Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
On olemassa. Ainakin sellaisia on jotka toimivat sijoittamalla sellaisiin valtioiden bondeihin, joihin sisältyy inflaatio korjaus. Ja tuollaisen perussijoituksen lisäksi voivat käyttää johdannaisia ym. Vaikka näissä voi olla jokseenkin onnistunut inflaation torjunta kyky, niin vaikuttaa siltä että näillä on aika matalat tuotot, ja muut ilmiöt markkinoilla vaikuttavat näihin. Usein mainitaan että näitä lähinnä käytettäisiin osana sijoitus salkkua, siis sen sijaan että pelkästään näihin sijoittaisi.Eikö ole olemassa jotain "inflaatiosuojattuja rahastoja"? Miten ne toimii ja olisiko ne tässä tilanteessa hyvä sijoituskohde, jos oletetaan että inflaatio jatkuu?
Eikö voisi ajatella että ostat normaalia rahastoa jossa on ihan normaaleja firmoja. Kun hinnat nousee niin nämä firmat kanssa nostavat hintojaan ja tässä se "inflaatiosuojauaus" sitten tulikin?Eikö ole olemassa jotain "inflaatiosuojattuja rahastoja"? Miten ne toimii ja olisiko ne tässä tilanteessa hyvä sijoituskohde, jos oletetaan että inflaatio jatkuu?
Kysymyshän on siitä pystyykö ko. firmat täysmääräisesti siirtämään inflaation hintoihin. Sitähän esim. konepajoista on tässä kyttäilty. Pidemmän päälle toki hintoja varmaan pystyvät nostamaan, mutta hetkellisesti voi tulla lunta tupaan.Eikö voisi ajatella että ostat normaalia rahastoa jossa on ihan normaaleja firmoja. Kun hinnat nousee niin nämä firmat kanssa nostavat hintojaan ja tässä se "inflaatiosuojauaus" sitten tulikin?
No joka tapauksessa käteinen on aikalailla inflaation armoilla, mutta osakkeet/rahastot eivät niinkään.
Korkea arvostus liittyy siihen, että yritysten omistajat eivät näe parempaakaan ostettavaa rahallaan, kuin noiden firmojen osakkeet nykyisillä arvostustasoilla.Samoin siitä, liittyykö tämän hetken korkeat arvostukset yritysten kykyyn saada halpaa rahaa.
Tuossa perustelussa ei ole päätä eikä häntää.Kovasti jotkut sijoitusasiantuntijat Peter Lynchin ohella varoittelevat indeksirahastojen parhaiden tuottojen olevan ohitse, ja että jatkossa sijoittajien tulisi siirtää varallisuutta enemmän mm. suoriin osakkeisiin yksinkertaisesti siitä syystä, että rahasto-osuuksista joutuu maksamaan jo nykyään paljon tulevien tuottojen eteen.
Tämä väite pätee siis siinä tilanteessa, jos tavoitteena olisi replikoida indeksin sisältö suorilla osakeostoilla.Ainoa järkevä syy siirtyä indeksisijoittamisesta osakkeisiin olisi, että yksittäisten osakkeiden ostaminen, myyminen sekä hallinnointikulut olisi paljon halvempia kuin indeksien kulut.
No juu, mikä kenellekkin sopii. Itse en luota tuuriini taikka taitoon valita yhtään mitään osakkeita tai ajoittaa niiden ostoa oikein. Lisäksi kun osingoista menee vielä verot niin paljon helpommalla pääsee kk säästösopimuksella, ei tarvitse ajoittaa eikä osata poimia mitään osaketta jne senkun vaan unohtaa koko asian ja antaa olla. Sitten voi kymmenien vuosien päästä tarkistaa miten kävi.Indeksirahastojen kulut ovat käytännössä 0.07-0.40% hallintopalkkioita ja indeksirahastossa saa lisäksi veroedun osinkojen osalta.
Rahapodissa taidettiin todeta, että pitkässä juoksussa on väistämättä parhaassa neljänneksessä tuottojen osalta, jos sijoittaa indeksirahastoihin. Tämä tapahtuu indeksirahastojen 1) automaattisen hajautuksen, 2) alhaisten kulujen ja 3) veroedun ansiosta. Vaikea väittää vastaan. Suorilla osakeostoilla on vaikea voittaa indeksiä pitkässä juoksussa ellei mukana ole merkittävää riskiä.
Toki tässä sitten menettää mahdollisuuden suuriin tuottoihin
Niin, menettääkö mahdollisuuden suuriin tuottoihin? Aika harva spesiaalirahasto tai osake voittaa indeksiä yli ajan, joten kyllä kuukausisäästämällä ja muuten sijoittamalla indeksirahastoihin voi tienata erinomaisesti. Okei, jos on laittanut kaikki rahansa Appleen, Teslaan ja kryptoon, niin olisi mennyt varmasti paremmin, mutta riski myös eri luokkaa....
Toki tässä sitten menettää mahdollisuuden suuriin tuottoihin, mutta toisaalta pienentää suurten tappioiden riskiä joka sopii itselleni hyvin.
...
Kyllä. Ja laskumarkkinaa odotellessa voi tietty ennakkoon pohtia mitkä sektori indexit tällä kertaa olisivat laskemassa jyrkemmin ja mitkä loivemmin, vai löytyykö peräti joitain sektoreita jotka olisivat nousemassa muiden laskiessa. Jos haluaa varautua pitkäjakosoiseen laskuun oletuksella että kaikki indexit ja sektorit laskisivat, niin voi katsoa valmiiksi ostoslistan millä indexiä shorttaavilla välineillä suojaa salkkunsa tai jopa ottaa näkemystä.Kannattaa myös huomata, että nousumarkkinoilla on "helppo" voittaa indeksi, mutta sitten kun tulee ne laskevat markkinat niin se kääntyy sitten päinvastoin.
... indeksien "heikkoudeksi" lasketaan usein hiukan ristiriitaisestikin sen suuri luonnollinen hajautus satoihin eri osakkeisiin. Näin ollen ne "mädät omenat" ovat laskemassa keskimääräistä tuottoa verrattuna salkkuun, josta löytyisi nimenomaan ne muutama sopivasti raketoiva osake. ...
Olisi kiinnostavaa saada puhtaasti indexeihin sijoittavilta aitoja havaintoja (omaSekin pitää sitten muistaa indexisijoituksista, että vaikka se on alussa erinomaisen kustannustehokasta sille pienelle siivulle palkasta, niin indexisalkun paisuttua kustannuksetkin kumuloituvat. Ts. miljoonan salkusta 0,2% vuotuisia palkkioita on jo sen 2000 euroa, myös niinä vuosina kun tuottoa ei tule. Kuka on ostanut samat osakkeet suorilla sijoituksilla, ei maksa vuosittain mitään näillä tämänpäivän on-line tileillä joissa ei ole säilytyspalkkioita. Tietty hän on maksanut välityspalkkioita, mutta jossain kohtaa kun massia on paljon aletaan tulla siihen että nykyisillä online hinnoilla on kustannustehokkaampaa tehdä niitä suoria sijoituksia. Siis varsinkin jos tavoitteena on vain jonkin top 50 kokoisen indexin imitointi.
Juuri näin. Toki oletus on, että holdataan ja tuotot sijoitetaan korkoa korolle-ilmiön voimistamiseksi.Tuo 0,2 % indeksin kuluina on aika paljon kevyempi kuin suorien osakkeiden 25,5 % verokulut osingoista.
Se indexi rahasto/ETF maksaa niistä samoista osingoista lähdeverot, tyypillisesti 15%, siis niissä joissa olet Suomalaisena ostamassa niitä Suomalaisille tarjollaolevia rahastoja/ETF. Lisäksi jos myyt rahastoa/ETF, niin maksat vielä päälle veroa 30 tai 34% tuotoista, myös siltä osin mitä niissä on osinkoina tulleita. Korkoa korolle ilmiö parantaa kuitenkin tilannetta indexisijoittajalle jos sijoitus on oikeasti pitkä. Ts. Junijoreille indexi sijoittaminen on tältäosin tehokkaampaa kuin seniorille. OST on tietty vielä verotehokkaampi pitkässä juoksussa, kunhan sinne saa jonain päivänä sijoittaa sen miljoonan, sitä ennen voi käyttää muita verotehokkaita järjestelyjä.Tuo 0,2 % indeksin kuluina on aika paljon kevyempi kuin suorien osakkeiden 25,5 % verokulut osingoista.
indexi
Jep, allekirjoittaneelle tulee paljon kaikenmoisia kirjoitusvirheitä, kun ainoa kontakti Suomen kielen käyttämiseen kirjoitettuna on kirjoiteluni tällä palstalla. Toisaalta laitan Suomen isolla periaatteesta aina kun sormi osuu shift nappulaan, sanoivatpa kielitieteilijät mitä tahansa eri asiayhteyksissä.OT: Pakko varmistaa, mutta se siis kirjoitetaan suomalaisittain ihan vaan indeksi. Ei x:ää
Osingot uudelleen sijoittavalla rahastolla, joka ei maksa saamistaan osingoistaan ennakonpidätyksiä (Suomi, Ruotsi, UK..) saa siirrettyä verotusta eteenpäin, jolla saavuttaa vuosikymmenten päästä veroetua, jos verotus ei siihen mennessä muutu. Useimpiin maihin (esim. USA) rahastot joutuvat kuitenkin maksamaan yleensä n. 15%:n ennakonpidätyksen, jota ei saa koskaan takaisin. Lisäksi suoriin osakesijoituksiin sovelletaan hieman alennettua 25,5%:n kantaa, eli sen voittaminen korkoa korolle ilmiöllä vie vuosia.indeksirahastossa saa lisäksi veroedun osinkojen osalta.
Ei... Jos tietää pörssin suunnan on indeksi ihan yhtä helppoa voittaa niin nousussa kuin laskussa. Noustessa voittaa indeksin korkean betan osakkeilla ja laskussa matalan betan osakkeilla. Pointissa on toki se perä, että voi sanoa tässä pitkässä nousumarkkinassa indeksin voittamisen olleen helppoa, jos on yksinkertaisesti ottanut hajautettua riskiä indeksiä enemmän. Sama pätee kuitenkin myös toiseen suuntaan, eli jos uskoo nyt laskuun ja ostaa defensiivisempiä osakkeita, niin aika varmasti tulee indeksin sitten voittamaan.Kannattaa myös huomata, että nousumarkkinoilla on "helppo" voittaa indeksi, mutta sitten kun tulee ne laskevat markkinat niin se kääntyy sitten päinvastoin.
Jos tietää pörssin suunnan on indeksi ihan yhtä helppoa voittaa niin nousussa kuin laskussa.
Hömelö kysymys, koitin tuota joskus guuglettaakkin mutta tuhansien vastauksien seasta jäi epäselväksi maallikolle.Osingot uudelleen sijoittavalla rahastolla, joka ei maksa saamistaan osingoistaan ennakonpidätyksiä (Suomi, Ruotsi, UK..) saa siirrettyä verotusta eteenpäin, jolla saavuttaa vuosikymmenten päästä veroetua, jos verotus ei siihen mennessä muutu. Useimpiin maihin (esim. USA) rahastot joutuvat kuitenkin maksamaan yleensä n. 15%:n ennakonpidätyksen, jota ei saa koskaan takaisin. Lisäksi suoriin osakesijoituksiin sovelletaan hieman alennettua 25,5%:n kantaa, eli sen voittaminen korkoa korolle ilmiöllä vie vuosia.
Lainauksesi on oikein kun puhutaan Suomalaisen sijoittajan henkilökohtaisesti tekemästä suorasta sijoituksesta osakkeeseen.Hömelö kysymys, koitin tuota joskus guuglettaakkin mutta tuhansien vastauksien seasta jäi epäselväksi maallikolle.
Kun tuo 15% verotetaan automaattisesti, eikö silloin tänne kotimaahan makseta vain tuosta ylimenevä osuus eikä vielä täysi verotus osingolle tuon päälle?
"Ulkomaisen yhtiön osingoista ei kuitenkaan toimiteta ennakonpidätystä. Sen sijaan osinkoa maksava yhtiö voi periä lähdeveron riippuen verosopimuksesta. " Tämmöisen ukaasin löysin itse. Olen saanut joitakin roposia mm. Coca-colalta nytten ja käsittääkseni tuosta on jo tuo 15% verotettu. Tämän lisäksi sitten kotimainen verottaja muistaa minua tuolla ylimenevällä osalla, mutta ei kummiskaan lisää tuota valmiiksi verotettua lähdeveroa vielä päälle "extrana"?
Jep, nasdaq on ollut laskussa marraskuun huipusta tällepäivää luokkaa 10%. Eli sen suunta keskimäärin on ollut siis reilun 1kk laskeva. Helppoa todeta näin takautuvasti. Se mikä on vaikeampaa on todeta mitä tapahtuu huomenna yksittäisen osakkeen kurssille.Tässä se olennainen on. Jokainen voi kokeilla "tietää pörssin suunnan". Katsotaan miten käy.
Kysymyksesi on aika laaja. Mutta tämän verran on selvää: OP:n Suomeen rekisteröity rahasto ei saa Jenkki osakkeiden osinkoja käsiinsä, ennen kuin niistä on jenkkilässä peritty lähdeveroa 15%. Sama lähdevero käsittely pätee eri prosenteilla kaikkiin ko. rahaston ulkomailta saamiin osinkoihin.Entäpä, kun kyseessä on suomalainen rahasto?
...
Eli olet jo lopettanut säästämisen vai? Meinaan jos säästövaihe on vielä menossa, niin ne mahdolliset pienet yllättävät kuluthan voi nipistää siitä säästösummasta. Isommissa ei sitten osingot kauheasti auta, kun ei niiden tuloa voi tarpeen mukaan jouduttaa.Itse olen miettinyt indeksi vs osakesijoittamista siltä kantilta, että mikä on kynnys sitten joskus aloittaa realisoimaan niitä rahastosijoituksia. Suorista osakesijoituksista tulee osinkoja tasaista tahtia, joka tarkoittaa melko tasaista tuottoa jonka voi taas käyttää haluamallaan tavalla uusiin osakkeisiin tai vaikka raudan päivityksiin. Osinkofirmat toimii siis vähän kuin jatkona normaalille palkalle. Bonuksena on vielä se, että kursseja on kiva seurailla viikottain.
Muistan kun 2000-luvun alussa myin joitain osuuksia äidin minulle säästämästä rahastosta kun piti uusia rautaa, mutta tuntuu että nyt olisi suuri kynnys laittaa rahastoja lihoiksi jos olisi "tarve" vaikka päivittää kaiuttimet. Sen sijaan on helpompi antaa osinkojen tulla tilille, pitää pieni tauko uusista ostoista ja ostaa ne halutut kaiuttimet.
Mielummin siis otan tuottoa ulos tasaista tahtia osinkoina kuin että koitan maksimoida megapottia eläkeikää varten (joskin nämä ei välttämättä sulje toisiaan pois ja tarkoitus on silti kasvattaa varallisuutta). Eläkeikään on kuitenkin vielä matkaa 36v ja diabetes on ollut 31v, joten voi olla että rahoista ei kauhesti ole eläkkeellä enää iloa Missä vaiheessa rahastot lähtee myyntiin? Entä jos ajateltuna myyntihetkenä tulee joku koronan kaltainen kriisi ja kurssit dippaa -50%? Muilla samanlaisia ajatuksia? Tässä kesällä tyttöystävän mummo jätti perinnöksi ihan jees potin pankin rahastoa, johon ei ollut koskenut vajaaseen 20 vuoteen.
Itse olen miettinyt indeksi vs osakesijoittamista siltä kantilta, että mikä on kynnys sitten joskus aloittaa realisoimaan niitä rahastosijoituksia. Suorista osakesijoituksista tulee osinkoja tasaista tahtia, joka tarkoittaa melko tasaista tuottoa jonka voi taas käyttää haluamallaan tavalla uusiin osakkeisiin tai vaikka raudan päivityksiin. Osinkofirmat toimii siis vähän kuin jatkona normaalille palkalle. Bonuksena on vielä se, että kursseja on kiva seurailla viikottain.
Muistan kun 2000-luvun alussa myin joitain osuuksia äidin minulle säästämästä rahastosta kun piti uusia rautaa, mutta tuntuu että nyt olisi suuri kynnys laittaa rahastoja lihoiksi jos olisi "tarve" vaikka päivittää kaiuttimet. Sen sijaan on helpompi antaa osinkojen tulla tilille, pitää pieni tauko uusista ostoista ja ostaa ne halutut kaiuttimet.
Mielummin siis otan tuottoa ulos tasaista tahtia osinkoina kuin että koitan maksimoida megapottia eläkeikää varten (joskin nämä ei välttämättä sulje toisiaan pois ja tarkoitus on silti kasvattaa varallisuutta). Eläkeikään on kuitenkin vielä matkaa 36v ja diabetes on ollut 31v, joten voi olla että rahoista ei kauhesti ole eläkkeellä enää iloa Missä vaiheessa rahastot lähtee myyntiin? Entä jos ajateltuna myyntihetkenä tulee joku koronan kaltainen kriisi ja kurssit dippaa -50%? Muilla samanlaisia ajatuksia? Tässä kesällä tyttöystävän mummo jätti perinnöksi ihan jees potin pankin rahastoa, johon ei ollut koskenut vajaaseen 20 vuoteen.
Kaikkea voi aina sattua mutta esimerkiksi S&P 500 indeksissä on 64 yritystä jotka ovat nostaneet osinkoaan vähintään viimeiset 25 vuotta. Jos toimeentuloni koostuisi tuollaisten yritysten osingoista nukkuisin yöni varsin hyvin.Mitä tulee kurssidippeihin pahassa paikassa, niin ihan samalla tavalla ne osingotkin voi dipata väärällä hetkellä.
Kysymys on sen verran hypoteettinen ja toisaalta tämän(kin) foorumin osalta on melko kovaa alle 2v vanhaa faktaa että todellisuudessa keskimäärin sieltä ei poimita yhtään mitään kun katsos "sehän voi vielä pudota toiset 50%", joten näkisin tämmöisen pohdinnan reaalimaailman esimerkin kautta täysin yhdentekeväksi .Hypoteettinen kysymys: jos se kauan ennustettu ja paljon puhuttu romahdus nyt lähiaikoina iskisi, mitä lähtisitte sitten sieltä alelaarin pohjalta haalimaan? En nyt siis hae mitään hirveän spesifiä, vaan lähinnä sellaisia yleisluontoisempia ajatuksia/lähestysmistapoja. Pelkästään osakkeita, vai myös esim. ETF:iä ja muita instrumentteja? Ylipäätään ale-osakkeiden haalimisen taustalla pitää tietysti olla usko siihen, että ne ponnistavat sieltä pohjalta takaisin ylös, mutta näinhän ei suinkaan aina käy ja varsinkin tosi isoissa laskuissa menee välillä isojakin firmoja nurin ja selviytyjistäkään kaikki eivät ikinä kunnolla toivu kun luovan tuhon markkinoille ponnistaa uusia, vähän dynaamisempia firmoja ilman menneisyyden painolastia jne. Toisaalta kaikkein vakavaraisimpien ja isoimpien toimijoiden (tyyliin Alphabet, Apple jne.) osakkeet eivät välttämättä niin paljoa edes dippaa.
..
Muistan kun 2000-luvun alussa myin joitain osuuksia äidin minulle säästämästä rahastosta kun piti uusia rautaa, mutta tuntuu että nyt olisi suuri kynnys laittaa rahastoja lihoiksi jos olisi "tarve" vaikka päivittää kaiuttimet. Sen sijaan on helpompi antaa osinkojen tulla tilille, pitää pieni tauko uusista ostoista ja ostaa ne halutut kaiuttimet.
..
Kysymys on sen verran hypoteettinen ja toisaalta tämän(kin) foorumin osalta on melko kovaa alle 2v vanhaa faktaa että todellisuudessa keskimäärin sieltä ei poimita yhtään mitään kun katsos "sehän voi vielä pudota toiset 50%", joten näkisin tämmöisen pohdinnan reaalimaailman esimerkin kautta täysin yhdentekeväksi .
Näistä vaan pitää maksaa verot täysimääräisinä, toisin kuin osakkeissa. Siksi onkin verotehokkaampi ratkaisu nostella omat ”osingot” kasvuosuuksista, jos siis pääsee hankintameno-olettamaa käyttämään.Voit myös ostaa rahastosta kasvuosuuksien sijaan tuotto-osuuksia jolloin saat säännöllistä tuottoa ilman osakepoiminnan huolia.
Oikea vastaus on että pitää vaan jatkaa sillä samalla sijoitussuunnitelmalla kuin ennenkin. Ei se romahduskaan oikeastaan sen kummempi paikka ole kuin muukaan ajanhetki. Tavallaan se on väärä tapa ajatella, että romahduksen aikaan osakkeet olisivat jotenkin "alennusmyynnissä" vaan hinnat ovat juuri sen miten paljon sitä kyseistä osaketta juuri sillä hetkellä arvostetaan. Siitä hinta voi sitten lähteä ylös tai alas. Toki romahduksen aikana voi tulla hintavirheitä siihen suuntaan, että osakkeita voi ostaa halvemmalla kuin niiden todellinen arvo, mutta näiden tunnistaminen on yhtä vaikeata kuin muulloinkin.Juu, toki näinkin. Paljonhan se on vaan vedonlyöntiä ja taitaa suurin osa olla sen verran riskiävältteleviä, että hirveän isoilla betseillä ei varmaan lähdetä pelaamaan, vaikka tilaisuus tulisikin. Lähinnä olisi kiva kuulla onko jollakin jo jotain ajatuksia edes tuolla hypoteettisella tasolla.
Olihan se ainakin silloin parasta mitä pystyi housut jalassa tekemään.No nautitko moottoripyörällä ajelusta? En tiedä onko uuden tietokoneen osto koskaan hyvä sijoitus, mutta kyllähän se että sen voi tehdä kun haluaa tuo hyvän mielen.
Kysymys on sen verran hypoteettinen ja toisaalta tämän(kin) foorumin osalta on melko kovaa alle 2v vanhaa faktaa että todellisuudessa keskimäärin sieltä ei poimita yhtään mitään kun katsos "sehän voi vielä pudota toiset 50%", joten näkisin tämmöisen pohdinnan reaalimaailman esimerkin kautta täysin yhdentekeväksi .