Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Ponsu]

^Mitkä tuossa mainitsemassasi on kulut? Ja onko tuota 20% tuottoa ollut pitempäänkin?

 

[brainsurgery]

^Mitkä tuossa mainitsemassasi on kulut? Ja onko tuota 20% tuottoa ollut pitempäänkin?

Näyttää taas sellaiselta tuotteelta että tässä ei voi kuin voittaa (jos siis sattuu olemaan pankki).

Ruotsalaiset Pankit Autocall 2 | Alexandria Pankkiiriliike

 

[tuoppi´]

Vaikuttaa juuri sellaiselta tuotteelta, mistä ihmisiä varoitellaan.

 

[hkultala]

Itselläni on itseasiassa n. 20% alexandrian tarjoamissa strukturoiduissa kiinni, sitä en kiellä etteikö heidän muut tuotteensa voisi olla kuraa. Sieltä kuitenkin löytyy todella relevantteja strukturoituja jotka antavat myös pääomalle turvaa. Itselläni taitaa viimeisin olla Ruotsalaiset Pankit Autocall 2, tuossa on kuitenkin ajallista turvaa pitkälti. ~20% vuosituotto ei kuitenkaan ole mikään ihan mikään mitätön mikäli ei itse osaa valuuttasuojata sekä shortata ja ostaa osakkeita sopivalla suhteella, itse en.

öö, puhutaan "shorttaamisesta" ja "suojaamisesta" samassa lauseessa?

Siellä oikeasti kaupataan tavallisille pulliaisille jotain rahastoja joissa harrastetaan shorttaamista?

Ja tuo "20% vuosituotto" on ihan markkinointipuppua. Se on voinut nousukautena toteutua, mutta olisi toteutunut helpommin muualla. On todella typerää ja asiakkaiden kusettamista luvata sitä nyt moneksi vuodeksi eteenpäin.

 

[Anagonda]

Nordealla tänään ja huomenna (4-5.10.) jenkkiosakkeiden kulut 0eur.
Piti itsekkin nyt avata jenkkiomistukset.
Harmi vain että ilmeisesti edelleen nordealla on osinkojen valuuttamuunnokset pakollisia, niihin hukkuu hieman osinkoja.

EDIT: Tai siis pistin pari toimeksiantoa, sehän nyt ei vielä tarkoita mitään...

 

[jinx1980]

Vaikuttaa juuri sellaiselta tuotteelta, mistä ihmisiä varoitellaan.

Kuka osaa avata että mihin tuollaista tuotetta voi käyttää, siis yksityissijoittaja? Jos molemmat kurssit nousee niin tuo laina erääntyy heti vuoden päästä, jos nousivat vain vähän niin teit hyvän tilin, jos raketoivat niin menetit rahaa vs. suora sijoitus...

Mikä on liikkelle laskijan motiivi? Ilmeisesti se pelaa sen puolesta että kurssit eivät ikinä nouse aloitustasolta tai jos nousevat niin raketoivat selvästi yli tuon maksetun tuoton - saadut osingot? Raketoimisen luulisi olevan suht hankalaa ellei se tapahdu ekan vuoden aikana, koska sen jälkeen tarkasteluväli putoaa 3kk:teen. Oikein sopiva tilanne liikkeellelaskijalle olisi että toinen raketoi ja toinen putoaa tuon 40% 6v päästä, näin sille jää kaikki osakkeet näppiin murto-osa hinnalla. Laskija selvästi pelaa sen suhteen että noiden yritysten kurssi menevät eri suuntiin ts. että toinen jää ainakin lähtöarvon alle...

Nopeasti on kyllä _todella_ vaikea ymmärtää miksi joku yksityissijoittaja laittaisi rahaa tuollaiseen himmeliin, jossa lopputulos on suht arvalla heitetty. Pitäisi vähintään olla todella hyvä ymmärrys markkinasta ja jos näin on niin todennäköisesti voi rakentaa vastaavan himmelin paljon paremmalla tuotto-odotuksella...

Ja tuo "20% vuosituotto" on ihan markkinointipuppua. Se on voinut nousukautena toteutua, mutta olisi toteutunut helpommin muualla. On todella typerää ja asiakkaiden kusettamista luvata sitä nyt moneksi vuodeksi eteenpäin.

Et vissiin lukenut koko tuotetta? Kyllä se on tuon 20% (itse asiassa 21,2% koska lopullinen vahvistettu tuotto on 5.3% - toki 2% merkintäpalkkio sitten koko potista), mutta koska tuotolle ei makseta korkoa korolle, niin mikäli lainan erääntyminen venyy yli 1 vuoden päähän niin per annum tuotto tippuu (kts sivu 4)
https://www.alexandria.fi/sites/default/files/Strukturoidut tuotteet/2018/Ruotsalaiset Pankit Autocall 2/180531_Markkinointimateriaali_Ruotsalaiset_Pankit_Autocall_2_FINAL.pdf

 

[hkultala]

Et vissiin lukenut koko tuotetta? Kyllä se on tuon 20% (itse asiassa 21,2% koska lopullinen vahvistettu tuotto on 5.3% - toki 2% merkintäpalkkio sitten koko potista), mutta koska tuotolle ei makseta korkoa korolle, niin mikäli lainan erääntyminen venyy yli 1 vuoden päähän niin per annum tuotto tippuu (kts sivu 4)

Eikä ole mitenkään vahvistettua/varmaa tuloa.

"Jos heikommin kehittynyt osake on viimeisenä havaintopäivänä alle alku-arvonsa, mutta laskenut enintään 40% alkuarvostaan, laina erääntyy nimellisarvoisena eikä tuottoa makseta"

Jos heikommin kehittynyt osake on viimeisenä havaintopäivänä laskenut yli 40% alkuarvostaan, sijoittaja menettää nimellispääomaa yksi yhteen heikommin kehittyneen osakkeen kurssilaskun suhteessa, eikä tuottoa makseta lainkaan

Ja siis, sidottu kahdesta osakkeesta HUONOMMIN MENESTYVÄN kurssiin. Tämäpä oikein hajauttamisen riemuvoitto

Kiva myös näiden paperien liikkellelaskijoiden shortata noiden pankkien osakkeilta noina havaintopäivinä jos nämä vahingossa meinaavat nousta plussalle

 

[Tim Apple]

^Joo kyllä tosta alexandriasta on jo opittu, että voidaan ihan tutustumatta paskaa -koriin siirtää ihan koko niiden tuoteportfolio suoraan.

 

[More Cowbell]

Nyt on näköjään Instabank ja TF Bank myös tiputelleet säästötiliensä korkoja, uudet korot on Instassa 0,8% ja TF 0,7%.

 

[jm82]

Nyt on näköjään Instabank ja TF Bank myös tiputelleet säästötiliensä korkoja, uudet korot on Instassa 0,8% ja TF 0,7%.

Norwegian 0.75%.
Korot | Pörssi | Kauppalehti
Määräaikaistalletuksista Bigbank 12kk 1.10% tai 24kk 1.40%.

Oman 24kk sai vielä 1.70%.

 

[jinx1980]

Eikä ole mitenkään vahvistettua/varmaa tuloa.

Juu ei tietenkään, tämän mainitsemista (tai siis mainitsematta jättämistä) pidin itsestään selvyytenä. Mutta siis tuo "20%/vuosi" pätee jos tuottoa ylipäänsä jaetaan. Muut vaihtehdot on sitten b)jäät omillesi c)otat takkiin jos toinen dipannut riittävästi 6 vuoden kohdalla. Täten pitäisi siis todennäköisimpinä "a" tai "b", c vaatinee käytännössä finanssikriisin päällä oloa 6 vuoden päästä tai että jommasta kummasta firmasta paljastuu niin aikoihin joku kupru joka laskee kurssi voimakkaasti.

Kukaan ei osannut sanoa että käyttääkö joku instikka tämmöisiä vai onko tämä(kin) tuote ihan alexandrian vasta vasten tuulipuvuille suunnittelema himmeli ja jos on, niin minkälainen sijoitus strategia pitää olla jotta tämmöiseen lähtee mukaan??? Kaupitellaanko tätä "varmana" 20%/vuosi tuottona jokaiselle firman tuulikaappiin eksyneelle...

 

[ikuhappy]

Nyt on näköjään Instabank ja TF Bank myös tiputelleet säästötiliensä korkoja, uudet korot on Instassa 0,8% ja TF 0,7%.

Jep. "Onneksi" en kerennyt alkuviikosta siirtämään BN -> Insta niin kuin piti. Pitäköön tunkkinsa

Määräaikaistalletuksista Bigbank 12kk 1.10% tai 24kk 1.40%.

Oman 24kk sai vielä 1.70%.

Tosiaan nuokin aikalailla romahtanut kuukauden sisään. Syyskuun alussa 24kk oli Bigbankissä 1,75% ja 12kk 1,5%.

 

[ikuhappy]

Muuten hyvä, mutta saisit vanhana asiakkaana 1,0% yhä, kun muutos tällä erää koskee vain uusia asiakkaita, jos Kauppalehden forumeihin on luottaminen. Jos siis olisit avannut säästötilin ennen 3.10 vai milloin se muuttuikaan.

Aa. Tilinhän avasin jo viime viikolla. Toki luottamus siihen, että korko ei tippuisi "vanhoillakin" asiakkailla ennen vuodenvaihdetta on aika pieni.

 

[heloust]

ADR:ien kautta voit helposti sijoittaa. Eli jenkkipörssistä. Eri asia kannattaako aivan just nyt?

Voitko avata tarkemmin mitä tarkoitat ADR:llä. Olen aiemmin ostanut arvopapereita vain Suomesta. Eli Nordnetissä, klikkaan markkina -> Osakekurssit -> USA. Mistä tuolta löydän nuo "ADR":t? Mitä ne on? Rahastoja? Mitä niiden tarkat koodit on, jotka sijoittuu Turkin markkinoille?

 

[Nomber]

Muuten hyvä, mutta saisit vanhana asiakkaana 1,0% yhä, kun muutos tällä erää koskee vain uusia asiakkaita, jos Kauppalehden forumeihin on luottaminen. Jos siis olisit avannut säästötilin ennen 3.10 vai milloin se muuttuikaan.

Joo voin vahvistaa että korko on edelleen 1% instassa. Mutta reilusti tulee takkiin kyllä verrattuna tohon norwegianin aiempaan 1,75%. Kai se on vaan uskallettava laittaa pörssiin enemmän, tosin jotenkin tuntuu että nyt on huono hetki kun kaikki indeksit ihan ennätyskorkealla, että tullaankohan kohta ryminällä alas. Ei siis ainakaan kovin nopealla tahdilla viitsi nyt ostella osakkeita tai rahastoja.

 

[Paapaa]

Voitko avata tarkemmin mitä tarkoitat ADR:llä. Olen aiemmin ostanut arvopapereita vain Suomesta. Eli Nordnetissä, klikkaan markkina -> Osakekurssit -> USA. Mistä tuolta löydän nuo "ADR":t? Mitä ne on? Rahastoja? Mitä niiden tarkat koodit on, jotka sijoittuu Turkin markkinoille?

ADR Basics: What Is An ADR?

Eli noiden avulla firmat tuovat omia osakkeitaan muiden maiden pörsseihin. Niistä voidaan veloittaa pieni kulu, en osaa sanoa suuruutta, ja että veloitetaanko sitä oikeasti ja milloin.

 

[Cumbo]

Miksi Nordnetissä ei voi enää ostaa esim. VWO:ta? Olen vissiin missannut jotain.

Toimeksiantosi ei mennyt läpi
Vuodenvaihteessa voimaan astuneen uuden EU-lainsäädännön vuoksi tätä arvopaperia ei voi enää ostaa. Voit kuitenkin edelleen myydä mahdollisesti omistamasi arvopaperit. Rajoitus koskee amerikkalaisia ja kanadalaisia ETF:iä.

E: löytyikin, kun viitsi googlata.

 

[hkultala]

Miksi Nordnetissä ei voi enää ostaa esim. VWO:ta? Olen vissiin missannut jotain.

Toimeksiantosi ei mennyt läpi
Vuodenvaihteessa voimaan astuneen uuden EU-lainsäädännön vuoksi tätä arvopaperia ei voi enää ostaa. Voit kuitenkin edelleen myydä mahdollisesti omistamasi arvopaperit. Rajoitus koskee amerikkalaisia ja kanadalaisia ETF:iä.

E: löytyikin, kun viitsi googlata.

Koska EUn mielestä on aivan ok myydä vaikka millaisia kusetushimmeleitä (kts yllä alexandrian tuote), kunhan siitä kerrotaan suomeksi, mutta hyvin vakaita, järkeviä ja reiluja ETFiä ei saa myydä, ellei niistä tarjota jotain virallista tietopakettia asiakkaan kotimaan virallisella kielellä.

Byrokratia++; Järki--;

 

[muronsyöjä]

Voitko avata tarkemmin mitä tarkoitat ADR:llä. Olen aiemmin ostanut arvopapereita vain Suomesta. Eli Nordnetissä, klikkaan markkina -> Osakekurssit -> USA. Mistä tuolta löydän nuo "ADR":t? Mitä ne on? Rahastoja? Mitä niiden tarkat koodit on, jotka sijoittuu Turkin markkinoille?

ADR on lappu, jota vastaan on ostettu osakkeita toisesta pörssistä, mutta sillä käydään kauppaa jenkki pörssissä tai esim. frankfurtissa. Näin ei tarvitse kaupankäyntioikeuksia turkin pörssiin. Kaupankäynti tosin rajoittuu niihin kaikkein likvideimpiin osakkeisiin. Jos haluat sijoittaa suoraan johonkin maahan, ota wikipedia, ja katso sen maan suurimmat yhtiöt. Niistä on usein lista. Näistä suurimmat löytyvät yleensä ADR:inä USA:n pörssistä. Toinen vaihtoehto etsiä yhtiöitä on katsoa mitä sen alueen rahastot ovat syöneet. Niiden suurimmat sijoitukset ovat listattuna esitteessä. Turkista löytyy äkkiseltään ainakin: TKC eli Turkcell, mutta muitakin varmasti on.
Sitten on eri asia voiko niitä ostaa Nordnetin tai esim. Nordean kautta. IB:llä ainakin onnistuu mikä tahansa listattu lappunen.

 

[tuoppi´]

Viafin Service listautuu
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uusi-listautuja-tulee-puskista-first-northiin/HEqsHTsh

Spoileri

Uusi listautuja tulee puskista First Northiin
SijoittaminenListautumisetTeollisuusKonepajatYrittäminen

Teollisuuden kunnossapito- ja huoltopalveluyhtiö Viafin Service aikoo kasvaa neljässä vuodessa sataan miljoonaan euroon ja hakee yrityskauppoja varten rahaa pörssistä.

Viafin Serviceä ei ole nähty pörssitulokkaiden spekulaatiolistoilla, ja se on suurelle yleisölle tuntematon. Omalla alallaan, teollisuusputkistojen kunnossapidossa ja asennuksessa, yhtiö on kuin varkain kasvanut merkittävien toimijoiden joukkoon.

Nyt Viafin Service listautuu pörssin First North -listalle.

Samalla se asettaa tavoitteeksi kasvattaa liikevaihtoaan nykyisestä 31,2 miljoonasta eurosta (pro forma) neljässä vuodessa sataan miljoonaan euroon. Kasvua yhtiö tavoittelee pääosin yrityskaupoin ja hakee siksi rahaa pörssistä.

Viafin Servicen osakeantiin on lähdössä ankkurisijoittajaksi muun muassa valtio-omisteinen Tesi (Suomen Teollisuussijoitus). Mielenkiintoiseksi annin tekee myös se, että yhtiön nykyisen omistajat sijoittavat miljoona euroa lisää yhtiöön.

”Tässä listautumisessa kukaan ei rahasta. Haemme oikeasti rahaa kasvuun”, sanoo Viafin Servicen hallituksen puheenjohtaja Marko Sipola.

Sipola on yhtiön suurin omistaja. Hänen omistusosuutensa Viafin Servicen emoyhtiöstä Viafinista on runsaat 18 prosenttia.

Sipolan mukaan Viafin Service haluaa laajentaa palveluitaan putkistokorjauksista ja huollosta esimerkiksi teollisuuslaitosten sähkö-, automaatio- ja venttiilihuoltoon ja tähyää kotimaassa selvästi nykyistä suuremmille, noin kahden miljardin euron markkinoille.

Viafin Servicen keskeinen kilpailija on viime vuonna lähes 1,5 miljardin liikevaihdon tehnyt pörssiyhtiö Caverion.

Emoyhtiö Viafin syntyi vuonna 2006, kun pääomasijoittaja Vaaka Partners yhdisti kaksi konepajaa, teollisuuden massatorneja, teollisuusputkia ja painesäiliöitä valmistaneet West Weldingin ja Terästornin.

Vain pari vuotta myöhemmin finanssikriisi vei bisneksen alta. Silloin yhtiö lähti kunnossapitoliiketoimintaan.

”Olemme vähän kuin startup. Kriisi pakotti meidät miettimään toimintamallimme nollasta", Sipola kertoo.

Sipola, yhtiön avainhenkilöt ja sijoittajajoukko ostivat Viafin Oy:n pääomasijoittajalta vuonna 2015.

Kymmenessä vuodessa kunnossapito- ja huoltobisnes on yli kaksikymmenkertaistunut ja siitä on tullut tytäryhtiöistä kasvavin ja kannattavin. Viafin Service -konserniksi se järjesteltiin tänä kesänä.

Kurikassa kotipaikkaansa pitävällä yhtiöllä on parisataa työntekijää kymmenessä palveluyksikössä suurten teollisuuslaitosten kupeessa. Yhtiön asiakkaat ovat suuria yrityksiä metsä-, kemian- ja energiateollisuudessa.

Kymmenen suurinta asiakasta tuo vajaat 60 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Sipolan mukaan yritys on kantapään kautta oppinut, että yhdelläkään asiakkaalla ei saa olla liian dominoivaa asemaa.

Sipola itse perusti oman yrityksen opiskelukaverinsa kanssa 1990-luvun lopulla kerätäkseen rahaa ekskursiota varten.

Pian kaverukset pyörittivät sata henkeä työllistävää firmaa, joka teki elektroniikkateollisuuden suurille yhtiöille erilaisia töitä.

”Haastattelimme porukkaa opiskelijaboksissani”, Sipola kertoo.

Elektroniikkateollisuuden kriisi vei asiakkaat kuitenkin lähes yhdessä yössä. Se ei ollut katastrofi, sillä yhtiöllä ei juuri ollut kiinteitä kuluja.

Näitä oppeja Sipola kertoo soveltavansa yhä Viafin Servicessä.

”Olemme rakentaneet yhtiötä sillä mallilla, että se selviytyy aina ja kaikissa tilanteissa.”

Juttua on korjattu faktaboksin virheellisen liikevaihtotiedon osalta 5.10. klo 9.20

 

[Mooses]

Interactive brokers maksaa USD talletuksille 1,68% korkoa, mikäli saldoa on $10,000. Muutoinkin mahdollista vekslailla valuutoista toiseen, mikäli vaihdettavaa saldoa on parikymmentä kiloa. Näissä siis käteissijoittajalle mahdollisuus puoleen tai toiseen mikäli euron arvo muuttuu.

Interest and Financing - Interest Paid to You | Interactive Brokers

Maksaa yli $10k menevälle saldolle huom. Eli, jos siellä on $15k niin korko on 0% $10k:lle ja 1,68% $5k:lle.

IB:n kautta saa kylläkin US T-billejä/noteseja, joilla saa tällä hetkellä dollareissa alle parin vuoden jaksoille 2,2-2,8% korkoa. Noissa vaan vähän suuremmat kulut, eli käsittääkseni 5usd per hankinta, joten ihan pienellä ei kannata. En sitten ole varma meneekö muita kuluja, jos sen antaa juosta maturiteettiin asti.

 

[Joukahaine]

Suurena MMM blogin fanina mielenkiintonen dokumentti tulossa

Itse en ole niinkään taloudellisen riippumattomuuden perään vaan ajatuksen, että valtaosa jengistä elää liian kädestä suuhun ja rahat ei riitä mihinkään tai kaikki hankitaan velalla. Kaikki vain täysin kiinni omista valinnoista ja talouden hallinnasta. Vielä kun saataisi moni heräämään tähän että kaikkea ei tarvitse tuhlata ja elämä voi oikeasti olla vähän kevyempää jos onnistuu laittamaan pikkuisen palkasta pitkäjänteisesti sijoituksiin tai edes säästöön.

 

[vauhtihans]

Itse tutustuisin sinuna Nordnetin kohta julkaistaviin aktiivisiin rahastoihin, joilla ilmeisesti saa suht edullisesti laadukkaan riski/tuotto suhteen alle prosentin kuluilla.
Uusimmassa rahapodissa juttua.

Minulla on mennyt maku Nordnetiin, kun he eivät enää elä omien neuvojensa mukaan. Rahapodissa mainostettiin ennen kulujen minimointia ja indeksejä, mutta nyt kivijalkapankeista saa osakkeet halvemmalla ja Nordnet itse tuo aktiiviset rahastot markkinoille. Lisäksi Helsingin pörssin avoimilla ovilla Nordnet oli markkinoimassa ständillään johdannaistuotteita.

 

[Tc4pb]

Suurena MMM blogin fanina mielenkiintonen dokumentti tulossa

Itse en ole niinkään taloudellisen riippumattomuuden perään vaan ajatuksen, että valtaosa jengistä elää liian kädestä suuhun ja rahat ei riitä mihinkään tai kaikki hankitaan velalla. Kaikki vain täysin kiinni omista valinnoista ja talouden hallinnasta. Vielä kun saataisi moni heräämään tähän että kaikkea ei tarvitse tuhlata ja elämä voi oikeasti olla vähän kevyempää jos onnistuu laittamaan pikkuisen palkasta pitkäjänteisesti sijoituksiin tai edes säästöön.

Kiitos linkistä, vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta dokkarilta kunhan vaan valmistuu.

Suomi tarvitsisi oman Dave Ramseyn jauhamaan rahankäytöstä.

 

[Axu]

Seligsonin rahastoihin on tullut sijoitettua n. 7 vuotta ja nyt olisi ensimmäistä kertaa tarkoitus hieman "kotiuttaa voittoja".
Kaikkea ei ole tarkoitus nostaa pois, mutta jonkin verran kuitenkin (n. 30 000 e).

Pystyykö näissä lunastuksissa mitenkään erikoisemmin verosuunnittelua harrastamaan, vai suosiolla lunastaa eriä vanhimmista alkaen?
Seligsonilla ainakin pystyy valitsemaan yksittäisiä eriä miten haluaa, jos siitä jotain hyötyä on.
Joissain rahastoissa ainakin saa kuluitta nostettua tai pienillä kuluilla, jos rahat on ollut sisällä 180-360 päivää tms. niin se ainakin täytyy ottaa huomioon ettei ihan tuoreita eriä lunasta pois.

 

[Ponsu]

Eikös rahastojen myynnit mene Suomessa First in first out-tyyliin? Ts. Et voi valita sieltä verotuksellisesti järkevintä erää, vaan joudut myymään ensin ostamasi ensimmäisenä ja verot menee sen ensimmäisen erän voiton mukaan.

Joku korjaa, jos olen väärässä.

 

[Mooses]

Eikös rahastojen myynnit mene Suomessa First in first out-tyyliin? Ts. Et voi valita sieltä verotuksellisesti järkevintä erää, vaan joudut myymään ensin ostamasi ensimmäisenä ja verot menee sen ensimmäisen erän voiton mukaan.

Joku korjaa, jos olen väärässä.

Ei mene. Osakkeiden ja etfien menee

 

[Neurovelho]

Osakkeissa, saman arvo-osuustilin sisällä, pätee tuo First in first out -periaate.
Rahastoissa pystyy lunastamaan mitä ostoeriä haluaa. Seligsonilla pystyy nykyään valitsemaan myytävät ostoerät nettipalvelussa. Ei tarvitse edes aspaa häiritä. Muista rahastoyhtiöistä en tiedä.
Verotuksellisesti kannattaa tietenkin myydä vähiten voitolla olevia eriä.

 

[Paapaa]

Ei välttämättä kannata myydä vähiten voitollisia eriä, vaan ehkä niin että tappiot tasaavat voitot - eli että verotettavaa ei jää ja saa kaiken hyödynnettyä. Ja lisäksi joskus voi hankintameno-olettama vaikuttaa asiaan. Tuskin kuitenkaan rahastojen kohdalla jos omistusaika noin lyhyt

 

[ikuhappy]

Aa. Tilinhän avasin jo viime viikolla. Toki luottamus siihen, että korko ei tippuisi "vanhoillakin" asiakkailla ennen vuodenvaihdetta on aika pieni.

Ikävää olla aina oikeassa. Instabankilta äsken viestiä. "Muutamme säästötilisi talletuskorkoa 1,0 %:sta 0,8 %:iin.. ..tulee voimaan 15. joulukuuta.. ..markkinatilanteesta.."

 

[zepi]

Nopea vertailu kahden threadin välillä - Asuntolainan vs. osakkeisiin sijoittaminen:

Asuntolainathreadissä puhutaan parinkymmenen viestin välein siitä, että korot lähteävät kohta nousuun, koska EKP on useiden nettilähteiden mukaan nostamassa ohjauskorkoa viimeistään ensi kesänä.

Osakethreadissa määräaikais ja säästötilitallettajat raportoivat parinkymmenen viestin välein, että säästötilien korkoja on leikattu useissa parhaita korkotarjouksia tarjonneissa pankeissa.

Kumpi on parempi indikaattori korkokehityksestä?

 

[jm82]

Jo silloin melkein 10 vuotta sitten pankissa puhuivat, että korot lähtisivät pian nousuun. Ei ole tapahtunut. Ja tuskin tulee vielä vuosiin tapahtumaan, kun usein tulee uusia ongelmia eteen, jotka joutuu ensin ratkaisemaan?

Itse sain vielä 1.7% koron määräaikaistalletukselle, mutta nyt ei enää noin "suurta" saa.

 

[SundeR]

Katsoo tätä Italian tilannetta niin noinkohan voivat nostaa korkoa kauhean äkkiä?

 

[demas]

Nopea vertailu kahden threadin välillä - Asuntolainan vs. osakkeisiin sijoittaminen:

Asuntolainathreadissä puhutaan parinkymmenen viestin välein siitä, että korot lähteävät kohta nousuun, koska EKP on useiden nettilähteiden mukaan nostamassa ohjauskorkoa viimeistään ensi kesänä.

Osakethreadissa määräaikais ja säästötilitallettajat raportoivat parinkymmenen viestin välein, että säästötilien korkoja on leikattu useissa parhaita korkotarjouksia tarjonneissa pankeissa.

Kumpi on parempi indikaattori korkokehityksestä?

Tätä olen ihmetellyt. Jotenkin ymmärtäisin että kun korot nousee niin pitäisi nousta kummassakin? Siis pankit maksaa sisääntulevasta rahasta korkoa ja ihmiset maksaa pankeille lainaamistaan rahoista korkoa. Miten on mahdollista että talletuskorot tippuvat ja lainarahan korko nousee? Ei tajua

 

[Sprout]

Talletuskorkojen tilanteeseen taitaa vaikuttaa se, että sinne on virrannut ns. liikaa rahaa sisään. Eli kun talletuksia on paljon, voivat pienentää korkoa.

 

[Nomber]

Noin puolivuotta on ainakin euriborit nousseet, tosin aika vähän, mutta selvä suunta näyttää olevan ylöspäin. En tosin usko, että kauheasti nousee vielä vuosiin. Tai ainakin toivottavasti jos nousee niin samalla talletuskorotkin nousisivat.

 

[tuoppi´]

Smilen listautuminen ei sitten onnistunutkaan.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...ymisesta/686c26ae-e731-3e45-9c36-7929e45055a9

Spoileri

Smilen listautuminen peruutetaan − Nordealla ja Restamaxilla erimielisyys edellytysten täyttymisestä
10.10.201814:05päivitetty 10.10.201814:18

• Sijoittaminen

Smilen toimitusjohtaja Sami Asikainen.Kuva: OUTI-KAISA OLLIKAINEN
Restamaxin tytäryhtiön antia ei toteuta. ”Suunnitelmamme vahvistaa kasvutarinaamme olisi ollut mahdollinen", harmittelee Smilen toimitusjohtaja Sami Asikainen.
Ravintolayhtiö Restamax Oyj:n tytäryhtiön Smile Henkilöstöpavelut Oyj:n antia ei toteuta, yhtiö tiedotti keskiviikkona.

Listautumisen pääjärjestäjän Nordea Bankin näkemyksen mukaan listautumisantia ei voida toteuttaa.

Smilen hallituksen näkemys on, että listalleottoesitteen mukaiset ja Helsingin pörssin asettamat edellytykset olisivat täyttyneet.

"Merkintätarjousten määrä ylitti 90 prosenttia listautumisannissa tarjottujen yhtiön osakkeiden määrästä ilman lisäosakeoptiota. Jos lisäosakkeiden yliallokaatiota ei toteutettaisi, pääjärjestäjä ei voisi toteuttaa vakauttamistoimenpiteitä", yhtiö tiedottaa.

Instituutioannissa annettiin merkintätarjouksia noin 98 prosenttia, henkilöstöanti ylimerkittiin, ja yleisöannissa annettiin merkintäsitoumuksia noin 38 prosenttia listautumisannin ehtojen mukaisesta alustavasta enimmäismäärästä.

”Listautumisantimme onnistui lähes odotustemme mukaisesti", kommentoi toimitusjohtaja Sami Asikainen .

Smile totea, että pääjärjestäjän päätös vetäytyä listautumisannista ei liittynyt Smileen, sen toimintaan tai taloudelliseen asemaan, "vaan siihen, että nykyisissä markkinaolosuhteissa annilla ei voitu saavuttaa riittävää määrää merkintöjä listautumisannin toteuttamiseksi".

"Annin merkinnät ylittävät esitteen mukaiset vaatimukset, ja suunnitelmamme vahvistaa kasvutarinaamme olisi ollut mahdollinen. Pääjärjestäjämme näkemyksen mukaan annin menestyksellinen toteuttaminen ei kuitenkaan näissä markkinaolosuhteissa ole mahdollista", Asikainen toteaa.

Smile tarjoaa henkilöstöpalveluita maanlaajuisesti eri toimialoille, kuten hotelli-, ravintola- ja catering-alalle, teollisuuteen, rakentamiseen ja logistiikkaan sekä terveydenhuoltoalalle. Yhtiön pro forma -liikevaihto oli noin 124 miljoonaa euroa ja pro forma -liikevoitto ennen aineettomia poistoja noin 10 miljoonaa euroa vuoden 2017 tilikaudella.

"Tapahtuneesta huolimatta uskomme Smilen arvoon ja haluamme kasvattaa sitä määrätietoisesti myös tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on jatkaa kannattavaa kasvuamme yhdessä asiakkaidemme ja työntekijöidemme kanssa, osana Restamax-konsernia", lisää Asikainen.

Listautumisannissa yhtiön osakkeista maksettu merkintähinta maksetaan takaisin merkitsijöille listautumisannin ehtojen mukaisesti arviolta viiden pankkipäivän kuluttua hallituksen päätöksestä peruuttaa listautumisanti.

 

[muronsyöjä]

Nopea vertailu kahden threadin välillä - Asuntolainan vs. osakkeisiin sijoittaminen:

Asuntolainathreadissä puhutaan parinkymmenen viestin välein siitä, että korot lähteävät kohta nousuun, koska EKP on useiden nettilähteiden mukaan nostamassa ohjauskorkoa viimeistään ensi kesänä.

Osakethreadissa määräaikais ja säästötilitallettajat raportoivat parinkymmenen viestin välein, että säästötilien korkoja on leikattu useissa parhaita korkotarjouksia tarjonneissa pankeissa.

Kumpi on parempi indikaattori korkokehityksestä?

Se että Norwegian on maksanut hyvää korko johtuu tietenkin siitä, että heillä on ollut rahareikä mitä he ovat voineet rahoittaa noilla talletuksilla. Ovat siis saaneet rahaa halvemmalla talletuksista kuin muualta. Tehneet parempaa tuottoa sillä rahalla. Nyt eivät ilmeisesti tarvitse lisää rahaa ainakaan tuota kautta, joten sanovat että kiitos paljon ja menkää muualle.

 

[ikuhappy]

Talletuskorkojen tilanteeseen taitaa vaikuttaa se, että sinne on virrannut ns. liikaa rahaa sisään. Eli kun talletuksia on paljon, voivat pienentää korkoa.

Näinhän se on.

Jos yritykset ei keksi miten saisi lainarahalla (=talletuksilla) tehtyä voittoa reilulla marginaalilla, niin turha siitä rahasta on meille säästäjille maksaa. Ja nimenomaan yritykset monikossa, sillä jos vain yksi firma tietää miten rahat tuottavasti sijoittaa, niin sen ei tietenkään kannata pitää korkotasoaan kuin aavistuksen kilpailijoita korkeammalla voittonsa maksimoimiseksi.

 

[Tenitsi]

Se että Norwegian on maksanut hyvää korko johtuu tietenkin siitä, että heillä on ollut rahareikä mitä he ovat voineet rahoittaa noilla talletuksilla. Ovat siis saaneet rahaa halvemmalla talletuksista kuin muualta. Tehneet parempaa tuottoa sillä rahalla. Nyt eivät ilmeisesti tarvitse lisää rahaa ainakaan tuota kautta, joten sanovat että kiitos paljon ja menkää muualle.

Tai sitten heidän tuotto tuolle talletuksina saadulle pääomalle ei ylittänyt tuota 1,75%:a.

 

[zepi]

Tai sitten heidän tuotto tuolle talletuksina saadulle pääomalle ei ylittänyt tuota 1,75%:a.

Perinteisesti pankit ovat tarjonneet korkeita talletuskorkoja saadakseen rahaa, kun muut markkinatahot eivät suostu enää lainaamaan matalilla koroilla. Ehkä Norwegian Bank saa nykyisin lainarahaa EKP:lta alle 1% korolla.

Tavallista pankkitallettajaa taas suojelee talletussuojarahasto, joten tämän kannattaa metsästää niitä epävakaimpia pankkeja jotka maksavat korkeimpia korkoja.

 

[-Cone-]

Nopea vertailu kahden threadin välillä - Asuntolainan vs. osakkeisiin sijoittaminen:

Asuntolainathreadissä puhutaan parinkymmenen viestin välein siitä, että korot lähteävät kohta nousuun, koska EKP on useiden nettilähteiden mukaan nostamassa ohjauskorkoa viimeistään ensi kesänä.

Osakethreadissa määräaikais ja säästötilitallettajat raportoivat parinkymmenen viestin välein, että säästötilien korkoja on leikattu useissa parhaita korkotarjouksia tarjonneissa pankeissa.

Kumpi on parempi indikaattori korkokehityksestä?

Ei välttämättä kumpikaan. Yleensä tuon käänteen näkee pitkistä koroista; valtiolainat, yrityslainat, viitekorot (Euribor jne.). Valtiolainat, varsinkin pitkät, on Euroopassa olleet nousussa jo puolisen vuotta. Sama pätee yrityslainoihin ja euriboreihin (12kk). Sanoisin, että vaikuttavana tekijänä on puhtaasti odotukset EKP:n osto-ohjelman lakkautuksesta, eivät merkit taloudellisen aktiivisuuden noususta.

Ehkä suurin kysymys on se, että ehtiikö EKP edes lopettaa osto-ohjelmaa tai varsinkaan nostamaan ohjauskorkoja ennen seuraavaa taantumaa. Jos pitäisi veikata, niin tuskinpa.

 

[jm82]

Se että Norwegian on maksanut hyvää korko johtuu tietenkin siitä, että heillä on ollut rahareikä mitä he ovat voineet rahoittaa noilla talletuksilla. Ovat siis saaneet rahaa halvemmalla talletuksista kuin muualta. Tehneet parempaa tuottoa sillä rahalla. Nyt eivät ilmeisesti tarvitse lisää rahaa ainakaan tuota kautta, joten sanovat että kiitos paljon ja menkää muualle.

Saivat tosiaan kerättyä hyvän potin 1.75% korolla ja nyt varmaan asiakkaat vielä pysyy, koska korko on 0.75% ja talletussuoja tuolla on 200 000€.

Bigbankin 24kk määräaikaistalletus 1.40%. Vähän enenmän mutta tuolta ei sitten rahaa nostetakaan.
Korot | Pörssi | Kauppalehti

 

[zepi]

Ei välttämättä kumpikaan. Yleensä tuon käänteen näkee pitkistä koroista; valtiolainat, yrityslainat, viitekorot (Euribor jne.). Valtiolainat, varsinkin pitkät, on Euroopassa olleet nousussa jo puolisen vuotta. Sama pätee yrityslainoihin ja euriboreihin (12kk). Sanoisin, että vaikuttavana tekijänä on puhtaasti odotukset EKP:n osto-ohjelman lakkautuksesta, eivät merkit taloudellisen aktiivisuuden noususta.

Ehkä suurin kysymys on se, että ehtiikö EKP edes lopettaa osto-ohjelmaa tai varsinkaan nostamaan ohjauskorkoja ennen seuraavaa taantumaa. Jos pitäisi veikata, niin tuskinpa.

Sanotaan nyt näin, että jos Italian ja Ranskan työmarkkinat saataisiin toimiviksi, niin toivoa ehkä olisi.

Jos on vaan aika iso...

 

[Nurffe]

Italia Joo.. ei sais nauraa mutta kun...

 

[vemkki]

Aika uhkaava ongelma on siinä, että mitä keskuspankki voi tehdä kun tulee seuraava lama. Milläs elvytät jos korot ovat jo nollassa tai miinuksella?

 

[Ziggy]

Rahanpainokone elvyttää...

 

[perato]

Rahanpainokone elvyttää...

Tällähän se FEDiki toimi. Pump pump dollareita omille markkinoille ja hys hys vähän muillekki markkinoille.

 

[ihottuma]

Minkälaisena peikkona täällä muuten nähdään jenkkien seuraavaksi ennustettua kuplaa, opintolainoja?

Määrällisestihän ollaan jo aika paljon pahemmissa summissa kuin asuntolainojen osalta oltiin viimeksi, eikä näille ilmeisesti kovin positiivista loppua povata meren toisella puolen.

Onko vaikutukset meille pienemmät vai suuremmat kuin 2007, jos paska osuu tuulettimeen?

https://www.washingtonpost.com/opin...565218-7314-11e8-9780-b1dd6a09b549_story.html

 

[zepi]

Minkälaisena peikkona täällä muuten nähdään jenkkien seuraavaksi ennustettua kuplaa, opintolainoja?

Määrällisestihän ollaan jo aika paljon pahemmissa summissa kuin asuntolainojen osalta oltiin viimeksi, eikä näille ilmeisesti kovin positiivista loppua povata meren toisella puolen.

Onko vaikutukset meille pienemmät vai suuremmat kuin 2007, jos paska osuu tuulettimeen?

https://www.washingtonpost.com/opin...565218-7314-11e8-9780-b1dd6a09b549_story.html

US GDP on n. 18 triljoonaa, opintovelat n. 1.5 triljoonaa ja asuntolainat n. 13 triljoonaa (triljoona kuten jenkit sitä käyttävät).

Sen lisäksi college graduatejen tulot ovat keskimäärin selkeästi korkeammat kuin muiden kansalaisten, joten kyllä siellä jotain maksukykyäkin pitäisi olla.

Epäilen, että jos mitään hulinaa opintolainoista muodostuu, niin se ei nouse yhtä isoksi kuin liki 10x isommat asuntolainat.