Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Muistelen että oli joku EU:ssa pyörivä välittäjä missä oli matalat kulut USA markkinoille mutta ei automaattista ilmoitusta verottajalle. Sen nimi on päässyt unohtumaan, muistaako joku?

Onhan niitä muutama. IB EU ja Degiro ainakin molemmat halpoja ja molempien kanssa tolskata verottajan ilmoitusten kanssa.

Aika vähän on syitä valita Degiro eikä IB:tä. Degiro on nyt pariin otteeseen nostanut hintojaan parin vuoden sisään. USA-kaupat nykyään 1e/kauppa ja EU 4,9e/kauppa. Valuutanvaihto joko automaattisesti 0,25% suuntaansa. Eli aina menee 0,25 % kun ostat jenkkiosakkeita ja kun se maksaa osinkoja. Manuaalisesti taas kulu on 10e + 0.25% / vaihto.

IB:ssä hyvin erilainen kulurakenne, USA-kaupat alkaen n. $0,35/kauppa. Valuutanvaihto manuaalisesti käytännössä $2 per kauppa aina $100k:hon asti. Eli helposti halvempaa kuin Degirossa jos vaihtaa vähintään $800 edestä. EU riippuu markkinasta, taitaa minimit olla 1.25e/kauppa.

Halpoja toki kummatkin, mutta IB halvempi ja isompi tuotevalikoima tarjolla.
 
Aika vähän on syitä valita Degiro eikä IB:tä. Degiro on nyt pariin otteeseen nostanut hintojaan parin vuoden sisään. USA-kaupat nykyään 1e/kauppa ja EU 4,9e/kauppa. Valuutanvaihto joko automaattisesti 0,25% suuntaansa. Eli aina menee 0,25 % kun ostat jenkkiosakkeita ja kun se maksaa osinkoja. Manuaalisesti taas kulu on 10e + 0.25% / vaihto.

IB:ssä hyvin erilainen kulurakenne, USA-kaupat alkaen n. $0,35/kauppa. Valuutanvaihto manuaalisesti käytännössä $2 per kauppa aina $100k:hon asti. Eli helposti halvempaa kuin Degirossa jos vaihtaa vähintään $800 edestä. EU riippuu markkinasta, taitaa minimit olla 1.25e/kauppa.

Halpoja toki kummatkin, mutta IB halvempi ja isompi tuotevalikoima tarjolla.
Voiko näissä ostaa myös jenkki-etffiä?
 
Enpä ole tuota testannut. Mutta vaikka voisikin, en itse ostaisi sillä jossain vaiheessa osto kuitenkin estettäisiin. Voi olla ettei edes voi.
Kyllä siellä on voimassa ne EU:n asettamat "tekniset tullit". Mikä se avaintietoesitepelleily-tekosyyn virallinen nimi nyt sitten olikaan. Eli kaikki fiksuimmat (=halvat jenkki Vanguard, VTI, VOO, jne) ETF:t on blokattu eurooppalaisilta. Toki kalliimmilla kuluilla löytyy nykyään euro-ostajallekin. Esim VUAA = VOO. Tuossa tosin kulut aika kohtuulliset 0,07%.

Muistaakseni noita jenkkiversioitakin pääsee ostamaan jos kolmesta kriteeristä kaksi täyttää, joista yksi oli finanssialalla työskentely ja toinen yli 500k$:n sijoitusvarallisuus IB:ssä. Kolmatta en muista, mutta varmaan pankkipuolella töissäoleville saattaisi onnistuakin.

Yllättävän vähän tuosta EU:n säädöksestä mediassa kirjoiteltiin aikanaan. Kuitenkin kyseessä on puhdas protektionismi, josta silloin tykättiin syyttää ahkerasti USA:ta, kun Trump vähän uhkaili tulleilla. EU sitten itse oli etukenossa "globalisaatiota" vastustamassa ja vaikeuttamassa. Toki vain pienten yksityissijoittajien osalta, tässäkin.
 
Muistaakseni noita jenkkiversioitakin pääsee ostamaan jos kolmesta kriteeristä kaksi täyttää, joista yksi oli finanssialalla työskentely ja toinen yli 500k$:n sijoitusvarallisuus IB:ssä. Kolmatta en muista, mutta varmaan pankkipuolella töissäoleville saattaisi onnistuakin.
Se vaati jonkun sellaisen "ammattimaisen"sijoittajan tittelin joka mm. käytännössä jokaisella aktiivista rahastoa pyörittävällä vastuullisella on. Vähän siis niinku sijoitusmaailman "ekonomi" tms. titteli jonka voi osaamisella/koulutuksella ja ennenkaikkea rahalla siihen kylkeen hankkia. Ja nuo säännökset eivät siis pelkästään koske yksityishenkilöitä vaan yrityksien osaketilit on ihan samojen protektionismien takana vaikka ei olekaan "tyhmää yksityishenkilöä" suojeltavana eikä ainakaan IB:lla tuota rajoitusta saa firmaltakaan poistettua klausuulilla "tiedän mitä teen, vapautan teidät kaikesta vastuusta" joka nyt normaalisti B2B sopimuksissa "pätisi".

IB:llä nuo ETF:t olivat kyllä auki paljon pidempään kuin suomipankeilla, ainakin ½v mutta niin se vain lamppu sieltäkin lopulta sammui :).
 
Aika vähän on syitä valita Degiro eikä IB:tä. Degiro on nyt pariin otteeseen nostanut hintojaan parin vuoden sisään. USA-kaupat nykyään 1e/kauppa ja EU 4,9e/kauppa. Valuutanvaihto joko automaattisesti 0,25% suuntaansa. Eli aina menee 0,25 % kun ostat jenkkiosakkeita ja kun se maksaa osinkoja. Manuaalisesti taas kulu on 10e + 0.25% / vaihto.

IB:ssä hyvin erilainen kulurakenne, USA-kaupat alkaen n. $0,35/kauppa. Valuutanvaihto manuaalisesti käytännössä $2 per kauppa aina $100k:hon asti. Eli helposti halvempaa kuin Degirossa jos vaihtaa vähintään $800 edestä. EU riippuu markkinasta, taitaa minimit olla 1.25e/kauppa.

Halpoja toki kummatkin, mutta IB halvempi ja isompi tuotevalikoima tarjolla.
Ei mene osingoista valuutanvaihto kulua, jos on dollaritili manuaali asennossa. Itsellä Degiro ja Nordnet. Vähän kaduttaa, että en vaan pysynyt pelkästään Nordnetissä. Vituttaa täytellä veroilmoitusta ja en tajua mikä idea noissa Degiron valuutanvaihto kuluissa on.

Jos ette meinaa käydä paljon kauppaa niin ei maksa vaivaa.
 
Muistaakseni noita jenkkiversioitakin pääsee ostamaan jos kolmesta kriteeristä kaksi täyttää, joista yksi oli finanssialalla työskentely ja toinen yli 500k$:n sijoitusvarallisuus IB:ssä. Kolmatta en muista, mutta varmaan pankkipuolella töissäoleville saattaisi onnistuakin.

Yllättävän vähän tuosta EU:n säädöksestä mediassa kirjoiteltiin aikanaan. Kuitenkin kyseessä on puhdas protektionismi, josta silloin tykättiin syyttää ahkerasti USA:ta, kun Trump vähän uhkaili tulleilla. EU sitten itse oli etukenossa "globalisaatiota" vastustamassa ja vaikeuttamassa. Toki vain pienten yksityissijoittajien osalta, tässäkin.

Jenkki-ETF:iä ei välttämättä kannata ostaa vaikka pystyisi, koska USA:n perintöveroansa: USA:ssa sijaitsevia perintöjä (kuten sinne rekisteröidyt ETF:t) koskee USA:n perintöverolaki, jos perinnön arvo on 60 000 USD tai enemmän. USA:n perintövero on monessa tapauksessa korkeampi kuin Suomen perintövero ja perillisille tulee kustannusten lisäksi ylimääräistä vaivaa USA:n veroviranomaisten kanssa asioimisesta.

Tällä ei tietenkään kaikille ole merkitystä, mutta joillekin voi olla. Lisätietoja vaikkapa seuraavasta: Non-US investor's guide to navigating US tax traps - Bogleheads
 
Jenkki-ETF:iä ei välttämättä kannata ostaa vaikka pystyisi, koska USA:n perintöveroansa: USA:ssa sijaitsevia perintöjä (kuten sinne rekisteröidyt ETF:t) koskee USA:n perintöverolaki, jos perinnön arvo on 60 000 USD tai enemmän. USA:n perintövero on monessa tapauksessa korkeampi kuin Suomen perintövero ja perillisille tulee kustannusten lisäksi ylimääräistä vaivaa USA:n veroviranomaisten kanssa asioimisesta.

Tällä ei tietenkään kaikille ole merkitystä, mutta joillekin voi olla. Lisätietoja vaikkapa seuraavasta: Non-US investor's guide to navigating US tax traps - Bogleheads

Tämä olikin mielenkiintoinen tieto, koskee siis myös suoria osakesijoituksia, en ole koskaan aiemmin kuullut. Yritin googletella asiaa, ja löysin sen verran, että Suomella on myös perintöverotuksesta erillinen verosopimus Yhdysvaltojen kanssa. Tämän jälkeen menikin sitten suht monimutkaiseksi...

Edit:

Suomi ja USA (SopS 18/1952)
Perintö saadaan kokonaisuudessaan verottaa vainajan asuinvaltiossa.

Sen perusteella mitä nopeasti ennen nukkumaanmenoa löysin, ei ole viitteitä että kenenkään suomalaisen täytyisi toimia Yhdysvaltojen veronviranomaisten kanssa tällaisessa tilanteessa? Toki varaan virheen mahdollisuuden 5 min googletuksen jälkeen...
 
Ei mene osingoista valuutanvaihto kulua, jos on dollaritili manuaali asennossa. Itsellä Degiro ja Nordnet. Vähän kaduttaa, että en vaan pysynyt pelkästään Nordnetissä. Vituttaa täytellä veroilmoitusta ja en tajua mikä idea noissa Degiron valuutanvaihto kuluissa on.

Ei mene, mutta sitten jos haluaa vaihtaa valuuttaa, menee tuo suolaisempi 10 + 0,25% kulu. Olikohan niin, että vekslaamalla tuota ees-taas voi välttää tuon 10e kiinteän kulun. Mutta IB:ssä ei moista roskaa ole. Mutta toi on hyvä pointti veroilmoituksesta: se ei välttämättä mene käden käänteessä. Ainakaan jos haluaa laskea sen kuten verottaja toivoo laskettavan.
 
Tämä olikin mielenkiintoinen tieto, koskee siis myös suoria osakesijoituksia, en ole koskaan aiemmin kuullut. Yritin googletella asiaa, ja löysin sen verran, että Suomella on myös perintöverotuksesta erillinen verosopimus Yhdysvaltojen kanssa. Tämän jälkeen menikin sitten suht monimutkaiseksi...

Edit:



Sen perusteella mitä nopeasti ennen nukkumaanmenoa löysin, ei ole viitteitä että kenenkään suomalaisen täytyisi toimia Yhdysvaltojen veronviranomaisten kanssa tällaisessa tilanteessa? Toki varaan virheen mahdollisuuden 5 min googletuksen jälkeen...

Tuo lainauksesi on ilmeisesti KHO:2014:9 päätöksestä, jonka parametrit ovat hyvin erilaiset? Siinä vainaja on asunut USA:ssa ja jäämistö on myös sijainnut siellä, jolloin USA:lla on ollut verotusoikeus ja Suomella ei, minkä KHO on päätöksellään vahvistanut. (Jos laitat jotain yksittäisiä asiayhteydestä irroitettuja virkkeitä lainaukseen, niin olisi aiheellista laittaa linkki sinne, mistä lainaus on.)

Verosopimuksen artiklan III kohdan 2 alakohdan d mukaan: "Osakkeiden tai osakekantojen on katsottava sijaitsevan sillä paikalla, missä tai minkä lakien mukaan yhtiö on perustettu tai järjestetty."

Toisaalta verosopimuksessa ei ole nähdäkseni mitään sellaista kohtaa, mikä poistaisi USA:lta USA:ssa sijaitsevan omaisuuden verotusoikeuden, vaikka vainaja ja perillinen asuisivat USA:n ulkopuolella.

Linkki kyseiseen verosopimukseen (vuodelta 1952, ei ole kovin selkeää tekstiä): Sopimus Suomen Tasavallan ja Amerikan Yhdysvaltain välillä jäämistön ja perinnön kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi - FINLEX ®

Tuon verosopimuksen oleellisin sisältö on ymmärtääkseni kaksinkertaisen veron estäminen, eikä se, että rajoitettaisiin kummankaan valtion oikeutta verottaa perintöä silloin kun kyseisellä valtiolla on oman lainsäädäntönsä mukaan ensisijainen verotusoikeus siihen.

Kansainvälisen verotuksen käsikirjassa 2015 sivulla 263 todetaan asiaan liittyen: "Verotusoikeus jakautuu pääasiassa kuolinpesään kuuluvan omaisuuden sijainnin perusteella." ja "...jos kysymyksessä on vainaja, joka kuolinhetkellään asui Suomessa, on omaisuus verovapaata Yhdysvalloissa siltä osin kuin omaisuus sijaitsee Yhdysvaltain ulkopuolella".

Luulisin, että käytännössä tilanne riippuu siitä, kuinka hyvin välittäjä tuntee ja haluaa noudattaa USA:n lainsäädäntöä silloin kun perintöä ollaan jakamassa tai realisoimassa. Ehkei joku pienempi välittäjä puutu asiaan, mutta merkittävä riski siinä on, että perillinen joutuu asioimaan USA:n verottajan kanssa omaisuuden haltuun saadakseen. Muistan lukeneeni tapauksista, joissa välittäjä on vaatinut jotain USA:n verottajan verotuspäätöstä tms. nähtäville ennen kuin omaisuuden kirjaus perilliselle tai realisointi on onnistunut (joskaan en ole nähnyt kenenkään suomalaisen kirjoituksia aiheesta).

En osaa sanoa valvooko Suomen veroviranomainen tällaista asiaa USA:n virkaveljien puolesta. Verosopimuksen mukaan "viranomaisten on vaihdettava sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeellisia tämän sopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi tai veronkavallusten estämiseksi" ja "Sopimusvaltioiden asianomaiset viranomaiset voivat olla välittömässä kosketuksessa toisiinsa tämän sopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi".
 
Viimeksi muokattu:
Tuo lainauksesi on ilmeisesti KHO:2014:9 päätöksestä, jonka parametrit ovat hyvin erilaiset? Siinä vainaja on asunut USA:ssa ja jäämistö on myös sijainnut siellä, jolloin USA:lla on ollut verotusoikeus ja Suomella ei, minkä KHO on päätöksellään vahvistanut. (Jos laitat jotain yksittäisiä asiayhteydestä irroitettuja virkkeitä lainaukseen, niin olisi aiheellista laittaa linkki sinne, mistä lainaus on.)

Lainaus oli kansainvälisen verotuksen käsikirjasta vuodelta 2013 jonka satuin löytämään, sinun linkittämässä 2015-versiossa tuo lause on poistettu :D
Pahoittelut lähdeviitteen puutteesta kiiressä, kiinnostuin asiasta niin että piti pikaisesti tutkia vaikka aikaa ei olisi ollut...

Käsikirja 2013:

Suomi ja USA
(SopS 18/1952)

Sopimusta sovelletaan Suomessa tai Yhdysvalloissa kuolinhetkellään asuneiden henkilöiden jäämistöihin. Yhdysvalloissa sopimus koskee vain Federal Estate Tax nimistä liittovaltion veroa.
Perintö saadaan kokonaisuudessaan verottaa vainajan asuinvaltiossa. Jos perinnönsaaja asuu toisessa sopimusvaltiossa, perintö saadaan kokonaisuudessaan verottaa myös tässä valtiossa. Kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi vähennetään sopimuksen V artiklan
mukaan kummassakin valtiossa se osa toisen valtion verosta, joka
johtuu tässä toisessa valtiossa sijaitsevasta omaisuudesta. Vähennys
ei kummassakaan valtiossa saa olla suurempi, kuin ao. omaisuudesta
tässä valtiossa aiheutuva veron osa.

esimerkki
Jos perinnönjättäjä asui USA:ssa ja perinnönsaaja Suomessa, Suomella on tällöinkin oikeus verottaa koko perintö. Jos pesään on kuulunut Yhdysvalloissa olevaa omaisuutta, on tästä omaisuudesta aiheutuvasta Suomen veron osasta vähennettävä se Federal Estate Taxin
osa, joka Yhdysvalloissa on määrätty siellä olevasta omaisuudesta.

Käsikirja 2015:

Suomi ja USA
(SopS 18/1952)

Sopimusta sovelletaan tapauksiin, joissa vainaja tai perillinen on
asunut Suomessa tai vainaja on ollut Yhdysvaltain kansalainen tai
hänellä on ollut siellä laillinen kotipaikka. Yhdysvalloissa sopimus
koskee vain Federal Estate Tax nimistä liittovaltion veroa.
Verotusoikeus jakautuu pääasiassa kuolinpesään kuuluvan omaisuuden sijainnin perusteella. Sopimus sisältää erityiset määräykset
siitä, minkä mukaan erinäisten omaisuuslajien ja varallisuusoikeuksien
sijainti määräytyy. Jos vainaja oli Yhdysvaltain kansalainen tai vainajalla oli siellä laillinen kotipaikka, on Suomessa asuvan perillisen tai
testamentinsaajan osuuteen kuuluva omaisuus verovapaata Suomessa siltä osin kuin omaisuus sijaitsee Suomen ulkopuolella. Vastaavasti, jos kysymyksessä on vainaja, joka kuolinhetkellään asui Suomessa, on omaisuus verovapaata Yhdysvalloissa siltä osin kuin omaisuus sijaitsee Yhdysvaltain ulkopuolella.
Jos vainaja asui kuolinhetkellään Suomessa ja saatuun omaisuuteen sisältyy Yhdysvalloissa sijaitsevaa omaisuutta, vähennetään Suomen perintöverosta tästä omaisuudesta Yhdysvalloissa määrätty liittovaltion vero. Vastaavasti, jos vainaja oli kuolinhetkellään Yhdysvaltain
kansalainen tai jos hänellä oli laillinen kotipaikka Yhdysvalloissa, ja
saatuun omaisuuteen sisältyy Suomessa sijaitsevaa omaisuutta, Yhdysvallat vähentää verostaan tästä omaisuudesta Suomessa määrätyn
veron. Vähennys ei kummassakaan valtiossa saa olla suurempi, kuin
ao. omaisuudesta tässä valtiossa aiheutuva veron osa.
Korkein hallinto-oikeus on antanut sopimuksen soveltamisesta ratkaisun KHO:2014:9



Kyllä on mielenkiintoista. Täytyykö tässä nyt alkaa maksaa lakimiehelle että saa tällaiseen asiaan selvyyden, tämähän on Yhdysvaltoihin sijoittavalle (tai tällaisen henkilön perillisille) selkeä sudenkuoppa jos oikeasti on näin, vaikka ei olisikaan suunnitellut lähiaikoina kuolevansa...

Lisäksi outoa ettei tällaiseen löydy selkeää vastausta, olen kuitenkin ymmärtänyt että yhdysvaltalaisiin osakkeisiin sijoittaminen on ollut suomalaisille arkipäivää jo pitkään, luulisi näin olevan myös sellaisten keskuudessa joilla tuo 60 tuhannen dollarin raja ylittyy, kyseessä ei kuitenkaan ole mikään jättimäinen tai tavallisen palkansaajan säästöhorisontissa saavuttamaton summa?
 
Jenkki-ETF:iä ei välttämättä kannata ostaa vaikka pystyisi, koska USA:n perintöveroansa: USA:ssa sijaitsevia perintöjä (kuten sinne rekisteröidyt ETF:t) koskee USA:n perintöverolaki, jos perinnön arvo on 60 000 USD tai enemmän. USA:n perintövero on monessa tapauksessa korkeampi kuin Suomen perintövero ja perillisille tulee kustannusten lisäksi ylimääräistä vaivaa USA:n veroviranomaisten kanssa asioimisesta.

Tällä ei tietenkään kaikille ole merkitystä, mutta joillekin voi olla. Lisätietoja vaikkapa seuraavasta: Non-US investor's guide to navigating US tax traps - Bogleheads

En anna edes perävalotakuuta, mutta käsittääkseni koska Suomella on melko perusmuotoinen verosopimus perintöverosta Yhdysvaltojen kanssa, niin jos tällä hetkellä sattuisi Suomessa sopimuksen määritelmän mukaisesti asuessaan kupsahtamaan, niin tuo IV artiklan (1)(a) antaisi tuon 11,2 miljoonan dollarin verovapaan osuuden...

Mutta, toki, kuten yleensä sijoituksissa: noin pääsääntöisesti ei kannata omistaa Yhdysvaltoihin rekisteröityjä ETF ellei siihen ole todella hyvää syytä. Yhdysvaltain verotus on monimutkaista ja monin paikoin poikkeaa käytännöissään käytännössä kaikista muista maista... tulee helposti paljon paperityötä ja mahdollisuuksia sudenkuoppiin.

Tämä olikin mielenkiintoinen tieto, koskee siis myös suoria osakesijoituksia, en ole koskaan aiemmin kuullut. Yritin googletella asiaa, ja löysin sen verran, että Suomella on myös perintöverotuksesta erillinen verosopimus Yhdysvaltojen kanssa. Tämän jälkeen menikin sitten suht monimutkaiseksi...

Edit:



Sen perusteella mitä nopeasti ennen nukkumaanmenoa löysin, ei ole viitteitä että kenenkään suomalaisen täytyisi toimia Yhdysvaltojen veronviranomaisten kanssa tällaisessa tilanteessa? Toki varaan virheen mahdollisuuden 5 min googletuksen jälkeen...

Hyvinkin mahdollista, mutta en laskisi ihan varmaksi tuota. Toki, tuo 11,2 miljoonan rajan saanee käyttöönsä jos asui Suomessa kuolinhetkellään, joten tämä vaatimus asioinnista koskettaisi melko paljon pienempää joukkoa ihmisiä.

Lainaus oli kansainvälisen verotuksen käsikirjasta vuodelta 2013 jonka satuin löytämään, sinun linkittämässä 2015-versiossa tuo lause on poistettu :D
Pahoittelut lähdeviitteen puutteesta kiiressä, kiinnostuin asiasta niin että piti pikaisesti tutkia vaikka aikaa ei olisi ollut...

Käsikirja 2013:

Käsikirja 2015:

Kyllä on mielenkiintoista. Täytyykö tässä nyt alkaa maksaa lakimiehelle että saa tällaiseen asiaan selvyyden, tämähän on Yhdysvaltoihin sijoittavalle (tai tällaisen henkilön perillisille) selkeä sudenkuoppa jos oikeasti on näin, vaikka ei olisikaan suunnitellut lähiaikoina kuolevansa...

Lisäksi outoa ettei tällaiseen löydy selkeää vastausta, olen kuitenkin ymmärtänyt että yhdysvaltalaisiin osakkeisiin sijoittaminen on ollut suomalaisille arkipäivää jo pitkään, luulisi näin olevan myös sellaisten keskuudessa joilla tuo 60 tuhannen dollarin raja ylittyy, kyseessä ei kuitenkaan ole mikään jättimäinen tai tavallisen palkansaajan säästöhorisontissa saavuttamaton summa?

Raja lienee nykyään Suomessa asuville tuo täysi Yhdysvaltojen 11,2 miljoonaa, koska melko perusmallin perintöverosopimus. En toki anna edes perävalotakuuta. Muissa veroasioissa olen itsekin törmännyt hienoihin sudenkuoppiin sen kanssa milloin mikäkin vähennys pätee tai ei päde.

Plus, vaikka raja olisi korkeampi, niin silti voi joutua tekemään paperityötä, koska asiat toki pitää näytää toteen verottajaa miellyttävällä tavalla. Terveisin, ei Yhdysvaltojen vaan Suomen verottaja, joka vaatii toimittamaan 1.1.2024 tai myöhemmin myönnettävän asuinpaikkatodistuksen nykyisestä asuinmaastani minun vuoden 2023 lähdeverokorttiani varten, ja toki mielellään haluaisivat sen puolivälissä joulukuuta 2022 jotta saisin korttini heti nyt jo takana olevassa tammikuussa (edellisen vuoden lähdeverokortit eivät toimi enää tammikuussa, toisin kuin normaalit verokortit)... joten, taitaa tälläkin kertaa mennä paperisodaksi saada omansa takaisin verokarhulta sitten jälkikäteen.

Myönnettäköönkin, että keskimääräinen asiointikokemus Yhdysvaltain verottajan kanssa minulla on melko positiivinen. Säännöt on mitä on, mutta ainakin siellä yritetään auttaa. Ne satojen sivujen mittaiset yksityiskohtaiset ohjeet auttavat kun pitää päättää miten toimia seuraavaksi...
 
En anna edes perävalotakuuta, mutta käsittääkseni koska Suomella on melko perusmuotoinen verosopimus perintöverosta Yhdysvaltojen kanssa, niin jos tällä hetkellä sattuisi Suomessa sopimuksen määritelmän mukaisesti asuessaan kupsahtamaan, niin tuo IV artiklan (1)(a) antaisi tuon 11,2 miljoonan dollarin verovapaan osuuden...

Mutta, toki, kuten yleensä sijoituksissa: noin pääsääntöisesti ei kannata omistaa Yhdysvaltoihin rekisteröityjä ETF ellei siihen ole todella hyvää syytä. Yhdysvaltain verotus on monimutkaista ja monin paikoin poikkeaa käytännöissään käytännössä kaikista muista maista... tulee helposti paljon paperityötä ja mahdollisuuksia sudenkuoppiin.

Hyvinkin mahdollista, mutta en laskisi ihan varmaksi tuota. Toki, tuo 11,2 miljoonan rajan saanee käyttöönsä jos asui Suomessa kuolinhetkellään, joten tämä vaatimus asioinnista koskettaisi melko paljon pienempää joukkoa ihmisiä.

Raja lienee nykyään Suomessa asuville tuo täysi Yhdysvaltojen 11,2 miljoonaa, koska melko perusmallin perintöverosopimus. En toki anna edes perävalotakuuta. Muissa veroasioissa olen itsekin törmännyt hienoihin sudenkuoppiin sen kanssa milloin mikäkin vähennys pätee tai ei päde.

Plus, vaikka raja olisi korkeampi, niin silti voi joutua tekemään paperityötä, koska asiat toki pitää näytää toteen verottajaa miellyttävällä tavalla. Terveisin, ei Yhdysvaltojen vaan Suomen verottaja, joka vaatii toimittamaan 1.1.2024 tai myöhemmin myönnettävän asuinpaikkatodistuksen nykyisestä asuinmaastani minun vuoden 2023 lähdeverokorttiani varten, ja toki mielellään haluaisivat sen puolivälissä joulukuuta 2022 jotta saisin korttini heti nyt jo takana olevassa tammikuussa (edellisen vuoden lähdeverokortit eivät toimi enää tammikuussa, toisin kuin normaalit verokortit)... joten, taitaa tälläkin kertaa mennä paperisodaksi saada omansa takaisin verokarhulta sitten jälkikäteen.

Myönnettäköönkin, että keskimääräinen asiointikokemus Yhdysvaltain verottajan kanssa minulla on melko positiivinen. Säännöt on mitä on, mutta ainakin siellä yritetään auttaa. Ne satojen sivujen mittaiset yksityiskohtaiset ohjeet auttavat kun pitää päättää miten toimia seuraavaksi...
Verosopimuksen perusteella suomalaisilla on tosiaan tällä hetkellä samat rajat kuin jenkeillä perinnön osalta. Ja tuo koskee kaikkia jenkkiomistuksia ei vain ETF:iä.

Välittäjähän nuo hommat yleensä hoitaa eli niin kauan kuin verosopimus on kunnossa ja rajat ei ylity, niin ei tarvitse IRS:n kanssa alkaa suoraan säätämään.

Sitähän ei tietty kukaan voi luvata, että verosopimus (tai jenkkien verotus) pysyy tuollaisena hamaan tappiin. Eli raja voi ollakin yhtäkkiä 60k$ tai jotain muuta.
 
Viimeksi muokattu:
Lainaus oli kansainvälisen verotuksen käsikirjasta vuodelta 2013 jonka satuin löytämään, sinun linkittämässä 2015-versiossa tuo lause on poistettu :D
Pahoittelut lähdeviitteen puutteesta kiiressä, kiinnostuin asiasta niin että piti pikaisesti tutkia vaikka aikaa ei olisi ollut...

Käsikirjan tekstiä on varmaan muutettu tuon KHO:2014:9 päätöksen seurauksena, jossa on paljastunut, että Suomen verottaja ei ole osannut tulkita verosopimusta oikein vuosien 1952 ja 2014 välillä. Ovat kuvitelleet, että Suomella olisi verotusoikeus sellaiseen omaisuuteen, johon sopimuksen mukaan verotusoikeus on oikeasti vain Yhdysvalloilla, minkä seurauksena monista "amerikanperinnöistä" on maksettu turhaan veroa Suomeen.

Aiheesta lehtiartikkeli: Oikeus löylytti verottajaa - Amerikan-perinnöt muuttuivat yllättäen verottomiksi

En anna edes perävalotakuuta, mutta käsittääkseni koska Suomella on melko perusmuotoinen verosopimus perintöverosta Yhdysvaltojen kanssa, niin jos tällä hetkellä sattuisi Suomessa sopimuksen määritelmän mukaisesti asuessaan kupsahtamaan, niin tuo IV artiklan (1)(a) antaisi tuon 11,2 miljoonan dollarin verovapaan osuuden...

Hyvä huomio. Tuo on mielenkiintoinen kohta kyseisessä verosopimuksessa. Minulla meinaa mennä aivot umpisolmuun kun yritän tulkita, mitä sen teksti tarkoittaa käytännössä. :) Mutta tuo kuulostaa oikealta. Suomessa asuneen vainajan perinnönsaaja olisi siis huomattavasti paremmassa asemassa kuin muissa maissa asuneiden perinnönsaajat.

Jos verosopmusta ei olisi, verottomuuden raja olisi tuo 60000 USD, mikä ilmenee IRS:n sivuilta: Some Nonresidents with U.S. Assets Must File Estate Tax Returns | Internal Revenue Service

... sekä monista kansainvälisistä lähteistä:
Sitähän ei tietty kukaan voi luvata, että verosopimus pysyy tuollaisena hamaan tappiin. Eli raja voi ollakin yhtäkkiä 60k$ tai jotain muuta.

Lisäksi USA saattaa muuttaa USA:ssa asuneiden vainajien verovapaan perintöosuuden suuruutta (jota siis verosopimuksen myötä sovelletaan myös Suomessa asuneiden vainajien perintöihin). Viimeiset reilu 20 vuotta verovapaa määrä on ollut nouseva, mikä ilmenee esim. seuraavassa näkyvästä taulukosta: Estate tax in the United States - Wikipedia ... mutta mikään ei takaa, etteikö se muuttuisi joskus tulevaisuudessa pienemmäksi.
 
Lisäksi USA saattaa muuttaa USA:ssa asuneiden vainajien verovapaan perintöosuuden suuruutta (jota siis verosopimuksen myötä sovelletaan myös Suomessa asuneiden vainajien perintöihin). Viimeiset reilu 20 vuotta verovapaa määrä on ollut nouseva, mikä ilmenee esim. seuraavassa näkyvästä taulukosta: Estate tax in the United States - Wikipedia ... mutta mikään ei takaa, etteikö se muuttuisi joskus tulevaisuudessa pienemmäksi.
Ehdinkin tuon verotusaspektin lisätä ninjaeditillä vastatessasi :) Mutta joo, jos vain mahdollista, niin saattaa kannattaa esim. noita jenkkiomistuksia järjestellä jo ennen vainajaksi ryhtymistä. Jos kovin isoja määriä on, niin lahjaverotuskin saattaa tulla perintöveroa halvemmaksi ainakin nykyisellään.
 
Ei mene, mutta sitten jos haluaa vaihtaa valuuttaa, menee tuo suolaisempi 10 + 0,25% kulu. Olikohan niin, että vekslaamalla tuota ees-taas voi välttää tuon 10e kiinteän kulun. Mutta IB:ssä ei moista roskaa ole. Mutta toi on hyvä pointti veroilmoituksesta: se ei välttämättä mene käden käänteessä. Ainakaan jos haluaa laskea sen kuten verottaja toivoo laskettavan.
Dollari osingot kyllä tulee ilman kuluja tilille jos niitä ei vaihda euroihin ja ne voi uudelleen sijoittaa.

IB:ssä on muita ongelmia kuten se vitun kryptinen verotuksen täyttö. Täälläkin porukka käyttää jotain Python-skriptiä siihen. Sitä ei sentään tarvitse tehdä Degiron raportin kanssa.
 
Dollari osingot kyllä tulee ilman kuluja tilille jos niitä ei vaihda euroihin ja ne voi uudelleen sijoittaa.

Joo, mutta sitten sä olet sen 10e + 0,25% komission piirissä, joka on kyllä aika suolainen. Se on hyvä jos Degiro laskee oikein voitot. Eli käyttää erikseen ostopäivän ja myyntipäivän kurssia. Tai oletko asian tarkastanut? IB ei noin tee. Itse en tosin jaksa asiasta välittää. (En tosin myykään mitään...)
 
Joo, mutta sitten sä olet sen 10e + 0,25% komission piirissä, joka on kyllä aika suolainen. Se on hyvä jos Degiro laskee oikein voitot. Eli käyttää erikseen ostopäivän ja myyntipäivän kurssia. Tai oletko asian tarkastanut? IB ei noin tee. Itse en tosin jaksa asiasta välittää. (En tosin myykään mitään...)
En edelleenkään ymmärrä mitä yrität sanoa. Mulle tulee dollari osinkoja tilille ja ne pysyy dollareissa. En maksa mitään komissioita niistä osingoista. Valuutan vaihto USD->EUR tai toiste päin maksaa sen komission. Ei mene mitään kuluja jos pitää ne dollareina.

En ole tarkastanut. Vedän niillä luvuilla mitä raportissa lukee. Verottaja voi itse alkaa laskemaan noita jos kiinnostaa. Tuskin pääsee tuntipalkoille vaikka olisivatkin vähän väärin.
 
En edelleenkään ymmärrä mitä yrität sanoa. Mulle tulee dollari osinkoja tilille ja ne pysyy dollareissa. En maksa mitään komissioita niistä osingoista. Valuutan vaihto USD->EUR tai toiste päin maksaa sen komission. Ei mene mitään kuluja jos pitää ne dollareina.

En ole tarkastanut. Vedän niillä luvuilla mitä raportissa lukee. Verottaja voi itse alkaa laskemaan noita jos kiinnostaa. Tuskin pääsee tuntipalkoille vaikka olisivatkin vähän väärin.
Yhtä hyvän raportin sieltä IB:stäkin saa, jos ei välitä mitä raportissa lukee :)
 
En edelleenkään ymmärrä mitä yrität sanoa. Mulle tulee dollari osinkoja tilille ja ne pysyy dollareissa. En maksa mitään komissioita niistä osingoista. Valuutan vaihto USD->EUR tai toiste päin maksaa sen komission. Ei mene mitään kuluja jos pitää ne dollareina.

Juu, puhuin siis tosiaan siitä, että vaihtaa niitä euroja ja dollareita. Aika tyypillistä on se, että sitä salkun dollariosakepottia halutaan kasvattaa ja sinne siirretään esim. kuukausittain lisää pääomaa. Silloin pitää eurot myydä ja menee kulu. Mutta hyvä jos tuon voit välttää.
 
Juu, puhuin siis tosiaan siitä, että vaihtaa niitä euroja ja dollareita. Aika tyypillistä on se, että sitä salkun dollariosakepottia halutaan kasvattaa ja sinne siirretään esim. kuukausittain lisää pääomaa. Silloin pitää eurot myydä ja menee kulu. Mutta hyvä jos tuon voit välttää.
No nyt selvis. Silloin kun valuutat vaihtuu niin joutuu sen 0,25% maksaa. En itse ymmärrä mitä vitun järkeä tuossa 10e+0,25% manuaalisessa on. Ennen se oli 10e+0,10% ja sitten jostain älyttömästä syystä vaihtoivat sen. Vituttaa tollanen veivailu. Nordnet on kallis, mutta se on aina ollut kallis ja ne ei veivaa noita hintoja kokoajan. Kuten Degiro ja OP ainakin tuntuvat tekevän.

Yhtä hyvän raportin sieltä IB:stäkin saa, jos ei välitä mitä raportissa lukee :)
En ole ikinä lukenut ainakaan miltään foorumilta, että Degiron raportissa olisi jotain väärin. IB:n kohdalla olen lukenut useitakin tarinoita ja sille nyt kumminkin on se joku Python-skripti.
 
En ole ikinä lukenut ainakaan miltään foorumilta, että Degiron raportissa olisi jotain väärin. IB:n kohdalla olen lukenut useitakin tarinoita ja sille nyt kumminkin on se joku Python-skripti.
Itsekin olen ymmärtänyt, että Degirolla nimenomaan tekevät tuon oikein, mutta päädyin IB:seen hinnoittelun vuoksi.

Ei se IB niin paha näin holdarille ole hoitaa jokunen kauppa jopa käsityönä per vuosi, kun tietää mikä se ongelma on ts. pitää itse kaivaa alkuperäiset ostojen dollarihinnat ja muuttaa ne euroiksi ostopäivän kurssilla. Raskaalle treidaajalle tuo ei kyllä toimi ilman automatiikkaa, tai sitten lykkää vain tietoisesti väärät luvut verottajalle. Eur-usd kurssieroista osto- ja myyntipäivien välillä sitten riippuu kuinka pieleen menee. Mutta ei tuo nyt hirveän kryptistä ole.
 
En ole ikinä lukenut ainakaan miltään foorumilta, että Degiron raportissa olisi jotain väärin. IB:n kohdalla olen lukenut useitakin tarinoita ja sille nyt kumminkin on se joku Python-skripti.
Heitä 1 kaupan tiedot tänne, siitähän sen äkkiä katsoo onko se oikein vai väärin, mielellään pitkä osto-myynti väli niin on todennäköisempää että valuuttakurssissa on iso muutos välissä niin on selkeää miten laskettu.
 
Wetterin suhteen on tehty tarjous osakkeiden ostosta 0,82e hintaan. Jos nyt esim. ensi viikolla ostan osakkeita lisää salkkuuni ja sen jälkeen hyväksyn tuon ostotarjouksen, niin onko tämä laillista ja kaikinpuolin ok?
 
Wetterin suhteen on tehty tarjous osakkeiden ostosta 0,82e hintaan. Jos nyt esim. ensi viikolla ostan osakkeita lisää salkkuuni ja sen jälkeen hyväksyn tuon ostotarjouksen, niin onko tämä laillista ja kaikinpuolin ok?
Miksei olisi? Kuka niitä enää vaan tuon tarjotun alle sinulle myy, onkin toinen asia.
 
Wetterin suhteen on tehty tarjous osakkeiden ostosta 0,82e hintaan. Jos nyt esim. ensi viikolla ostan osakkeita lisää salkkuuni ja sen jälkeen hyväksyn tuon ostotarjouksen, niin onko tämä laillista ja kaikinpuolin ok?

Ennen kuin teet mitään, niin tutustu asiaan kunnolla, ellet niin jo tehnyt. Luithan tämän (ja tarjousasiakirjat):


Siellä todetaan, että hallitus suosittelee tarjouksen hylkäämistä, ja lisäksi mielenkiintoisesti:

Wetteri on laskenut liikkeeseen yhteensä 134 600 870 osaketta, mistä määrästä noin 93 prosenttia on sellaista osapuolten hallussa, jotka ovat ennakkoon sitoutuneet olemaan hyväksymättä ostotarjousta ja siten jatkavansa Wetterin osakkeenomistajana

Täällä taustoitettu tuota aika hassua tilannetta:


Tuon perusteella voisi todeta, että tarjous ei ehkä mene läpi. Kannattaa siis varautua, että ei tule mitään 0,82e:n myyntiä.

Sitten kannattaa yleensäkin pitää mielessä, että aina kun tulee ostotarjous, niin kurssi pompsahtaa heti sellaiselle tasolle, ettei mitään varmoja pikavoittoja voi enää tehdä. Pikavoitot tulevat niille, joilla oli osaketta ennen tarjouksen julkistamista.

EDIT: Ja jos kerran tarjous varmuudella toteutuu, niin tämä on oiva poikkeus tuohon viimeiseen kappaleeseen, jonka kirjoitin ja oliis arbitraasia tarjolla. Ei mitään massiivisia voittoja, mutta ostotarjous olisi 5% korkeampi kuin nykyinen kurssi.
 
Viimeksi muokattu:
Miksei olisi? Kuka niitä enää vaan tuon tarjotun alle sinulle myy, onkin toinen asia.
Ihan paraikaa niitä saa pörssistä ostotarjousta halvemmalla hinnalla, 0,78 eurolla.
Tuon perusteella voisi todeta, että tarjous ei ehkä mene läpi. Kannattaa siis varautua, että ei tule mitään 0,82e:n myyntiä.
Nyt kun kyseessä on pakollinen ostotarjous, niin voiko se edes olla menemättä läpi? Tuollehan ei voi asettaa mitään ehtoa esim. tarpeeksi suuresta hyväksyjien osuudesta.
 
Nyt kun kyseessä on pakollinen ostotarjous, niin voiko se edes olla menemättä läpi? Tuollehan ei voi asettaa mitään ehtoa esim. tarpeeksi suuresta hyväksyjien osuudesta.

Erittäin hyvä pointti. Anyway, en itse lukenut tarkemmin tarjousta, joten en osaa sanoa. Jos jokainen ostotarjoukseen tarttuva saa 0.82e korvauksen, niin on kyllä sinänsä mielenkiintoista että siitä saisi noin 5% preeemion nykykurssiin.

Joka tapauksessa, kannattaa lukea ehdot ja varmistua, että tietää mitä hyväksyy.
 
Ihan paraikaa niitä saa pörssistä ostotarjousta halvemmalla hinnalla, 0,78 eurolla.
Noin yleisellä tasolla, kyseistä ostotarjouskeissiä en tunne, enkä ajatellut perehtyäkkään.
Mielenkiintoista kyllä, että joku niitä halvemmalla myy kuin tarjottu hinta, jos se kerran pakostikkin toteutuu, mutta kysyjän kysymykseen, ei niitä siltikään laitonta ole nyt ostaa lisää ja jos niistä kerran saa varmaa ilmaista rahaa (kuullostaa epäilyttävältä) niin antaa mennä vaan jos sen parhaaksi näkee.
 
Wetterin suhteen on tehty tarjous osakkeiden ostosta 0,82e hintaan. Jos nyt esim. ensi viikolla ostan osakkeita lisää salkkuuni ja sen jälkeen hyväksyn tuon ostotarjouksen, niin onko tämä laillista ja kaikinpuolin ok?
Voisi sopia omaan salkkuuni. Yritys joka toimii mielenkiintoisella alalla.
Ilmeisesti pyrkivät laajentamaan kovasti etelä-suomeen yritysostojen avulla.
Edit. Pieni määrä tuli ostettua. Pitää seurailla milloin tuo ostotarjous keissi raukeaa tms.
 
Viimeksi muokattu:
Heitä 1 kaupan tiedot tänne, siitähän sen äkkiä katsoo onko se oikein vai väärin, mielellään pitkä osto-myynti väli niin on todennäköisempää että valuuttakurssissa on iso muutos välissä niin on selkeää miten laskettu.
Vaikea heittää, kun en ole myynyt mitään.
 
Nyt kun kyseessä on pakollinen ostotarjous, niin voiko se edes olla menemättä läpi? Tuollehan ei voi asettaa mitään ehtoa esim. tarpeeksi suuresta hyväksyjien osuudesta.
Jos pakollisen ostotarjouksen tekijältä loppuu rahat kaikkien tarjouksen hyväksyneiden osakkeiden lunastukseen, niin siinähän onkin sitten sormi suussa miten tilanne ratkeaa. Jos sitä rahoitusta on haettu max 7 % osakekantaa vasten ja jokin suuri omistaja myykin osakkeensa markkinoille, voidaan olla tilanteessa jossa tarjouksen on lunastanut yli 7 % osakekannasta.

JOS tilanteessa ei olisi mitään riskiä, osakkeen hinta olisi pörssissä tasan 0,82€. Käytännössähän tuo ostotarjous pakottaa pääomistajan ostamaan osakkeita (omasta mielestäni) yli käyvät arvon, ts. maksamaan turhaa ylihintaa niistä.
 
Ihan paraikaa niitä saa pörssistä ostotarjousta halvemmalla hinnalla, 0,78 eurolla.

Nyt kun kyseessä on pakollinen ostotarjous, niin voiko se edes olla menemättä läpi? Tuollehan ei voi asettaa mitään ehtoa esim. tarpeeksi suuresta hyväksyjien osuudesta.
Joku voi korjata, mutta oma käsitykseni on, että tuo on kaikki tai ei mitään tyyppinen juttu. Jos tarpeeksi suuri määrä omistajista suostuu tarjoukseen, niin tuo toimarin firma ostaa kaikki osakkeet hintaan 0,82€ (myös ne, jotka eivät ole tarjoukseen suostuneet). Jos taas tarjousta ei hyväksy tarpeeksi suuri määrä omistajista (mikä ilmeisesti on käymässä, jos kerran 93% on jo ilmoittanut hylkäävänsä) niin silloin tarjous raukeaa ja edes noiden, jotka ovat tarjouksen hyväksyneet, kohdalla ei kaupat tapahdu hinnalla 0,82€ vaan osakkeet jäävät heille.
 
Joku voi korjata, mutta oma käsitykseni on, että tuo on kaikki tai ei mitään tyyppinen juttu
Ei ole. Ehdot voi käydä lukemassa tarjousesitteestä.

Julkiseen (vapaaehtoiseen) ostotarjoukseen voi sisällyttää tarjouksen toteuttamiselle ehtoja, kuten että tietyn prosenttimäärän on hyväksyttävä tarjous. Yleinen ehto voi olla että vähintään 90 % osakkeista hyväksyy tarjouksen, minkä jälkeen ostotarjouksen tekijä omistaa yhtiöstä vähintään 90 % ja pystyy pakkolunastamaan loput alle 10 % osakkeista.

Tässä tilanteessa kyseessä olevaan pakolliseen ostotarjoukseen kyseisiä ehtoja ei voi lisätä. Suora lainaus Finanssivalvonnasta: "Pakollinen ostotarjous voi olla ehdollinen vain tarvittavien viranomaispäätösten saamiselle".

Kuten yllä sanoin, niin mielestäni jos tilanne olisi täysin riskitön, niin osakkeen hinta mukailisi paremmin ostotarjouksessa annettua arvoa (hieman alle sen, koska maksun saamista joutuu odottamaan jonkun aikaa). Jotain liikehdintää osakkeenomistajissa on kuitenkin tapahtunut.

Alun perin tiedotettiin näin:
"95,7 % Wetterin kaikista osakkeista ja äänistä omistavat osakkeenomistajat ovat ennakkoon sitoutuneet olemaan hyväksymättä Ostotarjousta."

Myöhemmin tilanne on tämä:
"Wetteri on laskenut liikkeeseen yhteensä 134 600 870 osaketta, mistä määrästä noin 93 prosenttia on sellaista osapuolten hallussa, jotka ovat ennakkoon peruuttamattomasti sitoutuneet olemaan hyväksymättä Ostotarjousta ja siten jatkavansa Wetterin osakkeenomistajana."
 
Viimeksi muokattu:
Osaako joku viisaampi sanoa.
Mulla on muutama Caverionin osake ja nyt kun yritän niitä myydä niin herjaa että "ei myytäviä osakkeita". Mitä ihmettä?
Pankkina ja välittäjän Nordea.

Useita viikkoja sitten tuli se ostotarjous noista jonka hyväksyin mutta ilmeisesti se ei mennyt läpi tai jotain koska osakkeet edelleen ovat salkussani? Vai mikä tossa on jutun juoni? Miksen saa myytyä noita?
 
Tämä oli päivän paras sijoitusuutinen:

SUOMALAISET nuoret sijoittavat rahastoihin ja osakkeisiin innokkaammin kuin koskaan. Tilastokeskuksen helmikuussa julkaisemien tietojen mukaan 29,5 prosenttia 16–24-vuotiaista suomalaisnuorista omisti pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja vuonna 2021.

Sijoitusrahastoja omisti reilu 25 prosenttia ikäryhmästä, pörssiosakkeita taas hieman yli 11 prosenttia.

Nuorten sijoitusinto on kasvanut alle kymmenessä vuodessa selvästi. Vielä vuonna 2013 osake- tai rahasto-omistuksia oli vain 16,2 prosentilla 16–24-vuotiaista. Silloin sijoitusrahastoja omisti 12,7 prosenttia nuorista ja pörssiosakkeita 5,4 prosenttia nuorista.


Musta toi on tosi monella eri tavalla hyvä kehityssuunta Suomessa niin vaurastumisen, yrittäjyyden, kansankapitalismin suosion, poliittisten näkemysten, työmarkkinoiden ja vaikka minkä suhteen. Hienoa, että sijoittamisen suosia on kasvamassa!
 
Onhan tuo hyvä uutinen, toisaalta taustalla oleva kehitys ja motivaatiot sijoittamiseen eivät ehkä ole kokonaan positiivisia. Viikonloppuna juuri kuuntelin parikymppisten keskustelua, jossa nousi esiin ajatus siitä, etteivät he usko koskaan pääsevänsä ns. eläkkeelle, koska virallinen eläkeikä karkaa koko ajan ylemmäs ja siitä huolimatta eläkkeen maksajista voi olla tulevaisuudessa pulaa. Siksi on pakko säästää itse. Tämä ajatus nousee aika usein esiin nuorempien ja oman ikäistenkin kanssa keskustellessa.

Suurimmaksi osaksi samalla motiivilla itsekin säästän ja sijoitan, en enää tässä vaiheessa pysty itselleni koko eläkettä säästämään mutta jotain puskuria ainakin valtion tarjoaman päälle tai jatkoksi.
 
Ihan puhtaasta mielenkiinnosta, onko porukka reagoinut millään lailla sota-/puolustusteollisuuden osakkeisiin vuoden/parin sisällä? Pitkällä aikavälillä aika pommin varmaa kasvua ollut jos on vähänkään isompi yritys kyseessä ja varsinkin nyt vuoden sisään (jostain kumman syystä).
Pari esimerkkiä Euroopasta ja Jenkeistä:
 
Viimeksi muokattu:
Ihan puhtaasta mielenkiinnosta, onko porukka reagoinut millään lailla sota-/puolustusteollisuuden osakkeisiin vuoden/parin sisällä? Pitkällä aikavälillä aika pommin varmaa kasvua ollut jos on vähänkään isompi yritys kyseessä ja varsinkin nyt vuoden sisään (jostain kumman syystä).

Olet vähän myöhässä. Nämä on ylihinnoiteltu jo ajat sitten. Kannattaa suunnata katse vaikka yrityksiin jotka hyötyvät jälleenrakentamisesta. Tupakkaa, lapioita ja kokista menee!
 
Mitään mielipidettä mitä tehdä muutamalle sadalle tuhannelle kun sillä pitää seuraavan vuoden aikana maksaa RS kohteen maksuja kehityksen mukaan. Valtaosa maksuista vasta yli 6kk kuluttua… Makuuttaa tilillä, vai saisiko jostain muutaman tonnin kerrytettyä?
 
Muutama viesti ylempänä. Muutama sivu näitä jo täällä linkkailtu mistä saa nyt korkeinta korkoa vähimmällä sitoutumisella.
Bank norwegian 1.45% -> 1.55%
Mitään mielipidettä mitä tehdä muutamalle sadalle tuhannelle kun sillä pitää seuraavan vuoden aikana maksaa RS kohteen maksuja kehityksen mukaan. Valtaosa maksuista vasta yli 6kk kuluttua… Makuuttaa tilillä, vai saisiko jostain muutaman tonnin kerrytettyä?
 
Nordean JoustoTalletus nyt 2,2 %. Korko alkaa juosta talletushetkestä (ei kalenterivuosi) ja lasketaan vuoden alimmalle saldolle, mutta jos rahoja ei ole tarkoitus käyttää niin ei tarvitse lukita niitä kokonaan kuten määräaikaistalletuksissa.

Edit: pohdin siirtäisinkö Sveasta omat säästöt takaisin tuohon kun Nordea on oma pankki jo muutenkin...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
305 343
Viestejä
5 173 432
Jäsenet
82 657
Uusin jäsen
Maxz88

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom