Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Nordea on myös koko ajan sen aikaa kun olin asiakkaana heikentänyt sitä pienimmän maksun palvelua. Eli olettaisin että se mitä saa "halvalla" tulisi jatkossakin paskenemaan. Ennen ei nordnetillä ollut mitään jakoa jos vähääkään ulkomaille sijoitti, mutta nykyisin taitaa olla kilpailukykyinen kun nordean 1% kulukatto onkin enää vain pohjoismaisiin pörsseihin eikä kaikkiin.
Saa tuolla 1% kulukatolla edelleen ETF:iä esim. XETRA:sta. Taisi käydä vähän turhan hintavaksi tuo alennus Nordealle pohjoismaiden ulkopuolisiin pörsseihin ainakin osakkeiden osalta.

Edit: Ja tuo 1% kattohan tuli jokunen vuosi sitten, sitä ennen oli pohjoismaihinkin sijoittaminen kalliimpaa eli tilanne on edelleen aikaisempaa parempi. Samoin säilytysmaksut ovat poistuneet kunhan tekee sen yhden kvartaalikaupan eli senkin osalta on tilanne parantunut. Itse en ole tainnut missään vaiheessa maksaa Nordealle mitään palvelupaketin tjms. maksuja, joten en hirveästi osaa kommentoida mitä tuon maksullisen kategorian osalta on muuttunut. Asiakkaana kuitenkin on tullut oltua jo yli 20 vuotta.
Edit2: Se missä Nordea on tällä hetkellä todella surkea (mitä muutkin ovat maininneet) on sijoitusten kehityksen seuranta. Sitä ei oikeastaan ole salkun tasolla. Samoin vaikka verottajalle tiedot saattavatkin esim. splittien jälkeen mennä oikein myynnin yhteydessä, niin osakkeiden hankintahinnat eivät päivity asiakkaalle näkyvään systeemiin automaattisesti.
Edit3: Oma ratkaisu tuohon kulukaton poistumiseen oli siirtää pohjoismaiden ulkopuoliset uudet osakehankinnat IB:lle. ETF kuukausisäästöt (XETRA) on edelleen tuon 1% katon ansiosta Nordealla. Nordnetistä aikoinaan poistuin, koska kaupankäyntikulut ovat luokkaa riisto.
 
Viimeksi muokattu:
Tää on tullut monesti, mutta varmistan, että ei mennyt lukiessa asiat sekaisin:

Rahastojen myynnissä se 1000 euron verovapaa myynti kalenterivuoden sisällä on se enimmäismyyntimäärä eli ei 1000 euron myyntivoitto.

Eli, jos on laittanut rahastoon esim. 10 000 euroa ja sen arvo olisi kasvanut 500 euroa eli nykyarvo olisi 10 500 ja myisi koko 10 500 euron rahastomäärän niin myyntivoittoa olisi 500 euroa, mutta siitä 500 euron myyntivoitosta maksetaan ihan normaalisti se 30% vero, koska kokonaismyyntimäärä on 10 500 (ja verovapaa 1000€ raja tarkoittaa sitä, että se kokonaismyyntimäärä olisi enintään 1000€ mikä olisi tarkoittanut, että olisi myynyt 1000€ ja rahastoon jäi 9500€).

Eikös asia mene tuossa noin?
 
Tää on tullut monesti, mutta varmistan, että ei mennyt lukiessa asiat sekaisin:

Rahastojen myynnissä se 1000 euron verovapaa myynti kalenterivuoden sisällä on se enimmäismyyntimäärä eli ei 1000 euron myyntivoitto.

Eli, jos on laittanut rahastoon esim. 10 000 euroa ja sen arvo olisi kasvanut 500 euroa eli nykyarvo olisi 10 500 ja myisi koko 10 500 euron rahastomäärän niin myyntivoittoa olisi 500 euroa, mutta siitä 500 euron myyntivoitosta maksetaan ihan normaalisti se 30% vero, koska kokonaismyyntimäärä on 10 500 (ja verovapaa 1000€ raja tarkoittaa sitä, että se kokonaismyyntimäärä olisi enintään 1000€ mikä olisi tarkoittanut, että olisi myynyt 1000€ ja rahastoon jäi 9500€).

Eikös asia mene tuossa noin?

Juuri näin. Voitolla/tappiolla ei ole väliä, vain luovutusten yhteismäärällä.

 
Tää on tullut monesti, mutta varmistan, että ei mennyt lukiessa asiat sekaisin:

Rahastojen myynnissä se 1000 euron verovapaa myynti kalenterivuoden sisällä on se enimmäismyyntimäärä eli ei 1000 euron myyntivoitto.

Eli, jos on laittanut rahastoon esim. 10 000 euroa ja sen arvo olisi kasvanut 500 euroa eli nykyarvo olisi 10 500 ja myisi koko 10 500 euron rahastomäärän niin myyntivoittoa olisi 500 euroa, mutta siitä 500 euron myyntivoitosta maksetaan ihan normaalisti se 30% vero, koska kokonaismyyntimäärä on 10 500 (ja verovapaa 1000€ raja tarkoittaa sitä, että se kokonaismyyntimäärä olisi enintään 1000€ mikä olisi tarkoittanut, että olisi myynyt 1000€ ja rahastoon jäi 9500€).

Eikös asia mene tuossa noin?
Juuri noin eli myyntimäärä vaikuttaa. Myös kaikkien eri rahastojen, ETF:n ja osakkeiden yhteensä laskettu myyntimäärä. Voiton määrällä ei ole vaikutusta tuohon mitenkään.
Tappioita jos haluaa vähentää tulee hankintahinnan olla ollut yli 1000€ vuoden myyntien määrästä jotta tulee huomioiduksi.
 
Veroveiviin liittyen vielä. Eikös tuo nyt nimenomaan koske arvo-osuustiliä? Osakesäästötilin myyntejä ei lasketa kun ei verot tai tappiotkaan sieltä realisoidu ennen rahan pois siirtämistä?
 
Osakesäästötilin sisällä voit myydä ilman veroseuraamuksia. Verot maksetaan vasta sitten, kun otat sieltä rahaa pois.
 
Veroveiviin liittyen vielä. Eikös tuo nyt nimenomaan koske arvo-osuustiliä? Osakesäästötilin myyntejä ei lasketa kun ei verot tai tappiotkaan sieltä realisoidu ennen rahan pois siirtämistä?

Se koskee vuoden aikana tehtäviä kaikkien luovutusten yhteissummaa. OST:llä luovutushetki on kun nostat tililtä rahaa ulos, eli tilin sisällä tehdyt myynnit ei tuohon tosiaan kuulu. Mutta on siis AOT:n ulkopuolisiakin luovutuksia mitkä voi nostaa sen yhteissumman ko rajan yli.
 
Tässä tonnin veromyynnissä oli sitten joku sudenkuoppa. Kaveri myi vähän alle tonnilla mutta joku muu pieni tulo veti rajan yli ja napsahti verot. Olisko ollut pääoman palautus? Muistaakseni juuri tässä ketjussa oli joskus juttua..
 
Tässä tonnin veromyynnissä oli sitten joku sudenkuoppa. Kaveri myi vähän alle tonnilla mutta joku muu pieni tulo veti rajan yli ja napsahti verot. Olisko ollut pääoman palautus? Muistaakseni juuri tässä ketjussa oli joskus juttua..

Ainakin omaan nilkkaan osui vuosia sitten se, että myyntikulu lasketaan tuohon mukaan. Eli myin 999 eurolla tms., ja kun siihen tuli myyntikulu päälle niin koko touhusta tuli verollista. Eli sinänsä vaatii vähän tarkkuutta.
 
Miksi ihmiset käyttävät Osakesäästötiliä, jos vaihtoehtona on sijoitusvakuutus?
Osakesäästötilillä on rajoitettu/rajoitetumpi mihin voi sijoittaa ja sijoitusten määrällä on katto.
 
Miksi ihmiset käyttävät Osakesäästötiliä, jos vaihtoehtona on sijoitusvakuutus?
Osakesäästötilillä on rajoitettu/rajoitetumpi mihin voi sijoittaa ja sijoitusten määrällä on katto.

Kuluero, OST on ollut kauemmin tarjolla kuin Nordnetin edullinen sijoitusvakuutus, vastapuoliriski erilainen ja iso läjä erilaisia muita eroja joilla voi olla merkitystä tai sitten ei:

 
Se koskee vuoden aikana tehtäviä kaikkien luovutusten yhteissummaa. OST:llä luovutushetki on kun nostat tililtä rahaa ulos, eli tilin sisällä tehdyt myynnit ei tuohon tosiaan kuulu. Mutta on siis AOT:n ulkopuolisiakin luovutuksia mitkä voi nostaa sen yhteissumman ko rajan yli.
OST:ltä rahaa nostaessa ei saa tuota verotonta tonnia.

"Tästä syystä myöskään TVL 48 §:n 6 momentin mukaista pienten luovutusvoittojen 1 000 euron verovapaussäännöstä ei sovelleta osakesäästötilin tuoton verotuksessa."
 
Tää on tullut monesti, mutta varmistan, että ei mennyt lukiessa asiat sekaisin:

Rahastojen myynnissä se 1000 euron verovapaa myynti kalenterivuoden sisällä on se enimmäismyyntimäärä eli ei 1000 euron myyntivoitto.

Eli, jos on laittanut rahastoon esim. 10 000 euroa ja sen arvo olisi kasvanut 500 euroa eli nykyarvo olisi 10 500 ja myisi koko 10 500 euron rahastomäärän niin myyntivoittoa olisi 500 euroa, mutta siitä 500 euron myyntivoitosta maksetaan ihan normaalisti se 30% vero, koska kokonaismyyntimäärä on 10 500 (ja verovapaa 1000€ raja tarkoittaa sitä, että se kokonaismyyntimäärä olisi enintään 1000€ mikä olisi tarkoittanut, että olisi myynyt 1000€ ja rahastoon jäi 9500€).

Eikös asia mene tuossa noin?
Seligson rahastoissa on se hieno ominaisuus, että voit valita helposti minkä erän rahastoista myyt. Jos myy alle tonnilla, voi valita paras tuottoisen erän ja säästyä veronmaksulta.

Jos haluaa loppuvuodesta optimoida, voi myydä tappiolliset erät pois ja kuitata alkuvuoden osingot ja muut tuotot.
 
Kuluero, OST on ollut kauemmin tarjolla kuin Nordnetin edullinen sijoitusvakuutus, vastapuoliriski erilainen ja iso läjä erilaisia muita eroja joilla voi olla merkitystä tai sitten ei:


Onkos sitten mitään syytä olla käyttämättä tuollaista sijoitusvakuutustiliä vs. normi osakesalkku? Korkeammat kulut jos on passiivinen osta ja unohda -sijoittaja?
 
Onkos sitten mitään syytä olla käyttämättä tuollaista sijoitusvakuutustiliä vs. normi osakesalkku? Korkeammat kulut jos on passiivinen osta ja unohda -sijoittaja?
Hallinnointipalkkio on 0€ nordnetin AOT / OST tileillä. Tuosta vakuutuksesta joutuu hieman maksamaan:

"Nordnet Sijoitusvakuutuksen vuosittainen hallinnointipalkkio on 100 000 euroon asti 0,35 %. Sen ylittävältä osalta hallinnointipalkkio on 0,15 %."
 
Hallinnointipalkkio on 0€ nordnetin AOT / OST tileillä. Tuosta vakuutuksesta joutuu hieman maksamaan:

"Nordnet Sijoitusvakuutuksen vuosittainen hallinnointipalkkio on 100 000 euroon asti 0,35 %. Sen ylittävältä osalta hallinnointipalkkio on 0,15 %."

Ok eli ei taida kannattaa passiiviselle sijoittajalle.
 
Viimeksi muokattu:
Ok eli ei taida kannattaa passiiviselle sijoittajalle.
Riippuu myös passiivisuuden tasosta. Suomalaiset ja norjalaiset osingot verottomana. Välityspalkkiot hieman halvempia, joten jos tarkoitus sijoittaa osingot uudelleen niin voi säästää muutaman euron joka kaupassa. Tai jos osinkoja ropisee pitkin vuotta mutta haluaa ostaa uutta vain kerran, pari vuodessa, voi osingot laittaa rahastoihin tuottamaan ja lunastaa ne osakkeiden ostoaikaan verotta ja ilman että vaikuttaa ns. tonnin rajaan.

Mutta tapauskohtaista mikä sopii kenellekin.
 
Miksi ihmiset käyttävät Osakesäästötiliä, jos vaihtoehtona on sijoitusvakuutus?
Osakesäästötilillä on rajoitettu/rajoitetumpi mihin voi sijoittaa ja sijoitusten määrällä on katto.
sijoitusvakuutus oli olemassa ennen koko osakesäästötiliä. Vähän samoilla perusteilla sitä silloin perusteltiin mitä osakesäästötiliä, että vakuutuksen sisällä pystyi vaihtamaan sijoitusten painoa ilman veroseuraamuksia, tuli korkoa korolle ilmiötä ja verot maksettiin vasta kun nostettiin rahat ulos. Ainakin aikoinaan sijoitusvakuutuksen tuottoa ei voinut (helpolla) sitoa yksittäisiin osakkeisiin vaan oli yleensä sidottu rahastojen arvoihin. Varmaan niille ketkä vei pankkiin muutakin kuin hiekkaa oli jotain parempia palveluita käytössä. Rahastoissa oli oma kulunsa ja sijoitusvakuutuksessa mahdollisesti vielä jokin oma vuosimaksu. Jotenkin typerä instrumentti mielestäni, jopa osakesäästötili on parempi vaikkei sekään oikein vakuuta kuin lähinnä treidaamisessa ja jossain hyvin korkean osinkotuoton tapauksissa. Muistaakseni 10 vuoden aikajänteellä jollain n. 10% osinko tuotolla alettiin olemaan tasoissa arvo-osuus tilin kanssa ja 20 vuoden aikajänteellä ehkä jollain vajaalla 5% osinkotuotolla. 10% tuottoisia lappuja ei hirveämmin ole kovin vakaalla pohjalla olevia, jotain reit- papereita (mitkä osa lasketaan kokonaan veronalaiseksi pääomatuloksi, osaa ei. Syytä en tiedä, ehkä verottaja kuvitteli että on osake? En tiedä saako osakesäästötiliin? Ehkä jos verottaja kuvittelee sen olevan osake eikä reit.) ja infra- osakkeita mitkä maksaa tyyliin kaiken ylijäämän aina ulos. 5% on aika paljon vaadittu esim. jenkkien osakkeilta, missä mieluummin käytetään takaisinosto-ohjelmia, mikä taas laskee osinkotuottoa ja vie osakesäästötilin hyötyä suhteessa arvo-osuustiliin.
 
Riippuu myös passiivisuuden tasosta. Suomalaiset ja norjalaiset osingot verottomana. Välityspalkkiot hieman halvempia, joten jos tarkoitus sijoittaa osingot uudelleen niin voi säästää muutaman euron joka kaupassa. Tai jos osinkoja ropisee pitkin vuotta mutta haluaa ostaa uutta vain kerran, pari vuodessa, voi osingot laittaa rahastoihin tuottamaan ja lunastaa ne osakkeiden ostoaikaan verotta ja ilman että vaikuttaa ns. tonnin rajaan.

Mutta tapauskohtaista mikä sopii kenellekin.
osinkojen verotus ei ole kokonaan pääomaveronalaista verotusta, mutta sijoitusvakuutuksen voitto on. Norskeissa on kaikenlaista outoa korkean riskin säätäjää paljon, ei kannata pelkän osinkotuoton perässä lähteä ellei todella ole tutkinut yhtiön taustojen huolella läpi. Hyvin moni poltti näppinsä Seadrillin kanssa, missä oli aivan epärealistisen korkeat osinkotuotot, mutta ilmeisen hyvä markkinointimateriaali. Golden ocean oli myös muistaakseni aika eriskummallinen tapaus.
 
Tarkoitetaanko osinkoaristokraatilla tässä SP500 indeksiin kuuluvia yrityksiä, jotka ovat maksaneet vuosittain kasvavia osinkoja vähintään 25 vuotta? Näistä tätä termiä ainakin useinmiten käytetään. 2007 tälläisiä oli n. 60 yritystä, joista sittemmin ainakin 16 on leikannut/keskeyttänyt osinkojen maksun, eli ovat tippuneet pois osinkoaristokraattilistoilta. En nyt ihan varman varmana strategiana tuota pitäisi ajasta ikuisuuteen.
Tuo myös kahlitsee yrityksen johtoa jos on pakko koko ajan nostaa osinkoa, vaikka yrityksen johdolla olisi jokin parempikin paikka mihin rahat laittaa. Osingot kun on se osuus yrityksen voitoista, mille yrityksen johto ei keksi juuri mitään käyttöä, jolloin se raha kannattaa tilittää sijoittajalle sen sijaan että hilloaa sitä rahaa pankkitilillä tai hassaa sen väkisin johonkin uuteen pääkonttoriin.
 
Norskeissa on kaikenlaista outoa korkean riskin säätäjää paljon, ei kannata pelkän osinkotuoton perässä lähteä ellei todella ole tutkinut yhtiön taustojen huolella läpi.
Ajattelin noita ihan tavallisia tunnettuja yrityksiä, Equinor, Orkla jne. Norjalaiset eivät hoida veroja oikein AOT:lla ja varmaan moni kokee hankalaksi periä pikkusummia takaisin.

Ja jos laskee viimeisen päälle niin toki täytyy huomioida mikä osuus osingoista verotetaan.
 
Ajattelin noita ihan tavallisia tunnettuja yrityksiä, Equinor, Orkla jne. Norjalaiset eivät hoida veroja oikein AOT:lla ja varmaan moni kokee hankalaksi periä pikkusummia takaisin.

Ja jos laskee viimeisen päälle niin toki täytyy huomioida mikä osuus osingoista verotetaan.
OK, siis norjalaisetkin on lähteneet tähän Ranska/Saksa jne. pelleilyyn. Tätä en tiennyt. Se voi muuttaa asian.
 
Onpahan mainos taas.


Kipinä sijoittamiseen syttyi keväällä 2010, kun Nikula työskenteli kaivosalalla ja oli työmatkalla Kanadassa.
...
Ensimmäiset kaksi vuotta budjetti oli erittäin tiukka, sillä Nikula halusi sijoittaa tuhat euroa kuussa. Hän seurusteli jo tuolloin nykyisen puolisonsa kanssa.
...
Osinkotuloja Nikula saa joitain tuhansia euroja vuodessa. Hän on laskenut, että jos hän pitäisi kulut tarkasti kurissa, osingot riittäisivät elämiseen. Nikula ei käytä sijoittamiseen enää palkkaansa vaan pelkkiä osinkotuloja.
...
Sijoitussalkun ansiosta hän pystyi jättämään päivätyönsä ja ryhtymään yrittäjäksi yhdeksän vuotta sitten. Nikulan yritys tarjoaa teollisuuden toimijoille asiantuntijapalveluita. Hän tekee töitä noin 30–40 tuntia viikossa.


Aloitti 2010 laittamalla 1000e/kk (ja matkalla hävisi Talvivaaraan laitetut) ja 2013 pystyi jättämään päivätyönsä :hmm:

Muutama osinkotonni riittäisi elämiseen vuodessa?


Jotain rajaa näihinkin juttuihin...
 
Aloitti 2010 laittamalla 1000e/kk (ja matkalla hävisi Talvivaaraan laitetut) ja 2013 pystyi jättämään päivätyönsä :hmm:

Muutama osinkotonni riittäisi elämiseen vuodessa?

Jotain rajaa näihinkin juttuihin...
Jos lukee lauseen loppuun, niin huomaa, että ryhtyi yrittäjäksi (ja tekee 30-40h/vko töitä).
 
Jos lukee lauseen loppuun, niin huomaa, että ryhtyi yrittäjäksi (ja tekee 30-40h/vko töitä).
Kyllä. Mutta väite oli:

Sijoitussalkun ansiosta hän pystyi jättämään päivätyönsä ja ryhtymään yrittäjäksi yhdeksän vuotta sitten. Nikulan yritys tarjoaa teollisuuden toimijoille asiantuntijapalveluita. Hän tekee töitä noin 30–40 tuntia viikossa.


Oli muutamassa vuodessa kerännyt sellaisen salkun, että pystyi ryhtymään yrittäjäksi?

Mikä se salkun rooli tossa yrittäjäksi ryhtymisessä oli? Ihan turha edes mainita koko sijoittaminen tossa yrittäjäksi ryhtymisen kanssa. Jos kerran nyt 2024 saa joitakin tuhansia euroja kuussa osinkotuloja, niin aika vaatimatonta lienee ollut osinkovirta 9v sitten...
 
Turvaverkko. Saa olla hiukan hiljaisempaa aluksi yrityksessä kun kuitenkin pysyy kämppä pään päällä
Kyllä mä sen ymmärrän, mutta että parin vuoden sijoittamisella rakennettu turvaverkko osingoista? Ja mainittiin 1000e/kk.

Ja samaisessa artikkelissa:

Nikulalla olisi varaa elää paljon leveämmin. Sijoitusharrastus on poikinut tuottoisan osakesalkun‍, josta maksettavien osinkojen turvin hän voisi ryhtyä elämään vapaaherran elämää. Sen sijaan hän paiskii töitä yrittäjänä ja käyttää rahaa harkiten.

Osinkotuloja Nikula saa joitain tuhansia euroja vuodessa.


Aika erikoista vapaaherran elämää saa elää noilla osingoilla...
 
Nikulalla olisi varaa elää paljon leveämmin. Sijoitusharrastus on poikinut tuottoisan osakesalkun‍, josta maksettavien osinkojen turvin hän voisi ryhtyä elämään vapaaherran elämää.
...
Osinkotuloja Nikula saa joitain tuhansia euroja vuodessa.
Tämä on kieltämättä vähän erikoinen yhdistelmä. Toki jos on nyt hoitanut elämänsä niin, että "joitain tuhansia" riittää kattamaan vuosikulut ja elämisen, niin kai sitä voi elää jotain askeettista vapaaherrän elämääkin :D

Ja onhan tuo hieman hassua, että juttu otsikoitu niin, että Antti ei paljon sijoituksistaan huutele - paitsi mitä nyt tietty koko maailmalle tän jutun myötä.
 
Tämä on kieltämättä vähän erikoinen yhdistelmä. Toki jos on nyt hoitanut elämänsä niin, että "joitain tuhansia" riittää kattamaan vuosikulut ja elämisen, niin kai sitä voi elää jotain askeettista vapaaherrän elämääkin :D

Ja onhan tuo hieman hassua, että juttu otsikoitu niin, että Antti ei paljon sijoituksistaan huutele - paitsi mitä nyt tietty koko maailmalle tän jutun myötä.

Tää on joku vanha mainos viime vuodelta.
 
1000€/kk 14v ajan ei kyllä mitään eläköitysmis salkkua kerrytä. Salkun koko ehkä jossain 200-300k€ normaalilla tuotolla jos jotain muutakin siihen kerätty kuin Talvivaaraa. Hyvä alku toki.
 
Niinhän se aina on, että kun puhutaan rahan riittämisestä tai riittämättömyydestä elämiseen, olisi aina todella kiva saada ne tarkat tiedot tuloista, varallisuudesta ja ennen kaikkea menoista, että voisi paremmin ymmärtää sen kokonaisuuden. Harvassa ovat ne, joiden vuosimenot voidaan kuitata muutaman tonnin osingoilla. Tälläkin kaverilla on auto, joka jo yksin syö aika paljon tuloja. Tai mitä jutussa tarkoitetaan kun kirjoitetaan "joitain tuhansia". Ehkä jotain suurempaa lukua kuin olettaisi.
 
Jollei nyt mitään erikoista ole käynyt niin enemmän saa Suomessa toimeentulotukea kuin tuo hermanni osinkoa jos on 14 vuotta säästänyt tonnin kuussa.
 
Nikula ei käytä sijoittamiseen enää palkkaansa vaan pelkkiä osinkotuloja.

Mihinhän se loppu yrittäjän palkka menee, kun mainostaa elävänsä pihisti mutta sijoittaa enää vain muutaman tonnin osingot vuodessa? Tai sitten ei ole kovin tuottavaa yritystoimintaa vaikka joutuu tekemään töitä 30-40 tuntia viikossa?
 
Mihinhän se loppu yrittäjän palkka menee, kun mainostaa elävänsä pihisti mutta sijoittaa enää vain muutaman tonnin osingot vuodessa? Tai sitten ei ole kovin tuottavaa yritystoimintaa vaikka joutuu tekemään töitä 30-40 tuntia viikossa?
Tätä myös ihmettelin. Kuulostaa siltä että ei hän niin pihisti ainakaan enää elä, vaan ihan tavallista elämää. Sikäli turhaa spekuloida mainosartikkelilla, jossa ei ole juuri mitään lukuja kerrottu.
 
Hallinnointipalkkio on 0€ nordnetin AOT / OST tileillä. Tuosta vakuutuksesta joutuu hieman maksamaan:

"Nordnet Sijoitusvakuutuksen vuosittainen hallinnointipalkkio on 100 000 euroon asti 0,35 %. Sen ylittävältä osalta hallinnointipalkkio on 0,15 %."
Annoin itselleni myydä tuollaisen Capital sopimuksen Nordean taholta kolmisen vuotta sitten. Kerralla isompi summa sisään muutamaan pankin suosittelemaan sijoituskohteeseen, virhe jota en silloin ymmärtänyt. Toisaalta rehellisesti en ehkä täysin ymmärtänyt miksi tuo Capital minulle olisi oikea instrumentti ollenkaan, mutta silloin tietämys asioista oli nykyisellä tiedolla katsottuna hyvinkin vähäistä, vaikka itse toisin saatoin luulla.

Nyt kolmen vuoden jälkeen valitut kohteet nousseet pinnan yläpuolelle onneksi edes sen verran, että sopimuksen päättämisen yhteydessä lähtisi verottajalle n. 1500€ veroa voitoista. Tuossa Capitalissa on 0,4% kiinteät kulut 100 000e varallisuuteen asti ja sen ylittävältä osalta 0,1%. Lisäksi päälle jokaisen sijoituskohteen kulut, joten kokonaisuudessa taitaa omalla kohdalla olla n. 2% vuosikulut.

Nordealla kolmen vuoden sopimuksen voimassa olon jälkeen poistui nostopalkkio ja mietinkin päättääkö tuo sopimus ja laittaa sieltä tulevat varat johonkin maailma rahastoon tai vastaavaan ETF:n ajallisella hajautuksella, vai hioa tuon nykyisen Capital sopimuksen kulut minimiin kohteita muuttamalla ja unohtaa asia tuleviksi vuosiksi. Mielestäni voisi päästä hieman alle prosenttiin kokonaiskuluissa, jos 0,4% kiinteän päälle ottaisi vain esim yhden alle 0,5% veloittavan maailma rahaston, johon kaikki varat kohdistaa. Kuoren sisällähän muutoksia Nordea antaa tehdä ilmaiseksi 6kpl ja olenkin painotuksia muuttanut jo pienempi kuluiseen maailma rahastoon päin. Siten en joutuisi kertyneitä voittoja ottamaan ulos, vaan saisi senkin tuoton pidettyä kasvamassa korkoa tuolla.

Täällä aiemmin mainittu "Nordea maailma passiivinen I" voisi olla järkevä valinta. Tällä hetkellä kuoressa on tuota "Nordea Global Enhanced I kasvu" rahastoa, joka taitaa olla melko lähellä sama.
 
Tätä myös ihmettelin. Kuulostaa siltä että ei hän niin pihisti ainakaan enää elä, vaan ihan tavallista elämää. Sikäli turhaa spekuloida mainosartikkelilla, jossa ei ole juuri mitään lukuja kerrottu.
No noita kuitenkin moni lukee. Siis "tuulipuvut" ja sitten saattavat tehdä jotain johtopäätöksiä.

Siksi vain toin tännekin ihmeteltäväksi.
 
OK, siis norjalaisetkin on lähteneet tähän Ranska/Saksa jne. pelleilyyn. Tätä en tiennyt. Se voi muuttaa asian.
Jo vuonna 2019 nousi 15 % -> 25 %, joten jos pitää kauemmin tuottamassa korkoa korolle, kotiutushetken verokohtelu voi tuntua sivuseikalta.

 
Jo vuonna 2019 nousi 15 % -> 25 %, joten jos pitää kauemmin tuottamassa korkoa korolle, kotiutushetken verokohtelu voi tuntua sivuseikalta.

Jep, tuosta on jo aikaa. Tuli itsekin myytyä kaikki norskit pois, kun tuo muutos tuli. Ei maksanut vaivaa omilla omistusmäärillä alkaa ylimääräisiä byrokratioita pyörittämään.
 
Jep, tuosta on jo aikaa. Tuli itsekin myytyä kaikki norskit pois, kun tuo muutos tuli. Ei maksanut vaivaa omilla omistusmäärillä alkaa ylimääräisiä byrokratioita pyörittämään.

Lähdeverot ovat vähän inhottavia. Toisaalta on maita jotka perivät enemmän kuin verosopimuksessa on sovittu, ja verovelvollisen on haettava ylimääräinen manuaalisesti. Toisaalta on säilyttäjiä, joiden kautta saatujen osinkojen lähdeverot pidätetään väärin eikä säilyttäjä kykene syystä tai toisesta erottelemaan oikealla tavalla sitä, mihin maahan osingonsaaja on verovelvollinen lähdeveron perimistä varten. Ainakin 2010 esim. Interactive Brokersin kautta ei kannattanut ostaa ruotsalaisia firmoja koska niistä lähti 30% lähdevero, jonka sitten olisi voinut periä takaisin. Helpompaa ostaa suomalaisen välittäjän kautta. Tuo on toki voinut muuttua.

Näissäkin ETF:t ja rahastot voivat olla parempi vaihtoehto monella tavalla.
 
Annoin itselleni myydä tuollaisen Capital sopimuksen Nordean taholta kolmisen vuotta sitten. Kerralla isompi summa sisään muutamaan pankin suosittelemaan sijoituskohteeseen, virhe jota en silloin ymmärtänyt. Toisaalta rehellisesti en ehkä täysin ymmärtänyt miksi tuo Capital minulle olisi oikea instrumentti ollenkaan, mutta silloin tietämys asioista oli nykyisellä tiedolla katsottuna hyvinkin vähäistä, vaikka itse toisin saatoin luulla.

Nyt kolmen vuoden jälkeen valitut kohteet nousseet pinnan yläpuolelle onneksi edes sen verran, että sopimuksen päättämisen yhteydessä lähtisi verottajalle n. 1500€ veroa voitoista. Tuossa Capitalissa on 0,4% kiinteät kulut 100 000e varallisuuteen asti ja sen ylittävältä osalta 0,1%. Lisäksi päälle jokaisen sijoituskohteen kulut, joten kokonaisuudessa taitaa omalla kohdalla olla n. 2% vuosikulut.

Nordealla kolmen vuoden sopimuksen voimassa olon jälkeen poistui nostopalkkio ja mietinkin päättääkö tuo sopimus ja laittaa sieltä tulevat varat johonkin maailma rahastoon tai vastaavaan ETF:n ajallisella hajautuksella, vai hioa tuon nykyisen Capital sopimuksen kulut minimiin kohteita muuttamalla ja unohtaa asia tuleviksi vuosiksi. Mielestäni voisi päästä hieman alle prosenttiin kokonaiskuluissa, jos 0,4% kiinteän päälle ottaisi vain esim yhden alle 0,5% veloittavan maailma rahaston, johon kaikki varat kohdistaa. Kuoren sisällähän muutoksia Nordea antaa tehdä ilmaiseksi 6kpl ja olenkin painotuksia muuttanut jo pienempi kuluiseen maailma rahastoon päin. Siten en joutuisi kertyneitä voittoja ottamaan ulos, vaan saisi senkin tuoton pidettyä kasvamassa korkoa tuolla.

Täällä aiemmin mainittu "Nordea maailma passiivinen I" voisi olla järkevä valinta. Tällä hetkellä kuoressa on tuota "Nordea Global Enhanced I kasvu" rahastoa, joka taitaa olla melko lähellä sama.
Mikä on se hyöty miksi tuollaista capital sopparia haluaisi pitää?

Edit: meinaan siis verotuksellista konkreettista säästöä mikä muodostuu jos rahat nostaa ulos ja siirtää ne johonkin halvempaan ulkopuoliseen rahastoon?
 
Viimeksi muokattu:
Lähdeverot ovat vähän inhottavia. Toisaalta on maita jotka perivät enemmän kuin verosopimuksessa on sovittu, ja verovelvollisen on haettava ylimääräinen manuaalisesti. Toisaalta on säilyttäjiä, joiden kautta saatujen osinkojen lähdeverot pidätetään väärin eikä säilyttäjä kykene syystä tai toisesta erottelemaan oikealla tavalla sitä, mihin maahan osingonsaaja on verovelvollinen lähdeveron perimistä varten. Ainakin 2010 esim. Interactive Brokersin kautta ei kannattanut ostaa ruotsalaisia firmoja koska niistä lähti 30% lähdevero, jonka sitten olisi voinut periä takaisin. Helpompaa ostaa suomalaisen välittäjän kautta. Tuo on toki voinut muuttua.

Näissäkin ETF:t ja rahastot voivat olla parempi vaihtoehto monella tavalla.
nordea ei pystynyt pyynnöistäni huolimatta identifioimaan minua kanadalaisten osakkeiden alivälittäjälleen suomalaiseksi. Ei pystynyt tietääkseni perimään takaisin koska verosopimusta ei em. syystä sovellettu
 
Siis nykyisin kun rekisteröityy joutuu automaattisesti AML-tarkastukseen. Riippuu vähän, mitä kerroit tekeväsi. Esim. mistä rahat on (perintö vai huumekauppa) tai sanoit laittavasi 100 000€ osakkeisiin ja rahastoihin, niin ne joutuu ottaa selvää, ettei ole mitään rahanpesu juttuja. Tai sitten sinulta löytyi jotain menneisyydestä.

Kun pääset siitä läpi, niin toimii kuin junanvessa.
Muutama hassu tonni säästöistä oli tarkoitus tuonne laittaa. Lisäksi olen syntynyt ja asunut koko ikäni Suomessa, enkä ole Haaparantaa kauemmaksi eksynyt ulkomaillekaan, niin ei luulisi johtuvan siitäkään. Rikostaustaakaan ei ole.

Tuli tässä välillä automaattinen sähköposti, että "emme ole unohtaneet sinua", mutta ei mitään arviota siitä, kuinka kauan tässä vielä menee.

Harmittaa, kun olisi ihan mukavasti jo tullut nousua tässä odotellessa.
 
Tekkiosakkeissa on taas rytissyt... ja edelleenkin ongelmana on se, että kukaan ei ole vielä tehnyt AI:lla rahaa muuten kuin myymällä laskentakortteja muille firmoille. Ilmeisesti syyskuu on myös ollut historiallisesti huono kuukausi osakemarkkinoilla, joten saa nähdä miten tilanne kehittyy.

“Outside of the big tech companies buying among themselves, we haven’t really seen AI spread out across the economy,” Paul Nolte, market strategist and senior wealth manager at Murphy & Sylvest Wealth Management, said. “There’s still a big question about the ROI from all this spending. And if you go back to the dot-com era, the first winners of the internet weren’t always the final winners. We’re not yet at a place, in terms of valuations, where I’d want to buy this dip.”

 
Tekkiosakkeissa on taas rytissyt... ja edelleenkin ongelmana on se, että kukaan ei ole vielä tehnyt AI:lla rahaa muuten kuin myymällä laskentakortteja muille firmoille. Ilmeisesti syyskuu on myös ollut historiallisesti huono kuukausi osakemarkkinoilla, joten saa nähdä miten tilanne kehittyy.



Perus syyskuu. Rytisi kyllä muissakin kuin tekkiosakkeissa. Iloinen poikkeus TLT eilen

  • September is the only calendar month to average a negative return over the past 98 years

 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 349
Viestejä
4 510 088
Jäsenet
74 355
Uusin jäsen
anomuumi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom