Robotit ja tekoäly vie työpaikat

Meidän elinaikana ei lähestytä robotin hintoja ja siihen saat heittää vielä jonkin aikaa näiden tekoälyfirmojen
Aika lyhyt elinaika, kun riippuen minkä kontekstin valitsee robotti on jo mennyt alle ihmisen hinnan ja korvannut ihmisen. Esim. cloudchef jota saa keittiöön korvaamaan osan(ei kaikkia) ihmisistä. Saat cloudchef robon tuntihinnalla käyttöön(vrt. maksat ihmiselle palkkaa/vuokratyö) ilman, että tarvii edes maksaa täyttä hintaa robosta. Jos cloudchef maksaa esim. 30ke valmistaa(halvempi oikeasti, bulkkiosia, ei mitään kustomia rautaa) ja ihmisen tuntikustannus kaikkine sivukuluineen vaikka 20e/h niin robo maksaa itsensä takaisin 30000e / (20e/h * 12h) = 125pv aikana. Oletin että ravintola olisi auki 12h/päivä. Numeroita voi mulkkailla miten päin vain mutta aika nopeaan robo kuolettaa valmistushintansa. Bisnesmalli missä vuokrataan roboa mielenkiintoinen versus että tarvisi ostaa kallis robotti. Cloudchef:in kaveriksi tarvii vielä ihmisiä, mutta ihmiselle jää jotain bulkkihommaa mihin riittää minimipalkkainen kaveri(ihminen pilkkoo porkkanat ja annostelee ne astioihin, robotti kokkaa)

Robotin ei tarvitse korvata kaikkia ihmisiä kaikissa töissä että ne alkaisivat yleistymään. Riippuen miten asiaa ajattelee niin robotit on jo isoilta osin vieneet varastotyöt. Humanoidin kaltaisella robolla automatisoidaan niitä töitä missä ympäristö syystä x,y,z on tehty ihmisen ei robotin ehdoilla ja ei ole syystä a,b,c järkeä muuttaa ympäristöä robottiystävälliseksi.


Iso epäjatkuvuuskohta ollut ihan hiljattain, että esim. nvidian isaac sim ja omniversestä alkanut toimimaan simulaatiolla opetetun robotin siirtäminen reaalimaailmaan. Jotain uutta keksineet kun tovi sitten simulaatiossa opittu ei siirtynyt hyvin oikeaan maailmaan.

Maailma tulee olemaan ihan erilainen 20v sisään
 
Robotin ei tarvitse korvata kaikkia ihmisiä kaikissa töissä että ne alkaisivat yleistymään. Riippuen miten asiaa ajattelee niin robotit on jo isoilta osin vieneet varastotyöt. Humanoidin kaltaisella robolla automatisoidaan niitä töitä missä ympäristö syystä x,y,z on tehty ihmisen ei robotin ehdoilla ja ei ole syystä a,b,c järkeä muuttaa ympäristöä robottiystävälliseksi.

Automaatio on tietenkin eri asia ja vienyt hurjasti työpaikkoja. Jäljelle on jääneet juuri ne vaikeasti muutettavat missä alhainen volyymi, kappaleiden koot ym. eivät mahdollista miljardiluokan investointia.

Humanoidirobotti voisi olla ihan ensimmäisenä käytössä hotellien siivouksessa. Siellä ympäristö on jossain määrin muokattavissa robotin tarpeille, täysin ennalta arvattava, valvottu ja samanlainen menit minne tahansa maailmassa. Keittiö on tämän vastakohta.
 
Kyllähän robotti toimii varastossa, mutta se näyttää tältä:
1756104062305.jpeg


Eikä tältä:
1756104197286.jpeg


Humanoidirobotti on ihan saatanan monimutkainen vekotin, jossa on enemmänkin satoja kuin kymmeniä mekaanisia moottoreita ja aktuaattoreita, joiden kaikkien pitää toimia koko ajan 100% oikein tai homma menee käsille. Tilaat noita sata pyörittään jotain varastoa / hotellia / keittiötä jostain hypefirmasta, ensin tapellaan puoli vuotta että saadaan systeemi ylipäänsä toimimaan, sitten kolme vuotta että saadaan se luotettavuus 90% -> 99,99% ja sitten se pyörii pari vuotta ennenkuin robotit alkaa paskoontumaan osa kerrallaan, se hypefirma mistä noi ostettiin on kipannut jo vuosi aiemmin ja sen aikanaan jostain Temusta tilaamia osia ei saa enää mistään, se toinen, vähän vähemmän hypefirma joka osti sen aiemman hypefirman, toteaa että tuote on end-of-line, voit korvata sen uudella joka maksaa helvetisti ja josta on säästösyistä karsittu 30% aiemman toiminnallisuudesta... Jos ylipäänsä se pilvi mihin toi koko skeida nojaa on vielä pystyssä.

Mut en mä sinänsä epäile etteikö automaatio etenis vielä jonkin aikaa, en vaan usko että siinä tapahtuu megaloikka nykyisistä teollisuusroboteista AI ohjautuviin humanoideihin. Pikemminkin se AI voi toimia vähän helpommissa skenaarioissa, jotka on kuitenkin liian vaikeita nykyiselle "kovakoodatulle" teollisuusautomaatioille, tyyliin joku lakanoiden viikkaus tai sipulien pilkkominen.
 
Kyllähän robotti toimii varastossa, mutta se näyttää tältä:
1756104062305.jpeg


Eikä tältä:
1756104197286.jpeg


Humanoidirobotti on ihan saatanan monimutkainen vekotin, jossa on enemmänkin satoja kuin kymmeniä mekaanisia moottoreita ja aktuaattoreita, joiden kaikkien pitää toimia koko ajan 100% oikein tai homma menee käsille. Tilaat noita sata pyörittään jotain varastoa / hotellia / keittiötä jostain hypefirmasta, ensin tapellaan puoli vuotta että saadaan systeemi ylipäänsä toimimaan, sitten kolme vuotta että saadaan se luotettavuus 90% -> 99,99% ja sitten se pyörii pari vuotta ennenkuin robotit alkaa paskoontumaan osa kerrallaan, se hypefirma mistä noi ostettiin on kipannut jo vuosi aiemmin ja sen aikanaan jostain Temusta tilaamia osia ei saa enää mistään, se toinen, vähän vähemmän hypefirma joka osti sen aiemman hypefirman, toteaa että tuote on end-of-line, voit korvata sen uudella joka maksaa helvetisti ja josta on säästösyistä karsittu 30% aiemman toiminnallisuudesta... Jos ylipäänsä se pilvi mihin toi koko skeida nojaa on vielä pystyssä.

Mut en mä sinänsä epäile etteikö automaatio etenis vielä jonkin aikaa, en vaan usko että siinä tapahtuu megaloikka nykyisistä teollisuusroboteista AI ohjautuviin humanoideihin. Pikemminkin se AI voi toimia vähän helpommissa skenaarioissa, jotka on kuitenkin liian vaikeita nykyiselle "kovakoodatulle" teollisuusautomaatioille, tyyliin joku lakanoiden viikkaus tai sipulien pilkkominen.
Keittiörobo minkä linkkasin aikaisemmimn tekee hyvin pientä asiaa ja ei ole humanoidi. Tarvii kaveriksi minimipalkkaisen ihmisen.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=t_MQ1Ms_Zp8


Oleellistahan humanoidiroboteissa on se, että niitä kehitetään. Jos joku ei tee kehitystyötä niin vielä 100v päästäkin ollaan samassa pisteessä. Vrt. nokia ja kosketusnäytöt + appsit. Peräpeiliin katsomalla näkee menneisyyden, eteenpäin katsovat tekevät tulevaisuuden. Tulevaisuus lienee sekä jotain erittäin domain spesifisiä roboja kuten hitsaus/maalaus/... ja sitten toisessa ääripäässä humanoidin kaltaiset.

Figuren roboa kai testattu esim. postinlajitteluun kohteisiin missä on vielä ihminen. Saa nähdä millainen figure ai:n 03 versio on mikä tulee julki ja menee tuotantoon loppuvuodesta. Tesla kai omaa bottiansa tekee teslan ja spacex:n tehtaat edellä, ts. sisäinen asiakas.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=rTej9ym9UQc
 
Viimeksi muokattu:
Itse en oikein ymmärrä miksi noita humanoidiroboja yritetään puoliväkisin laittaa tekemään kaikenlaisia hommia (tuotantoympäristössä) missä joku toisenlainen robo olisi huomattavasti kätevämpi, yksinkertaisempi jne. Toki on hyvä että niitäkin kehitellään mutta monessa hommassa tuollaisesta ihmisenkaltaisuudesta on lähinnä haittaa.
 
Humanoidirobotti varmaan näyttää coolilta mainosvideossa.

Näin aihepiiriä sen paremmin tuntematta tulee toisena mieleen, että humanoidirobotille ehkä odotusarvo on jotenkin samanlainen kuin ihmiselle, eli eri softalla (samoin kuin ihmistä opettamalla ja harjoittamalla) sen saman raudan saa tekemään hyvin monenlaisia tehtäviä. Sen sijaan, että tuotantolaitoksessa olisi 20 eri asioihin alusta alkaen tehtyä robottia tai automaatiojärjestelmää, siellä onkin sata samanlaista humanoidirobottia, joihin ladataan eri softa eri tehtäviä varten. Jos tuotantolinjaston yhdessä osassa on ruuhkaa ja toisessa hiljaisempaa, siirretään jälkimmäisestä nopeasti robotteja ensimmäiseen vaihtamalla softa välissä.

En siis sano, että uskoisin tämän olevan realismia lähitulevaisuudessa missään monimutkaisemmassa tuotantolaitoksessa. Cooliudestakin olen vähän eri mieltä, nykyiset humanoidirobotit osuvat melkein poikkeuksetta uncanny valley -kategoriaan.
 
Itse en oikein ymmärrä miksi noita humanoidiroboja yritetään puoliväkisin laittaa tekemään kaikenlaisia hommia (tuotantoympäristössä) missä joku toisenlainen robo olisi huomattavasti kätevämpi, yksinkertaisempi jne. Toki on hyvä että niitäkin kehitellään mutta monessa hommassa tuollaisesta ihmisenkaltaisuudesta on lähinnä haittaa.
On ympäristöjä mitä ei syystä tai toisesta haluta joko suunnitella tai muuttaa robottiystävälliseksi. Humanoidirobotti välimallin ratkaisu missä päästään vanhalla infralla eteenpäin. Tuota figure ai:ta esim. UPS testailee. BMW testannut myös. Figuressa huomioitavaa, että kaikki julkaistu materiaali ja testit tehty vanhalla robolla. Uusi robo minkä pitäisi olla massatuotantohintainen ja toimiva julkaistaan loppuvuodesta. Sama juttu myös noissa keittiöroboteissa, robon tarvii toimia ihmiselle suunniteltujen työkalujen ja tilojen kanssa.

 
Itse en oikein ymmärrä miksi noita humanoidiroboja yritetään puoliväkisin laittaa tekemään kaikenlaisia hommia (tuotantoympäristössä) missä joku toisenlainen robo olisi huomattavasti kätevämpi, yksinkertaisempi jne. Toki on hyvä että niitäkin kehitellään mutta monessa hommassa tuollaisesta ihmisenkaltaisuudesta on lähinnä haittaa.
Humanoidin kaltaisilla roboteilla halutaan tukea AGI-narratiivia ja luodaan mielikuvia että työntekijät korvaavat androidit ovat tulossa aivan ihan pian. Liikkumaton lajittelijarobotti joka on paljon halvempi ja paremmin sopiva ympäristöön ei saa rahoitusta tai palstatilaa läheskään yhtä hyvin.
 
Humanoidin kaltaisilla roboteilla halutaan tukea AGI-narratiivia ja luodaan mielikuvia että työntekijät korvaavat androidit ovat tulossa aivan ihan pian. Liikkumaton lajittelijarobotti joka on paljon halvempi ja paremmin sopiva ympäristöön ei saa rahoitusta tai palstatilaa läheskään yhtä hyvin.
Toisenlainen kulma. Jostain on lähdettävä liikkeelle että päästään maaliin 10v, 20v, 50v kuluttua. Tai jos ei niin edelleen mentäisiin kävellen ja hevosilla eikä esim. autoilla ja lentokoneilla. Ei se ole noloa yrittää ja näyttää välivaiheita ennen kuin ollaan 100% maalissa.

Ei vaikka bmw ja ups testaa figuren roboa muusta syystä kuin, että sellaisen käyttäminen voi olla core-bisneksen kannalta hyvä asia. Ei loppukäyttäjiä kiinnosta AGI-keppihevosen pumppaaminen.

1756119147783.png
 
Viimeksi muokattu:
Toisenlainen kulma. Jostain on lähdettävä liikkeelle että päästään maaliin 10v, 20v, 50v kuluttua. Tai jos ei niin edelleen mentäisiin kävellen ja hevosilla eikä esim. autoilla ja lentokoneilla. Ei se ole noloa yrittää ja näyttää välivaiheita ennen kuin ollaan 100% maalissa.

Humanoidirobotin suhteen ollaan kuitenkin tilanteessa, missä mikään yksittäinen teknologiahaara ei ole oikeastaan riittävällä tasolla. Haluaisin nähdä niitä pienempiä askelia ensin.

Ihmisen (tai eläinten) liikehdintä on aivan käsittämätön ihme ja perustuu olennaisilta osiltaan simulaatioon (ennustukseen). Koska meillä on myöskin virheellinen ajatus omasta liikkumisestamme, niin ne saattavat heijastua vähän turhan paljon niiden parissa tehtävään kehitystyöhön.

Mutta jollain hitsausrobotilla ei ole samaa rasitetta. Niin, missä on muuten ne hitsausrobotit jotka voi ihmisten tavoin perusaisteilla hitsata helvetin hyvää saumaa eikä skriptattuna? Niitäkään ei ole vielä kukaan kehittänyt, Altmanilla on perkule puuhaa jos aikoo yksin koko maailman saada tehostettua.
 
Humanoidin kaltaisilla roboteilla halutaan tukea AGI-narratiivia ja luodaan mielikuvia että työntekijät korvaavat androidit ovat tulossa aivan ihan pian. Liikkumaton lajittelijarobotti joka on paljon halvempi ja paremmin sopiva ympäristöön ei saa rahoitusta tai palstatilaa läheskään yhtä hyvin.
Näinpä.

Minusta on hyvä joskus ammattiasioissa kuulemani lause pitkän linjan automaatio-/teollisuusrobottimieheltä: ”Robotti voi korvata ihmisen, mutta ei konetta”. Tiettyyn tarkoitukseen tehty mekaaninen, mahdollisesti automatisoitu kone on paljon nopeampi, tarkempi ja luotettavampi kuin robotti.

En kyllä laittaisi humanoidirobottia postia lajittelemaan, vaan oikean salamannopean lajittelukoneen. Ihmisen matkimiseen menee valtavasti resursseja, jotka voisi käyttää muuhun.
 
Huippuyliopisto Massachusetts Institute of Technology (MIT):n tuoreen tutkimuksen mukaan 95 prosenttia yritysten tekoälyhankkeista ei ole tuottanut mitään hyötyjä:
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://x.com/JuhaHaanpera/status/1960767143575752911
. Tämä ei mielestäni heijasta tekoälyn rajoja ja puutteita, vaan organisaatioiden vaikeutta irrottautua vanhoista toimintatavoista.

Historia tarjoaa monia esimerkkejä, joissa suurten innovaatioiden hyödyntäminen kesti aikansa. Höyrykone mullisti tuotannon, mutta sen täysi vaikutus näkyi vasta, kun tehtaat rakennettiin uudelleen ja työtavat muokattiin sen ehdoilla. Sähkön käyttöönotto teollisuudessa ei heti parantanut tuottavuutta, sillä vanhat prosessit pysyivät ennallaan – vasta kun tuotantolinjat ja työn organisointi suunniteltiin sähkövoiman ympärille, syntyi todellinen hyöty. Sama koskee tietokoneiden ja internetin läpimurtoja: vasta vuosikymmenten kuluessa syntyi uutta liiketoimintaa ja toimintamalleja, jotka nostivat tuottavuutta.

Nykyisenkaltaiset tekoälymallit ovat olleet tarjolla vasta pari vuotta ja kehittyvät vauhdilla. On vaikea kuvitella, että ne eivät ajan myötä tehostaisi työtä ja auttaisi löytämään uusia arvonmuodostuksen tapoja. Ratkaisevaa on nähdä, että tekoäly ei ole vain uhka tai tehokkuuden maksimoinnin väline. Se on mahdollisuus uudelleenkehystää koko tapa, jolla ymmärrämme organisaation arvon ja sen syntymisen.
 
Nykyisenkaltaiset tekoälymallit ovat olleet tarjolla vasta pari vuotta ja kehittyvät vauhdilla. On vaikea kuvitella, että ne eivät ajan myötä tehostaisi työtä ja auttaisi löytämään uusia arvonmuodostuksen tapoja. Ratkaisevaa on nähdä, että tekoäly ei ole vain uhka tai tehokkuuden maksimoinnin väline. Se on mahdollisuus uudelleenkehystää koko tapa, jolla ymmärrämme organisaation arvon ja sen syntymisen.

Uusien työkalujen käyttö on useinkin markkinatalouden prosessi, jossa uusi yritys ottaa uusia asioita käyttöönsä kilpailuvaltikseen. Esimerkkinä Spacex joka vain yhdisteli olemassaolevaa ja naurettavan pienellä budjetilla paukutti sinällään miten kuten toimivan ratkaisunsa..Mutta kun on magnitudiero tiedossa viivan alla, niin ratkaisuiden ei tarvitse olla täydellisiä voittoon. Muskhan on kuuluisasti kuvannut taivaalta tippuvaa pelkkää suojakapselin puolikastakin sanoilla "Pallet of cash", on aina ollut tyhmää ettei niitä olla edes yritetty saada talteen.

Tekoäly olisi nyt aivan erinomainen moneen virastoon. Siellä on paljon työvoimaa erilaisissa neuvontapalveluissa joissa ei ole kuitenkaan mitään vastuuta mistään. Samanlaiset vastaukset mummelit voisivat kysyä tekoälyrobotiltakin, ehkäpä jopa paremmat.

Pitää kuitenkin tiedostaa, ettei kaikki työ ole olemassa palvelua varten vaan itse itseään varten. Myös yksityisissä yrityksissäkin on paljon sellaista, minkä vuoksi kehitys ei välttämättä ole mahdollista olemassaolevassa yrityksessä.
 
Huippuyliopisto Massachusetts Institute of Technology (MIT):n tuoreen tutkimuksen mukaan 95 prosenttia yritysten tekoälyhankkeista ei ole tuottanut mitään hyötyjä:
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://x.com/JuhaHaanpera/status/1960767143575752911
. Tämä ei mielestäni heijasta tekoälyn rajoja ja puutteita, vaan organisaatioiden vaikeutta irrottautua vanhoista toimintatavoista.

Historia tarjoaa monia esimerkkejä, joissa suurten innovaatioiden hyödyntäminen kesti aikansa. Höyrykone mullisti tuotannon, mutta sen täysi vaikutus näkyi vasta, kun tehtaat rakennettiin uudelleen ja työtavat muokattiin sen ehdoilla. Sähkön käyttöönotto teollisuudessa ei heti parantanut tuottavuutta, sillä vanhat prosessit pysyivät ennallaan – vasta kun tuotantolinjat ja työn organisointi suunniteltiin sähkövoiman ympärille, syntyi todellinen hyöty. Sama koskee tietokoneiden ja internetin läpimurtoja: vasta vuosikymmenten kuluessa syntyi uutta liiketoimintaa ja toimintamalleja, jotka nostivat tuottavuutta.

Nykyisenkaltaiset tekoälymallit ovat olleet tarjolla vasta pari vuotta ja kehittyvät vauhdilla. On vaikea kuvitella, että ne eivät ajan myötä tehostaisi työtä ja auttaisi löytämään uusia arvonmuodostuksen tapoja. Ratkaisevaa on nähdä, että tekoäly ei ole vain uhka tai tehokkuuden maksimoinnin väline. Se on mahdollisuus uudelleenkehystää koko tapa, jolla ymmärrämme organisaation arvon ja sen syntymisen.

Tom Hardware kirjoitti aiheesta
"The research reveals that AI works best in back-office automation — basically taking over administrative and repetitive tasks that many corporations tend to outsource. However, over half of the money spent on AI projects reportedly focuses on sales and marketing, departments that arguably need a human touch, especially as most buyers are still humans, not machines."

Ihmis-ihmiskontakteihin tuo ei ole niin hyvä. Toki ensimmäisen kontaktin bottina toimivat, joskus vastaus saadaan jo siinä. Kuten virastojen ukk asiat.
 
Tekoäly tulee, mutta se ei mullista maailmaa nyt heti ja vie kaikkia työpaikkoja.

Tämän päivän yrityksissä tekoäly on vähän ”oo, se osasi vastata tähän ja puhuu kuin oikea ihminen”. Miten sillä oikeasti parannetaan tehokkuutta ja korvataan ihmisiä on toinen juttu. Meillä on copilot ja ensikosketus minusta on, että se on helvetin tyhmä ja ei osaa mitään. Lähinnä korvaa vähäisenkin ammattitaidon puutetta. Pankin tekoälychat ei osaa vastata yhtään mihinkään. Vastaa intialaista helpdeskiä, joka on ensimmäistä päivää töissä.

Tietosanakirjana julkiset kielimallichatit ovat ihan hyviä. Yrityksissa paskasta datasta ei tekoäly osaa tehdä kultaa sen paremmin.

Nyt ollaan hypevaiheessa. Labraoloissa asiantuntijat ja tutkijat ovat demonneet huikeita juttuja, mutta koska tekoäly mullistaa normaalin tavallisten ihmisten työpaikan, niin hitaasti ajan kanssa. Ei nyt eikä ensi vuonna.
 
Ei nyt eikä ensi vuonna.
Työelämä on pitkä aika. Vaikka 40v suomalainen niin 30v duunia edessä ennen eläkettä.

Koodauspuolella AI on jo ainakin startuppien yhteydessä mullistanut miten hommat tehdään. Pienemmällä porukalla ja nopeammin startuppi ylös ja vaiheeseen missä rahaa tulee asiakkailta sisään.
 
Tämä ei mielestäni heijasta tekoälyn rajoja ja puutteita, vaan organisaatioiden vaikeutta irrottautua vanhoista toimintatavoista.
Teoriassa ihan noin. Sitten kun siirrytään oikeiden ihmisten maailmaan, moniko on valmis, halukas ja kykenevä unohtamaan kaiken entisen ja heittäytymään tekoälyn vietäväksi ja luovuttamaan kontrollin tekoälylle? Hyvin pieni osa. Työelämän vallankumoukset ovat pikemminkin evoluutiota kuin revoluutiota. Ne eivät tapahdu hetkessä.
 
Itsellä hyvin marginaalinen käyttökokemus eikä vielä sellaista selkeää käyttökohdettakaan joka sivuaisi omaa työtä.
Mutta itsellä tuo nopeuttaa tiettyjä asioita merkittävästi. Meillä työn puolesta Copilot ja itse käyttänyt sitä seuraavasti.
Asiakas laittaa tiedustelun, että nyt tarvittaisiin tällainen työkalu näillä ja näillä spekseillä ja sen täytyisi tehdä sitä tätä ja tuota.
Tästä mun sitten täytyisi kaivaa olennaiset, jäsennellä se järkevästi ja kirjoittaa sen englanniksi jotta voin laittaa suunnitteluun sähköpostia, että tällainen tarvittaisiin ja hinta sille.

Onnsituisi tuo itseltäkin mutta copilot tekee tuon kyllä erinomaisen hyvin ja vielä kääntää sen sellaiseksi englanniksi ja selkeäksi että itseltä samaan menisi vähintään puoltuntia-tunti. Nyt tekoäly tekee saman 20 sekunnissa. Antaa pienet ohjeet mitä haetaan ja pasteaa asiakkaan spostin, done.
 
Yks mitä kuullut piilaaksosta niin yksinkertaistettu odotusarvo on, että nykyään tuotepäällikkö tai vastaaviin hommiin pitää monessa firmassa näyttää pystyvänsä protoilemaan idean kasaan keinoälyn avulla. Ei riitä enää dokumenttien generointi tms. Manageri protoilee asiakkaan&devaustiimin välissä ideaa lihaksi, vältetään iteraatioita ja saavutetaan nopeutta kun kommunikoidaan protolla word-dokkarin sijaan.

En usko, että montakaan vaativampaa tehtävää keinoäly/robo vie ihmiseltä seuraavan 5v, 10v aikana. Tosin avustettu ihminen voi viedä avustamattomien työpaikkoja kun saa enemmän aikaiseksi ja pienemmällä tiimillä. Tiimikokojen pienentäminen, abstraktien asioiden muuttaminen protoksi dokumentin sijaan yms. voi myös vähentää kitkaa mikä johtaa parempaan tehokkuuteen. Etenkin junioripositiot vaarassa kun AI hoitaa juniorin hommat mitkä seniori ohjeistaa ja tarkistaa. Näkyy ehkä ennemminkin vähentyvänä rekrynä kuin irtisanomisina?
 
Viimeksi muokattu:
Suurin ongelma nykyisissä LLM-pohjaisissa tekoälyissä on hallusinointi. Miten ihmeessä voi luottaa vastauksiin kun tekoäly keksii vastauksia ja lähteitä? Toki joidenkin softapalikoiden luonti on hieman yksinkertaisempaa, mutta jos ohjelmoija ei itse täysin ymmärrä mitä generoitu koodinpätkä tekee niin tulevaisuudessa tulee olemaan valtavasti tietoturvaongelmia ja bugeja.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Suurin ongelma nykyisissä LLM-pohjaisissa tekoälyissä on hallusinointi. Miten ihmeessä voi luottaa vastauksiin kun tekoäly keksii vastauksia ja lähteitä? Toki joidenkin softapalikoiden luonti on hieman yksinkertaisempaa, mutta jos ohjelmoija ei itse täysin ymmärrä mitä generoitu koodinpätkä tekee niin tulevaisuudessa tulee olemaan valtavasti tietoturvaongelmia ja bugeja.
Olen itsekkin pohtinut tätä sillä ajatuksella että jos nyt vaikka miettii tätä ohjelmointia niin kuten nyt tunnutaan aina suosittavan (ihan järkevästi) että se tekoälyn tuotos pitää tarkastaa ja varmistaa. No, onhan se vielä tässä vaiheessa helppoa kun oletettavasti koodarilla on kokemus ja osaaminen itse koodamisesta ja täten hyvä koodinlukutaito. Mutta miten tulevaisuudessa. Miten tuollainen kokemus voi muodostua seuraavan sukupolven koodaajille joille ei pakosta työn ohessa kehity samanlaista ammattitaitoa tekoälyn käytön takia jos heidän ei enää tarvitsekkaaan opetella alkeita alusta lähtien vaan tekoäly tekee varsinaisen koodaamisen. Toisaalta, mikä on se motivaattori heille edes oppia nämä "manuaalisen koodaamisen" opit ulkoa ja ennen kaikkea pitää sitä taitoa yllä jos he eivät niitä kuitenkaan normaalissa työssään jatkuvasti käytä?
 
Suurin ongelma nykyisissä LLM-pohjaisissa tekoälyissä on hallusinointi. Miten ihmeessä voi luottaa vastauksiin kun tekoäly keksii vastauksia ja lähteitä? Toki joidenkin softapalikoiden luonti on hieman yksinkertaisempaa, mutta jos ohjelmoija ei itse täysin ymmärrä mitä generoitu koodinpätkä tekee niin tulevaisuudessa tulee olemaan valtavasti tietoturvaongelmia ja bugeja.
Samalla tavalla kun luotat kesätyöntekijään/traineeseen/junioriin/open source palikkaan/.... Testit, koodikatselmointi jne. AI-koodiavustin hyvä renki seniorille oli sitten tarve tehdä proto, algoritmi, refaktorointi, deep research läpyskä aiheesta x,.... Toisella puolella protot esim. asiakas-tuotepäällikkö-tiimi välillä. Tarkoitus vain demonstroida idea paremmin kuin vaatimusteksti word-dokkarissa. Ei välttämättä mene protosta mitään tuotantoon, mutta kommunikointi paraneeja iterointi vähenee.

Käytetään oikeaa työkalua oikeassa paikassa. Kaikki ongelmat eivät ole ruuveja eikä kaikki työkalut vasaroita.

TLDR, senioreinkin kooderi tekee bugeja, ts. hallusinoi? Miten luotat ihmiseen?
 
Viimeksi muokattu:
Tämä tekoälykeskustelu täällä on hyvin koodauspainotteinen toki ihmisten taustoista ja ammatista johtuen. Koodaus ja koodarit ovat vain yksi pieni osa ihmiskunnasta ja tekoälyn käyttömahdollisuuksista. Koodaus on niin rajattu alue, että tekoäly voi toimia kohtuullisen hyvinkin. Normaalia ihmisälyä vaativissa tehtävissä ainakin copilotin kanssa koko ajan törmään siihen"valitettavasti en osaa tuota enkä pysty tekemään tuota" vastaukseen. Vaatii harjoittelua lisää, mutta tähän asti olen sen solun muotoilun tehnyt manuaalisesti paljon nopeammin kuin yrittänyt saada copilotia tajuamaan mitä haluan.
 
Yleensä koodari haluaa tuottaa bugitonta koodia ja myös ymmärtää mitä on tekemässä.
Kumpikaan ei päde AI-avustajaan.
Aikalailla fakta on se, että koodauspuolella ai-avustimet ovat lyöneet itsensä jo läpi. Esim. aikaisemmin linkatut statistiikat(en ala iteroimaan näitä uudestaan) isoista firmoista(microsoft, google, meta) ja toisaalta startupit ja nichenä koodauskilpailut. Ei AI-avustimissa enää koodaushommien osalta ole epäselvää etteikö olisi hyödyllisiä. Samat mekanismit seniorilla ai:ta käyttäessä apuna kuin mitä juniorin paimentamisen kanssa. Ei rajoitu pelkkään koodaamiseen vaan myös se parempi google ja deep research. Osaan koodaushommista toimii paremmin(algoritmit, protot, yksikkötestit, refaktoroinnit) ja osaan huonommin. Oikea työkalu oikeaan paikkaan oleellista.

Asiasta on ketjukin palstalla missä onnistuneesti käytetään ai-avustimia. Toki sitä saa mistä maksaa, tällä hetkellä jos haluaa AI-avustina käyttää koodauksessa niin syytä avata lompakkoa ja käyttää anthropicin parhaita malleja: AI-koodausavustimet, keskustelua AI-avustetusta koodaamisesta/skriptaamisesta/dokumentoinnista/...
 
Viimeksi muokattu:
Aikalailla fakta on se, että koodauspuolella ai-avustimet ovat lyöneet itsensä jo läpi. Esim. aikaisemmin linkatut statistiikat(en ala iteroimaan näitä uudestaan) isoista firmoista(microsoft, google, meta) ja toisaalta startupit ja nichenä koodauskilpailut. Ei AI-avustimissa enää koodaushommien osalta ole epäselvää etteikö olisi hyödyllisiä. Samat mekanismit seniorilla ai:ta käyttäessä apuna kuin mitä juniorin paimentamisen kanssa. Ei rajoitu pelkkään koodaamiseen vaan myös se parempi google ja deep research. Osaan koodaushommista toimii paremmin(algoritmit, protot, yksikkötestit, refaktoroinnit) ja osaan huonommin. Oikea työkalu oikeaan paikkaan oleellista.

Asiasta on ketjukin palstalla missä onnistuneesti käytetään ai-avustimia. Toki sitä saa mistä maksaa, tällä hetkellä jos haluaa AI-avustina käyttää koodauksessa niin syytä avata lompakkoa ja käyttää anthropicin parhaita malleja: AI-koodausavustimet, keskustelua AI-avustetusta koodaamisesta/skriptaamisesta/dokumentoinnista/...
En väittänyt etteikö avustimet olisi hyödyllisiä. Ongelmia tulee kun niitä käytetään ymmärtämättä koodia mitä avustin tuottaa. Mitä tulee tutkimukseen ym. googlen avustimiin niin ainakin omalla alalla ne tuottavat selkeästi virheellistä tietoa, joita ei välttämättä huomaa jos ei ole asiantuntija. Lisäksi jos pyytää vaikka lähteitä jostain tietystä aiheesta niin osa artikkeleista on keksittyjä.
 
AI tunnistaa väärät kasvit jotka "kitketään" laserilla. Aika hieno

LaserWeeder packs two dozen Nvidia GPUs and lasers to zap your weed problem, vaporizes ‘600,000 weeds per hour' with sub-millimeter precision — instant laser death for pesky weeds​

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://youtu.be/1fOMy7PcSgg?si=SzXvM7U0VPdedFKc

 
Ketjun alussa vuonna 2016 ihmetellään, että mihin ihmistä enää kohta tarvitaan ja on sitä ihmetelty jo kymmeniä vuosia aiemminkin, vaikka juuri mikään ei ole paljoa silti muuttunut.

Muutos tapahtuu silti hyvin vaivihkaa, koska siihen ehtii tottua niin nopeasti. Juuri tuossa muistin, että tunnen jo yhden jonka kumppani ei ole ihminen ja huomasin pohtivani tulevaisuutta, jossa olen vihdoin rakentanut retromaailman valmiiksi ja kumppani on scifimaailmasta tuttu robotti. "Hänelle" voin sitten sanoa, että korjaapa tuo vanha PC:
-Ahaa, korjasitkin jo, no mene muinaiselle io-tech sivustolle ja etsi tämä ketju.

Hieman haikea mieli siinä tulisi retromaailmassa istua robotin kanssa ja ehkä ikävä vanhoja kunnon aikoja, jossa sai käydä töissä ja sai itse korjata vanhat PC:t.
 
Tuossa hyvä artikkeli, josta olen 99% samaa mieltä. On muurin takana, mutta itsellä toimii normi Alma-tunnuksella.

Olen samaa mieltä, että teköälyyn on ladattu ylisuuria odotuksia ja aikataulu on optimistinen (vrt liikenteen sähköistymisen nopeus ym vallankumoukselliset fantasiat). Jollakin kapealla sektorilla kuten koodaus voi olla jo valtavirtaa, kuten todettu. Tavisihmisten maailmassa kuten itse toimin ihmetellään vasta, kokeillaan ja mietitään miten sitä voisi hyödyntää. Yleensä todetaan, että ei ole mitään hyötyä tällä hetkellä ja tässä tilanteessa, eikä käytännössä kukaan osaa käyttää tehokkaasti.

 
En väittänyt etteikö avustimet olisi hyödyllisiä. Ongelmia tulee kun niitä käytetään ymmärtämättä koodia mitä avustin tuottaa.
Jos olet softakoodari niin pitäisi olla päivän selvää että et voi käyttää koodia mitä et itse ymmärrä, katastrofin aineksethan siinä on kasassa. Jos moista joku harjoittaa niin good luck.
 
En usko, että lähivuosina AI-kupla puhkeaa, ainakaan sellaisella määritelmällä minkä itse ymmärrän puhkeamiseksi. Syklejä varmasti tulee, kun esimerkiksi tarjolla olevan energian määrä voi rajoittaa paljonko konesalia saadaan rakennettua. Syklit voi näkyä esimerkiksi siinä, että miten paljon puolijohteille on kysyntää ja sen kautta puolijohdefirmat aaltoilevat samaan aikaan kun softa/palvelupuolella painetaan hohtimet punaisena. Meillä on tosi hyvä näkyvyys jonnekin 2030 asti mitä meta, google, microsoft, openai yms. aikovat satsata ai:hin.

Tuosta yhdestä tutkimuksesta uutisoitu 95% on todella harjaanjohtava. Tutkimuksessa oli hyvin selitetty missä AI:n käyttö on onnistunut ja missä ei. Jos tuosta jonku johtopäätöksen haluaa vetää niin se, että AI:n käyttö järkevöityy kun ymmärretään mihin sitä kannattaa käyttää ja mihin ei, tämä johtaa onnistumisprosentin kasvuun. Voi vetää myös sen johtopäätöksen, että ne jotka käyttävät ai:ta hyvin määritellyn ongelman ratkaisuun onnistuvat isolla prosentilla jo tänään(oli siinä tutkimuksen leipätekstissä kerrottu)

Ei isot muutokset tapahdu yössä. Hetkessä voi tuntua, että mitään ei tapahdu, toisaalta tulevaisuudessa vaikka 2050 kun katsotaan taaksepäin voi tuntua, että maailma on muuttunut ihan täysin versus 2025. 25v sitten meillä ei ollut edes ajatusta älypuhelimesta, iphonesta, appsikaupoista tai että internet syö kaiken(amazon, verkkokauppa.fi) tai sosiaalinen media(facebook, instagram, tiktok, youtube). Tän päivän lippulaiva iphonen missä 5g, amazonin kauppa, tiktok, youtube, spotify, facebook, instagram, whatsapp vie vuoden 2000 ihmiselle niin huutelevat alieniksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tuosta yhdestä tutkimuksesta uutisoitu 95% on todella harjaanjohtava. Tutkimuksessa oli hyvin selitetty missä AI:n käyttö on onnistunut ja missä ei. Jos tuosta jonku johtopäätöksen haluaa vetää niin se, että AI:n käyttö järkevöityy kun ymmärretään mihin sitä kannattaa käyttää ja mihin ei, tämä johtaa onnistumisprosentin kasvuun. Voi vetää myös sen johtopäätöksen, että ne jotka käyttävät ai:ta hyvin määritellyn ongelman ratkaisuun onnistuvat isolla prosentilla jo tänään(oli siinä tutkimuksen leipätekstissä kerrottu)
Juurikin noin. Tällä hetkellä ollaan 50% hypessä ja kuvitellaan tekoälyn ratkaisevan ja mullistavan aivan kaiken ja heti. Se totuus kun valkenee, tulee jonkunlainen krapula ja siitä lähtee sitten evoluutiomaisesti kehittymään.

Nyt odotetaan räjähdysmäistä revoluutiota, mutta luultavampi lopputulos on hitaampi evoluutio. Internet ja kupla on ihan hyvä analogia. Nyt internet on kaikkialla ja koko maailma pyörii sen varassa.

Nyt rakennetaan kilpaa datakeskuksia, mutta jossain vaiheessa voidaan huomata, että kaikille ei ole kysyntää. Sitten myöhemmin voi taas olla kun pöly laskeutunut ja puolet konkassa.
 
on se kätevää kun robotille tehdään ihmisen sormet, tarvittaessa ampuu omistajansa aseella kun joku sen hakkeroi..
 
VC on lähestymistapa koodaukseen, ei tapa tuottaa koodia ymmärtämättä sitä.
Ainakin sen termin keksijän mukaan:
“There’s a new kind of coding I call ‘vibe coding’, where you fully give in to the vibes, embrace exponentials, and forget that the code even exists," he said. “I’m building a project or webapp, but it’s not really coding—I just see stuff, say stuff, run stuff, and copy paste stuff, and it mostly works.”
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Ainakin sen termin keksijän mukaan:
“There’s a new kind of coding I call ‘vibe coding’, where you fully give in to the vibes, embrace exponentials, and forget that the code even exists," he said. “I’m building a project or webapp, but it’s not really coding—I just see stuff, say stuff, run stuff, and copy paste stuff, and it mostly works.”
Termin kuten AGI tai VC heitäminen ja sen yleistäminen jonkin argumentin edistämiseen tuntuu aika pitkälti älylliseltä epärehellisyydeltä. AGI:ta ei tarvita että keinoäly voisi olla hyödyllinen eikä se, että joku tekee VC typerästi tarkoita sitä etteikö AI koodiavustimista olisi hyötyä oikein käytettynä.

Tuntuu hyvin vahvasti monet argumentit samalta kuin nokialaisten ei kosketusnäytöt ole järkeviä ja miten sitten kävikään,... En mä kooderina enää palaisi aikaan ilman koodiavustimia, yhtälailla koodiavustin must have juttu kuin hyvä editori. Worst case avustin on parempi google/stackoverflow, parhaimmillaan toteuttaa palasia ja tekee PR:t. Vaikea nähdä etteikö työkalut jatka kehittymistä kun asioita voi parantaa nykyisilläkin kielimalleilla saati sitten jos kielimallit jatkavat kehittymistä. MCP-serverit ja työkalujen käyttö iso epäjatkuvuuskohta.

Absurdi analogia termin heittelystä älyllinen epärehellisyys tyyliin. Koska paikassa X on nälänhätä kaikkialla maailmassa on nälänhätä, ts. koska youtubettaja x käyttää koodiavustinta typerästi(VC) niin kaikki käyttävät koodiavustimia typerästi, ergo koodiavustimet ovat turhia.
 
Viimeksi muokattu:
Itse taisin eilen tehdä "VC":tä vaikka en koodaamisesta ymmärrä yhtään mitään.
Halusin Home Assistantiin viiden eri ottelukalenterin (kolmen muksun futiksen kalenterit) sisällön, mutta suoralla kalenterilinkillä merkinnät sisälsi ylimääräistä tietoa (esim. nettiosotteita) joita en niihin halunnut. Pyysin Gemini Prota apuun, ja aika nopsaan mulla oli python skripti joka haki kaikkien viiden kalenterin merkinnät, siivosi niistä pois epäolennaisen ja tulosti yhden .ics tiedoston jonka laitoin HA:n automaatiolla päivittymään kerran päivässä. Sitten lisäsin sen HA:n kalenteriin ja nyt mulla on keittiön seinällä tabletissa dashbord ToDo listalla jossa nämä kalenterimerkinnät näkyvät helposti.
Hyvin toimii vaikka pythonin skriptaamisesta ei ole mitään hajua ;)
 
Itse taisin eilen tehdä "VC":tä vaikka en koodaamisesta ymmärrä yhtään mitään.
Halusin Home Assistantiin viiden eri ottelukalenterin (kolmen muksun futiksen kalenterit) sisällön, mutta suoralla kalenterilinkillä merkinnät sisälsi ylimääräistä tietoa (esim. nettiosotteita) joita en niihin halunnut. Pyysin Gemini Prota apuun, ja aika nopsaan mulla oli python skripti joka haki kaikkien viiden kalenterin merkinnät, siivosi niistä pois epäolennaisen ja tulosti yhden .ics tiedoston jonka laitoin HA:n automaatiolla päivittymään kerran päivässä. Sitten lisäsin sen HA:n kalenteriin ja nyt mulla on keittiön seinällä tabletissa dashbord ToDo listalla jossa nämä kalenterimerkinnät näkyvät helposti.
Hyvin toimii vaikka pythonin skriptaamisesta ei ole mitään hajua ;)
Tää on se kolikon toinen puoli, protot, demot, pienet työkalut. Ei tarvi olla nasan kuurakettia vastaava laatu. Toinen puoli isompien projektien tuotantokoodi missä AI-avustinta käytetään ei VC tyylillä mutta silti hyödyllinen.

Usein unohtuu myös se, että AI-työkalut aika hyvin korvanneet google haut, stack overflow ja usein myös dokumentaation selaamisen. Voi kysyä asioita+pyytää esimerkin tai ajaa deep research:in.

Ketjun aiheeseen, ei se keinoäly vie kooderin työtä. Keinoälyavustettu kooderi vienee avustamattoman työn. Toisaalta työn laatu myös muuttuu kun manageri/... voi tehdä VC:lla proton ideasta sen sijaan, että työntää tiimille pelkän word-dokkarin.
 
Termin kuten AGI tai VC heitäminen ja sen yleistäminen jonkin argumentin edistämiseen tuntuu aika pitkälti älylliseltä epärehellisyydeltä. AGI:ta ei tarvita että keinoäly voisi olla hyödyllinen eikä se, että joku tekee VC typerästi tarkoita sitä etteikö AI koodiavustimista olisi hyötyä oikein käytettynä.

Tuntuu hyvin vahvasti monet argumentit samalta kuin nokialaisten ei kosketusnäytöt ole järkeviä ja miten sitten kävikään,... En mä kooderina enää palaisi aikaan ilman koodiavustimia, yhtälailla koodiavustin must have juttu kuin hyvä editori. Worst case avustin on parempi google/stackoverflow, parhaimmillaan toteuttaa palasia ja tekee PR:t. Vaikea nähdä etteikö työkalut jatka kehittymistä kun asioita voi parantaa nykyisilläkin kielimalleilla saati sitten jos kielimallit jatkavat kehittymistä. MCP-serverit ja työkalujen käyttö iso epäjatkuvuuskohta.

Absurdi analogia termin heittelystä älyllinen epärehellisyys tyyliin. Koska paikassa X on nälänhätä kaikkialla maailmassa on nälänhätä, ts. koska youtubettaja x käyttää koodiavustinta typerästi(VC) niin kaikki käyttävät koodiavustimia typerästi, ergo koodiavustimet ovat turhia.
Tuskin kukaan on väittänyt että koodiavustimet olisivat turhia. Pointti oli, että koodiavustimella on paljon helpompi tuottaa paskaa ja tietoturvatonta koodia. Se että koodiavustinta voi käyttää tietoturvallisesti ymmärtäen kaiken koodin mitä se tuottaa, ei suinkaan tarkoita että kaikki tekisivät niin.
Aiheesta on tehty jonkin verran tutkimuksiakin, esimerkiksi
AI-Generated Code Poses Major Security Risks in Nearly Half of All Development Tasks, Veracode Research Reveals
Toki julkaisija on tietoturvafirma, mutta eiköhän tuossa jonkinlainen totuuden siemen ole.
 
Tuskin kukaan on väittänyt että koodiavustimet olisivat turhia. Pointti oli, että koodiavustimella on paljon helpompi tuottaa paskaa ja tietoturvatonta koodia. Se että koodiavustinta voi käyttää tietoturvallisesti ymmärtäen kaiken koodin mitä se tuottaa, ei suinkaan tarkoita että kaikki tekisivät niin.
Aiheesta on tehty jonkin verran tutkimuksiakin, esimerkiksi
AI-Generated Code Poses Major Security Risks in Nearly Half of All Development Tasks, Veracode Research Reveals
Toki julkaisija on tietoturvafirma, mutta eiköhän tuossa jonkinlainen totuuden siemen ole.
Tuossa on vielä sekin itseään ruokkiva puoli, että ajan kanssa internet ja muu täyttyy tekoälyllä ja tekoälyavusteisesti tuotetusta sälästä. Tämä johtaa siihen, että tulevaisuuden tekoälyjä koulutetaan vanhempien tekoälyjen tuottamalla skeidalla. En ole niin asiantuntija, että miten tuo tullaan ratkaisemaan, että tulevaisuuden kielimallit eivät ole pelkkää hallusinaatiota.
 
Tuossa on vielä sekin itseään ruokkiva puoli, että ajan kanssa internet ja muu täyttyy tekoälyllä ja tekoälyavusteisesti tuotetusta sälästä. Tämä johtaa siihen, että tulevaisuuden tekoälyjä koulutetaan vanhempien tekoälyjen tuottamalla skeidalla. En ole niin asiantuntija, että miten tuo tullaan ratkaisemaan, että tulevaisuuden kielimallit eivät ole pelkkää hallusinaatiota.
Tämä ei pidä paikkaansa. Opetukseen käytettyjä datasettejä optimoidaan. Huonoa dataa poistetaan ja ylipäänsä datan kanssa kikkaillaan paljon eikä syötetä vain internet-kansiota llm:lle opetusvaiheessa.
 
Viimeksi muokattu:
Tuskin kukaan on väittänyt että koodiavustimet olisivat turhia. Pointti oli, että koodiavustimella on paljon helpompi tuottaa paskaa ja tietoturvatonta koodia. Se että koodiavustinta voi käyttää tietoturvallisesti ymmärtäen kaiken koodin mitä se tuottaa, ei suinkaan tarkoita että kaikki tekisivät niin.
Aiheesta on tehty jonkin verran tutkimuksiakin, esimerkiksi
AI-Generated Code Poses Major Security Risks in Nearly Half of All Development Tasks, Veracode Research Reveals
Toki julkaisija on tietoturvafirma, mutta eiköhän tuossa jonkinlainen totuuden siemen ole.
Paskat tekijät tekevät paskaa, hyvät hyvää. AI on vain työkalu. Autolla voi ajaa turvallisesti ja vaarallisesti. Ihminenkin on epätäydellinen, tän takia meillä on koodiarvostelu, ci-putki, automatisoidut testit jne.

Ihminenkin hallusinoi, epätäydellinen muisti, usko misinformaatioon, erilaiset vinoumat ajattelussa, tribalismi,... Osa ihmisistä jopa valehtelee ja juonittelee, tarkoituksella. Ei mitään uutta versus ai:n käyttö. Trust but verify.
 
Viimeksi muokattu:
Usein unohtuu myös se, että AI-työkalut aika hyvin korvanneet google haut, stack overflow ja usein myös dokumentaation selaamisen. Voi kysyä asioita+pyytää esimerkin tai ajaa deep research:in.
Tämä, monellekkin tämä "AI" potentiaali mihin kaikkeen sitä voi koodauksessa käyttää muuta kuin sen itse koodin kirjoittamiseen on mennyt ohi.
 
Itse käytin tekoälyä korvaamaan Stack Overflow'ta ja googlea. Olin kohtalaisen aloittelija Pythonin kanssa, joten ihan perusongelmiinkin tuli aina mentyä Stack Overflow'hun katsomaan, millä funktioilla ja kirjastoilla saisin haluamani. Ongelmana oli yleensä se, että vastaus oli kaiken muun tauhkan seassa ja hieman muunneltuna. Tekoäly antoi yleensä suoraan vain ja ainoastaan vastauksen ja huomaavaisesti kertoi vielä, miksi tällainen ratkaisu toimii ja mitä eri osat tekevät. Osaaminen vauhdittui rutkasti sen rinnalla.
 
Paskat tekijät tekevät paskaa, hyvät hyvää. AI on vain työkalu. Autolla voi ajaa turvallisesti ja vaarallisesti. Ihminenkin on epätäydellinen, tän takia meillä on koodiarvostelu, ci-putki, automatisoidut testit jne.

Ihminenkin hallusinoi, epätäydellinen muisti, usko misinformaatioon, erilaiset vinoumat ajattelussa, tribalismi,... Osa ihmisistä jopa valehtelee ja juonittelee, tarkoituksella. Ei mitään uutta versus ai:n käyttö. Trust but verify.
Miten tuo trust but verify toimii silloin jos ei ole syväosaava expertti? Toisaalta miten tulla syväosaavaksi expertiksi jos kokemusta perushommista ei kerry kun kaikki yksinkertaiset jutut hoitaa tekoäly?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
285 604
Viestejä
4 901 752
Jäsenet
79 024
Uusin jäsen
Osejoo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom