Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Takaisku]

Kyllähän ihan validi argumentti edelleen että sijoita sellaiseen yhtiöön jonka tunnet tai edes tiedät.

Todella moni ihminen sijoitti bitcoinein tai reddit meme stokkinz sen takia koska hype.

Ehkä kärjistettynä mutta kuitenkin.

Minusta nämä ovat molemmat erittäin huonoja argumentteja, mikäli sijoittamisen tavoitteena on riskikorjattu tuotto. Tällaiset perustelut sijoituksille kyllä selittäisivät miksi valtaosa sijoittajista häviää indeksisjoittamiselle.

Moni on rikastunut pelkästään ostamalla ihan muutamia osakkeita. Elisaa, Konetta, Sampoa ja vaikkapa Harviaa.

Turha yrittää päihittää peliä yrittämällä olla "fiksumpi" mitä muut ovat.

Kymmenessä vuodessa Elisa ja Harvia ovat noin nelinkertaistaneet kurssinsa ja Kone sekä Sampo nousseet 50%. Sanoisin että ei noilla lapuilla ainakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen ole rikastunut. Kymmenkertaistuneet osakkeet ovatkin sitten selvästi riskisempiä, pääasiassa pieniä skaalautuvia teknofirmoja.

Ei ole lainkaan turhaa yrittää päihittää peliä yrittämällä olla "fiksumpi" mitä muut ovat. Oma hajautettu (vähintään 20 osaketta koko ajan) salkkuni on voittanut indeksit mennen tullen.


Sijoitusuraa on takana vasta kolme vuotta joten pidemmältä ajalta ei löydy vertailua. Myös Sharpen on yhden ja kolmen vuoden periodilla positiivinen, joten tuottoa ei ole haettu isolla riskillä. Salkun isoimmat omistukset ovat Sampo, Citycon ja Nordea, siis ei mitään lottokunponkeja. Toki voi olla että jatkossa tuotot painuvat alle indeksin, sehän selviää odottamalla.

 

[Vaateri]

Minusta nämä ovat molemmat erittäin huonoja argumentteja, mikäli sijoittamisen tavoitteena on riskikorjattu tuotto. Tällaiset perustelut sijoituksille kyllä selittäisivät miksi valtaosa sijoittajista häviää indeksisjoittamiselle.

Kymmenessä vuodessa Elisa ja Harvia ovat noin nelinkertaistaneet kurssinsa ja Kone sekä Sampo nousseet 50%. Sanoisin että ei noilla lapuilla ainakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen ole rikastunut. Kymmenkertaistuneet osakkeet ovatkin sitten selvästi riskisempiä, pääasiassa pieniä skaalautuvia teknofirmoja.

Ei ole lainkaan turhaa yrittää päihittää peliä yrittämällä olla "fiksumpi" mitä muut ovat. Oma hajautettu (vähintään 20 osaketta koko ajan) salkkuni on voittanut indeksit mennen tullen.


Sijoitusuraa on takana vasta kolme vuotta joten pidemmältä ajalta ei löydy vertailua. Myös Sharpen on yhden ja kolmen vuoden periodilla positiivinen, joten tuottoa ei ole haettu isolla riskillä. Salkun isoimmat omistukset ovat Sampo, Citycon ja Nordea, siis ei mitään lottokunponkeja. Toki voi olla että jatkossa tuotot painuvat alle indeksin, sehän selviää odottamalla.

Luenko väärin tuota graafiasi, vai oletko tappiolla viimeisen 1,5 vuoden ajalta? Eikä ero indeksiin samalta aikajaksolta näytä merkittävältä.

 

[Takaisku]

Luenko väärin tuota graafiasi, vai oletko tappiolla viimeisen 1,5 vuoden ajalta? Eikä ero indeksiin samalta aikajaksolta näytä merkittävältä.

En usko, tänään valmistuneen tilinpäätöksen mukaan sijoitusyhtiöni teki vuonna 2022 voittoa 429 582 euroa ja sitä edellisenä vuonna 217 675 euroa. Tässä on toki laskettu myös muut sijoitukset kuin pörssilistatut. 18 kk vertailua Nordnetistä en saa, mutta viimeisen 12 kk ajalta olen voittanut indeksin noin 8%. Tässä tapauksessa 6-numeroinen summa rahaa. Onko se merkittävä ero niin riippuu varmaan kysyjästä. Minun mielestäni 100 000 euroa on iso raha, sinulle välttämättä näin ei ole

 

[TommiZeliard]

Tuttu eläkeläinen teki viime vuonna käsittääkseni Alexandriassa Seb Life Säästövakuutuksen. Sijoituskohde on Alexandria Pienyhtiöt erikoissijoitusrahasto ja siihen on mennyt rahaa kuukausittain.

Nyt olisi ajankohtaista lopettaa säästäminen tuohon ja mielellään ottaa pääomakin ulos. En oikein löytänyt säästövakuutuksen papereista sopimusaikaa tai irtisanomisen ehtoja. Ainoa oli kk-summa ja miljoona kohtaa, jossa asiakas vakuuttaa ymmärtävänsä kaiken ja vähän päälle. Tuon sopimuksen lisäksi oli paperit sijoituskohteesta, jossa luki lunastus vuoden jokaisena päivänä ja lunastuspalkkio 1 %.

Kai tässä pitää lähteä seuraksi paikanpäälle irtisanomaan tuota sopparia? Onko jollain kokemusta samasta tuotteesta? Kohde taitaa olla hieman tappiolla, joten tuleeko muita kuluja kuin 1 %?

 

[Juha_H]

Vain neljä prosenttia pörssiyhtiöistä tuo noin 90 prosenttia pörssin tuotoista. Ilmiö toistuu ympäri maailmaa. Silti moni sijoittaja uskoo osakepoimintaan ja salkunhoitajien viisauteen.

Tutkimus | Puolet osakesijoituksista ei tuota voittoa koskaan: ”Se on kuin lottoaisi”

Vain neljä prosenttia pörssiyhtiöistä tuo noin 90 prosenttia pörssin tuotoista. Ilmiö toistuu ympäri maailmaa. Silti moni sijoittaja uskoo osakepoimintaan ja salkunhoitajien viisauteen.

www.hs.fi

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[Takaisku]

Vain neljä prosenttia pörssiyhtiöistä tuo noin 90 prosenttia pörssin tuotoista. Ilmiö toistuu ympäri maailmaa. Silti moni sijoittaja uskoo osakepoimintaan ja salkunhoitajien viisauteen.

Tutkimus | Puolet osakesijoituksista ei tuota voittoa koskaan: ”Se on kuin lottoaisi”

Vain neljä prosenttia pörssiyhtiöistä tuo noin 90 prosenttia pörssin tuotoista. Ilmiö toistuu ympäri maailmaa. Silti moni sijoittaja uskoo osakepoimintaan ja salkunhoitajien viisauteen.

www.hs.fi

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Eikö tässä nyt ole ajatusvirhe? Jos 4% yhtiöistä tuo 90% voitoista niin silloinhan juuri kannattaa pyrkiä poimimaan omaan salkkuun juuri ne parhaat yhtiöt Joko itsenäisesti tai luottamalla salkunhoitajien viisauteen.

Linkittämäsi artikkeli itsessään on täynnä virheitä, heti otsikosta alkaen. Loton odotusarvo on negatiivinen.

 

[PK-]

Jos 4% yhtiöistä tuo 90% voitoista niin silloinhan juuri kannattaa pyrkiä poimimaan omaan salkkuun juuri ne parhaat yhtiöt Joko itsenäisesti tai luottamalla salkunhoitajien viisauteen.

Linkittämäsi artikkeli itsessään on täynnä virheitä, heti otsikosta alkaen. Loton odotusarvo on negatiivinen.

Silloinhan juuri kannattaa pyrkiä poimimaan omaan lottoriviin juuri ne parhaat numerot

 

[Gespard]

Vain neljä prosenttia pörssiyhtiöistä tuo noin 90 prosenttia pörssin tuotoista. Ilmiö toistuu ympäri maailmaa. Silti moni sijoittaja uskoo osakepoimintaan ja salkunhoitajien viisauteen.

Tämä osakkeiden ostamisen vertaaminen lottoamiseen on todella typerä vertaus. Tekstissä lukee että odotetun voiton on ajateltu olevan noin 6-8% laajalla hajautuksella. No mitäs saadaan kun tehdään satunnaisvalinta tästä laajasta osakevalikoimasta ja toistetaan se esim 5000 kertaa? Aivan, se sama 6-8%. Se odotettu tuotto on siis edelleenkin tavikselle 6-8% satunnaisvalinnalla, toki erittäin ison keskihajonnan kanssa. Lottoaminen sen sijaan on aina tappiollista mitä kauemmin sitä valintaa toistetaan. Todellista tavislogiikkaa artikkeli.

 

[Lammas]

Tämä osakkeiden ostamisen vertaaminen lottoamiseen on todella typerä vertaus. Tekstissä lukee että odotetun voiton on ajateltu olevan noin 6-8% laajalla hajautuksella. No mitäs saadaan kun tehdään satunnaisvalinta tästä laajasta osakevalikoimasta ja toistetaan se esim 5000 kertaa? Aivan, se sama 6-8%. Se odotettu tuotto on siis edelleenkin tavikselle 6-8% satunnaisvalinnalla, toki erittäin ison keskihajonnan kanssa. Lottoaminen sen sijaan on aina tappiollista mitä kauemmin sitä valintaa toistetaan. Todellista tavislogiikkaa artikkeli.

Esimerkissäsi taviksen odotettu tuotto on 6-8% vain, jos se satunnaisvalinta vedetään jakaumasta, joka vastaa jotain "hyvää" indeksiä tai hajautusstrategiaa (tai mikä nyt onkaan se menetelmä, jolla tuo 6-8% on saatu laskettua). Jos se tavis arpoo (vetää tasajakaumasta) listalta vaikka 25 yhtiötä ja ostaa jokaista yhtä monta euroa, niin artikkelissa olevan tiedon perusteella ei ole syytä olettaa, että tuoton odotusarvo olisi 6-8%.

 

[Gespard]

Esimerkissäsi taviksen odotettu tuotto on 6-8% vain, jos se satunnaisvalinta vedetään jakaumasta, joka vastaa jotain "hyvää" indeksiä tai hajautusstrategiaa (tai mikä nyt onkaan se menetelmä, jolla tuo 6-8% on saatu laskettua). Jos se tavis arpoo (vetää tasajakaumasta) listalta vaikka 25 yhtiötä ja ostaa jokaista yhtä monta euroa, niin ei voida olettaa, että tuoton odotusarvo olisi 6-8%.

Ihan samaan tapaan kuin indeksitkin ovat usein rajoitettu joukko osakkeita. Ainoastaan jotkut rahastot tai indeksit ovat lähellä globaalia ja satunnaista. Kyse oli periaatteesta eikä yksityiskohdista. Jokasen joka sijoittaa pitäisi ymmärtää sen verran. Vaikkei tosin ymmärräkään.
Voitollisen vs tappiollisen toiminnan vertaaminen toisiinsa samoina vain häiritsi tuossa artikkelissa.

 

[Lammas]

Ihan samaan tapaan kuin indeksitkin ovat usein rajoitettu joukko osakkeita. Ainoastaan jotkut rahastot tai indeksit ovat lähellä globaalia ja satunnaista. Kyse oli periaatteesta eikä yksityiskohdista. Jokasen joka sijoittaa pitäisi ymmärtää sen verran. Vaikkei tosin ymmärräkään.
Voitollisen vs tappiollisen toiminnan vertaaminen toisiinsa samoina vain häiritsi tuossa artikkelissa.

Artikkeli nimenomaan korosti sitä faktaa, että sillä satunnaisjakaumalla on erittäin iso merkitys. Eli jos ja kun se tavis ei osaa muodostaa sopivaa (esim. S&P500:ää jäljittelevää) jakaumaa josta se satunnaisvalinta tehdään, niin helposti voi käydä niin, että tuoton odotusarvo jääkin negatiiveksi sen sijaan, että odotettu tuotto olisi 6-8%. Ei se ole mikään pieni yksityiskohta.

 

[daidalos]

Silloinhan juuri kannattaa pyrkiä poimimaan omaan lottoriviin juuri ne parhaat numerot

Lottoajien aatelia ovat numeronpoimijat.

 

[kuoris]

Ei kannata puhua voitoista ja tuotoista ennen kuin voitolliset osakkeet on myynyt. Tässä voi tapahtua kaikenlaista yhdessä yössä jolloin kaikki osakkeet tippuvat roimasti. Vaikka jotain Kiinan ja USA:n välillä. Näin vaan muistutuksena kun ”kaikki” on hyvin.

Ja faktana indeksien voittamisesta: Active Funds That Consistently Beat the Market? Not One of 2,132

 

[Harb]

Ei kannata puhua voitoista ja tuotoista ennen kuin voitolliset osakkeet on myynyt. Tässä voi tapahtua kaikenlaista yhdessä yössä jolloin kaikki osakkeet tippuvat roimasti. Vaikka jotain Kiinan ja USA:n välillä. Näin vaan muistutuksena kun ”kaikki” on hyvin.

Ja faktana indeksien voittamisesta: Active Funds That Consistently Beat the Market? Not One of 2,132

Mutta ei kannata myöskään myydä niitä osakkeita vaan ostaaksesi toisia vastaavia osakkeita tilalle. Siinä hyötyy ainoastaan välittäjä ja verottaja vaikka saattaakin tuntua hyvältä että pääsee "kotiuttamaan voitot".

Tämänhetkinen kurssi kuitenkin millä tahansa osakkeella on päivän arvo suhteessa muihin instrumentteihin. Se että arvo on aikojen saatossa reilusti noussut ei tarkoita että että se on kuplassa tai se että se on laskenut ei tee nousua yhtään todennäköisemmäksi (näin niinkuin lähtökohtaisesti)

Sijoittajan on hyvä tunnistaa sijoittamiseen liittyvät käyttäytymismalliharhat vaikka kaikkiin meistä ne joka tapauksessa vaikuttavat.

Sijoittajan 12 virheellistä käyttäytymismallia

Nämä 12 haitallista ennakkoasennetta eli kognitiivista vääristymää saavat sijoittajan tekemään virheitä.

www.salkunrakentaja.fi

 

[itarumaa]

Sanottiin, että pitäisi tunnettuihin osakkeisiin sijoittaa. Mielestäni se ei ole kovin toimiva taktiikka. Sen sijaan kannattaisi osakepoimia ne parhaat sieltä mukaan, riippumatta siitä, onko firma alunperin tuttu vai ei.

Jos kasvua katsotaan suomen pörssistä, niin on siellä vähän eroa. Moni tuntematon firma on esim 3v aikana kasvanut yli 200% ja tunnettu 30%. Jos sijoittaa pienellä pääomalla, niin kasvu on oikeastaan tärkeämpi kuin osinko. Toki jos saa molemmat, niin hyvä niin. Jos nyt verrataan Goforea ja TietoEvryä, niin ensimmäinen on ollut parempi sijoitus 3v aikana, koska se on kasvanut 260% ja Tieto taas n. 30%. Vaikka Tiedolla on parempi osinko, niin ei tuollaista eroa saa osingoilla kiinni mitenkään.

 

[Gespard]

Sanottiin, että pitäisi tunnettuihin osakkeisiin sijoittaa. Mielestäni se ei ole kovin toimiva taktiikka. Sen sijaan kannattaisi osakepoimia ne parhaat sieltä mukaan, riippumatta siitä, onko firma alunperin tuttu vai ei.

Johtunee siitä että näitä suosituksia yleensä "paketoidaan" kohdennetuksi taviksille. Silloin on pakko vähän oikoa mutkia että ne ovat ymmärrettäviä ohjeita. Eli harvoin ovat optimaalisia. Uskoisin että todella harva näitä asioita miettii syvällisesti vaikka laittaisi tuhansiakin euroja sisään.

 

[kuoris]

Mutta ei kannata myöskään myydä niitä osakkeita vaan ostaaksesi toisia vastaavia osakkeita tilalle. Siinä hyötyy ainoastaan välittäjä ja verottaja vaikka saattaakin tuntua hyvältä että pääsee "kotiuttamaan voitot".

Totta helvetissä osakkeita myydään voitolla (tai tappiolla jos on hävitty peli) ja ostetaan uusia tilalle kasvun toivossa. Kulut saa vähentää ja ei ne kuitenkaan niin merkittäviä ole että pitäisi vaikuttaa sijoituspäätöksiiin. Kunhan ei jatkuvasti venkslaa.

Ymmärrän että se on psykologisesti yllättävän vaikeeta luopua paljon nousseesta kultakimpaleesta.

 

[Maniac]

Mutta ei kannata myöskään myydä niitä osakkeita vaan ostaaksesi toisia vastaavia osakkeita tilalle. Siinä hyötyy ainoastaan välittäjä ja verottaja vaikka saattaakin tuntua hyvältä että pääsee "kotiuttamaan voitot".

Siis mitä? Millä tapaa verottaja hyötyy siitä, että myyn arvo-osuustililtäni alle tuhannella eurolla eniten nousseita voitollisia osakkeitani per vuosi ja sijoitan saman määrän rahaa takaisin vaikka samaan osakkeeseen, jos analyysini perusteella siihen on edelleen perusteltua jatkaa sijoitusta?

 

[Harb]

Totta helvetissä osakkeita myydään voitolla (tai tappiolla jos on hävitty peli) ja ostetaan uusia tilalle kasvun toivossa. Kulut saa vähentää ja ei ne kuitenkaan niin merkittäviä ole että pitäisi vaikuttaa sijoituspäätöksiiin. Kunhan ei jatkuvasti venkslaa.

Ymmärrän että se on psykologisesti yllättävän vaikeeta luopua paljon nousseesta kultakimpaleesta.

Jätit huomioimatta avainsanan "vastaavia".

Tottakai jos analyyttisestä lähtökohdista näkee että toiset osakkeet ovat merkittävästi "parempia" kuin tällä hetkellä salkussa olevat kannattaa vaihtaa mutta "vastaaviin" ei kannata vaihtaa. Kannattaa myös huomioida verotukselliset seuraamukset, jotka vaikuttavat että kuinka merkittävästi "parempia" vaihtoehtoisen sijoituskohteen tulee olla.

Se että onko osake tappiolla tai voitolla ei itsessään ole syy lähteä sitä myymään.

Paitsi tietysti tässä poikkeuksessa, joka vahvistaa säännön:

Siis mitä? Millä tapaa verottaja hyötyy siitä, että myyn arvo-osuustililtäni alle tuhannella eurolla eniten nousseita voitollisia osakkeitani per vuosi ja sijoitan saman määrän rahaa takaisin vaikka samaan osakkeeseen, jos analyysini perusteella siihen on edelleen perusteltua jatkaa sijoitusta?

 

[Paapaa]

Ei kannata puhua voitoista ja tuotoista ennen kuin voitolliset osakkeet on myynyt.

Voitto voi tarkoittaa luovutusvoittoa ja vaatii silloin luovutuksen. Tuotto on musta kyllä ihan hyvä termi kuvaamaan salkun arvon nousua. Salkku tuottaa kun sen arvo nousee. Samoin kuin vaikka rahasto, jossa on osakkeita ja rahaa sekaisin.

Likvidi omaisuus kannattaa ja pitää arvottaa käypään arvoonsa. Eli osakkeen pörssikurssin perusteella. Se on se raha, jonka ennen veroja ja kuluja saisit ja pörssin kohdalla myyntipäätöksen voi tehdä lähes joka päivä ja joka hetki. Pörssissä noteeratun salkon arvo on ihan oikeaa arvoa, eikä mitään virtuaalista mikkihiirirahaa. Siksi salkun arvon kasvu - oli siellä sitten osakkeita, rahaa, bondeja, etf:iä tai vastaavia - on ihan oikeaa aitoa tuottoa vaikkei mitään muuta käteiseksi. Olisi todella outoa ajatella, että salkku on arvoton ja tuottamaton ellei sitä myy.

Ihan kaikkeen mahdolliseen omaisuuteen, oli se rahaa tai osakkeita tai kultaa, pätee periaatteessa sama riski: voi olla että huomenna se on arvotonta. Mutta ei tuo mielestäni ole kovin relevanttia minkään kannalta. Normaalisti nuo heiluvat aika vähän ja omaisuudesta pääsee eroon. Joskus taas tulee sota, ja osakkeita ei voi myydä ja ulkomaalaisia ruplia ei voi nostaa.

 

[kuoris]

Jätit huomioimatta avainsanan "vastaavia".

Joo vähän haastava termi tässä yhteydessä ja skippasin sen. Tarkoititko tuolla saman osakkeen toista sarjaa, esim. Orion A/Orion B vai tyyliin Coca-Cola/PepsiCo?

 

[kuoris]

Voitto voi tarkoittaa luovutusvoittoa ja vaatii silloin luovutuksen. Tuotto on musta kyllä ihan hyvä termi kuvaamaan salkun arvon nousua.

Arvonnousu olisi ehkä kuvaavampi kun tuotto tarkoittaa yrityksen tekemää tulosta joka sitten jaetaan osinkoina, ostetaan omia osakkeita tai investoidaan kasvuun. Suoraa kytköstä osakkeen arvolla ja tuotolla ei ole.

 

[Oksa]

Arvonnousu olisi ehkä kuvaavampi kun tuotto tarkoittaa yrityksen tekemää tulosta joka sitten jaetaan osinkoina, ostetaan omia osakkeita tai investoidaan kasvuun. Suoraa kytköstä osakkeen arvolla ja tuotolla ei ole.

Nyt kun oikeista käsitteistä viilataan pilkkua niin Nordean verkkopankissa lukee nykyään omistusten kohdalla "Realisoimaton tuotto/tappio" joka on omasta mielestä selkein

 

[Paapaa]

Arvonnousu olisi ehkä kuvaavampi kun tuotto tarkoittaa yrityksen tekemää tulosta joka sitten jaetaan osinkoina, ostetaan omia osakkeita tai investoidaan kasvuun. Suoraa kytköstä osakkeen arvolla ja tuotolla ei ole.

Mä olen eri mieltä. Tuotto on oman havaintoni mukaan paljon yleiskäyttöisempi sana. Yrityksen tulokselle taas on omat terminsä, kuten liikevoitto tai tilikauden voitto.

Sijoittamisen yhteydessä salkun tuotolla tarkoitetaan usein kokonaistuotto, jossa on mukana osingot ja arvonnousut. Inderes käyttää myös termiä tuotto kuvaamaan salkun kokonaiskehitystä - mukaanlukien arvonnousu. Samoin esim. Sijoittaja.fi:

Sijoituskohteen tuotto koostuu kahdesta osasta:

• tulovirrasta (osinko, korkotuotto jne.) ja
• pääoman arvonnoususta.

Mistä tuotto syntyy?

Mistä tuotto syntyy eri omaisuuslajeissa ja mitkä ovat realistiset tuotto-odotukset? Minkä omaisuuslajin tuotto-odote on paras?

www.sijoittaja.fi

Eli kun joku sanoo, että "salkku on tuottanut keskimäärin 10% vuodesta 2010 lähtien", ei kannata olettaa, että yhtäkään realisointia olisi tehty tällä välillä. Ja tietenkin näin pitää olla myös ajatuksen tasolla - ei vain termien. Sun käteisesi muuttuu yhdellä napinpainalluksella osakkeiksi ja toisinpäin. Koska tahansa. Siksi on itsensä huijaamista tarkastella oikeastaan mitään muuta kuin kokonaistuottoa, joka huomioi sekä rahavirrat että arvonnousut.

 

[muronsyöjä]

Sanottiin, että pitäisi tunnettuihin osakkeisiin sijoittaa. Mielestäni se ei ole kovin toimiva taktiikka. Sen sijaan kannattaisi osakepoimia ne parhaat sieltä mukaan, riippumatta siitä, onko firma alunperin tuttu vai ei.

Jos kasvua katsotaan suomen pörssistä, niin on siellä vähän eroa. Moni tuntematon firma on esim 3v aikana kasvanut yli 200% ja tunnettu 30%. Jos sijoittaa pienellä pääomalla, niin kasvu on oikeastaan tärkeämpi kuin osinko. Toki jos saa molemmat, niin hyvä niin. Jos nyt verrataan Goforea ja TietoEvryä, niin ensimmäinen on ollut parempi sijoitus 3v aikana, koska se on kasvanut 260% ja Tieto taas n. 30%. Vaikka Tiedolla on parempi osinko, niin ei tuollaista eroa saa osingoilla kiinni mitenkään.

Tunnettuihin suuriin yhtiöihin sijoittamalla on hyvin vaikeaa voittaa indeksiä. Kasvu tulee yleensä uusista pienistä yhtiöistä esim. just Gofore.

 

[Harb]

Tunnettuihin suuriin yhtiöihin sijoittamalla on hyvin vaikeaa voittaa indeksiä. Kasvu tulee yleensä uusista pienistä yhtiöistä esim. just Gofore.

Pienyritysten ongelma on vaan se että niistä suurin osa menestyy varsin huonosti ja hyvin menestyvien valinta on sitä "lottoamista" josta hs puhui (joka taas oikeasti ei ole lottoamista, koska ymmärtämällä liiketoiminnan ja analysoimalla operatiivista toimintaa voi oikeasti parantaa mahdollisuuksiaan osakemarkkinoilla ja uhkapelien keskimääräinen tuotto on negatiivista, kun taas osakkeiden keskituotto on merkittävästi plussalla).

Suuret yhtiöt ovat yleensä paljon vakaampia ja niiden ennustettavuus on helpompaa.

 

[Pöllömies]

Pienyritysten ongelma on vaan se että niistä suurin osa menestyy varsin huonosti

Suuret yhtiöt ovat yleensä paljon vakaampia ja niiden ennustettavuus on helpompaa.

Tämäpä se juuri on. Suuriin laatuyhtiöihin sijoittamalla riskit ovat melko pienet, mutta mahdollisuus tuottoihin on myös useissa tapauksissa vähintäänkin kohtalainen, koska volyymit ja markkina-alueet ovat isoja. Pienempiin kasvuyrityksiin sisältyy sitten todennäköisemmin niitä äkkirikastumisen mahdollisuuksia suurella riskillä. Mutta vaikka tuntisi toimialaa niin näiden liiketoiminnan ja kasvun ennustettavuus on melkoista hakuammuntaa.

Kyllä siinä saa retail-sijoittaja parikin kertaa miettiä, että laittaako jopa tonneja kiinni johonkin kasvuyritykseen, jota ei välttämättä ole enää vuoden parin päästä enää olemassakaan, oli bisnesidea miten hyvä ja skaalautuva tahansa.

 

[Pesari]

Meneekö nordnetin etf kuukausisäätösopimuksen 2,5e velotus, jos rahaa ei ole tilillä riittävästi ostoihin?

 

[Agent_007]

Ei mene.

 

[Leatherman]

Tuli vaihdettua Nordnetistä IB:n ja näin äkkiseltään ihan fiksu päätös kun näitä jenkki osakkeita ostelee. Nordnetissä olisi 180-275€ tullut maksamaan ostos (riippuen vaihtaako itse vai automaattisesti valuutan) kun taas IBssä maksoin 4€. Ostin euroilla 50k$ ja sitten $ jenkkiosakkeita.
Rahat siirtyi omalta pankkitililtä Saksan IB tilille alle tunnissa.

 

[Paapaa]

Tuli vaihdettua Nordnetistä IB:n ja näin äkkiseltään ihan fiksu päätös kun näitä jenkki osakkeita ostelee. Nordnetissä olisi 180-275€ tullut maksamaan ostos (riippuen vaihtaako itse vai automaattisesti valuutan) kun taas IBssä maksoin 4€. Ostin euroilla 50k$ ja sitten $ jenkkiosakkeita.
Rahat siirtyi omalta pankkitililtä Saksan IB tilille alle tunnissa.

Ei kai Nordnetiltä tarvitse tai edes kannata vaihtaa, koska IB:n kautta ei kotimaisten osto onnistu ja kuukausisäästö-ohjelma on ihan hyvä systeemi. Molempi parempi.

 

[Master_Of_Disaster]

Mistä saa tällä hetkellä korkeimman koron määräaikaiselle talletukselle?

Joku 10k, tai 15k voisi laittaa syrjään odottamaan parempia(=huonompia) aikoja.

Vielä parempi olisi semmoinen tili/pankki josta saa nostettua rahat jos tulee yllättävä tarve rahalle. Toki vähän vesittää määräaikaisen käsitystä, mutta on näitä ollut.

 

[Takaisku]

En ole uskonut että Suomalaiset ovat ihan näin köyhiä

Osakesäästäjien mukaan kireä ansio- ja pääomatuloverotus on ohjannut varallisuuden seiniin ja sukanvarteen. Arvostan heidän työtään ihmisten sivistämisessä siihen että pitkäjänteinen osakesijoittaminen kannattaa. Eikä kaikkea omaisuutta kannata laittaa kiinni omaan (huonosti tuottavaan) asuntoon, tai makuuttaa (säästö)tilillä.

 

[finWeazel]

En ole uskonut että Suomalaiset ovat ihan näin köyhiä

Kansan johdossa on sijoittamisen ja talouden mestarit. Ennustavat 60Mrd velanottoa seuraavan 4v ajalle. Tuo olisi jotain 8ke/per lärvi lisää velkaa. Jotain tarvis tehdä, mutta se lienee sit politiikkaketjun aiheita, että mitä ja onko pakko. Pääsee suomi turvallisesti itäblokkiin seuraavien vuosien aikana, kun ei ole näkyvissä rikastumista. Mä veikkaan, että omaisuusvero ja maastamuuttovero realisoituvat tavalla joka itkettää niitä, jotka ovat onnistuneet omaisuutta kerryttämään.

VM: Suomi ottaa pian velkaa jopa 15 miljardia euroa vuodessa

Julkinen talous | VM: Suomi ottaa pian velkaa jopa 15 miljardia euroa vuodessa

Ministeriön mukaan viime vuonna nähtiin voimakkaan inflaation suotuisa vaikutus julkiseen talouteen, mutta jo tänä vuonna nähdään sen kääntöpuoli.

www.hs.fi

 

[oongee]

Mistä saa tällä hetkellä korkeimman koron määräaikaiselle talletukselle?

Joku 10k, tai 15k voisi laittaa syrjään odottamaan parempia(=huonompia) aikoja.

Vielä parempi olisi semmoinen tili/pankki josta saa nostettua rahat jos tulee yllättävä tarve rahalle. Toki vähän vesittää määräaikaisen käsitystä, mutta on näitä ollut.

Tuolta voi katsella, aika hyvin tuota pidetään ajan tasalla: https://www.kauppalehti.fi/porssi/korot/talletuskorot

Lisäksi OP:lla on mahdollisesti soveltuva tuote nimeltään Kasvutuotto, josta oli jokin aika sitten tässä ketjussa juttua. Lueskele vähän taaksepäin ja/tai katso OP:n sivuilta.

 

[Master_Of_Disaster]

Tuolta voi katsella, aika hyvin tuota pidetään ajan tasalla: https://www.kauppalehti.fi/porssi/korot/talletuskorot

Lisäksi OP:lla on mahdollisesti soveltuva tuote nimeltään Kasvutuotto, josta oli jokin aika sitten tässä ketjussa juttua. Lueskele vähän taaksepäin ja/tai katso OP:n sivuilta.

Katsoinkin jo viime viikolla siitä OP:n linkistä joka oli tuolla aikaisemmin. Jotain tuli että sivua ei löydy, tms herja. Arvelin että ko tuote on lopetettu, tms ja asia jäi sillä kertaa sitten.

Edit.
Linkistä löytyy, mutta jos tunnistautuu sivuille, niin silloin ei näy/löydy enää. Eli vaatii op:n pankkiasiakkuuden, tms. Olen joskus ollut pohjolan/op vakuutusasiakas, mutta en pankkipuolen.
Parin viikon päähän sai konttorille ajan jossa avataan määräaikainen tili ja keskustellaan myös asuntolaina-asiasta (uuden asunnon mahd. osto).
Huomasin Nordean nettipankissa että on mulla vanhoja, tyhjiä säästötilejä joissa hulppea 0.4% korko. Käyttötilillä korko on nolla ja siellä makuuttanut rahoja.

 

[kilroy1]

En ole uskonut että Suomalaiset ovat ihan näin köyhiä

Osakesäästäjien mukaan kireä ansio- ja pääomatuloverotus on ohjannut varallisuuden seiniin ja sukanvarteen. Arvostan heidän työtään ihmisten sivistämisessä siihen että pitkäjänteinen osakesijoittaminen kannattaa. Eikä kaikkea omaisuutta kannata laittaa kiinni omaan (huonosti tuottavaan) asuntoon, tai makuuttaa (säästö)tilillä.

Paljon on siitäkin kiinni ettei Suomessa ole paljoa ollut vanhaa rahaa (joitain sukuja lukuunottamatta..). Köyhä maatalouteen ja perusteollisuuteen nojaava yhteiskunta. Kasarilla oli ensimmäiset merkit siitä että vaurastuminen oli sallittua, sen jälkeen iski pankkikriisi mikä pitää vieläkin ihmisten muistikuvissa "totuuden" siitä että pörssiin sijoittaminen on uhkapeliä tai lottoon verrattava tuuripeli.

Vasta nykyiset sukupolvet pitävät sijoittamista järkevänä isommassa mittakaavassa. Itse palvelualan huonopalkkaisena duunarina en pysty edes mainitsemaan työkavereille mitään sijoituksista. Osakkeet, rahastot ja etf:ät ovat heille täysin vieras maailma. Viimeksi mainittua useimmat edes tunnista mikä se on.

 

[tyson]

Itse palvelualan huonopalkkaisena duunarina en pysty edes mainitsemaan työkavereille mitään sijoituksista. Osakkeet, rahastot ja etf:ät ovat heille täysin vieras maailma. Viimeksi mainittua useimmat edes tunnista mikä se on.

Juuri tämä. Turha puhua toisille sijoituksista, kun heti pidettäisiin kamalana kapitalistina.
Tai kuten amisaikoina erehdyin puhumaan eräälle, niin oli sitä mieltä että otan rahat toisten selkänahasta. Jutut jäivät siihen, kun huomasin että ideologiset erot olivat niin suuria.
Mutta: Saainhan minä tänä vuonna peräti 300€ osinkoa. Siitä meni veroa 30% eli 100€. Kapitalisti 200€ osingoilla.

 

[finWeazel]

30%-34% pääomavero ja raskas progressio tuloverossa hidastaa myös vaurastumista. Joku hajauttaa voittonsa pois, joltain se verotetaan pois. Arvovalinta tuntuu olevan, että suomessa on liian isot tuloerot ja ajetaan yhä enemmän tasapäistävää politiikkaa. Sanoisin, että jos haluaa rikastua niin suomi ei ole rikastumispelin "easy" level vaikka lähtöruudusta suomessa pääseekin kivasti liikkeelle. Jos VM:n esittämä 15miljardin velanottotarve on totta/realisoituu niin voi olla, että se pelin alkukin vaikeutuu suomessa. Jostain tarvii leikata paksuja siivuja pois. Ei ketjunaiheeseen liittyvä omaisuusverom toteuttaminen ja mahdollinen pääomaveron korottaminenkaan ole poissuljettua.

 

[kilroy1]

30%-34% pääomavero ja raskas progressio tuloverossa hidastaa myös vaurastumista. Joku hajauttaa voittonsa pois, joltain se verotetaan pois. Arvovalinta tuntuu olevan, että suomessa on liian isot tuloerot ja ajetaan yhä enemmän tasapäistävää politiikkaa. Saoisin, että jos haluaa rikastua niin suomi ei ole rikastumispelin "easy" level vaikka lähtöruudusta suomessa pääseekin kivasti liikkeelle. Jos VM:n esittämä 15miljardin velanottotarve on totta/realisoituu niin voi olla, että se pelin alkukin vaikeutuu suomessa. Jostain tarvii leikata paksuja siivuja pois. Ei ketjunaiheeseen liittyvä omaisuusverom toteuttaminen ja mahdollinen pääomaveron korottaminenkaan ole poissuljettua.

Päinvastoin mielestäni. Suomessa on ollut aikakausia jolloin tuloeroja paheksuttiin mutta nykyisellä linjalla ja ihmisten ajatusmaailmassa se on normaalia. Johtuu paljolti myös siitä että yhteiskunta on muuttunut keskitulojen noustessa viime vuosikymmenillä.

Kannattaa muistaa että varallisuusvero poistui vasta tällä vuosituhanella ja ysärillä otettiin vasta käyttöön pääomatulojen erillinen veroprosentti. Siihen asti niitä verotettiin ansiotuloina joka nosti varsinkin hyvin ansaitsevien pääomatulojen verotuksen huippuunsa. Nykyinen 30-34% on tosin korkea jos verrataan siihen että pääomatuloveron tullessa se oli 25%.

 

[Lämpöpumppu]

Olisi mielenkiintoista tietää vaikutukset, mikäli pääomatulovero laskettaisiin vaikka 10%-yksikköä määräajaksi, esimerkiksi pariksi vuodeksi. Määräaikainen lasku lisäisi todennäköisesti sijoitusten myyntivolyymeja ja voisi sitä kautta lisätä merkittävästikin verotuottoa.

Jos en aivan väärin muista, niin yhteisöveron laskeminenkin on kasvattanut yhteisöverotuottoa.

 

[L2K2]

En ole uskonut että Suomalaiset ovat ihan näin köyhiä

Osakesäästäjien mukaan kireä ansio- ja pääomatuloverotus on ohjannut varallisuuden seiniin ja sukanvarteen. Arvostan heidän työtään ihmisten sivistämisessä siihen että pitkäjänteinen osakesijoittaminen kannattaa. Eikä kaikkea omaisuutta kannata laittaa kiinni omaan (huonosti tuottavaan) asuntoon, tai makuuttaa (säästö)tilillä.

Tuosta kuvaajasta, tai no, sen taustalla olevasta aineistosta. Jos en ihan väärin muista, niin tuo on aika paljon myös ns. ”sitä ihteään”. Aineistossa on valittu melko mielivaltaisesti se, minkätyyppiset eläkeet lasketaan varallisuudeksi ja mitä ei. Ja, tuo tekee aika ison eron... siis, että esim. suomalaiset eläkkeet on tuon silmissä arvoltaan nolla, eikä sen noin ~25 × 12 × tähän mennessä kertynyt kuukausittainen eläkeesi.

Osin toki syystä noita ei lasketa. Koska Suomessa eläkkeet eivät ole täysin rahastoituja. Verrokkina vaikka Iso-Britannia, jossa se oma eläke on valtaosalla siinä omassa yksityisessä eläke-”kuoressaan” sen sisältämissä rahastoissa (tai suorissa osakkeissa, tai missä nyt sattuukaan olemaan). Ja, tuo summa sitten pitää itse saada riittämään eläkevuodet (sillä voi toki ostaa sen annuiteetin, vallitsevalla yksityisella vaihtokurssilla, josta tuon likimaisen arvonlaskukaavan tuohon noin kaivoin). Näyttää vauraalta, kun esim. vaikka tonnin kuukausieläkettä varten pitää olla se 300,000 rahaa varallisuutta...

Ja, kun huomioi mitä tuo Credit Suisse:n aineisto huomioi, niin sitten siitä vaan katsomaan myös Euroopan ulkopuolelle ja katsomaan sitä mediaania tuon keskiarvon sijaan ja miettimään, että mitä se puolet esim. Yhdysvalloissa tekee kun pitäisi eläköityä. Ynnä muut... tai, no, voi sitä ihan Euroopan sisälläkin hämmästellä. Mutta, pitää maakohtaisesti katsoa, että mitä on laskettu mukaan ja mitä ei ole laskettu mukaan.

 

[finWeazel]

Nykyinen 30-34% on tosin korkea jos verrataan siihen että pääomatuloveron tullessa se oli 25%.

Mun vinkkelistä suomi ei kilpaile tyhjiössä. Vertailen suomea muihin maihin ja suomi tuntuu rikastumispelin hard-tasolta. Korkea pääomavero + korkea alv + haastava progressio palkkatulon verotuksessa tekevät rikastumisesta haastavaa. Jos aikoisi sijoituksilla elää niin belgia on voittajan valinta, belgiassa tosin työn verotus niin kovaa että työt kannattais tehdä muualla. Viro tuntuu aika 50/50 hyvältä kompromissilta verotuksen suhteen teki sitten töitä, sijoitti tai molempia. Tämä menee tosin muun kuin pääomaveron osalta turhan lähelle politiikkakeskustelua. Joku vois huvikseen laskea mitä 34% pääomavero versus 20% tarkoittaa pitkässä juoksussa jos tekee muutakin kuin pelkkää holdaamista.

 

[L2K2]

Mun vinkkelistä suomi ei kilpaile tyhjiössä. Vertailen suomea muihin maihin ja suomi tuntuu rikastumispelin hard-tasolta. Korkea pääomavero + korkea alv + haastava progressio palkkatulon verotuksessa tekevät rikastumisesta haastavaa. Jos aikoisi sijoituksilla elää niin belgia on voittajan valinta, belgiassa tosin työn verotus niin kovaa että työt kannattais tehdä muualla. Viro tuntuu aika 50/50 hyvältä kompromissilta verotuksen suhteen teki sitten töitä, sijoitti tai molempia. Tämä menee tosin muun kuin pääomaveron osalta turhan lähelle politiikkakeskustelua. Joku vois huvikseen laskea mitä 34% pääomavero versus 20% tarkoittaa pitkässä juoksussa jos tekee muutakin kuin pelkkää holdaamista.

Tuohon kun vielä huomioi sen, että osassa maita saa esim. ensimmäiset X tuhatta voitosta verovapaasti vuosittain. Tekee erosta vielä isomman. Esimerkkinä jälleen Iso-Britannia, jossa tuo verovapaan vuosittaisen voiton määrä oli vuosikausia 12,300 punnasta vuodessa (joka pudottaa veroprosentin tavan tallaajalle melko pieneksi). Nyt se on näennäiseti veroprosenttia nostamattoman veronkorotusten myötä ”vain” 6,000 puntaan vuodessa (ja ensi verovuonna tuota on enää vain 3,000 puntaa, joten tämän esimerkin osalta ero toki nyt kapenee oleellisesti). Mutta, muusta listasta maita en osaa sanoa muuta kuin, että ”laskutapa varmaan vaihtelee maittain...”

Esimerkkinä: Samoin täkäläinen ”osakesäästötili” on ”hieman” parempi verotuksellisesti kuin se vesitetty Suomi-malli. Kussakin verovuodessa saa laittaa sisään enintään 20,000 puntaa... mutta poistaessa vero on 0 ja samoin sisällä kauppaa käydessä. Lisäksi, se sallii myös rahasto-osuuksien omistamisen... tämä ”hieman” pehmentää tuota verovapaan osuuden muutosta. Toisaalta, täällä osingot verotetaan palkkatulon prosenteilla (niiden erillisen verovapaan osuuden ylittävältä osalta). Ja, siis myös ns. tuotto-osuusrahaston sisällä maksetut osingot menevät verolle heti maksuvuonna eikä vasta myydessä (paitsi jos ne ovat tuon paikallisen osakesäästötilin sisällä, jolloin ne ovat verovapaita; tai eläke-”kuoressa”, jossa verotus on toki täysin erilainen kuin muutoin pääomalle, eläke kun menee sitten tulevaisuuden maksuhetken palkkatulona kuten eläkkeet ylipäätään tuppaavat toimia).

Joten lyhyesti, vertailu maiden välillä ei olekaan niin suoraviivaista. Se prosentti ei kerrokkaan kaikkea... puhumattakaan, jos aikoo muuttaa maiden välillä. Esimerkkinä, jos tänne muuttaa esim. ei-täällä-rekisteröityä rahastoa omistaen, niin kaikki voitto verotetaan sitten palkkatulon veroprosenteilla...

 

[kilroy1]

Mun vinkkelistä suomi ei kilpaile tyhjiössä. Vertailen suomea muihin maihin ja suomi tuntuu rikastumispelin hard-tasolta. Korkea pääomavero + korkea alv + haastava progressio palkkatulon verotuksessa tekevät rikastumisesta haastavaa. Jos aikoisi sijoituksilla elää niin belgia on voittajan valinta, belgiassa tosin työn verotus niin kovaa että työt kannattais tehdä muualla. Viro tuntuu aika 50/50 hyvältä kompromissilta verotuksen suhteen teki sitten töitä, sijoitti tai molempia. Tämä menee tosin muun kuin pääomaveron osalta turhan lähelle politiikkakeskustelua. Joku vois huvikseen laskea mitä 34% pääomavero versus 20% tarkoittaa pitkässä juoksussa jos tekee muutakin kuin pelkkää holdaamista.

Itse vertasin suomalaista yhteiskuntaa mikä se on ollut verrattuna menneisiin vuosikymmeniin.. sieltä vuosien myötä se varallisuus on kehittynyt ja ihmisten suhtautuminen varakkaisiin on muuttunut.

Tuossa kartassa on pelkästään korkeimmat pääomaveroprossat, siitä puuttuu mikä on pääomatulojen min-max prossat. Itse olisin tyytyväinen jos pääomatulojen vero olisi kaikilla 30%

 

[finWeazel]

Itse vertasin suomalaista yhteiskuntaa mikä se on ollut verrattuna menneisiin vuosikymmeniin.. sieltä vuosien myötä se varallisuus on kehittynyt ja ihmisten suhtautuminen varakkaisiin on muuttunut.

Tuossa kartassa on pelkästään korkeimmat pääomaveroprossat, siitä puuttuu mikä on pääomatulojen min-max prossat. Itse olisin tyytyväinen jos pääomatulojen vero olisi kaikilla 30%

Harvemmassa maassa taitaa olla progressiivinen pääomavero. Mun suosikit kreikka(15%), viro(20%) ja belgia about 1% niin pääomavero ei ole progressiivinen.

 

[Pempula]

Jos en aivan väärin muista, niin yhteisöveron laskeminenkin on kasvattanut yhteisöverotuottoa.

Muistat kyllä aivan väärin. Syy ja seuraus huomattavan vaikeita laskea ja onhan kokonaisuudessaan saatu yhteisövero tuon jälkeen noussut (mahdollisesti osin nimenomaan yhteisöveron laskun vuoksi? Esim. pelkästään Nordean siirtyminen Suomeen nosti Suomeen maksettavaa yhteisöveroa yli 100 miljoonalla eli laskusta (tai Ruotsin yhteisöveron nostosta) on ollut Suomelle hyötyä), mutta heti, kun yhteisövero laskettiin 24.5%:sta 20%:iin laski yhteisöveron määrä 16% eli reilun 600 miljoonaa euroa.

 

[Lämpöpumppu]

Muistat kyllä aivan väärin. Syy ja seuraus huomattavan vaikeita laskea ja onhan kokonaisuudessaan saatu yhteisövero tuon jälkeen noussut (mahdollisesti osin nimenomaan yhteisöveron laskun vuoksi? Esim. pelkästään Nordean siirtyminen Suomeen nosti Suomeen maksettavaa yhteisöveroa yli 100 miljoonalla eli laskusta (tai Ruotsin yhteisöveron nostosta) on ollut Suomelle hyötyä), mutta heti, kun yhteisövero laskettiin 24.5%:sta 20%:iin laski yhteisöveron määrä 16% eli reilun 600 miljoonaa euroa.

Verotuksen dynaamiset vaikutukset ovat mielenkiintoinen ja laaja alue, enkä kyllä haluaisi edes niitä aivan välittömiä seurauksia tarkastella, vaan enemmänkin pidemmän aikavälin trendiä muutamasta vuodesta kymmeneen vuoteen. On sanomattakin selvää, että yhteisöveroprosentin laskiessa valtion seurantavuoden verotulot putoavat. Eikö Nalle tuonut Nordean Suomeen, osittain ehkä verotuksen takia?

Dynaamisten vaikutusten tarkastelu on mielenkiintoista myös ansiotuloverotuksen puolella. Kevyempi verotus mahdollistaa suuremman nettopalkan samalla bruttopalkalla. Kulutus lisääntyy, jotka lisäävät yritysten määrää, lisää työpaikkoja ja yritysten tulosta ja valtion verokertymää, mutta vähentää tulonsiirtoja ynnä muita vaikutuksia.

 

[zepi]

En ole uskonut että Suomalaiset ovat ihan näin köyhiä

Osakesäästäjien mukaan kireä ansio- ja pääomatuloverotus on ohjannut varallisuuden seiniin ja sukanvarteen. Arvostan heidän työtään ihmisten sivistämisessä siihen että pitkäjänteinen osakesijoittaminen kannattaa. Eikä kaikkea omaisuutta kannata laittaa kiinni omaan (huonosti tuottavaan) asuntoon, tai makuuttaa (säästö)tilillä.

Kai se seinissä on Italialaisten ja Espanjalaistenkin omaisuus?

 

[zepi]

Kulutus lisääntyy, jotka lisäävät yritysten määrää, lisää työpaikkoja ja yritysten tulosta ja valtion verokertymää, mutta vähentää tulonsiirtoja ynnä muita vaikutuksia.

Miksi kulutus lisääntyisi mihinkään sillä, että nyt pienituloisille (kulutukseen) siirrettyjä rahoja jätettäisiin enemmän suurempituloisille?

(Oikea vastaus olisi siis se, että matalampi tuloveroprosentti kannustaisi isotuloiset tekemään enemmän töitä, joka lisää kansantalouden tuottavuutta - isotuloiset kun keskimäärin tekevät tuottavampia töitä).