Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Eilen taisi olla suht punainen päivä osakemarkkinoilla muutenkin, niin sillä oli varmasti jonkin verran osuutta myös tuohon AMD:n laskuun. AMD kuitenkin osoittaa hyvää kasvua joten eiköhän pitkällä tähtäimellä kuitenkin ylöspäin mennä koko ajan. Ties vaikka tänään palautuu takas tuonne 170 hujakoille kun kauppa aukeaa.
Hyvää kasvua lupaili amd AI-konesalista, mutta absoluuttiset numerot osoittavat kohti pientä markkinaosuutta. Korjasivat AI-konesalin liikevaihdon ennusteen 2 miljardin pinnasta 3.5miljardiin tälle vuodelle. Nvidia myy AI-konesalia 2024 aikana 60miljardia+. Epäilen, että AI-konesali on nvidian markkina. AMD:sta tulee toiseksi isoin pelaaja. AMD sanoi, että kykyä on toimittaa oleellisesti enemmän kuin 3.5miljardin edestä tänä vuonna. Ilmeisesti pullonkaula on siinä, että uskaltavatko asiakkaat ostaa AMD:ta. Tarvii toki muistaa, että yhden piirin tekeminen kestää 7kk-8kk niin jos tulppa aukeaa jossain kohtaa niin myynnit ei tapahdu heti.

Haastoivat amd:ta sijoittajapuhelussa ennusteesta minkä mukaan AI konesalimarkkina tulisi olemaan 400miljardin kokoluokkaa 2027 mennessä. Jos tuo 400 miljardia toteutuu niin aika pienikin siivu siitä on merkittävä. Lisa Su:n vastaus miksi markkina on 400 miljardin kokoinen oli aika epämääräinen. Mua vieläkin arveluttaa, että onko tuo markkina edes olemassa 2027 vai tussahtaako kupla/markkinan koko paljon pienemmäksi.

Pelipuolella oli mielenkiintoista, että tulos pienenee oleellisesti johtuen pääasiassa konsolimyynnin vähentymisestä. Mielenkiintoista katsoa miten nvidian pelipuolelle käy tänä vuonna.

AI PC myytiveturina on mun mielestä kyseenalainen. Pelkkä AI PC rauta ei myy. Pitää olla softaa mikä saa käyttäjät päivittämään koneet. Niin paljon uskovat amd, intel,... AI PC:een, että joko on yhteinen illuusio tai jotain supersoftaa tulossa. Jos super ai softaa tulee pc:een niin onko softan tekijä microsoft?
 
Jenkit näköjään jo 70% MSCI Worldista. On nuo muutama tekno aika porskuttajia. Olis kiva nähä jostain et mikä on S&P pienimmät 495 tuotto viime vuosilta verrattuna 500 tuottoihin.
 
Jenkit näköjään jo 70% MSCI Worldista. On nuo muutama tekno aika porskuttajia. Olis kiva nähä jostain et mikä on S&P pienimmät 495 tuotto viime vuosilta verrattuna 500 tuottoihin.
Ei ihan täsmälleen sama jaottelu, mutta lähellä: These Seven Tech Stocks Are Driving the Market

"Since the index hit its latest low in October 2022, seven stocks — Alphabet, Amazon, Apple, Meta, Microsoft, Nvidia and Tesla — have collectively risen nearly 117 percent, far outpacing the performance of the other 493 companies in the S&P 500. Together, these stocks have become known as the “Magnificent Seven.”"
 
Terve!

Avasin ensimmäisen OST osakesäästötilin nordnettiin.

Osasin käyttää jo tuota AOT-tiliä siellä ja olen laittanut indeksirahastoihin, eli ajatusmallina ostan sitä vain lisää kuukausisopimuksena ja pidän siellä ja laitan lisää.

Mutta nyt kun avasin tämän OST:n niin etusivu on vain tyhjää, sieltä saan kyllä auki hakupalkin. Mutta mitä niistä valikoista pitää painaa että näen ne mitä sinne pitäisi ostaa, mitä hakujuttuja pitää siihen rajoitukseen laittaa, että mitä sinne pitää etsiä?

Luulen että tämä toimii niin että sieltä tulee osinkoja joskus, eikä niistä sitten oteta veroja vasta kuin sitten kun muutan sen rahaksi.
Mutta ongelmana on se että siinä etusivulla oli kyllä ne ehdotukset sekä uusimmat. Niin menin sulkemaan sen sivun, enkä enään löydä sitä listaa mitä olisin voinut ostaa.
Enkä enään löydä niitä tuloksia mitä tämä nordnet itse ehdotti, kun se olisi halunnut opettaa jotain asioita.

Mutta viellä tarkentavaa kysymystä, leikitään että ostan nyt jotain. ja myyn sen vaikka ylihuomenna. Meneekö se raha siitä sitten jos on plussalla minun nordnetin tilille, ja siitä ei viellä lähde veroja? Toinen kysymys, jos ja kun ne verot lähtee, täytyykö minun itse huolehtia verojen maksusta vai osaako nordnet ottaa ne automaattisesti?

Yrittänyt katsella youtubesta monia videoita, enkä millään ole löytänyt selkeää aloittelija-ystävällistä videota liittyen tähän OST-tiliin juurikin, tiedän että 1 sellainen saa vain olla. Youtubesta löydän ainoastaan paljon näitä AOT-tilin ohjeita sekä ohjeita kuinka ostaa indeksirahastoja pitkäjänteiseen sijoittamiseen.. Jos satut tietämään jonkin ihan tähän ost-liittyvään videota tai jaksat itse kirjoittaa.

Millä hakurajauksella voin löytää näitä eriä vaihtoehtoja joita juuri OST:lle täytyy ostaa? Nordnet kun näyttää samat indeksirahastotkin siellä hakupaikassa.
Muistan nähneeni siinä opetusdiassa tälläisen nimen: Nordea Bank Abp (NDA FI) osake | Nordnet eli tämmöiset varmaan kuuluu sinne, mutta miten voin löytää lisää tämmöisiä onko nämä nyt siis osake-nimiä joita pitää sinne laittaa? toinen minkä muistin nähneeni oli tälläinen jota nordnet silloin ehdotti: Mandatum Oyj (MANTA) osake | Nordnet

Sen käsityksen sain että tälläiset ost-tilille laitettavat jutut tarvitsevat aktiivisempaa osallistumista, että ostaa ja myydä kai useammin (siis verrattuna pitkäjänteiseen aot-tilillä olevaan indeksirahastoon.)?
 
Luulisin, että kirjoittamasi perusteella tuo taktiikka ostaa niistä indeksirahastoja ihan sinne AOT:lle on hyvä. Siitäkään ei menee mitään veroja ennen kuin ne taas muuttaa rahaksi. Et tarvitse siihen hommaa sitä OST-tiliä ollenkaan.
 
FIRE ketjussa nousi pinnalle amerikan velka ja mahdollinen amerikan maksukyvyttömyys. Jäin pohtimaan mitä tuo tarkoittaisi esim. sp500 tai big tech sijoittajan kannalta. Romahtaisiko microsoftin arvo dollarin mukana vai globaalina toimijana osaisi jotenkin sopeutua ja eri hinnat riippuen eri maista? Amerikassa maksaisi windows lisenssi 10000$, euroopassa 50e? Valtio kansallistaisi yrityksiä ja sijoittaja jäisi puille paljaille?

Minkälainen säteilyvaikutus amerikan maksukyvttömyydellä olisi? Kuinka paljon vaikuttaisi esimerkiksi eurooppaan tai spesifisesti suomen talouteen ja siten sijoittajaan?

Amerikka itsessään saattaisi muuttua täysin omavaraiseksi. Velat maksetaan printterillä, suhteet menee ja kaikki ulkomainen superkallista. Kotimarkkinalle rakennetaan puuttuvat asiat. Inteliltä piirit(tehtaat on jo), amerikka yksittäisistä maista suurin öljyntuottaja, autoteollisuus, big tech jne. Puutetta tulis varmaan joistain raaka-aineista puuvillasta metalleihin + valmistuslinjastoista lähtien puhelimista? Työläisiä ei riitä niin varmaan pitäisi joko raahata porukkaa maahan tai satsata ihan uudella tavalla automaatioon.
 
Viimeksi muokattu:
Varmaan moneen kertaan käyty jo läpi, mutta miten tuo lapselle säästäminen kannattaa tehdä?

Tarkoitus olisi siis nordnetissä säästää lapselle johonkin matalakuluiseen rahastoon tai etf:ään pieniä summia kuukaudessa. Ehkä 20-50€/kk.

Lähinnä siis mietin, että miten se olisi järkevin tehdä siltä kantilta katsottuna, ettei sitten tule myöhemmin ”ongelmia”. Esimerkiksi kun lähtee opiskelemaan niin olisi edelleen sijoituksista huolimatta oikeutettu samoihin etuihin kuin muutkin ikäisensä ihmiset. Asumistuet, opintotuet jne.
 
Varmaan moneen kertaan käyty jo läpi, mutta miten tuo lapselle säästäminen kannattaa tehdä?

Tarkoitus olisi siis nordnetissä säästää lapselle johonkin matalakuluiseen rahastoon tai etf:ään pieniä summia kuukaudessa. Ehkä 20-50€/kk.

Lähinnä siis mietin, että miten se olisi järkevin tehdä siltä kantilta katsottuna, ettei sitten tule myöhemmin ”ongelmia”. Esimerkiksi kun lähtee opiskelemaan niin olisi edelleen sijoituksista huolimatta oikeutettu samoihin etuihin kuin muutkin ikäisensä ihmiset. Asumistuet, opintotuet jne.
Ite alotin sijoittamisen omissa nimissäni vähän kuin "korvamerkittynä jälkeläiselle" tyyliin. Eli niitä voi sit sen aikaisen verotuksen mukaan lahjoitella tai käyttää jonkin sortin tukena miten nyt näkee sit järkeväksi siinä vaiheessa. Ei tartte miettiä tommosia eikä sit toisaalta sitäkään jos lapselle iskee kaksisuuntainen ja rahat palaa yhessä illassa tokmannin alennuksiin.
 
Varmaan moneen kertaan käyty jo läpi, mutta miten tuo lapselle säästäminen kannattaa tehdä?

Tarkoitus olisi siis nordnetissä säästää lapselle johonkin matalakuluiseen rahastoon tai etf:ään pieniä summia kuukaudessa. Ehkä 20-50€/kk.

Lähinnä siis mietin, että miten se olisi järkevin tehdä siltä kantilta katsottuna, ettei sitten tule myöhemmin ”ongelmia”. Esimerkiksi kun lähtee opiskelemaan niin olisi edelleen sijoituksista huolimatta oikeutettu samoihin etuihin kuin muutkin ikäisensä ihmiset. Asumistuet, opintotuet jne.
Säästät itselle ja vaimolle eri tileille. Sinä ja vaimo teette verovapaan 4999e lahjoituksen lapselle (yhteensä 9998e) osakkeina 3v välein kun lapsi ei enää tarvitse tukia. Lapsi pitää lahjoitetut osakkeet yli vuoden hallussa niin hankintahinnaksi muodostuu lahjoitushetken arvo. Tällä keinoin välttää mahdolliset tukimenetykset ja saa myös veroetua. Lahjoitushimmeliä voi laajentaa mummoihin, pappoihin jne.

Todellisuudessa kukaan ei tiedä miten tuki, vero, lahjoitukset,... menee 20v+ päästä.
 
Viimeksi muokattu:
@perato @finWeazel Kiitos vastauksista.

Olisi todella kätevää vain tehdä hänelle oma tili ja siirtää hänen nimiinsä (pitkän vuosia kestäneen sijoituskasvatuksen jälkeen) kun täyttää 18. Mutta jos siitä voi myöhemmin tulla ongelmia niin se ei ole hyvä.

Mutta nyt kun asiaa mietin, niin ei multa ainakaan ole opintotukia hakiessa kyselty mitään pankkitilien saldoja tai sijoitussalkun paksuutta. Eli onko se edes ongelma opinto- tai asumistukia haettaessa vai onko ainoastaan jos hakisi jotain sossun toimeentulotukea? Tämä kysymys siis muillekin kuin merkatuille käyttäjille.
 
Yksi mielenkiintoinen ja opettavainen tapa voisi olla perustaa sijoitusfirma. Mahdollistaa paremman tappioiden vähentämisen, veroedukkaampi tapa ottaa tuottoja ulos ja tietty firman piikkiin omaisuutta kuten tietokoneet. Lapsi mukaan firmaan esim. kesätöiden muodossa. Pienen palkan maksaminen ulos sijoitusfirmasta erittäin verotehokasta. Ikää kun tulee lisää niin miettii tavan miten lapsi saa osan tai koko firman omistuksen itsellensä. Toki tästä on järjetön vaiva versus tuotto, jos sijoitusomaisuus on kovin pieni.

Mä en lähtis miettimään tulevaisuuden tukien menettämistä. Ihan mahdollista ettei tukia ole edes olemassa tulevaisuudessa. Vaikka jotain tukia menettäisi niin ennemmin mä omistisin osakkeita ja käyttäisin niiden tuottoja/myisin osan elinkulujen kattamiseen kuin olisin persaukinen ja tukien varassa. Toki se lahjoitushimmeli on superhyvä, jos lait ei muutu.
 
@perato @finWeazel Kiitos vastauksista.

Olisi todella kätevää vain tehdä hänelle oma tili ja siirtää hänen nimiinsä (pitkän vuosia kestäneen sijoituskasvatuksen jälkeen) kun täyttää 18. Mutta jos siitä voi myöhemmin tulla ongelmia niin se ei ole hyvä.

Mutta nyt kun asiaa mietin, niin ei multa ainakaan ole opintotukia hakiessa kyselty mitään pankkitilien saldoja tai sijoitussalkun paksuutta. Eli onko se edes ongelma opinto- tai asumistukia haettaessa vai onko ainoastaan jos hakisi jotain sossun toimeentulotukea? Tämä kysymys siis muillekin kuin merkatuille käyttäjille.
Itse avasin molemmille muksuille omat tilit nordnettiin. Tileille laitetaan kuukausittain x määrä rahaa jolla sitten ostan kuukausisäästö ETF:iä about 4 kertaa vuodessa (jotta 2.5€ maksu ei olisi kohtuuttoman suuri). Eli pistän kk säästön päälle, kun ostot ovat tapahtuneet otan kk säästön pois päältä.
Kun ei ole kristallipalloa niin en jaksa miettiä tukia yms. 15-20v päähän. Jos ongelmia tulee niin mietin sitten mitä teen.
Jos taas muksut pistää omaisuuden myyntiin ja vetää kurkusta alas niin katon myös peiliin ja totean kasvattaneeni lapset päin persettä.
 
Itse avasin molemmille muksuille omat tilit nordnettiin. Tileille laitetaan kuukausittain x määrä rahaa jolla sitten ostan kuukausisäästö ETF:iä about 4 kertaa vuodessa (jotta 2.5€ maksu ei olisi kohtuuttoman suuri). Eli pistän kk säästön päälle, kun ostot ovat tapahtuneet otan kk säästön pois päältä.
Kun ei ole kristallipalloa niin en jaksa miettiä tukia yms. 15-20v päähän. Jos ongelmia tulee niin mietin sitten mitä teen.
Jos taas muksut pistää omaisuuden myyntiin ja vetää kurkusta alas niin katon myös peiliin ja totean kasvattaneeni lapset päin persettä.
Tälläinen olisi itselläkin suunnitelmissa muksulle. Tämä kysymys ei ole varsinaisesti suunnattu juuri sinulle, mutta mikä on järkevä summa juurikin kuukausisäästöön etteivät kulut ole suhteessa liian isot? Onko tähän jokin tietty suuntaa-antava prosenttiosuus?
 
Tälläinen olisi itselläkin suunnitelmissa muksulle. Tämä kysymys ei ole varsinaisesti suunnattu juuri sinulle, mutta mikä on järkevä summa juurikin kuukausisäästöön etteivät kulut ole suhteessa liian isot? Onko tähän jokin tietty suuntaa-antava prosenttiosuus?
Itse olen pitänyt alle 1% kuluja ok:na, en siis itse laita alle 300€ summia, vaan odotan sitten vaikka seuraavaan kuukauteen.
 
Tälläinen olisi itselläkin suunnitelmissa muksulle. Tämä kysymys ei ole varsinaisesti suunnattu juuri sinulle, mutta mikä on järkevä summa juurikin kuukausisäästöön etteivät kulut ole suhteessa liian isot? Onko tähän jokin tietty suuntaa-antava prosenttiosuus?
Laittaa Nordnetin kautta Storebrandin rahastoon tai johonkin Seligsonin rahastoon ilman merkintäkuluja? Juoksevat kulut ovat jonkin verran isommat mutta saa tasaisesti laitettua pienemmätkin summat ilman ylimääräisiä säätöjä.
 
Laittaa Nordnetin kautta Storebrandin rahastoon tai johonkin Seligsonin rahastoon ilman merkintäkuluja? Juoksevat kulut ovat jonkin verran isommat mutta saa tasaisesti laitettua pienemmätkin summat ilman ylimääräisiä säätöjä.
Menneisyys ei ole tae tulevasta, mutta nopeasti mobiililla katsottuna mcsi world taitaa olla 10v aikajaksolla tuottanut yli 50% enemmän kuin storebrand.[\]
Edit: ei ole totta
 
Viimeksi muokattu:
@perato @finWeazel Kiitos vastauksista.

Olisi todella kätevää vain tehdä hänelle oma tili ja siirtää hänen nimiinsä (pitkän vuosia kestäneen sijoituskasvatuksen jälkeen) kun täyttää 18. Mutta jos siitä voi myöhemmin tulla ongelmia niin se ei ole hyvä.

Mutta nyt kun asiaa mietin, niin ei multa ainakaan ole opintotukia hakiessa kyselty mitään pankkitilien saldoja tai sijoitussalkun paksuutta. Eli onko se edes ongelma opinto- tai asumistukia haettaessa vai onko ainoastaan jos hakisi jotain sossun toimeentulotukea? Tämä kysymys siis muillekin kuin merkatuille käyttäjille.

Eikös nyt ollut hallitusohjelmassa että 10ke omaisuus = ei tukiaisia mikä on kyllä aivan peräsilmästä, kun ei kannattaisi säästää kesätyörahojaan edes. Vakuutuskuori on pomminvarma taktiikka ja siksi rikkaat suosinevatkin sitä, vaikka siirrät lapselle sen varallisuus on vakuutusyhtiön taseessa. Edit. tarkennus Yleiseen asumistukeen.
 
Eikös nyt ollut hallitusohjelmassa että 10ke omaisuus = ei tukiaisia mikä on kyllä aivan peräsilmästä, kun ei kannattaisi säästää kesätyörahojaan edes. Vakuutuskuori on pomminvarma taktiikka ja siksi rikkaat suosinevatkin sitä, vaikka siirrät lapselle sen varallisuus on vakuutusyhtiön taseessa. Edit. tarkennus Yleiseen asumistukeen.
Toihan jo kannustaisi että nostetaan muutamankin tonnin säästö sukanvarteen...
 
Menneisyys ei ole tae tulevasta, mutta nopeasti mobiililla katsottuna mcsi world taitaa olla 10v aikajaksolla tuottanut yli 50% enemmän kuin storebrand.
Storebrand all countries sisältää myös kehittyvät markkinat toisin kuin MSCI world.

Laitatko vielä mitä tässä nyt oli vertailussa kun Nordnet ei näytä noille kahdelle kuin muutaman prosentin eron.
 
Viimeksi muokattu:
Tälläinen olisi itselläkin suunnitelmissa muksulle. Tämä kysymys ei ole varsinaisesti suunnattu juuri sinulle, mutta mikä on järkevä summa juurikin kuukausisäästöön etteivät kulut ole suhteessa liian isot? Onko tähän jokin tietty suuntaa-antava prosenttiosuus?

Yksi tapa ajatella kohtuullisia ostokuluja on kuinka paljon arvioit sijoituksen tuottavan kuukaudessa keskimäärin verrattuna siihen, että raha olisi ensin korkotilillä odottamassa ja laittaisit useamman kuukauden välein suuremman summan. Toki oikeasti sen kuukauden aikana sijoitus voi tuottaa +25% tai -20%.

Esimerkiksi arvioit saavasi keskimäärin 7.4% enemmän tuottoa vuodessa sijoituksesta vs korkotilillä. Yhdessä kuukaudessa keskimääräinen tuotto on silloin 0.6%. Jos säästät kuluissa enemmän odottamalla seuraavaan kuukauteen kuin sijoitus tuottaisi kuukaudessa keskimäärin, niin saattaa kannattaa laittaa isompi summa kerralla. Esim 2% kulut kuukauden välein vs 0.66% kulut 3kk välein.

Pienille säästösummille kannattaa harkita myös rahastoja, joihin voi säästää ilman kuluja.
 
Storebrand all countries sisältää myös kehittyvät markkinat toisin kuin MSCI world.

Laitatko vielä mitä tässä nyt oli vertailussa kun Nordnet ei näytä noille kahdelle kuin muutaman prosentin eron.
Pahoittelut, en tiedä itsekkään mitä ihmettä sitä on tullut katseltua. Oletan, että puhe on näistä:

Storebrand
MSCI World

Ero 5V jaksolla onkin ”vain” ~7%
Pahoittelut virheestä ja hienoa että korjasit.
 
Pahoittelut, en tiedä itsekkään mitä ihmettä sitä on tullut katseltua. Oletan, että puhe on näistä:

Storebrand
MSCI World

Ero 5V jaksolla onkin ”vain” ~7%
Pahoittelut virheestä ja hienoa että korjasit.
Niin ja alunperin ei siis ollut tarkoitus suositella mitään nimenomaista rahastoa vaan kertoa että ainakin aiemmin merkinnät ja lunastukset noihin Storebrandin rahastoihin Nordnetin kautta ovat olleet maksuttomia. Niitä on muitakin kuin tuo all countries.
 
Pahoittelut, en tiedä itsekkään mitä ihmettä sitä on tullut katseltua. Oletan, että puhe on näistä:

Storebrand
MSCI World

Ero 5V jaksolla onkin ”vain” ~7%
Pahoittelut virheestä ja hienoa että korjasit.
Korjataan vielä sen verran, että tuo ero 7 %/5 v ei pidä paikkaansa, vaan se on oikeasti vain 7 %-yks./5 v. Prosenttiyksikköinä ilmaistu ero ei kerro mitään ilman tietoa muista lukuarvoista.

Esim. 7 %/5 v olisi ihan merkittävä ero, mutta 7 %-yks./5 v ei ole juuri mikään ero, jos tuotot olisivat ns. tenbaggerien +907 % ja +900 %. Tällöin paremmin tuottanut potti olisi vaivaiset 0,7 % suurempi viiden vuoden kohdalla.

Viisi vuotta MSCI World vs. Storebrand:

((84,83 + 100) / (77,76 + 100) - 1) * 100 % = 3,98 %/5 v (tai 7,07 %-yks./5 v, mutta sehän ei kerro mitään ilman tietoa lukuarvoista, kuten yllä nähtiin)

Kymmenen vuotta MSCI World vs. Storebrand:
((86,062 / 28,92) / ((157,52 + 100) / (-6,96 + 100)) - 1) * 100 % = 7,5 %/10 v

TLDR
3,98 %/5 v
7,5 %/10 v
 
Pikainen haku ei löytänyt, bongasin Saton osakeannin Nordnet Nordnetissa. Toissijaiseen antiin voi ilmeisesti osallistua vaikka ei olisi tällä hetkellä omistuksia, näin ainakin tuon tiedotteen tulkitsen. Viime vuonna tulos aika pakkasella, mutta korkojen takia se nyt ei ehkä varsinaisesti yllätä. Omavaraisuusaste ei kovin kummoisesti tippunut.

Kysymys siis, tulkitsinko oikein, että tuohon voi osallistua vaikka ei olisi olemassa olevia omistuksia (ts. toissijainen myös uusille sijoittajille) vai onko se vain nykysijoiittajille, jos uusia lappuja jää merkitsemättä? Toisekseen, onko täällä mitään näkemyksiä koko lafkasta, pitkällä aikavälillä vuokrakämppäbisnes hyvinkin kannattavaa puuhaa, ja numerot vaikutti ihan kohtalaisilta aiemmilta vuosilta. Toki korot ei sinne nollaan ole tippumassa, nykyisesti alaspäin toki aika varmasti.
 
Tälläinen olisi itselläkin suunnitelmissa muksulle. Tämä kysymys ei ole varsinaisesti suunnattu juuri sinulle, mutta mikä on järkevä summa juurikin kuukausisäästöön etteivät kulut ole suhteessa liian isot? Onko tähän jokin tietty suuntaa-antava prosenttiosuus?
Itse laitan etf:iin koska ostokulut ovat omalla kohdalla vain 0,0xx prosenttia. Mutta lapselle laitan rahastoon koska kulut olisivat etf:issä lähes 2,5% kun ei oikein voi antaa enempää kuin 130€/kk tai menee lahjaveroa. Lisäksi en jaksa kikkailla mitään vaan kaikki menee automaattisesti joka kk.
 
Eikös nyt ollut hallitusohjelmassa että 10ke omaisuus = ei tukiaisia mikä on kyllä aivan peräsilmästä, kun ei kannattaisi säästää kesätyörahojaan edes. Vakuutuskuori on pomminvarma taktiikka ja siksi rikkaat suosinevatkin sitä, vaikka siirrät lapselle sen varallisuus on vakuutusyhtiön taseessa. Edit. tarkennus Yleiseen asumistukeen.
50k€ omaisuutta oli se asumistuen suunniteltu kokonaan loppuminen, tuota allaolevat summat laskettaisiin jollain prosentilla tuloina ja jos ei muita tuloja ole esim. kesätöistä, niin tuki ei välttämättä hirveästi leikkaannu. Vakuutuskuori ei toimi, jos tuovat samat varallisuusehdot kuin esim. eläkeläisten asumistuessa on jo nyt, mihin nuo vakuutuskuoretkin pitää ilmoittaa.

Mutta nämä nyt on spekulaatiota kunnes ilmoittavat, mitä oikeasti ovat tekemässä.
 
Mikä itu teillä nyt sit on etes leikkien laskea tuota EUNL - Storebrand eroa. Ottakaa nyt edes "samanlainen"
Storebrand 10v 185%

MSCI ACWI 181%

Storebrandi on ESG joten sieltä puuttuu joitakin toimijoita, erot tullee noista.
 
Hei, saisko täältä apua. Nyt on tilanne, että kakka vähän tuulettimessa ja pitäisi myydä etfiä (nordnet) kymppitonnin edestä.

Jos nyt siis myyn osuudet siten, että tuo kymppi kasassa niin koska tulee verot maksuun ja mistä näen paljonko siitä on verollista? Ihan konkreettisesti tuleeko tonnin parin lasku luukusta vuoden lopussa vai miten tuo maksu tapahtuu? Tyhmä kysymys varmasti, mutta en ole ennen myyntiä kokenut.
 
Hei, saisko täältä apua. Nyt on tilanne, että kakka vähän tuulettimessa ja pitäisi myydä etfiä (nordnet) kymppitonnin edestä.

Jos nyt siis myyn osuudet siten, että tuo kymppi kasassa niin koska tulee verot maksuun ja mistä näen paljonko siitä on verollista? Ihan konkreettisesti tuleeko tonnin parin lasku luukusta vuoden lopussa vai miten tuo maksu tapahtuu? Tyhmä kysymys varmasti, mutta en ole ennen myyntiä kokenut.
Se on pääomatuloa, Googlaa ja lue aiheesta. Sit voit purkaa tänne miten ymmärsit niin korjataan jos tarvetta.
 
Jos nyt siis myyn osuudet siten, että tuo kymppi kasassa niin koska tulee verot maksuun ja mistä näen paljonko siitä on verollista?

Vuoden 2024 verotus tasataan vuonna 2025. Eli jos maksat liian vähän tai liikaa ennakkoja, niin saat mätkyjä tai palautuksia ja ne hoidetaan vuonna 2025.

ETF:ien myynnistä maksat pääomatuloveroa. Pääomatuloksi katsotaan voitto. Eli jos ostit ETF:ää 6000 eurolla ja myyt nyt 10000 eurolla, on tuosta 4000e voittoa, josta menee pääomavero, joka on 30% 30000 euroon asti. Eli 1200 euroa. Kulut vähennetään voitosta ennen kuin lasketaan veron määrä. Ja on muitakin lisäsääntöjä, mutta noin periaatteessa.
 
Osakesäästötili vaan lapselle auki. Tilille maksetut osingot (ja korkotulot) vaikuttavat yleensä "sossu"etuuksiin, mutta pääoma ei noihin normitukiin (luovutusvoitot toki, vaikka ei nostaisikaan tililtä poijes). Eli jotain osingot uudelleensijoittavaa rahastoa/ETFää itse ostelisin junnulle.

Siis smugun eiliseen postaukseen piti tulla vastaus, väliin näköjään ehti muitakin.
 
Osakesäästötili vaan lapselle auki. Tilille maksetut osingot (ja korkotulot) vaikuttavat yleensä "sossu"etuuksiin, mutta pääoma ei noihin normitukiin (luovutusvoitot toki, vaikka ei nostaisikaan tililtä poijes). Eli jotain osingot uudelleensijoittavaa rahastoa/ETFää itse ostelisin junnulle.

Siis smugun eiliseen postaukseen piti tulla vastaus, väliin näköjään ehti muitakin.
Hallitus on siis kaavaillut muutoksia esim opiskelijoiden tukiin siten että myös varallisuus vaikuttaa tukeen. Tällä hetkellä toimii kertomallasi tavalla mutta tulevaisuus on epäselvä.
 
Vuoden 2024 verotus tasataan vuonna 2025. Eli jos maksat liian vähän tai liikaa ennakkoja, niin saat mätkyjä tai palautuksia ja ne hoidetaan vuonna 2025.

ETF:ien myynnistä maksat pääomatuloveroa. Pääomatuloksi katsotaan voitto. Eli jos ostit ETF:ää 6000 eurolla ja myyt nyt 10000 eurolla, on tuosta 4000e voittoa, josta menee pääomavero, joka on 30% 30000 euroon asti. Eli 1200 euroa. Kulut vähennetään voitosta ennen kuin lasketaan veron määrä. Ja on muitakin lisäsääntöjä, mutta noin periaatteessa.
Kiitos, tämä selvensi hyvin.
 
Hallitus on siis kaavaillut muutoksia esim opiskelijoiden tukiin siten että myös varallisuus vaikuttaa tukeen. Tällä hetkellä toimii kertomallasi tavalla mutta tulevaisuus on epäselvä.
Toisaalta tässä tuli aiemmin hyvää pohdintaa siitä, että tulevaisuus on aika epäselvä muutenkin ja tosi vaikea ennustaa 20 vuoden päähän. Ehkä itsekin nyt ajattelen niin, että jos 20+ vuoden päästä lapseni ei saa jotain asumistukea oman varallisuutensa takia, niin se on ainoastaan positiivinen ongelma.

Pitää vain toivoa, että rahoja ei sitten tykitetä hanskaan tai käytetä johonkin teinibemarin hankintaan. Mutta pitää itse tehdä kaikkensa kasvatuksessa, että näin ei kävisi.
 
Täysin turhaa yrittää kristallipalloilla mikä lainsäädäntö 20v päästä.
1. Aloita sijoittaminen/säästäminen
2. Muokkaa strategiaa jos lainsäädäntö muuttuu tai tapahtuu a, b tai c

Isoin virhe mitä voit tehdä on siirtää kohtaa 1 tulevaisuuteen.
 
Pitää vain toivoa, että rahoja ei sitten tykitetä hanskaan tai käytetä johonkin teinibemarin hankintaan. Mutta pitää itse tehdä kaikkensa kasvatuksessa, että näin ei kävisi.

Mielummin vanha teinibemari kuin uusi, tuskin on huonompaa sijoitusta kuin uusi auto. Vanha vähän arvostetumpi malli niin hyvällä tuurilla pääsee eroon samalla hinnalla kuin maksoi tai voitolla.

Eipä toi auto ole nykynuorille enää niin kova juttu jos ei asu jossain syrjemmällä. Hanskasta en tiedä vedetäänkö käteen.
 
AMD:ltä tullut vuoden 2023 tulos. Jokseenkin analyytikoiden odotuksien mukaisesti meni. Konesali puolella kasvua ja pelikonsoleissa -17%.

Vuoden 2023 tuloksen perusteella P/E* voidaan nyt laskea ja on reilu 300 tämän hetkisellä premarket-hinnalla. Ja mikäli vuoden -24 kvarttaali tulokset säilyisivät 2023Q4 tasolla ja osakkeen hinta ei muuttuisi tämänhetkisestä premarket hinnasta, niin 2024 P/E olisi luokkaa 100.

Markkinan odotukset eivät sitten tainneet kuitenkaan täyttyä kun mainittu premarket hinta on laskenut tasolle -12% viime päivien (torstain) huipuista. Tosin pre-market ei aina täysin ennusta loppupäivän hintakehitystä.

Edit: * Nuo yllä olevat P/E siis GAAP perusteisesti lasketun tuloksen mukaan. AMD julkaisi myös non-GAAP perusteisesti lasketut luvut. Niitä ja aamun premarket hintaa käyttämällä vuoden 2023 P/E olisi parhaillaan luokkaa reilu 60.

AMD/Lisa Su puhui konesali ai-markkinan olevan 400 miljardia 2027 vuonna. Zuckerberg sanoi metan sijoittajapuhelussa, että perinteisesti tarvitaan 10x laskentakapasiteetti, kun siirrytään vanhasta mallista uuteen(gpt3 vs. gpt4 vs. gpt5 tai metan vastineet). Jos 10x tehotarve pitää niin saattaisin jopa uskoa 400 miljardin markkinaan 2027. Nykyiset mallit vaativat reilun 10000 hopperia. Next gen mallit 100k gpu:ta, jos käytetään nykyisiä piirejä? Selittänee sen miksi metan kapasiteetti 2024 lopussa on 350000 hopperia ja 350000 muuta kuin hopperia. Järjetön määrä laskentakapasiteettia.

Jos uskoo 2027 visioon niin tuo olisi jotain 5x-6x isompi markkina 2027 kuin nyt. Periaatteessa amd ja nvidian kohdalla opex voisi pysyä melkeinpä ennallaan mutta myynti kasvaa järjettömästi eli voittoa tulee superpaljon. 400miljardin markkinakoolla saattaisi löytyä nvidiaa tyyliin alle 10 PE:lla tai amd. Riippuu ja roikkuu siitä kuinka ison osan markkinasta eri firmat onnistuvat kahmimaan.

Hyviä uutisia paljon AI-markkinana liittyen. Markkina kantanee 2025 puolelle. Miten 2027 sitten toteutuu, vaikea sanoa. Myin hieman nvidiaa pois eilen vaikka uskon, että nousua on jäljellä. Kotiuttelen voittoja ja ostan strategian mukaisesti osinko etf:ia. Paikallinen progressiivinen pääomaverotus rohkaisee siihen, että pieniä määriä veroedukkaita myyntejä kannattaa tehdä vuosittain. Efektiivinen veroprosentti tälle vuodelle nykyisten myyntien + osinkojen jälkeen noin 15%. Marginaalissa veropinna isompi.
 
Viimeksi muokattu:
AMD/Lisa Su puhui konesali ai-markkinan olevan 400 miljardia 2027 vuonna.

Noin pitkälle on oikeasti vaikea ennustaa, varsinkin kun kyseessä on teknologinenmurros josta ei tiedetä miten pitkälle murros tulee jatkumaan nykyisillä eväillä, siis HW, Ideat ja toimijat. Itse tarkastelen laskentakapasiteetin ja muun HW:n tarvetta kahdesta suunnasta A) AI-mallien kehittäminen ja B) hyödyntäminen:

A) Uusia 0.0x% edellistä versiota parempia AI-malleja tulee päivittäin tarjolle jatkuvasti, nopeammin kuin esim itse ehtisin kokeilla. Eli kehitystä ja pienten viilausten jälkeisiä mallien uudelleen koulutuksia tapahtuu jatkuvasti vaatien toimijoilta merkittävää laskentakapasiteettia sen lisäksi että aina väliin tulee niitä isompiakin julkaisuja kuten vaikka GPT-4 --> GPT-5 tyyliin.
Esim Best Open-Source Language Models, All Large Language Models oli äsken katsottuna 16780 open source LLM entryä.

B) Toinen puoli on sitten kun asiakkaat käyttävät AI:ta B1) konesaleista ja B2) lokaalisti omalla raudalla, eli näihin tarvittava laskentateho ym rautakapasiteetti.

Kehittämisen (A) osalta on nyt meneillään selvä kilpajuoksu ainakin isoimpien pelureiden välillä miljardien hankinnoilla. Tälläinen jatkuu aikansa, tavallisesti kunnes voittajat ovat selvinneet ja seuraavaa murrosta ei ole vielä tapahtunut.

Kohdan B1) osalle syntyy aikanaan uusi normaali, ja siihenkin palanee miljardeja, mutta sillä erolla että tuossa vaiheessa ei ole olennaista saada tuloksia millä hinnalla hyvänsä, vaan todennäköisemmin kustannustehokkaasti. Ts. esim montako tokenia syntyy per watti. Voi olla että tähän pelurit hakevat omia teknisiä ratkaisuja rautatasolla. Jos näin niin mahdollinen 400 miljardin markkina ei jakaudu pelkästään Nvidia/AMD ja vastaavien välillä, vaan siinä on mukana Metan, Applen ja vastaavien "omakehitteinen" AI-liitännäinen HW.

Sekin on hankala arvioida investointien jakaantumisen osalta että mikä on edellä kuvailtujen A ja B1 kohtien välinen suhdeluku 2027. Sinänsä voisi arvata että hyödyntämisen (kehittämiseen verrattuna ) pitää ennemmin tai myöhemmin olla se minne pääosa kustanuksista kohdistuisi.

Itseäni kiinnostaa myös B2) eli mikä osuus AI:ta tulee jatkossa pyörimään asiakkaiden omassa raudassa, siis pöydällä tai taskussa. Nykyiselläänkin osa open source AI malleista pyörii hyvin kohtuullisessa pöytäkoneessa, tarvittaessa ihan ilman mitään GPU:n laskenta apua. Eli sijoittajan kannalta tämä voi olla vielä pidemmällä tulevaisuudessa kuin A ja B1, ja samalla tässä voi taas olla ihan eri pelurit suurimpina hyötyjinä ja laitteiden toimittajina kuin A) kohdassa. Etenkin jos se AI pitää saada taskuun (tai kevyeen droneen) ja pyörimään pikku akun varassa.

Itse keskityn näistä tuohon B2 kohtaan.
 
Viimeksi muokattu:
Noin pitkälle on oikeasti vaikea ennustaa, varsinkin kun kyseessä on teknologinenmurros josta ei tiedetä miten pitkälle murros tulee jatkumaan nykyisillä eväillä, siis HW, Ideat ja toimijat. Itse tarkastelen laskentakapasiteetin ja muun HW:n tarvetta kahdesta suunnasta A) AI-mallien kehittäminen ja B) hyödyntäminen:

A) Uusia 0.0x% edellistä versiota parempia AI-malleja tulee päivittäin tarjolle jatkuvasti, nopeammin kuin esim itse ehtisin kokeilla. Eli kehitystä ja pienten viilausten jälkeisiä mallien uudelleen koulutuksia tapahtuu jatkuvasti vaatien toimijoilta merkittävää laskentakapasiteettia sen lisäksi että aina väliin tulee niitä isompiakin julkaisuja kuten vaikka GPT-4 --> GPT-5 tyyliin.
Esim Best Open-Source Language Models, All Large Language Models oli äsken katsottuna 16780 open source LLM entryä.

B) Toinen puoli on sitten kun asiakkaat käyttävät AI:ta B1) konesaleista ja B2) lokaalisti omalla raudalla, eli näihin tarvittava laskentateho ym rautakapasiteetti.

Kehittämisen (A) osalta on nyt meneillään selvä kilpajuoksu ainakin isoimpien pelureiden välillä miljardien hankinnoilla. Tälläinen jatkuu aikansa, tavallisesti kunnes voittajat ovat selvinneet ja seuraavaa murrosta ei ole vielä tapahtunut.

Kohdan B1) osalle syntyy aikanaan uusi normaali, ja siihenkin palanee miljardeja, mutta sillä erolla että tuossa vaiheessa ei ole olennaista saada tuloksia millä hinnalla hyvänsä, vaan todennäköisemmin kustannustehokkaasti. Ts. esim montako tokenia syntyy per watti. Voi olla että tähän pelurit hakevat omia teknisiä ratkaisuja rautatasolla. Jos näin niin mahdollinen 400 miljardin markkina ei jakaudu pelkästään Nvidia/AMD ja vastaavien välillä, vaan siinä on mukana Metan, Applen ja vastaavien "omakehitteinen" AI-liitännäinen HW.

Sekin on hankala arvioida investointien jakaantumisen osalta että mikä on edellä kuvailtujen A ja B1 kohtien välinen suhdeluku 2027. Sinänsä voisi arvata että hyödyntämisen (kehittämiseen verrattuna ) pitää ennemmin tai myöhemmin olla se minne pääosa kustanuksista kohdistuisi.

Itseäni kiinnostaa myös B2) eli mikä osuus AI:ta tulee jatkossa pyörimään asiakkaiden omassa raudassa, siis pöydällä tai taskussa. Nykyiselläänkin osa open source AI malleista pyörii hyvin kohtuullisessa pöytäkoneessa, tarvittaessa ihan ilman mitään GPU:n laskenta apua. Eli sijoittajan kannalta tämä voi olla vielä pidemmällä tulevaisuudessa kuin A ja B1, ja samalla tässä voi taas olla ihan eri pelurit suurimpina hyötyjinä ja laitteiden toimittajina kuin A) kohdassa. Etenkin jos se AI pitää saada taskuun (tai kevyeen droneen) ja pyörimään pikku akun varassa.

Itse keskityn näistä tuohon B2 kohtaan.
Lisa Su nimenomaan puhui konesalimarkkinasta. Siinä ei ole mukana ai pc eikä asiakkaiden omissa tiloissa olevat raudat. Zuckerbergin kommentti siitä miten uusien mallien välillä kymmenkertaistuu laskentakapasiteetin tarve luo uskoa siihen, että ehkä lisan ennustus voi toteutuakin.

Ehkä suurin epäjatkuvuuskohta etenkin raudantarpeelle voisi olla, jos joku keksisi konealgoritmin mikä on helpompi opettaa. Ihminen oppii parilla esimerkillä ellei jopa kerrasta. Konealgoritmit vaativat hirveän määrän dataa ja iteraatioita. Voisi kuvitella, että nykyiset konealgoritmit eivät ole mitenkään tehokkaita etenkään opetusmielessä.
 
Ehkä suurin epäjatkuvuuskohta etenkin raudantarpeelle voisi olla, jos joku keksisi konealgoritmin mikä on helpompi opettaa. Ihminen oppii parilla esimerkillä ellei jopa kerrasta. Konealgoritmit vaativat hirveän määrän dataa ja iteraatioita. Voisi kuvitella, että nykyiset konealgoritmit eivät ole mitenkään tehokkaita etenkään opetusmielessä.
Tämä juuri. Ja jos ei keksi, niin kauempana tulevaisuudessa kehitykselle tulisi seinä vastaan, kun joko maailman kaikki data, sähkö tai rahat eivät enää riittäisi seuraavalle tasolle. Sanoisin että paljonkin todennäköisempää että uusia innovaatioita tähän kouluttamiseen syntyy ennemmin kuin edellisessä virkkeessä puoliläpällä heitetyt "seinät" tulisivat vastaan.
 
Itse säästänyt nyt lapsille Nordnettiin heidän omille tileilleen 100€/kk. Ajattelin varmuuden vuoksi lopettaa säästämisen n. 10k€ paikkeilla ja siirtyä sen jälkeen laittamaan rahaa omalle tililleni rahastoon jonka ikäänkuin korvamerkitsen lapsille.

Jos nyt oletetaan että hallituksen suunnitelmat toteutuvat kuin hahmoteltu eli 10k€ jälkeen lähtee tuet laskemaan ja 50k€ jälkeen jää ilman tukia. Käytännössähän tuo johtaa siihen että vaivalla kerätyt säästöt kuluvat turhaan. Muutaman ylimääräisen tonnin nyt hassaa nopeasti tarpeelliseen tai tarpeettomaan, mutta jos rahaa on ns. liikaa voi se olla ongelma.

Esimerkkinä nyt vaikka 100€/kk säästö lapselle 18v ajan 5% tuotolla on ~35k€. 50€ sijoituksella 7% tuotolla 21,5k€ jne...

Lisäksi isovanhemmat on uhanneet testamenttaa rahaa suoraan lapsille joten mahdollista on että rahaa on jokatapauksessa liikaa suhteessa mahdollisiin rajoihin. Se millaiset säännöt on 20v päästä on toki täysin tuntematonta, mutta onhan se kieltämättä jossain määrin ymmärrettävää että tukia ei maksettaisi niille jotka eivät niitä välttämättä tarvitse.
 
Viimeksi muokattu:
Sellainen vinkki vielä tuohon lapsille säästämiseen, että ilman tuleviakin uhkia kannattaa muistaa ihan nykyistenkin lakien esim. holhouslain mahdolliset rajoitteet. Käytännössä jos lapsen omaisuus nousee yli 20 k€iin, niin sen jälkeen hänestä pääsee tekemään vuositiliä viranomaille. Silloin alkaa olla myös merkitystä sillä, miten ja missä lapsen rahat ovat kiinni. 18 vuodessa tuohon 20 k€ voi jo päästä aika pienelläkin kuukausierällä.
 
Pikainen haku ei löytänyt, bongasin Saton osakeannin Nordnet Nordnetissa. Toissijaiseen antiin voi ilmeisesti osallistua vaikka ei olisi tällä hetkellä omistuksia, näin ainakin tuon tiedotteen tulkitsen. Viime vuonna tulos aika pakkasella, mutta korkojen takia se nyt ei ehkä varsinaisesti yllätä. Omavaraisuusaste ei kovin kummoisesti tippunut.

Kysymys siis, tulkitsinko oikein, että tuohon voi osallistua vaikka ei olisi olemassa olevia omistuksia (ts. toissijainen myös uusille sijoittajille) vai onko se vain nykysijoiittajille, jos uusia lappuja jää merkitsemättä? Toisekseen, onko täällä mitään näkemyksiä koko lafkasta, pitkällä aikavälillä vuokrakämppäbisnes hyvinkin kannattavaa puuhaa, ja numerot vaikutti ihan kohtalaisilta aiemmilta vuosilta. Toki korot ei sinne nollaan ole tippumassa, nykyisesti alaspäin toki aika varmasti.
Kyllä voi osallistua toissijaiseen antiin vaikka sinulla ei tällä hetkellä olisi omistuksia (joskus voi olla, että ei, mutta tässä Saton tapauksessa näyttäisi pystyvän).

Mutta yleensä annissa jaettavien uusien osakkeiden määrä vastaa sitä määrää minkä nykyiset omistajat voivat merkintäoikeuksilla merkitä ja kun lähtökohtaisesti merkintäoikeudet kannattaa käyttää, joko itse tai myyt ja joku toinen käyttää ne, niin toissijaiseen merkintään jäävät uusien osakkeiden määrä jää usein aika pieneksi. Lisäksi toissijaisessa annissa on yleensä etusijalla ne, jotka ovat myös merkintäoikeuksilla merkinneet. Näistä syistä hyvin todennäköistä, että pelkästään toissijaiseen merkintään osallistumalla et saa yhtään osaketta ja parhaimmillaankin vain hyvin pienen määrän.

Sinäänsä tietysti kokeilemisessa ei menetä mitään. Saat rahasi takaisin siltä osin, jolla et saanut osakkeita. Ainoa haitta on että jonkin aikaa rahasi on kiinni tuossa.

Kannattaa myös huomata, että kun Sato on listaamaton osake, esim. sen myynti sitten myöhemmin on hankalampaa kuin listattujen ja Nordnetissä listaamattomien säilytyksestä menee kuluja.
 
Sellainen vinkki vielä tuohon lapsille säästämiseen, että ilman tuleviakin uhkia kannattaa muistaa ihan nykyistenkin lakien esim. holhouslain mahdolliset rajoitteet. Käytännössä jos lapsen omaisuus nousee yli 20 k€iin, niin sen jälkeen hänestä pääsee tekemään vuositiliä viranomaille. Silloin alkaa olla myös merkitystä sillä, miten ja missä lapsen rahat ovat kiinni. 18 vuodessa tuohon 20 k€ voi jo päästä aika pienelläkin kuukausierällä.
Vuositilin tekemisellä/tekemättömyydellä ei ole mitään merkitystä/vaikutusta lapsen sijoituksiin. Samat säännöt pätevät aina eli lapsen rajoja ilman holhoustoimen lupaa voi sijoittaa ucits-rahastoihin/etfiin sekä eta-alueen osakkeisiin, erikoisijoitusrahastot ja osakkeet vinkuintiassa on kiellettyjen listalla.

Itse vuositilin tekeminen on olematon homma, ekalla kerralla menee vähän enemmän aikaa ja seuraavina vuosina käytännössä vain päivittää luvut ja liitteet ja pistää paperit matkaan, 15min homma.
 
Aiemmin oli puhetta, että onko jenkkilän teknojätit yliarvostettuja, ja olisiko tasapainotettu S&P 500 siten järkevämpi sijoituskohde. Tässä artikkelissa oli verrattu näiden historiallisia tuottoja, ja ilmeisesti asia ei ole ollenkaan niin yksiselitteinen että markkina-arvon mukainen indeksi olisi ollut suoraan parempi, vaan se on vaihdellut eri vuosikymmeninä. :hmm:

It’s often suggested that market-cap-weighted indexes are like momentum strategies: ultimately, they end up overweighting companies that have recently performed well and underweighting those that have done less well. For those very reasons, recent history has favored market-cap weighting, but in the longer-run there have been periods when equal weighting has done better.

  • In the 1990s: market-cap weighting won: +432% versus 224%.
  • In the 2000s: equal-weighting won: +40% versus -9%.
  • In the 2010s: market-cap weighting won by a hair: +256% versus +255%.
  • In the 2020s: market-cap weighting is pulling ahead again: +64% versus +48%


 
Itse avasin molemmille muksuille omat tilit nordnettiin. Tileille laitetaan kuukausittain x määrä rahaa jolla sitten ostan kuukausisäästö ETF:iä about 4 kertaa vuodessa (jotta 2.5€ maksu ei olisi kohtuuttoman suuri). Eli pistän kk säästön päälle, kun ostot ovat tapahtuneet otan kk säästön pois päältä.

Olen ymmärtänyt, että kk-säästön voi antaa olla koko ajan päällä sopivalla minimisummalla, ja Nordnet tekee oston vasta sitten, kun on tarpeeksi rahaa tilillä? Vaimolle laitoin juuri toivotuksi säästösummaksi 300 eur/kk, tilille siirtyy automaattisesti 100 eur/kk ja ostokohteena iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc). Ymmärtäisin, että tällöin osto tapahtuu kun tililtä löytyy suunnilleen tuo toivottu 300 eur, toki se vähän elää.
 
Olen ymmärtänyt, että kk-säästön voi antaa olla koko ajan päällä sopivalla minimisummalla, ja Nordnet tekee oston vasta sitten, kun on tarpeeksi rahaa tilillä? Vaimolle laitoin juuri toivotuksi säästösummaksi 300 eur/kk, tilille siirtyy automaattisesti 100 eur/kk ja ostokohteena iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc). Ymmärtäisin, että tällöin osto tapahtuu kun tililtä löytyy suunnilleen tuo toivottu 300 eur, toki se vähän elää.
Kyllä se ostaa heti kun siellä on varaa ostaa yksikin lappu. Tai ennen ainakin toimi noin. Kannattaa varmistaa toi ennen kuin muutaman kuukauden päästä huomaat että joka kuukausi on ostettu 100 eurolla ja joka kuulta mennyt 2,5€ kulu.
 
Olen ymmärtänyt, että kk-säästön voi antaa olla koko ajan päällä sopivalla minimisummalla, ja Nordnet tekee oston vasta sitten, kun on tarpeeksi rahaa tilillä? Vaimolle laitoin juuri toivotuksi säästösummaksi 300 eur/kk, tilille siirtyy automaattisesti 100 eur/kk ja ostokohteena iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc). Ymmärtäisin, että tällöin osto tapahtuu kun tililtä löytyy suunnilleen tuo toivottu 300 eur, toki se vähän elää.

Ainakin aiemmin Nordnetin systeemi toimi niin että se osti aina jos tilillä olevalla saldolla saa edes yhden kpl kuukausisäästöön valittua ETF. Eli tilanteessasi jossa tilille siirtyy kuukausittain 100e ja kyseinen ETF maksaa n. 86e ostotapahtuma tulisi joka kuukausi ja siitä menisi 2,5e kulut samoin joka kuukausi, systeemin välittämättä lainkaan 300e rajasummasta.

En tiedä onko tähän tullut viimeisen vuoden aikana muutosta, korjatkaa joku jos on ja olen väärässä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 349
Viestejä
4 510 088
Jäsenet
74 355
Uusin jäsen
anomuumi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom