä.

Sitten kun pitää ostaa jotain tai lähteä reissuun niin myydään sijoituksia tai käytetään Nordnetin superluottoa.

Tällä tavalla se hankinnan vaihtoehtoiskustannus tulee mulle selvimmin esille. Eli myydäkö nyt 200kpl Nordeaa tai ottaa 2000€ lisää luottoa, jotta voin ostaa uuden pelikoneen vai kannattaisko vielä odotella.

 

[Mikkos]

Tuli muuten mieleen, kun tässä kasvutuotto tilistä puhutaan. Itsellä siellä muutamia tuhansia, mutta tuo 0.2% korko ei oikeen nappaa ja 10k on matkaan pitkästi.

Kannattaisiko nuo siirtää johonkin? Suoraan koko summa omalle tilille ja siitä sitten suurentaa omia rahastoon meneviä osuuksia? Itsellä menee OP - Maailma Indeksiin 150€ kuukaudessa ja tuota voisi nostaa, kun opiskelut takana ja työssäkäynti edessä. Nordnettiin menee taas kuukaudessa 50 € "Storebarand Global All countries A". Ennen tuo 200€/kk oli aika hyvä summa, mutta nykyään voisi laittaa sen 500€/kk, kannattaako muuttaa suunnitelmaa aikaisemmasta nordnet + OP kombosta?

Ennemmin ehkä nyt sijottaisin rahastoihin "passiivisesti", koska oma osakesäästötili osaaminen ja kiinnostus ei ole vielä sillä tasolla, että sitä jaksaisi seurata.

Edit. Pitääkö ihmiset muuten jotain toista tiliä "lomatilinä" pankissa. Lähinnä mietin, että olisiko sinne helpompi säästää lomakassaa ja myös helpompi ottaa pois lomaa ostaessa. Tuntuu jotenkin, että verotussyistä sijoitusten myyminen olisi hankalampaa.

Vähän menee offtopiciksi.. saa siirtää jos on osuvampia säikeitä.
Itsellä on useita tilejä Nordeassa ja emännän kanssa meillä on yhteinen "lomakassa" joka on S-Pankissa. Sinne menee aina bonukset ja pullonpalautusrata ja muut satunnaiset tulot mitä tulee esim jos myy jotain jne. Miks S-Pankki eikä Nordea? Koska S-Pankissa on kaikki ilmaista, myös Visa Debit joka on meillä kesälomakassana. Kätevää kun menee suoraan bonukset lomakassaan. Nordeassa joutuisi maksamaan kuukausimaksua debitkortista jota käyttää ehkä kuukauden vuodessa. Ei mitään järkeä.

Nordeassa on sitten käyttötili jossa kaikki perustoiminnot, ja sitten "kesälomakassa" tili, jonne menee 1e jokaisesta korttiostosta (eli e-säästöpossu) ja jos ei kesälomakassaan ole kertynyt tarpeeksi rahaa niin sitten tästä siirretään sinne. Emännällä sama.

Sitten on Säästötili jonne kaikki ylimääräinen tungetaan ja otetaan tarvittaessa osakkeisiin ja sijoituksiin ja sitten vielä toki osaketili jossa kaikki osakkeisiin liittyvät rahat ja osingot sun muut. Ja yhteinen "talotili" jonne laitaan palkasta X-määrä ja sillä maksetaan kaikki asumiseen ja autoon liittyvät kulut.

Näitten välillä kun veivaa niin talous pysyy hyvin kunnossa ja ainakin itse pysyn paremmin kärryillä paljonko on missäkin ja paljonko on budjettia lomareissuille jne.

 

[perato]

Ihtellä on taas sen verran rahhaa tilillä että ei tarvi miettiä mitään erittelyjä tai "keräyshankkeita". Toki omat lomabudjetit nyt on jonku tonnin ehkä per naama, niin ei silleen hirvee tarve eriyttää tuota summaa muualle. Norwegianilla toki nyt talonhankintaan ylimääräsiä varantoja kerrytettynä, joita ei viitti sijoittaa osakkeisiin kun voi tulla 'äkillinen tarve isommallekkin summalle'. Aika pitkään oli nuo talorahat tuolla tilillä odottamassa 0% korolla. ASPikin kun on 'täynnä'.

 

[Mikkos]

Eikai siinä mittää jos on sitä rahhoo niin sitä ei paljon tarvii organisopida. Valitettavasti kaikilla ei sitä rahhaa ole ihan määrättömästi ja joutuu hiukan tekemään suunnitelmia ja budjetointeja.

 

[ympyr]

Yhdeltä taloustililtä maksetaan yhteiset menot ja kumpikin laittaa sinne köntän x kuukaudessa. Molempien omat tilit ovat sitten omaa käyttöä varten. Sen kummempaa järjestelyä arjen pyörittämiseen ei ole toistaiseksi tarvittu.

 

[Mittubisi]

Kiitoksia vastanneille. Eiköhän tästä saa vinkkejä omaan käytäntöön, mutta niin kuin moni sanoi. Omalla fiiliksellä.

 

[perato]

Eikai siinä mittää jos on sitä rahhoo niin sitä ei paljon tarvii organisopida. Valitettavasti kaikilla ei sitä rahhaa ole ihan määrättömästi ja joutuu hiukan tekemään suunnitelmia ja budjetointeja.

Ei se organisointi ja rahan liikuttelu tililtä toiselle sitä rahaa lisää jos niissä on samat korot.

 

[Mikkos]

Ei se organisointi ja rahan liikuttelu tililtä toiselle sitä rahaa lisää jos niissä on samat korot.

Korko on myös sellainen asia mikä on aktuelli silloin kun on sitä ylimääräistä rahhaa. Sitä kun muutamia satasia tai maksimissaan tonneja siiretelee tililtä toiselle niin ei niillä korkorahoilla vielä kuuhun mennä.

 

[kilroy1]

Nordeassa on sitten käyttötili jossa kaikki perustoiminnot, ja sitten "kesälomakassa" tili, jonne menee 1e jokaisesta korttiostosta (eli e-säästöpossu) ja jos ei kesälomakassaan ole kertynyt tarpeeksi rahaa niin sitten tästä siirretään sinne. Emännällä sama.

noita Nordean e-possuja ei enää avata ja vanhatkin lopetetaan tämän vuoden aikana.

 

[Lammas]

Lomakassa on oma pankkitili - ei siihen mitään erillistä tiliä tarvitse. Sijoituksissa ei kannata paria tonnia sellaista rahaa pitää jotka tarttee heti/kohta/nyt, tietysti jos ei haittaa valita a) otetaan rahat ulos -50% b) jätetään loma pitämättä niin sitten ne voi olla sijoituksissakin ja keskimäärin vuositasolla tuolla parista tonnista 100-150e käteen tienaa.

Eikö Suomessa asuville ole tarjolla mitään vastaavaa kuin "Treasury Bills" USA:ssa? Mulla on amerikkalaisella tilillä BIL- ja SGOV-nimisiä ETF:iä, joissa voutuinen osinkotuotto on tällä hetkellä kai jossain viiden prosentin paikkeilla. En ole asiantuntija, mutta internetsin mukaan noiden riski on äärimmäisen pieni, eli joku -50% ei ole mitenkään mahdollista paitsi ehkä silloin jos koko USA nuketetaan maan tasalle. Yritän tällä hetkellä pitää käyttötilin saldon niin lähellä nollaa kuin mahdollista, ja holdata kaikki ylijäämärahat (siis ne jotka jää yli muiden sijoituskohteiden jälkeen) noissa kahdessa mainitussa ETF:ssä. Jos tulee joku äkillinen tarve käteiselle, niin noi voi helposti myydä ja käteisen pitäisi siirtyä käyttötilille ilman mitään viivettä (en tosin ole tuohon suuntaan vielä testannut siirtoa).

 

[jinx1980]

Eikö Suomessa asuville ole tarjolla mitään vastaavaa kuin "Treasury Bills" USA:ssa? Mulla on amerikkalaisella tilillä BIL- ja SGOV-nimisiä ETF:iä, joissa voutuinen osinkotuotto on tällä hetkellä kai jossain viiden prosentin paikkeilla. En ole asiantuntija, mutta internetsin mukaan noiden riski on äärimmäisen pieni, eli joku -50% ei ole mitenkään mahdollista paitsi ehkä silloin jos koko USA nuketetaan maan tasalle. Yritän tällä hetkellä pitää käyttötilin saldon niin lähellä nollaa kuin mahdollista, ja holdata kaikki ylijäämärahat (siis ne jotka jää yli muiden sijoituskohteiden jälkeen) noissa kahdessa mainitussa ETF:ssä. Jos tulee joku äkillinen tarve käteiselle, niin noi voi helposti myydä ja käteisen pitäisi siirtyä käyttötilille ilman mitään viivettä (en tosin ole tuohon suuntaan vielä testannut siirtoa).

Ei oikein ole, katso vaikkapa seligsonin korkorahastojen (esim. Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj - Euro-obligaatio) tuottoja ja laske mukaan se että menetät "tonnin verovapaan myynnin" kun veivaat noita Eli jos vaikkapa saat 2% tuottoa niin 2ke on 40e-verot ja samalla et voi myydä verovapaasti sitä aikoja sitten hankittua pottia jonka hankintahinta on 500e ja nykyarvo 1ke. Sanoisin että järkevin taitaapi olla joku lähdeveron alainen määräaikainen tili, mutta eipä niillekään ole korkoa vuosikymmeneen maksettu (tilanne muuttuu nyt), mutta kun 12kk tili ei kelpaa vaan se pitäisi olla 3kk/6kk tai ainakin kuukausittain matalimman arvon noteeraus ja sitten kun siellä on se pari tonnia niin talletusmäärä on pieni joka ei triggaa parhaita korkoja niin tuostakaan jää käteen 50e euroa mitenkään - onko sitten sen väärti alkaa veivaamaan jotain tiliä pystyyn...

 

[Chaplin]

Nordnetistä kun ajattelin rahastoihin laittaa kuukausittain säästöä, niin sellainen kysymys että vaihtuuko rahaston sijoitussisältö kuukausittain vai onko se sama useita kuukausia/vuosia ?
Siis onko sama jos laitan yhteen rahastoon esimerkiksi 600eur kerralla vai kolmen kuukauden aikana 200eur/kk ?

Olen hajauttanut niin että rahastoja on 6kpl ja ainakin näin aluksi jokaiseen menee sama summa kuukausittain.

 

[Paapaa]

Nordnetistä kun ajattelin rahastoihin laittaa kuukausittain säästöä, niin sellainen kysymys että vaihtuuko rahaston sijoitussisältö kuukausittain vai onko se sama useita kuukausia/vuosia ?
Siis onko sama jos laitan yhteen rahastoon esimerkiksi 600eur kerralla vai kolmen kuukauden aikana 200eur/kk ?

Tossa useampi eri asiaa. Rahaston hinta elää päivittäin, sillä rahaston omistusten arvot lasketaan päivittäin. Eli ajallisen hajautuksen kannalta on eroa, ostatko useammin vai harvemmin.

Toinen asia on sitten se, miten usein rahasto tekee kauppoja eli ostaa tai myy omistuksiaan. Tähän ei välttämättä ole kovin hyvää näkyvyyttä, mutta riippuu rahastosta.

Ja kolmas asia on sitten, että muuttuuko rahaston painotukset. Passiivisissa rahastoissa ei muutu, paitsi kun rahaston seuraavan indeksin painotuksert muuttuvat. Se tapahtuu ehkä kerran pari vuodessa - varmaan voi riippua indeksistä. Sitten joku aktiivinen rahasto voi muuttaa painotuksiaan varmaan isostikin sijoitusstrategian mukaisesti.

Mutta jos sä sijoitat passiivisiin indeksirahastoihin, niin eipä sillä ole kauheasti merkitystä, sijoitatko kuukausittain vai kerran kolmessa kuukaudessa.

 

[Chaplin]

Kiitos

 

[Takaisku]

Miten saat sijoitettua listaamattomiin yrityksiin nykyään järkevästi? Privanetin kautta harrastin tätä aikoinaan itse, mutta täytyy sanoa, että sen kautta oli kyllä aikamoista kuraa tarjolla ja kaupankäynti oli mitä oli? Se leikki ei siis ainakaan sitä kautta ollut houkuttelevaa siihen nähden, ettei tuotto-odotus ollut ainakaan parempi kuin normimarkkinalla, pikemminkin päinvastoin.

Onko tuohon siis tarjolla jotakin muuta palvelua tietyn varallisuustason ylityksen jälkeen, vai miten olet tuon hoitanut niin, että siinä on jotain järkeäkin?

@Kan Dee Dokata Vastaus siirretty toisesta ketjusta sopivampaan paikkaan.

Privanet oli listaamattomien yritysten osakkeiden markkinapaikka, jossa sijoittajat möivät osakkeita toisilleen. Itse olen sijoittanut listaamattomiin yrityksiin osakeantien kautta, kun yritykset järjestävät uuden rahoituskierroksen. Tyypillinen minimisijoitus on 10 000 euroa, lisäksi tulisi varata toinen mokoma mahdollisesti seuraavaa rahoituskierrosta varten ettei omistus aivan dilutoidu. Hajautuksen vuoksi tulisi sijoittaa muutamaan kymmeneen yritykseen, ja jos riskienhallinnan vuoksi sijoittaa 20% varallisuudesta listaamattomiin niin tuosta voi laskea että kyllähän tämä harrastuu pääomia vaatii. Toisaalta yhdellä tutulla on 100% omaisuudesta kiinni listaamattomissa. Kannattaa myös huomioida että osakassopimuksessa on yleensä kielletty osakkeiden myynti, joten likviditeettiä ei ole. Sijoitusaika voi olla vaikka 10 vuotta, kunnes yritys menee konkurssiin tai myydään. Tai parhaassa tapauksessa listautuu pörssiin.

Parhaat listaamattomat yritykset hakevat rahaa sijoitusrahastoilta, sen jälkeen isommilta rikkaiden sukujen family officeilta, kolmanneksi sijoittajaryhmiltä jollaiseen itsekin kuulun. Vihon viimeisenä tulevat sitten joukkorahoitusalustat kuten Springvest and Invesdor. Pääosin noihin palveluihin päätyvät yritykset eivät saa muualta rahaa, ja tähän on syynsä.

Sitä en osaa vielä sanoa onko hommassa järkeä. Pieni otanta, lyhyt sijoitusaika. Exittejä 0, konkursseja 0. Toistaiseksi olen sijoittanut enemmän roposia kymmeniä prosenttia vuodessa kannattavasti kasvavan teollisuusyrityksen jonka P/E-luku on 6, vähemmän roposia voittoa tekevään pelifirmaan jolla P/E-luku 3.

 

[Kan Dee Dokata]

@Kan Dee Dokata Vastaus siirretty toisesta ketjusta sopivampaan paikkaan.

Privanet oli listaamattomien yritysten osakkeiden markkinapaikka, jossa sijoittajat möivät osakkeita toisilleen. Itse olen sijoittanut listaamattomiin yrityksiin osakeantien kautta, kun yritykset järjestävät uuden rahoituskierroksen. Tyypillinen minimisijoitus on 10 000 euroa, lisäksi tulisi varata toinen mokoma mahdollisesti seuraavaa rahoituskierrosta varten ettei omistus aivan dilutoidu. Hajautuksen vuoksi tulisi sijoittaa muutamaan kymmeneen yritykseen, ja jos riskienhallinnan vuoksi sijoittaa 20% varallisuudesta listaamattomiin niin tuosta voi laskea että kyllähän tämä harrastuu pääomia vaatii. Toisaalta yhdellä tutulla on 100% omaisuudesta kiinni listaamattomissa. Kannattaa myös huomioida että osakassopimuksessa on yleensä kielletty osakkeiden myynti, joten likviditeettiä ei ole. Sijoitusaika voi olla vaikka 10 vuotta, kunnes yritys menee konkurssiin tai myydään. Tai parhaassa tapauksessa listautuu pörssiin.

Parhaat listaamattomat yritykset hakevat rahaa sijoitusrahastoilta, sen jälkeen isommilta rikkaiden sukujen family officeilta, kolmanneksi sijoittajaryhmiltä jollaiseen itsekin kuulun. Vihon viimeisenä tulevat sitten joukkorahoitusalustat kuten Springvest and Invesdor. Pääosin noihin palveluihin päätyvät yritykset eivät saa muualta rahaa, ja tähän on syynsä.

Sitä en osaa vielä sanoa onko hommassa järkeä. Pieni otanta, lyhyt sijoitusaika. Exittejä 0, konkursseja 0. Toistaiseksi olen sijoittanut enemmän roposia kymmeniä prosenttia vuodessa kannattavasti kasvavan teollisuusyrityksen jonka P/E-luku on 6, vähemmän roposia voittoa tekevään pelifirmaan jolla P/E-luku 3.

Okei. Juuri näitä tuulipukujen kauppapaikkoja karsastan yhtä paljon kuin näitä kotimaisia joukkolainapaikkojakin (jälkimmäisestä kevyttä kokemusta sen verran, että muutaman tonnin oppirahat maksoin). Paskaahan nuo ovat täynnä, ja näkyvyys firmojen todelliseen tilanteeseen on käytännössä nolla. Homma on siis juuri kuten arvelinkin, että jos on kunnon massit pelissä, niin silloin saa EHKÄ vähän laadukkaampaa tarjontaa eteensä. Keskituloisena normisijoittajana en siis edelleenkään tuohon leikkiin ryhdy, koska riskien arviointi on käytännössä mahdotonta sillä tietomäärällä, ja sen verran, mitä olen seurannut, eivät nuo mitään suuria menestyksiä ole olleet, mitä kuppaisemmissa palveluissa on tarjolla ollut.

 

[Shatzy]

Taitaa oma sijoitussuunnitelma olla seuraavalle vuodelle selvä, eli ajatuksena maksella opintolaina pois mahdollisimman rivakkaan tahtiin pois. Lähinnä sen takia, että korko nousee elokuussa noin viiteen prosenttiin, ja lisäksi tarkoituksena lähivuosien aikana ottaa asuntolaina, jonka ehtoihin käsittääkseni muut olemassa olevat lainat vaikuttavat. Ja kyllähän velan lyhentäminen tuo myös tietynlaista mielenrauhaa ja on samalla riskitön "tuotto" pääomalle.

Todennäköisesti pidän ETF-kuukausisäästöä hetken paussilla kunnes opintolaina painettu nelinumeroiseen lukuun ja sen jälkeen jatkuu tasainen 1,5k€/kk tahti myös ETF:n puolella.

 

[Kautium]

Mutta jos sä sijoitat passiivisiin indeksirahastoihin, niin eipä sillä ole kauheasti merkitystä, sijoitatko kuukausittain vai kerran kolmessa kuukaudessa.

Tästä tulikin mieleen, että pitäisi laskea minkä verran eroa voisi kertyä, jos esim. laittaa 20v ajan kuukausittain 100€ syrjään erilliselle pankkitilille ja sijoittaa sinne kertyneen rahan 1v (tai vaikka 3v välein) samaan rahastoon mihin joku toinen laittaa 100€ joka kuukausi koko vertailun ajan. Varmaan näitä vertailuja eri taloustilanteissa on jo olemassakin, mutta en nyt luurilla jaksa kaivella.

 

[Lammas]

Tästä tulikin mieleen, että pitäisi laskea minkä verran eroa voisi kertyä, jos esim. laittaa 20v ajan kuukausittain 100€ syrjään erilliselle pankkitilille ja sijoittaa sinne kertyneen rahan 1v (tai vaikka 3v välein) samaan rahastoon mihin joku toinen laittaa 100€ joka kuukausi koko vertailun ajan. Varmaan näitä vertailuja eri taloustilanteissa on jo olemassakin, mutta en nyt luurilla jaksa kaivella.

Tollaset laskelmat sain tehtyä, kun oletin tasaisen 7 prosentin vuosituoton sijoituksille. Oikeasti pitäisi tietysti ottaa huomioon erilaiset mahdolliset kurssikehitykset. Sekin on mahdollista, mutta epätodennäköistä, että harvemmin sijoittamalla kasvua kertyy enemmän.

 

[jopo82]

Rupee sen verran ketuttaa OP:n välityskulut ja valuuttatilin epäselvyydet ja hankaluudet että kysytääs nyt varalta että onko IB:ssä tai Degirossa valuuttatilit ilmaisia, helppo luoda jne ja kumpi ylipäätään jenkkilapuille teidän mielestä tällä hetkellä iisimpi, halvempi ja mitä näitä adjektiiveja nyt onkaan..? REIT-lappuja siis Jenkeistä ostelen.