Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[munse]

Heippa kaikki kanssasijoittajat! (Pahoittelut pitkästä postauksesta)

Silläkin uhalla, että minut leimataan trolliksi (uusi tunnus jne.), niin kysäisen hieman foorumin mielipiteitä ja näkemyksiä. Tunnus on uusi siksi, ettei minua tunnisteta täällä, kuitenkin avaan sen verran varallisuustietojani.

Sain tuossa jokin aika sitten perintöä, josta voisin sijoittaa eri tavoin noin 100.000 euroa. Tämän summan voisin sijoittaa siis sillä näkemyksellä, ettei minulla ole tarvetta näihin rahoihin näillä näkymin noin kymmeneen vuoteen.

Minulla on jo ennestään noin 10.000 euron osakesalkku, joka on ihan kohtuullisesti plussalla. Osakkeissa sijoitusstrategiani on ollut "osta ja pidä" -tyyppinen. Osakkeet sen mukaisia.

Minulla on myös yksi omistamani osakehuoneisto vuokralla, joten sekin tie sijoittajana on tuttu. 100.000 tosin ei riitä toiseen, eli siihen pitäisi ottaa toinen puolisko lisää lainaa. Tämä kyllä onnistuisi, mutta asunto-osake ei välttämättä ole kovin helposti/nopeasti muunnettavissa takaisin rahaksi, eikä tämä vaihtoehto ehkä muutenkaan kiinnosta minua tällä hetkellä.

Kävin kysymässä parista eri pankista ns. Private Banking -palveluja, mutta niissä kulut on aikamoiset, joten se ei kovin paljoa houkutellut. Onko täällä ketään noita palveluita käyttäneitä?

Itse suhtaudun tämänhetkiseen markkinatilanteeseen jokseenkin skeptisesti, tarkoittaen että jos ei vuoteen rytise ihan huolella, niin ainakin taantuma kolkuttaa jouluna 2020. Toki tuolla em. Privaten puolella kauppasivat myös tuotteita, joissa on varmistuksia, joiden osalta tuotto meneekin koilliseen jos rytinä alkaa ja näin ollen kokonaisuutena salkku ei sukella pahasti. Mutta ne kulut...

Tässä valossa voisi olla ihan viisasta makuuttaa rahoja tilillä vielä esim. vuoden ja iskeä sitten isosti jos romahtaa. Vuoden tai useammankin inflaatiotappiot on nopeasti kuitattu melko maltillisellakin romahduksella?

Mutta, jos se itse ei osukaan tuulettimeen (sopiva firestarter näistä yhdistelmistä: brexit, geopolitiikka, kauppasota, Italian/Saksan talous, nollakorot, mitä näitä nyt on tuossakin hesarin artikkelissa pari postausta ylempänä) ja ennätyspitkä putki ylöspäin senkun jatkuu... Ehkä johonkin kuitenkin kannattaisi sijoittaa, sopivalla hajautuksella niin ajallisesti kuin tuotteissakin. Jenkkien talous kyllä taitaa porskuttaa vaikka Euroopassa vähän romahtaisikin?

Minimikuluilla tietysti, eli Nordnetin kautta, ehkä OP:nkin (omistaja-asiakkaan edut).

Nordnetista voisi alkaa jollakin 500e/kk säästöllä paria rahastoa, sekä lisäksi mielessä ollut OP-maailma, OP-vuokratuotto samoilla summilla. Lisäksi jotain muuta, mitä? Osakkeita, ETF:iä, korkomarkkinoiden rahastoja?

Tuo säikeessä ehdotettu EUNL + IS3N suhteessa 9:1 - 8:2 oli hyvä vinkki.

Sitten se kysymys jonka tiesitkin jo tulevan:

Kuinka itse sijoittaisit, jos tililläsi olisi 100.000 euroa joutilaana tililla makaamassa?

Asiallisia vastauksia, perusteluineen, kiitos.

Tilanteeseesi sopivia neuvoja, tosin osittain jenkkinäkökulmasta:
Managing a windfall - Bogleheads

 

[Purple]

Heippa kaikki kanssasijoittajat! (Pahoittelut pitkästä postauksesta)

Silläkin uhalla, että minut leimataan trolliksi (uusi tunnus jne.), niin kysäisen hieman foorumin mielipiteitä ja näkemyksiä. Tunnus on uusi siksi, ettei minua tunnisteta täällä, kuitenkin avaan sen verran varallisuustietojani.

Sain tuossa jokin aika sitten perintöä, josta voisin sijoittaa eri tavoin noin 100.000 euroa. Tämän summan voisin sijoittaa siis sillä näkemyksellä, ettei minulla ole tarvetta näihin rahoihin näillä näkymin noin kymmeneen vuoteen.

Minulla on jo ennestään noin 10.000 euron osakesalkku, joka on ihan kohtuullisesti plussalla. Osakkeissa sijoitusstrategiani on ollut "osta ja pidä" -tyyppinen. Osakkeet sen mukaisia.

Minulla on myös yksi omistamani osakehuoneisto vuokralla, joten sekin tie sijoittajana on tuttu. 100.000 tosin ei riitä toiseen, eli siihen pitäisi ottaa toinen puolisko lisää lainaa. Tämä kyllä onnistuisi, mutta asunto-osake ei välttämättä ole kovin helposti/nopeasti muunnettavissa takaisin rahaksi, eikä tämä vaihtoehto ehkä muutenkaan kiinnosta minua tällä hetkellä.

Kävin kysymässä parista eri pankista ns. Private Banking -palveluja, mutta niissä kulut on aikamoiset, joten se ei kovin paljoa houkutellut. Onko täällä ketään noita palveluita käyttäneitä?

Itse suhtaudun tämänhetkiseen markkinatilanteeseen jokseenkin skeptisesti, tarkoittaen että jos ei vuoteen rytise ihan huolella, niin ainakin taantuma kolkuttaa jouluna 2020. Toki tuolla em. Privaten puolella kauppasivat myös tuotteita, joissa on varmistuksia, joiden osalta tuotto meneekin koilliseen jos rytinä alkaa ja näin ollen kokonaisuutena salkku ei sukella pahasti. Mutta ne kulut...

Tässä valossa voisi olla ihan viisasta makuuttaa rahoja tilillä vielä esim. vuoden ja iskeä sitten isosti jos romahtaa. Vuoden tai useammankin inflaatiotappiot on nopeasti kuitattu melko maltillisellakin romahduksella?

Mutta, jos se itse ei osukaan tuulettimeen (sopiva firestarter näistä yhdistelmistä: brexit, geopolitiikka, kauppasota, Italian/Saksan talous, nollakorot, mitä näitä nyt on tuossakin hesarin artikkelissa pari postausta ylempänä) ja ennätyspitkä putki ylöspäin senkun jatkuu... Ehkä johonkin kuitenkin kannattaisi sijoittaa, sopivalla hajautuksella niin ajallisesti kuin tuotteissakin. Jenkkien talous kyllä taitaa porskuttaa vaikka Euroopassa vähän romahtaisikin?

Minimikuluilla tietysti, eli Nordnetin kautta, ehkä OP:nkin (omistaja-asiakkaan edut).

Nordnetista voisi alkaa jollakin 500e/kk säästöllä paria rahastoa, sekä lisäksi mielessä ollut OP-maailma, OP-vuokratuotto samoilla summilla. Lisäksi jotain muuta, mitä? Osakkeita, ETF:iä, korkomarkkinoiden rahastoja?

Tuo säikeessä ehdotettu EUNL + IS3N suhteessa 9:1 - 8:2 oli hyvä vinkki.

Sitten se kysymys jonka tiesitkin jo tulevan:

Kuinka itse sijoittaisit, jos tililläsi olisi 100.000 euroa joutilaana tililla makaamassa?

Asiallisia vastauksia, perusteluineen, kiitos.

50% kerralla sisään ja loput 24kk ajalle jaettuna.

 

[yberkurko]

Neuvot on aina samat summasta riippumatta. Eli könttäsumma sisään ja sitten jatkat kk-säästöllä noihin jo mainitsemiisi ETF:iin.

Samaa mieltä kun Vipu yllä, että kannattaa olla isompi kk-summa kuin 1000 euroa, koska muuten menee ikuisuus ennen kuin tuo 100 tonnia on sisällä. Tai sitten laittaa isomman summan heti alkuun sisään (esim. 75 tonnia jos et halua koko summaa laittaa), tuostahan oli juuri muutama sivu sitten keskustelua että tilastollisesti iso summa on todennäköisesti kannattavin laittaa kerralla.

Jos taas tekee mieli ostaa jotain isompaa noilla rahoilla niin ne rahat kannattaa jättää laittamatta sijoituksiin ja/tai ostaa se juttu ennen sijoittamista.

Toisaalta, vaikka keskimääräisesti tilaston kannalta kaikki kerralla on paras, kannattaa harkita kuinka hyvin kestää sen vaihtoehdon, että menee rankasti miinukselle, eikä nousekaan sieltä tuon kymmenen vuoden aikana.

Keskimääräinen tuotto ei tappiolla olijaa paljoa lohduta.



Itse varmaan laittaisin 30 tonnia vakavaraisten yhtiöiden osakkeisiin, tai indeksirahastoihin/etf:iin
Ja sitten 3tonnia kuussa kuukausisäästönä. Tai sitten hyviin osingonmaksajiin joiden busnekseen luotan kaikki kerralla tai muutamassa erässä.
Vaikea päätöshän tuo aina on, jos omaan säästökykyyn nähden merkittävän summan saa, kun inflaatio syö, mutta riskit ovat olemassa sijoittaessa.

 

[Jarnis]

Itse pistin alkupotin noihin ETF:iin yhtenä könttinä. Jälkikäteen olisi pitänyt jakaa ainakin pariin-kolmeen erään. Nyt tuli alkumäjäys vähän korkeaan hintaan - meni monta kuukautta että vääntyi plussan puolelle kun sattui aika korkeaan hintaan tuo isoin erä.

Tai sitten odota aikaa jolloin pörssit sukeltavat raskaasti ja osta iso erä heti kun sukellus on todistettavasti päättynyt. Ja kyllä, se vaikea osuus on arvioida "onko tämä sukellus nyt todistettavasti päättynyt?"

 

[munse]

Invest now or temporarily hold your cash?
https://personal.vanguard.com/pdf/ISGDCA.pdf

Much of the time, and in most markets, it has paid to invest right away.

History and theory support immediate investment.

Tämä on periaatteessa ainoa syy olla sijoittamatta kaikkea kerralla (systematic implementation = ajallinen hajauttaminen):

Systematic implementation provides some protection against regret.

Jos ei halua sijoittaa kaikkea heti, niin tutkimus suosittelee korkeintaan 1 vuoden kestävää ajallista hajauttamista:

For those who choose the systematic approach, we suggest creating a disciplined program to invest the lump sum within a year.

EDIT: Huomatkaa viimeisestä kuvasta, että ajallisen hajauttamisen worst-case tuotonmenetykset olivat itse asiassa suuremmat kuin kertasummalla.

EDIT2: Kertasijoitus oli ylivoimaisesti parempi, mikäli ajallinen hajautus venytettiin peräti 3 vuoden mittaiseksi:

Over a 36-month interval, immediate investment outperformed approximately 92% of the time.

 

[Abe]

Itsellä on sellainen fiilis että en laittaisi yhdellä kertaa juuri nyt isoa potti, vaikka kuinka historiallisesti se on ollut järkevintä laittaa kerralla. Talouden hidastumisesta on kuitenkin jotain merkkejä ja monet indeksit ovat poikkeuksellisen korkealla. Mutta mistäpä sitä tietää miten tässä käy, esim jos hajauttaa vuoden ajalle niin saattaahan indeksit sinä aikana nousta vielä parikymmentä prosenttiakin. Joka tapauksessahan kyse on kuitenkin riskien hallinnasta jossa joutuu itse tekemään parhaan arvauksen tilanteesta ja tekemään oman riskinottohalunsa mukaan päätöksiä.

 

[munse]

Itsellä on sellainen fiilis että en laittaisi yhdellä kertaa juuri nyt isoa potti, vaikka kuinka historiallisesti se on ollut järkevintä laittaa kerralla. Talouden hidastumisesta on kuitenkin jotain merkkejä ja monet indeksit ovat poikkeuksellisen korkealla. Mutta mistäpä sitä tietää miten tässä käy, esim jos hajauttaa vuoden ajalle niin saattaahan indeksit sinä aikana nousta vielä parikymmentä prosenttiakin. Joka tapauksessahan kyse on kuitenkin riskien hallinnasta jossa joutuu itse tekemään parhaan arvauksen tilanteesta ja tekemään oman riskinottohalunsa mukaan päätöksiä.

Jos uskoo, että nykyisessä markkinatilanteessa ajallinen hajauttaminen on järkevämpää kuin kertasijoitus, niin eikö samalla logiikalla kannattaisi myydä jo olemassa olevat sijoitukset ja sijoittaa ne uudestaan ajallisesti hajauttaen? Näinhän se täsmälleen menisi, mikäli veroja/kuluja ei olisi

 

[Paapaa]

mikäli veroja/kuluja ei olisi

Tää on aika merkittävä oletus. Verot ja kulut tekevät monesta sinänsä neutraalista veivistä tappiollisen, joten ei tuollaista oletusta oikein voi tehdä.

 

[Abe]

Jos uskoo, että nykyisessä markkinatilanteessa ajallinen hajauttaminen on järkevämpää kuin kertasijoitus, niin eikö samalla logiikalla kannattaisi myydä jo olemassa olevat sijoitukset ja sijoittaa ne uudestaan ajallisesti hajauttaen? Näinhän se täsmälleen menisi, mikäli veroja/kuluja ei olisi

No onhan moni varmasti jo tässä tilanteessa vähentänyt osakepainoa, mutta verot ja muut kulut pitää tietysti ottaa huomioon.

 

[munse]

Tää on aika merkittävä oletus. Verot ja kulut tekevät monesta sinänsä neutraalista veivistä tappiollisen, joten ei tuollaista oletusta oikein voi tehdä.

Totta. Tuolla esimerkillä oli tarkoitus muistuttaa, etteivät kauemmin sijoitettuna olleet varat ole sen paremmin turvassa kuin juuri sijoitetut, vaikka ihmismieli joskus saattaa näin mieltää.

 

[Oksa]

Mulla on ollut 50 euron kuukausisäästö Nordean korkeakuluiseen (TER 1,63 %) rahastoon päällä kohta kymmenen vuotta. Olen vasta viime vuosina havahtunut noihin kuluihin, mutta en ole jaksanut tehdä asialle mitään kun summa ei ole kovin suuri. Plussalla se on useamman kymmenen prosenttia kuitenkin.

Mitä tekisitte? Myisittekö, maksaisitte verot pienestä voitosta ja sijoittaisitte muualle (esim. pienikuluisempi ETF) vai antaako tuon elää omaa elämäänsä muiden sijoitusten ohella (mulla on enimmäkseen suoria osakesijoituksia)?

 

[valexi]

Mitä tekisitte? Myisittekö, maksaisitte verot pienestä voitosta ja sijoittaisitte muualle (esim. pienikuluisempi ETF) vai antaako tuon elää omaa elämäänsä muiden sijoitusten ohella (mulla on enimmäkseen suoria osakesijoituksia)?

999e joka vuosi ulos ilman veroja ja sitten se takaisin johonkin matalampikuluiseen.

 

[Jarnis]

Mulla on ollut 50 euron kuukausisäästö Nordean korkeakuluiseen (TER 1,63 %) rahastoon päällä kohta kymmenen vuotta. Olen vasta viime vuosina havahtunut noihin kuluihin, mutta en ole jaksanut tehdä asialle mitään kun summa ei ole kovin suuri. Plussalla se on useamman kymmenen prosenttia kuitenkin.

Nordean osakkeenomistajana kiitän ja kumarran että olet kantanut kortesi Nordean tulovirtakekoon.

Ainakin sentin tuhannesmiljardisosa osakkeen nykyarvosta on suoraan johtuva siitä kuinka olet kymmenen vuotta tuonut rahaa Nordealle!



No, tässä voi todeta että "jos olisit pistänyt vähempikuluiseen niin olisit vielä vähän enemmän plussalla, mutta sijoittamishommissa maailman typerin asia on päivitellä menneitä asioita ja (lisä)voittoja jotka menivät sivu suun". Jos turskaa ei ole tullut, niin ainoa oikea kysymys on että pitäisikö sijoituksia järjestellä jotenkin muuten ettei tulevaisuudessa maksa edelleen noin rasvaisia rahastokuluja.

 

[Jarnis]

999e joka vuosi ulos ilman veroja ja sitten se takaisin johonkin matalampikuluiseen.

...oletuksena ettei rahan ulos ottamisesta ole transaktiokohtaisia kuluja. Jos on, sitten laskelma on hitusen monimutkaisempi ja tietty riippuu siitä mitä muita myyntivoittoja kenties on.

 

[Brainsome]

Osakemarkkinoilla on ilmeisesti laumakäyttäytymistä toisinaan, jos tämän tiedostaa, niin pystyykö voittamaan indeksin?

 

[Datamooses]

Osakemarkkinoilla on ilmeisesti laumakäyttäytymistä toisinaan, jos tämän tiedostaa, niin pystyykö voittamaan indeksin?

Aika harvinaista taitaa olla pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä tietty voi käydä tuuri.

 

[Jarnis]

Osakemarkkinoilla on ilmeisesti laumakäyttäytymistä toisinaan, jos tämän tiedostaa, niin pystyykö voittamaan indeksin?

Tänä päivänä botit ovat niin paljon parempia tuossa hommassa että hankalaa se on. Riskinä on että teet lähinnä rahaa osakevälittäjälle (kulut) samalla kun oma tulos juuri ei eroa indeksistä.

Teoriassa ehkä tehtävissä pienempien firmojen osakkeilla jos on vakaata taitoa löytää "hinnotteluvirheitä" ja ennakoida ennenkuin lauma löytää saman ja sitten myyt pois kun lauma ajaa kurssin ylihintaan. Toisaalta pienen vaihdon osakkeissa voi myös helposti polttaa näppinsä koska yksittäiset kaupat voivat heilauttaa niitä paljon enemmän.

Itse olen esim viimeisen 3kk aikajänteellä parinkymmennen kaupan kuukausitahdilla kulujen jälkeen ~+6% kun hesan indeksi on samassa ajassa alle prosentin plussalla. Toisaalta suuri osa tästä tuli Outotecin kivasta pompusta fuusiouutisen jälkeen ja ilman sitä olisin ehkä 2% plussalla kulujen jälkeen. Eli "voitin indeksin, koska tuuri".

 

[Oksa]

...oletuksena ettei rahan ulos ottamisesta ole transaktiokohtaisia kuluja. Jos on, sitten laskelma on hitusen monimutkaisempi ja tietty riippuu siitä mitä muita myyntivoittoja kenties on.

Ei ole muita kuluja. @valexi kuulostaa hyvältä strategialta, enpä noin yksinkertaista asiaa älynnyt vaikka tuo alle tonnin myyntien verovapaus oli tiedossa

 

[valexi]

...oletuksena ettei rahan ulos ottamisesta ole transaktiokohtaisia kuluja. Jos on, sitten laskelma on hitusen monimutkaisempi ja tietty riippuu siitä mitä muita myyntivoittoja kenties on.

Itse olen ajoittanut nuo verovapaat myynnit syystä joulukuulle, ettei pääse unohtumaan aiemmat myynnit ja pääse verottaja yllättämään.

 

[mikkot]

Nyt kun mietitään 100k:n sijoittamista, niin kannattaako ottaa huomioon ensi vuonna ilmestyvät osakesäästötilit? Sinne sai muistaakseni tyrkätä sen 50ke. Onko odetettavissa, että osakesäästötileille tulee nykyistä ETF-säästäjää kiinnostavia tuotteita?

 

[Cumbo]

Nyt kun mietitään 100k:n sijoittamista, niin kannattaako ottaa huomioon ensi vuonna ilmestyvät osakesäästötilit? Sinne sai muistaakseni tyrkätä sen 50ke. Onko odetettavissa, että osakesäästötileille tulee nykyistä ETF-säästäjää kiinnostavia tuotteita?

Itse en osakesäästötilille varmaan lykkää euroakaan, koska uusi hallitus saattaa aina laittaa pakettia uusiksi. Koska tarkoitus ei ole suurempia myyntejä tehdä, niin ihan normaalit ostot arvo-osuustilille on mun juttu.

 

[vemkki]

Itse en osakesäästötilille varmaan lykkää euroakaan, koska uusi hallitus saattaa aina laittaa pakettia uusiksi.

Joo, poliittinen riski on kyllä aika suuri tässä vaiheessa.

 

[zepi]

EDIT: Huomatkaa viimeisestä kuvasta, että ajallisen hajauttamisen worst-case tuotonmenetykset olivat itse asiassa suuremmat kuin kertasummalla.

Tulkitset kuvaa väärin / et ymmärrä sen sisältöä:

Ensimmäiset palkit vasemmalta (worst performing periods, pahimmat laskumarkkinat) on hyvin selvästi sen puolella, että ajallinen hajautus voittaa könttäsumman. (Systematic outperforms).

Sen sijaan nousumarkkinan aikana (jota on 70+% ajasta keskimäärin noilla kolmella angloamerikkalaisella markkinalla) ajallinen hajautus on selkeästi huono idea. Aivan kuten voisi olettaa.

Jos vastaavat testit olisi tehty Japanille, niin miltähän kuvaajat näyttäisivät? Australialla on tällä hetkellä takanaan vuosikymmenten lamaton kausi, ”ikuinen nousumarkkina”. Cherrypickattu esimerkki ja Australian sijaan Japanin valitsemalla kuvaaja saattaisikin näyttää aika erilaiselta.

Edit2: Euroopan demografia alkaa näyttää aika samankaltaiselta kuin Japanin demografia parikymmentä vuotta sitten. Sen takia Euroopalle on helppo ennustaa myös pitkää kasvutonta kautta.

 

[muronsyöjä]

Osakemarkkinoilla on ilmeisesti laumakäyttäytymistä toisinaan, jos tämän tiedostaa, niin pystyykö voittamaan indeksin?

Pelkkä tiedostaminen ei riitä, siitä ei ole hyötyä. Jos esim. tiedät tekeväsi jotain vitun tyhmää, se ei auta että tiedät, jos teet kuitenkin. Mutta jos osaat ennustaa laumakäyttäytymistä etukäteen, niin peset indeksin satavarmasti.

 

[tuoppi´]

Itsellä on sellainen fiilis että en laittaisi yhdellä kertaa juuri nyt isoa potti, vaikka kuinka historiallisesti se on ollut järkevintä laittaa kerralla. Talouden hidastumisesta on kuitenkin jotain merkkejä ja monet indeksit ovat poikkeuksellisen korkealla. Mutta mistäpä sitä tietää miten tässä käy, esim jos hajauttaa vuoden ajalle niin saattaahan indeksit sinä aikana nousta vielä parikymmentä prosenttiakin. Joka tapauksessahan kyse on kuitenkin riskien hallinnasta jossa joutuu itse tekemään parhaan arvauksen tilanteesta ja tekemään oman riskinottohalunsa mukaan päätöksiä.

Sijoittamista ei kyllä kannata tehdä fiilispohjalta. Parempi on luottaa dataan vaikka fiilis kertoisi jotain ihan muuta.

Tuo könttäsummajuttu on esimerkki asiasta missä fiilispohjalta homma menee pieleen helposti. Se riski siellä pään sisällä tuntuu suuremmalta kuin se oikeasti onkaan. Pelottaa, että juuri sulle sattuu se, että heti kun sijoitat niin tulee se jyrkänne, jolta tiputaan alas, arvo laskee nollaan ja tilanne ei koskaan nouse enää.

Mutta kun tutkii asiaa objektiivisesti niin huomaa, että 1) osuminen juuri siihen huippukohtaan on epätodennäköistä, vaikka se romahdus jossain vaiheessa tulee niin ennen sitä markkinat nousee 2) arvo ei romahduksessakaan tipu nollaan vaan ehkä pahin tapauskin on jotain ~50% 3) hyvin hajautettujen sijoitusten arvo jatkaa romahduksen jälkeen nousua.

 

[munse]

Tulkitset kuvaa väärin / et ymmärrä sen sisältöä:

Ensimmäiset palkit vasemmalta (worst performing periods, pahimmat laskumarkkinat) on hyvin selvästi sen puolella, että ajallinen hajautus voittaa könttäsumman. (Systematic outperforms).

Tarkoitin, että valitun strategian pahin tuotonmenetys verrattuna toisen strategian tuottoon oli ajallisella hajauttamisella suurempi kuin kertasijoituksella: Yhdysvaltain markkinoilla ajallinen hajauttaminen hävisi kertasijoitukselle pahimmillaan vajaa 15 prosenttiyksikköä (suurin nousumarkkina), mutta kertasijoitus hävisi ajalliselle hajauttamiselle pahimmillaan vain noin 8 prosenttiyksikköä (pahin laskumarkkina).

Briteissä ajallisen hajauttamisen huonoin jakso oli vain hieman huonompi kuin kertasijoituksen vastaava. Australiassa puntit menivät melko lailla tasan.

Jos vastaavat testit olisi tehty Japanille, niin miltähän kuvaajat näyttäisivät? Australialla on tällä hetkellä takanaan vuosikymmenten lamaton kausi, ”ikuinen nousumarkkina”. Cherrypickattu esimerkki ja Australian sijaan Japanin valitsemalla kuvaaja saattaisikin näyttää aika erilaiselta.

Varmaankin näyttäisivät varsin huonoilta Japanin osalta. Mutta siksi hajautetaan maantieteellisesti, minkä puolestapuhujana Japanin tapausta on käytetty jo pitkään. Nythän esimerkiksi Yhdysvallat on huipulla hieman samaan tapaan kuin Japani oli ennen romahdusta: tuolloin japanilaisille elektroniikkafirmoille povattiin maailmanvalloitusta. Noh, tuskin sentään Yhdysvallat kyykkää Japanin tyyliin, mutta eipä sitä ikinä tiedä.

 

[munse]

Sijoittamista ei kyllä kannata tehdä fiilispohjalta. Parempi on luottaa dataan vaikka fiilis kertoisi jotain ihan muuta.

Tuo könttäsummajuttu on esimerkki asiasta missä fiilispohjalta homma menee pieleen helposti. Se riski siellä pään sisällä tuntuu suuremmalta kuin se oikeasti onkaan. Pelottaa, että juuri sulle sattuu se, että heti kun sijoitat niin tulee se jyrkänne, jolta tiputaan alas, arvo laskee nollaan ja tilanne ei koskaan nouse enää.

Mutta kun tutkii asiaa objektiivisesti niin huomaa, että 1) osuminen juuri siihen huippukohtaan on epätodennäköistä, vaikka se romahdus jossain vaiheessa tulee niin ennen sitä markkinat nousee 2) arvo ei romahduksessakaan tipu nollaan vaan ehkä pahin tapauskin on jotain ~50% 3) hyvin hajautettujen sijoitusten arvo jatkaa romahduksen jälkeen nousua.

Näin on.

Vaikka asiat eivät ole mitään sukua keskenään, niin minulle "kertasijoitus vs ajallinen hajauttaminen" tuo jostain syystä mieleen Monty Hallin ongelman: useimpien ihmisten intuitio ohjaa tässäkin vaihtoehtoon, jonka paremmuuden todennäköisyys on merkittävästi huonompi kuin toisella vaihtoehdolla.

 

[Brainsome]

Mietin sijoitusyhtiön perustamista vaihtoehtona osakesäästötilille. Yhtiön sisällähän saa osingot sijoittaa uudelleen, eikä yhtiön koolle ole luonnollisesti mitään rajaa.

Ensimmäinen haaste on se, että voitosta pitää maksaa 20 % veroa, jos sitä ei sijoita uudelleen. Eli firman kassassa ei voi makuuttaa rahoja tilikaudesta toiseen, vaan niistä pitää maksaa yritysveroa tuon verran. (Tämän jälkeen raha siirtyy edellisten tilikausien voitoksi, eikä sitä tietenkään veroteta enää uudelleen.)

Tähän asti homma näyttää hyvältä, mutta jos firmasta nostaa osinkoja, niin osingonsaajan pitää maksaa tästä luonnollisesti pääomatuloveroa (30 %). Tällöin saatujen osinkojen vero on: 1 - (1 - 0,2) * (1 - 0,3) = 1 - 0,8 * 0,7 = 1 - 0,56 = 0,44 eli 44 %.

Osinkojen verohan on luonnolliselle henkilölle 25,5 %. Joten aika huonolta näyttää.

Tässä on kuitenkin yksi "mutta", nimittäin se, että:

"
Osinko on alle 8 % matemaattisesta arvosta

Jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa. Tämä 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ja kaikki kyseisen henkilön samana vuonna saamat listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen."

Osingot listaamattomasta yhtiöstä

0,25 * 0,8 * 0,7 + 0,75 * 0,8 = 0,14 + 0,6 = 0,74 = (1 - 0,26)

Eli vero onkin vain 26 %, mutta tähän liittyy mahdollisuus olla nostamatta osinkoa, ja uudelleensijoittaa kaikki, jolloin syntyy korkoa korolle -efekti.

Nyt pitää muistaa, että tuo on maksimissaan 8 % matemaattisesti arvosta, joka on siis taseen loppusumma (eli varat - velat). Jos kyseessä on täysin velaton yhtiö, johon sijoitetaan 100 000 euroa, vaikkapa SVOP-rahastoon (ks. esim. SVOP-rahasto vai pääomalaina: mahdollisuudet ja tärkeimmät erot), niin taseen loppusumma on tällöin juurikin 100 000 euroa ja osinkoa (anteeksi provokatiivisen suuret esimerkkisummat) voi maksaa 8 000 euroa vuodessa 26 %:n verolla näin halutessaan tai ne saa uudelleensijoittaa. Oletan tässä nyt naiivisti, että pörssiosakkeen arvo vähenee aina osingon verran.

Ikävänä puolena tai positiivisena ongelmana tässä on luonnollisesti salkun arvonnousut ja laskut. Jos osakkeiden arvo nousee, niin tästä pitää maksaa tietysti veroa, mutta, jos arvo laskee, niin se on tappiota. Tappioita voi siirrellä toki tilikaudelta toiselle, muttei rajattomasti.

Sitten jos yrityksellä tekee muutakin laskutustyötä, niin osakesalkun tappioita saa ensi vuoden alusta alkaen vähentää myös näistä voitoista: Tulolähdejako poistuu - yhteisöjen verotus yksinkertaistuu

Tämä tarjoaa jo todella mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Sitten pari muuta pointtia:
Toki yrityksen perustaminen maksaa (275 euroa netissä), paitsi jos on valmiina jo muuhun laskutustyöhön.
Pörssiosakekauppa vaatii LEI-tunnuksen joka vuosi (jotain alle satasen: PRH - Hinnasto ja maksuohjeet)
Ja sitten pitää pitää kirjanpitoa myös osakekaupoista, mutta nämä saa toisaalta aika kätevästi useamman pankin systeemistä. En osaa sanoa, että mitä tilitoimisto tästä kokonaisuudesta veloittaa. Varmaan kympeillä selviää.
Ja sitten tietysti pankin kulut, jotka tietysti ovat käyttötilin osalta olemassa, jos tekee muutakin laskutustyötä jo valmiiksi.

Olenko ymmärtänyt nyt kaiken oikein? Kommentteja?

 

[Abe]

Mietin sijoitusyhtiön perustamista vaihtoehtona osakesäästötilille. Yhtiön sisällähän saa osingot sijoittaa uudelleen, eikä yhtiön koolle ole luonnollisesti mitään rajaa.

Ensimmäinen haaste on se, että voitosta pitää maksaa 20 % veroa, jos sitä ei sijoita uudelleen. Eli firman kassassa ei voi makuuttaa rahoja tilikaudesta toiseen, vaan niistä pitää maksaa yritysveroa tuon verran. (Tämän jälkeen raha siirtyy edellisten tilikausien voitoksi, eikä sitä tietenkään veroteta enää uudelleen.)

Tähän asti homma näyttää hyvältä, mutta jos firmasta nostaa osinkoja, niin osingonsaajan pitää maksaa tästä luonnollisesti pääomatuloveroa (30 %). Tällöin saatujen osinkojen vero on: 1 - (1 - 0,2) * (1 - 0,3) = 1 - 0,8 * 0,7 = 1 - 0,56 = 0,44 eli 44 %.

Osinkojen verohan on luonnolliselle henkilölle 25,5 %. Joten aika huonolta näyttää.

Tässä on kuitenkin yksi "mutta", nimittäin se, että:

"
Osinko on alle 8 % matemaattisesta arvosta

Jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa. Tämä 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ja kaikki kyseisen henkilön samana vuonna saamat listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen."

Osingot listaamattomasta yhtiöstä

0,25 * 0,8 * 0,7 + 0,75 * 0,8 = 0,14 + 0,6 = 0,74 = (1 - 0,26)

Eli vero onkin vain 26 %, mutta tähän liittyy mahdollisuus olla nostamatta osinkoa, ja uudelleensijoittaa kaikki, jolloin syntyy korkoa korolle -efekti.

Nyt pitää muistaa, että tuo on maksimissaan 8 % matemaattisesti arvosta, joka on siis taseen loppusumma (eli varat - velat). Jos kyseessä on täysin velaton yhtiö, johon sijoitetaan 100 000 euroa, vaikkapa SVOP-rahastoon (ks. esim. SVOP-rahasto vai pääomalaina: mahdollisuudet ja tärkeimmät erot), niin taseen loppusumma on tällöin juurikin 100 000 euroa ja osinkoa (anteeksi provokatiivisen suuret esimerkkisummat) voi maksaa 8 000 euroa vuodessa 26 %:n verolla näin halutessaan tai ne saa uudelleensijoittaa. Oletan tässä nyt naiivisti, että pörssiosakkeen arvo vähenee aina osingon verran.

Ikävänä puolena tai positiivisena ongelmana tässä on luonnollisesti salkun arvonnousut ja laskut. Jos osakkeiden arvo nousee, niin tästä pitää maksaa tietysti veroa, mutta, jos arvo laskee, niin se on tappiota. Tappioita voi siirrellä toki tilikaudelta toiselle, muttei rajattomasti.

Sitten jos yrityksellä tekee muutakin laskutustyötä, niin osakesalkun tappioita saa ensi vuoden alusta alkaen vähentää myös näistä voitoista: Tulolähdejako poistuu - yhteisöjen verotus yksinkertaistuu

Tämä tarjoaa jo todella mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Sitten pari muuta pointtia:
Toki yrityksen perustaminen maksaa (275 euroa netissä), paitsi jos on valmiina jo muuhun laskutustyöhön.
Pörssiosakekauppa vaatii LEI-tunnuksen joka vuosi (jotain alle satasen: PRH - Hinnasto ja maksuohjeet)
Ja sitten pitää pitää kirjanpitoa myös osakekaupoista, mutta nämä saa toisaalta aika kätevästi useamman pankin systeemistä. En osaa sanoa, että mitä tilitoimisto tästä kokonaisuudesta veloittaa. Varmaan kympeillä selviää.
Ja sitten tietysti pankin kulut, jotka tietysti ovat käyttötilin osalta olemassa, jos tekee muutakin laskutustyötä jo valmiiksi.

Olenko ymmärtänyt nyt kaiken oikein? Kommentteja?

Oma käsitys on että tilinpäätöksen tekeminen maksaisi muutaman sata euroa vuodessa jos sen hankkii tilitoimistosta, mutta isommalla salkulla sekin säästyy aika nopeasti. Itsekin olen joskus harkinnut sijoitusyhtiön perustamista mutta suurin riski varmaan liittyy siihen miten yritysten verotus muuttuu tulevaisuudessa suhteessa henkilöverotukseen.

 

[Brainsome]

Oma käsitys on että tilinpäätöksen tekeminen maksaisi muutaman sata euroa vuodessa jos sen hankkii tilitoimistosta, mutta isommalla salkulla sekin säästyy aika nopeasti. Itsekin olen joskus harkinnut sijoitusyhtiön perustamista mutta suurin riski varmaan liittyy siihen miten yritysten verotus muuttuu tulevaisuudessa suhteessa henkilöverotukseen.

Verotuksen muutos on ihan validi pointti, ja sillä jopa pelotellaan. Myös noiden kirjanpitokäytäntöjen muutokset lainsäädännössä ja verottajan osalta ovat periaatteessa oma riskinsä.

Ehkä olen itse kuitenkin idealisti, ja ajattelen, että maailma globalisoituu tai ainakin kauppa kansainvälistyy. Jos yritysverotusta nostetaan, niin Suomi on vähemmän houkutteleva paikka perustaa yritystä, ja sitä ei edes demarit oikeasti halua. Tietysti kaikkia poliittisia teatteriesityksiä voidaan nähdä miten päin vain, mutta iso laiva on nyt kyllä menossa siihen suuntaan, että jos Suomeen halutaan yrityksiä, niin verotuksen suhteen on oltava kilpailukykyisiä.

Ja unohtui toki vielä mainita, että osakepääomavaatimus (periaatteessa aiemmin 2500 € piti makuuttaa tilillä velkojia varten) poistui 1. heinäkuuta, joten sekin madaltaa kynnystä perustaa yritys.

 

[astronautti]

@Brainsome - Sijoitusyritys Viroon, jolloin ei tarvitse maksaa veroa kuin yrityksestä ulos maksetusta osingosta?

 

[Brainsome]

@Brainsome - Sijoitusyritys Viroon, jolloin ei tarvitse maksaa veroa kuin yrityksestä ulos maksetusta osingosta?

Sitten sinne pitää muuttaa itsekin ja pysyä siellä: Viroon verojen vuoksi: "Huhuja, virheellistä tietoa ja tyhmää verosuunnittelua"

 

[astronautti]

Olen käsittänyt, että jos yrityksellä on osoite siellä, niin sijoitysyhtiö voi operoida siellä hyvin ilman Suomen verottajaa. Sitten jos on tarve purkaa yritys, niin silloin joo kannattaa asua Virossa ja olla ns. siteet katkaistuna Suomeen (ei saa omistaa asuntoa Suomessa). Asuessasi Suomessa virolaisen firman osingot verotetaan Suomessa.

Suomessa taas osakeyhtiö puhtaasti salkkua varten vaatii ison salkun (olet selvästi taloudellisesti riippumaton). Sijoitusyhtiötä on monet bloggaajat pohtineet vuosien varrella ja enpä muista keissejä joissa se olisi todettu kannattavaksi. Olisin mielelläni väärässä.

 

[Brainsome]

Olen käsittänyt, että jos yrityksellä on osoite siellä, niin sijoitysyhtiö voi operoida siellä hyvin ilman Suomen verottajaa. Sitten jos on tarve purkaa yritys, niin silloin joo kannattaa asua Virossa ja olla ns. siteet katkaistuna Suomeen (ei saa omistaa asuntoa Suomessa). Asuessasi Suomessa virolaisen firman osingot verotetaan Suomessa.

Suomessa taas osakeyhtiö puhtaasti salkkua varten vaatii ison salkun (olet selvästi taloudellisesti riippumaton). Sijoitusyhtiötä on monet bloggaajat pohtineet vuosien varrella ja enpä muista keissejä joissa se olisi todettu kannattavaksi. Olisin mielelläni väärässä.

Yrityksen kotipaikka on Suomen verottajan näkökulmasta siellä, missä sen toimiva johtokin on.

Ei se nyt niin isoa salkkua vaadi, kuten tuossa aiemmassa viestissäni totesin. Isoimmat kulut liittyvät kirjanpidon ja tilinpäätöksen tekemiseen. Jos haluaa itseään sivistää, niin voi käydä vaikka avoimessa yliopistossa kirjanpidon peruskurssin ja jatkokurssin, niin varmasti osaa Excelillä sen jälkeen pyöritellä kirjanpidon ja tilinpäätöksen itsekin. Ja kaikki kuluthan (siis oikeat sellaiset, verottaja ei ole tyhmä, joten lomamatkaa ei kannata yrittää laittaa firman piikkiin) saa vähentää tuloksesta.

Pitkällehän tämä on viitsimiskysymys, mutta jos sijoitusyhtiötä jaksaa pyörittää, niin varmasti oppii kaikenlaista myös yritystoiminnan teknisestä puolesta.

 

[jinx1980]

Yrityksen kotipaikka on Suomen verottajan näkökulmasta siellä, missä sen toimiva johtokin on.

Joo mutta jos yritys on virolainen niin tuotto/tappio arvonkehityksesta tai myynneistä sekä osakkeista saaduista osingoista => yhtiövero on 0e jos rahaa ei oteta ulos riippumatta mitä laskennallisesti viivan alle on jäänyt. Vaikka kotipaikka olisi suomessa niin pääseekö suomen verottaja pistämään tuo yrityksen verolle koska suomen lakien mukaan se on tehnyt verotettavaa voittoa vaikka virossa vero on 0? Se on itselle selvä että jos rahaa ottaa ulos (viron yhtiöverotus triggeröityy) niin verot menee suomeen maksuun...

 

[Zigh]

Karhumarkkinat peruttu? EKP käynnistää jälleen rahapumppunsa: Euroopan keskuspankki aloittaa uudestaan suuren rahapoliittisen elvytyksen: suora lähetys pääjohtaja Draghin tiedotustilaisuudesta käynnissä

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto ilmoittaa aloittavansa uudestaan laaja-alaisen rahapoliittisen elvytyksen. Keskuspankki alkaa ostaa marraskuun alusta markkinoilta arvopapereita kuukausittain 20 miljardin euron arvosta niin pitkään kuin se on tarpeellista.

 

[ikuhappy]

Karhumarkkinat peruttu? EKP käynnistää jälleen rahapumppunsa: Euroopan keskuspankki aloittaa uudestaan suuren rahapoliittisen elvytyksen: suora lähetys pääjohtaja Draghin tiedotustilaisuudesta käynnissä

Krapularyyppyjä. Alkaa pelottamaan vähitellen kuinka kovaa rytisee sitten kun viinat joskus loppuu.

 

[Brainsome]

Joo mutta jos yritys on virolainen niin tuotto/tappio arvonkehityksesta tai myynneistä sekä osakkeista saaduista osingoista => yhtiövero on 0e jos rahaa ei oteta ulos riippumatta mitä laskennallisesti viivan alle on jäänyt. Vaikka kotipaikka olisi suomessa niin pääseekö suomen verottaja pistämään tuo yrityksen verolle koska suomen lakien mukaan se on tehnyt verotettavaa voittoa vaikka virossa vero on 0? Se on itselle selvä että jos rahaa ottaa ulos (viron yhtiöverotus triggeröityy) niin verot menee suomeen maksuun...

Suomen verottaja kertoo tuloksen 0,2:lla, ja karhuaa sitä vastuuhenkilöiltä?

 

[jinx1980]

Suomen verottaja kertoo tuloksen 0,2:lla, ja karhuaa sitä vastuuhenkilöiltä?

Yritys on itsessään "oikeustoimihenkilö" eli ei sitä voi luonnolliselta henkilöltä karhuta. Yrityksen tuo vero pitäisi maksaa - jos se verotettavaa suomessa olisi, koska mitään ei vielä tässä vaiheessa ole jaettu ulos joten omistajien henkilöverotus ei triggeröidy.

 

[LaughteR]

Onko tosiaan niin, ettei Nordeassa voi verrata oman sijoitussalkun tuottoa indeksiin? En ainakaan onnistunut löytämään mitään käppyränäkymää.

 

[amzn]

Tuomiopäivän pasuunat käy välillä huutelemassa lamaa tai rommausta, mutta ainakin itse tuli heinä-elokuussa osteltua kymmeniä eriä ja salkku noussut nyt viime viikkoina taas uusiin sfääreihin. Kyllähän nuo tuollaiset useiden tuhansien eurojen päivälaskut karaisevat, eikä tuo rytinä ollut edes ensimmäinen kerta sijoittajauralla, mutta niin vain on aina tullut pidettyä päänsä ja täyteltyä salkkua laatuyhtiöillä kun muiden kädet tärisevät.

Mutta uudet sfäärit alkoivat sen verran jo huimata, että tuli tuossa jo muutamia ylipainoon päässeitäkin osittain realisoitua. Ajattelin tämän realisoinneista syntyneen sotakassan siirtää osakesäästötilille ja aloittaa sinne toisen salkun rakentelun. Jos siis tämän vuoden puolella ei tule mieleisiä ostopaikkoja.

 

[Abe]

Verotuksen muutos on ihan validi pointti, ja sillä jopa pelotellaan. Myös noiden kirjanpitokäytäntöjen muutokset lainsäädännössä ja verottajan osalta ovat periaatteessa oma riskinsä.

Ehkä olen itse kuitenkin idealisti, ja ajattelen, että maailma globalisoituu tai ainakin kauppa kansainvälistyy. Jos yritysverotusta nostetaan, niin Suomi on vähemmän houkutteleva paikka perustaa yritystä, ja sitä ei edes demarit oikeasti halua. Tietysti kaikkia poliittisia teatteriesityksiä voidaan nähdä miten päin vain, mutta iso laiva on nyt kyllä menossa siihen suuntaan, että jos Suomeen halutaan yrityksiä, niin verotuksen suhteen on oltava kilpailukykyisiä.

Ja unohtui toki vielä mainita, että osakepääomavaatimus (periaatteessa aiemmin 2500 € piti makuuttaa tilillä velkojia varten) poistui 1. heinäkuuta, joten sekin madaltaa kynnystä perustaa yritys.

Sellainenkin homma tuli mieleen kun puhutaan pitkäjänteisestä sijoittamisesta, niin mitenkäs mahdollinen sukupolvenvaihdos aikanaan kun itsestä aika jättää? Mahdollisia skenaariota on tietysti erilaisia riippuen siitä onko jälkikasvua, ja päättävätkö perilliset jatkaa yritystoimintaa vai puretaanko järjestely, ja mikä on siinä kohtaa verovaikutus. Itse en näihin osaa vastata, jotain verojuristia varmaan tarvitaan.

 

[muronsyöjä]

Mietin sijoitusyhtiön perustamista vaihtoehtona osakesäästötilille. Yhtiön sisällähän saa osingot sijoittaa uudelleen, eikä yhtiön koolle ole luonnollisesti mitään rajaa.

Ensimmäinen haaste on se, että voitosta pitää maksaa 20 % veroa, jos sitä ei sijoita uudelleen. Eli firman kassassa ei voi makuuttaa rahoja tilikaudesta toiseen, vaan niistä pitää maksaa yritysveroa tuon verran. (Tämän jälkeen raha siirtyy edellisten tilikausien voitoksi, eikä sitä tietenkään veroteta enää uudelleen.)

Tähän asti homma näyttää hyvältä, mutta jos firmasta nostaa osinkoja, niin osingonsaajan pitää maksaa tästä luonnollisesti pääomatuloveroa (30 %). Tällöin saatujen osinkojen vero on: 1 - (1 - 0,2) * (1 - 0,3) = 1 - 0,8 * 0,7 = 1 - 0,56 = 0,44 eli 44 %.

Osinkojen verohan on luonnolliselle henkilölle 25,5 %. Joten aika huonolta näyttää.

Tässä on kuitenkin yksi "mutta", nimittäin se, että:

"
Osinko on alle 8 % matemaattisesta arvosta

Jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa. Tämä 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ja kaikki kyseisen henkilön samana vuonna saamat listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen."

Osingot listaamattomasta yhtiöstä

0,25 * 0,8 * 0,7 + 0,75 * 0,8 = 0,14 + 0,6 = 0,74 = (1 - 0,26)

Eli vero onkin vain 26 %, mutta tähän liittyy mahdollisuus olla nostamatta osinkoa, ja uudelleensijoittaa kaikki, jolloin syntyy korkoa korolle -efekti.

Nyt pitää muistaa, että tuo on maksimissaan 8 % matemaattisesti arvosta, joka on siis taseen loppusumma (eli varat - velat). Jos kyseessä on täysin velaton yhtiö, johon sijoitetaan 100 000 euroa, vaikkapa SVOP-rahastoon (ks. esim. SVOP-rahasto vai pääomalaina: mahdollisuudet ja tärkeimmät erot), niin taseen loppusumma on tällöin juurikin 100 000 euroa ja osinkoa (anteeksi provokatiivisen suuret esimerkkisummat) voi maksaa 8 000 euroa vuodessa 26 %:n verolla näin halutessaan tai ne saa uudelleensijoittaa. Oletan tässä nyt naiivisti, että pörssiosakkeen arvo vähenee aina osingon verran.

Ikävänä puolena tai positiivisena ongelmana tässä on luonnollisesti salkun arvonnousut ja laskut. Jos osakkeiden arvo nousee, niin tästä pitää maksaa tietysti veroa, mutta, jos arvo laskee, niin se on tappiota. Tappioita voi siirrellä toki tilikaudelta toiselle, muttei rajattomasti.

Sitten jos yrityksellä tekee muutakin laskutustyötä, niin osakesalkun tappioita saa ensi vuoden alusta alkaen vähentää myös näistä voitoista: Tulolähdejako poistuu - yhteisöjen verotus yksinkertaistuu

Tämä tarjoaa jo todella mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Sitten pari muuta pointtia:
Toki yrityksen perustaminen maksaa (275 euroa netissä), paitsi jos on valmiina jo muuhun laskutustyöhön.
Pörssiosakekauppa vaatii LEI-tunnuksen joka vuosi (jotain alle satasen: PRH - Hinnasto ja maksuohjeet)
Ja sitten pitää pitää kirjanpitoa myös osakekaupoista, mutta nämä saa toisaalta aika kätevästi useamman pankin systeemistä. En osaa sanoa, että mitä tilitoimisto tästä kokonaisuudesta veloittaa. Varmaan kympeillä selviää.
Ja sitten tietysti pankin kulut, jotka tietysti ovat käyttötilin osalta olemassa, jos tekee muutakin laskutustyötä jo valmiiksi.

Olenko ymmärtänyt nyt kaiken oikein? Kommentteja?

Verotuksen optimoinnissa pitää tietää mihin raha on menossa seuraavaksi ja mistä se on tulossa. Esim. jos nyt säästät palkasta suuren osan osakkeisiin, sinun kannattaisi tehdä töitä yrittäjänä ja ostaa ne osakkeet firmalle jos suinkin mahdollista. Toisekseen jotain mitä tarvitsee voi ostaa myös firman nimiin jos keksii hyvän tarinan, joka sekin osaltaan voi vähentää maksettavaa veroa. Monilla tunnetuilla yrittäjillä vuositulot (palkka) ovat pyörineet siellä 15,000e:n kieppeillä jossa on se matemaattinen optimi. Sen päälle elelee säästöillä ja odottelee ja sitten myy tai purkaa yhtiön. Ihan jo liikennesakon riskin takia parempi on, että tulot on pääsääntöisesti nollilla ja sitten yhtenä vuonna se "miljoonapotti". Maassa maan tavalla.

Mikäli pienehköjä suoria osakeostoja tekee firman nimiin, kirjanpito pitää tehdä itse. Kun ja jos siis pienistä osingoistakin menee pahimmillaan joka kuukausi euro pari kirjanpitäjälle. Tämä kannattaa myös pitää mielessä tai sitten ostaa vain isompia eriä samaa osakelajia. Silloin varmaan kannattaa aloittaa vähintään 100k€:lla.

 

[apassisoturi]

Onko tosiaan niin, ettei Nordeassa voi verrata oman sijoitussalkun tuottoa indeksiin? En ainakaan onnistunut löytämään mitään käppyränäkymää.

Näin on, olisi kiva jos salkulle olisi laskettuna tunnuslukuja ja jotain vertailuja. Ei muuta kuin palautetta kehitykseen.

 

[zepi]

Yritys on itsessään "oikeustoimihenkilö" eli ei sitä voi luonnolliselta henkilöltä karhuta. Yrityksen tuo vero pitäisi maksaa - jos se verotettavaa suomessa olisi, koska mitään ei vielä tässä vaiheessa ole jaettu ulos joten omistajien henkilöverotus ei triggeröidy.

Yritys lasketaan verovelvolliseksi Suomessa, mikäli sen toimintaa johdetaan Suomesta.

Käytännössä kait Suomessa pääsääntöisesti asuvan ihmisen omistamat yritykset ovat verovelvollisia suomen yritysverotuksessa, ehkä verosopimuksista riippuen.

Ulkomainen yritys Suomessa – mitkä ovat yrityksen verovelvollisuudet Suomessa?

 

[valexi]

Yritys lasketaan verovelvolliseksi Suomessa, mikäli sen toimintaa johdetaan Suomesta.

Näinhän se taitaa olla. Mitenkähän Viron veroviranomaiset suhtautuu siihen, että Suomen verokarhu kuorii 20% tuloksesta pois.
Kahdenkertainen verotus kun taitaa olla EUssa vähän niinkuin kielletty, joten jompikumpi jäisi mielestäni nuolemaan näppejään.

 

[kilroy1]

Nyt on pahaa mieltä tarjolla koko rahan edestä kun lukee kommentteja..

En pystynyt lukemaan kuin kymmenkunta.. Jää joskus vaan sanattomaksi tämän maan kansalaisten edessä

Kolumni: Somekohu 60 000 eurosta - miksi säästöjä olisi pitänyt hävetä?

 

[munse]

Nyt on pahaa mieltä tarjolla koko rahan edestä kun lukee kommentteja..

En pystynyt lukemaan kuin kymmenkunta.. Jää joskus vaan sanattomaksi tämän maan kansalaisten edessä

Kolumni: Somekohu 60 000 eurosta - miksi säästöjä olisi pitänyt hävetä?

Eräs kommentoija viittasi vuoteen 1918. Sijoittaminen on arka aihe.

 

[yberkurko]

Nyt on pahaa mieltä tarjolla koko rahan edestä kun lukee kommentteja..

En pystynyt lukemaan kuin kymmenkunta.. Jää joskus vaan sanattomaksi tämän maan kansalaisten edessä

Kolumni: Somekohu 60 000 eurosta - miksi säästöjä olisi pitänyt hävetä?

Kirjoittaja ei ymmärrä sitä, että suuri syy kohuun on iltapäivälehtien tyyli uutisoida. Vedetään sensaatiohakuista, ei yritetäkään antaa kokonaisvaltaista kuvaa, jolloin tuo alkupotti ja nykyinen varallisuus saivat kohtuuttoman huomioarvon. Parempi olisi ollut antaa laskennallinen esimerkki vaikka 500€ alkupotilla ja 100€ kuukausisijoituksella ja jättää haastateltavan henkilökohtainen tilanne sivulauseeseen. Siis mikäli tavallisen ihmisen sijoittamalla vaurastuminen oikeasti olisi pääaihe, eikä sensaatiohakuinen sosiaaliporno.

Mutta kateellisia on aina.

 

[perato]

Melkosta rallia ollut viime aikoina ylöspäin. Tässä sit on nähty se minimivolan heikkous tuota normi Worldia kohtaan. Eroa oli vielä omassa salkussa hetki sitten 5% ja nyt ovat samoissa luvuissa. Olipahan yks päivä ku muut junnaili paikallaan mut minimivola veti -1%.

Kirjoittaja ei ymmärrä sitä, että suuri syy kohuun on iltapäivälehtien tyyli uutisoida. Vedetään sensaatiohakuista, ei yritetäkään antaa kokonaisvaltaista kuvaa, jolloin tuo alkupotti ja nykyinen varallisuus saivat kohtuuttoman huomioarvon. Parempi olisi ollut antaa laskennallinen esimerkki vaikka 500€ alkupotilla ja 100€ kuukausisijoituksella ja jättää haastateltavan tilanne sivulauseeseen.

Mutta kateellisia on aina.

"Mut ku en osaa säästää ja mummoilla menee lääkkeisiin rahat nii ei vaan voi onnistua!"