- Liittynyt
- 13.11.2021
- Viestejä
- 2 889
Laajamittaisen sodan tai p(l)andemian tarve alkaa olla kriittinen, mihin muuten laitetaan kaikki "hyödyttömät syöjät"..Maailma tulee olemaan ihan erilainen 20v sisään
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Laajamittaisen sodan tai p(l)andemian tarve alkaa olla kriittinen, mihin muuten laitetaan kaikki "hyödyttömät syöjät"..Maailma tulee olemaan ihan erilainen 20v sisään
Robotin ei tarvitse korvata kaikkia ihmisiä kaikissa töissä että ne alkaisivat yleistymään. Riippuen miten asiaa ajattelee niin robotit on jo isoilta osin vieneet varastotyöt. Humanoidin kaltaisella robolla automatisoidaan niitä töitä missä ympäristö syystä x,y,z on tehty ihmisen ei robotin ehdoilla ja ei ole syystä a,b,c järkeä muuttaa ympäristöä robottiystävälliseksi.
Keittiörobo minkä linkkasin aikaisemmimn tekee hyvin pientä asiaa ja ei ole humanoidi. Tarvii kaveriksi minimipalkkaisen ihmisen.Kyllähän robotti toimii varastossa, mutta se näyttää tältä:
![]()
Eikä tältä:
![]()
Humanoidirobotti on ihan saatanan monimutkainen vekotin, jossa on enemmänkin satoja kuin kymmeniä mekaanisia moottoreita ja aktuaattoreita, joiden kaikkien pitää toimia koko ajan 100% oikein tai homma menee käsille. Tilaat noita sata pyörittään jotain varastoa / hotellia / keittiötä jostain hypefirmasta, ensin tapellaan puoli vuotta että saadaan systeemi ylipäänsä toimimaan, sitten kolme vuotta että saadaan se luotettavuus 90% -> 99,99% ja sitten se pyörii pari vuotta ennenkuin robotit alkaa paskoontumaan osa kerrallaan, se hypefirma mistä noi ostettiin on kipannut jo vuosi aiemmin ja sen aikanaan jostain Temusta tilaamia osia ei saa enää mistään, se toinen, vähän vähemmän hypefirma joka osti sen aiemman hypefirman, toteaa että tuote on end-of-line, voit korvata sen uudella joka maksaa helvetisti ja josta on säästösyistä karsittu 30% aiemman toiminnallisuudesta... Jos ylipäänsä se pilvi mihin toi koko skeida nojaa on vielä pystyssä.
Mut en mä sinänsä epäile etteikö automaatio etenis vielä jonkin aikaa, en vaan usko että siinä tapahtuu megaloikka nykyisistä teollisuusroboteista AI ohjautuviin humanoideihin. Pikemminkin se AI voi toimia vähän helpommissa skenaarioissa, jotka on kuitenkin liian vaikeita nykyiselle "kovakoodatulle" teollisuusautomaatioille, tyyliin joku lakanoiden viikkaus tai sipulien pilkkominen.
On ympäristöjä mitä ei syystä tai toisesta haluta joko suunnitella tai muuttaa robottiystävälliseksi. Humanoidirobotti välimallin ratkaisu missä päästään vanhalla infralla eteenpäin. Tuota figure ai:ta esim. UPS testailee. BMW testannut myös. Figuressa huomioitavaa, että kaikki julkaistu materiaali ja testit tehty vanhalla robolla. Uusi robo minkä pitäisi olla massatuotantohintainen ja toimiva julkaistaan loppuvuodesta. Sama juttu myös noissa keittiöroboteissa, robon tarvii toimia ihmiselle suunniteltujen työkalujen ja tilojen kanssa.Itse en oikein ymmärrä miksi noita humanoidiroboja yritetään puoliväkisin laittaa tekemään kaikenlaisia hommia (tuotantoympäristössä) missä joku toisenlainen robo olisi huomattavasti kätevämpi, yksinkertaisempi jne. Toki on hyvä että niitäkin kehitellään mutta monessa hommassa tuollaisesta ihmisenkaltaisuudesta on lähinnä haittaa.
Humanoidin kaltaisilla roboteilla halutaan tukea AGI-narratiivia ja luodaan mielikuvia että työntekijät korvaavat androidit ovat tulossa aivan ihan pian. Liikkumaton lajittelijarobotti joka on paljon halvempi ja paremmin sopiva ympäristöön ei saa rahoitusta tai palstatilaa läheskään yhtä hyvin.Itse en oikein ymmärrä miksi noita humanoidiroboja yritetään puoliväkisin laittaa tekemään kaikenlaisia hommia (tuotantoympäristössä) missä joku toisenlainen robo olisi huomattavasti kätevämpi, yksinkertaisempi jne. Toki on hyvä että niitäkin kehitellään mutta monessa hommassa tuollaisesta ihmisenkaltaisuudesta on lähinnä haittaa.
Toisenlainen kulma. Jostain on lähdettävä liikkeelle että päästään maaliin 10v, 20v, 50v kuluttua. Tai jos ei niin edelleen mentäisiin kävellen ja hevosilla eikä esim. autoilla ja lentokoneilla. Ei se ole noloa yrittää ja näyttää välivaiheita ennen kuin ollaan 100% maalissa.Humanoidin kaltaisilla roboteilla halutaan tukea AGI-narratiivia ja luodaan mielikuvia että työntekijät korvaavat androidit ovat tulossa aivan ihan pian. Liikkumaton lajittelijarobotti joka on paljon halvempi ja paremmin sopiva ympäristöön ei saa rahoitusta tai palstatilaa läheskään yhtä hyvin.
Toisenlainen kulma. Jostain on lähdettävä liikkeelle että päästään maaliin 10v, 20v, 50v kuluttua. Tai jos ei niin edelleen mentäisiin kävellen ja hevosilla eikä esim. autoilla ja lentokoneilla. Ei se ole noloa yrittää ja näyttää välivaiheita ennen kuin ollaan 100% maalissa.
Näinpä.Humanoidin kaltaisilla roboteilla halutaan tukea AGI-narratiivia ja luodaan mielikuvia että työntekijät korvaavat androidit ovat tulossa aivan ihan pian. Liikkumaton lajittelijarobotti joka on paljon halvempi ja paremmin sopiva ympäristöön ei saa rahoitusta tai palstatilaa läheskään yhtä hyvin.
Nykyisenkaltaiset tekoälymallit ovat olleet tarjolla vasta pari vuotta ja kehittyvät vauhdilla. On vaikea kuvitella, että ne eivät ajan myötä tehostaisi työtä ja auttaisi löytämään uusia arvonmuodostuksen tapoja. Ratkaisevaa on nähdä, että tekoäly ei ole vain uhka tai tehokkuuden maksimoinnin väline. Se on mahdollisuus uudelleenkehystää koko tapa, jolla ymmärrämme organisaation arvon ja sen syntymisen.
Huippuyliopisto Massachusetts Institute of Technology (MIT):n tuoreen tutkimuksen mukaan 95 prosenttia yritysten tekoälyhankkeista ei ole tuottanut mitään hyötyjä:
Linkki: https://x.com/JuhaHaanpera/status/1960767143575752911
. Tämä ei mielestäni heijasta tekoälyn rajoja ja puutteita, vaan organisaatioiden vaikeutta irrottautua vanhoista toimintatavoista.
Historia tarjoaa monia esimerkkejä, joissa suurten innovaatioiden hyödyntäminen kesti aikansa. Höyrykone mullisti tuotannon, mutta sen täysi vaikutus näkyi vasta, kun tehtaat rakennettiin uudelleen ja työtavat muokattiin sen ehdoilla. Sähkön käyttöönotto teollisuudessa ei heti parantanut tuottavuutta, sillä vanhat prosessit pysyivät ennallaan – vasta kun tuotantolinjat ja työn organisointi suunniteltiin sähkövoiman ympärille, syntyi todellinen hyöty. Sama koskee tietokoneiden ja internetin läpimurtoja: vasta vuosikymmenten kuluessa syntyi uutta liiketoimintaa ja toimintamalleja, jotka nostivat tuottavuutta.
Nykyisenkaltaiset tekoälymallit ovat olleet tarjolla vasta pari vuotta ja kehittyvät vauhdilla. On vaikea kuvitella, että ne eivät ajan myötä tehostaisi työtä ja auttaisi löytämään uusia arvonmuodostuksen tapoja. Ratkaisevaa on nähdä, että tekoäly ei ole vain uhka tai tehokkuuden maksimoinnin väline. Se on mahdollisuus uudelleenkehystää koko tapa, jolla ymmärrämme organisaation arvon ja sen syntymisen.
Työelämä on pitkä aika. Vaikka 40v suomalainen niin 30v duunia edessä ennen eläkettä.Ei nyt eikä ensi vuonna.
Teoriassa ihan noin. Sitten kun siirrytään oikeiden ihmisten maailmaan, moniko on valmis, halukas ja kykenevä unohtamaan kaiken entisen ja heittäytymään tekoälyn vietäväksi ja luovuttamaan kontrollin tekoälylle? Hyvin pieni osa. Työelämän vallankumoukset ovat pikemminkin evoluutiota kuin revoluutiota. Ne eivät tapahdu hetkessä.Tämä ei mielestäni heijasta tekoälyn rajoja ja puutteita, vaan organisaatioiden vaikeutta irrottautua vanhoista toimintatavoista.
Olen koittanut.En lähtis paljon julistamaan suuntaan taikka toiseen jos ei oo ite edes koittanut tekoälyä.
Olen itsekkin pohtinut tätä sillä ajatuksella että jos nyt vaikka miettii tätä ohjelmointia niin kuten nyt tunnutaan aina suosittavan (ihan järkevästi) että se tekoälyn tuotos pitää tarkastaa ja varmistaa. No, onhan se vielä tässä vaiheessa helppoa kun oletettavasti koodarilla on kokemus ja osaaminen itse koodamisesta ja täten hyvä koodinlukutaito. Mutta miten tulevaisuudessa. Miten tuollainen kokemus voi muodostua seuraavan sukupolven koodaajille joille ei pakosta työn ohessa kehity samanlaista ammattitaitoa tekoälyn käytön takia jos heidän ei enää tarvitsekkaaan opetella alkeita alusta lähtien vaan tekoäly tekee varsinaisen koodaamisen. Toisaalta, mikä on se motivaattori heille edes oppia nämä "manuaalisen koodaamisen" opit ulkoa ja ennen kaikkea pitää sitä taitoa yllä jos he eivät niitä kuitenkaan normaalissa työssään jatkuvasti käytä?Suurin ongelma nykyisissä LLM-pohjaisissa tekoälyissä on hallusinointi. Miten ihmeessä voi luottaa vastauksiin kun tekoäly keksii vastauksia ja lähteitä? Toki joidenkin softapalikoiden luonti on hieman yksinkertaisempaa, mutta jos ohjelmoija ei itse täysin ymmärrä mitä generoitu koodinpätkä tekee niin tulevaisuudessa tulee olemaan valtavasti tietoturvaongelmia ja bugeja.
Samalla tavalla kun luotat kesätyöntekijään/traineeseen/junioriin/open source palikkaan/.... Testit, koodikatselmointi jne. AI-koodiavustin hyvä renki seniorille oli sitten tarve tehdä proto, algoritmi, refaktorointi, deep research läpyskä aiheesta x,.... Toisella puolella protot esim. asiakas-tuotepäällikkö-tiimi välillä. Tarkoitus vain demonstroida idea paremmin kuin vaatimusteksti word-dokkarissa. Ei välttämättä mene protosta mitään tuotantoon, mutta kommunikointi paraneeja iterointi vähenee.Suurin ongelma nykyisissä LLM-pohjaisissa tekoälyissä on hallusinointi. Miten ihmeessä voi luottaa vastauksiin kun tekoäly keksii vastauksia ja lähteitä? Toki joidenkin softapalikoiden luonti on hieman yksinkertaisempaa, mutta jos ohjelmoija ei itse täysin ymmärrä mitä generoitu koodinpätkä tekee niin tulevaisuudessa tulee olemaan valtavasti tietoturvaongelmia ja bugeja.
Yleensä koodari haluaa tuottaa bugitonta koodia ja myös ymmärtää mitä on tekemässä.TLDR, senioreinkin kooderi tekee bugeja, ts. hallusinoi? Miten luotat ihmiseen?
Aikalailla fakta on se, että koodauspuolella ai-avustimet ovat lyöneet itsensä jo läpi. Esim. aikaisemmin linkatut statistiikat(en ala iteroimaan näitä uudestaan) isoista firmoista(microsoft, google, meta) ja toisaalta startupit ja nichenä koodauskilpailut. Ei AI-avustimissa enää koodaushommien osalta ole epäselvää etteikö olisi hyödyllisiä. Samat mekanismit seniorilla ai:ta käyttäessä apuna kuin mitä juniorin paimentamisen kanssa. Ei rajoitu pelkkään koodaamiseen vaan myös se parempi google ja deep research. Osaan koodaushommista toimii paremmin(algoritmit, protot, yksikkötestit, refaktoroinnit) ja osaan huonommin. Oikea työkalu oikeaan paikkaan oleellista.Yleensä koodari haluaa tuottaa bugitonta koodia ja myös ymmärtää mitä on tekemässä.
Kumpikaan ei päde AI-avustajaan.
En väittänyt etteikö avustimet olisi hyödyllisiä. Ongelmia tulee kun niitä käytetään ymmärtämättä koodia mitä avustin tuottaa. Mitä tulee tutkimukseen ym. googlen avustimiin niin ainakin omalla alalla ne tuottavat selkeästi virheellistä tietoa, joita ei välttämättä huomaa jos ei ole asiantuntija. Lisäksi jos pyytää vaikka lähteitä jostain tietystä aiheesta niin osa artikkeleista on keksittyjä.Aikalailla fakta on se, että koodauspuolella ai-avustimet ovat lyöneet itsensä jo läpi. Esim. aikaisemmin linkatut statistiikat(en ala iteroimaan näitä uudestaan) isoista firmoista(microsoft, google, meta) ja toisaalta startupit ja nichenä koodauskilpailut. Ei AI-avustimissa enää koodaushommien osalta ole epäselvää etteikö olisi hyödyllisiä. Samat mekanismit seniorilla ai:ta käyttäessä apuna kuin mitä juniorin paimentamisen kanssa. Ei rajoitu pelkkään koodaamiseen vaan myös se parempi google ja deep research. Osaan koodaushommista toimii paremmin(algoritmit, protot, yksikkötestit, refaktoroinnit) ja osaan huonommin. Oikea työkalu oikeaan paikkaan oleellista.
Asiasta on ketjukin palstalla missä onnistuneesti käytetään ai-avustimia. Toki sitä saa mistä maksaa, tällä hetkellä jos haluaa AI-avustina käyttää koodauksessa niin syytä avata lompakkoa ja käyttää anthropicin parhaita malleja: AI-koodausavustimet, keskustelua AI-avustetusta koodaamisesta/skriptaamisesta/dokumentoinnista/...
LaserWeeder packs two dozen Nvidia GPUs and lasers to zap your weed problem, vaporizes ‘600,000 weeds per hour' with sub-millimeter precision — instant laser death for pesky weeds
AI tunnistaa väärät kasvit jotka "kitketään" laserilla. Aika hieno
Jos olet softakoodari niin pitäisi olla päivän selvää että et voi käyttää koodia mitä et itse ymmärrä, katastrofin aineksethan siinä on kasassa. Jos moista joku harjoittaa niin good luck.En väittänyt etteikö avustimet olisi hyödyllisiä. Ongelmia tulee kun niitä käytetään ymmärtämättä koodia mitä avustin tuottaa.
No vibe coding on ihan määritelmän mukaan juuri tuota.Jos olet softakoodari niin pitäisi olla päivän selvää että et voi käyttää koodia mitä et itse ymmärrä, katastrofin aineksethan siinä on kasassa. Jos moista joku harjoittaa niin good luck.
VC on lähestymistapa koodaukseen, ei tapa tuottaa koodia ymmärtämättä sitä.No vibe coding on ihan määritelmän mukaan juuri tuota.
Juurikin noin. Tällä hetkellä ollaan 50% hypessä ja kuvitellaan tekoälyn ratkaisevan ja mullistavan aivan kaiken ja heti. Se totuus kun valkenee, tulee jonkunlainen krapula ja siitä lähtee sitten evoluutiomaisesti kehittymään.Tuosta yhdestä tutkimuksesta uutisoitu 95% on todella harjaanjohtava. Tutkimuksessa oli hyvin selitetty missä AI:n käyttö on onnistunut ja missä ei. Jos tuosta jonku johtopäätöksen haluaa vetää niin se, että AI:n käyttö järkevöityy kun ymmärretään mihin sitä kannattaa käyttää ja mihin ei, tämä johtaa onnistumisprosentin kasvuun. Voi vetää myös sen johtopäätöksen, että ne jotka käyttävät ai:ta hyvin määritellyn ongelman ratkaisuun onnistuvat isolla prosentilla jo tänään(oli siinä tutkimuksen leipätekstissä kerrottu)
Ainakin sen termin keksijän mukaan:VC on lähestymistapa koodaukseen, ei tapa tuottaa koodia ymmärtämättä sitä.
Termin kuten AGI tai VC heitäminen ja sen yleistäminen jonkin argumentin edistämiseen tuntuu aika pitkälti älylliseltä epärehellisyydeltä. AGI:ta ei tarvita että keinoäly voisi olla hyödyllinen eikä se, että joku tekee VC typerästi tarkoita sitä etteikö AI koodiavustimista olisi hyötyä oikein käytettynä.Ainakin sen termin keksijän mukaan:
“There’s a new kind of coding I call ‘vibe coding’, where you fully give in to the vibes, embrace exponentials, and forget that the code even exists," he said. “I’m building a project or webapp, but it’s not really coding—I just see stuff, say stuff, run stuff, and copy paste stuff, and it mostly works.”
Tää on se kolikon toinen puoli, protot, demot, pienet työkalut. Ei tarvi olla nasan kuurakettia vastaava laatu. Toinen puoli isompien projektien tuotantokoodi missä AI-avustinta käytetään ei VC tyylillä mutta silti hyödyllinen.Itse taisin eilen tehdä "VC":tä vaikka en koodaamisesta ymmärrä yhtään mitään.
Halusin Home Assistantiin viiden eri ottelukalenterin (kolmen muksun futiksen kalenterit) sisällön, mutta suoralla kalenterilinkillä merkinnät sisälsi ylimääräistä tietoa (esim. nettiosotteita) joita en niihin halunnut. Pyysin Gemini Prota apuun, ja aika nopsaan mulla oli python skripti joka haki kaikkien viiden kalenterin merkinnät, siivosi niistä pois epäolennaisen ja tulosti yhden .ics tiedoston jonka laitoin HA:n automaatiolla päivittymään kerran päivässä. Sitten lisäsin sen HA:n kalenteriin ja nyt mulla on keittiön seinällä tabletissa dashbord ToDo listalla jossa nämä kalenterimerkinnät näkyvät helposti.
Hyvin toimii vaikka pythonin skriptaamisesta ei ole mitään hajua![]()
Tuskin kukaan on väittänyt että koodiavustimet olisivat turhia. Pointti oli, että koodiavustimella on paljon helpompi tuottaa paskaa ja tietoturvatonta koodia. Se että koodiavustinta voi käyttää tietoturvallisesti ymmärtäen kaiken koodin mitä se tuottaa, ei suinkaan tarkoita että kaikki tekisivät niin.Termin kuten AGI tai VC heitäminen ja sen yleistäminen jonkin argumentin edistämiseen tuntuu aika pitkälti älylliseltä epärehellisyydeltä. AGI:ta ei tarvita että keinoäly voisi olla hyödyllinen eikä se, että joku tekee VC typerästi tarkoita sitä etteikö AI koodiavustimista olisi hyötyä oikein käytettynä.
Tuntuu hyvin vahvasti monet argumentit samalta kuin nokialaisten ei kosketusnäytöt ole järkeviä ja miten sitten kävikään,... En mä kooderina enää palaisi aikaan ilman koodiavustimia, yhtälailla koodiavustin must have juttu kuin hyvä editori. Worst case avustin on parempi google/stackoverflow, parhaimmillaan toteuttaa palasia ja tekee PR:t. Vaikea nähdä etteikö työkalut jatka kehittymistä kun asioita voi parantaa nykyisilläkin kielimalleilla saati sitten jos kielimallit jatkavat kehittymistä. MCP-serverit ja työkalujen käyttö iso epäjatkuvuuskohta.
Absurdi analogia termin heittelystä älyllinen epärehellisyys tyyliin. Koska paikassa X on nälänhätä kaikkialla maailmassa on nälänhätä, ts. koska youtubettaja x käyttää koodiavustinta typerästi(VC) niin kaikki käyttävät koodiavustimia typerästi, ergo koodiavustimet ovat turhia.
Tuossa on vielä sekin itseään ruokkiva puoli, että ajan kanssa internet ja muu täyttyy tekoälyllä ja tekoälyavusteisesti tuotetusta sälästä. Tämä johtaa siihen, että tulevaisuuden tekoälyjä koulutetaan vanhempien tekoälyjen tuottamalla skeidalla. En ole niin asiantuntija, että miten tuo tullaan ratkaisemaan, että tulevaisuuden kielimallit eivät ole pelkkää hallusinaatiota.Tuskin kukaan on väittänyt että koodiavustimet olisivat turhia. Pointti oli, että koodiavustimella on paljon helpompi tuottaa paskaa ja tietoturvatonta koodia. Se että koodiavustinta voi käyttää tietoturvallisesti ymmärtäen kaiken koodin mitä se tuottaa, ei suinkaan tarkoita että kaikki tekisivät niin.
Aiheesta on tehty jonkin verran tutkimuksiakin, esimerkiksi
AI-Generated Code Poses Major Security Risks in Nearly Half of All Development Tasks, Veracode Research Reveals
Toki julkaisija on tietoturvafirma, mutta eiköhän tuossa jonkinlainen totuuden siemen ole.
Tämä ei pidä paikkaansa. Opetukseen käytettyjä datasettejä optimoidaan. Huonoa dataa poistetaan ja ylipäänsä datan kanssa kikkaillaan paljon eikä syötetä vain internet-kansiota llm:lle opetusvaiheessa.Tuossa on vielä sekin itseään ruokkiva puoli, että ajan kanssa internet ja muu täyttyy tekoälyllä ja tekoälyavusteisesti tuotetusta sälästä. Tämä johtaa siihen, että tulevaisuuden tekoälyjä koulutetaan vanhempien tekoälyjen tuottamalla skeidalla. En ole niin asiantuntija, että miten tuo tullaan ratkaisemaan, että tulevaisuuden kielimallit eivät ole pelkkää hallusinaatiota.
Paskat tekijät tekevät paskaa, hyvät hyvää. AI on vain työkalu. Autolla voi ajaa turvallisesti ja vaarallisesti. Ihminenkin on epätäydellinen, tän takia meillä on koodiarvostelu, ci-putki, automatisoidut testit jne.Tuskin kukaan on väittänyt että koodiavustimet olisivat turhia. Pointti oli, että koodiavustimella on paljon helpompi tuottaa paskaa ja tietoturvatonta koodia. Se että koodiavustinta voi käyttää tietoturvallisesti ymmärtäen kaiken koodin mitä se tuottaa, ei suinkaan tarkoita että kaikki tekisivät niin.
Aiheesta on tehty jonkin verran tutkimuksiakin, esimerkiksi
AI-Generated Code Poses Major Security Risks in Nearly Half of All Development Tasks, Veracode Research Reveals
Toki julkaisija on tietoturvafirma, mutta eiköhän tuossa jonkinlainen totuuden siemen ole.
Tämä, monellekkin tämä "AI" potentiaali mihin kaikkeen sitä voi koodauksessa käyttää muuta kuin sen itse koodin kirjoittamiseen on mennyt ohi.Usein unohtuu myös se, että AI-työkalut aika hyvin korvanneet google haut, stack overflow ja usein myös dokumentaation selaamisen. Voi kysyä asioita+pyytää esimerkin tai ajaa deep research:in.
Miten tuo trust but verify toimii silloin jos ei ole syväosaava expertti? Toisaalta miten tulla syväosaavaksi expertiksi jos kokemusta perushommista ei kerry kun kaikki yksinkertaiset jutut hoitaa tekoäly?Paskat tekijät tekevät paskaa, hyvät hyvää. AI on vain työkalu. Autolla voi ajaa turvallisesti ja vaarallisesti. Ihminenkin on epätäydellinen, tän takia meillä on koodiarvostelu, ci-putki, automatisoidut testit jne.
Ihminenkin hallusinoi, epätäydellinen muisti, usko misinformaatioon, erilaiset vinoumat ajattelussa, tribalismi,... Osa ihmisistä jopa valehtelee ja juonittelee, tarkoituksella. Ei mitään uutta versus ai:n käyttö. Trust but verify.
Vähän sama asia kuin liikennelentäjä, joka osaisi vain operoida ja promptata autopilottia ja kone hoitaa loput.Miten tuo trust but verify toimii silloin jos ei ole syväosaava expertti? Toisaalta miten tulla syväosaavaksi expertiksi jos kokemusta perushommista ei kerry kun kaikki yksinkertaiset jutut hoitaa tekoäly?
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.