Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Tarkempaa vertailua ja mietintää maksuttomista säästötileistä:

Bank Norwegian
- korko 3,25%
- korot pääomatuloa (eli verotetaan 30% tai 34% riippuen omista pääomatuloista), maksettava itse
- sovellus löytyy
- rajattomat nostot
- Ruotsin talletussuoja
- koron tarkka laskentakaava?
- korko maksetaan 31.12.
Tuleeko norwegianin korko verovapaasti, jos 1000e verovapausraja ei ylity?
 
Tuleeko norwegianin korko verovapaasti, jos 1000e verovapausraja ei ylity?

Korkotulosta menee lähdevero eli niistä ei voi vähennyksiä tehdä eikä korkotulo vaikuta edes pääomatuloihin (maksetut korkomenot sen sijaan saattavat pääomatuloja vähentää).
 
edit. tuossahan olikin ylempänä S-pankkia ja OP:ta myös tarjolla kun tarkemmin selailee...


Dansken sovellukseen tuli päivitys tänään jossa mainittiin Danske Turvatili. Onkohan tuo miten kilpailukykyinen vaihtoehto verrattuna noihin muihin säästötileihin (esim. Bank Norwegian)?


- Voit tehdä vuosittain maksuttomasti 5 nostoa tililtä, ylimeneviltä nostokerroilta veloitamme 6 euroa/nosto
- Tili on kuukausimaksuton

Korkojakso on kolme (3) kuukautta ja viitekoron arvo muuttuu korkojaksoittain siten, että koron noteerauspäivät ovat aina 1.3., 1.6., 1.9. ja 1.12.

Talletuskoron määrään vaikuttavat viitekoron arvo koron laskentahetkellä ja tilillä olevan talletuksen määrä, joka määrittelee viitekorosta vähennettävän marginaalin. Talletuskorko muuttuu sekä marginaalin muuttuessa että viitekoron arvon muuttuessa. Talletuskorko on kuitenkin aina kiinteä 0 % silloin, kun talletuksen määrä alittaa 10 000 euroa. Korko on minimisään 0 %, vaikka tilillä olisi yli 10 000 euroa talletuksia. Maksimikorko Turvatilillä on 6 %. Turvatilin korko maksetaan tilin päiväsaldoille.

Talletuksen määrä EURTalletuskorko
0 - 9 999,990 %
10 000 – 49 999,993 kk Euribor - 0,9 %
50 000 – 199 999,993 kk Euribor - 0,7 %
200 000 –3 kk Euribor - 0,5 %
 
Viimeksi muokattu:
Onko täällä laitettu viime aikana ostohousuja jalkaan Helsingin pörssin osalta vai odotetaanko vielä? Monesta paikasta tuupataan että siellä on oikeasti halpaa nyt, mutta toisaltaan joka päivä saa lukea että talous tulee sakkamaan (tai sakkaa jo). Tässä vaan mietin että pitäisikö laittaa ostohousut jalkaa, koska tiettyjä laadukkaita yhtiöitä saa ihan hyvää hintaan ja uskon että pitkässä juoksussa (itselläni ost horisontti 20v+) olisi varmaan ihan ok aika ostaa. Fakta on kuitenkin se, että pohjaa on varmasti mahdotonta ajoittaa tällaisena tuulipukuna.
 
Onko täällä laitettu viime aikana ostohousuja jalkaan Helsingin pörssin osalta vai odotetaanko vielä? Monesta paikasta tuupataan että siellä on oikeasti halpaa nyt, mutta toisaltaan joka päivä saa lukea että talous tulee sakkamaan (tai sakkaa jo). Tässä vaan mietin että pitäisikö laittaa ostohousut jalkaa, koska tiettyjä laadukkaita yhtiöitä saa ihan hyvää hintaan ja uskon että pitkässä juoksussa (itselläni ost horisontti 20v+) olisi varmaan ihan ok aika ostaa. Fakta on kuitenkin se, että pohjaa on varmasti mahdotonta ajoittaa tällaisena tuulipukuna.
Kun on vaihtoehtoja niin vaikea nähdä miksi helsingin pörssi tuottaisi paremmin kuin muut vaihtoehdot. Suomen poliittinenkin tilanne sellainen ettei siltä puolelta apuja taida tulla yrityksille.
 
Kun on vaihtoehtoja niin vaikea nähdä miksi helsingin pörssi tuottaisi paremmin kuin muut vaihtoehdot. Suomen poliittinenkin tilanne sellainen ettei siltä puolelta apuja taida tulla yrityksille.

Ulkomaille sijoittamisessa on tosin se ongelma, että helpommin tulee ostettua sikaa säkissä. Kotimaisista asioista on edes jossain määrin enemmän perillä.

Ja kieltämättä Helsingin pörssissä on edullisia osingonmaksajia. Kasvua sieltä tosin ehkä ei niin kannata odottaa.
 
Salkku sulanut huipuistaan jotain -20% ja minä kun luulin etten kalliita ostoja tee. Paino kuitenkin suht reipas ja hiukan lisäysvaraa jäänyt. Esim. Fortum, Neste, Outsa, Nokia kokisin edukkaiksi näin äkkipikaa sellaisista mitä omassa salkussa on.
 
Kannattaako sijoittaa pörssin ulkopuoliseen Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeisiin? Niitä on kolme kolmen kappaleen erää myynnissä ainakin 31.8.2023 klo 19 asti Huutokaupat.com:ssa . Onko ylipäätään sähköyhtiöiden osakkeiden arvossa paljon nousuvaraa?
 
Kannattaako sijoittaa pörssin ulkopuoliseen Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeisiin? Niitä on kolme kolmen kappaleen erää myynnissä ainakin 31.8.2023 klo 19 asti Huutokaupat.com:ssa . Onko ylipäätään sähköyhtiöiden osakkeiden arvossa paljon nousuvaraa?

Älä herrajumala lähde pörssin ulkopuolisiin osakkeisiin sijoittamaan. Mahdollinen osinkohyöty ei ole niin mittava, että kannattaa itseään sitoa mittavin summin firmoihin, joista et saa kunnon tietoa mistään, etkä myöskään rahojasi takaisin, kun et saa niitä osakkeita kaupaksi mihinkään.

Terveisin tätäkin leikkiä aikoinaan Privanetissä kokeillut. Ehdin sentään päästä omistani eroon silloin.
 
Älä herrajumala lähde pörssin ulkopuolisiin osakkeisiin sijoittamaan. Mahdollinen osinkohyöty ei ole niin mittava, että kannattaa itseään sitoa mittavin summin firmoihin, joista et saa kunnon tietoa mistään, etkä myöskään rahojasi takaisin, kun et saa niitä osakkeita kaupaksi mihinkään.

Terveisin tätäkin leikkiä aikoinaan Privanetissä kokeillut. Ehdin sentään päästä omistani eroon silloin.
Sähkönsiirtofirman osakkeet ei nyt ole mitään huuhaata, varmaan vakainta tuottoa mitä maa päällään kantaa. Muista sudenkuopista en osaa sanoa, ainakin tuossa on mainittu muiden omistajien lunastusoikeus.
 
Salkku sulanut huipuistaan jotain -20% ja minä kun luulin etten kalliita ostoja tee. Paino kuitenkin suht reipas ja hiukan lisäysvaraa jäänyt. Esim. Fortum, Neste, Outsa, Nokia kokisin edukkaiksi näin äkkipikaa sellaisista mitä omassa salkussa on.

Laskumarkkinassa laskevat niin kalliit kuin halvatkin. Firman laadusta on sitten kiinni, lähtevätkö ne "halvat" millaiseen uuteen nousuun. Ero on siis kenties enemmänkin siinä, että kuplahinnoitellut tai muuten vain kalliihkot eivät kovin helposti samoihin lukemiin pääse pitkiin aikoihin.
 
Screenshot_2023-08-28-23-23-00-80_e4424258c8b8649f6e67d283a50a2cbc.jpg

Osakkeet

En tiedä noista enenpää mitä Google kertoi.
Kannattaako sijoittaa pörssin ulkopuoliseen Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeisiin? Niitä on kolme kolmen kappaleen erää myynnissä ainakin 31.8.2023 klo 19 asti Huutokaupat.com:ssa . Onko ylipäätään sähköyhtiöiden osakkeiden arvossa paljon nousuvaraa?
 
Sähkönsiirtofirman osakkeet ei nyt ole mitään huuhaata, varmaan vakainta tuottoa mitä maa päällään kantaa. Muista sudenkuopista en osaa sanoa, ainakin tuossa on mainittu muiden omistajien lunastusoikeus.

En puhunut huuhaasta, vaan siitä, että Suomessa ei noille osakkeille ole kunnollista kauppapaikkaa ja kaupankäyntimäärät ovat naurettavia. Tästä kertoo omaa karua tarinaansa se, että tuokin tyyppi kauppaa noita huutokauppasivustolla. Etkä myöskään tiedä, millaisessa kunnossa ostamasi firma on, kun ei niillä ole mitään velvoitetta sitä todellista tietoa jakaa, koska ne eivät ole julkisia yrityksiä. Näin ollen et myöskään tiedä, maksatko niistä paljon vai vähän suhteutettuna todelliseen arvoon.

Kukin toki maksakoon omat oppirahansa, mutta suosittelen nyt ainakin ensin tutustumaan muidenkin kokemuksiin pörssin ulkopuolisiin osakkeisiin sijoittamisesta, että varmasti ainakin tietää ja hyväksyy oikeat riskit.

Edit: Tuo firma tosin julkaisee tilinpäätöksensä, joten sen kun katselemaan lukuja:
Tilinpäätöksestä selviää, että osinkoa maksettiin 100 euroa per osake. Eli 28 osakkeelle osinkoa tulisi vuosittain huikeat 2 800 euroa. 196 000 euron myyntihinnalla koko satsin osinkoprosentti on huikeat 1,4%. Säästötilikin on parempi sijoitus aivan joka rintamalla, ja siitä sentään saa pääomankin takaisin käyttöönsä, kun haluaa.
 
Viimeksi muokattu:
Kannattaako sijoittaa pörssin ulkopuoliseen Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeisiin? Niitä on kolme kolmen kappaleen erää myynnissä ainakin 31.8.2023 klo 19 asti Huutokaupat.com:ssa . Onko ylipäätään sähköyhtiöiden osakkeiden arvossa paljon nousuvaraa?

IMHO pörssin ulkopuolella kannattaa sijoittaa vain kun haluaa toimia suuren riskin enkelisijoittajana; On joku startuppi joka tekee jotain oikeasti hienoa(ja voi olla varma että sitä tekee pätevät tyypit eikä kyse ole huijauksesta), ja haluaa auttaa niitä saamaan tuotteen markkinoille. Ja sitten on n. 80% mahkut menettää kaikki mutta jos homma lähtee lentoon, voi myös tienata moninkertaisesti sijoituksen verran.

Esim itse sijoitin aikoinani yhteen pikkufirmaan jonka tuotteelle olin ollut prototyyppivaiheessa testikäyttäjänä ja tykännyt tuotteesta. Firma sai tuotteen markkinoille, mutta se ei silti lyönyt itseään läpi koska isommat pelaajat ehti tulla osittain samoille markkinoille tuotteilla jotka eivät olleet yhtä hyviä tuolla kapealla osa-alueella, mutta integroituivat paremmin niiden järjestelmiin ja olivat halvempia. Firma on vielä pystyssä mutta olen käytännössä varma että en tule koskaan saamaan yhtään rahaa takaisinpäin tuosta firmasta. Ei silti harmita yhtään menettämäni rahat.
 
Onko heittää vinkkiä Nordnetin rahastoista kun säästösumma kuukaudessa on n. 200€-300€ välillä? Tällä hetkellä salkusta löytyy hajautettuna mm. Storebrandin eri rahastoja (USA A EUR, Japan A, Europa A EUR, EUROPA Plus) sekä Nordnetin omia rahastoja. Vuoden alusta ollaan vihreällä +4,03%, jatketaanko samalla taktiikalla ja tasaisella hajautuksella vai olisiko parempi taktiikka tehdä säästösopimus vaikka ETF-rahastoihin?
 
Onko heittää vinkkiä Nordnetin rahastoista kun säästösumma kuukaudessa on n. 200€-300€ välillä? Tällä hetkellä salkusta löytyy hajautettuna mm. Storebrandin eri rahastoja (USA A EUR, Japan A, Europa A EUR, EUROPA Plus) sekä Nordnetin omia rahastoja. Vuoden alusta ollaan vihreällä +4,03%, jatketaanko samalla taktiikalla ja tasaisella hajautuksella vai olisiko parempi taktiikka tehdä säästösopimus vaikka ETF-rahastoihin?
Kulupolitiikasta sen verran osaan mainita että tuo noin 300e esim EUNLiin kk-säästämisen kautta tekee kuluiksi vajaan 1%. Musta se ehkä on aika paljon. Mitäs jos hajautat sen summan jo noihin nykyisellään oleviin rahastoihin - tuolla voisi ehkä hivenen halutessaan päästä muuttamaan painotuksia haluamaansa suuntaa.
 
Viimeksi muokattu:
Voisko joku tehdä mulla ELI5, että miksi kaikki korkorahastot on miinuksella vuoden alusta lähtien ja silti kaikkialla sanotaan, että korkorahastot tekevät 5% varman tuoton että ei kannata ainakaan mihinkään määräaikaiselle laittaa? Oma norskin tili puksuttaa varmaa 3,25% tuottoa ja tuolla olisivat miinuksella nyt jo.
 
Voisko joku tehdä mulla ELI5, että miksi kaikki korkorahastot on miinuksella vuoden alusta lähtien ja silti kaikkialla sanotaan, että korkorahastot tekevät 5% varman tuoton että ei kannata ainakaan mihinkään määräaikaiselle laittaa? Oma norskin tili puksuttaa varmaa 3,25% tuottoa ja tuolla olisivat miinuksella nyt jo.
Korkorahaston tuotto riippuu pitkälti siitä, minkälaisia tuotteita sen sisällä on ja mikä kulloinenkin korkotaso on. Ts. 3kk euriboriin sidottuja papruja sisältävä rahasto seuraa aika hyvin 3kk euriborin kehitystä ja pitkiä valtionlainoja tai yhtiölainoja sisältävä voi mennä kunnolla miinukselle jos sen sisältämien tuotteiden tuotto onkin alempi kuin nykyinen korkotaso.
 
Kun korot nousevat, korkorahastot tyypillisesti menettävät arvoaan, koska jo hankittujen korkosijoitusten arvo laskee, sillä nyt hankittuna korkosijoituksen tuotto olisi parempi. Vastaavasti korkojen laskiessa korkorahastot tuottavat hetkellisesti enemmän, koska jo sisällä olevien sijoitusten korko on parempi kuin markkinalle tulevien sijoitusten tuotto.
 
Huomautus: Hyökkäys kanssakeskustelijaa kohtaan
Voisko joku tehdä mulla ELI5, että miksi kaikki korkorahastot on miinuksella vuoden alusta lähtien ja silti kaikkialla sanotaan, että korkorahastot tekevät 5% varman tuoton että ei kannata ainakaan mihinkään määräaikaiselle laittaa? Oma norskin tili puksuttaa varmaa 3,25% tuottoa ja tuolla olisivat miinuksella nyt jo.
Olet ymmärtänyt väärin. Ensinnäkään kaikki korkorahastot eivät ole miinuksella vuoden alusta lähtien ja toisekseen missään ei ole sanottu kaikkien korkorahastojen tekevän 5% varmaa tuottoa. Jos ymmärrys on tätä tasoa kannattaa varmaan pitää roposet pankkitilillä. Eivät ne kyllä mitään tuota inflaation ollessa kaksinkertainen saamaasi korkoon nähden.
 
Itse aloin aikanaan nuorena säästämään puoliksi OPn omaan osakerahastoon ja puoliksi riskittömämpään korkorahastoon. Olisikohan viiden vuoden päästä pörssi dipannut ja "riski realisoitunut". Korkorahasto otti hittiä varmaan jotain -10 % ja osakerahasto -30 %. Ainoa vaan, että osakerahasto oli ottanut tuona viitenä vuotena sen varmaan sen normaalin 8 % pa. kasvun ja korkorahasto tuottanut 2 % pa. eli osakerahasto oli edelleen plussalla, mutta korkorahasto meni miinukselle.

Eli kantapään kautta pääsi hyvin tutustumaan erilaisten sijoitusinstrumenttien reagointiin ajan kanssa. Samalla oppi myös ymmärtämään, että ehkä nuo pankkien rahastot eivät ehkä olekaan se oikea paikka säästää.
 
Voisko joku tehdä mulla ELI5, että miksi kaikki korkorahastot on miinuksella vuoden alusta lähtien ja silti kaikkialla sanotaan, että korkorahastot tekevät 5% varman tuoton että ei kannata ainakaan mihinkään määräaikaiselle laittaa? Oma norskin tili puksuttaa varmaa 3,25% tuottoa ja tuolla olisivat miinuksella nyt jo.

Tähän vielä esimerkki yksittäisen korkopaperin osalta. Se ehkä avaa tota mekanismia.

Korkopaperissa sanotaan, että "Saat tällä lapulla 31.8.2024 1000e". Jos korko on nyt 5% niin lappu maksaisi noin 952e nyt (koska siihen 5% päälle on tonni). Ostat siis korkopaperin 952 eurolla ja olet tyytyväinen. Jos korko ei muuttuisi, nousisi lapun arvo tasaisesti joka päivä noin 0,13e ja arvo olisi 365pv päästä 1000e.

Mutta heti kun ostat sen, korot nousevatkin yllättäen 10%:iin! OMG! Mitä tapahtuu korkolapuille, joista saa vuoden päästä tonnin? Niiden arvo laskee noin 910 euroon, sillä kun 910 euroon lisätään 10%, saadaan 1000e. Eli ihan samalla tavalla se sunkin ostamasi lapun arvo romahtaa 952 eurosta 910 euroon - ei kukaan maksaisi siitä senttiäkään enempää. Menetät saman tien 4,5% arvosta. Tuo arvonlasku on se, joka sitten vaikuttaa sen rahastonkin arvoon hetkellisesti

MUTTA: kaikesta huolimatta sä saat siitä korkolapusta (jonka ostit 952 eurolla ja jonka arvo on nyt 910e) 1000e vuoden päästä. Se diili ei muutu mihinkään, vain nykyarvo. Jos pidät sen loppuun asti, saat sen luvatun 5% tuoton (omalle ostohinnallesi). Tässä tilanteessa lapun arvo nousee joka päivä noin 0,25e. Sama koskee rahastoja. Jos taas myyt lapun ennen erääntymistä, on tuotto pienempi kuin alussa luvattu 5% tai voi olla jopa negatiivinen.

Jatkossa korot voivat nousta tai laskea. ja se sitten heiluttaa taas sitä arvoa. Mutta sen tonnin saat jos pidät loppuun asti.

Rahastossa noita lappuja ostetaan kokoajan ja ne erääntyvät koko ajan. Kun korko nousee, laskee rahaston arvo hetkellisesti (ja se laskun määrä riippuu siitä, millaisia korkolappuja siellä on). Mutta keskim. tuotto-odotus pidemmällä aikavälillä on tiedossa. Toteutuma voi olla parempi tai huonompi riippuen mihin ne korot sahaavat.

(Aiemmin kirjoittelin T-Bill-bondien ostamisesta IB-välittäjän kautta. Ne ovat juuri tollaisia, että saat lapusta $1000 5kk päästä ja nyt arvo on koron verran pienempi. Ja ihan faktisesti niiden arvo nousee joka päivä pienen ripauksen ja tämä muutos näkyy salkussa.)
 
Viimeksi muokattu:
Rahastossa noita lappuja ostetaan kokoajan ja ne erääntyvät koko ajan. Kun korko nousee, laskee rahaston arvo hetkellisesti (ja se laskun määrä riippuu siitä, millaisia korkolappuja siellä on). Mutta keskim. tuotto-odotus pidemmällä aikavälillä on tiedossa. Toteutuma voi olla parempi tai huonompi riippuen mihin ne korot sahaavat.

Tähän hyvään tietopläjäykseen täydentäisin vielä maininnan korkorahastojen yhdestä oleellisimmasta tunnusluvusta eli duraatiosta:

Korkorahastojen tiedoista ilmenee aina duraatio, joka on aiheellista aina tietää ennen sijoituspäätöstä. Se ilmaisee suoraan, millaisen korkoriskin rahastoon sijoittamalla ottaa.

Jos rahaston duraatio on esimerkiksi 5, korkojen noustessa 1 %-yksikön, rahasto-osuuden arvo putoaa 5 %. Tai jos korot laskevat 0,5 %-yksikköä, rahasto-osuuden arvo nousee 2,5 %. Eli korkotason muutos prosenttiyksiköissä kerrottuna duraatiolla ilmaisee kuinka paljon rahaston arvo muuttuu vastakkaiseen suuntaan.

Näin ollen korkojen vielä noustessa pidemmän duraation rahastot ovat menettäneet arvoaan enemmän kuin lyhyen duraation rahastot, kuten nyt viime aikoina on käynyt. Jos joku sattuisi olemaan 100% varma, että korot lähtevät huimaan laskuun juuri, kannattaisi iskeä rahat kiinni sellaiseen korkorahastoon, jossa olisi mahdollisimman pitkä duraatio.
 
Kuvan 20v jenkkibond etf:aa ostin hiljattain. Lyhyellä aikavälillä saa taatut kuukausittaiset osinkotuotot. Pitkällä aikavälillä korot laskenevat. Tarkoitus tuota pitää kauan salkussa. Jos tulee sopiva tilanne niin ostan tuota lisää.

En tiedä miten tuohon sijoittaminen suomessa onnistuu/ei onnistu

1693468016393.jpeg
 
Itse aloin aikanaan nuorena säästämään puoliksi OPn omaan osakerahastoon ja puoliksi riskittömämpään korkorahastoon. Olisikohan viiden vuoden päästä pörssi dipannut ja "riski realisoitunut". Korkorahasto otti hittiä varmaan jotain -10 % ja osakerahasto -30 %. Ainoa vaan, että osakerahasto oli ottanut tuona viitenä vuotena sen varmaan sen normaalin 8 % pa. kasvun ja korkorahasto tuottanut 2 % pa. eli osakerahasto oli edelleen plussalla, mutta korkorahasto meni miinukselle.

Eli kantapään kautta pääsi hyvin tutustumaan erilaisten sijoitusinstrumenttien reagointiin ajan kanssa. Samalla oppi myös ymmärtämään, että ehkä nuo pankkien rahastot eivät ehkä olekaan se oikea paikka säästää.
Hyvä että oppia on tullut. Mitenkäs, myitkö dipissä, eli realisoituiko riski oikeasti ja voisi sanoa, että ajoitit myynnin vain huonosti? Ongelmahan näissä ei ole suoranaisesti ostohetki, vaan osto ja myyntihetken välinen arvo tai niiden erotus, joka on ainoa ratkaiseva tekijä. Eli jos et ole myynyt, niin mikä on tilanne tänäpäivänä kun korot on nousseet?
 
Hyvä että oppia on tullut. Mitenkäs, myitkö dipissä, eli realisoituiko riski oikeasti ja voisi sanoa, että ajoitit myynnin vain huonosti? Ongelmahan näissä ei ole suoranaisesti ostohetki, vaan osto ja myyntihetken välinen arvo tai niiden erotus, joka on ainoa ratkaiseva tekijä. Eli jos et ole myynyt, niin mikä on tilanne tänäpäivänä kun korot on nousseet?
Säästöt piti realisoida asunnon ostoon jokin aika tuon dipin jälkeen ja siksi olinkin suojannut puolet säästöistä vähempiriskiseen korkorahastoon. Käytännössä siis riski toteutui ja siltikin suurempiriskinen osakepohjainen sijoitus pysyi pinnalla ja korkorahastolla tein tappiota.
 
Jos rahoille on selvä käyttökohde tiedossa 1-2 vuoden sisään niin en itse ainakaan sellaisia rahoja sijoita rahastoihin tai osakkeisiin. Vaikka sitten johonkin säästötilille mistä edes pientä korkoa.
 
Jos rahoille on selvä käyttökohde tiedossa 1-2 vuoden sisään niin en itse ainakaan sellaisia rahoja sijoita rahastoihin tai osakkeisiin. Vaikka sitten johonkin säästötilille mistä edes pientä korkoa.

Ei kai noissa hullukaan all-iniä vedä mielellään, oon kyllä sen tehnyt, mutta tulee helpolla lunta tupaan. Pyrin pitämään painon jossain 25-80% välillä, loput cashinä toimareihin, riippuu miten milloinkin menee.
 
Svea bank vuosikorko 3.25 %. S-tuottotilin korko 0.8 % kuukausittain.

Jos laitan tilille Sveaan 10 000 niin saan 10 325 vuoden lopuksi? Tuleeko kuitenkin se S-tuottotilin kuukausikorko kannattavammaksi?
Mihin kannattaisi avata tili puskurirahastolle, jossa 10 000 euroa, johon ei kosketa.
 
Svea bank vuosikorko 3.25 %. S-tuottotilin korko 0.8 % kuukausittain.

Jos laitan tilille Sveaan 10 000 niin saan 10 325 vuoden lopuksi? Tuleeko kuitenkin se S-tuottotilin kuukausikorko kannattavammaksi?
Mihin kannattaisi avata tili puskurirahastolle, jossa 10 000 euroa, johon ei kosketa.
Korot ilmoitetaan vuosikorkoina - S-tuottotilille jos laittaa rahaa vuodeksi, niin sieltä saa ihan pennin pyörylöitä vuoden aikana. Siinä ei ole mitään kannattavaa.
 
Korot ilmoitetaan vuosikorkoina - S-tuottotilille jos laittaa rahaa vuodeksi, niin sieltä saa ihan pennin pyörylöitä vuoden aikana. Siinä ei ole mitään kannattavaa.
S-pankki ilmoittaa sivuillaan, että S-tuottotilin korko maksetaan tilille kuukausittain.
  1. Korko lasketaan jokaisen päivän saldolle
    Korko maksetaan kuukausittain tilillesi.

Kysynkin, että tulisiko tuo kannattavammaksi, kun esim. 5 000 euron talletuksella se olisi 0.8 % kuukausittain maksettava korko.

Ilmeisesti korko maksetaan vaan kuukausittain, eikä niin että joka kuukausi tulee 0.8 % korko?
 
S-pankki ilmoittaa sivuillaan, että S-tuottotilin korko maksetaan tilille kuukausittain.
  1. Korko lasketaan jokaisen päivän saldolle
    Korko maksetaan kuukausittain tilillesi.

Kysynkin, että tulisiko tuo kannattavammaksi, kun esim. 5 000 euron talletuksella se olisi 0.8 % kuukausittain maksettava korko.

Ilmeisesti korko maksetaan vaan kuukausittain, eikä niin että joka kuukausi tulee 0.8 % korko?
10000€ talletuksella ensimmäinen kk 8€, toinen 8,0064€... eli norwegian tai svea 3,25% korolla parempi (molemmissa 100ke talletussuoja). Norwegian tarjoaa myös hyvän mobiili apin ja ilmaisen luottokortin, luoton koko summan voi myös helposti maksaa joka kk e-laskuna.
 
S-pankki ilmoittaa sivuillaan, että S-tuottotilin korko maksetaan tilille kuukausittain.
  1. Korko lasketaan jokaisen päivän saldolle
    Korko maksetaan kuukausittain tilillesi.

Kysynkin, että tulisiko tuo kannattavammaksi, kun esim. 5 000 euron talletuksella se olisi 0.8 % kuukausittain maksettava korko.

Ilmeisesti korko maksetaan vaan kuukausittain, eikä niin että joka kuukausi tulee 0.8 % korko?
Kyse on tosiaan vuosikorosta, josta vain vain sitten pätkä maksetaan kuukausittain.
 
Kyse on tosiaan vuosikorosta, josta vain vain sitten pätkä maksetaan kuukausittain.
Kiitos, vähän hämäävää tuolla S-pankin kuvauksissa asiasta.

Avaan tilin kyseiselle rahalle Sveaan. Norwegianiin jää muut säästöt, jotteivat mene sekaisin keskenään, kun kahteen eri asiaan säästän. Puskurirahasto on ainakin se toinen.
Minulla on S-pankissakin säästötili, tosin siellä on maksimissaan 1 000 euroa jos vaikka pesukone hajoaa ja täytyy ostaa uusi, niin rahat saa heti hankintaan.

Tuollainen 10 000 euron puskurirahasto jos olisi siellä, niin toisaalta olisi kova houkutin tuhlata nuo rahat, kun helposti saatavilla.
 
Kiitos, vähän hämäävää tuolla S-pankin kuvauksissa asiasta.

Avaan tilin kyseiselle rahalle Sveaan. Norwegianiin jää muut säästöt, jotteivat mene sekaisin keskenään, kun kahteen eri asiaan säästän. Puskurirahasto on ainakin se toinen.
Minulla on S-pankissakin säästötili, tosin siellä on maksimissaan 1 000 euroa jos vaikka pesukone hajoaa ja täytyy ostaa uusi, niin rahat saa heti hankintaan.

Tuollainen 10 000 euron puskurirahasto jos olisi siellä, niin toisaalta olisi kova houkutin tuhlata nuo rahat, kun helposti saatavilla.

Luottokortti mitään? Sveastakin eurot siirtyy about seuraavaksi pankkipäiväksi ellei samana jo niin en näe paljon tarvetta hillota 0,x% tilillä muutakuin akuutteihin laskuihin meneviä euroja.
 
Ilmeisesti korko maksetaan vaan kuukausittain, eikä niin että joka kuukausi tulee 0.8 % korko?

Korot tosiaan aina ilmoitetaan vuosikorkona jotta niiden vertailu olisi helpompaa. Eli vaikka se korko maksetaan kuukausittain tai vaikka päivittäin, niin se kuukausittainen/päivittäinen määrä ei suinkaan ole tuo 0,8% vaan paljon pienempi. Vuodessa se korko on joka tapauksessa vain tuo 0,8% ja se on se luku jota sun pitää verrata muiden pankkien korkoihin.

Jos kuukaudessa maksettaisiin n. 0,065% korko, kertyisi siitä vuodessa kumulatiivisesti noin 0,8%. Eli 10000 eurolle saisit kuukaudessa 6,5e.
 
Luottokortti mitään? Sveastakin eurot siirtyy about seuraavaksi pankkipäiväksi ellei samana jo niin en näe paljon tarvetta hillota 0,x% tilillä muutakuin akuutteihin laskuihin meneviä euroja.
Luottokortti ei kaikile sovi, itsellä oli ainakin ennen ongelmia, kun tuli tilailtua liikaa sillä. Säästötili on ollut ihan jees.

Tosin ihan oikeassa olet, että tonnia ei välttämättä tarvitsisi makuuttaa S-pankissa 0,8 % vuosikorolla, siirrän 500 euroa pois, niin jää vain 500 euroa. Kai silläkin pesukoneen saa jos rikki menee.
Minulla on myös sijoituksia, mutta niissä on ollut voittoa aika vähän toistaiseksi.
 
Luottokortti mitään? Sveastakin eurot siirtyy about seuraavaksi pankkipäiväksi ellei samana jo niin en näe paljon tarvetta hillota 0,x% tilillä muutakuin akuutteihin laskuihin meneviä euroja.

Joku tonni ei kyllä ole summa eikä mikään hillottavaksi vaikka nollakorolla.

Vaikka sijoittaisi sen, ei tuotto olisi verojen jälkeen kuin muutama kymppi. Joten kannattaako sen takia säätää ja optimoida talous sentilleen?
 
Joku tonni ei kyllä ole summa eikä mikään hillottavaksi vaikka nollakorolla.

Vaikka sijoittaisi sen, ei tuotto olisi verojen jälkeen kuin muutama kymppi. Joten kannattaako sen takia säätää ja optimoida talous sentilleen?

Ei olekkaan/riippuu henkilöstä. Mutta tuossakin tarkoituksessa sen rahan oli tarkoitus olla odottamssa tyyliin pesukone rikki (tapahtuu kerran viiteen vuoteen luokkaa). Joten sellaisen rahan makuuttaminen mitä ei oikeasti tarvitse ja siihen riittää päivän pari varoitus niin samalla vaivalla ne samantien kaikki on sveassa jos sinne nyt meinaa euroja laittaa.

Se sitten on turhaa hommaa, että jos tyyliin alkaa palkan pistää sveaan ja siirtelee sieltä sitä mukaan pois kun tulee laskuja tjms., mutta sellaista en tarkoittanutkaan.

Jos nyt tyyliin heittää vaikka tonnin takuuvuokran (niitä ei vissiin saisi laittaa mihinkään :) ) niin nettoat siitä sen 20€ vuodessa niin ennemmin mä sen otan kun olen ottamatta.

e: Ja ap on tunnettu minimalisti jotta tiesin, että siellä lasketaan aika tarkkaan.
 
Ei olekkaan/riippuu henkilöstä. Mutta tuossakin tarkoituksessa sen rahan oli tarkoitus olla odottamssa tyyliin pesukone rikki (tapahtuu kerran viiteen vuoteen luokkaa). Joten sellaisen rahan makuuttaminen mitä ei oikeasti tarvitse ja siihen riittää päivän pari varoitus niin samalla vaivalla ne samantien kaikki on sveassa jos sinne nyt meinaa euroja laittaa.

Se sitten on turhaa hommaa, että jos tyyliin alkaa palkan pistää sveaan ja siirtelee sieltä sitä mukaan pois kun tulee laskuja tjms., mutta sellaista en tarkoittanutkaan.

Jos nyt tyyliin heittää vaikka tonnin takuuvuokran (niitä ei vissiin saisi laittaa mihinkään :) ) niin nettoat siitä sen 20€ vuodessa niin ennemmin mä sen otan kun olen ottamatta.

e: Ja ap on tunnettu minimalisti jotta tiesin, että siellä lasketaan aika tarkkaan.
S-pankissa on toki se hyvä puoli, että se 500 makuutus ei paljoa energiaa vie. Ja nykyisin kohtuukorko 0.8 %.

Minä olen todella tarkka, minulla on tietynlainen OCD, että raha-asiat pitää olla just tietyllä tavalla. Eli se 10 000 puskuritili pitää olla täysin erillään muista tileistä. Muutenhan se ei ole enää puskuritili jos siihen kajotaan vain pesukoneen takia sen 5 v välein. Pesukonehankintaan minulla on juuri tuo minisäästötili. Ja silloin on se ja sama makaako raha Sveassa vai S-pankissa. Norwegianissa minulla on sitten budjetti, jolla downshiftaan tällä hetkellä, sitäkään en halua sekoittaa mihinkään asiaan että siellä olisi samalla 10K puskuritili. Nyt näen selkeästi Sveassa mitä on Puskuritilillä ja Norwegianissa paljonko on downshiftausrahaa.

Suurin osahan suomalaisista makuuttaa rahoja käyttötilillä, mitenkään erittelemättä tarkoitusta rahasta. Siinä vaan on suuri kynnys tuhlata se.
Oliko se viimeksi vuosi sitten kun yritin avata Sveaan tilin, mutta eivät ottaneet uusia tilinavauksia vastaan.

Oon suositellut muillekin, että joka tilillä olisi eri käyttö tarkoitus. Ja sijoitukset tietysti sitten erikseen.
 
Sukulaisilla on tarpeen laittaa "säilöön" muutamia tuhatlappusia. En tiedä tarkkaa summaa mutta varmaan jossain 5-15te välillä mennään.
Ovat sen verran vanhoja ja jääräpäitä että pitää olla OP ryhmän sisällä tallessa... En ole kauhean tarkkaan vielä katsellut, mutta eikös OP:llakin ole ihan järjellisillä kuluilla olevia indeksirahastoja etc. joihin nuo voisi tyrkätä? Vai onko kaikki ns ryöstöhintaista.

Haetaan siis keskimääräisen riskin ja nopeahkosti (kuukausissa) realisoitavaa säilytystä.
 
Oon suositellut muillekin, että joka tilillä olisi eri käyttö tarkoitus. Ja sijoitukset tietysti sitten erikseen.

Joo, on mullakin erikseen käyttötili ja sitten tili, jolla on muut rahana olevat varat. Mutten ole kuitenkaan jaksanut hankkia eri pankeista tilejä parempien korkotuottojen takia.
 
Viimeksi muokattu:
S-pankissa on toki se hyvä puoli, että se 500 makuutus ei paljoa energiaa vie. Ja nykyisin kohtuukorko 0.8 %.

Minä olen todella tarkka, minulla on tietynlainen OCD, että raha-asiat pitää olla just tietyllä tavalla. Eli se 10 000 puskuritili pitää olla täysin erillään muista tileistä. Muutenhan se ei ole enää puskuritili jos siihen kajotaan vain pesukoneen takia sen 5 v välein. Pesukonehankintaan minulla on juuri tuo minisäästötili. Ja silloin on se ja sama makaako raha Sveassa vai S-pankissa. Norwegianissa minulla on sitten budjetti, jolla downshiftaan tällä hetkellä, sitäkään en halua sekoittaa mihinkään asiaan että siellä olisi samalla 10K puskuritili. Nyt näen selkeästi Sveassa mitä on Puskuritilillä ja Norwegianissa paljonko on downshiftausrahaa.

Suurin osahan suomalaisista makuuttaa rahoja käyttötilillä, mitenkään erittelemättä tarkoitusta rahasta. Siinä vaan on suuri kynnys tuhlata se.
Oliko se viimeksi vuosi sitten kun yritin avata Sveaan tilin, mutta eivät ottaneet uusia tilinavauksia vastaan.

Oon suositellut muillekin, että joka tilillä olisi eri käyttö tarkoitus. Ja sijoitukset tietysti sitten erikseen.

Pää-asia, että homma toimii sulla, mutta mun mielestä pesukoneen rikkoutuminen on juuri sellainen asia mikä otetaan puskuritililtä, se kun ei tosiaan tapahdu kovin usein jos se ei kuulu sinne niin millainen meno kuuluu? Oma Mieleni (ei tonnin Miele) on toiminut jo 10v ja odotan, että toimii toiset 10v.

Onhan noita pariskuntia joilla 1 yhteinen tili ja kaikki sinne ja kaikki maksetaan sieltä. Itsellä muutama, käyttötarkoitus vähän häviää sen jälkeen kun alkaa maksaa luottokorteilla cashbäckien takia. Tällöin hyvä kun on joku kuluseuranta ettei kulutus repeä ihan täysin kun raha ei enää suoraan lähde tililtä.
 
Sukulaisilla on tarpeen laittaa "säilöön" muutamia tuhatlappusia. En tiedä tarkkaa summaa mutta varmaan jossain 5-15te välillä mennään.
Ovat sen verran vanhoja ja jääräpäitä että pitää olla OP ryhmän sisällä tallessa... En ole kauhean tarkkaan vielä katsellut, mutta eikös OP:llakin ole ihan järjellisillä kuluilla olevia indeksirahastoja etc. joihin nuo voisi tyrkätä? Vai onko kaikki ns ryöstöhintaista.

Haetaan siis keskimääräisen riskin ja nopeahkosti (kuukausissa) realisoitavaa säilytystä.
0.39% kuluilla aasia, eurooppa, amerikka, pohjoismaat, suomi ja maailma indeksirahastot. Kerryttävät lisäksi bonuksia jolloin todellinen kulu hieman pienempi.
 
Viimeksi muokattu:
Itsellä muutama, käyttötarkoitus vähän häviää sen jälkeen kun alkaa maksaa luottokorteilla cashbäckien takia. Tällöin hyvä kun on joku kuluseuranta ettei kulutus repeä ihan täysin kun raha ei enää suoraan lähde tililtä.

Itsellänikin kortin tili erotettu tilistä jolle palkka tulee. Kaikki kulutus menee käytännössä luottokortin läpi jonka luotto lyhennetään kokonaan kuukausittain. Korttiin liitetyllä tilillä myös muutama sata euroa ihan varalta.

Ihan kätevästi tarjoaa seurantaa kuukausittaiseen kulutukseen tuo luoton läpi maksaminen kun näkee paljonko sitä on jälkellä kullakin hetkellä.
 
Puskuritili on itselleni tili, jota käytetään kun tulee kriisi. Pesukoneen hajoaminen ei ole sen luokan kriisi, kun siihen on 500 euron tili pankissa jo.
Siitäkin voidaan olla montaa mieltä, mutta en veloita vähäpätöisiä tuulenpuuskia puskuritililtä.

Puskuritiliä käyttäisin itse tapauskissa, kun esim. tulot tippuvat nollaan kirjaimellisesti tai jää työttömäksi ja tulo laskee. Puskuritili on monitulkintainen ja maksan myös mielenrauhasta.
Jos pesukone hajoaakin perjantaina illalla, niin et lauantaina tai sunnuntainakaan saa rahoja Svealta, mutta S-pankin säästötililtä löytyy ja voi napata tarjouskoneen heti Gigantista.

500 euron summa ei hirveästi menetä korkotuloja oli se korko 3.25 tai 0.8 %.

Avasin juuri tilin Sveaan, siirsin sinne 10 000 euroa, ja niihin en aio koskea kenties vuosikymmeneen. Jos sairastuu vakavasti vanhempana, niin on ainakin rahaa hoitoon.
 
Puskuritili on itselleni tili, jota käytetään kun tulee kriisi. Pesukoneen hajoaminen ei ole kriisi, kun siihen on 500 euron tili pankissa jo.

Puskuritiliä käyttäisin itse tapauskissa, kun esim. tulot tippuvat nollaan kirjaimellisesti tai jää työttömäksi ja tulo laskee. Puskuritili on monitulkintainen ja maksan myös mielenrauhasta.
Jos pesukone hajoaakin perjantaina illalla, niin et lauantaina tai sunnuntainakaan saa rahoja Svealta, mutta S-pankin säästötililtä löytyy ja voi napata tarjouskoneen heti Gigantista.

500 euron summa ei hirveästi menetä korkotuloja oli se korko 3.25 tai 0.8 %.

En nyt takerru summaan vaan periaatteeseen. Njoo onhan ihmisillä noita ihmeellisiä aivosolmuja eri asioiden suhteen, en väitä etteikö itsellänikään olisi. Pääasia kuitenkin, että homma toimii itsellä. Imho pesukoneen hätäinen hankinta ei ole mitenkään tarpeellista. Vaatteita löytyy itseltä ja muksuilta niin paljon, että kevyesti voi olla vaikka viikon pyykkäämättä ja etsiä parhaan tarjouksen ilman, että tarvitsee heti seuraavana päivänä olla uusi paikalla. Jos nyt miettii mikä sellainen hätäinen hankinta minkä takia pitäisi olla jemmarahaa äkisti saatavilla niin jos tarttee töihin autoa ja tonnin pommi kuljettaa niin olisi varmaan hyvä aina olla touhutonni(ja melkeestään käteisenä), että voi hakea seuraavan pommin tyyliin samana iltana.

e: Paitsi, että tässä tuli mieleen, että elätkö minimalistina niin pienellä vaatemäärällä, että pyykki kierto on tiuha? Usein pyykkäämisen luulisi olevan kyllä kalliimpaa kuin useampi vaatekerta?
 
Ihanko oikeasti raha polttelee käyttötilillä?
Mulla ei ole koskaan poltellut. Aina ollut vain käyttötili ja siellä joku 2-70te. Laiskana en ole jaksanut edes noita kymppitonneja minnekään siirrellä. Toki olen tänä vuonna maksanut 60te asuntolainaa pois. Itsellä pitää aina olla n. 10te tilillä. Jos vaikka haluaa lähteä vaimon kanssa viikon lomalle ex-tempore, niin ei siitä alle 5te selviä… luottokortillahan se maksetaan, mutta sillä nyt saa sen n. Kuukauden maksuaikaa.

Ja siis ihan sama onko tilillä 5 vai 50te samalla lailla käytän rahaa. En ostele turhaa muutenkaan.

Pörssissäkin on kyllä aika paljon kiinni ja sinne menee kuukausittain useampi tonni. Nyt taas hetken keräilen tilille ja meinasin vähän asuntolainaa lyhennellä, kun korot korkealla.

muoks. Oma periaate on, että mihinkään hankintaan ei pörssistä kotiutetaan rahaa. Ne on eläkesäästöjä. Tavoite jäädä pois työelämästä 7-8v sisällä ja sitten aletaan elämään sijoituksilla.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 283
Viestejä
4 487 530
Jäsenet
74 128
Uusin jäsen
semantic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom