Retkeily, vaellus ja telttailu

[invicta]

vinkkejä kevyeen (pun intended) grammanviilaukseen?

esim. kirvestä ei ole pakko kantaa

Ei me olla koskaan kirvestä kannettu, edes silloin kun mentiin tosi raskailla kantamuksilla. Retkisaha ja tukeva puukko riittää mainiosti joka paikassa, kuten mainitsit.
Fiskarsin pieni kahvan sisään menevä puutarha/retkisaha on mainio ja kevyt kapine.

Omaa listaa:

-Kuten sanottu, vältä puuvillaa, suosi villaa ja keinokuituja. Märkä puuvilla painaa paljon eikä lämmitä sekä kuivuu hitaasti.
("puuvilla on kuoleman kuitu" --tuntematon lähde)
Villa taas lämmittää märkänäkin, keinokuitu puolestaan kuivuu nopeasti. Vähentää vaihtovaatteiden määrää. Merinokerrasto+microfleecekerrasto+tuulenpitävä kuori = mukava ja lämmin pakkasellakin. Untuvaliivi on lämmin, kevyt ja menee pieneen tilaan, mutta hintava ja arka kosteudelle.

-Monikäyttöisyys. Pyri siihen että mahdollisimman monella tarvikkeella on useampi funktio. Vaihtovaatepussi toimii tyynynä, sadeviitta toimii maavaatteena ja/tai katoksena, avaruuspeite EA-paketista toimii laavun lämmönheijasteena tavallisenakin iltana, jne.

-Mikrokuitupyyhe kuten mainittu (siivoustarvikeosastolta löytyy mistä valita, siivousliinan nimellä), tai vauvantarvikkeena käytetty ohut puuvillaharso. Ei paina juuri mitään, kuivuu hetkessä.

-Pienenpieni palasaippua (hotellisaippua) kevyessä muovirasiassa toimii sekä nyrkkipyykissä että pesulla. Retkeilytarvikekaupoissa on ollut joskus myynnissä on myös saippualiuskoja, ikäänkuin palasaipppuasta höylättyjä lastuja.

-Pyykkääminen pitkässä reissussa vähentää vaihtovaatteiden tarvetta. Esim. kolmet sukat: yhdet jalassa, yhdet kuivumassa (kävellessä rinkkaan kiinnitettynä), yhdet kuivana repussa. Pesuksi riittää usein huolellinen huuhtominen, muutoin palasaippuaa.

-Kuorman jakaminen, esim. jokaisella osallistujalla ei kannata olla painavaa monitoimityökalua ja yksi saha riittää porukan kesken.

-Vesipussi. Jos leiri ei ole ihan vesistön vieressä ja vettä pitää hakea kauempaa, vedenpitävästä kankaasta tehty ämpärimäinen vesikassi toimii hyvin ison vesimäärän siirtoon, eikä paina samaa kuin pullot. Savotta taisi ainakin tehdä joskus näitä.

-Makuualustan ei tarvitse olla koko nukkujan pituinen. Pään alla "tyyny", jalkojen alla riittää yleensä päällystakki tai muu vastaava. Torson mittainen pätkä riittää, hartioista takapuoleen. Joissakin tilanteissa tosin täyspitkästäkin on iloa.

-Keittimenä kaasupulloon ruuvattava poltin ja alumiinifoliosta taiteltu tuulisuoja. Risukeitinkin on keittimestä riippuen kevyt vaihtoehto, mutta sotkuisempi ja työläämpi. Bonuksena polttoaineen kantamisen tarpeettomuus sekä se, ettei risukeitintä lasketa avotuleksi + nuotiofiilis.
HC-grammarit käyttää alumiinitölkeistä tehtyä spriipoltinta (googleen "penny can stove", "soda can stove") ja jotkut käyttää aukileikattuja alumiinisia juomatölkkejä keittoastioina (esim. litran Karhu-tölkki). Ultrakevyttä hobomeininkiä.

-Teltta voi olla olosuhteista riippuen kokonaan tarpeeton. Laavukangas/tarppi suojana, sadeviitta maavaatteena, hyttyshuppu päässä nukkuessa. Telttaa huonompi vaihtoehto kovalla tuulella / myrskyllä, vaatii puita/keppejä/vaellussauvoja pystyttämisen avuksi. Nämä löytyy paljakkaa lukuunottamatta maastosta, ei tarvitse kantaa telttakaaria. 3x3m tarppi painaa reilusti alle kilon. Kevytpeitekin toimii, muttei kovin montaa reissua kerrallaan - vaan onpahan halpa uusia. Toimii hyvin esim. kevyenä maavaatteena.

-Valokuvausliikkeistä saa pyytämällä vielä (ainakin kun viimeksi kysyin) filmipurkkeja, jotka on mainioita vedenpitäviä säilytysastioita pikkutavaralle. Pillerit, ompelutarvikkeet, koukut, mausteet ym.

-Kosteudelle arat tavarat isojen ja painavien muovipurkkien/säilytysastioiden sijaan minigrip-pusseihin, jos ei ole kovin särkyvää. Säästää myös tilaa jos pystyy tyhjiöimään (esim. varavaatteet).

-Ruokailuun muovikuksa/lautanen ja LightMyFiren muovispork. Jos haluaa hifistellä niin titaanispork. Jos kulkee ja kokkaa yksin, voi syödä suoraan kattilasta.

-Tiskaamisessa kattilan karkeapesuun riittää usein hiekka/sammal. Suurimmat röhnät ensin näillä pois = vähemmän pesuainetta ja työtä. Vähärasvaiseen tiskiin (puuro tms.) riittää pelkkä vesi ja sammal. Tai sitten ihan vaan puhdistus vedellä ja vessapaperilla.

-Kaikki roska ja ylimääräinen joko poltetaan risukeittimessä tai nuotiossa, jos vaan on palavaa materiaalia. Turha kantaa edestakaisin.

-Jos käytät erikseen leirikenkiä tai kahluukenkiä, toimii halpakaupan crocs-jäljitelmät molemmissa. Kevyet eikä ime vettä mutta vie tilaa ikävästi. Paljasjalkakengät (esim. Feelmax) toimii myös, mutta on kalliit ja kuivuu hitaammin mutta menee puolestaan pieneen tilaan.

-HC-valokuvaajalle kolmijalan sijaan monopod, tai vielä kevyempänä vaellussauva jonka kärkeen saa ruuvattua kameran kiinni. Näitä on valmiina, ja pystyy värkkäämään itse. Itsellä monitoimivaellussauva, joka toimii sauvan lisäksi monopodina, tarpin pystysalkona ja naruvarastona (narua kierrettynä ympärille).

-Osta muutamalla kympillä käytetty ompelukone ja opettele tekemään suoraa saumaa. Kevyitä ja halpoja säilytyspusseja ja kuivapusseja osaa ommella kuka vaan. Muutama metri ohutta ja kevyttä nailonkangasta maksaa muutaman hassun kolikon kangaskaupassa, vedenpitävät vähän enempi. Kankaita Eurokankaasta, Jättirätistä, Shelbystä (shelby.fi) tai ebaysta. HC-miehet tekee itse vaatteet ja majoitteetkin. Erätoveri/tarppi on muodoltaan helpohko, mutta kyllä amatööriltä senkin ompelemiseen menee silti muutama ilta (kokemusta on). Makuupussin sisäpussin/lakanapussin ompelee helposti, puuvillainen vaikka vanhasta lakanasta. Ohut fleece on puoli-ilmaista kangaskaupoissa, varsinkin jämäpaloja löytyy edukkaasti.
Ja itse tehdyssä varusteessa on erähenkisyys ihan eri luokkaa kuin kaupasta ostetuissa muotoilijan ja muotisuunnittelijan hi-tec vermeissä.

 

[ikuhappy]

-Makuupussi vuodenajan mukaan kevyempänä lämpimänä aikana, makuualustan vaihto paksusta solumuovista esim. ohuempaan foliopinnoitettuun tai ilmatäytteiseen, mahdollisen tyynyn voi korvata seuraavan päivän vaatteilla, jne.

Itse ei ole tullut grammanviilausta harrastettua, vaan päinvastoin turhan paljon tulee pakattua tavaraa mukaan jos nyt vaikka sattuisi tuotakin tarvitsemaan meiningillä. Nämä asiat kuitenkin tuli mieleen mistä painoa voisi lähteä keventelemään.

Solumuovinen makuualusta on itse asiassa juurikin grammanviilaajan valinta. Ilmatäytteinen on 300-600 grammaa painavampi samalla eristävyydellä (talvella ero isoin) ja kesälläkin (ei eristystä) ilmatäytteinen painaa ainakin saman. Hitosti tilaa solumuovi tietty vie. Näistä syistä kotimaan maastokeikoilla on aina itsellä solumuovinen ja ulkomailla (lentokonematkustus) sekä melomassa/pyöräilemässä sitten pieneen pakkautuva ilmatäytteinen.

Ja itsellä on nimenomaan samaa vikaa, että tulee helposti otettua (reilusti) liikaa tavaraa mukaan. Mutta tässä vanhemmaksi ja mukavuudenhaluisemmaksi tullessa on ruvennut miettimään, että olisiko sittenkin kivempi roudata vuorille esim. 20 kiloa sen 25 kilon sijaan. Tekee aika paljon duunia nostaa 5 kiloa vaikka edes 500m päivän aikana ja toki ihan tasaisellakin lisää tarvittavaa työtä.

 

[JuhaH]

Retkilehden testiä makuualustoista. Kuvat siis lämpökamerakuvia patjan alapinnalta ja mitä sinisempää sitä vähemmän lämpöä siirtyy patjan läpi. Thermarestiltä löytyy xtherm joka painaa 450g ja on huomattavasti eristävämpi, kuin tuo tokan rivin keskimmäinen saman valmistajan AllSeason. Solumuovialustat painii sitten ihan eri sarjassa (kaksi alinta riviä), eli sen lisäksi että ovat huomattavasti ikävempiä nukkua, niin eivät onnettoman eristyskyvyn takia sovi talvikäyttöön (ainakaan ilman havupetiä patjan alla)

 

[ikuhappy]

Retkilehden testiä makuualustoista. ... Solumuovialustat painii sitten ihan eri sarjassa (kaksi alinta riviä), eli sen lisäksi että ovat huomattavasti ikävempiä nukkua, niin eivät onnettoman eristyskyvyn takia sovi talvikäyttöön (ainakaan ilman havupetiä patjan alla)

Nyt olen oikeasti yllättynyt. Itse kun olen tutinut makoisasti 25-30 asteen pakkasissa solumuovilla avolaavulla ym.

Täytyykö tässä myöntää olevansa väärässä (paitsi painon suhteen, solumuovi on pääasiassa ilmatäytteistä kevyempi). Ehkä omistamani ilmatäytteiset ovat vaan olleet laaduttomia, myönnän, että mitään 100 € alustaa en ole koskaan omistanut.

 

[invicta]

Retkilehden testiä makuualustoista.

Tämä yllätti kyllä meikäläisenkin, olen myös pitänyt solumuovia eristävyydeltään parempana. Makuualusta vaihtui juuri Thermarestin puhallettavasta Ridgerestiin, mutta pääsyynä tälle oli kyllä se että solumuovia ei saa reissussa rikki. Thermarest lakkasi pitämästä ilmaa kun lapset telttailivat sen kanssa sisällä, tiedä sitten mitä sille on tapahtunut.

Yhdellä reissulla vaellustoverin ilmatäytteinen puhkesi, ja ei tainnut kaveri nukkua kovin hyvin sen jälkeen. Improvisoituna eristeenä oli sitten littana ilmapatja, neljä istuma-alustaa sekä vaatteita. Tähän tilanteeseen en halua.

Hemmetin iso rulla toi Ridgerest kyllä on, mutta solumuoviksi yllättävän pehmeä ja mukava. Katsotaan koska pääsee seuraavan kerran reissuun niin tulee kokeiltua kunnolla.

 

[Terroo]

Täälä myös yksi yllättynyt. RIdgerestin rulla löytyy ja olen pärjännyt sillä hienosti pakkasillakin. Ainoa isompi murhe on tuon rullan koko. Paino, eristävyys ja tavallaan jopa mukavuus ovat olleet omaan tarkoitukseen hyviä.

Vähän kieltämättä noissa ilmatäytteisissä epäilyttää kestävyys. Tuo rulla kun ei reissun aikana oikeastaan voi niin pahasti rikki mennä etteikö se silti palvelisi vähintään reissun loppuun.

 

[JuhaH]

Mä olen nukkunut tuolla AllSeasonilla pari Norjan vaellusta, pari Nepalin reissua, nyt keväällä hiihtovaelluksen Kebnen ympäri ja joku kolmisenkymmentä yötä Etelä-Suomen metsissä, joista noin puolet talvella ja en kyllä vaihtaisi tuota solumuoviseen enään mistään hinnasta. Ikinä ei ole ollut mitään ongelmia. Paikkasatsi kulkee aina mukana (Ei ole tarvinnut vielä käyttää) ja ahkiolla äheltäessä myös solumuovialusta "hätämattona" ja taukopaikkojen istuinalustana. Makuupussi on suht kevyt noin 1kg painoinen untuvapussi, jossa kylmimmät yöt on olleet 20 pakkasasteen puolella. Tuo alkaa olemaan hyvälläkin alustalla jo aika rajoilla, että pystyykö enään kunnolla nukkumaan. Suomalainen tapa olisi se 3kg makuupussi ja solumuovialusta, mutta itse tykkään kevyestä ja pienestä. PV on tarjonnut vuoden palveluksen ja 92 kertauspäivän muodossa ihan riittävästi kokemuksia myös tuosta "perinteisestä" tavasta, mutta se ei ole mun juttu.

 

[calysto]

Hyviä vinkkejä kevyeen (pun intended) grammanviilaukseen? Eli missä on ne ylimääräiset grammat, joista pääsisi helposti & halvasti eroon, kun vaan tajuaa ottaa huomioon, toiminnallisuuden kuitenkaan kärsimättä.

Itse ei ole tullut grammanviilausta harrastettua, vaan päinvastoin turhan paljon tulee pakattua tavaraa mukaan jos nyt vaikka sattuisi tuotakin tarvitsemaan meiningillä. Nämä asiat kuitenkin tuli mieleen mistä painoa voisi lähteä keventelemään.

@invicta :lla ja muilla hyviä vinkkejä.

Jättämällä kaikki ylimääräinen ja turha pois. Riippuu tietenkin reissusta mikä on ylimääräistä ja turhaa. Aikaisemmin tuli otettu tavaraa rinkka/ahkio täyteen tavaraa mielellä "jos sattuisi kuitenkin tarvimaan".

Eräällä talvivaelluksella oli varalta ylimääräiset sukset ja sauvat. Sittemmin pari ruuvia ja varakärki. Nyttemmin olen pyrkinyt pitämään tavaramäärän minimissä, vaikka mukavuus leirissä hieman kärsiikin. Pienempään rinkkaan ei saa niin paljoa tavaraa.

Vaatteita on sen verran mitä liikkuessa tarvitsee + taukovaatteet + varakerrasto + varasukat. Pystyy vaihtamaan kuivan kerraston, jos kastuu läpämäräksi sateessa/uidessa/uppoaa jäihin/tms.

Oma setti kevät - syksy: teltta, makuualusta, makuupussi, rinkka yhteensä ~4.5 kg.

Untuvatuotteet painaa vähemmän ja kestää hoidettuna.

Kannattaa myös katsoa mitä thru-hikerit kantaa mukanaan. Omat suosikit (kanavat) youtubessa: Follow Bigfoot, Darwin onthetrail, Neemor's world, John Zahorian, Homemade Wanderlust.

edit: Muistakaa keventää myös kengistä.

 

[Terroo]

Kyllä on ilo ja riemu katsoa näitä Suomen säätiedotuksia vaellusta ajatellen. Ei sillä, että vesi niin tappavaa olisi, mutta kyllä kuivalla keskimäärin on mukavempi vaellella. Nyt näyttää vesisadetta ainakin jossain määrin seuraavalle 8 vuorokaudelle.

 

[Dr. Who]

Tämä on mun mielestä jännä että porukka kantaa innoissaan noita ilma-alustoja ja sitten kirotaan kun menee kesken reissua puhki ja nukkuminen yhtä tuskaa. Sama kun kantaisi sinne metsään ne perintöposliinit kun niistä on mukavampi juoda se aamukahvi ja sitten ihmetellään kun menee rikki? Itse olen ehdottomasti sitä mieltä että käytännöllisyys ja varmuus ennen muita. Varsinkin kesällä solumuovi alustalla pärjää hyvin ja talvellakin niitä kuusen tms. oksia on siellä metsässä ihan tarpeeksi jos tarvitsee.

 

[vrds]

Jos on hyvät unenlahjat tai unilääkkeet mukana ja lisäksi tila ei ole ongelmana niin solumuovi on hyvä vaihtoehto. Vuoristossa yli 2km:ssä ei myöskään viitsisi kantaa niitä havuja mukana ylemmäs, eikä niiden repiminen ole yhtä suotavaa kuin vaikka Suomessa.

Itselleni ilma-täytteiseelläkään nukkuminen ei ole mikään nautinto, mutta jotenkin siedettävää sentään ja menee lisäksi pieneen tilaan. Talvella varsinkin sitä on aika vaikea saada rikki lumessa tai teltassa nukuttaessa. Lisäksi kun pitää mukana sen yleensä pakkauksessa mukana tulevan paikkasarjan, niin voi paikata patjan jos siihen onnistuu reiän saamaan.

Jos nyt on niin uuno että vie sen patjan nuotion viereen ja polttaa sen, niin varmaan ainakin tee maistuu hyvältä niistä perintöposliineista. Pumpulla kun lisäksi täyttää ilmapatjan talvella niin ei erityisemmin kondenssiakaan kerry patjan sisälle. Itsellä on kaksi thermarestin patjaa ja kummatkaan ei ole puhjenneet vaikka niillä on nukuttu ja nus.., jne.

 

[JuhaH]

Tämä on mun mielestä jännä että porukka kantaa innoissaan noita ilma-alustoja ja sitten kirotaan kun menee kesken reissua puhki ja nukkuminen yhtä tuskaa. Sama kun kantaisi sinne metsään ne perintöposliinit kun niistä on mukavampi juoda se aamukahvi ja sitten ihmetellään kun menee rikki? Itse olen ehdottomasti sitä mieltä että käytännöllisyys ja varmuus ennen muita. Varsinkin kesällä solumuovi alustalla pärjää hyvin ja talvellakin niitä kuusen tms. oksia on siellä metsässä ihan tarpeeksi jos tarvitsee.

Hankkii laatualustan, niin ei mene puhki ja hätätapauksia varten sitten paikkasatsi mukaan (tulee yleensä jo alustan mukana). Eristyskyky tosissaan ihan toista luokkaa kuin solumuovisella (=pärjää kevyemmällä makuupussilla) ja nukkumismukavuudessa vähintään samanlainen ero ilmatäytteisen hyväksi. Jollain talvisilla avotunturivaelluksilla mukaan joutuu ottamaan solumuovisenkin, mutta toisalta noille joutuu ottamaan muutenkin "tuplavarustuksen" kaikkia kriittisiä varusteita. Kokemuksia molemmista alustatyypeistä 90-luvulta lähtien ja paluuta solumuovisiin ei kyllä missään olosuhteissa ole.

Kuva tältä keväältä, olis voinu ilta pimetä, ennen kuin ne havut olisivat olleet makuualustan alla. Aamulla lämpömittari näytti viivaa, kun asteikko loppu 15:sta pakkasasteeseen

Suomalainen mentaliteetti on, että jos retkikama ei kestä pientä pahoinpitelyä kirveellä, niin sillä ei tee mitään (selittänee esimerkiksi Savotan antiikkirinkkojen suosiota). Kyllähän noita keveämpiä kamoja joutuu enemmän varomaan ja käsittelemään jossain määrin huolellisemmin, mutta en mä ole sitä ikinä ongelmaksi kokenut. Minkä takia jonkun rinkan pitäisi kestää kuumailmapallosta pudottelut, jos sitä kannetaan selässä ja lasketaan satunnaisesti maahan (viitaten yhteen mainosvideoon) tai miksi makuualusta pitäisi kestää suunnilleen puukoniskuja. Mä olen nukkunut noilla ilma-alustoilla Lapin kivikoissa ja varvikoissa ihan menestyksekkäästi lukuisia öitä vaikka makuualustan ja maan välissä ei ole ollut muuta kuin alle 2kg kevytteltan hyvin ohut pohjakangas. Laitetaan nyt yksi kuva tuostakin:

Ainoa miinus on, että kunnollinen talvikäyttöön soveltuva alusta maksaa sen lähes 200€, joten pienemmällä budjetilla reissaavat joutuu tyytymään helposti solumuoviseen. Mutta jos harrastukseen on tuon verran laittaa rahaa, niin niissä solumuovisissa ei ole oikeasti yhtään mitään järkeä ainakaan nukkumiskäytössä. Istuinalustana kyllä ihan asiallisia talvella tai nuotion ääressä.

 

[JuhaH]

-Jos käytät erikseen leirikenkiä tai kahluukenkiä, toimii halpakaupan crocs-jäljitelmät molemmissa. Kevyet eikä ime vettä mutta vie tilaa ikävästi. Paljasjalkakengät (esim. Feelmax) toimii myös, mutta on kalliit ja kuivuu hitaammin mutta menee puolestaan pieneen tilaan.

Kun päästiin kuvienjakamisen makuun, niin laitetaan vielä yksi ainoasta oikeasti tavasta kuljettaa crocseja (tai niiden jäljitelmiä) eli tuollaisella lelusulkkarilla repun/rinkan kylkeen. Ovat tauoilla heti käsillä, ja sen verran kevyet että niiden heilumista ei huomaa. Crocsit on mulla kanssa "pakollinen" varuste reissuilla. Kahlatessa erinomaiset (suht hyvä pito ja kuivavat nopeasti) helppo pukea ja suojaavat hyvin varpaat. Värinä tietenkin joku mahdollisimman räikeä, jotta löytyvät hämärässä metsässä/teltassa Talvikäyttöön mulla on ilmastointiteipillä tuunatut yksilöt. Barefootteja en oikein voi suositella, kun niissä varpaat ovat harvoin kovin hyvässä suojassa ja noissa on yleensä kova vibram yms. pohja joka jättää toivomisen varaa pidossa märällä kivellä (esim noi kahlaustilanteet). Ovat lisäksi vielä crocseja hankalammat laittaa jalkaan.

 

[Dr. Who]

Hankkii laatualustan, niin ei mene puhki ja hätätapauksia varten sitten paikkasatsi mukaan (tulee yleensä jo alustan mukana). Eristyskyky tosissaan ihan toista luokkaa kuin solumuovisella (=pärjää kevyemmällä makuupussilla) ja nukkumismukavuudessa vähintään samanlainen ero ilmatäytteisen hyväksi. Jollain talvisilla avotunturivaelluksilla mukaan joutuu ottamaan solumuovisenkin, mutta toisalta noille joutuu ottamaan muutenkin "tuplavarustuksen" kaikkia kriittisiä varusteita. Kokemuksia molemmista alustatyypeistä 90-luvulta lähtien ja paluuta solumuovisiin ei kyllä missään olosuhteissa ole.

Kuva tältä keväältä, olis voinu ilta pimetä, ennen kuin ne havut olisivat olleet makuualustan alla. Aamulla lämpömittari näytti viivaa, kun asteikko loppu 15:sta pakkasasteeseen


Suomalainen mentaliteetti on, että jos retkikama ei kestä pientä pahoinpitelyä kirveellä, niin sillä ei tee mitään (selittänee esimerkiksi Savotan antiikkirinkkojen suosiota). Kyllähän noita keveämpiä kamoja joutuu enemmän varomaan ja käsittelemään jossain määrin huolellisemmin, mutta en mä ole sitä ikinä ongelmaksi kokenut. Minkä takia jonkun rinkan pitäisi kestää kuumailmapallosta pudottelut, jos sitä kannetaan selässä ja lasketaan satunnaisesti maahan (viitaten yhteen mainosvideoon) tai miksi makuualusta pitäisi kestää suunnilleen puukoniskuja. Mä olen nukkunut noilla ilma-alustoilla Lapin kivikoissa ja varvikoissa ihan menestyksekkäästi lukuisia öitä vaikka makuualustan ja maan välissä ei ole ollut muuta kuin alle 2kg kevytteltan hyvin ohut pohjakangas. Laitetaan nyt yksi kuva tuostakin:


Ainoa miinus on, että kunnollinen talvikäyttöön soveltuva alusta maksaa sen lähes 200€, joten pienemmällä budjetilla reissaavat joutuu tyytymään helposti solumuoviseen. Mutta jos harrastukseen on tuon verran laittaa rahaa, niin niissä solumuovisissa ei ole oikeasti yhtään mitään järkeä ainakaan nukkumiskäytössä. Istuinalustana kyllä ihan asiallisia talvella tai nuotion ääressä.

Suomessa retkeilevä kyllä pärjää sillä solumuovilla ellei ihan sydän talvella mennä, ymmärrän kyllä sun pointin ja kuvista kun katsoo niin ei tuollaiseen paikkaan paskoilla kamoilla lähdetä.

 

[jummeli]

Hankkii laatualustan, niin ei mene puhki ja hätätapauksia varten sitten paikkasatsi mukaan (tulee yleensä jo alustan mukana). Eristyskyky tosissaan ihan toista luokkaa kuin solumuovisella (=pärjää kevyemmällä makuupussilla) ja nukkumismukavuudessa vähintään samanlainen ero ilmatäytteisen hyväksi. Jollain talvisilla avotunturivaelluksilla mukaan joutuu ottamaan solumuovisenkin, mutta toisalta noille joutuu ottamaan muutenkin "tuplavarustuksen" kaikkia kriittisiä varusteita. Kokemuksia molemmista alustatyypeistä 90-luvulta lähtien ja paluuta solumuovisiin ei kyllä missään olosuhteissa ole.

Kuva tältä keväältä, olis voinu ilta pimetä, ennen kuin ne havut olisivat olleet makuualustan alla. Aamulla lämpömittari näytti viivaa, kun asteikko loppu 15:sta pakkasasteeseen

Suomalainen mentaliteetti on, että jos retkikama ei kestä pientä pahoinpitelyä kirveellä, niin sillä ei tee mitään (selittänee esimerkiksi Savotan antiikkirinkkojen suosiota). Kyllähän noita keveämpiä kamoja joutuu enemmän varomaan ja käsittelemään jossain määrin huolellisemmin, mutta en mä ole sitä ikinä ongelmaksi kokenut. Minkä takia jonkun rinkan pitäisi kestää kuumailmapallosta pudottelut, jos sitä kannetaan selässä ja lasketaan satunnaisesti maahan (viitaten yhteen mainosvideoon) tai miksi makuualusta pitäisi kestää suunnilleen puukoniskuja. Mä olen nukkunut noilla ilma-alustoilla Lapin kivikoissa ja varvikoissa ihan menestyksekkäästi lukuisia öitä vaikka makuualustan ja maan välissä ei ole ollut muuta kuin alle 2kg kevytteltan hyvin ohut pohjakangas. Laitetaan nyt yksi kuva tuostakin:

Ainoa miinus on, että kunnollinen talvikäyttöön soveltuva alusta maksaa sen lähes 200€, joten pienemmällä budjetilla reissaavat joutuu tyytymään helposti solumuoviseen. Mutta jos harrastukseen on tuon verran laittaa rahaa, niin niissä solumuovisissa ei ole oikeasti yhtään mitään järkeä ainakaan nukkumiskäytössä. Istuinalustana kyllä ihan asiallisia talvella tai nuotion ääressä.

Mikä telttä sulla on sulla on tossa alimmassa kuvassa käytössä ja onko käytöltään minkälainen? Itsellä pian edessä uuden teltan hankinta, joten kiinnostus heräsi ton kuvan perusteella.

 

[JuhaH]

Teltta on MSR Hubba Hubba HP. Tuli tutkittua aika paljonkin 2hh vaellustelttoja "kesäkäyttöön" ja ennen tuota omistin jo yhden hengen Hubba HP:n ja teltta on aika pitkälti sellainen kun ajattelinkin.
Plussat:

• Teltta on kevyt, pienikokoinen kantaa ja hyvin näppärä pystyttää
• kaksi sisäänkäyntiä ja absidia mahdollistaa toisen käyttämisen kulkemiseen ja toisen tavaroille
• ulkoteltta on mahdollista pystyttää hyvin nopeasti sellaisenaan (esim jos tarvitsee lounastauolle aurinko/sade/tuuli -suojaa).
• sisäteltta mahdollista pystyttää sellaisenaan. Hyvä hyttyssuoja jos haluaa nauttia vielä leirissä auringosta ja maisemista
• rakenteen ansiosta istumakorkuista tilaa lattiapinta-alaan nähden todella ruhtinaallisesti.
• kiristysklipsit, vaarnat ja vetoketjut hyvin toimivia ja laadukkaita
• sisäteltan umpikankaat suojaa hyvin tuulelta
• katon säilytysverkko on hyvä jos teltta on vaaterissa (rinteessa kamat tahtoo tippua)
• ilmanvaihto toimii hyvin (toisin kuin 1hh Hubba HP:ssa)

Miinukset:

• Jonkunverran luvattua pienemmät sisätilat. En voi suositella 190cm retkeilijälle ja teltan todellinen leveys jää noin metriin.
• Absidit pienehköt ja liepeet korkealla. Kamat saa asetella aika tarkasti että ne saa sateelta suojaan
• Absidin koko ei tahdo mahdollistaa turvallista kokkaamista absidin suojissa.
• Teltan keppisysteemi kestää hajoamatta kovempaakin tuulta, mutta suht heppoisena alkaa elämään kohtuu voimakkaasti. Eli reilummilla tuulilla teltan voimakan vääntyily jännittää, vaikka mitään ei toistaiseksi ole hajonnutkaan. Osasyy tähän on myös teltan muoto, eli telttaa ei pysty oikein mitenkään pystyttämään niin päin, että tuuli ei ottaisi siihen voimakkaasti. Ei ole auttanut vaikka olen tuunannut tuohon vähän tujummat naruviritykset.
• Pystytys ulkoteltta ensin esim sateella on hankalaa. Mahdollista (toisin kuin virallisesti mainitaan), mutta hankalaa
• Ne kaikissa arvosteluissa haukutut päätyjen verkkotaskut on oikeasti prseestä ja ihmetyttään miten noin lapsellisia mokia voi päästä laatutelttaan

Tiivistetysti kevyt eurooppalainen laatuteltta, joka on huomattavasti halpatelttoja tasokkaampi ja jää suunnilleen saman verran ruotsalaisille laatuteltoille, eli Hillelle ja Fjellulle. Mutta laatu ja ominaisuudet riittää kyllä mainiosti kolmen vuodenajan käyttöön vaativammallekin retkeilijälle, kunhan retkeilijä ei vaan ole kovin iso

 

[nitroedition]

Lyhyesti virsi kaunis, miten te saatte päivät kulumaan patikointi reissulla. ( en uskalla käyttää sanaa vaellus )

Ja montako kertaa on tullut tänä vuonna käytyä metsässä, jokainen lähtö lasketaan oli se sitten yksi tai useampi yö?

Itselläni on tänään menossa 22 kerta. Voi olla, että sekosin laskussa, joten -2 niin ei tule liioteltua.

Yksin olen mennyt 3/4

Ja pari juoppo kaveria on ollut kanssa mukana, saatan juoda kyllä itsekkin. Ekat 15 kertaa oli parempi motivaatio ja muutenkin eri meininki.

Ostin 18 egen teltan, jotta saisin myös kokeilla tätä telttailua. Taitaa olla 4 kerta nyt. Teltta myös osittain hommattu juoppo kaverin takia.

Sen kanssa - 15 km päivä, lärvit ja seuraavana päivänä aamusta takaisin.

3 yö tuntuu olevan kiven alla, puun takana ja vaikeasti saavutettavissa.

Fätillä mennyt ja kävellyt jos ja kun ei kiire ole ollut. Aikaa en saa mestoilla kulumaan. Paras ajan tappo on kulkea hitaasti koko päivän ja mikäli aurinko paistaa etsiä kylä kauppa ja ottaa päivä jurrit 3-4 olutta ja lähteä sitten eteen päin.

 

[invicta]

Lyhyesti virsi kaunis, miten te saatte päivät kulumaan patikointi reissulla.

Ei mettään tartte väkisin mennä, jos ei aika siellä kulu. Me kävellään, kokkaillaan erikoisempia retkiruokia, ihmetellään maisemia ja erikoisempia luonnonmuodostelmia, valokuvataan, joskus vaan istutaan notskin ympärillä turisten ja ilolientä nauttien.

Ite tykkään puuhailla puukon kanssa ja treenata erätaitoja (tulenteko firesteelillä kosteisiin puihin on hyvä haaste, kitkatulet vielä vaikeampi). Vuolen puulusikoita ja värkkäilen vaellussauvoja (mukana puukko ja koveli). Jos laavulla on yötä niin saatan siivoilla sitä ja ympäristöä. Tekee polttopuita valmiiksi jos ei ole pelkästään valmiita klapeja. Kiehisiäkään ja pieniä sytykepuita ei ole tulipaikoilla koskaan liikaa.

Tai värkkää vaikka linko ja paisko sillä kiviä, treenaa tarkkuutta. Valmista vipukeihäs ja harjoittele sillä. Teemareissuilla saa vaihtelua - tee vaikka hoboreissu pelkällä muovikassilla ja dyykatuilla kamoilla - retroreissu pelkällä villahuovalla avotulilla - extremereissu pelkillä arkivaatteilla, puukolla ja firesteelillä (muista kuitenkin turvallisuus). Opettele etsimään/tekemään märkänäkin aikana ja talvella kuivat sytykkeet. Kokeile ja testaile erilaisten majoitteiden tekemistä laavukankaasta/pressusta tai luonnonmateriaaleista mahdollisuuksien mukaan. Harjoittele solmuja. Harjoittele suunnistusta. Harjoittele suunnistusta ilman apuvälineitä tai improvisoiduilla kamoilla (esim. neulakompassi). Opettele arvioimaan etäisyyksiä ja varmista ne mittaamalla. Tarkkaile lintuja, eläimiä ja hyönteisiä. Tee risulautta pressusta ja harjoittele vesistön ylitystä turvallisessa paikassa. Ongi - etsi syötit (toukat, hyönteiset) maastosta, valmista mahdollinen saalis ruoaksi. Kasvikirja mukaan ja opettele tunnistamaan kasveja. Tai etsi ja valmista luonnonmuonaa mahdollisuuksien mukaan.(http://puolustusvoimat.fi/documents...1985.pdf/9fe0d164-62ea-4a26-b3b4-f93abebe1cd8)
Katso kartasta joku poikkeavan näköinen maastonmuoto (kallio, jyrkänne, monttu, lampi tms.) ja käy katsomassa minkälainen se on. Joskus löytää jänniä ja hienoja paikkoja ihan sattumalta.

Tai sitten vaan istuu, rauhoittuu, kuuntelee ja katselee.

Onhan sitä tekemistä, mikä sitten ketäkin kiinnostaa. Mulla on pikemminkin se ongelma ettei pääse metsään kuin silloin tällöin. Koko ajan on polte päällä.

 

[Atapio]

"Suomalainen mentaliteetti on, että jos retkikama ei kestä pientä pahoinpitelyä kirveellä, niin sillä ei tee mitään (selittänee esimerkiksi Savotan antiikkirinkkojen suosiota)."

Allekirjoitan tämän. Kaman pitää kestää puukon ja kirveeniskut, karhun raatelut ja suden puremat. Painoa tulee heti useampi kilo mukaan, kun haluan varusteet jotka ei mene rikki kun pieraisee väärin tai aivastaa väärässä paikkaa. Huolellisuuskin oli vankka 6 koko ala-asteen ajan, kun niitä numeroita vielä jaettiin.
Sen verran noita kiloja itsellä, että joku normaali hifistely-makuupussiin ei edes mahdu ja auta armias jos vahingossa kääntää kylkeä ja repii sillä tempulla koko pilipalikankaan samalla repien ihonmyötäisen Failravenin teltan.

Vaelluksella pitää olla rentoa ja mukavaa, ja se on sitten henkilökohtainen kysymys että kantaako mikroaaltouunin mukanaan ja lisää 5kg kantamukseen ja nauttii sitten leiripaikalla mikrolämpimät lihapiirakat majoneesin kanssa, vai pudottaako painosta kaiken ja järsii kuivattua jänistä. (Huumori myös mukana, niin menee paskemmatkin reissut).

 

[invicta]

"Suomalainen mentaliteetti on, että jos retkikama ei kestä pientä pahoinpitelyä kirveellä, niin sillä ei tee mitään (selittänee esimerkiksi Savotan antiikkirinkkojen suosiota)."

Kyseessä on turvallisuusnäkökulma. Riippuu myös retkikohteesta ja kestosta. Etelä-Suomen vilkkailla reiteillä pääsee muutamassa tunnissa tien varteen, Lapin, Ruotsin tai Norjan erämaassa voi joutua kävelemään aika paljon enemmän. Mä tykkään että keskellä ei-mitään on hyvä jos varusteet kestää, ikävä lopettaa vaellus lyhyeen jos tokana päivänä rinkka on käyttökelvoton. Lyhyillä yhdenyön keikoilla voi sitten mennä epävarmemmin ja superkevyesti.

 

[khosshu]

Oma näkemys tähän Savotan pomminkestävyys vs. 90% kevyemmät muut valmistajat hommaan on seuraava.

Haluan omilta varusteiltani, lähinnä reppu merkityksellinen tässä, että niitä voi käyttää huolettomasti. Nostella autoon, veneeseen, ym. sen kummemmin miettimättä minne ja missä asennossa ne tulee laskettua. Samoin tuolla ulkona, jos lasken repun selästä, en paljon viitsi katsoa onko alla hiekkaa, kiviä, sammalta, nurmikko vai kallio.

Samoin sitten säilytys käytön ulkopuolella, repun on mielestäni kestettävä ulkovarastossa/vintillä säilytys. Eli siis likaa, pölyä, kylmyyttä ja kuumuutta.

En tarkoituksella kohtele mitään tavaroitani huonosti, mutta en myöskään erikseen sääli mitään. Jos vähän kolisee, niin kolisee ja tavaran tulisi kestää se. Painolla ei ole itselleni juurikaan merkitystä, kun ei tule kovin pitkiä taipaleita vaellettua, vaan enemmän reppu kulkee perille autossa tai veneessä, joskus polkupyörällä selässä.

Näillä vaatimuksilla oma valintani on Savotta, muut valitkoot mitä haluavat, jokaisella on omat kriteerinsä omine painotuksineen. Itse arvostan sitä että tavara tarvitsee ostaa vain kerran.

 

[a1mo]

Mikä tahansa vaelluskäyttöön tehty rinkka/reppu kestää normaalin käytön mitä yllä olevassa lueteltiin.

 

[JuhaH]

Kyseessä on turvallisuusnäkökulma. Riippuu myös retkikohteesta ja kestosta. Etelä-Suomen vilkkailla reiteillä pääsee muutamassa tunnissa tien varteen, Lapin, Ruotsin tai Norjan erämaassa voi joutua kävelemään aika paljon enemmän. Mä tykkään että keskellä ei-mitään on hyvä jos varusteet kestää, ikävä lopettaa vaellus lyhyeen jos tokana päivänä rinkka on käyttökelvoton. Lyhyillä yhdenyön keikoilla voi sitten mennä epävarmemmin ja superkevyesti.

Millaisella skenaariolla kevytrinkan saa paskottua toisena päivänä korjauskelvottomaan kuntoon? Suht monta reissua noissa em. ympäristöissä tullut ihan menestyksellä heitettyä ilman Savotta-luokan kestävyyttä, enkä ihan kaikkea laske hyvän tuurin piikkiin. Huonosti pidettynä kevytvarusteet kuluu nopeammin, mutta harvemmin ne on turvallisuuskysymyksiä. Toki kriittisten varusteiden kanssa pitää käyttää jotain järkeä.

 

[Atapio]

Millaisella skenaariolla kevytrinkan saa paskottua toisena päivänä korjauskelvottomaan kuntoon? Suht monta reissua noissa em. ympäristöissä tullut ihan menestyksellä heitettyä ilman Savotta-luokan kestävyyttä, enkä ihan kaikkea laske hyvän tuurin piikkiin. Huonosti pidettynä kevytvarusteet kuluu nopeammin, mutta harvemmin ne on turvallisuuskysymyksiä. Toki kriittisten varusteiden kanssa pitää käyttää jotain järkeä.

Skenaario, jossa lähdet vanhojen kavereiden kanssa metsäretkelle ja jossa ensimmäisellä leiripaikalla puolituttu kaveri kaivaa kosanderilekan repustaan, vaikka kaikki tiesivät ettei viina kuulu vaellukselle.
Kavereiden valintaan voi tietenkin itse vaikuttaa, mutta aion vastakin luottaa Savottaan siinä vaiheessa, kun känninen kaveri tarttuu kirveeseen.
(vaikka tätä on dramatisoitu, älä oleta).

 

[Ihmemies]

Itse olen ollut tyytyväinen Gossamer Gear mariposaan. 36L päätasku ja pienenmpiä sivutaskuja. Viikon kamat ja ruoat menee kohtuudella mukana, ja rinkka painaa vain 1kg. Reiät voi paikata ja hajonneet lenkit tilapäisesti korvata narulla. Ripstop-kangas ei tosin kauheasti repeile, ja harvemmin muoviklipsutkaan hajoavat, ellei niitä murskaa vahingossa esim. auton takaluukun väliin.

Toki jossain sotatantereella on varmaan etua, että miestä voi raahata mukana vaikka yhdestä pals-lenkistä pitkin varvikkoa, mutta siviilivaeltajana ei pelota suht kevyillä varusteilla lähteä lappiinkaan. Jos ruokaa pitää olla yli viikon tarpeiksi, niin silloin kyllä isompi esim. putkirinkka on kätevä, kun ruokaa ei nyt voi mitenkään kauheasti kevyemmäksi saada.

Kevyessä tavarassa on myös se ilo, että herkemmin tulee lähdettyä reissuun, eikä patikoidessa harmita nostaa valtavaa säkkiä selkään taukopaikalta matkaa jatkaessa. Varastosta löytyy kestävääkin savotoista ja 1,5kg trangioista lähtien, jos tulee tuomiopäivä ja samoilla varusteilla pitää pärjätä loppuelämän metsässä.

 

[CalEpitan]

Ali Leiniö erittäin hyvä kanava, patikoi monessa paikassa. Ammattimaista laatua, voisi kuvitella että YLE tms kiinnostuisi myös näistä.

 

[tjkoo]

Ali Leiniö erittäin hyvä kanava, patikoi monessa paikassa. Ammattimaista laatua, voisi kuvitella että YLE tms kiinnostuisi myös näistä.

Kiitos tästä, tuli pari videota katsottua, nämähän ovat mielenkiintoisia.

 

[a1mo]

Skenaario, jossa lähdet vanhojen kavereiden kanssa metsäretkelle ja jossa ensimmäisellä leiripaikalla puolituttu kaveri kaivaa kosanderilekan repustaan, vaikka kaikki tiesivät ettei viina kuulu vaellukselle.
Kavereiden valintaan voi tietenkin itse vaikuttaa, mutta aion vastakin luottaa Savottaan siinä vaiheessa, kun känninen kaveri tarttuu kirveeseen.
(vaikka tätä on dramatisoitu, älä oleta).

Tuossa vaiheessa ei auta vaikka olis mitä savottaa mukana. Niin kuin sanottu, normaalikäytössä riittää muukin kuin "pomminkestävä savotta".

 

[nitroedition]

Känninen patikointi kaveri on ihan ok ekan päivän puoleen väliin. Sen suunnistus vaisto on ollut jopa parempi kuin omani.

Puolenpäivän kohdalla sitä snadisti alkaa toivomaan, että puteli pysyisi piilossa ainakin muutaman tunnin, mutta ei kehtaa sanoa, koska tiesi lähtiessä kenet oli pyytänyt mukaan. No pari tuntia menee ja euro kossu tyhjenee.. Tulee tunne, et vetää pikkulasta perässä. Rasittavuus -37 % - pieni tunne. Vittuko se vetää niin paljon..

Illalla leirissä homma ei haittaa, vaikka oli joutunut sanomasn kerran jos toisenkin, et tää on oikea reitti..

Yöllä herään 4 kertaa siihen, et juoppo nukkuu ulkona. Ainoastaan kasvot teltan sisäpuolella. Ei haittas, mutta kysyn silti miten pääsit semmoiseen asentoon?

Aamu menee hyvin. Leiri kasaan ja annan juopon ottaa ekat askeleet.. Lähtee vippi väärään suuntaan, mietin jos lähden kävelemään perässä ylimääräinen lenkki min 15 kilsaa.

Pakko sanoa. Väärä suunta.. Jossain kohtaa vippi huomaa. Ei lompakkoa. Eikun kamat maahan ja takas leiriin. Loppu hyvin vippi löytääkin lompakon ja päästään lähtemään autolle päin.

Tätä harrastusta on vaikea myydä kenellekkään, sen takia pitää ottaa juoppo seuraa tai saa mennä koko kesän yksin.

 

[invicta]

Millaisella skenaariolla kevytrinkan saa paskottua toisena päivänä korjauskelvottomaan kuntoon? Suht monta reissua noissa em. ympäristöissä tullut ihan menestyksellä heitettyä ilman Savotta-luokan kestävyyttä, enkä ihan kaikkea laske hyvän tuurin piikkiin. Huonosti pidettynä kevytvarusteet kuluu nopeammin, mutta harvemmin ne on turvallisuuskysymyksiä. Toki kriittisten varusteiden kanssa pitää käyttää jotain järkeä.

Vaikka sellaisella että kaadut louhikkoon ja rinkan päällikangas repeää pahasti. Ei välttämättä mene täysin käyttökelvottomaksi, mutta hankaloittaa loppureissua huomattavasti.
Tai sellaisella että halvan kevytrinkan kantojärjestelmä pettää ja joudut kikkailemaan naruilla rinkkaa selkään koko loppureissun.
Tai sellaisella että että kahlatessa liukastut ja kaadut jokeen. Rinkan remelit tai vetoketut pettää, rinkka on täynnä vettä ja pahimmassa tapauksessa varusteita huuhtoutuu jokeen.
Tai siten että kevytrinkan viilleke ratkeaa irti, rinkka putoaa kivikkoon ja rinkkaan kiinnitetty teleskooppivapa menee poikki. Se siitä kalastuksesta. Tästä on itseasiassa kokemusta, onneksi vaan kahden päivän lyhyellä keikalla.

Skenaarioita on miljoona.

Jos mä lähden lappiin viikon tai puolentoista vaellukselle, se tarkoittaa sitä että reissua on suunniteltu ja aikataulutettu melkein vuosi. Perheen, lomien ja tämmöisen "ylimääräisen" touhun yhteen sovittaminen ei ole välttämättä ruuhkavuosina mikään simppeli juttu. Mä en suostu siihen että mun koko vuoden odottama kohokohta on kamojen hajoamisen takia pilalla ja pahimmillaan keskeytetty. Mieluummin kannan sen painavamman rinkan.

 

[a1mo]

Vaikka sellaisella että kaadut louhikkoon ja rinkan päällikangas repeää pahasti. Ei välttämättä mene täysin käyttökelvottomaksi, mutta hankaloittaa loppureissua huomattavasti.
Tai sellaisella että halvan kevytrinkan kantojärjestelmä pettää ja joudut kikkailemaan naruilla rinkkaa selkään koko loppureissun.
Tai sellaisella että että kahlatessa liukastut ja kaadut jokeen. Rinkan remelit tai vetoketut pettää, rinkka on täynnä vettä ja pahimmassa tapauksessa varusteita huuhtoutuu jokeen.
Tai siten että kevytrinkan viilleke ratkeaa irti, rinkka putoaa kivikkoon ja rinkkaan kiinnitetty teleskooppivapa menee poikki. Se siitä kalastuksesta. Tästä on itseasiassa kokemusta, onneksi vaan kahden päivän lyhyellä keikalla.

Normaali vaelluskäyttöön tehty rinkka kyllä kestää em. skenaariot. Vaikka ne onkin tehty kevyeksi ei niitä kuitenkaan käyttökelvottoman heikoiksi ole tehty samalla.

 

[invicta]

Normaali vaelluskäyttöön tehty rinkka kyllä kestää em. skenaariot. Vaikka ne onkin tehty kevyeksi ei niitä kuitenkaan käyttökelvottoman heikoiksi ole tehty samalla.

Kevyissä kamoissa käytetyt kankaat on kuitenkin mun kokemuksen mukaan varsin ohuita - jopa silkkipaperinohuesta silnylonista tehtyjä on tullut vastaan. Mä en henkilökohtaisesti pitkillä vaelluksilla vaan halua ottaa sitä pientäkään riskiä. Mieluummin liian jykevä varuste kuin se pienikin riski rikkoutumisesta. Todennäköisesti näitä skenaarioita ei tule koskaan mun vaelluksilla käymään, mutta silti.
Alkaa mennä inttämiseksi tää mun teksti, mutta se että voin ottaa rennosti huolehtimatta kamojen jatkuvasta varomisesta ja huollosta on mulle pitkillä vaelluksilla tärkeää. Mielenrauha.

Päiväkeikat ja lyhyemmät tosiaan erikseen, niissä kyllä itsekin valitsen usein kevyemmän. Ja ihan ultimategrammailuakin harrastin joskus. Se on vaan helposti kallis laji.

 

[JuhaH]

Vielä sen verran että uusimmassa retkilehdessä on testissä 14 kevytrinkkaa. Näiden kestävyyttä testattiin lataamalla rinkkoihin pari reilu 4kg painavaa betonilaattaa jonka jälkeen rinkkoja vedettiin auton perässä soratiellä ~100m. Vain kaksi rinkkaa menivät siihen kuntoon että vaativat korjausta, mutta laatat eivät tippuneet yhdestäkään ja esimerkiksi tuohon mun käyttämään rinkkaan (Exped Lightning) ei tullut nirhaumia ja hankaumia lukuunottamatta juurikaan vaurioita. Noi nykyaikaiset kankaat on oikeasti hyviä ja niitä on todella vaikea saada repeämään.

 

[Kene]

Vanha Polarin RCX3 (urheilu)kello sanoi itsensä irti ja kesän ajan jo etsinyt seuraajaa. Jokapäiväiseen käyttöön töihin ja vapaa-aikaan kelloksi ja retkeilyyn liittyvistä ominaisuuksista olisi plussaa. Onko muilla käytössä multisport kelloja tai vastaavia?

Katsellut jo useamman viikon Suunnon Ambit3 Peak kelloa, mutta useamman vuoden vanha niin vielä jäänyt hyllylle. Suunnon Traversessa taas akunkesto melkoisen lyhyt. Vai turhaa hömppää ja peruskello käteen ja menoks?

 

[Snowman]

Kaldoaivissa kelit suosi kyllä viime viikolla, lämmintä piisasi. Ainut miinus oli navakka tuuli tunturissa, mutta sehän on melko normaalia.

 

[nitroedition]

Kesä takana ja valokuvien purku menossa ja lajittelu. Yksi mun reissu, joka saattaa olla se paras. Siitä valokuvat kun väliaikais majoitus nousee.

Makein reissu kesällä 2017, kyllä lapaset mukana alkukesästä

Tuun laittamaan vielä jokusen seuraavina päivinä kun pitkin kesää otin kuvia majoituksista ja maisemista.

Hyvä toinen sija kesä 2017

Tais olla yksi ensimmäisistä kerroista talvella 2017 kun nukuin keinussa, mukana ohut retkipatja. Pakkasta -7 C. Jännitin sitä reissua jonkun verran, kun oli 35 euron makuupussi, toki siinä limitti oli - 14 C semmoinen 2.3 kiloa painava laitos Brittien amazonista.. En tainnut tajuta vielä tuossa vaiheessa, sitä selän alla olevan eristyksen merkitystä, tais mennä koko talvi sillein.. Muuten ok jos tuommoinen pakkanen, mutta aina se kylmä tuli alaselkään.

Yks omaperäisimmistä 2017 Talvi.


Hifistelyä tuonne kemiöstä eteen päin yhteen niemen nokkaa tul matkaa edes takaisin 130-140 kilometriä, fätillä mestoille ja uudet kamat testiin ! Arvata saattaa, että toisenä yönä jouduin 4, kertaa puhaltamaan patjan täyteen kun oli reikiä tullut..

Hyttysverkko, 15 egen pussi + 20 e ilmapatja. Niemennokka Kemiöstä e...

Nuotio oli luksusta ja pääsin yhdessä paikassa testaamaan heijaste pintaa, onko siinä perään, että se oikeasti toimii? Tämän reissun jälkeen tiesin sen myös itse.

Heijasten pinnantestaus, maximi =) kyllä toimi, oli lämmintä.


Vakio setuppi keinussa. Auton puolikas peite 7 egee tai 3 euron kevyt peite vuorottelivat, auton peite voitti yleensä kun oli vaan helppo ryntätä takaisin johonkin pussiin.. ei tarvinnut sillein taitella.. Pitää myös vettä ihan yhtä hyvin. Senkin pääsin testaamaan.

Vakio setuppi keinussa


Testaustahan tää kaikki oli, pitihän se kastepiste, tai kosteuden laskeutuminen kokeilla, olin jo menossa kotiin päin ja vika yö.. Ilman kattoa, tajusin siinä jo puolen yön aikaa, että tässähän tulee kastumaan, vaikka ei edes satanut. 2 tuntia myöhemmin toi auton peite oli jo kauttaaltaan märkänä.
Jotenkin kehon tuottama lämpö piti makuupussin likipitäen kuivana, Joo pohjalla taisi olla se kaikkein ohuin 1-2 millin superkevyt makuualusta. Onneksi oli sammalta!

Katto on pakollinen, kosteus laskeutuu melkein aina.

Kun edelliset systeemit oli kokeiltu oli aika aloittaa telttailu kausi.
Kävin tuttuun tyyliin hakemassa vaeltajan tavarat paikallisesta tokmannista ja ostin halvinta mahdollista eli mukaan tuli 15-18 egee maksava teltta joka paino 1.5 kiloa.

Tuossa seuraavassa kuvissa on 4 eri kertaa, se hiukan vaivaa nähty setuppi oli niin kiva ja se on tuossa 20 kilometrin päässä niin kävin siinä kaksi kertaa, toisella kerralla jopa satoi. Nuotio pysy just käynnissä ja tuotti mukavasti lämpöä telttaan. Toi oli kanssa ihan kiva ns. eli yks semmoisista kerroista jonka muistaa pitkään. Keräsin kaikki kivet mitkä löysin ja rakensin oman tuli pesän vaikka olinkin luonnonsuojelu alueella ja hyvin lähellä olisi ollut oikeat tuli mestat..

Järvenranta keikka oli se kun olin sen juopon kanssa liikenteessä se herätti mut 3-4 kertaa kun se oli liukunut teltasta pois ja yritti alkaa järsii mun varpaita.

Toinen yksittäinen oli ns. pakkolähteä, halusin tsekata paljonko toi autonpeite suojaa tuulelta kun sen yhdistää telttaan ja hengittääkö se ollenkaan. Hyvin kompottaa vaikka oli säälittävän näköinen. Yhdelle hengelle ihan ok oli kuiva keli ja melko kova tuuli. Pidän tuota ns yhden hengen telttana, kiva kun saa kamat sisään ja niissä ei ole kosteutta yön jälkeen.

Telttailu kausi alkoi ja muutamat kuvat siitä,

 

[anonyymi]

Onko tommonen fatbike raskas polkea? Niitä näkee nykyään joka paikas, myös asfaltti teillä ja sitä en tajuu kyl yhtään.

 

[nitroedition]

J

Onko tommonen fatbike raskas polkea? Niitä näkee nykyään joka paikas, myös asfaltti teillä ja sitä en tajuu kyl yhtään.

Joku harrastaja oli myös maatiepyöräily kilpailussa mukana tuommoisella, 120 psi taitaa olla jotain 3,5 kiloo painetta ja puolet riittää, koska mun kumien maksimit on puolet tuosta ja se riittää ihan hyvin, on kevyt polkea asvaltilla, mutta vastatuuli on ainut paska homma. Ja toisaalta myötätuuleen tuntuu, että olis sähköt fillarissa =)

Ostin tuon käytettynä kaveri sano ajaneensa sillä ehkä 200 kilometriä, niin fillarissa oli noin 0,5 paineet ja tuo oli mulle kolmas fättis niin tiesin, että oli jotain vikaa, mutta enhän mä uskonut, että kukaan ajaa ilman paineita.. Itselläni oli aikaisemmin kilossa minimi nyt kun oli reppu selässä niin laitoin sinne +1,5 kiloon.

Tänä kesänä noin 60 ihmistä kysynyt multa kysymyksen, 3 joukosta kysy muuta kuin, onko tuo raskas polkea?

 

[Läski Mike]

Ali Leiniön videoiden ansiosta on alkanut riippumatto kiinnostamaan. Onkos kellään kokemuksia sellaisesta? Ja millaisella kannattaisi aloitella? Mitä pitää huomioida hankittaessa?

 

[Atapio]

Ali Leiniön videoiden ansiosta on alkanut riippumatto kiinnostamaan. Onkos kellään kokemuksia sellaisesta? Ja millaisella kannattaisi aloitella? Mitä pitää huomioida hankittaessa?

Haluaisin kans tietää että toimiiko tuo talviolosuhteissa miten hyvin, luulis pakkasella olevan teltta oleelllinen.

 

[Terroo]

Ali Leiniön videoiden ansiosta on alkanut riippumatto kiinnostamaan. Onkos kellään kokemuksia sellaisesta? Ja millaisella kannattaisi aloitella? Mitä pitää huomioida hankittaessa?

Haluaisin kans tietää että toimiiko tuo talviolosuhteissa miten hyvin, luulis pakkasella olevan teltta oleelllinen.

Itsellä kokemusta riipparista tältä kesältä jokuselta yöltä. Kamat pääosin DDHammocksilta.

Viileimmillään on nukuttu jossain +5-10 asteessa ja silloin tuli kuuma jollei makuupussia pitänyt auki. Käytössä on tuon DD:n Underblanketti mikä on helppo asentaa ja toimiva. Teoriassa minun kamojen pitäisi riittää johonkin -10 asteen paikkeille, käytännön puolesta ei ole (vielä) kokemusta. Tänä talvena tulee kyllä varmasti testattua pakkasillakin. Netistä löytyy videota kyllä siitä kuinka oikeilla kamoilla on pärjätty riippumatossa vielä -30 asteen pakkasillakin.

Kaikille tuo riippumattoilu ei sovi ja oli itselläkin alkuun totuteltavaa. Ensimmäiset yöt oli hankalia, kun a) ei ollut tottunut riippumatossa nukkumiseen ja b) oikeiden ripustuskulmien yms. haku ei vielä onnistunut. Nyt kun takana on useampi yö niin alkaa jo hommat luistamaan ja nukun riippumatossa ihan hyvin. Ei kannata luovuttaa vaikkei vielä ensimmäinen, toinen tai ehkä kolmaskaan yö tarjonnut parhaita mahdollisia unia.

Aloittelijalle sopivina tuotteina pidän juuri tuota DDHammocksin sarjaa. Melko edullisia, mutta kuitenkin laadukkaita. Itse omistan ko. firmalta Frontlinen, missä on hyttysverkko integroituna. Lisäksi tuo riippumaton pohjakangas on kaksikerroksinen ja välissä on tasku mihin voit laittaa helposti makuualustan tms. eristämään. Toimii lähinnä siis lämpimämmillä keleillä. Itse olen käyttänyt lämpöiselläkin tuota underblankettia, kun sitä saa tarvittaessa säädettyä niin, että ilmavirta on suurempi = viilentää enemmän.

Riippumattoiluun kuuluu melko oleellisesti muutaman perussolmun osaaminen, mutta eipä niitä vierastaa kannata. Monihan niitä jo osaa jos on muuten eräjormailua harrastanut. Jos ei solmuja halua opetella tai niistä ei välitä niin ainakin DDHammocks tarjoaa erilaisia klipsuja millä solmuista pääsee lähes kokonaan eroon.

Saa kysyä lisää kysymyksiä niin vastailen mielelläni. Itse olen riippumattoiluun päässyt nyt mukavasti itse sisään ja voin lämpimästi suositella sitä muillekkin. Toimii kaikkialla missä puita on. Leiripaikan valinta on melko helppoa verrattuna telttailuun, kun ei tarvi murehtia siitä, että mitä on tai ei ole teltan pohjan alla. Riipparin voit lyödä pystyyn vaikka rinteeseen jos siltä tuntuu.

 

[Läski Mike]

Taidan kyllä hankkia tuollaisen riipparin, täytyy alkuunsa harjoitella mökillä yöpymistä. Pääsee sisälle nukkumaan jos ei uni tule matossa. Olen aika kova pyörimään nukkuessa, onkohan siellä pussissa niinkuin toukka kotelossa?
Aluspussi ja sadepressu täytyy samalla hommata ettei sada sisään. Kesä aikana olisi tarkoitus retkeillä mutta voi pohjoisessa pakkasta olla silloinkin. Muutenkin täytyy hommata uusia varusteita kun tähän asti mennyt vaan pilkkirepun kanssa lyhyitä retkiä.

 

[Terroo]

Taidan kyllä hankkia tuollaisen riipparin, täytyy alkuunsa harjoitella mökillä yöpymistä. Pääsee sisälle nukkumaan jos ei uni tule matossa. Olen aika kova pyörimään nukkuessa, onkohan siellä pussissa niinkuin toukka kotelossa?
Aluspussi ja sadepressu täytyy samalla hommata ettei sada sisään. Kesä aikana olisi tarkoitus retkeillä mutta voi pohjoisessa pakkasta olla silloinkin. Muutenkin täytyy hommata uusia varusteita kun tähän asti mennyt vaan pilkkirepun kanssa lyhyitä retkiä.

Sielä on kuin toukka koteossa jos ripustukset jää liian kireälle. Jos ripustukset on oikein niin tilaa pitäisi olla tarpeeksi. Tietysti oma koko vaikuttaa myös paljon siihen, että millainen riippumatto kannattaa hankkia. Isoimpien miesten ja miksei naistenkin kannattaa katsoa XL-kokoisia riippareita.

Ja pohjoiseen mentäessä täytyy aina muistaa se, että puut on riippumattoilun edellytys. Jos ei ole puita niin sitten on mentävä jollain muulla majotusratkaisulla.

 

[Läski Mike]

Täytyy sitten kysyä joltain riippari harrastajalta opastus reissua jos tuntuu liian ylivoimaiselta saada säätöihin pussukkaa. Voisi olla näkemisen arvoinen ilme kun nousis autosta käsivarren lapissa riippumatto rinkassa ja miettiä mikä meni pieleen valmistautumisessa. Tuskin tulee paljoakaan karhunkierrosta pohjoisemmassa reissattua niin että aina puita löytyy.

 

[Ihmemies]

Kevyissä kamoissa käytetyt kankaat on kuitenkin mun kokemuksen mukaan varsin ohuita - jopa silkkipaperinohuesta silnylonista tehtyjä on tullut vastaan. Mä en henkilökohtaisesti pitkillä vaelluksilla vaan halua ottaa sitä pientäkään riskiä. Mieluummin liian jykevä varuste kuin se pienikin riski rikkoutumisesta. Todennäköisesti näitä skenaarioita ei tule koskaan mun vaelluksilla käymään, mutta silti.
Alkaa mennä inttämiseksi tää mun teksti, mutta se että voin ottaa rennosti huolehtimatta kamojen jatkuvasta varomisesta ja huollosta on mulle pitkillä vaelluksilla tärkeää. Mielenrauha.

Päiväkeikat ja lyhyemmät tosiaan erikseen, niissä kyllä itsekin valitsen usein kevyemmän. Ja ihan ultimategrammailuakin harrastin joskus. Se on vaan helposti kallis laji.

Voihan sitä silti laittaa esim. Seek Outsiden rinkkoja. Unaweep 4800 (78L) painaa 1,5kg 210 denierin kankaasta tehtynä, etutaskun kanssa. 210 denierin xpac kangas vastaa markettirinkkoja, 420 denierin xpac kestää sitten paremmin jos rinkkaa esim. raahaa kivikoissa/kallioilla köyden perässä jne. Vesitiivis jos ompelusaumat kyllästää. Ei vetskareita, roll top, jos klipsit menee paskaks ne voi vaihtaa. Lantiovyön sulku kahdella klipsillä, joten matka jatkuu vaikka toinen hajoais. Mukana tulee kyllä myös yksi iso klipsi, jos tykkää siitä enemmän. Alumiiniputkirunko on nykyään vai 1/2" putkea, mutta valmistaja lupailee että sillä kestää silti kantaa 40-50kg.

Säästää sen reilu 2kg kuitenkin savottaan verrattuna, eikä ton kanssa reissu mene pilalle. Kestää myös kanootti ym. vesihommia mukisematta. Mulla on tollanen 210 denierin malli, kun en mitään extreme hommia harrasta, ja yllättävän mukava laite vanhaan anatomiseen reppun verrattuna.

 

[teppo mörkö]

Makein reissu kesällä 2017, kyllä lapaset mukana alkukesästä

Saat parempia kuvia kun kuvaat vähän alempaa ettei kaikki kuvat ole maata kohti.

 

[invicta]

Voihan sitä silti laittaa esim. Seek Outsiden rinkkoja.

Mulla ei ikinä tule olemaan varaa maksaa 400€+ pelkästä rinkasta, valitettavasti. Mun koko reissuvarustus menee tohon hintaluokkaan. Ainoa vaihtoehto on tehdä itse vastaava, ja sittenkin kun tuppaa tällä mun mielenlaadulla ottamaan asioita varman päälle niin painoa tulee kuitenkin.

Tein itseasiassa kerran sellaisen kevytrinkkakokeilurakennelmahässäkän. Risasta halpismarkettirinkasta viillekkeet, selkäkangas ja lantiovyö, telttakankaasta iso kuivasäkki rullasululla tavaraosioksi.
Ideana oli että solumuovimakuualusta tungetaan ekana säkkiin putkeksi seiniä myöten, muut tavarat sen sisäpuolelle. Makuualusta toimi siis koko rinkan jäykisteenä, erillistä tukirankaa ei ollut. Säkin kiinnitys tapahtui irtohihnoilla kanto-osaan.

Toimihan se jossain määrin, muutaman päivän "vaellus" tuli sillä tehtyä kyllä. Mut ei se mukava ollut missään nimessä, olis vaatinut tuotekehittelyä aikalailla. Erityisen huonoa tuossa oli se, että kaikki tavara piti purkaa pois rinkasta että sai makuualusta takaisin sinne.

Edelleen pitkälle vaellukselle otan Savotan.

 

[JuhaH]

Mulla on tapana pakata kaikki kamat drypackeihin. Tällöin tavarat saa helposti ulos ja ne on lajiteltuna valmiiksi tarpeen mukaan leiri- ja liikkelläolokamoihin. Expedin ”ikkunalliset” drypackit on ihan helmeä jos kantolaite saallii niiden käytön. Ikkuna on hyvin tahmasta kamaa joten niiden sullominen voi olla vähän haastavaa riippuen miten niitä pakkaillaan, duffelikeikoilla hyviä, mutta tietynmallisten rinkkojen kanssa voivat olla hankalia. 5-10 litraset on mulle mieluisimman kokoisIa.

 

[Atapio]

Mulla on tapana pakata kaikki kamat drypackeihin. Tällöin tavarat saa helposti ulos ja ne on lajiteltuna valmiiksi tarpeen mukaan leiri- ja liikkelläolokamoihin. Expedin ”ikkunalliset” drypackit on ihan helmeä jos kantolaite saallii niiden käytön. Ikkuna on hyvin tahmasta kamaa joten niiden sullominen voi olla vähän haastavaa riippuen miten niitä pakkaillaan, duffelikeikoilla hyviä, mutta tietynmallisten rinkkojen kanssa voivat olla hankalia. 5-10 litraset on mulle mieluisimman kokoisIa.

Minä käytän pelkkiä muovipusseja ja jätesäkkejä, jätesäkistä saa tehtyä vaikka mitä kätevää, jos sattuu puuttumaan tai unohtumaan rinkasta.
(Seuraava osuus saattaa sisältää pirkkaniksejä) Vettä pitävä istuinalusta, vesistön ylityksessä rinkan ympärille, niin siitä tulee kelluntalaite ja toiseen säkkiin vaatteet, pikaisesti ratkomalla hihaton sadetakki, kahtia laittamalla pitkä kosteutta pitävä makuualusta telttaan kuin taukopaikalle ja sitten tietenkin jopa pressunvirkaa ajava viritelmä. Muovipussista saa tehtailtua vaipat tai vettäpitävät alushousut, jos iskee vaikka vaellusripuli, kun joi väärästä purosta.

 

[invicta]

Minä käytän pelkkiä muovipusseja ja jätesäkkejä, jätesäkistä saa tehtyä vaikka mitä kätevää, jos sattuu puuttumaan tai unohtumaan rinkasta.

Hyviä niksejä.
Mulla on yleensä yksi tai kaksi jykevämpää raksasäkkiä mukana juuri näistä syistä. Mun käyttämät raksasäkit on keltaisia, joten toimii myös pelastustilanteessa merkinantovälineenä. Säännöllinen luontoon kuulumaton muoto - kuten keltainen suorakaide - kiinnittää huomion kun pitää saada esim. kopteri paikalle.


Muoks:
Itse käytän pakkaamiseen minigrip- ja muovipusseja sekä itse tehtyjä pakkauspussukoita. Muovipussiin/kassiin pakkaamisessa miinuksena on niitten huono kestävyys pakatessa tiukkaan, sekä tyhjiöinnin mahdottomuus.

Jos kannetaan maastoon leipää/näkkäriä/korppuja otan joskus lisäksi muovilootan. Yksi muoviloota tai iso tiiviö on joskus ihan näppärä, mutta monesti kyllä liian painava ja turha. Meillä käytetään joskus leipien ja muitten suojaamiseen, kalansuolausastiana ja jääkaappina suohon/märkään sammaleeseen upotettuna. Useimmiten toimii kyllä yhtälailla muovipussikin. Kalan kantamiseen on yleensä mukana roskapussirullasta otettu muutaman kassin pätkä.