Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Tuossa alla on S&P indeksi pidemmältä ajalta. Suunnilleen tuo näyttää viimeistään 10 vuoden välein palaavan sinne lähtötasolleen.
![]()
Yleensä nuo ylä- ja alamäet on pidemmällä aika välillä aika symmetrisia. Poikkeus on tuo 2008 rommaus jolloin viiden vuoden nousua seurasi vain kahden vuoden lasku.
Tällä hetkellä kannattaisi mahdollisesti pistää rahat kiinni siihen vetoon että veikkaa kurssilaskua ja jatkaa sen puolesta veikkaamista kunnes S&P 500 indeksi on alle 1300 pisteen luvuissa.
Historia on tae tulevasta. Ihan perus juttuja![]()
Mikäs tämän laskun nyt oikein aiheutti, jos sen voi yksinkertaisesti selittää?
Mikä olisi järkevä tapa shortata koko markkinaa ilman, että shortit laukeavat joka päivä tai sahauksesta tulee tappiota?
Aina on hyvä aika aloittaa indeksisäästäminen. Varsinkin jos tarkoitus on säästää kymmeniä vuosia.Olisko about nyt hyvä aika alottaa johonkin perus indexeihin rahan laitto?
Onha sinne lähtötasolle vielä matkaa.Tuossa alla on S&P indeksi pidemmältä ajalta. Suunnilleen tuo näyttää viimeistään 10 vuoden välein palaavan sinne lähtötasolleen.
![]()
Yleensä nuo ylä- ja alamäet on pidemmällä aika välillä aika symmetrisia. Poikkeus on tuo 2008 rommaus jolloin viiden vuoden nousua seurasi vain kahden vuoden lasku.
Tällä hetkellä kannattaisi mahdollisesti pistää rahat kiinni siihen vetoon että veikkaa kurssilaskua ja jatkaa sen puolesta veikkaamista kunnes S&P 500 indeksi on alle 1300 pisteen luvuissa.
katso liitettä 146501 katso liitettä 146502
Jotenkinhan nuo käyrät menee aina samalla tavalla
Tasaista nousua, pikku piikki, vähän laskua ja toinen piikki, vähän laskua ja kunnon raketointi josta pudotaan pohjalle
Tosin ei olla vielä huipulla lähelläkään, pientä notkahdusta vain.
Ihan fiksu kysymys, kun en itsekään tiedä.
Velkakirjoja kai ostetaan tai myydään, mutta muuta en osaa sanoa itse.
Tyhmiä kysymyksiä: Miten nuo jenkkien valtionvelkahimmelit toimivat? Tuollainen lappu(?) tuottaa ~3 % vuodessa korkoa vai koko tuon 10 vuoden jaksolla? Ja mistä näitä lappuja voi ostaa?
Jotenkinhan nuo käyrät menee aina samalla tavalla
Tasaista nousua, pikku piikki, vähän laskua ja toinen piikki, vähän laskua ja kunnon raketointi josta pudotaan pohjalle
Tosin ei olla vielä huipulla lähelläkään, pientä notkahdusta vain.
Ainakin Jenkeissä esim. Interactive Brokersissa noita voi ostaa vapaasti markkinoilta hieman samaan tyyliin kuin osakkeitakin. Toimivat kuten normaalit korkolaput, eli jos pidät maturiteettiin, niin kerran vuodessa tulee arvo-osuustilille korko + erääntyessä saat pääoman (lapun nimellisarvo) takaisin.
Nordnet ei noita taida myydä? Suomessa kukaan muu?
Ja mitenkäs tuollaisen hinta määräytyy? Otetaan ihan hatusta heitettynä esimerkkinä vaikka $1000 taalan lappu 10 vuodeksi 5 % korolla.
Menikö täysin metsään?
- Ostat tuon alkuvaiheessa jostain palvelusta hintaan $1000?
- Vai onko tuon lapun hinta alussa $1000 + 10*$1000*5% = $1500? Eli tuon ostamissa ei olisi mitään järkeä, koska inflaation takia jää tappiolle?
- Saat joka vuosi $1000*5% = $50 korkoa?
- Jos odottaa lapun loppuun asti, niin saa tuon $1500 yhteensä käteen?
- Ennen loppumista myydessä nämä menevät jollain ostajan ja myyjän sopimalla hinnalla, joka on jotain väliltä $1000 + jäljellä oleva korko?
Pitäisi vain ymmärtää, että miten nuo hinnat on ilmoitettu esim IB:llä.En tiedä saako noita Suomesta ostettua suoraan mistään.
IB:n kautta pääsee käsiksi (jälki)markkinaan, jossa pitää osata arvonmuodostus korkolapuille. Esim. miten korkojen nousu vaikuttaa negatiivisesti lappujen nimellisarvoihin. Markkinahinnat toki varsinkin paljon vaihdetuilla valtion lapuilla vastaavat varsin hyvin sen hetkistä arvoa. Eli voit varsin hyvin luottaa siihen, että saat jälkimarkkinoilta ostetulle 10-vuoden bondille saman tuoton kuin ostamalla sen valtiolta.
Jos noita ostaa suoraan valtiolta tuo toimii siten, että aluksi sijoitat lainapaperin nimellisarvon verran, esim $1000 ja saat sitten vuosittain koron tilille ($50, jos korko on 5%) kunnes laina-aika loppuu saat tuon nimellisarvon takaisin. Yleensä noi ostoerät ovat sen verran suuria, että pääasiallisesti valtio myy lainat institutionaalisille sijoittajille (rahastot) ja sitten lainapapereille on (jälki)markkinat, josta niitä voi ostaa pienemmissä erissä.
Mikä on minulle epäselvää on se, että mitä tuo 50k x 0.962 IB:ssä tarkoittaa bid-tasona.
Saa siihen senkin. S&P 500 Index - 90 Year Historical ChartMiten lie inflaatio huomioitu tuossa 100 vuotta pitkässä indeksikäyrässä?
Ilmestyy. Samoin ilmestyy, jos ostat jotain muita osakkeita. Näkyy siis montako kpl omistat osaketta.Jos ostaisin Pyynikin Käsityöläispanimon osakkeita tuosta annista, miten ns. "saan" osakkeet? Ilmestyykö ne haluamani palvelutarjoajan palveluun näkyville vai miten tuo toimii?
En nyt tiedä viitsiikö sijoittaa kun en yhtäkään suoraa osaketta omista nytkään, mutta kunhan mietin.
Meni vähän viime tinkaan mutta tuli naputeltua veroilmoitukseen nettiliittymän kulut 50% ja työhuonevähennys alimman luokan mukaan 210€ pääomatulojen hankkimiskustannuksina. Aiemmin en ole vaivautunut näihin kikkailuihin mutta katsotaan jos saisi kutistettua vähän mätkyjä![]()
Lainaan itseäni; joku aika sitten tuli verotuspäätös ja vähennykset meni läpi ja tuli n.115€ säästöä mätkyissä mikä kelpaa ihan milloin vaan.
Tämähän on ilmeisesti ns. automaatio, koska näitä ei ihminen yleensä tarkastele. Sanomista siis saattaisi tulla joskus myöhemmin, mutta periaatteessa noiden pitäisi olla ihan ok. Tässä siis haen takaa sitä, että ”meni läpi” ei tarkoita, ettäkö niitä olisi kukaan ihminen koskaan tarkastanut.Lainaan itseäni; joku aika sitten tuli verotuspäätös ja vähennykset meni läpi ja tuli n.115€ säästöä mätkyissä mikä kelpaa ihan milloin vaan.
Saa. Edit: katse se @Paapaa viesti.Saako pääomatulojen hankkimiskustannukset vähentää ilman omavastuuta? Summista vaan näin päättelin. Ansiotuloissahan on omavastuu joku 750 euroa.
Saa. Kaupankäyntikuluissa on joku omavastuu, mutta nämä hoituu ainakin suurimmilla välittäjillä automaattisesti, joten niitä ei välttämättä tarvitse miettiä, kunhan ne verolapulta löytyvät.
Näinhän se olikin, pahoittelut virheestä.Ei ole omavastuuta kaupankäyntikuluissa, vaan 50e omavastuu hoito- ja säilytyskuluissa.
Lainaan itseäni; joku aika sitten tuli verotuspäätös ja vähennykset meni läpi ja tuli n.115€ säästöä mätkyissä mikä kelpaa ihan milloin vaan.
Mäkin sain 100€ mätkyt reippaan 100€ palautuksiksi, ihan vain 50% puhelinlasku (netti) ja 210€ työhuonevähennyksellä. Ihan hyvä tuntipalkka, kun tuossa meni netissä täyttämällä alle 15min.
Ei tietenkään tarkoita, mutta ainakin taloustiedossa oli veroilmoituksen täyttöohjeissa mainittuna nuo myös, joten tuskin sinne merkitään mitään, mitä verottaja ei hyväksyisi.
Laskee siis 200 000 > 100 000€ 1.1.2019.Norjalaispankkien talletussuoja puolittuu – Suomalaisilla on Bank Norwegianissa miljardi euroa rahaa Norjalaispankkien talletussuoja puolittuu – Suomalaisilla on Bank Norwegianissa miljardi euroa rahaa
Tuli tuossa mieleen, että jos haluan myöhemmin kassavirtaa rahastoista tuotto-osuuksilla, mutta haluan silti hyötyä kasvuosuuksista, niin voinko ensin ensimmäiset ~30-40v kasvattaa ja hyötyä kasvuosuuksien verohyödyistä ja tämän jälkeen vaihtaa ne tuotto-osuuksiksi?
Mutta lähdin miettimään, että toimiiko se edes noin? Sanotaan että omistan 100 osuutta ja kasvuosuuden arvo on 20e ja tuoton 15e. Siinä hetkenä kun vaihdan rahastot tuotto-osuuksiksi menetän tuon 20-15e "hyödyn" per rahasto-osuus? Toisaalta, enkö voisi nyt nauttia tuotto-osuuksista ja sitten kun myyn rahastoni vaihdan ne kasvu-osuuksiksi ja saankin enemmän rahaa per osuus?
Vai käyttäytyykö rahastot niin, että et pysty tällä tavalla toimimaan, vaan kerrytät "henkilökohtaista" arvoa näille osuuksille? Eli jos omistat kasvuosuuksia, kasvaa oma osuutesi vain enemmän kuin sen olleesa tuotto-osuus? Eli nettisivuilla listatut arvot tuotto- ja kasvuosuuksille eivät ole samat kuin minulla itsellä?
ps. Tiedän kyllä että kasvuosuuksien myyminen sen osingon verran saattaisi olla fiksumpaa, mutta nyt kyse "ajatusleikistä"
Nettisivuilla on kaikkien arvot. En löytänyt äkkiä tietoa, mutta muistelisin, ettet voi vaihtaa osuuksia toiseksi noin vain, vaan kyseessä on lunastus ja uusi merkintä. Maksat verot välissä ja ostat tilalle sitten tuotto-osuuksia sen verran kuin rahalla saa. Ja siinä ei ole mitään järkeä. Ja et voi vaihtaa maagisesti 15e arvoista osuutta 20e arvoiseksi.
Eikun löysinpäs
Esim seligson P-Amerikka
Kasvu á 23e
Tuotto á 15e
Jos omistan nyt 100 osuutta, salkun arvo on kasvu-osuuksilla 2300. Jos muutan osuuteni tuotto-osuuksiksi, olisi salkkuni arvo yhtäkkiä vain 1500e? Eli vaihtamalla tuota osuutta, menetänkö tuossa 800e?
Toisaalta jos menetän, eikö kannattaisi ostaa tuotto-osuuksia ja nauttia kassavirrasta ja sitten kun haluaa myydä, vaihtaa osuudet toisinpäin eli kalliimpiin kasvuosuuksiin ja myy sitten?
Vai enkö nyt hahmota jotain tässä yhtälössä?