Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Zacksa]

Ehdottomasti kannattaa olla shorttijunassa nyt. Vuoden tuotot indekseillä on jo sulaneet muutamassa päivässä.

 

[namlepo]

Nytkö se rommaa?

 

[Johto]

Jos tuon alle mennään niin voi alkaa jo tyyppejä kuumottamaan.

 

[Corex]

Taloustoimittajilla taas kissan päivät. Päivän poimintoja:

-Helsingin pörssin lokakuu näyttää kirkuvanpunaiselta – menossa jo kymmenes laskupäivä putkeen
-Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla lasku jatkuu
-Onko nyt oikea hetki hypätä pois osakemarkkinoilta?
-Markkinoiden pelkoindeksi VIX noussut voimalla tällä viikolla
-Osakkeet halpenivat Helsingissä jo kymmenettä päivää Koko vuoden nousu suli
-Trump hyökkäsi keskuspankkia vastaan
-Kurssilasku jyrkkenee
-Helsingin pörssissä
-Pääekonomistit: Pörssikurssien lasku ei anna aihetta paniikille
-Euroopan pörsseihin odotettavissa jyrkkää laskuavausta – "Olemme monien ulkoisten uhkien edessä"

Mielenkiintoista nähdä miten tässä käy. Jos uusi laskukausi lähtee liikkeelle niin tästä ei hyvää seuraa Suomelle. Juuri päästy BKT:ssä vaivoin finanssikriisiä edeltävälle tasolle ja vieläkin valtio ottaa velkaa. Seuraavalla hallituksella voikin olla mielenkiintoiset ajat...rahaahan on jo jaeltu oppositiosta ennakkoon sinne ja tänne

 

[Lucas]

Onko kenelläkään tässä ketjussa kokemusta osakkeiden ostamisesta Intiasta tai Brasiliasta?

En nyt tarkoita mitään länsimaiden kusetus-rahastoja vaan osakkeiden ostamista suoraan ilman ylimääräisiä välistävetäjiä.

 

[vihta]

Aikamoista menoa tuntuu juuri nyt olevan, alkaa roboilla mopo keulia? Piti tässä illan päätteeksi katsoa, että mikä meininki, niin ei kauhean kiva

Nyt tässä 10min sisällä ensin meni -6% sitten heti kohta oli taas -5%.

 

[marinthes]

Jos vain rohkeus riittää niin shortaamalla voi tehdä ihan kivasti rahaa tällaisilla hetkillä. Itseä onnisti tai no mukamasten tiesin, että tappiolle paukahti jenkkilä tälle iltaa ja kyllähän se tarpeeksi kiikkasi. .

 

[Lucas]

Tuossa alla on S&P indeksi pidemmältä ajalta. Suunnilleen tuo näyttää viimeistään 10 vuoden välein palaavan sinne lähtötasolleen.

Yleensä nuo ylä- ja alamäet on pidemmällä aika välillä aika symmetrisia. Poikkeus on tuo 2008 rommaus jolloin viiden vuoden nousua seurasi vain kahden vuoden lasku.

Tällä hetkellä kannattaisi mahdollisesti pistää rahat kiinni siihen vetoon että veikkaa kurssilaskua ja jatkaa sen puolesta veikkaamista kunnes S&P 500 indeksi on alle 1300 pisteen luvuissa.

 

[SundeR]

Tuossa alla on S&P indeksi pidemmältä ajalta. Suunnilleen tuo näyttää viimeistään 10 vuoden välein palaavan sinne lähtötasolleen.

Yleensä nuo ylä- ja alamäet on pidemmällä aika välillä aika symmetrisia. Poikkeus on tuo 2008 rommaus jolloin viiden vuoden nousua seurasi vain kahden vuoden lasku.

Tällä hetkellä kannattaisi mahdollisesti pistää rahat kiinni siihen vetoon että veikkaa kurssilaskua ja jatkaa sen puolesta veikkaamista kunnes S&P 500 indeksi on alle 1300 pisteen luvuissa.

Historia on tae tulevasta. Ihan perus juttuja

 

[Lucas]

Historia on tae tulevasta. Ihan perus juttuja

Ei kun kyllä ne nyt on keksineet sen miten osakkaiden pörssikurssien nousukiito jatkuu universumin loppuhetkeen saakka.

Vakavasti puhuen niin onhan se selvä että historiallisen voimakas ja pitkä nousu ei voi loputtomasti jatkua ja joka päivä se alamäki on lähempänä kuin mitä se eilen oli. Ilmaa osakkeisiin on pumputtu ennätyksellisesti nolla ja jopa miinuskoroilla ja lainaamalla keskuspankkirahaa suunnilleen rajattomasti.

Yhdysvaltojen keskuspankissa jollakin on sentään joku aivosolu toiminut kun ovat tajunneet alkaa nostamaan korkoja kun ymmärtäneet että joka päivä osakkeiden hintakuplakin vain kasvaa kun nollakoroilla elvytetään ja sitä pahempi romahdus on edessä mitä kauemmin sitä jatketaan.

Euroopassa taas EKP:ssa on sellaisia retardeja päättämässä että vieläkin nollakoroilla jatkavat.

Nollakorkojen vuoksi asuntojen hinnoissakin on Suomessa kunnolla ilmaa. Paska lentää tuulettimeen monella kuplahintaisen asunnon velkarahalla ostaneella kun korot pamahtavat sinne viiteen prosenttiin ja talous vähän yskähtelee.

Tällä viikolla jos alkoi talouden pidempiaikainen alamäki tai suoranainen romahdus, niin EKP:llä ei taida olla enää oikein muuta keinoja elvyttää kuin helikopteriraha:

Helikopteriraha – Wikipedia

Pörssissä ei taida olla niin merkitystä menevätkö osakkeiden hinnat ylös- vai alas kun rahaa voi tehdä kunhan vain suunnan arvaa oikein. Toki myös pääomaa tarvii jolla pelata.

 

[namlepo]

No raha on onneksi sellainen luonnonvara että sitä voidaan aina tehdä lisää. Jännä että ollaan niin ateisteja mutta rahaan kyllä uskotaan ja sitä palvotaan. Sairasta.

 

[pokkus]

Mikäs tämän laskun nyt oikein aiheutti, jos sen voi yksinkertaisesti selittää?

 

[Kvarkki]

Pitäis varmaan alkaa shorttaamaan, niin varmasti lähtee ATH suuntaan. Tappioiden maksimoiminen

 

[zepi]

Mikä olisi järkevä tapa shortata koko markkinaa ilman, että shortit laukeavat joka päivä tai sahauksesta tulee tappiota?

 

[kolajallu]

Mikäs tämän laskun nyt oikein aiheutti, jos sen voi yksinkertaisesti selittää?

Ei päivittäisiin markkinaliikkeisiin tarvita mitään välitöntä syytä. Media ja puhuvat päät keksii kyllä selitykset jälkikäteen. Minä voin tarjota syyksi vaikka yllä kuvatut Trumpin höpinät.

Fundamentaalinen syy on tietysti että kuplilla on taipumus puhjeta, aikanaan.

Mikä olisi järkevä tapa shortata koko markkinaa ilman, että shortit laukeavat joka päivä tai sahauksesta tulee tappiota?

Myy vaikka jotain sopivaa indeksi-ETFää. Shorttiahan voi holdata periaatteessa ihan samalla lailla kuin longejakin.

 

[Vipu]

Olisko about nyt hyvä aika alottaa johonkin perus indexeihin rahan laitto?

 

[Thozi]

Olisko about nyt hyvä aika alottaa johonkin perus indexeihin rahan laitto?

Aina on hyvä aika aloittaa indeksisäästäminen. Varsinkin jos tarkoitus on säästää kymmeniä vuosia.

 

[perato]

Tuossa alla on S&P indeksi pidemmältä ajalta. Suunnilleen tuo näyttää viimeistään 10 vuoden välein palaavan sinne lähtötasolleen.

Yleensä nuo ylä- ja alamäet on pidemmällä aika välillä aika symmetrisia. Poikkeus on tuo 2008 rommaus jolloin viiden vuoden nousua seurasi vain kahden vuoden lasku.

Tällä hetkellä kannattaisi mahdollisesti pistää rahat kiinni siihen vetoon että veikkaa kurssilaskua ja jatkaa sen puolesta veikkaamista kunnes S&P 500 indeksi on alle 1300 pisteen luvuissa.

Onha sinne lähtötasolle vielä matkaa.

 

[SundeR]

katso liitettä 146501 katso liitettä 146502
Jotenkinhan nuo käyrät menee aina samalla tavalla
Tasaista nousua, pikku piikki, vähän laskua ja toinen piikki, vähän laskua ja kunnon raketointi josta pudotaan pohjalle
Tosin ei olla vielä huipulla lähelläkään, pientä notkahdusta vain.

Et nyt tosissasi vertaa osakemarkkinoita (voit tarkastella S&P-indeksiä vaikkapa 30-luvulta lähtien) tuohon kuplaan.

Kuplia voit tietty vertailla erikseen, kuvassa näkyy myös merkittävimmät pörssikuplat:

Että onhan toi Bitcoin aika huisa, verrattavissa vastaaviin kupliin kuten Tulppaanikupla

Osakkeissa ollut sitten hieman rauhallisempaa

 

[-Cone-]

Ihan fiksu kysymys, kun en itsekään tiedä.

Velkakirjoja kai ostetaan tai myydään, mutta muuta en osaa sanoa itse.

Tyhmiä kysymyksiä: Miten nuo jenkkien valtionvelkahimmelit toimivat? Tuollainen lappu(?) tuottaa ~3 % vuodessa korkoa vai koko tuon 10 vuoden jaksolla? Ja mistä näitä lappuja voi ostaa?

Ainakin Jenkeissä esim. Interactive Brokersissa noita voi ostaa vapaasti markkinoilta hieman samaan tyyliin kuin osakkeitakin. Toimivat kuten normaalit korkolaput, eli jos pidät maturiteettiin, niin kerran vuodessa tulee arvo-osuustilille korko + erääntyessä saat pääoman (lapun nimellisarvo) takaisin.

 

[Lucas]

Jotenkinhan nuo käyrät menee aina samalla tavalla
Tasaista nousua, pikku piikki, vähän laskua ja toinen piikki, vähän laskua ja kunnon raketointi josta pudotaan pohjalle
Tosin ei olla vielä huipulla lähelläkään, pientä notkahdusta vain.

Miten lie inflaatio huomioitu tuossa 100 vuotta pitkässä indeksikäyrässä?

 

[saikon]

Ainakin Jenkeissä esim. Interactive Brokersissa noita voi ostaa vapaasti markkinoilta hieman samaan tyyliin kuin osakkeitakin. Toimivat kuten normaalit korkolaput, eli jos pidät maturiteettiin, niin kerran vuodessa tulee arvo-osuustilille korko + erääntyessä saat pääoman (lapun nimellisarvo) takaisin.

Nordnet ei noita taida myydä? Suomessa kukaan muu?

Ja mitenkäs tuollaisen hinta määräytyy? Otetaan ihan hatusta heitettynä esimerkkinä vaikka $1000 taalan lappu 10 vuodeksi 5 % korolla.

1. Ostat tuon alkuvaiheessa jostain palvelusta hintaan $1000?
   1. Vai onko tuon lapun hinta alussa $1000 + 10*$1000*5% = $1500? Eli tuon ostamissa ei olisi mitään järkeä, koska inflaation takia jää tappiolle?
2. Saat joka vuosi $1000*5% = $50 korkoa?
3. Jos odottaa lapun loppuun asti, niin saa tuon $1500 yhteensä käteen?
   1. Ennen loppumista myydessä nämä menevät jollain ostajan ja myyjän sopimalla hinnalla, joka on jotain väliltä $1000 + jäljellä oleva korko?

Menikö täysin metsään?

 

[-Cone-]

Nordnet ei noita taida myydä? Suomessa kukaan muu?

Ja mitenkäs tuollaisen hinta määräytyy? Otetaan ihan hatusta heitettynä esimerkkinä vaikka $1000 taalan lappu 10 vuodeksi 5 % korolla.

1. Ostat tuon alkuvaiheessa jostain palvelusta hintaan $1000?
   1. Vai onko tuon lapun hinta alussa $1000 + 10*$1000*5% = $1500? Eli tuon ostamissa ei olisi mitään järkeä, koska inflaation takia jää tappiolle?
2. Saat joka vuosi $1000*5% = $50 korkoa?
3. Jos odottaa lapun loppuun asti, niin saa tuon $1500 yhteensä käteen?
   1. Ennen loppumista myydessä nämä menevät jollain ostajan ja myyjän sopimalla hinnalla, joka on jotain väliltä $1000 + jäljellä oleva korko?

Menikö täysin metsään?

En tiedä saako noita Suomesta ostettua suoraan mistään.

IB:n kautta pääsee käsiksi (jälki)markkinaan, jossa pitää osata arvonmuodostus korkolapuille. Esim. miten korkojen nousu vaikuttaa negatiivisesti lappujen nimellisarvoihin. Markkinahinnat toki varsinkin paljon vaihdetuilla valtion lapuilla vastaavat varsin hyvin sen hetkistä arvoa. Eli voit varsin hyvin luottaa siihen, että saat jälkimarkkinoilta ostetulle 10-vuoden bondille saman tuoton kuin ostamalla sen valtiolta.

Jos noita ostaa suoraan valtiolta tuo toimii siten, että aluksi sijoitat lainapaperin nimellisarvon verran, esim $1000 ja saat sitten vuosittain koron tilille ($50, jos korko on 5%) kunnes laina-aika loppuu saat tuon nimellisarvon takaisin. Yleensä noi ostoerät ovat sen verran suuria, että pääasiallisesti valtio myy lainat institutionaalisille sijoittajille (rahastot) ja sitten lainapapereille on (jälki)markkinat, josta niitä voi ostaa pienemmissä erissä.

 

[zepi]

En tiedä saako noita Suomesta ostettua suoraan mistään.

IB:n kautta pääsee käsiksi (jälki)markkinaan, jossa pitää osata arvonmuodostus korkolapuille. Esim. miten korkojen nousu vaikuttaa negatiivisesti lappujen nimellisarvoihin. Markkinahinnat toki varsinkin paljon vaihdetuilla valtion lapuilla vastaavat varsin hyvin sen hetkistä arvoa. Eli voit varsin hyvin luottaa siihen, että saat jälkimarkkinoilta ostetulle 10-vuoden bondille saman tuoton kuin ostamalla sen valtiolta.

Jos noita ostaa suoraan valtiolta tuo toimii siten, että aluksi sijoitat lainapaperin nimellisarvon verran, esim $1000 ja saat sitten vuosittain koron tilille ($50, jos korko on 5%) kunnes laina-aika loppuu saat tuon nimellisarvon takaisin. Yleensä noi ostoerät ovat sen verran suuria, että pääasiallisesti valtio myy lainat institutionaalisille sijoittajille (rahastot) ja sitten lainapapereille on (jälki)markkinat, josta niitä voi ostaa pienemmissä erissä.

Pitäisi vain ymmärtää, että miten nuo hinnat on ilmoitettu esim IB:llä.

Jotain US ’24 erääntyvää n. 2.25% kuponkia katson ja bidit menevät 96.2 tasolla ja yieldiksi merkattu n. 3%.

Face valueksi merkattu 1000

Tarkoittaisiko tuo nyt sitä, että bondi maksaa 962usd, tuottaa $22.5/vuosi korkotuloa ja maksaa vuonna 2024 1000usd takaisin?

Onko minimierä vielä näppärät 50k (x0.962), joka pitää tälläiset prolet poissa?



Tässähän olisi tietty vivutuksen paikka. Euroja saa IB:n marginilla 0-100k määrän 1.5% korolla, vaihtaa ne taaloihin ja ostaa 48.2k:lla 2.25% tuottavan bondin ja toivoo, että euron arvo ei nouse suhteessa dollariin? Lopussa tilille kilahtaa vielä 50k taalaa.

Jos ei osta marginilla, vaan holdaa maturiteettiin, niin miksipä sitä arvonmuodostusta pitäisi miettiä? Sitä tietää tasan tarkkaan montako taalaa saa tilille ja milloinkin. Voi olla, että opportunitycostia on, mutta sitähän se fixed asset teettää kun riski poistetaan.

 

[kilroy1]

Helsingissä tämän päivån nousu jäi aika vaisuksi.. Tukholma jäi miinukselle, Köpis onneksi nousi reilummin.. miutta se onkin viimeaikoina pudonnutkin aika paljon. Saa nähdä mitkö on Wallstreetin loppulukemat tänään.

Mielenkiintoisempaa on odottaa mikä on tilanne maanantaina kun maailman pörssit aukeavat, sahaako kurssi vai romahtaako.

 

[-Cone-]

Face value == nimellisarvo. Tuo matala nimellisarvo vaan kertoo siitä, että kyseisessä lapussa on pienempi korko ja siten tuotto kuin saat, jos ostaisit valtiolta 10 vuotisen lapun. Eli esimerkkinä miten noi lasketaan (hieman yksinkertaistettuna):

1) ostat 10-vuotisen bondin jonka korko on 2,5 %
2) seuraavassa kuussa 10-vuotisen bondin markkinakorko nousee 3,5 %:iin
3) haluat myydä bondin mäkeen
4) se arvo, jonka saat nyt markinoilla on: $1000 + 0,025*$1000*10 - 0,035*$1000*10 = $900. Eli tuotto-odotus myyntihetken koroilla on valtiolta ostetulle 10-vuoden bondille $350 ja sun lapulla se olisi vain $250, joten kukaan ei osta sulta lappua enää tuolla $1000 nimellishinnalla, ja tuo puuttuva satanen nipistetään bondin nimellisarvosta (laskukaava on hieman yksinkertaistettu). Tarkoittaa myös sitä, että voit tehdä bondeilla kohtuu hyvääkin tulosta ostamalla lappuja kun odotat korkojen laskevan. Ja toisinpäin jos et halua pitää bondeja maturiteettiin voit myös tehdä pahasti turskaa mm. tämän hetkisessä tilanteessa, jossa korot nousevat voimakkaasti. Kertoo myös hyvin miksi kukaan täysjärkinen ei osta nollakorkoisia 10-vuoden bondeja.

Tuosta syystä jälkimarkkinoilla tämän hetkiset markkinahinnat eivät vastaa about koskaan sen bondin alkuperäistä nimellishintaa.

 

[zepi]

Tuo on minulle kaikki selvää.

Edit: no ei se nyt ihan noin mene, koska ei ole jälkimarkkinaa ja nykyarvo sinänsä ei muutu... (Samahan pätee aivan tavalliseen määräaikaiseen säästötiliin, vaikka niitä tuulipuku harvemmin niin laskeekaan. Laitat rahat sisään 5v ajaksi 2% korolla, ekp nostaa ohjauskorkoa huomenna prosentilla ja simsalabim, 10000€ 2% vuosi tuottavan määräaikaistalletuksen nykyarvo tipahtaa alle kymppitonniin.)

Mikä on minulle epäselvää on se, että mitä tuo 50k x 0.962 IB:ssä tarkoittaa bid-tasona.

IB:stä löytyy kyllä suomenkin valtion t-billejä, mutta osto ja myyntilaidat ovat vähän vähemmän hyvin määriteltyjä vs. Jotkut jenkkien kymmenien miljardien erät.

 

[-Cone-]

Mikä on minulle epäselvää on se, että mitä tuo 50k x 0.962 IB:ssä tarkoittaa bid-tasona.

Bondien bid-hinnat on aina ilmoitettu suhteessa 100:aan, eli voi suoraan kääntää prosenteiksi. Ainakin mulla näkyy IB:ssä noissa bondeissa joita katselin. Vai katsoitko tuon jostain muualta, koska 0.962 == 0,962 % alkuperäisestä arvosta? $50k on erän koko. Ainakin T-billejä voi ostaa $1k:n erissä.

Edit: näkyy tuolla sun screenshotissa, eli bid on 96,2, eli arvo on 96,2 % alkuperäisestä nimellisarvosta.

 

[perato]

Miten lie inflaatio huomioitu tuossa 100 vuotta pitkässä indeksikäyrässä?

Saa siihen senkin. S&P 500 Index - 90 Year Historical Chart

 

[SundeR]

Vielä olis kiva kun osingot olis huomioitu Helsingin indeksi on osingot huomioituna ihan eri näköinen. Jenkeissä tietty pienemmät osingot mutta kumminkin.

 

[samiv]

[deleted]

 

[Ponsu]

Pääomalaina on "aina" se viimeisin vaihtoehto, kun ei "normaalia" kautta saada lainaa, eikä omistajia kiinnosta antaa omaa rahaa. Tuo on myös vakuudeton 2-3 miljoonan laina. Voihan se olla, ettei onglemia tule, mutta joka tapauksessa tuo on suuren riskin laina.

 

[Tc4pb]

Jos ostaisin Pyynikin Käsityöläispanimon osakkeita tuosta annista, miten ns. "saan" osakkeet? Ilmestyykö ne haluamani palvelutarjoajan palveluun näkyville vai miten tuo toimii?

En nyt tiedä viitsiikö sijoittaa kun en yhtäkään suoraa osaketta omista nytkään, mutta kunhan mietin.

 

[jm82]

Jos ostaisin Pyynikin Käsityöläispanimon osakkeita tuosta annista, miten ns. "saan" osakkeet? Ilmestyykö ne haluamani palvelutarjoajan palveluun näkyville vai miten tuo toimii?

En nyt tiedä viitsiikö sijoittaa kun en yhtäkään suoraa osaketta omista nytkään, mutta kunhan mietin.

Ilmestyy. Samoin ilmestyy, jos ostat jotain muita osakkeita. Näkyy siis montako kpl omistat osaketta.

 

[Corex]

Meni vähän viime tinkaan mutta tuli naputeltua veroilmoitukseen nettiliittymän kulut 50% ja työhuonevähennys alimman luokan mukaan 210€ pääomatulojen hankkimiskustannuksina. Aiemmin en ole vaivautunut näihin kikkailuihin mutta katsotaan jos saisi kutistettua vähän mätkyjä

Lainaan itseäni; joku aika sitten tuli verotuspäätös ja vähennykset meni läpi ja tuli n.115€ säästöä mätkyissä mikä kelpaa ihan milloin vaan.

 

[ikuhappy]

Lainaan itseäni; joku aika sitten tuli verotuspäätös ja vähennykset meni läpi ja tuli n.115€ säästöä mätkyissä mikä kelpaa ihan milloin vaan.

Saako pääomatulojen hankkimiskustannukset vähentää ilman omavastuuta? Summista vaan näin päättelin. Ansiotuloissahan on omavastuu joku 750 euroa.

 

[Ponsu]

Mäkin sain 100€ mätkyt reippaan 100€ palautuksiksi, ihan vain 50% puhelinlasku (netti) ja 210€ työhuonevähennyksellä. Ihan hyvä tuntipalkka, kun tuossa meni netissä täyttämällä alle 15min.

 

[pähk1nä]

Lainaan itseäni; joku aika sitten tuli verotuspäätös ja vähennykset meni läpi ja tuli n.115€ säästöä mätkyissä mikä kelpaa ihan milloin vaan.

Tämähän on ilmeisesti ns. automaatio, koska näitä ei ihminen yleensä tarkastele. Sanomista siis saattaisi tulla joskus myöhemmin, mutta periaatteessa noiden pitäisi olla ihan ok. Tässä siis haen takaa sitä, että ”meni läpi” ei tarkoita, ettäkö niitä olisi kukaan ihminen koskaan tarkastanut.

Saako pääomatulojen hankkimiskustannukset vähentää ilman omavastuuta? Summista vaan näin päättelin. Ansiotuloissahan on omavastuu joku 750 euroa.

Saa. Edit: katse se @Paapaa viesti.

 

[Paapaa]

Saa. Kaupankäyntikuluissa on joku omavastuu, mutta nämä hoituu ainakin suurimmilla välittäjillä automaattisesti, joten niitä ei välttämättä tarvitse miettiä, kunhan ne verolapulta löytyvät.

Ei ole omavastuuta kaupankäyntikuluissa, vaan 50e omavastuu hoito- ja säilytyskuluissa.

 

[pähk1nä]

Ei ole omavastuuta kaupankäyntikuluissa, vaan 50e omavastuu hoito- ja säilytyskuluissa.

Näinhän se olikin, pahoittelut virheestä.

 

[Cumbo]

Lainaan itseäni; joku aika sitten tuli verotuspäätös ja vähennykset meni läpi ja tuli n.115€ säästöä mätkyissä mikä kelpaa ihan milloin vaan.

Mäkin sain 100€ mätkyt reippaan 100€ palautuksiksi, ihan vain 50% puhelinlasku (netti) ja 210€ työhuonevähennyksellä. Ihan hyvä tuntipalkka, kun tuossa meni netissä täyttämällä alle 15min.

Verotuspäätöksen sisältöhän ei tarkoita, että vähennykset olisivat "menneet läpi" eli verottaja olisi ne hyväksynyt. Sähköisesti tehdyistä muutoksista otetaan tietty otanta tarkempaan tarkasteluun vuosittain painottaen tiettyjä teemoja. Käsin tehdyt muutokset tarkistettiin kaikki ennen. En tiedä onko tilannet sittemmin muuttunut, mutta verotuspäätöksen sisältö ei tosiaan ole verottajan hyväksymä kanta esim. ilmoitettuihin vähennyksiin.

 

[Ponsu]

Ei tietenkään tarkoita, mutta ainakin taloustiedossa oli veroilmoituksen täyttöohjeissa mainittuna nuo myös, joten tuskin sinne merkitään mitään, mitä verottaja ei hyväksyisi.

 

[Kefador]

Ei tietenkään tarkoita, mutta ainakin taloustiedossa oli veroilmoituksen täyttöohjeissa mainittuna nuo myös, joten tuskin sinne merkitään mitään, mitä verottaja ei hyväksyisi.

Riippuu myös käsittelijästä, että mitä hyväksytään ja mitä ei. Sitten voi tietysti hakea aina muutosta päätökseen, ja lopulta viedä asian hallinto-oikeuteen, jos jää jotain hampaankoloon.

 

[ilkkes]

Norjalaispankkien talletussuoja puolittuu – Suomalaisilla on Bank Norwegianissa miljardi euroa rahaa Norjalaispankkien talletussuoja puolittuu – Suomalaisilla on Bank Norwegianissa miljardi euroa rahaa

 

[jm82]

Norjalaispankkien talletussuoja puolittuu – Suomalaisilla on Bank Norwegianissa miljardi euroa rahaa Norjalaispankkien talletussuoja puolittuu – Suomalaisilla on Bank Norwegianissa miljardi euroa rahaa

Laskee siis 200 000 > 100 000€ 1.1.2019.

Itse siirsin osan tuolta Bigbankiin, niin on sopivasti jaettu kahteen eri pankkiin.

Hyvä tuuri oli, kun rahat oli Norwegianilla "turvassa". Mutta toisaalta saisihan sitä sijoittaa. En vaan tohdi nyt ottaa riskiä, niin katselen vielä tilannetta.

 

[Berzza]

Mikäli se uusi "semiaktiivi-passiivi-nordnet-rahastohommeli" tulee, niin taidan vaihtaa IS3N siihen. Jättäisi vain tuon EUNL - ETF:n + Suomi-superin.

 

[heisulivei]

Tuli tuossa mieleen, että jos haluan myöhemmin kassavirtaa rahastoista tuotto-osuuksilla, mutta haluan silti hyötyä kasvuosuuksista, niin voinko ensin ensimmäiset ~30-40v kasvattaa ja hyötyä kasvuosuuksien verohyödyistä ja tämän jälkeen vaihtaa ne tuotto-osuuksiksi?

Mutta lähdin miettimään, että toimiiko se edes noin? Sanotaan että omistan 100 osuutta ja kasvuosuuden arvo on 20e ja tuoton 15e. Siinä hetkenä kun vaihdan rahastot tuotto-osuuksiksi menetän tuon 20-15e "hyödyn" per rahasto-osuus? Toisaalta, enkö voisi nyt nauttia tuotto-osuuksista ja sitten kun myyn rahastoni vaihdan ne kasvu-osuuksiksi ja saankin enemmän rahaa per osuus?

Vai käyttäytyykö rahastot niin, että et pysty tällä tavalla toimimaan, vaan kerrytät "henkilökohtaista" arvoa näille osuuksille? Eli jos omistat kasvuosuuksia, kasvaa oma osuutesi vain enemmän kuin sen olleesa tuotto-osuus? Eli nettisivuilla listatut arvot tuotto- ja kasvuosuuksille eivät ole samat kuin minulla itsellä?

ps. Tiedän kyllä että kasvuosuuksien myyminen sen osingon verran saattaisi olla fiksumpaa, mutta nyt kyse "ajatusleikistä"

 

[Paapaa]

Tuli tuossa mieleen, että jos haluan myöhemmin kassavirtaa rahastoista tuotto-osuuksilla, mutta haluan silti hyötyä kasvuosuuksista, niin voinko ensin ensimmäiset ~30-40v kasvattaa ja hyötyä kasvuosuuksien verohyödyistä ja tämän jälkeen vaihtaa ne tuotto-osuuksiksi?

Mutta lähdin miettimään, että toimiiko se edes noin? Sanotaan että omistan 100 osuutta ja kasvuosuuden arvo on 20e ja tuoton 15e. Siinä hetkenä kun vaihdan rahastot tuotto-osuuksiksi menetän tuon 20-15e "hyödyn" per rahasto-osuus? Toisaalta, enkö voisi nyt nauttia tuotto-osuuksista ja sitten kun myyn rahastoni vaihdan ne kasvu-osuuksiksi ja saankin enemmän rahaa per osuus?

Vai käyttäytyykö rahastot niin, että et pysty tällä tavalla toimimaan, vaan kerrytät "henkilökohtaista" arvoa näille osuuksille? Eli jos omistat kasvuosuuksia, kasvaa oma osuutesi vain enemmän kuin sen olleesa tuotto-osuus? Eli nettisivuilla listatut arvot tuotto- ja kasvuosuuksille eivät ole samat kuin minulla itsellä?

Nettisivuilla on kaikkien arvot. En löytänyt äkkiä tietoa, mutta muistelisin, ettet voi vaihtaa osuuksia toiseksi noin vain, vaan kyseessä on lunastus ja uusi merkintä. Maksat verot välissä ja ostat tilalle sitten tuotto-osuuksia sen verran kuin rahalla saa. Ja siinä ei ole mitään järkeä. Ja et voi vaihtaa maagisesti 15e arvoista osuutta 20e arvoiseksi.

Eikun löysinpäs:

Rahaston vaihto – Seligson

ps. Tiedän kyllä että kasvuosuuksien myyminen sen osingon verran saattaisi olla fiksumpaa, mutta nyt kyse "ajatusleikistä"

Se on fiksumpaa. Sama kassavirta tulee halvemmaksi myymällä kasvuosuuksia kuin saamalla raha tuottojen kautta. Eli unohda

 

[heisulivei]

Nettisivuilla on kaikkien arvot. En löytänyt äkkiä tietoa, mutta muistelisin, ettet voi vaihtaa osuuksia toiseksi noin vain, vaan kyseessä on lunastus ja uusi merkintä. Maksat verot välissä ja ostat tilalle sitten tuotto-osuuksia sen verran kuin rahalla saa. Ja siinä ei ole mitään järkeä. Ja et voi vaihtaa maagisesti 15e arvoista osuutta 20e arvoiseksi.

Eikun löysinpäs

Esim seligson P-Amerikka
Kasvu á 23e
Tuotto á 15e

Jos omistan nyt 100 osuutta, salkun arvo on kasvu-osuuksilla 2300. Jos muutan osuuteni tuotto-osuuksiksi, olisi salkkuni arvo yhtäkkiä vain 1500e? Eli vaihtamalla tuota osuutta, menetänkö tuossa 800e?

Toisaalta jos menetän, eikö kannattaisi ostaa tuotto-osuuksia ja nauttia kassavirrasta ja sitten kun haluaa myydä, vaihtaa osuudet toisinpäin eli kalliimpiin kasvuosuuksiin ja myy sitten?

Vai enkö nyt hahmota jotain tässä yhtälössä?

Ja siis tiedän, että kasvuosuudet ovat järkevämpiä. Mutta niinkuin sanoin, että kai tällaisia asioita saa pohtia. Ja kyllähän voi olla, että esim joillekkin säätiöille ym. voi nuo tuotto-osuudet ollakin ihan järkeviä. Mutta ei nyt lähdetä taisteluun tästä asiasta, vaan mielummin haluaisin tuohon aikasempaan asiaan selvyyden

 

[Paapaa]

Esim seligson P-Amerikka
Kasvu á 23e
Tuotto á 15e

Jos omistan nyt 100 osuutta, salkun arvo on kasvu-osuuksilla 2300. Jos muutan osuuteni tuotto-osuuksiksi, olisi salkkuni arvo yhtäkkiä vain 1500e? Eli vaihtamalla tuota osuutta, menetänkö tuossa 800e?

Toisaalta jos menetän, eikö kannattaisi ostaa tuotto-osuuksia ja nauttia kassavirrasta ja sitten kun haluaa myydä, vaihtaa osuudet toisinpäin eli kalliimpiin kasvuosuuksiin ja myy sitten?

Vai enkö nyt hahmota jotain tässä yhtälössä?

Jos omistat 100 osuutta, á 23e, niin omistat 2300 eurolla rahastoa. Jos myyt ja ostat tuotto-osuuksia takaisin, ostat 2300 eurolla 15e arvoisia osuuksia ja saat niitä 153.3333 kappaletta. Arvo 2300e. Ei tuossa pääomaa katoa tai lisäänny, jos unohdetaan verot ja mahdolliset kulut.

Lähtökohtaisesti jos luulet keksineesi tavan taikoa rahaa tyhjästä, olet lähes 100%:isesti aina väärässä. Ilmaisia lounaita ei ole, joissa voisi taikoa rajattomasti rahaa tyhjästä.