Tulee muuttumaan ja vähenemään. Se, että tuskin ihan heti saavutetaan pistettä jossa työttömyysprosentit tasan 100.00% ei tarkoita etteikö työttömien määrä tulisi moninkertaistumaan lähitulevaisuudessa. Sen sijaan parempi kysymys olisi miettiä, että mikä tulee esimerkiksi vuonna 2060 olemaan se minimimäärä ihmisiä mitä tarvitset pyörittämään yhteiskuntaa? Sata? Tuhat? Satatuhatta? Miljoona? Jos autotehdas mikä ennen työllisti 5000 henkeä, tarvitsee nyt enää 10 insinööriä ja loput 40 koostuu HR-henkilöstöstä ja huoltomiehistä niille parille koneelle joita tehdas ei täysin osaa vielä itse ylläpitää, niin ei tohonkaan ratkaisu ole rakentaa 100 uutta autotehdasta työllistämään ne loput 4950, kun ei tälläset tosielämän suuret miljoonan liikkuvan osan tuotantoketjut ole ihan noin nätisti skaalattavissa.
Jossain vaiheessa tulee se piste vastaan jossa suurinosa väestöstä ei yksinkertaisesti kykene tekemään mitään työtä jota robotti/tekoäly ei tekisi kustannustehokkaammin.
Sen sijaan että tuota tulevaisuutta vastaan tapeltais heittämällä kapuloita tekoälykehityksen rattaisiin ja teettämällä ties mitä kannattamattomia suojatyöpaikkoja ihmisille, niin pitäisi alkaa suunnittelemaan vahvasti tekoäly-yritysten verotukselle perustuvia valtiorakenteita jossa töiden saaminen on enemmänkin poikkeus kuin sääntö. Tekoälyveroin rahoitettu perustulo, siis.
Mitä tulee artistejen ja tekoälyn suhteisiin, niin se mitä olen nähnyt netissä tästä ihmisten arguoivan on ollut pelkästään taloudellisesta näkökantista. Ei haluta artistejen joutuvan työttömiksi ja kadulle, täten tekoälyjen koulutusdata pitää saada tiukkojen tekijänoikeuslakejen alle. Tohonkin ratkaisu on toi sama perustulo, että ei edes yritettäis väkisin pitää ihmisiä työelämässä. Artistit sitten perustulolla voivat jatkaa itsensä ilmaisua ihan vain harrastuksena. Monelle artistille tuo on parempi järjestely kuin nykymeno, koska jos oma elanto ei ole kiinni siinä että sillä sun taiteellas on kysyntääkin, niin olet vapaampi tekemään sellaista taidetta mitä itse haluat välittämättä markkinavoimista. Nykyään moni artisti pakotettu massatuottamaan ties mitä sontaa, koska se on mikä myy.
Itseäni kiinnostaa eniten se kysymys, että millaista se elämänlaatu ihmisillä tulee olemaan perustulolaisena jonka taloudellinen merkitys yhteiskunnalle lähellä nollaa? Onko se elämä sitten 19neliön yksiössä nyhjöttämistä, syöden proteiinitahnaa àla heinäsirkka, tsättäillen kuukausimaksullisen tekoälytyttöystäväs kanssa samalla imien sitä just laillistettua kannabista, vai käytetäänkö toi mahdollisuus oikeasti rikastamaan ihmisten elämää?