Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
https://www.hs.fi/paivanlehti/22022018/art-2000005577080.html?ref=rss

Bank norwegian puolittaa tallennus suojan suomeen. Oisko jollaki koko artikkeli?

Ei Bank Norwegian mitään puolita, vaan Norjan talletussuojarahasto.

Rahaston FAQ:ssakin on jotain tuota enteilevää:
Frequently Asked Questions
"Will there be any changes in the current guarantee amount? - In accordance wiith the European direcitive on Deposit Guarantee Schemes, the covered deposits should amount to 100 000 Euro. The transitional period exceeds in 2018 and for that reason, the covered amount in Norway of NOK 2 million, is expected to be reduced to EUR 100 000 from January 2019. It is not finally determined whether the current covered amount will be reduced. In order to implement EUs directives on Deposit Guarantee Schemes and Bank Recovery and Resolution, the Ministry of Finance has proposed new legislation in June 2017. The government has not proposed to reduce the current covered amount of NOK 2 million."
 
https://www.hs.fi/paivanlehti/22022018/art-2000005577080.html?ref=rss

Bank norwegian puolittaa tallennus suojan suomeen. Oisko jollaki koko artikkeli?


Bank Norwegian tarjoaa suomalaisten talletuksille moninkertaista korkoa normaaliin verrattuna – nyt Norja aikoo puolittaa talletussuojan

Norjan valtiovarainministeriön mielestä pankki on käyttänyt talletusten markkinoinnissa Suomessa Norjan EU:ta parempaa talletussuojaa. Kulutusluotoistaan tunnetut pienpankit ovat runsaassa vuodessa joutuneet hiukan tinkimään talletuskoroistaan.

56ddf2bb236d46af9f99cd1658a61718.jpg.webp


Norja aikoo puolittaa Bank Norwegianin Suomen-talletusten talletussuojan. Bank Norwegianin suurin omistaja on lentoyhtiö Norwegian Air Shuttle. (KUVA: ANTTI JOHANSSON / HS)
Anni Lassila HS, Teemu Luukka HS, Heikki Arola HS
Julkaistu: 22.2. 2:00 , Päivitetty: 22.2. 8:34

NORJA aikoo puolittaa Bank Norwegianin Suomessa ottamien talletusten talletussuojan. Norjan valtiovarainministeriön valtiosihteerin Geir Olsenin mukaan näin pankkia estetään käyttämästä markkinoinnissa hyväksi Norjan EU-maita parempaa talletussuojaa.

Norjalaispankki on houkutellut suomalaisten talletuksia tarjoamalla moninkertaista korkoa perinteisiin suomalaisiin talletuspankkeihin verrattuna (taulukko löytyy jutun loppupuolelta). Pankki on vakuuttanut talletusten turvallisuutta Norjan talletussuojalla.

”Norjan talletussuojajärjestelmän korvaustaso pysyy yhä kahdessa miljoonassa Norjan kruunussa [noin 207 000 eurossa] jokaista tallettajaa kohti jokaisessa pankissa. Muista maista tuleville talletuksille talletussuojarajaksi on kuitenkin ehdotettu 100 000:ta euroa, jotta toimintaedellytykset ovat yhtenäiset”, Olsen kertoo sähköpostitse HS:lle.

Ministeriön mukaan rajaa alennetaan nimenomaan Bank Norwegianin rajat ylittävän toiminnan vuoksi.

Bank Norwegianin kasvavaa talletuskantaa erityisesti Suomessa on arvosteltu Norjassa, koska sitä pidetään riskinä talletussuojajärjestelmälle.

Norjan valtiovarainministeriön mielestä Bank Norwegian käyttää talletusten markkinoinnissa hyväksi Norjan EU:ta parempaa talletussuojaa. EU-maissa kuluttajien talletukset on suojattu 100 000 euroon asti.

Norjan talletussuojajärjestelmä kantaa käytännössä riskin Bank Norwegianin varainhankinnan riskeistä. Jos pankki menisi nurin, norjalaiset korvaisivat suomalaisten talletukset.

NORJALAISPANKKI maksaa Suomessa talletuksille 1,75 prosentin korkoa, kun tavallisten talletustilien korot ovat käytännössä nollassa.

Pankin maksama tavallista korkeampi korko perustuu siihen, että pankki lainaa talletusrahat eteenpäin vakuudettomina korkeakorkoisina kulutusluottoina.

Jos pankki perii antamistaan lainoista esimerkiksi parinkymmenen prosentin korkoa, se voi maksaa omasta rahoituksestaan vajaat pari prosenttia ja tehdä vielä voittoa. Bank Norwegianin kulutusluottojen todellinen vuosikorko voi olla useita kymmeniä prosentteja riippuen maksuajasta ja luoton määrästä.

”Liiketoimintamme perustuu siihen, että lainaamme rahaa ilman vakuuksia, joten lainoissa on isompi riski ja niiden korko on vastaavasti korkeampi. Toimimme myös hyvin tehokkaasti ja pienin kustannuksin”, Bank Norwegianin talousjohtaja Pål Svenkerud kertoi HS:lle vuonna2016.

”Ihmisillä on tapana toimia tuottopuoli mielessä, eikä sitä voi kieltää.”

PERINTEISET pankit saavat asuntolainasalkkujaan vastaan markkinoilta ja Euroopan keskuspankilta lainarahoitusta niin edullisesti, ettei niiden kannata maksaa talletuksista juuri nollaa enempää.

Bank Norwegian joutuu sen sijaan maksamaan muusta varainhankinnasta korkeampaa korkoa kuin se maksaa tallettajille Norjassa ja Suomessa.

Sijoittajat siis näkevät sen liiketoiminnassa riskejä, joita perinteisissä pankeissa ei ole. Vakuudettomiin kulutusluottoihin liittyy moninkertainen riski verrattuna esimerkiksi asuntolainoihin, joita vastaan pankeilla on täydet vakuudet. Osa lainanottajista ei pysty maksamaan luottoja takaisin, ja lainat jäävät pankin tappioksi.

FINANSSIVALVONNAN pankki- ja vakuutuspalvelujen toimistopäällikkö Timo Peltonen sanoo, ettei Finanssivalvonnalla ole huomauttamista Bank Norwegianin toiminnasta.

”Lähtökohtaisesti talletussuojaa ei saa käyttää hyväkseen myynninedistämiseen, mutta toisaalta pankilla on velvollisuus kertoa mekanismista, miten talletussuoja toimii”, Peltonen sanoo.

”Varmasti puuttuisimme asiaan, jos he käyttäisivät talletussuojaa markkinoinnissa. Ihmisillä kun on tapana toimia tuottopuoli mielessä, eikä sitä voi kieltää.”

NORJA kuuluu Euroopan talousalueeseen Etaan, joten se ei voi kokonaan sanoutua irti suomalaistallettajien suojaamisesta.

Norja noudattaa käytännössä suurta osaa EU:n sisämarkkinalainsäädännöstä. Bank Norwegianin talletussuojan rajoittaminenkin on osa lainsäädäntöpakettia, jolla Norja soveltaa omaan lainsäädäntöönsä EU:n talletussuojadirektiiviä ja pankkien kriisinratkaisujärjestelmää.

Bank Norwegianilla on Suomessa noin puolen miljardin euron talletuskanta. Suhteessa Suomen koko talletuskantaan määrä ei ole merkittävä. Kotitalouksilla oli pankkitalletuksia viime vuoden lopussa Suomessa yhteensä noin 88 miljardia euroa.

Keskiviikkona Bank Norwegian ei vastannut HS:n kommenttipyyntöön.

Ulkomaiset pienpankit maksavat hyvää talletuskorkoa – isot kotimaiset huonoa
SUOMALAINEN pankkiasiakas ei edelleenkään pääse juhlimaan isoilla korkotuotoilla, jos hän tallettaa rahojaan perinteisten isojen pankkien, kuten Nordean tai OP:n, talletus- tai säästötileille.

Nämä pankit tarjoavat tavallisille käyttelytileille nollan tai lähellä sitä olevaa korkoa, eikä paljon parempaa korkoa saa myöskään nostorajoitetuilta säästö- tai määräaikaistileiltä.

SELVÄSTI parempia korkoja tallettajille antavat pienet pohjoismaiset pankit, jotka tunnetaan parhaiten korkeakorkoisten ja usein vakuudettomien kulutusluottojen myöntäjinä.

upload_2018-2-22_11-15-3.png


Talletuskorkokärjessä on Norwegian Bank 1,75 prosentin korolla. Ruotsissa perustettu TF Bank maksaa 1,30 prosentin korkoa mutta rajoittaa nostot kahteen kertaan vuodessa. Niin ikään ruotsalainen Nordax tarjoaa 0,40 prosentin tuottoa.

Runsaassa vuodessa tilanne on muuttunut siten, että nämä ulkomaiset pankit ovat joutuneet jonkin verran alentamaan maksamiaan korkoja. Esimerkiksi Nordax maksoi vuoden 2016 lopulla vastaavalle talletustilille korkoa 1,15 prosenttia.

Kahden vuoden määräaikaiselle, vähintään 10 000 euron talletukselle virolainen Bigbank lupaa parasta tuottoa, 1,45 prosenttia vuodessa. Hypo-pankin korko vastaavalle talletukselle on 0,40 prosenttia.

Nordean vuosikorko kahden vuoden määräaikaistalletukselle on 0,10 prosenttia ja OP Helsingin 0,15 prosenttia, siis lähellä käyttelytilien tuottoa.

PIENET ulkomaiset pankit pystyvät maksamaan parempia talletuskorkoja, koska niiden liiketoiminta ja varainhankinta poikkea selvästi perinteisistä pankeista.

Perinteiset pankit myöntävät enimmäkseen matalan riskin ja matalan koron vakuudellisia asunto- ja yrityslainoja. Norwegian, TF Bank, Bigbank ja Nordax myöntävät vakuudettomia, korkeakorkoisia ja suuririskisiä kulutusluottoja. Jos pankki perii antamistaan lainoista esimerkiksi yli kymmenen prosentin korkoa, se voi maksaa omasta rahoituksestaan vajaat pari prosenttia ja tehdä vielä voittoa.

Varainhankinnassa perinteiset pankit saavat asuntolainasalkkujaan vastaan markkinoilta ja Euroopan keskuspankilta lainarahoitusta edullisesti, joten niiden ei tarvitse maksaa talletuksistakaan paljoa.

Pienet pankit joutuvat maksamaan liikkeeseen laskemistaan joukkolainoista lähes yhtä korkeaa korkoa kuin tallettajilleen.
 
Hyviä vinkkejä mihin laittaa 100 000 €?

Tuotto olisi kiva olla jotain tuota samaa luokkaa vähintään, mutta mitään riskiäkään en haluaisi. Ei tosin taida olla mitään vaihtoehtoja?

Osta metsäpalsta? Tietysti siinäkin on pieni riski (palo ja myrskytuho), mutta vakuutus on erittäin halpa. Tietysti asiaan tarvitsee perehtyä jonkin verran (kuten toki kaikkeen pitäisi, mihin rahojansa ikinä sitten laittaakaan).
 
Sopuhintaiset metsäpalstat harvemmin vaihtaa omistajaa yleisillä markkinapaikoilla. Jäljelle jääneiden perkaaminen on erittäin työlästä ja huomioon otettavia asioita on vino pino ja palsat olisi syytä käydä itse arvioimassa. Pystymetsästä metsäkaupoille lähtevälle en ennusta kovin ruusuista lopputulosta. Vaikka itselläni olisi vähän ymmärrystä aiheesta niin en kuvittelisi vapailta markkinoilta löytäväni kovin hyvää diiliä. 100 000€ ei vielä saa kovin paljon metsää. Ainakaan siten että sieltä saisi kovin säännöllistä tuloa. Päinvastoin voi käydä niin että on seuraavat 10 vuotta pelkkää kustannusta :) Mutta jos innostaa niin itseopiskelumateriaalia on kyllä saatavilla kottikärrykaupalla kirjastoista. Jotain käytännön kurssejakin voisi olla hyvä käydä.
 
En osta metsää. Ehkä jonkun asunnon voisi ostaa ja laittaa vuokralle. Ei ollut mitään aikataulua tossa Norwegianin jutussakaan kyllä, että koska tämä tapahtuu.
 
En osta metsää. Ehkä jonkun asunnon voisi ostaa ja laittaa vuokralle. Ei ollut mitään aikataulua tossa Norwegianin jutussakaan kyllä, että koska tämä tapahtuu.

No riskinsähän siinäkin on tietysti. Niin oliko sulla sielä siis jo 200ke ja siksi pitäisi 100ke irrottaa johonkin muualle?

Corex kyllä hyvin avasikin lisää metsäpalstoista, ei tosiaan sovi kaikille koska vaatii ymmärrystä asiasta. Riski on kuitenkin pieni suhteessa tuottoon, joten siksi sitä ehdotin.
 
Rovio on tänään liekeissä :D...Onnea omistajille
 
Rovio, ihan turha lappu. Kuka oikeasti pelaa jotain Angry Birdsiä? Eiköhän tämä tipahda senttiosakkeeksi.
 
Rovio, ihan turha lappu. Kuka oikeasti pelaa jotain Angry Birdsiä? Eiköhän tämä tipahda senttiosakkeeksi.
Senttiosakkeeksi? Oletko edes katsonut mitään numeroita tai lukenut tuoreimpia tiedotteita, ja sitä mitä ohjeistetaan? Nyt on sellainen aivopieru että oksat pois :D Yhtiö joka tekee oikaistua liikevoittoa 36 miljoonaa ja jolla on lappuja ulkona karvan alta 80M niin on senttiosake?

Älä missään tapauksessa sijoita mihinkään muuhun kuin indeksiä seuraaviin etfiin, ainakaan tuolla matematiikalla :rofl:
 
Eihän tuo ohjeistus mitään takaa. Ellei Rovio saa mitään uutta menestystä aikaiseksi matka kohti nollaa on alkanut.
 
Viimeksi muokattu:
Senttiosakkeeksi? Oletko edes katsonut mitään numeroita tai lukenut tuoreimpia tiedotteita, ja sitä mitä ohjeistetaan? Nyt on sellainen aivopieru että oksat pois :D Yhtiö joka tekee oikaistua liikevoittoa 36 miljoonaa ja jolla on lappuja ulkona karvan alta 80M niin on senttiosake?

Älä missään tapauksessa sijoita mihinkään muuhun kuin indeksiä seuraaviin etfiin, ainakaan tuolla matematiikalla :rofl:

Rovion ainoa tuote on Angry Birds, joka alkaa olla jo elinkaarensa loppupäässä, eikä uutta hittiä ei ole saatu tehtyä vaikka kovasti on yritetty. Rutkasti tullaan menemään vielä alas ellei uutta hittiä tule.
 
Puuh Nordealla tuntuu olevan päivästä kiinni tuo ostaminen. Itsellä pari small cap value etfää tuon kautta ja jälleen ostonappulat harmaana ja ostamaan ei pääse prkl.:rage: Viikko sitten olisi ollut mahdollista.. noh ehkä sitten ensi viikolla..
 
Rovio, ihan turha lappu. Kuka oikeasti pelaa jotain Angry Birdsiä? Eiköhän tämä tipahda senttiosakkeeksi.

Jälkiviisaushan ei ole viisautta, mutta itse olen kavereille paasannut tästä Roviosta jo pitkän aikaa, että firmalla on linnut enkä näe hirveän pitkään tämän toimivan. No, kesällä pörssiin ja listautumisanti taidettiin (tämäkin) ylimerkitä eli myyjät ottivat hillot pois, kun itsekin näkivät tilanteen. Ei kyllä minulta heru yhtään sympatioita Rovion osakkeenomistajille. Ihan sama mitä sinne pörssiin nyt listautuu, niin porukka otsa hiessä merkitsee. Sama homma Next Gamesin kohdalla; listautuessa meni kuin kuumille kiville ja mitä se firma nyt on saanut aikaan?

Nyt eletään kyllä yrityksistä irtautuvien näkökulmasta kulta-aikaa, kun kaikki menee kaupaksi ja raha on halpaa.

Rovio ei varmasti jää viimeiseksi.
 
Oikeastaan yllätti että Rovio näinkin pitkään pysyi tuossa ~10 euron paikkeilla.

Tosin itsekin olin niitä tyhmiä, jotka osallistuivat antiin. Omat tosin myin pois jo viikon sisällä annista, pienellä tappiolla.
 
Oikeastaan yllätti että Rovio näinkin pitkään pysyi tuossa ~10 euron paikkeilla.

Tosin itsekin olin niitä tyhmiä, jotka osallistuivat antiin. Omat tosin myin pois jo viikon sisällä annista, pienellä tappiolla.

Itsekin osallistuin antiin, mutta hieman parempi tuuri kävi myydessä. Jäin ehkä n. 6 euroa plussalle kulujen + verojen jälkeen.
 
Tervetuloa yhtiöesittelyyn Helsinkiin!
4hv8QmKoqT9TKV8i6byxq98aPSx2ehn1ugB5pkRVtx8MSqaxjzE949KOruMTfHxHALD2kTv6qlGWbqWQPZ38dRpS_-Lb=s0-d-e1-ft

Altia on alkoholijuomayhtiö ja bränditalo, joka toimii Pohjoismaissa, Virossa ja Latviassa. Lisäksi Altia vie alkoholijuomia noin 30 maahan pääosin Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Altia haluaa edistää uudenlaista, modernia ja vastuullista juomakulttuuria toimintamaissaan.

Pohjoismaiden ja Baltian lisäksi Altialla on tuotantoa Ranskan Cognacissa. Koskenkorvan tehtaan yhteydessä Altialla on oma biovoimalaitos. Yhtiö on markkinajohtaja Pohjoismaiden yhteenlasketuilla viinien ja väkevien alkoholijuomien markkinoilla volyymeilla mitattuna. Altian omia avainbrändejä ovatKoskenkorva, Chill Out, Blossa, Larsen, O.P. Anderson, Renault, Xanté ja Valhalla.

Altia suunnittelee listautumista Nasdaq Helsingin pörssilistalle. Tervetuloa tapaamaan yhtiön edustajia ja kuulemaan lisää yhtiöstä!

aika: maanantaina 12.3. kello 18.00–20.00
paikka: Kasarmin Salit, Kasarmikatu 21, 00130 Helsinki

Ilmoittaudu pian mukaan alla olevan linkin kautta. Toimi heti, sillä paikkoja on rajoitetusti!


Mikäli Altia päättäisi hakea osakkeitaan kaupankäynnin kohteeksi pörssilistalla, lisätietoja annettaisiin listalleottoesitteessä, joka olisi julkaisemisensa jälkeen saatavilla osoitteessa www.altiagroup.com/listautuminen.
 
Altia voisi kiinnostaa vain lyhytaikaisesti eli jos listautuminen tehdään merkittävällä alihinnoittelulla. Firmalla ei ole kasvua näköpiirissä, kilpailua sen sijaan on. Lisäksi alhainen voittoprosentti on aikamoinen turnoff, varsinkin kun valtio maksatti kassan tyhjäksi (oliko se niin että Altia joutui ottamaan jopa velkaa maksaakseen osingot). Tuulipukuja koijataan, paitsi jos merkittävä alihinta jotta saadaan kaupaksi.
 
Onko mitään uutta Jenkki ETF -rintamalta, päästäänkö pian taas ostoksille vai heitetäänkö jo kirves kaivoon?
 
Huoh, nyt on tämäkin aloitettu. Kauan siinä kesti että sain aikaiseksi aloituksen. Nyt on tili Nordnetissä, lähinnä siksi että eivät peri säilytyskuluja Suomalaisista osakkeista. Eli pitkällä tähäimellä mennään. Vaikka tekisi mieli kyllä vähän lotota. Ja kyllähän toi on haastavaa kun oma toimiala ei liippaa yhtään tätä aihetta. Mutta luen itseni nyt tuulipukusijoittajiin :D ei kai näillä hirveän metään voi mennä. Kaikki valinnat on sellaisia mitä itse käytän jatkuvasti.

Ensimmäiset osakkeet on Nordea, Raisio, Sanoma ja vielä pitäisi jotain tuohon valita. Olen miettinyt Capmania, lähinnä osinkomielessä. Outokumpu, perus turvaalinen?. Panostaja? osingot meni jo, mutta tämä on Inderesin lisää listalla. HKScan olisi kans mielenkiintoinen mutta siitä junasta vissiin myöhästyin jos alkavat myymään lihaa kiinaan.

Uutuuden viehätys ja ostonappi hieman kutiaa :D
 
Pitkällä tähtäimellä on turha miettiä mitään ”menneitä osinkoja”, ei ne minnekkään mene, itseä ärsyttänyt toi nordnetin osinkojuna höpötys, osingot kun maksetaan, yhtiön arvo putoaa saman verran kun kassasta lähtee rahaa. Eli periaatteessa on parempi osataa osingon irtoamisen jälkeen osaketta, koska saat sen halvemmalla.

Älä lottoa. Tai jos lottoat, älä kuvittele silloin sijoittavasi.

Junasta ei myöhästy ikinä, pois lukien yksittäisten (hype) osakkeiden hintakuplat.
 
Tänään lähti hyvin Lehto Groupin osakkeesta kurssia alemmaksi kun yksi pääsijoittajista myi. Hieraisin vähän silmiä kun osake näytti salkussa klo 10 -11%.
Menee hetki varmasti ennenkuin palautuu entisellään, koska ulkomaiset sijoittajat eivät tätä ole oikein vielä löytäneet.
 
Tänään lähti hyvin Lehto Groupin osakkeesta kurssia alemmaksi kun yksi pääsijoittajista myi. Hieraisin vähän silmiä kun osake näytti salkussa klo 10 -11%.
Menee hetki varmasti ennenkuin palautuu entisellään, koska ulkomaiset sijoittajat eivät tätä ole oikein vielä löytäneet.

Uusi rauhanyhdistys rakenteilla ja tarvitsivat rahaa siihen? Itse en periaatteen vuoksi koske näihin lestamafian pyörittämiin härdelleihin. Baronat, Kamuxit, Lehdot ja muut koijaukset eivät sovi maailmankuvaani.
 
Uusi rauhanyhdistys rakenteilla ja tarvitsivat rahaa siihen? Itse en periaatteen vuoksi koske näihin lestamafian pyörittämiin härdelleihin. Baronat, Kamuxit, Lehdot ja muut koijaukset eivät sovi maailmankuvaani.

Tämä muuten on täällä melkeine ainoa syy, miksi voisi harkita suoria osakeostoja. Noissa haulikkoammuntarahastoissa on juuri tämä huono puoli, että ei pysty poissulkemaan näitä suhmureita.
 
Altiaa kun ajattelee niin siitä vaan tulee pää kipeäksi... Taidan pysyä erossa ja katsella vieressä kun tuulipuvuille tulee darra.
 
Huoh, nyt on tämäkin aloitettu. Kauan siinä kesti että sain aikaiseksi aloituksen. Nyt on tili Nordnetissä, lähinnä siksi että eivät peri säilytyskuluja Suomalaisista osakkeista. Eli pitkällä tähäimellä mennään. Vaikka tekisi mieli kyllä vähän lotota. Ja kyllähän toi on haastavaa kun oma toimiala ei liippaa yhtään tätä aihetta. Mutta luen itseni nyt tuulipukusijoittajiin :D ei kai näillä hirveän metään voi mennä. Kaikki valinnat on sellaisia mitä itse käytän jatkuvasti.

Ensimmäiset osakkeet on Nordea, Raisio, Sanoma ja vielä pitäisi jotain tuohon valita. Olen miettinyt Capmania, lähinnä osinkomielessä. Outokumpu, perus turvaalinen?. Panostaja? osingot meni jo, mutta tämä on Inderesin lisää listalla. HKScan olisi kans mielenkiintoinen mutta siitä junasta vissiin myöhästyin jos alkavat myymään lihaa kiinaan.

Uutuuden viehätys ja ostonappi hieman kutiaa :D
Aika rohkiaa lähtä suoraan suorien ostojen tekijäksi. Ite panttailen huoletta ja katellaan sit ku ymmärtää talousmaailmasta enemmän, sinne asti rahastoilla ja ETF:llä. Kyllähän noita paikoin seurailee nyt tiuhemmin ja ostonappia harkinnut Nesteen kohalla, mutta menis enemmä tunteella ku järjellä, nii parempi vaa itellä jättää vielä tekemätä.

Kylhä sitä sit mietin, et onko se joskus hamassa tulevaisuudessa kivempi "elää" osingoilla vai teurastaa syöttöpossua. Mitää varsinaista maaliakaan ei tunnu nyt olevan, katellaan jotain +20v aikajännettä, mutta eniveis. Eikait tuo joku 50-60v eläkkeelle haittais. Tai sit jälkeläisille jottain kivvaa.

Vähän vauhikkaammin tullut aloteltua tätä hommaa ku alunperin piti, pitäs ehkä vähä hiljentää, että oikeesti on rahaa sit ajallisesti hajauttaa, ettei käy nii että ostaa nyt ja sit ei oo laittaa kun tullaa alas.
 
Viimeksi muokattu:
Tietenkin riippuu hieman pääomista, että saako järkevää hajautusta aikaiseksi ilman ostojen kuihtumista liian pieniksi, mutta ei ne suorat mitenkään pois suljettuja minusta ole. Jos niitä osakkeita tykkää seurata, niin käytännössä sama lopputulema se on ostaako indeksirahastoa, vai heittääkö henkilökohtaisesti tikkaa siihen pörssilistaan/arpoo satunnaisgeneraattorilla suorat ostot. Karkeasti jo 5-10 osakkeella saa kohtuullisen hyvän hajautuksen. Itsellä suurin osa kiinni indeksissä, mutta kyllä suorissakin ostoissa on tunnetta ja antaa kohtuullisen mielekästä lukemista talvi-iltoihin seurata yritysten toimintaa. Konkreettista hyötyä tuollaisesta seuraamisesta nyt ei välttämättä ole, mutta ei siinä mitään häviäkkään todennäköisyyksissä indeksille, kunhan ei ala veivaamaan pääomia osakkeesta toiseen.
 
Joo no pitähään sitä testata. Jos ei kiinostakkaan, niin voihan ne laittaa lihoiks ja siirtää johonkin tylsään rahastoon ja unohtaa. Kyllähän tää näin alkuun vähän antaa taas fiilistä ku tänään päätös lukemat oli osakkeille 1-3% pakkasta :D Toisaalta tais Restamax joka oli jo viimeviikolla liipasimella tipahtaa jotain -3.5%, niin siinähän olis oston paikat tj pian :D emt. Jos ei uni meinaa tulla ku rahat sulaa uunissa, niin siirän ne jossain tasanteella rahastoon tai vihdytän itteäni kunnolla ja elelen sitte persaukisena.
 
Tietenkin riippuu hieman pääomista, että saako järkevää hajautusta aikaiseksi ilman ostojen kuihtumista liian pieniksi, mutta ei ne suorat mitenkään pois suljettuja minusta ole. Jos niitä osakkeita tykkää seurata, niin käytännössä sama lopputulema se on ostaako indeksirahastoa, vai heittääkö henkilökohtaisesti tikkaa siihen pörssilistaan/arpoo satunnaisgeneraattorilla suorat ostot. Karkeasti jo 5-10 osakkeella saa kohtuullisen hyvän hajautuksen. Itsellä suurin osa kiinni indeksissä, mutta kyllä suorissakin ostoissa on tunnetta ja antaa kohtuullisen mielekästä lukemista talvi-iltoihin seurata yritysten toimintaa. Konkreettista hyötyä tuollaisesta seuraamisesta nyt ei välttämättä ole, mutta ei siinä mitään häviäkkään todennäköisyyksissä indeksille, kunhan ei ala veivaamaan pääomia osakkeesta toiseen.
Tietenki riippuen vähän indeksirahastosta, mutta eikö noissa suorissa häviä käytännössä osan osinkojen verotuksesta. Toki kuluja on vain ostossa vrt. kulut 0,07% esim. SXR8. Superrahastoissa tosin ei sit noitakaan kuluja.

Ja suorat ostot tietenki sit vaatii aktiivista työstämistä jatkuvasti, karsii häviäjiä ja lisää voittajia. Että homma toimii niin kauan ku innostusta riittää, mut voi lässähtää sit pitkässä juoksussa siihen, jos ei jaksa seurata.
 
Joo no pitähään sitä testata. Jos ei kiinostakkaan, niin voihan ne laittaa lihoiks ja siirtää johonkin tylsään rahastoon ja unohtaa. Kyllähän tää näin alkuun vähän antaa taas fiilistä ku tänään päätös lukemat oli osakkeille 1-3% pakkasta :D Toisaalta tais Restamax joka oli jo viimeviikolla liipasimella tipahtaa jotain -3.5%, niin siinähän olis oston paikat tj pian :D emt. Jos ei uni meinaa tulla ku rahat sulaa uunissa, niin siirän ne jossain tasanteella rahastoon tai vihdytän itteäni kunnolla ja elelen sitte persaukisena.
Ei niitä kannata lihoiksi laittaa, vaikkei kiinnostaisikaan vaan antaa olla. Jos haluaa laittaa lisää, niin uudet pääomat sinne rahastoon. Mentaliteetti joka tapauksessa se, että kerran ostetaan niin sen jälkeen pidetään, jos ei noita rahoja halua taloon/autoon/ johonkin muuhun kuin osakkeisiin/osakerahastoihin siirtää.

Seligson ainakaan ei markkinoi omia rahastojaan verotuksella, vaan salkunhoitaja taisi jossain niiden sivuilla kirjottaa, että veroitus tuon ei ilmeisesti tulisi olla syy rahastoihin, vaan lähinnä hoitamisen helppous ja hajautus. Ilmeisesti veroitus on vaihdellut kohtuullisen paljon jne. ennustettavuus on huono. Jotain taustaa tuossakin varmaan täytyy olla, tuskin rahastoyhtiön edustaja muuten noin sanoisi.

Edelleen kuitenkin, niillä indeksillä on vaikea mennä pieleen ja alle 5k€ pääomilla on varmaan paras vaihtoehto, kun kulut nousee suorien hajautuksessa muuten suhteellisen korkeaksi.
 
Kyllä mä näkisin, että jos puhutaan muutaman tuhannen euron pääomista, niin suora sijoitus johonkin osinkoyhtiöön vaikkapa arvalla on ihan toimiva sijoitusstrategia.
 
Pienemmälläkin summalla voi hajauttaa helposti Nordeassa kun välityspalkkio on sen 1%.
 
Seligson ainakaan ei markkinoi omia rahastojaan verotuksella, vaan salkunhoitaja taisi jossain niiden sivuilla kirjottaa, että veroitus tuon ei ilmeisesti tulisi olla syy rahastoihin, vaan lähinnä hoitamisen helppous ja hajautus. Ilmeisesti veroitus on vaihdellut kohtuullisen paljon jne. ennustettavuus on huono. Jotain taustaa tuossakin varmaan täytyy olla, tuskin rahastoyhtiön edustaja muuten noin sanoisi.
Viittaatko kenties Phoebuksen Andersiin
Seligson & Co - PhoebusBlogi
tai täältä kyssäri 2 joka johtaa lopulta yllä olevaan linkkiin
Seligson & Co - PhoebusBlogi

Yhtäkaikki: ei tuo nyt mielestäni ihan noin mennyt kuten kuvailit, mutta sinnepäin. Kantavana ideana oli se että jos/kun rahasto sulautuu tai muuttuu niin sijoituskohde ei ole enää se mikä se alunperin oli, joten myynti voi olla hyvinkin fiksua ja vaihtaa sijoitukset vastaavaan kohteeseen kuin mihin rahasto ennen sijoitti ja välissä menee verot maksuun. Eli rahastossakin joudut maksamaan veroja tai sitten sijoituksesi ei sijoita enää sinnepäinkään kuin minne niiden piti sijoittaa - jolloin verovälttelyllä voit itse asiassa tehdä paljonkin hallaa tuotoillesi :).
 
Hajauttaminen onkin ihan yliarvostettua :tup:

Ei varmaan nyt ollutkaan koko kommentin pointti tehdä oppikirjamaista sijoittamista, vaan se, että pienillä summilla jonkun yksittäisen osakkeen ”ylianalysointi” on aika turhaa ja yhtäläiseen lopputulokseen päästään arpomalla pari vakaata osinkoyhtiötä.
 
Ei varmaan nyt ollutkaan koko kommentin pointti tehdä oppikirjamaista sijoittamista, vaan se, että pienillä summilla jonkun yksittäisen osakkeen ”ylianalysointi” on aika turhaa ja yhtäläiseen lopputulokseen päästään arpomalla pari vakaata osinkoyhtiötä.
Ja samaan keskimääräiseen lopputulokseen pääsee ostamalla sitä liki nollakuluista ETF:ää, mutta arpavoitot ja vastaavasti yllätysromahdukset lähtevät pois.

Kumpaa tässä haettiin, tuottoja vai arpalappuja?
 
Ja samaan keskimääräiseen lopputulokseen pääsee ostamalla sitä liki nollakuluista ETF:ää, mutta arpavoitot ja vastaavasti yllätysromahdukset lähtevät pois.

Kumpaa tässä haettiin, tuottoja vai arpalappuja?

Arpalappuja. Onhan se hienoa, kun kaikki tulevat kertomaan itsestäänselvyyksiä hajauttamisen hienoudesta, vaikka siitä ei nyt edes puhuta, vaan tosiasiassa puhutaan informaatiosta :)
 
Moni tuntuu kuvittelevan, että kaikki rahastot saavat osinkonsa verovapaasti, vaikka todellisuudessa tämä verovapaus toteutuu vain muutamissa poikkeustapauksissa.

Esimerkiksi ketjussa mainittu Irlantiin rekisteröity SXR8 maksaa saamistaan osingoista 15% lähdeveron Yhdysvaltoihin, ja samasta osingosta maksetaan vero vielä toiseen kertaan rahastoa myydessä, kuten Anders tuossa edellisen linkin takana kirjoittaa.

Jos oikein tekee mieli hifistellä rahastojen kulujen kanssa, niin ainakin Suomeen, Ruostiin, Norjaan ja Britteihin pystyy sijoittamaan ilman lähdeveroja. Varmaan myös jonnekin muualle?
 
Viimeksi muokattu:
Uusimmassa rahapodissa oli pientä keskustelun tynkää sijoittamisesta maihin/maanosiin joissa BKT kasvun odotetaan olevan hurjaa seuraavien vuosikymmenten aikana (= Intia, Afrikka).
Itsekin olen varsinkin Afrikkaa katsellut jo itseasiassa parikin vuotta, mutta en ole ottanut kk-säästöön mukaan jo pelkästään kulujen takia. KK-säästöllä pääsisi Afrikkaan käsiksi XMKA -ETF ostamalla, kulut 0,65%. Intiaan DBX7 ja kulut 0,85%.
Kulut 'hurjat' mutta toisaalta tuo BKT kasvu voi tuoda hurjat tuototkin pitkällä aikavälillä.

Mietin että pienellä osuudella voisi lähteä säästämään näihinkin. Kommentteja?

Lisäksi Nordnetilta tuli nyt vihdoin infoa login asiasta, josta olen tasaisin väliajoin kysellyt:

"Tunnistautumiseen on tulossa muutoksia ja käyttöön tullaan jatkossa ottamaan 2FA tunnistautuminen.
Käytettävä tekniikka tulee todennäköisesti olemaan authenticator tyyppinen kirjautuminen, mutta tähän en valitettavasti ole vielä saanut varmuutta.
Tarkkaa aikataulua päivitetyn kirjautumisen julkaisuun ei valitettavasti kuitenkaan ole.
Informoimme tarkemmin kun tekniikka on saatavilla."
 
Viimeksi muokattu:
onkohan mitään paikkaa/sivustoa missä voisi vertailla helposti eri indeksejä keskenään? Haluaisin esimerkiksi tutkia paljonko MSCI USA Select Global Norms & Ex Controversial Businesses indeksi jää jälkeen MSCI USA perusindeksistä jossa ei ole poistettu mitään
 
Uusimmassa rahapodissa oli pientä keskustelun tynkää sijoittamisesta maihin/maanosiin joissa BKT kasvun odotetaan olevan hurjaa seuraavien vuosikymmenten aikana (= Intia, Afrikka).
Itsekin olen varsinkin Afrikkaa katsellut jo itseasiassa parikin vuotta, mutta en ole ottanut kk-säästöön mukaan jo pelkästään kulujen takia. KK-säästöllä pääsisi Afrikkaan käsiksi XMKA -ETF ostamalla, kulut 0,65%. Intiaan DBX7 ja kulut 0,85%.
Kulut 'hurjat' mutta toisaalta tuo BKT kasvu voi tuoda hurjat tuototkin pitkällä aikavälillä.

Mietin että pienellä osuudella voisi lähteä säästämään näihinkin. Kommentteja?

Lisäksi Nordnetilta tuli nyt vihdoin infoa login asiasta, josta olen tasaisin väliajoin kysellyt:

"Tunnistautumiseen on tulossa muutoksia ja käyttöön tullaan jatkossa ottamaan 2FA tunnistautuminen.
Käytettävä tekniikka tulee todennäköisesti olemaan authenticator tyyppinen kirjautuminen, mutta tähän en valitettavasti ole vielä saanut varmuutta.
Tarkkaa aikataulua päivitetyn kirjautumisen julkaisuun ei valitettavasti kuitenkaan ole.
Informoimme tarkemmin kun tekniikka on saatavilla."

Kaveri sijoitti muutama vuosi sitten samalla logiikalla Turkkiin ja Venäjän öljyyn melko isot summat. Aika pahasti tuli takkiin, vaikka kummankin, erityisesti Turkin piti olla varma diili. Vaikka historia ei olekaan tae tulevasta, niin mielestäni tarinan opetus on se, ettei tämmöisissä kehittyvissä poliittisissa korruptiomaissa saa mitään olettaa.
 
Kaveri sijoitti muutama vuosi sitten samalla logiikalla Turkkiin ja Venäjän öljyyn melko isot summat. Aika pahasti tuli takkiin, vaikka kummankin, erityisesti Turkin piti olla varma diili. Vaikka historia ei olekaan tae tulevasta, niin mielestäni tarinan opetus on se, ettei tämmöisissä kehittyvissä poliittisissa korruptiomaissa saa mitään olettaa.
Äkkiseltään tuommoista muutaman vuoden sijoitusta vertaisin uhkapelaamiseen. Puhuinkin tässä kymmenien vuosien horisontista.

Sent from my H60-L04 using Tapatalk
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 311
Viestejä
4 490 714
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom