Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu

Pariin kierrokseen osallistunut (Fafa's, Solwers). Hyvin toiminut. Solwers jopa listautui myöhemmin pörssiin. Mutta tarkkana kannattaa olla, siellä on kuraa ja paljon tyhjiä lupauksia tarjolla, kuten kaikilla vastaavilla alustoilla. Jos se kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se tuskin on totta. On firmoja, jotka ovat hakeneet rahaa usealta kierrokselta, aina ne samat kasvulupaukset ja kannattavuuslupaukset kerrottuna ja koskaan ei toteudu.
 
Minulle tuo on ihan tuntematon. Miten käytönnössä siis toimii sijoituksen jälkeen?

Ihan niin kuin kaikki listaamattomat. Eli niiden ostaminen ja myyminen on vaikeaa tai mahdotonta. Saatat saada osinkoa jos hallitus niin päättää. Joku saattaa tehdä ostotarjouksen, tai firma saattaa listautua. Osingoissa veroetu.
 
Hommaa voi ajatella siten, että firmat on sitä tasoa ettei rahoitusta ole saatu sijoittajilta, eikä pankeilta ja viimeisenä oljenkortena kokeillaan sitten joukkorahoitusta. Hyvin harvasta pääsee voitolle tai saa edes omiaan pois. Nytkun Privanet kaatui sekin, niin oikein mitään kauppapaikkaa ei taida olla.
 
Ja jos löytyy yli 50ke joita ei halua sitoa pitkäksi aikaa niin OP:n Kasvutuotto-tiliä kandee vilkaista, korko 3kk Euribor -0,5 %-yksikköä. Eli tällä hetkessä aika tarkkaan 2% korko. :thumbsup:
Pienemmälläkin summalla kannattaa. Jos on yli 10 000 euroa niin korko on 3kk Euribor - 0.9%. Kannattaa huomioida että Euribor-korko tarkistetaan kolmen kuukauden välein ja OP:n verkkopankissa ei näe tilin sen hetkistä korkoa.
 
Pienemmälläkin summalla kannattaa. Jos on yli 10 000 euroa niin korko on 3kk Euribor - 0.9%. Kannattaa huomioida että Euribor-korko tarkistetaan kolmen kuukauden välein ja OP:n verkkopankissa ei näe tilin sen hetkistä korkoa.
Aa se olikin jo kymppitonnissa tuo toinen korkoleikkuri (muistin että 30ke), eli totta, tuokin on jo ihan validi näillä koroilla kymppitonnista lähtien. :thumbsup:
 
Svealla 1,5% ja saa nostaa rajattomasti joten ei tarvitse "sitoa" rahojaan tuonne.
OP:ssa on neljä ilmaista nostoa vuodessa eli saa suht joustavasti nostettua ulos ja ilman mitään siirtoviiveitä. Tuolle säästösummalle maksetaan myös OP-Bonukset ja muistelisin sen vastaavan noin 0.30% verotonta korkoa. Svea kannattaa jos tarvitsee enemmän joustoa ja ei ole ennestään Osuuspankin asiakas.
 
Viimeksi muokattu:
Pitää vissiin laittaa all in Osuuspankkiin.
Itselle se oli aika no-brainer kun vaihdoin asuntolainankin tuonne niin huomatessani tuon tilin nappasin sen heti käyttöön. :) Lepäilköön markat tuolla sen aikaa puskurina kun jotain parempaa käyttöä niille keksin.
 
Itselle se oli aika no-brainer kun vaihdoin asuntolainankin tuonne niin huomatessani tuon tilin nappasin sen heti käyttöön. :) Lepäilköön markat tuolla sen aikaa puskurina kun jotain parempaa käyttöä niille keksin.
Mä laitoin all-in asuntolainan lyhennyksiin :) Tai no en ihan, mutta kun oli sen verran kertynyt tilille, että sain käytännössä lainan maksettua pois, niin maksoin sitten. Korko päälle 3%, eli varmaa tuottoa :) Nykyisellä korkotasolla säästin yli 7te. Veikkaanpa, että oikeasti jopa enemmän, kun mun lainan korko lukittu jo syyskuussa. Veikkaan koron olevan korkeammalla ainakin jokusen vuoden (EB12).

Yhtenä vaihtoehton kattelin tota OP:n kasvutuottoa, mutta päädyin lainan lyhennykseen.
 
No viime vuonna ainakaan ei paljoa kannattanut opn tilillä pitää rahojaan, mulla oli joku 23k siellä rahaa ja korkoa tuli 28€-30% vero. Tosin ei mulla sitä 23k siellä vuoden 2022 alusta ollut mutta kuitenkin. Ehkä näinä aikoina se on parempi vaihtoehto.

Nojoo näköjään niistä säästöistä kertyy bonustakin jotka sitten menevät vakuutusmaksuihin yms.
 
Viimeksi muokattu:
No viime vuonna ainakaan ei paljoa kannattanut opn tilillä pitää rahojaan, mulla oli joku 23k siellä rahaa ja korkoa tuli 28€-30% vero. Tosin ei mulla sitä 23k siellä vuoden 2022 alusta ollut mutta kuitenkin. Ehkä näinä aikoina se on parempi vaihtoehto
No nyt saa jo ihan oikeaa korkoakin, mutta aika pientähän toi on.
 
Mä laitoin all-in asuntolainan lyhennyksiin :) Tai no en ihan, mutta kun oli sen verran kertynyt tilille, että sain käytännössä lainan maksettua pois, niin maksoin sitten. Korko päälle 3%, eli varmaa tuottoa :) Nykyisellä korkotasolla säästin yli 7te. Veikkaanpa, että oikeasti jopa enemmän, kun mun lainan korko lukittu jo syyskuussa. Veikkaan koron olevan korkeammalla ainakin jokusen vuoden (EB12).

Yhtenä vaihtoehton kattelin tota OP:n kasvutuottoa, mutta päädyin lainan lyhennykseen.
Tokihan tuolle 3% varmalle tuotolle oletuksena on että korkotaso olisi pysynyt samalla tasolla koko loppulainan. Mutta noin pääperiaatteessa varmasti ihan hyvä ratkaisu etenkin tuomaan huolettomuuden tunnetta, eli ei yhtään huono veto. :)

Itse JOS ynnäilin oikein niin tällä hetkellä lainan kokonaiskorko on noin 1,7% kun huomioi lainan määrän ja Kavutuotossa olevan kassan. Saatoin toki kolmiolääkkeissä ja pää väsynä laskea sen ihan päin persettäkin. Mutta JOS laskin oikein, se on tässä maailman tilassa ihan on ihan siedettävä korkotaso. Ehkä kyllä laskin sen nyt jotainkin ihan päin helvettiä kun jokunen päivä sitten ynnäilin. Pitänee ottaa uusiksi kun vähän tokenee koska eihän se kai noin matala voikaan olla. :D

Jos joku täysipäinen osaisi laskea vähän auki tuota jos olettama on vaikka 50ke Kasvusäästö-tilillä ja lainaa 100ke euroa euribor 3kk:lla niin näkisi edes pikkaisen laskinko mitenkään sinnepäin, jos vaikka tän päivän kursseilla tms sen laskisi. :)
 
Tokihan tuolle 3% varmalle tuotolle oletuksena on että korkotaso olisi pysynyt samalla tasolla koko loppulainan. Mutta noin pääperiaatteessa varmasti ihan hyvä ratkaisu etenkin tuomaan huolettomuuden tunnetta, eli ei yhtään huono veto. :)
Tottakai näin.

Laina korko nyt karvan päälle 3%. Nythän EB12 on jo 3.3-3.4% ja marginaali päälle, eli aletaan olla 4% tasolla. Toki mulla korontarkistus syyskuussa, eli ehtiihän tässä tapahtua. Mutta mun veikkaus oli, että 3-4 suraavaa vuotta keskikorko olisi tota 3% luokkaa. Lainaa oli n. 6 vuotta jäljellä, eli ne loppuvuosien korot alkaa jo olemaan aika merkityksettömiä.
 
No bonuksia saikin säästöistä 42€ edestä, wipii :D
Tokihan noiden oikea järkevyys riippuu monesta asiasta. Just vilkaisin että tälle vuodelle olis tulossa bonareita yli 500 euroa, sillä maksaa hyvin pari-kolme vakuutusta jne ettei ne mene omista nettotuloista. Lisäksi päälle se Kasvutuoton euromääräinen korko niin ei se nyt ihan parin euron etu itselle ainakaan ole. :)
 
Itsellä asuntolaina 1kk euriborissa kiinni, ainakin toistaiseksi pidän ylimääräiset Norskilla (Svealta saisi vähän enemmän mutta en jaksa avata sinne tiliä). Kuukausisäästön nostin 150%:iin nettotuloista joten siirrän kuukausittain osan säästöistä Nordnettiin ja sieltä rahastoihin.

Vuosien päästä näkee olisiko sittenkin pitänyt lyhentää asuntolainaa.. :D
 
Tokihan noiden oikea järkevyys riippuu monesta asiasta. Just vilkaisin että tälle vuodelle olis tulossa bonareita yli 500 euroa, sillä maksaa hyvin pari-kolme vakuutusta jne ettei ne mene omista nettotuloista. Lisäksi päälle se Kasvutuoton euromääräinen korko niin ei se nyt ihan parin euron etu itselle ainakaan ole. :)
Joo siis onhan mulla asuntolainaa ja vakuutusta op:lla niin kyllä niitä bonuksia jonkun verran kertyy ettei ne nyt ihan turhia ole.
 
Nähdäkseni voitte laskea hallintaoikeuden arvon joko
1) suoraan kauppahinnasta joka olisi tapauksessanne 70ke (Hallintaoikeuden arvo lahjaverotuksessa)
2) tuottoarvolla vuokratulosta koska asunto on vuokrattuna (Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa)

Kohta 1.2.1 (jälkimmäinen linkki) painottaa kauppahintaa, mutta toisaalta teidän kauppahintanne ei ole edes muodostunut vapaasti koska osapuolina ei ole toisistaan riippumattomat tahot eli se saattaisi antaa takaoven tuottoarvon laskennalle. Tosin 1.2.1 vaatii vielä välissä käyttämään kauppa-arvoa ennen tuottoarvoa eli ts. hintatilastoja alueelta, mutta niistä voinee sanoa/perustella että eivät kuvaa ko. kohdetta riittävän hyvin :)...

Kauppahinnassa korko olisi ymmärtääkseni 5% (eka linkki)
Tuottoarvossa pääomituskorko olisi 8% koska vuorattu eli sijoitusbusiness (kts kappale 1.2.3 jälkimmäisestä).
Jälkimmäisen linkin kappaleessa 2.9.6 on kerrottu tuottoarvon laskennan periaate konkreettisen esimerkin avulla.

1) 70ke * 0,05 * 3,31 = 11,585ke
4v kerroin (3,31) täältä: https://www.vero.fi/globalassets/he...-oikeuden-pidatyksessa-kaytettava-kerroin.pdf

2) Nettovuokra = 750-(262,5+19) = 468,5e / 2 (vanhempien osuus = 234,25e (oletuksena että sitä rahoitusvastiketta ei enää ole) * 12kuukautta == 2811e/vuosi
Taulukko 1 antaa 8% ja 4v kertoimeksi 3,3121
tuottoarvo ( A = T x pääomituskerroin) = 2811*3,3121 = 9310,31e.
5% tuotolla kerroin on 3,546 ja silläkin jäädään nippanappa alle 10ke eli 9967,806e.

Kohdassa 1 annetusta lahjasta pitää maksaa lahjaveroa kun taas kohdasta 2 ei koska se jää alle 5ke per lahjoittaja jos asiaa katsoo suoraviivaisesti. Jos kohdan 1 saa pilkottu osiin niin siitäkään ei tarvitse mutta en tiedä joudutteko sitten tekemään 2 hallinnanluovutusta tällöin eka olisi 70ke*0,05*2,58 (3v luovutus)=9ke ja toinen 1v mittainen 70ke*0,05*0,93 olettaen että asunnonarvo ei välissä ole muuttunut.

Eli mielestäni sinun tulee nyt selvittää sieltä verotoimistosta että jos teette perheensisäinen kaupan niin
a) onko pakko käyttää kauppahintaa (tai tilastoja aka kauppa-arvoa) hallintaoikeuden arvoa laskiessa (vai voiko laskea tuottoarvolla)
b) jos 4v pidätys on lahjana yli 10ke eli 5ke/lahjoittaja niin katsotaanko tuo yhdeksi lahjaksi vaikka kestoaika ylittää verovapaan 5ke/3v ajan osiin palasteltuna jäätäisiin 5ke/3v alle.
c) jos käyttää tuottoarvoa niin onhan se % 8 eikä 5.

Nähdäkseni perseenne on täysin turvattu kunhan palastelette sen hallinnan 3v osiin, tällöin kumpaa tahansa metodia käytettäessä jäätte aina alle lahjaveron rajan.

PS. tämä on sitten vielä epävirallisempaa neuvontaa kuin verotoimistossa :)... Mutta kun/jos sinne nyt uudestaan otat yhteyttä niin painota että viranomaisella on kuitenkin neuvontapakko eli vähintään kysymyksiin a&b&c sun pitää saada sieltä suuntaa antavat vastaukset. Lähinnä tuo b tuossa on se juttu, eli jos tekee kauppahinnalla (kysymys a) (koska sitä pakko käyttää) suoraan 4v sopparin eikä sitä lahjaverotusta tulkittaessa palastella 3v pätkiin niin verovapaa raja ylittyy ja maksat ihan turhasta pari satkua lahjaveroa.

PPS. näyttäisi siltä että sinun kohteessa tuottoarvo tuottaisi teidän kannalta paremman lopputuloksen ja sillä olisikin iso(mpi) merkitys jos kämpän arvo olisi vähän kalliimpi, eli edes 3v luovutus kauppahinnalla ei menisi alle 10ke rajan. Mutta nyt ei ole tätä ongelmaa. Toki tuottoarvolla pääsette nytkin suoraan 4v ikkunalla alle 10ke:n niin teidän ei tarttisi tehdä kaksia papereita.

PPS. huomaa että tuo jälkimmäisen linkin ohje on hapantunut. Olettavasti samat lätinät on vaan siirretty jonkun muun ohjeen alle (normaalisti noissa on "katso uusin versio"-linkki mutta tuossa ei), mutta varmistamatta asiaa ei voi olla varma :)

PPPS. melko hullua että vuokratun tilan verotusarvoksi (kauppahintaa käyttämällä) voi tulla suurempi arvo kuin siitä tosiasiassa saatava nettotuotto on...

Nyt kun taas selvitellyt asiaa eteenpäin päädyin siihen, että tilasin OP Kodilta asunnonhinnan tarkastuksen. Sitten se on ainakin virallinen ja ei tule siitä mitään seuraamuksia. Luultavasti myös hallintaoikeuden kanssa tehdään niin, että lasketaan se tuohon myyntihintaan niin ei tarvitse sitten lahjaveroista tmv. välittää tai niiden kanssa mitään kikkailla ja vanhempani saavat siinä tuoton sijoitukselleen. Laskukaava on kuitenkin sama joten noin 10000€ hyvitän myyntihinnassa mikä se sitten tarkalleen tulee olemaankaan. Kiitos paljon kuitenkin avusta.
 
Onko kellään vinkata kirjallisuutta yläasteikäiselle? Eli jotain suht kevyttä ja helppoa luettavaa.
 
Nyt minäkin olen hurahtanut osakesijoittamiseen. Olen hieman yli vuoden sijoittanut kolmeen OP:n indeksirahastoon mutta alkanut pikkuhiljaa kiinnostaa myös osakkeet. Niinpä ostin Nordnetissä viideltä yritykseltä osakkeita, tulevaisuudessa vielä lisää. Neljään suomalaisyritykseen ja yhteen ruotsalaiseen.
Tarkoitus on sijoittaa pitkällä horisontilla ja pitää kiinni sijoituksista, sillä niin paljon en tätä harrastusta ymmärrä että osaisin ennustaa milloin kannattaa ostaa ja myydä. Kuluja yritän pitää pieninä eli ostaa suht isoilla summilla kerralla (isommilla mitä sijoitan rahastoihin kuukausittain).

Osakesijoittamista sanotaan riskialttiiksi mutta onko se sitä jos sijoittaa tunnettuihin yrityksiin ja pitää kiinni sijoituksistaan?
 
Nyt minäkin olen hurahtanut osakesijoittamiseen. Olen hieman yli vuoden sijoittanut kolmeen OP:n indeksirahastoon mutta alkanut pikkuhiljaa kiinnostaa myös osakkeet. Niinpä ostin Nordnetissä viideltä yritykseltä osakkeita, tulevaisuudessa vielä lisää. Neljään suomalaisyritykseen ja yhteen ruotsalaiseen.
Tarkoitus on sijoittaa pitkällä horisontilla ja pitää kiinni sijoituksista, sillä niin paljon en tätä harrastusta ymmärrä että osaisin ennustaa milloin kannattaa ostaa ja myydä. Kuluja yritän pitää pieninä eli ostaa suht isoilla summilla kerralla (isommilla mitä sijoitan rahastoihin kuukausittain).

Osakesijoittamista sanotaan riskialttiiksi mutta onko se sitä jos sijoittaa tunnettuihin yrityksiin ja pitää kiinni sijoituksistaan?
Se on vähän makuasia mitä pitää riskialttiina ja mitä ei. On osakesijoittaminen varmasti rahastosijoittamista riskialttiimpaa. Volatiliteetti on isompaa ja hajautus pienempää. Kyllä tunnetuista yrityksistäkin voi sulaa nopeastikin iso osa pois ja kestää hyvin pitkään ennen kuin uudet huiput saavutetaan (jos koskaan). Lisäksi riskit saattavat realisoitua yhden yrityksen sijaan laajemmin kokonaiseen sektoriin tai maantieteellisesti tietylle alueelle. Sopivaa hajautusta näiltä suojautumiseen kannattaa miettiä. Mutta perusasiat sinulla on selvästi hallussa: pidä kulut pieninä äläkä kuvittele osaavasi ennustaa ostojen ja myyntien optimaalista ajankohtaa. Onnea uuteen harrastukseen!
 
Se on vähän makuasia mitä pitää riskialttiina ja mitä ei. On osakesijoittaminen varmasti rahastosijoittamista riskialttiimpaa. Volatiliteetti on isompaa ja hajautus pienempää. Kyllä tunnetuista yrityksistäkin voi sulaa nopeastikin iso osa pois ja kestää hyvin pitkään ennen kuin uudet huiput saavutetaan (jos koskaan). Lisäksi riskit saattavat realisoitua yhden yrityksen sijaan laajemmin kokonaiseen sektoriin tai maantieteellisesti tietylle alueelle. Sopivaa hajautusta näiltä suojautumiseen kannattaa miettiä. Mutta perusasiat sinulla on selvästi hallussa: pidä kulut pieninä äläkä kuvittele osaavasi ennustaa ostojen ja myyntien optimaalista ajankohtaa. Onnea uuteen harrastukseen!
Miettii sijoittamista bisnesnäkökulmasta, minkälaisia tuotteita ja palveluita luulet että 30 vuoden päästä tarvitaan? Unohtaa liiallisen yhtiön arvojen tutkimisen ja ajattelee jotain perusvarmaa bisnestä, millä tekee rahaa hamaan tulevaisuuteen, vaikka toimitusjohtajan pallilla istuisi apina syömässä banaaneja.
 
Mitä kirjallisuutta/blogeja/nettikursseja tms. Suosittelette, jos haluaa enemmän opetella osakesijoittamista ja taloudesta?
 
Tunnettuihin yrityksiin kuten vaikka nokia, finnair, talvivaara :) ? Aika moni on tuolla ajatusmaailmalla saanut näpeilleen
Noh, on muitakin tunnettuja kuin Nokia ja Finnair. Nokiaan en sijoita siksi koska en ole vuosiin käyttänyt kyseisen lafkan tuotteita enkä edes ole vuosiin kuullut että jollain olisi esim nokian puhelin käytössä. Finnairiinkaan en sijoittanut koska näyttää huonolta sijoituskohteelta vaikka epäilen ettei tuollainen yritys näe konkurssia koskaan.

Nämä ovat minun ajatuksia ja kuten sanoin niin olen erittäin aloittelija tässä osakesijoittamisessa joten katsotaan nyt kauanko innostus kestää.
 
Noh, on muitakin tunnettuja kuin Nokia ja Finnair. Nokiaan en sijoita siksi koska en ole vuosiin käyttänyt kyseisen lafkan tuotteita enkä edes ole vuosiin kuullut että jollain olisi esim nokian puhelin käytössä. Finnairiinkaan en sijoittanut koska näyttää huonolta sijoituskohteelta vaikka epäilen ettei tuollainen yritys näe konkurssia koskaan.

Nämä ovat minun ajatuksia ja kuten sanoin niin olen erittäin aloittelija tässä osakesijoittamisessa joten katsotaan nyt kauanko innostus kestää.

Nokia ei ole kännyköistä tainnut saada pitkään aikaan merkittävää tulovirtaa ellei jotain patentteja lasketa.

Ennen koronaa Finnair oli varmaan tälläinen idiootinvarma yhtiö. Puhumattakaan fortumista...

Kyllä sieltä sormille voi tulla helpostikin oli millä vaan kaavalla sisällä.
 
Noh, on muitakin tunnettuja kuin Nokia ja Finnair. Nokiaan en sijoita siksi koska en ole vuosiin käyttänyt kyseisen lafkan tuotteita enkä edes ole vuosiin kuullut että jollain olisi esim nokian puhelin käytössä. Finnairiinkaan en sijoittanut koska näyttää huonolta sijoituskohteelta vaikka epäilen ettei tuollainen yritys näe konkurssia koskaan.

Nämä ovat minun ajatuksia ja kuten sanoin niin olen erittäin aloittelija tässä osakesijoittamisessa joten katsotaan nyt kauanko innostus kestää.
Ai, et ole pitkään aikaan käyttänyt Nokian tuotteita. Kummasti se matkapuhelimen signaali kuitenkin löytää päätelaitteesta muualle…
 
Miettii sijoittamista bisnesnäkökulmasta, minkälaisia tuotteita ja palveluita luulet että 30 vuoden päästä tarvitaan? Unohtaa liiallisen yhtiön arvojen tutkimisen ja ajattelee jotain perusvarmaa bisnestä, millä tekee rahaa hamaan tulevaisuuteen, vaikka toimitusjohtajan pallilla istuisi apina syömässä banaaneja.

Mä en tiedä, pääseekö tuollaisella ajattelutavalla lopulta kovin pitkälle. Siksi osakepoiminta ei ole kauhean järkevää ja kannattaa ampua haulikolla ja hajauttaa. Sillä saa perusvarman tuoton, eikä tarvitse miettiä ostaako joku Nokian luureja vielä 20v päästä vaikka muutoin puhelimia ostetaankin. Tai ostaako Tesloja vaikka sähköautoja ostetaankin. Perusvarma tulo on perusvarmaa kunnes tulee kilpailija/uusi teknologia/mullistus yhteiskunnassa ja se ei olekaan perusvarmaa.
 
Mä en tiedä, pääseekö tuollaisella ajattelutavalla lopulta kovin pitkälle. Siksi osakepoiminta ei ole kauhean järkevää ja kannattaa ampua haulikolla ja hajauttaa. Sillä saa perusvarman tuoton, eikä tarvitse miettiä ostaako joku Nokian luureja vielä 20v päästä vaikka muutoin puhelimia ostetaankin. Tai ostaako Tesloja vaikka sähköautoja ostetaankin. Perusvarma tulo on perusvarmaa kunnes tulee kilpailija/uusi teknologia/mullistus yhteiskunnassa ja se ei olekaan perusvarmaa.
Ei varmastikkaan pääse, omistuksista jos on suoria osakeomistuksia on pakko luopua jossain kohdin ja jotain ottaa tilalle. Itse olen sijoittanut S&p500 indeksiin vuodesta 2013 ja sitä ennen vuodesta 2003 -> 2013 seligson global top 25 brandsiin. Jälkeenpäin kun miettii olisi paremmat tuotot saanut muutoin, mutta oma suorien osakkeiden sähläys olisi tullut kalliimmaksi. Indeksi osuuksia en ole millonkaan myynyt, nykyisin hirvittää ostaa osuus s&p500 etf:ffää kun maksaa 400€ ja kymmenen vuotta sitten sai yli puolet halvemmalla. Itselle riittää indeksin tuotto jatkan sillä hamaan asti, etuina osakkeiden uudelleen painoitus kvartaaleittain ja osinkojen uudelleen sijoitus lähes kuluitta. Miinuksena Euro <-> Dollari valuuttakurssi
 
Täällä on menty jo muutama vuosi nordnetilla. 1 rahasto ja kk ETF:t joita välillä yritän vaihtaa. Ongelmana se, että ei edelleenkään oikein ymmärrystä mihin tästä suunnata. Näkeekö meikäläisen paketista suoraan jo jotain sellaista mitä kannattaisi ryhtyä miettimään? Kuukausittain menee 150e ETF:n ja 150e rahastoon.


Screenshot_20230129_095136_Nordnet~2.jpg
 
Täällä on menty jo muutama vuosi nordnetilla. 1 rahasto ja kk ETF:t joita välillä yritän vaihtaa. Ongelmana se, että ei edelleenkään oikein ymmärrystä mihin tästä suunnata. Näkeekö meikäläisen paketista suoraan jo jotain sellaista mitä kannattaisi ryhtyä miettimään? Kuukausittain menee 150e ETF:n ja 150e rahastoon.


Screenshot_20230129_095136_Nordnet~2.jpg
Sijoittamisesta en mitään tiedä mutta Suomen paino ihan liian iso salkussa. Japanin myös. Toki jos haluaa ottaa reilusti näkemystä.
 
Täällä on menty jo muutama vuosi nordnetilla. 1 rahasto ja kk ETF:t joita välillä yritän vaihtaa. Ongelmana se, että ei edelleenkään oikein ymmärrystä mihin tästä suunnata. Näkeekö meikäläisen paketista suoraan jo jotain sellaista mitä kannattaisi ryhtyä miettimään? Kuukausittain menee 150e ETF:n ja 150e rahastoon.

Voisit ehkä kertoa, mitä noi ETF:t ovat, joiden nimestä ei näe kuin kaiken epäoleellisen. Ainakin voi todeta, että Suomen paino on melkoisen ylisuuri.
 
Täällä on menty jo muutama vuosi nordnetilla. 1 rahasto ja kk ETF:t joita välillä yritän vaihtaa. Ongelmana se, että ei edelleenkään oikein ymmärrystä mihin tästä suunnata. Näkeekö meikäläisen paketista suoraan jo jotain sellaista mitä kannattaisi ryhtyä miettimään? Kuukausittain menee 150e ETF:n ja 150e rahastoon.
Ekana lienee järkevää joko vaihtaa koko summa ETF:ään sen KK-säästö kulun myötä, tai sitten jättää ETF:n pois kokonaan ja joku 1 rahasto tilalle mikä kuuluu siihen kk-säästöjen piiriin ja siten saa ostettua ilman kuluja (toistaiseksi ainakin).
 
Täällä on menty jo muutama vuosi nordnetilla. 1 rahasto ja kk ETF:t joita välillä yritän vaihtaa. Ongelmana se, että ei edelleenkään oikein ymmärrystä mihin tästä suunnata. Näkeekö meikäläisen paketista suoraan jo jotain sellaista mitä kannattaisi ryhtyä miettimään? Kuukausittain menee 150e ETF:n ja 150e rahastoon.


Screenshot_20230129_095136_Nordnet~2.jpg
Nimet voisit kertoa kokonaan niin selviäisi paremmin. Esim 9,9% ja 1,2% ETF samanimisiä jos kuvaa katsoo. Tältä pohjalta sanon että paljon päällekkäisyyksiä. On ilm maailma, sitten on eurooppaa ja siihen vielä pohjoismaita niin vahvaa näkemystä/tuhti paino. Ei nyt välttämättä huono jos siihen uskoo, mutta noista maksaa mielestäni aika paljon päälekkäisyyksistä.
 
Mitä kirjallisuutta/blogeja/nettikursseja tms. Suosittelette, jos haluaa enemmän opetella osakesijoittamista ja taloudesta?

Ensimmäisenä kannattaa miettiä, mitä sijoittamiselta haluaa. Jos haluat saada asiasta harrastuksen ja intohimon kohteen, niin voin suositella suoraa osakesijoittamista. Jos taas haluat yksinkertaisesti vain säästää, mutta et käyttää hyvin suurta määrää aikaa ja energiaa yrityksiin perehtymiseen ja oman liiketoimintaosaamisesi ja -ajattelusi kehittämiseen, niin suosittelen sijoittamaan passiivisiin indeksirahastoihin ja ETF:iin mahdollisimman pienillä kuluilla. Jos sijoitat vain rahastoihin, tulet pitkällä aikavälillä päihittämään suurimman osan sijoittajista joka tapauksessa, kuten akateemisissa tutkimuksissa on lukemattomia kertoja osoitettu. Jos taas kykenet käyttämään aikaasi hyvin paljon oman osaamisesi kehittämiseen tässä harrastuksessa, niin voit saada kilpailuetua muihin sijoittajiin nähden ja päihittää indeksit. Mielestäni sijoittaja ei tarvitse mitään erityislahjakkuutta päihittääkseen indeksit, mutta harrastuksen tulee olla hänelle todellinen intohimo. Täytyy olla kilpailunhalua päihittää itensä, mutta ei välttämättä toisia, sillä aina on joku jolla menee hetkellisesti kovempaa täysin vääristä syistä. Maltti on valttia tässä harrastuksessa ja tärkein ominaisuus sijoittajalle on hallita tunteensa.

Nettikursseja en suosittele. Ainakaan ei kannata maksaa mistään kurssista. Kannattaa myös pysyä erossa kaikista somessa liikkuvista ”guruista”, jotka myyvät analyysipalveluitaan ja uutiskirjeitään maksua vastaan. Nämä ovat lähes poikkeuksetta täyttä roskaa, sillä tekijät ovat yleensä parempia myyntimiehiä kuin sijoittajia, minkä takia he oppejaan niin innokkaasti myyvätkin. Jos haluaa oppia toiselta, niin täytyy ensisijaisesti valita sellaiset esikuvat, joilla on pitkä kokemus alalta ja ovat todistaneet itsensä osaaviksi. Suurin osa somessa suosituista kirjoittajista ovat kuitenkin nuoria, joilla on kovat luulot itsestään. He ovat saattaneet hetkellisesti pärjätä hyvin, millä ei välttämättä ole kuitenkaan ollut mitään tekemistä heidän osaamisensa kanssa. Vuodet 2020 - 2021 olivat juuri tällaista euforista menoa, jolloin lähes kaikki osakkeet nousivat ja kuka tahansa teki kovia tuottoja. Tuolloin täytyisi kyetä näkemään mikä tuotosta on omalla työllä ansaittua, eikä vain markkinan kokonaisnousua.

Jos haluat aloittaa itsesi kehittämisen sijoittajana, niin kirjallisuutta on helppo suositella:

1. Seppo Saarion ”Miten sijoitan pörssiosakkeisiin” on yksi parhaita lukemiani teoksia, myös amerikkalaiset teokset mukaan luettuna. Teosta pidetään suomalaisen sijoituskirjallisuuden klassikkona ja ”pörssiraamattuna”. Siitä kannattaa lähteä liikkelle.
2. John Boglen teos "The little book of common sens investing" on erinomaisen hyvä rahasto- ja ETF-sijoittamisesta kiinnostuneelle. Bogle oli alansa pioneeri matalakuluisten rahastojen kehittämisessä. Kirjassa perustellaan hyvin, miksi suurin osa sijoittajista tulee häviämään indeksille ja järkevintä olisi vain sijoittaa hyvin hajautettuihin rahastoihin mahdollisimman pienillä kuluilla.
3. Peter Lynchin "One Up On Wall Street" on myös erinomainen kirja kasvusijoittamisesta kiinnostuneelle. Lynchin perusperiaate on "ostaa kasvua kohtuuhinnalla".
4. Jukka Oksaharjun, Karo Hämäläisen ja Jarkko Ahon kirjoittamat "Guru kirjat" ovat myös ihan hyviä teoksia suomen kielellä. Erityisesti kannattaa lukea Arvoguru ja Laatuguru. Kannattaa perehtyä "laatusijoittamiseen" filosofiana muutenkin. Myös Warren Buffettin ja Charlie Mungerin sijoitustyyliä voisi luonnehtia laatusijoittamiseksi, missä pyritään löytämään mahdollisimman hyvällä kilpailuedulla varustettuja yrityksiä kohtuuhintaan.
5. Warren Buffettin sijoittajakirjeet ovat hyvää luettavaa. Niistä oppii hyvin maailman parhaana pidetyn sijoittajan ajattelutapaa ja fokus pysyy nimenomaan hyvien yhtiöiden löytämisessä. Usein sijoituskirjailijat lisäävät taloustietoa ja makroasioita kirjoituksiinsa, mutta pitkällä aikavälillä nämä lähinnä vain haittavat hyvin sijoituspäätösten löytämistä ja järkevää ajankäyttöä. Buffettin kirjeet voivat kuitenkin olla hieman raskaslukuisia, joten niistä ei ensimmäisenä kannata lähteä liikkeelle.

Muita kirjailijoita, joita suosittleen myöhempään ajankohtaan:
- Howard Marks
- Bruce Greenwald
- William Bernstein
- Joel Greenblatt

Hyviä blogeja, joita suosittelen:
- Jarkko "Random Walker" Ahon sijoitusblogi:
Aho kirjoittaa myös Sijoitustieto.fi:ssä, Nordnetissa usein myös Kauppalehden kolumnia, joita kannattaa seurata. Kuvailisin häntä jalat maassa olevaksi sijoittajaksi, joka osaa hyvin yhdistellä rahasto- ja osakesijoittamista.

- Heikki Keskiväli kirjoittaa hyviä "miniblogeja" Twitterissä yleensä viikoittain. Kannattaa seurata, vaikka itsellä ei olisikaan Twitter-tiliä. Häntä ja Ahoa yhdistää myös hyvin rauhallinen ja laadusta tinkimätön lähestymistapa yritysten valintaan.
Keskiväli on myös kirjoittanut kirjan "Tähtäimessä osakkeet", jota en ole itse vielä lukenut. Odotukseni kirjalta ovat korkella kylläkin.

- Morgan Housel kirjoittaa hyvää blogia yrityksensä sivulla. Hän keskittyy hyvin paljon sijoittajapsykologian ja yhteiskunnallisten ilmiöiden käsittelemiseen.

- Howard Marksin uutiskirje kannattaa tilata. Hän jakaa ajatuksiaan pitkän aikavälin ja "korkeamman asteen" ajattelusta, joilla voi oppia sijoittajalle tärkeää ajattelutapaa ja yksinkertaistamista. Useat kirjoittelija varsinkin somessa tekevät asioista hyvin monimutkaisia ja tietyllä tapaa akateemisia, mikä harvoin on tarpeellinen taito sijoittajalle. Marks puolestaan kykenee tiivistämään ajatuksiaan helposti ymmärrettäviksi ajatusmalleiksi.

- 10-K Diver -nimimerkki Twitterissä kirjoittaa myös toisinaan hyviä kirjoituksia sijoittamiseen liittyen. Hänen tyylinsä on usein enemmän matematiikka- ja tilastotiedelähtöinen ja siten hieman "teknisempi", mutta tarjoaa kiinnostavia näkökulmia liiketoiminnan hahmottamiseen.

Tämän pitkällisen listan lopuksi täytyy vielä todeta, että jos todella haluaa tehdä tästä harrastuksen ja itseltä löytyy intohimon siemen, niin aina kannattaa sivistää itseään lukemalla uutisia ja seuraamalla yhteiskunnallista keskustelua. Hyvin paljon saa irti lukemalla täysin maksuttomia kirjoituksia esimerkiksi ampparit.fi:n kautta. Mielestäni suomalainen uutisvirta on hyvin laadukasta verrattuna amerikkalaiseen, joten välttämättä ulkomaiseen uutisvirtaan ei aluksi kannata edes paneutua. Jos sijoittaminen pohjoismaiden ulkopuolella alkaa kiinnostamaan, niin investing.com ja seekingalpha.com tarjoavat ihan hyvät uutissyötteet, joissa ei juuri liiku tyypillisiä klikkihakuisia kirjoituksia minkäkinhetkisistä kuumimmista sijoitussuosituksista. Voin myös suositella lukemaan Martin Paasin kirjoituksia eri medioisaa ja Nordnetin blogissa. Hän kirjoittaa varsin värikkäläseen sävyyn, mutta aiheesta.

Uutisissa pyörii aina myös kaiken maailman ekonomisteja, strategeja ja analyytikkoja kommentoimassa milloin mitäkin. Kerta toisensa jälkeen on akateemisissa tutkimuksissa todettu, että nämä asiantuntija osuvat lähes poikkeuksetta mönkään, sillä kenelläkään meistä ei ole kristallipalloa, jolla tulevaisuutta saisi ennustettua. Kannattaa siis aina lukea tulevaisuuteen tähtäävät kirjoitukset kyseenalaistaen. Peruutuspeilistä nämä asiantuntija osaavat yleensä tarjota ihan asiallista analyysiä ja päätelmiä. Analyytikoiden kirjoituksista kannattaa huoletta jättää kaiken maailman arvostukset ja arvonmääritykset huomioimatta. Ainoa asia, mitä niistä saa irti, on yrityksen kilpailukyvyistä ja markkina-asemasta kertovat analyysit. Analyytikoiden työtä hankaloittaa se, että heidän aikajänteensä on yleensä noin vuosi, mikä on hyvin lyhyt aika. Tämän takia analyytikoiden hinta-arviot seuraavat kiltisti markkinaindeksien kehitystä.

Loppukaneettina voisin vielä mainita, että tässä lajissa tärkeää on kyetä tekemään omat johtopäätöksensa ja muodostamaan omat näkemyksensä. Kirjoituksista kannattaa koittaa ammentaa "oikeaa" ajattelutapaa, mutta sijoitussuosituksia harvoin kannattaa kuunnella. Journalistit usein kirjoittavat mitkä osakkeet ovat nyt hyviä sijoituksia, mutta lähes poikkeuksetta nämä osakkeet ovat olleet aiemmin hyviä kohteita, mutta nyt jo ylihintaisia. Sijoitusfoorumeilta (huomaa ironia) ei kannata juurikaan hakea tietoa. Näillä palstoilla kirjoittaa usein ihmiset, jotka eivät kuitenkaan ole erityisen taitavia sijoittajia itse. Tärkeää on kyetä valitsemaan ne oikeat henkilöt, joilta ammentaa tietoa.
 
Mitä kirjallisuutta/blogeja/nettikursseja tms. Suosittelette, jos haluaa enemmän opetella osakesijoittamista ja taloudesta?

Tuossa yllä tuli iso lista luettavaa. Itsekin aikoinaan sain Seppo Saarion kirjasta innostuksen sijoittamiseen syventymiseen. Kannattaa muistaa, että sijoittamista voi tehdä monella tavalla, ja ei olla lainkaan yksimielisiä siitä, mikä niistä on ns, järkevin tapa (käytetty aika vs saadut tuotot). Hyvin realistisen ja jalat maahan - tyyppisen näkemyksen saa kirjasta Malkiel: A Random Walk Down Wall Street. Sen anti on lyhykäisyydessään se, että älä suotta tuhlaa aikaasi suoriin osakeostoihin, vaan valitse pari halpaa passiivista indeksirahastoa, tunge kaikki rahasi niihin ja käytä vapaa-aikasi johonkin paljon järkevämpään kuin eri osakkeiden valitsemiseen ja kauppojen ajoittamiseen - esim. tuottavaan työntekoon tai muihin harrastuksiin. Erittäin hyvä kirja riippumatta siitä, millaiseen sijoittamiseen lopulta itse päädyt.

Ja yllä tuli erittäin hyvä neuvo: kannattaa kyseenalaistaa varmat ennustukset taloudesta ja kursseista. Se on mahdoton tehtävä tai vähintään äärimmäisen vaikeaa. Sama koskee foorumien sijoitusneuvoja. Vaikka kuina Ilkka Parviainen fanittaa tiettyä osaketta Facessa, niin se ei tarkoita että kyse olisi ns, voittajahevosesta.

Itse suosittelen rahasto- tai ETF-sijoittamista salkun rungoksi, ja siihen rinnalle suoria ostoja jos haluaa sellaisen tarpeen myös tyydyttää.
 
Rahastoista puheen ollen, itsellä ollut vain kahta rahastoa pääasiassa kun aika/intressit ei riitä syventyä enempää, mutta onko nämä nykyään pärjäilleet mielestänne muihin nähden edelleen ok?

- Nordnet Indexfond Sverige ESG
- Seligson Top 25 brands

Korona ja Ukrainan tilanne tietty keikutteli kursseja, voisko Ruotsin rahastokin saada boostia jos/kun pääsevät Natoon vai pitäiskö vaihtaa Norjan vastaavaan tms.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 201
Viestejä
4 489 439
Jäsenet
74 169
Uusin jäsen
tater

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom