- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 3 283
Aamukävelyn jutustelut aiheesta:Ilmeisesti tosiaan tiedät aiheesta enemmän kuin alla toimivat kultasepät ja liikkeenomistajat. Eihän siinä..Ehkä sulla ei riitä käsityskyky siihen että tuo romukullan tuottoprosentti on vaan niin huono verrattuna kultaliikkeen ydinliiketoimintaan verrattuna että sitä ihan syystäkin nyrpistellään. Eri asia joillain kultaromun keräilijöillä jotka eivät voi millään muulla edes yrittää tehdä tiliä kuin haalaamalla mummojen helyt ja sormukset.
Eräs Helsingin kultasepistä huikkasi minut luokseen viereiseltä kävelytieltä tänä aamuna. Juteltiin aluksi aivan muita asioita, ja kiitteli minua yhdestä aiemmin tekemästäni jutusta. Hän pitää edelleen samaa liikettään, jonka perusti 80-luvulla, ja jota hän oli nytkin menossa avaamaan. Kultaseppä oli juuri lähdössä, kun muistin eiliset foorumikirjoitukset romukullasta ja päätin nopeasti kysyä asiasta.
Kyseistä kultaseppää/omistajaa ei kiinnosta maksaa romukullasta rahaa. Sen sijaan hän uusiokäyttää asiakkaiden vanhojen korujen kultaa tekemällä siitä uusia koruja. Moni muukaan pienempi kultaseppä ei ole kiinnostunut touhuamaan romukullan vaihtamisessa rahaksi.
Isot, kuten Tavex ja Rasmussen, ostavat romukultaa, koska heillä on enemmän volyymiä ja omat röntgenit todellisten pitoisuuksien toteamiseksi. Pienempi joutuisi vetämään joko aavistuksen isommalla riskillä tai käyttämään isompaa apuna. Pienen haittana on myös puhdistusfirman noin satasen kiinteän kulun suurempi vaikutus. Vanhaan aikaan kaikissa koruissa oli valtion leima, jolloin pitoisuus oli valtion takaama.
Työskennellessä pakosti syntyvän romukullan kultaseppä lähettää Norjaan puhdistettavaksi, mistä kulta palaa hienokultarakeina. Puhdistusfirman minimimäärä puhdistettavalle kullalle on 100 g.