Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Paapaa]

Minkälaiset kulut tulee Nordnetissä, jos haluaa ostaa USA osakkeita? Ilmeisesti vähän kovemmat välityspalkkiot (mitkä ovat tarkat..?) ja lisäksi valuutanvaihto, joka voidaan tehdä automaattisesti oston yhtyedessä tai sitten ennakkoon valuutanvaihto tilillä. Itse tehtynyt taisi olla hieman halvempaa. Olenko ihan oikeilla jäijillä?

Tsekkaapa Nordnetin sivuilta hinnasto: Hinnasto
Valuutanvaihto avattu täällä: Ulkomaille sijoittaminen - osakkeet, osingot ja verotus - Nordnet

Toisena, miten menee verotus ulkomaalaisten osakkaiden osingoiden kanssa? Meneekö niistä verot kohdemaassa ja sen lisäksi vielä sitten Suomessa?

Verotus - Nordnet

Eli lähdevero menee kun osinko maksetaan ja sinun tehtävä on tarkistaa, että veroehdotuksessa on verosopimuksen mukainen lähdevero huomioitu. Jenkkien kohdalla 15%. Loput maksat verotuksessa. Joidenkin maiden kohdalla peritään väärä määrä ja ylimääräinen pitää itse hakea takaisin sen maan verottajalta.

 

[yberkurko]

Joidenkin maiden kohdalla peritään väärä määrä ja ylimääräinen pitää itse hakea takaisin sen maan verottajalta.

Niin ja tuo voi olla sen verran työläs operaatio, ettei ihan parin kympin takia kannata vaivautua. Siksi porukka välttelee jonkin verran noita mulkumpia maita, jotka eivät noudata verosopimuksia, vaan "soveltavat luovasti" jättäen osakkeenomistajan selvittelijäksi, mikäli halajaa koko itselleen kuuluvan osuuden. (näitä taitaa olla ainakin mm. Tanska ja Norja (olikohan tän vuoden alusta))

 

[tuoppi´]

Verotus - Nordnet

Eli lähdevero menee kun osinko maksetaan ja sinun tehtävä on tarkistaa, että veroehdotuksessa on verosopimuksen mukainen lähdevero huomioitu. Jenkkien kohdalla 15%. Loput maksat verotuksessa. Joidenkin maiden kohdalla peritään väärä määrä ja ylimääräinen pitää itse hakea takaisin sen maan verottajalta.

Onkohan näistä muuten jossain selkeää listaa minkä maan kohdalla pitää tehdä ylimääräistä säätöä ja millaista säätöä? Verottajan sivulla on kyllä noi verosopimukset eri maiden kanssa, mutta en ainakaan itse osaa niistä tuota tietoa tulkata vaikka se varmasti siellä on.

Asiaan liittyen mitenköhän menee kun minulla jenkkilän pörssin kautta italialaista firmaa, joka on maksanut osinkoja. Osingot maksettiin jopa euroissa. Eikös tuossa tapauksessa verotus mene Italian tavalla eikä jenkkilän?

 

[yberkurko]

Onkohan näistä muuten jossain selkeää listaa minkä maan kohdalla pitää tehdä ylimääräistä säätöä ja millaista säätöä? Verottajan sivulla on kyllä noi verosopimukset eri maiden kanssa, mutta en ainakaan itse osaa niistä tuota tietoa tulkata vaikka se varmasti siellä on.

Ei taida olla edes niissä verosopimuksissa, kun mitä olen lukenut Tanska ja nyttemmin Norja on yksipuolisesti ottanut käytännön verottaa liikaa verosopimusmaihin maksettavia osinkoja ja sysänneet omistajan vastuuksi karhuta niitä takaisin (läjä asiakirjoja tukenaan).
Niitä tietoja ei taida saada kuin kunkin maan omalta verottajalta, millaista käytäntöä lähdeverotuksessa noudattavat (ja saksassa ehkä osavaltiokin voi vaikuttaa).

 

[Paapaa]

Joo, ei paljon rohkaise sijoittamaan tällaisiin maihin tuollainen perseily. Toisin kuin vasemmisto väittää, vaikuttaa verotus merkittävästi haluun sijoittaa jonnekin.

No, ETF:ien kautta homma helpottuu. Rahastot kyllä kinuvat takaisin väärin perityt, jos se vain on mahdollista.

 

[yberkurko]

Joo, ei paljon rohkaise sijoittamaan tällaisiin maihin tuollainen perseily. Toisin kuin vasemmisto väittää, vaikuttaa verotus merkittävästi haluun sijoittaa jonnekin.

No, ETF:ien kautta homma helpottuu. Rahastot kyllä kinuvat takaisin väärin perityt, jos se vain on mahdollista.

Rahastojen sijoituskokoluokissa tuo takaisin kinuttava summa noussee helpohkosti kymmeniin tuhansiin euroihin, niin se vaiva rahastolle on varmasti kannattava.
Olikohan Tanska, joka ei anna ulkomaisille rahastoillekaan samaa verokohtelua kuin tanskalaisille jostain muistelen näin aiheesta lukeneeni liittyen Nordnetin tanskan superrahastoon.

 

[Terroo]

Haluaako joku tehdä noviisille lyhyen TL;DR tekstin sijoittamiseen liittyvästä verotuksesta? Minkälaisia veroja joutuu maksamaan ja milloin, jos esimerkiksi omistaa Nordnetistä Superrahastoa ja joitakin eurooppalaisia ETFiä?

 

[Honzo]

No omistamalla ei veroja joudu maksamaan. Veroa maksetaan sijoituksissa myyntivoitosta ja osakkeissa osingoista. Rahastoissa, jos omistat osuuksia, jotka maksavat jotain ulos vuosittaain (ei kannata) maksat myös.

 

[Juha_H]

Olen usein miettinyt samaa, että miten passiiviset osakerahastot eivät kuplaannu, kun niiden koko kasvaa alituiseen ja indeksiin valitaan osakkeita, joiden arvo on jo noussut aiemmin?

Tässä johdanto aiheeseen -> 'Big Short' investor Michael Burry predicted the housing crisis. Now he's calling passive investment a 'bubble.' | Markets Insider

Passiivisten rahastojen tulevaisuus kiinnostaa, koska olen keskittänyt automaattiset kuukausisäästöt niihin.

 

[munse]

Onko veikkauksia siitä, miksi IQQ0 (World Min Volatility ETF) on piessyt EUNL:n (World ETF) viime vuosina? Löytyykö syy siitä, että IQQ0:n yhtiöistä moni on sellaisia, jotka ovat hyötyneet alhaisista/laskevista koroista? IQQ0:n keskimääräinen P/E on varsin korkea verrattuna EUNL:ään, joten ylituoton loppuminen lähitulevaisuudessa lienee todennäköistä.

Tässähän on saanut enemmän tuottoa ottamalla vähemmän riskiä, mikä on epätyypillistä.

 

[munse]

Olen usein miettinyt samaa, että miten passiiviset osakerahastot eivät kuplaannu, kun niiden koko kasvaa alituiseen ja indeksiin valitaan osakkeita, joiden arvo on jo noussut aiemmin?

Tässä johdanto aiheeseen -> 'Big Short' investor Michael Burry predicted the housing crisis. Now he's calling passive investment a 'bubble.' | Markets Insider

Passiivisten rahastojen tulevaisuus kiinnostaa, koska olen keskittänyt automaattiset kuukausisäästöt niihin.

Kyllähän ne tavallaan kuplaantuvat, mutta indeksikupla on siitä veikeä, että se ei teoriassa vääristä markkinoita, koska markkina-arvopainotettu indeksi edustaa markkinoiden keskiarvoa. Seiskan koulutodistus ei muutu saamalla lisää seiskoja.

Hinnanmuodostuksen tehokkuus tosin laskee indeksikuplassa. Mutta aktiiviset sijoittajat saavat tästä ostopaikkoja ja tasapaino palautuu, teoriassa.

Toivottavasti kupla puhkeaa pian jos puhkeaa, sillä aioin työntää rahaa passiivisiin indeksirahastoihin vielä vuosikymmeniä.

 

[tuoppi´]

Olen usein miettinyt samaa, että miten passiiviset osakerahastot eivät kuplaannu, kun niiden koko kasvaa alituiseen ja indeksiin valitaan osakkeita, joiden arvo on jo noussut aiemmin?

Tuo tavallaan voisi aiheuttaa kuplaantumista, jos yhtiöt säilyisivät samoina. Mutta näin ei ole vaan indeksiin perustuvien rahastojen sisältö muuttuu kokoajan (kokoajan = mikä nyt sattuu olemaankaan ko. indeksin tai rahaston tasausaikaväli). Toki jotkut yhtiöt saattavat pysyä rahaston sisältönä pitkäänkin, mutta pointti on se, että ne ei ole siihen satunnaisesti valittu vaan rahaston ehtojen perusteella ja sitten kun ne ei enää rahaston ehtoja täytä niin ne putoaa pois ja uusia yhtiöitä nousee tilalle.

Toisin sanoen, jos passiivinen osakerahasto kuplaantuu (sen sisällön yhtiöt kuplaantuvat) ja sitten kupla puhkeaa niin nuo yhtiöt putoavat pois rahastosta ja toisia yhtiöitä tulee tilalle. Eli rahasto korjaa itse itsensä.

 

[psxgamer]

Onko veikkauksia siitä, miksi IQQ0 (World Min Volatility ETF) on piessyt EUNL:n (World ETF) viime vuosina? Löytyykö syy siitä, että IQQ0:n yhtiöistä moni on sellaisia, jotka ovat hyötyneet alhaisista/laskevista koroista? IQQ0:n keskimääräinen P/E on varsin korkea verrattuna EUNL:ään, joten ylituoton loppuminen lähitulevaisuudessa lienee todennäköistä.

Tässähän on saanut enemmän tuottoa ottamalla vähemmän riskiä, mikä on epätyypillistä.

Tämä on kiinnostava kysymys. Itse sijoitan tuohon IQQ0:aan ja rahasto pärjäsi esim. vuoden 2018 markkinaturbulenssissa hyvin. Mitä tulee MCSI World indeksiin, pyrin nyt sijoittamaan noin puolet tähän vanilla indeksiin ja puolet tuohon Minimum Volatility indeksiin. En usko, että P/E -luvusta voi päätellä tulevaisuuden tuottoja. Jos alhaisen P/E:n perässä juoksee, kannattaa varmaan sijoittaa Venäjälle. Alhaisen volatiliteetin rahastot voivat kannattaa myös jatkossa jos markkinoilla tulee rytinää ja romahdusta. Eikä se ole mitenkään kiveen kirjoitettu, että nousumarkkinassa alhaisen volan rahasto aina häviäisi perus indeksille.

Minimum Volatility on voittanut normaalin indeksin aika pitkälläkin tähtäimellä. MCSI:n tiedot:
https://www.msci.com/documents/10199/24edc995-39e1-4b0f-980d-9e5a2ec105fe

Tällä videolla Ben Felix käy läpi tätä anomaliaa jonka mukaan pienemmällä riskillä on saanut suuremmat tuotot:


Iso plussa muutenkin tälle kanavalle.

 

[Juha_H]

Moikka,

Tässä osakesäästämisen ajoittamiseen liittyvää analyysiä. Lukusuositus erityisesti teille, jotka mietitte lähteäkö osakesäästäjäksi nyt, vai odottaa laskusykliä.

Kannattaako sijoittaminen aloittaa nyt? – Jos huonosti käy, voi kestää 15 vuotta päästä omilleen.

Vaurastuminen on aina hyväksi, mutta onko fiksua usuttaa aloittamaan sijoitusura juuri nyt, ja muistutetaanko aloittelijoita tarpeeksi riskeistä? Oikea ajoitus on kaiken perusta markkinoille tullessa, ja sillä on kauaskantoinen vaikutus. Se on myös kaikkein vaikeinta. Osakekurssit ovat nousseet pieniä korjausliikkeitä lukuun ottamatta kymmenen vuotta putkeen. Se on poikkeuksellista.

Onko kaikille selvää, että hokemaan ”pitkällä aikavälillä osakesijoittaja voittaa aina” ei aina riitä edes 20 vuotta? Jos aloitti sijoittamisen 19 vuotta sitten ennen it-kuplan puhkeamista, voi salkku olla yhä tappiolla. Tuolloin OMXH-yleisindeksi huiteli 18 000 pisteessä, nyt 9 700:ssa. Myös juuri ennen finanssikriisin romahdusta vuonna 2007 aloittanut voi olla yhä miinuksella. Silloin indeksi liikkui 12 000 pisteessä. Osinkokorjattu tuottokin jää vaisuksi.

Jos huonosti käy, nyt aloittavalla voi mennä 15 vuotta ennen kuin pääsee omilleen. Ajallisen hajautuksen merkitystä ei voi liioitella.

Nousu voi toki jatkua, kun keskuspankit elvyttävät. Syklin loppua ennakoivia vaaran merkkejäkin on: jenkkiyhtiöiden tulosten odotetaan nyt heikkenevän, Kiinan kasvuluvuista ei ole varmuutta ja Eurooppa jo jarruttaa.

Vaaran merkkinä voi joku pitää sitäkin, että naistenlehdissäkin kirjoitetaan korkoa korolle -ilmiöstä. Usein kokemattomat sijoittajat tulevatkin markkinoille vain hetkeä ennen romahdusta. Näin on todennut rahoituksen professori Matti Suominen, joka on tutkinut oikeita hetkiä tulla ja lähteä markkinoilta.

 

[Mikkos]

Moikka,

Tässä osakesäästämisen ajoittamiseen liittyvää analyysiä. Lukusuositus erityisesti teille, jotka mietitte lähteäkö osakesäästäjäksi nyt, vai odottaa laskusykliä.

Kannattaako sijoittaminen aloittaa nyt? – Jos huonosti käy, voi kestää 15 vuotta päästä omilleen.

Vaurastuminen on aina hyväksi, mutta onko fiksua usuttaa aloittamaan sijoitusura juuri nyt, ja muistutetaanko aloittelijoita tarpeeksi riskeistä? Oikea ajoitus on kaiken perusta markkinoille tullessa, ja sillä on kauaskantoinen vaikutus. Se on myös kaikkein vaikeinta. Osakekurssit ovat nousseet pieniä korjausliikkeitä lukuun ottamatta kymmenen vuotta putkeen. Se on poikkeuksellista.

Onko kaikille selvää, että hokemaan ”pitkällä aikavälillä osakesijoittaja voittaa aina” ei aina riitä edes 20 vuotta? Jos aloitti sijoittamisen 19 vuotta sitten ennen it-kuplan puhkeamista, voi salkku olla yhä tappiolla. Tuolloin OMXH-yleisindeksi huiteli 18 000 pisteessä, nyt 9 700:ssa. Myös juuri ennen finanssikriisin romahdusta vuonna 2007 aloittanut voi olla yhä miinuksella. Silloin indeksi liikkui 12 000 pisteessä. Osinkokorjattu tuottokin jää vaisuksi.

Jos huonosti käy, nyt aloittavalla voi mennä 15 vuotta ennen kuin pääsee omilleen. Ajallisen hajautuksen merkitystä ei voi liioitella.

Nousu voi toki jatkua, kun keskuspankit elvyttävät. Syklin loppua ennakoivia vaaran merkkejäkin on: jenkkiyhtiöiden tulosten odotetaan nyt heikkenevän, Kiinan kasvuluvuista ei ole varmuutta ja Eurooppa jo jarruttaa.

Vaaran merkkinä voi joku pitää sitäkin, että naistenlehdissäkin kirjoitetaan korkoa korolle -ilmiöstä. Usein kokemattomat sijoittajat tulevatkin markkinoille vain hetkeä ennen romahdusta. Näin on todennut rahoituksen professori Matti Suominen, joka on tutkinut oikeita hetkiä tulla ja lähteä markkinoilta.

Tämän kun lukee ni ei tarvii paljon ihmetellä miks suomalaiset mieluummin makuuttaa rahojaan tilillä ku sijoittaa..

 

[munse]

Onko kaikille selvää, että hokemaan ”pitkällä aikavälillä osakesijoittaja voittaa aina” ei aina riitä edes 20 vuotta? Jos aloitti sijoittamisen 19 vuotta sitten ennen it-kuplan puhkeamista, voi salkku olla yhä tappiolla. Tuolloin OMXH-yleisindeksi huiteli 18 000 pisteessä, nyt 9 700:ssa. Myös juuri ennen finanssikriisin romahdusta vuonna 2007 aloittanut voi olla yhä miinuksella. Silloin indeksi liikkui 12 000 pisteessä. Osinkokorjattu tuottokin jää vaisuksi.

Noin voi hyvinkin käydä, jos laittaa kaikki pelimerkkinsä Suomen kaltaiseen lilliputtimaahan, missä pahimmillaan eräs N-alkuinen yhtiö edusti noin 70 % koko markkinasta.

Hajautus, hajautus, hajautus...

 

[Paapaa]

Onko kaikille selvää, että hokemaan ”pitkällä aikavälillä osakesijoittaja voittaa aina” ei aina riitä edes 20 vuotta?

Tää ei ehkä kuitenkaan päde. Järkevä sijoittaja ei sijoita vain kerran, vaan säännöllisesti. Vuonna 2000 Seligsonin Suomi-rahastoon sijoittanut pääsi omilleen karkeasti 5 vuodessa. Ehkä nopeamminkin, katsoin silmämääräisesti. Säännöllisesti ostavaa ei juuri haittaa vaikka joku osto osuu huipuille.

Suomalaisten ongelma ei ole mikään muu kuin se, että riskejä liioitellaan ja koskaan ei aloiteta. Ja sitten kun aloitetaan, all in yhteen lottolappuun yhdellä ostolla

 

[tuoppi´]

Jep. Se ajoitus riski on lähinnä silloin jos laitat kerralla kaikki sisään ja sen jälkeen lopetat. Tuolloin voi käydä se, että kestää vuosia ennenkuin oot omillas.
Mutta kun sijoitusta tekee jatkuvasti niin silloin voitolle pääsee varmasti. Vuoden 2007 huipulta kun olisit aloittanut kk-sijoittamisen niin olisit nyt aika isosti voitolla. Siihenhän olisi väkisinkin sattunut niitä ostoja sieltä 2008-2009 pohjilta.

 

[Artsi_]

Kukaan ei tiedä milloin kupla posahtaa ja sitä vouhotetaan joka paikassa että tapahtuu ensi keväänä- 5 vuoden sisällä. Tuntuu että tätä on viimeiset 8v toilotettu kohta. Toki viimeisen parin vuoden aikana on uutisissa tullut jatkuvasti sijoitusvinkkejä ym tarkoittaa että talous kääntymässä nousuun, suomi toki eurooppaa pari vuotta jäljessä. Väki innolla odottelee alennusmyyntejä ja että rytisee. Tämähän on juuri se miksi lama tulee, sijoittaminen loppuu ja samalla investoinnit ja kulutus vähenevät väki makuuttaa rahoja pankkitileillä. Ajetaan ihan omalla käytöksellään kurssit alas.

Aloittaa kannattaa vaikka heti eihän sitä tiedä tuleeko edes pahaa notkahdusta vai ihan perus markkinoilla tapahtuvaa jatkuvaa -20 + 20 heluntaa tms. Sijoittaa sen verran kun on varaa hävitä niin ei tarvi itkeä silmät punaisina, kukaan ei osaa ennustaa kursseja niin ajallinen hajautus/säännöllinen sijoittaminen minimoi riskit. Parhaimman koron% saa keskikaljasta tai koskenkorva pullosta, siihen kannattaa sijoittaa.

Paras tilannehan se on kun odotella alelappuja niin samalla porukoilta lähtee työpaikat alta ja siirtyy halpamaihin.

 

[Paapaa]

Tuntuu että tätä on viimeiset 8v toilotettu kohta

Näin juurikin on tehty aivan 10v takaisista pohjista asti eri foorumeilla jatkuvalla syötöllä. Aina löytyy joukko ihmisiä, jotka syystä tai toisesta toitottavat lähes varmaa romahdusta. Tällä hetkellä tarkasteltuna heitä kuunteleva olisi menettänyt melkoiset tuotot 10v aikana.

Jossain vaiheessa romahtaa varmasti. Kannattaa suunnitella strategia niin, että se toimii mukavasti sekä nyt alkavassa romahduksessa, että vasta 10v nousun jälkeen alkavassa romahduksessa. Bonuksena ajallinen hajauttaja saa yöunet

 

[zepi]

Kyllähän ne tavallaan kuplaantuvat, mutta indeksikupla on siitä veikeä, että se ei teoriassa vääristä markkinoita, koska markkina-arvopainotettu indeksi edustaa markkinoiden keskiarvoa. Seiskan koulutodistus ei muutu saamalla lisää seiskoja.

Hinnanmuodostuksen tehokkuus tosin laskee indeksikuplassa. Mutta aktiiviset sijoittajat saavat tästä ostopaikkoja ja tasapaino palautuu, teoriassa.

Toivottavasti kupla puhkeaa pian jos puhkeaa, sillä aioin työntää rahaa passiivisiin indeksirahastoihin vielä vuosikymmeniä.

Tottakai se vääristää markkinoita, koska indeksiin ei kuulu 100% osakkeista, vaan ainoastaan pieni osajoukko.

Esim. Ne osakkeet jotka sattuvat kuulumaan MSCI world indeksiin saavat hirveää buustia siitä kun ne kuuluvat satoja miljardeja omistaviin ETF:iin.

Ja vastaavasti jos joku osake putoaa pois MSCI worldista, niin siellä on helposti valtava määrä ETF-iä ohjaavia botteja puskemassa lappuja laitaan ja vastaavasti ostamassa tilalle tullutta osaketta.

Olisi kiva jos saisi MSCI world total indeksin joka sisältäisi kaikkien pörssien kaikki osakkeet markkina-arvo tasapainotettuna... harmi, että tuollaisen TER ei oikein mitenkään voi olla 0%

 

[kilroy1]

Ja aina pelkkää indeksilukua seuraamalla mennään metsään. Osinkojen vaikutus saattaa olla (osakkeesta riuppuen) pääosa tuotosta. Hyvä esimerkki on Nordea.. Kaikki jaksaa jauhaa kuinka paljon on tippunut mutta luvut näyttävät erilaisilta kun huomioidaan osinkokorjattu tuotto. Tuokin huomioiden tuotto on ollut kehno mutta luvut muuttuvat huomattavasti vrt. pelkkään kurssikehitykseen.

Omassa salkussa Nordeaa on enää vähän, mutta tämän vuoden tuotto ollut itselläni +-0 kun huomioidaan osingot. Pelkät myyntivoitot, tappiot ja salkun miinukset ko. osakkeen kohdalla näyttäisi aivan erilaiselta..

 

[Brainsome]

Mitä tunnuslukuja katsotte, kun valitsette esim. rahastoja? Beta, alfa vai mikä?

 

[oongee]

Olisi kiva jos saisi MSCI world total indeksin joka sisältäisi kaikkien pörssien kaikki osakkeet markkina-arvo tasapainotettuna... harmi, että tuollaisen TER ei oikein mitenkään voi olla 0%

MSCI World Investable Market Index (IMI) olisi suurin piirtein tällainen.

En keksi äkkiseltään kuin Australiassa toimivan ETF:n, joka perustuu tuohon: iShares Core MSCI World All Cap ETF (AU00000IWLD6). Tämä ei ole helposti ostettavissa suomalaiselle sijoittajalle.

MSCI All Country World Investable Market Index (ACWI IMI) sisältää myös kehittyvät markkinat. Siihen perustuva rahasto on saatavissa suomalaisellekin: SPDR MSCI ACWI IMI UCITS ETF (IE00B3YLTY66). Tätä kun vertaa saman firman normaaliin ACWI-tuotteeseen (IE00B44Z5B48) niin huomaa, että eroa on hiukan, mutta riippuu vuodesta onko ero plus- vai miinusmerkkinen.

 

[Juha_H]

Samaa mieltä. Ajallinen hajautus on mielestäni yhtä tärkeää, kuin maantieteellinen hajautus. Tämä oli vain esimerkki tilanteessa, jossa osakesäästäjä on sijoittanut koko summan kertarysäyksenä sisään saatuaan vaikka Nokian optioiden tai perinnön kautta säkillisen riihikuivaa.

Tämän kun lukee ni ei tarvii paljon ihmetellä miks suomalaiset mieluummin makuuttaa rahojaan tilillä ku sijoittaa..

 

[Paapaa]

Mitä tunnuslukuja katsotte, kun valitsette esim. rahastoja? Beta, alfa vai mikä?

Lähinnä kuluja ja seurattavaa indeksiä. Ja miten maksaa tuotot.

 

[Brainsome]

Lähinnä kuluja ja seurattavaa indeksiä. Ja miten maksaa tuotot.

Eli noilla varsinaisilla tunnusluvuilla ei ole paljoakaan väliä?

 

[yberkurko]

Eli noilla varsinaisilla tunnusluvuilla ei ole paljoakaan väliä?

Jos seuraa haluttua indeksiä (edes kohtalaisesti) ja on pienet kulut, tunnusluvut riippuvat suoraan indeksistä.

 

[muronsyöjä]

Joo, ei paljon rohkaise sijoittamaan tällaisiin maihin tuollainen perseily. Toisin kuin vasemmisto väittää, vaikuttaa verotus merkittävästi haluun sijoittaa jonnekin.

No, ETF:ien kautta homma helpottuu. Rahastot kyllä kinuvat takaisin väärin perityt, jos se vain on mahdollista.

Itse olen laittanut nämä paskamaat (Norja ja Tanska) kokonaan boikottiin. Ei sinne kannata työntää rahaa edes rahaston kautta ihan perjaatteesta, ja toisaalta keksivät joskus ehkä vielä niihin rahastoihinkin ulkomaalaisille jonkin lisäverotuskertoimen. Mitään et menetä jos jätät Norjan ja Tanskan väliin. Kyllä maailmassa maita riittää ja potentiaalia on ehkä jopa enemmän Euroopan ulkopuolella kuin sisäpuolella.

 

[muronsyöjä]

Noin voi hyvinkin käydä, jos laittaa kaikki pelimerkkinsä Suomen kaltaiseen lilliputtimaahan, missä pahimmillaan eräs N-alkuinen yhtiö edusti noin 70 % koko markkinasta.

Hajautus, hajautus, hajautus...

Jep, Soneraan puolet... eikun Saunalahti, Satama Interactive, TJ Group, Elkotec, Jot Automation mukaan ja siinähän on portfolio.

 

[perato]

Onko veikkauksia siitä, miksi IQQ0 (World Min Volatility ETF) on piessyt EUNL:n (World ETF) viime vuosina? Löytyykö syy siitä, että IQQ0:n yhtiöistä moni on sellaisia, jotka ovat hyötyneet alhaisista/laskevista koroista? IQQ0:n keskimääräinen P/E on varsin korkea verrattuna EUNL:ään, joten ylituoton loppuminen lähitulevaisuudessa lienee todennäköistä.

Tässähän on saanut enemmän tuottoa ottamalla vähemmän riskiä, mikä on epätyypillistä.

Ihtelläkin tätä IQQ0a salkussa about saman verran ku EUNLa. Jokainen kerta ku tulee tuota alas ylös sahausta nii tää on kiriny kaulaa EUNL:n nähden, sit ku tulee joku pitempi nousu niin EUNL ottanut kiinni. Tietenkää mun salkussa näiden sijoitusten määrät ja ajat on erit, nii sinällää ei merkitystä, mutta eniveis.

3v aikana näiden arvo on noussut about yhtä paljon(33,48% ja 33,39", mutta vuoden aikana tuo ero on 17,8% ja 5,8% Iqq0n hyväksi.

Kieltämättä se ainoa lappu salkussa jota en voi hyvällä tahdolla sanoa ymmärtäväni ihan täysin ja on ehkä vähän arpalappu. Teknologiahan tässä on huomattavasti alipainossa vs. EUNL. Mielenkiintoisena voinee myös huomata tuon Japanin painon joka melkeen 1,5 kertainen.
Vasemmalla EUNL, oikealla IQQ0

 

[Juha_H]

Jep. Tämä oli villakoiran ydin, eli ajallinen ja maantieteellinen hajautus on tärkeää. Pitkä sijoitusaika hoitaa ja tasoittaa talouden töyssyt

Noin voi hyvinkin käydä, jos laittaa kaikki pelimerkkinsä Suomen kaltaiseen lilliputtimaahan, missä pahimmillaan eräs N-alkuinen yhtiö edusti noin 70 % koko markkinasta.

Hajautus, hajautus, hajautus...

 

[psxgamer]

Ihtelläkin tätä IQQ0a salkussa about saman verran ku EUNLa. Jokainen kerta ku tulee tuota alas ylös sahausta nii tää on kiriny kaulaa EUNL:n nähden, sit ku tulee joku pitempi nousu niin EUNL ottanut kiinni. Tietenkää mun salkussa näiden sijoitusten määrät ja ajat on erit, nii sinällää ei merkitystä, mutta eniveis.

3v aikana näiden arvo on noussut about yhtä paljon(33,48% ja 33,39", mutta vuoden aikana tuo ero on 17,8% ja 5,8% Iqq0n hyväksi.

Kieltämättä se ainoa lappu salkussa jota en voi hyvällä tahdolla sanoa ymmärtäväni ihan täysin ja on ehkä vähän arpalappu. Teknologiahan tässä on huomattavasti alipainossa vs. EUNL. Mielenkiintoisena voinee myös huomata tuon Japanin painon joka melkeen 1,5 kertainen.
Vasemmalla EUNL, oikealla IQQ0

Itselläkin IQQ0 on hieman "uskon asia". Uskon (tai toivon), että pienemmän volatiliteetin ETF voi tulevaisuudessakin alentaa arvon heilahtelua ja oman sijoitushistorian aikana olen nähnyt, että rahasto toimii aika hyvin kun muuten markkinoilla panikoidaan. Mutta samaan aikaan on pakko myöntää etten voi väittää ymmärtäväni miten tämmöisen smart betan osakkeet valitaan. Blackrockin sivuilta jos katselee omistusten historiaa niin ainakin TOP10 omistukset muuttuvat vuosien saatossa aika nopeastkin, varsinkin MSCI World indeksiin verrattuna.

Ihan hyvä kirjoitus yleisesti alhaisemman volan sijoituksista:
Ten things you should know about minimum volatility investing

Jos joku käyttää sitten Seligsonia, niin tietyllä tavalla alhaisen volatiilin sijoitukseksi voitaneen laskea myös Seligsonin Global Top 25 Brands rahasto. Rahasto sisältää ison brandin sijoituksia jotka ovat varmaan aika vähemmän herkkiä arvon heiluntaan. Jos katsoo Seligsonin graafityökalulla miten Global Top 25 Brands (vihreä) lasku vaikka viime finanssikriisin aikana verrattuna Pohjois-Amerikka indeksirahastoon (pinkki) niin lasku oli keveämpi.

 

[tuoppi´]

Näillä puheilla laitoin itsekkin IQQ0:n EUNL kaveriksi kk-säästöön 50/50 suhteella. Jos tuo nyt tasoittaisi menoa jos/kun ne rytinät tulee.

 

[munse]

On periaatteessa varmaa, että Low Volatility -faktoria painottamalla saa pienennettyä salkun volatiliteettia. Mutta siitä korkeammasta tuotosta ei voi olla niin varma.

Kuten muillakin faktoreilla, Low Volatility -strategian ylituotto suhteessa tavalliseen indeksiin lakkaa viimeistään silloin, kun liian moni yrittää tuota faktoria hyödyntää. Kukaan ei tiedä milloin tässä pisteessä ollaan, jos ikinä.

Kukaan ei myöskään tiedä, toimiiko tuo strategia ylipäätään tulevaisuudessa. Siis siitäkin huolimatta, että edellä mainitussa "kyllästymispisteessä" ei oltaisi.

Tavallisella markkina-arvopainotetulla Total Market -indeksillä saa sen sijaan kulujen jälkeen varmuudella paremman tuoton kuin valtaosa aktiiviisesti hallinnoiduista varoista saa.

 

[pnklol]

Ekaa kertaa tuli kohdalle tämmöinen julkinen pakollinen ostotarjous:

"Telenor Finland Holding Oy tarjoaa käteisvastikkeena 20,90 euroa jokaisesta DNA:n osakkeesta. Tarjousaika alkaa 29.8.2019 klo 9.00 ja päättyy arviolta 26.9.2019 klo 16.00 (Suomen aikaa). Tarjousajan mahdollisesta jatkamisesta tai keskeyttämisestä ilmoitetaan pörssitiedotteella."

"Telenorin välillisesti kokonaan omistama tytäryhtiö, Telenor Finland Holding Oy, on 21.8.2019 hankkinut 54,04 prosentin enemmistöosuuden DNA:sta yhtiön kahdelta suurimmalta osakkeenomistajalta, Finda Telecoms Oy:ltä ja PHP Holding Oy:ltä. Transaktion johdosta Telenorin osakeomistus ja sen tuottama äänimäärä ylittävät pakolliseen ostotarjoukseen velvoittavat omistusrajat."

Kannattaako tuo hyväksyä vai ei? Tai lähinnä mitä käy jos en hyväksy? DNA osakkeita ei ole kuin parisen kymmentä ja tuotto ollut 15%.

 

[Datamooses]

Osaisiko joku hieman auttaa ymmärtämään, miten osakkeiden myynti ja sen verotus käytännössä menee?

Olen siis ostanut aiemmin Nordnetissä osakkeita kolmessa erässä (13 kpl, 37 kpl ja 13 kpl).

Olen ostojen jälkeen sittemmin siirtänyt osakkeet toiselle välittäjälle (Nordea), joten ostohinnat ja ostoerät eivät ole nykyisen välittäjän tiedossa. Keskihinnan olen kuitenkin päivittänyt nykyiselle välittäjälle omin kätösin.

Nyt sitten myin 13 kpl kyseisiä osakkeita. Osakkeet tietääkseni myydään first-in first-out periaatteella, mutta tässä tapauksessa osakkeiden välittäjä ei taida tietää osakkeiden ostohintoja eikä ostoeriä? Kaikki kolme ostoerää ovat kyllä voitolla, mutta tosiaan mielellään myisin tuon ensimmäisen erän, kun se on vähiten voitolla. Mistä tiedän mitkä osakkeet tuli myytyä? Mitä tietoja verottaja tässä tapauksessa saa ja pitääkö jotain ilmoitella itse?

 

[yberkurko]

Osaisiko joku hieman auttaa ymmärtämään, miten osakkeiden myynti ja sen verotus käytännössä menee?

Olen siis ostanut aiemmin Nordnetissä osakkeita kolmessa erässä (13 kpl, 37 kpl ja 13 kpl).

Olen ostojen jälkeen sittemmin siirtänyt osakkeet toiselle välittäjälle (Nordea), joten ostohinnat ja ostoerät eivät ole nykyisen välittäjän tiedossa. Keskihinnan olen kuitenkin päivittänyt nykyiselle välittäjälle omin kätösin.

Nyt sitten myin 13 kpl kyseisiä osakkeita. Osakkeet tietääkseni myydään first-in first-out periaatteella, mutta tässä tapauksessa osakkeiden välittäjä ei taida tietää osakkeiden ostohintoja eikä ostoeriä? Kaikki kolme ostoerää ovat kyllä voitolla, mutta tosiaan mielellään myisin tuon ensimmäisen erän, kun se on vähiten voitolla. Mistä tiedän mitkä osakkeet tuli myytyä? Mitä tietoja verottaja tässä tapauksessa saa ja pitääkö jotain ilmoitella itse?

Saattaa olla, että nordea ilmoittaa keskihinnan mukaan ostohinnan, jonka joudut korjaamaan veroehdotukseen oikeaksi ensimmäisten osakkeiden ostohinnaksi. Joka tapauksessa kannattaa tarkistaa aikanaan, että menee oikein.

 

[tuoppi´]

Osaisiko joku hieman auttaa ymmärtämään, miten osakkeiden myynti ja sen verotus käytännössä menee?

Olen siis ostanut aiemmin Nordnetissä osakkeita kolmessa erässä (13 kpl, 37 kpl ja 13 kpl).

Olen ostojen jälkeen sittemmin siirtänyt osakkeet toiselle välittäjälle (Nordea), joten ostohinnat ja ostoerät eivät ole nykyisen välittäjän tiedossa. Keskihinnan olen kuitenkin päivittänyt nykyiselle välittäjälle omin kätösin.

Nyt sitten myin 13 kpl kyseisiä osakkeita. Osakkeet tietääkseni myydään first-in first-out periaatteella, mutta tässä tapauksessa osakkeiden välittäjä ei taida tietää osakkeiden ostohintoja eikä ostoeriä? Kaikki kolme ostoerää ovat kyllä voitolla, mutta tosiaan mielellään myisin tuon ensimmäisen erän, kun se on vähiten voitolla. Mistä tiedän mitkä osakkeet tuli myytyä? Mitä tietoja verottaja tässä tapauksessa saa ja pitääkö jotain ilmoitella itse?

FIFO:lla mennään eli nimenomaan nuo 13 ensimmäistä möit. Todennäköisesti Nordea ei ilmoita ostohintaa verottajalle tuossa tapauksessa ollenkaan eli sun pitää itse se sinne sit aikanaan ilmoittaa, muuten menee hankintameno-olettamalla. Tuskin Nordea tuohon sun itse syöttämään "keskihintaan" luottaa lähettääkseen sitä verottajalle, ja se tosiaan olisi väärin kuitenkin juuri noiden myymiesi kohdalla. Taitaa muutenkin olla, että jos olet ostanut eri hinnoilla niin ei riitä että ilmoittaa verottajalle keskihinnan vaan hinta pitää ilmoittaa per ostoerä.

 

[heisulivei]

Paljon on puhuttu nyt tuon Big short kaveri näkemyksestä että kuukausisäästäminen on kupla.

Aloin miettimään tätä, niin ei varmaan kaukana olla kuitenkaan tuosta, kun joka kuukausi ihmiset sysää vaan lisää rahaa ( -> kurssi nousee) etf:iin ja normaaleihin rahastoihin. Mitä en tässä nyt näe?

 

[Mooses]

Ekaa kertaa tuli kohdalle tämmöinen julkinen pakollinen ostotarjous:

"Telenor Finland Holding Oy tarjoaa käteisvastikkeena 20,90 euroa jokaisesta DNA:n osakkeesta. Tarjousaika alkaa 29.8.2019 klo 9.00 ja päättyy arviolta 26.9.2019 klo 16.00 (Suomen aikaa). Tarjousajan mahdollisesta jatkamisesta tai keskeyttämisestä ilmoitetaan pörssitiedotteella."

"Telenorin välillisesti kokonaan omistama tytäryhtiö, Telenor Finland Holding Oy, on 21.8.2019 hankkinut 54,04 prosentin enemmistöosuuden DNA:sta yhtiön kahdelta suurimmalta osakkeenomistajalta, Finda Telecoms Oy:ltä ja PHP Holding Oy:ltä. Transaktion johdosta Telenorin osakeomistus ja sen tuottama äänimäärä ylittävät pakolliseen ostotarjoukseen velvoittavat omistusrajat."

Kannattaako tuo hyväksyä vai ei? Tai lähinnä mitä käy jos en hyväksy? DNA osakkeita ei ole kuin parisen kymmentä ja tuotto ollut 15%.

En ole perehtynyt aiheeseen, että olisiko tuo menossa läpi. Tuo ostotarjous on joka tapauksessa tehtävä, jos on omistusosuus on ylittänyt 30%. Jos tuon ostotarjouksen seurauksena omistusosuus nousee yli 90% niin loput osakkeet lunastetaan väkisin samaan hintaan. Suurta merkitystä ei siis ole. Lähinnä se, että jos tarjous ei olisi menossa läpi niin voisit jäädä edelleen vähemmistöön omistajaksi. Jos se taas menee läpi, niin on vielä mahdollisuus luopua jatketussa ostomenettelyssä. Sitten tulee asianajotoimistosta pari kirjattua kirjettä, osakkeet poistetaan pörssistä ja jossain vaiheessa viedään väkisin ja saat kuitenkin viiveellä samat rahat. Pörssissä voi myydä siihen asti, että poistuu pörssistä, mutta tällöin häviää yleensä jonkun yhden sentin ja kulut.

P.S. Technopoliksen lunastuksessa kävi joku ilmeisesti shorttaukseen liittynyt hullutus ja myymällä osakkeet pörssissä ostotarjouksen mentyä läpi saikin kummallisesti parempaa hintaa, mutta lienee aika turha toivo, että tätä tapahtuisi enemmän.

 

[Joukahaine]

Paljon on puhuttu nyt tuon Big short kaveri näkemyksestä että kuukausisäästäminen on kupla.

Aloin miettimään tätä, niin ei varmaan kaukana olla kuitenkaan tuosta, kun joka kuukausi ihmiset sysää vaan lisää rahaa ( -> kurssi nousee) etf:iin ja normaaleihin rahastoihin. Mitä en tässä nyt näe?

Ihan hyviä pohdintoja aiheesta ylempänä sivua ja/tai edellisellä.

 

[valexi]

@bonggoo Kuten @Mooses tuossa sanoikin, niin tiettyjen ehtojen täytyttyä ne ostaa ne osakkeet väkisin.

Itse en vastaisi ostotarjoukseen mitään, koska myöhemmin voit mahdollisesti saada paremman hinnan pörssistä tai toisesta ostotarjouksesta. Et lopulta mitään siinä menetäkään, jos jäät odottelemaan.

 

[Captain]

Rahapodissa käytiin tuota case DNA:ta läpi muutama jakso takaperin. Kannattaa kuunnella, jos omistuksia löytyy.

 

[valexi]

Rahapodissa käytiin tuota case DNA:ta läpi muutama jakso takaperin. Kannattaa kuunnella, jos omistuksia löytyy.

Siinä kyllä avattiin prosessia ihan hyvin, mutta kaikilta osin en kyllä allekirjoita "loppulauselmaa".

 

[munse]

Tällä hetkellä minulla on Bank Norwegianissa hätäkassa. Onko kukaan siirtynyt korkeampaa korkoa tarjoavaan Svea Ekonomiin? BN 0,75 % vs Svea 1 %.

 

[pokkus]

Tällä hetkellä minulla on Bank Norwegianissa hätäkassa. Onko kukaan siirtynyt korkeampaa korkoa tarjoavaan Svea Ekonomiin? BN 0,75 % vs Svea 1 %.

Mulla on myös Sveassa rahaa.

 

[ikuhappy]

Tällä hetkellä minulla on Bank Norwegianissa hätäkassa. Onko kukaan siirtynyt korkeampaa korkoa tarjoavaan Svea Ekonomiin? BN 0,75 % vs Svea 1 %.

Itsekin siirtänyt valtaosan Sveaan, miksi en ottaisi parempaa korkoa, kun sitä on tarjolla vaikka ei tuosta montaa kymppiä vuodessa kostukaan? Siihenhän pankkien (sähkönmyyjien, teleoperaattorien...) homma perustuu, että harva jaksaa nähdä vaihtamisen vaivaa kun ero on "vain muutama euro kuussa".

 

[pähk1nä]

En tiedä kuuluuko ketjuun tai mitä mieltä täällä asiasta ollaan, mutta Envestio tuotti 12/18-8/19 välillä tarkalleen 14%.
Vaikka selvä ponzihan tuo on, mutta tässä vaiheessa sinne vielä uskaltaisin pistää tonnin-pari.

Mielestäni näissä rikollisen ja uhrin raja menee siinä, että rikollinen tietää sen olevan ponzi jo rahaa sijoittaessaan. Toki en tiedä mikä tuo Envestio on, eikä kyllä kauheasti kiinnostakaan.

 

[SundeR]

Mielestäni näissä rikollisen ja uhrin raja menee siinä, että rikollinen tietää sen olevan ponzi jo rahaa sijoittaessaan. Toki en tiedä mikä tuo Envestio on, eikä kyllä kauheasti kiinnostakaan.

Jep, ja jos tuo on joku ponzi-kusetus(?) niin töpsölihän voi lähteä seinästä milloin vain? Itse en esim. Wincapitaan olisi lähtenyt vaikka olisin ollut ajoissa liikkeelle ja tiennyt saavani sieltä hyvät tuotot. Kaikkeen ei moraali taivu.