Keittiörobo minkä linkkasin aikaisemmimn tekee hyvin pientä asiaa ja ei ole humanoidi. Tarvii kaveriksi minimipalkkaisen ihmisen.Kyllähän robotti toimii varastossa, mutta se näyttää tältä:
Eikä tältä:
Humanoidirobotti on ihan saatanan monimutkainen vekotin, jossa on enemmänkin satoja kuin kymmeniä mekaanisia moottoreita ja aktuaattoreita, joiden kaikkien pitää toimia koko ajan 100% oikein tai homma menee käsille. Tilaat noita sata pyörittään jotain varastoa / hotellia / keittiötä jostain hypefirmasta, ensin tapellaan puoli vuotta että saadaan systeemi ylipäänsä toimimaan, sitten kolme vuotta että saadaan se luotettavuus 90% -> 99,99% ja sitten se pyörii pari vuotta ennenkuin robotit alkaa paskoontumaan osa kerrallaan, se hypefirma mistä noi ostettiin on kipannut jo vuosi aiemmin ja sen aikanaan jostain Temusta tilaamia osia ei saa enää mistään, se toinen, vähän vähemmän hypefirma joka osti sen aiemman hypefirman, toteaa että tuote on end-of-line, voit korvata sen uudella joka maksaa helvetisti ja josta on säästösyistä karsittu 30% aiemman toiminnallisuudesta... Jos ylipäänsä se pilvi mihin toi koko skeida nojaa on vielä pystyssä.
Mut en mä sinänsä epäile etteikö automaatio etenis vielä jonkin aikaa, en vaan usko että siinä tapahtuu megaloikka nykyisistä teollisuusroboteista AI ohjautuviin humanoideihin. Pikemminkin se AI voi toimia vähän helpommissa skenaarioissa, jotka on kuitenkin liian vaikeita nykyiselle "kovakoodatulle" teollisuusautomaatioille, tyyliin joku lakanoiden viikkaus tai sipulien pilkkominen.
On ympäristöjä mitä ei syystä tai toisesta haluta joko suunnitella tai muuttaa robottiystävälliseksi. Humanoidirobotti välimallin ratkaisu missä päästään vanhalla infralla eteenpäin. Tuota figure ai:ta esim. UPS testailee. BMW testannut myös. Figuressa huomioitavaa, että kaikki julkaistu materiaali ja testit tehty vanhalla robolla. Uusi robo minkä pitäisi olla massatuotantohintainen ja toimiva julkaistaan loppuvuodesta. Sama juttu myös noissa keittiöroboteissa, robon tarvii toimia ihmiselle suunniteltujen työkalujen ja tilojen kanssa.
www.bloomberg.com
Humanoidin kaltaisilla roboteilla halutaan tukea AGI-narratiivia ja luodaan mielikuvia että työntekijät korvaavat androidit ovat tulossa aivan ihan pian. Liikkumaton lajittelijarobotti joka on paljon halvempi ja paremmin sopiva ympäristöön ei saa rahoitusta tai palstatilaa läheskään yhtä hyvin.
Toisenlainen kulma. Jostain on lähdettävä liikkeelle että päästään maaliin 10v, 20v, 50v kuluttua. Tai jos ei niin edelleen mentäisiin kävellen ja hevosilla eikä esim. autoilla ja lentokoneilla. Ei se ole noloa yrittää ja näyttää välivaiheita ennen kuin ollaan 100% maalissa.
Näinpä.
Työelämä on pitkä aika. Vaikka 40v suomalainen niin 30v duunia edessä ennen eläkettä.
Teoriassa ihan noin. Sitten kun siirrytään oikeiden ihmisten maailmaan, moniko on valmis, halukas ja kykenevä unohtamaan kaiken entisen ja heittäytymään tekoälyn vietäväksi ja luovuttamaan kontrollin tekoälylle? Hyvin pieni osa. Työelämän vallankumoukset ovat pikemminkin evoluutiota kuin revoluutiota. Ne eivät tapahdu hetkessä.
Olen koittanut.
Olen itsekkin pohtinut tätä sillä ajatuksella että jos nyt vaikka miettii tätä ohjelmointia niin kuten nyt tunnutaan aina suosittavan (ihan järkevästi) että se tekoälyn tuotos pitää tarkastaa ja varmistaa. No, onhan se vielä tässä vaiheessa helppoa kun oletettavasti koodarilla on kokemus ja osaaminen itse koodamisesta ja täten hyvä koodinlukutaito. Mutta miten tulevaisuudessa. Miten tuollainen kokemus voi muodostua seuraavan sukupolven koodaajille joille ei pakosta työn ohessa kehity samanlaista ammattitaitoa tekoälyn käytön takia jos heidän ei enää tarvitsekkaaan opetella alkeita alusta lähtien vaan tekoäly tekee varsinaisen koodaamisen. Toisaalta, mikä on se motivaattori heille edes oppia nämä "manuaalisen koodaamisen" opit ulkoa ja ennen kaikkea pitää sitä taitoa yllä jos he eivät niitä kuitenkaan normaalissa työssään jatkuvasti käytä?
Samalla tavalla kun luotat kesätyöntekijään/traineeseen/junioriin/open source palikkaan/.... Testit, koodikatselmointi jne. AI-koodiavustin hyvä renki seniorille oli sitten tarve tehdä proto, algoritmi, refaktorointi, deep research läpyskä aiheesta x,.... Toisella puolella protot esim. asiakas-tuotepäällikkö-tiimi välillä. Tarkoitus vain demonstroida idea paremmin kuin vaatimusteksti word-dokkarissa. Ei välttämättä mene protosta mitään tuotantoon, mutta kommunikointi paraneeja iterointi vähenee.
Yleensä koodari haluaa tuottaa bugitonta koodia ja myös ymmärtää mitä on tekemässä.
Aikalailla fakta on se, että koodauspuolella ai-avustimet ovat lyöneet itsensä jo läpi. Esim. aikaisemmin linkatut statistiikat(en ala iteroimaan näitä uudestaan) isoista firmoista(microsoft, google, meta) ja toisaalta startupit ja nichenä koodauskilpailut. Ei AI-avustimissa enää koodaushommien osalta ole epäselvää etteikö olisi hyödyllisiä. Samat mekanismit seniorilla ai:ta käyttäessä apuna kuin mitä juniorin paimentamisen kanssa. Ei rajoitu pelkkään koodaamiseen vaan myös se parempi google ja deep research. Osaan koodaushommista toimii paremmin(algoritmit, protot, yksikkötestit, refaktoroinnit) ja osaan huonommin. Oikea työkalu oikeaan paikkaan oleellista.
En väittänyt etteikö avustimet olisi hyödyllisiä. Ongelmia tulee kun niitä käytetään ymmärtämättä koodia mitä avustin tuottaa. Mitä tulee tutkimukseen ym. googlen avustimiin niin ainakin omalla alalla ne tuottavat selkeästi virheellistä tietoa, joita ei välttämättä huomaa jos ei ole asiantuntija. Lisäksi jos pyytää vaikka lähteitä jostain tietystä aiheesta niin osa artikkeleista on keksittyjä.
www.tekniikkatalous.fi
Jos olet softakoodari niin pitäisi olla päivän selvää että et voi käyttää koodia mitä et itse ymmärrä, katastrofin aineksethan siinä on kasassa. Jos moista joku harjoittaa niin good luck.
No vibe coding on ihan määritelmän mukaan juuri tuota.
VC on lähestymistapa koodaukseen, ei tapa tuottaa koodia ymmärtämättä sitä.
Juurikin noin. Tällä hetkellä ollaan 50% hypessä ja kuvitellaan tekoälyn ratkaisevan ja mullistavan aivan kaiken ja heti. Se totuus kun valkenee, tulee jonkunlainen krapula ja siitä lähtee sitten evoluutiomaisesti kehittymään.
Ainakin sen termin keksijän mukaan:
Termin kuten AGI tai VC heitäminen ja sen yleistäminen jonkin argumentin edistämiseen tuntuu aika pitkälti älylliseltä epärehellisyydeltä. AGI:ta ei tarvita että keinoäly voisi olla hyödyllinen eikä se, että joku tekee VC typerästi tarkoita sitä etteikö AI koodiavustimista olisi hyötyä oikein käytettynä.
Tää on se kolikon toinen puoli, protot, demot, pienet työkalut. Ei tarvi olla nasan kuurakettia vastaava laatu. Toinen puoli isompien projektien tuotantokoodi missä AI-avustinta käytetään ei VC tyylillä mutta silti hyödyllinen.Itse taisin eilen tehdä "VC":tä vaikka en koodaamisesta ymmärrä yhtään mitään.
Halusin Home Assistantiin viiden eri ottelukalenterin (kolmen muksun futiksen kalenterit) sisällön, mutta suoralla kalenterilinkillä merkinnät sisälsi ylimääräistä tietoa (esim. nettiosotteita) joita en niihin halunnut. Pyysin Gemini Prota apuun, ja aika nopsaan mulla oli python skripti joka haki kaikkien viiden kalenterin merkinnät, siivosi niistä pois epäolennaisen ja tulosti yhden .ics tiedoston jonka laitoin HA:n automaatiolla päivittymään kerran päivässä. Sitten lisäsin sen HA:n kalenteriin ja nyt mulla on keittiön seinällä tabletissa dashbord ToDo listalla jossa nämä kalenterimerkinnät näkyvät helposti.
Hyvin toimii vaikka pythonin skriptaamisesta ei ole mitään hajua
Tuskin kukaan on väittänyt että koodiavustimet olisivat turhia. Pointti oli, että koodiavustimella on paljon helpompi tuottaa paskaa ja tietoturvatonta koodia. Se että koodiavustinta voi käyttää tietoturvallisesti ymmärtäen kaiken koodin mitä se tuottaa, ei suinkaan tarkoita että kaikki tekisivät niin.
Tuossa on vielä sekin itseään ruokkiva puoli, että ajan kanssa internet ja muu täyttyy tekoälyllä ja tekoälyavusteisesti tuotetusta sälästä. Tämä johtaa siihen, että tulevaisuuden tekoälyjä koulutetaan vanhempien tekoälyjen tuottamalla skeidalla. En ole niin asiantuntija, että miten tuo tullaan ratkaisemaan, että tulevaisuuden kielimallit eivät ole pelkkää hallusinaatiota.
Tämä ei pidä paikkaansa. Opetukseen käytettyjä datasettejä optimoidaan. Huonoa dataa poistetaan ja ylipäänsä datan kanssa kikkaillaan paljon eikä syötetä vain internet-kansiota llm:lle opetusvaiheessa.
Paskat tekijät tekevät paskaa, hyvät hyvää. AI on vain työkalu. Autolla voi ajaa turvallisesti ja vaarallisesti. Ihminenkin on epätäydellinen, tän takia meillä on koodiarvostelu, ci-putki, automatisoidut testit jne.
Tämä, monellekkin tämä "AI" potentiaali mihin kaikkeen sitä voi koodauksessa käyttää muuta kuin sen itse koodin kirjoittamiseen on mennyt ohi.
Miten tuo trust but verify toimii silloin jos ei ole syväosaava expertti? Toisaalta miten tulla syväosaavaksi expertiksi jos kokemusta perushommista ei kerry kun kaikki yksinkertaiset jutut hoitaa tekoäly?
Vähän sama asia kuin liikennelentäjä, joka osaisi vain operoida ja promptata autopilottia ja kone hoitaa loput.
Enpä tiedä muuta keinoa kuin tehdä asioita. Ihminen oppii samalla tapaa kuin aina ennenkin.
