Retkeily, vaellus ja telttailu

Juu kun lähtee kansallispuistoihin, niin olisi hyvä lukea netistä ajankohtaiset asiat. Yllättävän paljon kaikenlaista remppaa ja alueita suljettu. Osittain varmasti myös kasvaneiden kävijämäärien takia, kun on sulkuvyöhykkeitä ja suljettuja alueita nykyään enemmän ihan jo eroosion ja polkujen ulkopuolella kävelyn johdosta.
 
Kaveri tais kysellä "helppoja" reittejä.. Sipoonkorpeenkin voi eksyä, nuuksiosta puhumattakaan..

Iso-Melkutinta voisin ehkä ehdottaa. Etelä-Suomen paikoissa on vaan se ongelma että harvoin olet yksin, jos haet jotain Ali-Leiniömäistä kokemusta.

Tuolta kai noita voi googlailla Bikebackin seikkailu Karkkilasta Hämeenlinnaan ja takaisin – Retkipaikka
En nähnyt mainintaa helppoudesta. Vain että 15km+ eteläsuomesta. Repoveden sillan kiertää erittäin helposti käyttämällä lossia molempiin suuntiin, matkaa lossilta sillalle on toisella puolella vettä noin 2 km erittäin leveää merkittyä reittiä pitkin (ketunlenkki), mutta ei sitä koko väliä tarvitse kulkea jos kaakkurin kierroksen kiertää kulkematta Katajavuoren kautta.

Jos kävijämäärät ovat romahtaneet, näkisin nyt olevan paras hetki käydä Repovedellä. Se on ollut vähän turhankin ruuhkaisa koronabuumin alusta lähtien.
 
Jos kävijämäärät ovat romahtaneet, näkisin nyt olevan paras hetki käydä Repovedellä. Se on ollut vähän turhankin ruuhkaisa koronabuumin alusta lähtien.
Juu samaa mieltä. Vähän järkytyin kun eksyin kerran retkeilemään Kurjenrahkan kansallispuistoon näin keskisuomessa asuvana. Meno oli aika hurjaa kun mönkijätkin pärräsivät pari tuntia päivässä tavaroita kuljettaen.
 
Pöyrisjärven erämaa-alueesta kokemuksia? Tuo alue vähän kiinnostaisi itseä, ei ole tullut tuolla aiemmin käytyä. Itseäni viehättää tässä erävaelluksessa eniten se, jos pääsee johonkin vähän erämaisemmalle ja hiljaisemmalle alueelle, jossa ei ole liikaa väkeä. Kuvittelisin, että tuo Pöyrisjärven alue on varmaan aika hiljaista, kun siellä ei edes ole merkittyjä reittejä ja muutenkin aika syrjässä, mutta olenko väärässä? Ei siis haittaa jos tulee muitakin vastaan, kunhan eri ruuhkaksi asti olisi väkeä.

Tuolla alueella ei ole tosiaan merkittyjä reittejä, mutta tuo ei itseäni suht kokeneena kulkijana paljoa huoleta. Alueella on myös ilmeisesti muutama autiotupa, joiden varaan reitin voisi rakentaa. Toki pitää varautua myös nukkumaan ulkona (teltassa/laavukankaassa) tarvittaessa.

Kuvien perusteella maisema näyttää hieman samankaltaiselta kuin Kaldoaivin erämaassa, jossa olen käynyt.

 
Taitaa välttyä uintireissulta jos lähtee Tervajärveltä ja menee Terrilahden oikealta puolelta
 
Juu samaa mieltä. Vähän järkytyin kun eksyin kerran retkeilemään Kurjenrahkan kansallispuistoon näin keskisuomessa asuvana. Meno oli aika hurjaa kun mönkijätkin pärräsivät pari tuntia päivässä tavaroita kuljettaen.
Tämäkö siinä lyhyemmällä järven kiertävällä reitillä, vai myös pidemmällä vajosuon reitillä? Siinä järven kiertävällä on kyllä paljon päiväkävijöitä ja perheitä. Turun paikallisbussikin kulkee sinne.
 
Tämäkö siinä lyhyemmällä järven kiertävällä reitillä, vai myös pidemmällä vajosuon reitillä? Siinä järven kiertävällä on kyllä paljon päiväkävijöitä ja perheitä. Turun paikallisbussikin kulkee sinne.
Järven kiertävällä. Menin sinne lepäämään kun oli takana 10 päivän liikuntatuokio. Mutta ei se rauhallinen kyllä ollut. Taitaa olla etenkin etelän kohteissa niin, että jos sinne pääsee joko suoraan tai lähelle autolla, niin ei ole rauhaa. Pitää olla kilometri pari ainakin autotonta, niin alkaa rauhoittumaan.
 
Oletteko puhdistaneet vedenputsaria millä tavoin? Vedin puhtaalla vedelle "vastavirtaan", mutta olisko tuo hyvä jollain myrkyllä putsata varsinkin aikanaan talvisäilytykseen? Sawyer mini siis kyseessä.
 
Oletteko puhdistaneet vedenputsaria millä tavoin? Vedin puhtaalla vedelle "vastavirtaan", mutta olisko tuo hyvä jollain myrkyllä putsata varsinkin aikanaan talvisäilytykseen? Sawyer mini siis kyseessä.
Olen kuullut että jos on mineraalirikas vesi niin voisi olla hyvä tehdä viimeinen huuhtelu ennen pitempää säilytystä akkuveden kanssa. Sawyer itse ohjeisti, että siihen huuhteluveteen olisi hyvä sekoittaa vähän klooria tai muuta kemiallista veden puhdistusainetta.
 
Miten retkeileminen ns. "toimii"? Asun saaristoalueella ja tekisi mieli lähteä vain rinkan kanssa kävelemään x-km reitti, lyödä vaikka johonkin rannikon tuntumaan riippumaton kiinni puiden väliin, nautiskella ilta + yö ja palata aamulla kotiin. Tekeekö moni näin? Vai onko retkeily enemmän sitä että valitaan joku virallinen pidempi vaellusreitti ja yövytään laavu-alueella tms.? Kysyn tätä siis ihan tosissani :D Turhauttaa kun teen tästäkin jotenkin vaikeaa omassa päässäni ja haluan kuulla että onko tuo esittämäni tapa ihan yleistä ja normaalia?
 
Miten retkeileminen ns. "toimii"? Asun saaristoalueella ja tekisi mieli lähteä vain rinkan kanssa kävelemään x-km reitti, lyödä vaikka johonkin rannikon tuntumaan riippumaton kiinni puiden väliin, nautiskella ilta + yö ja palata aamulla kotiin. Tekeekö moni näin? Vai onko retkeily enemmän sitä että valitaan joku virallinen pidempi vaellusreitti ja yövytään laavu-alueella tms.? Kysyn tätä siis ihan tosissani :D Turhauttaa kun teen tästäkin jotenkin vaikeaa omassa päässäni ja haluan kuulla että onko tuo esittämäni tapa ihan yleistä ja normaalia?

Isot massat käy kiertämässä jonkun kuuluisan merkatun reitin, ottavat sieltä selfiet tietyissä paikoissa ja kamat seisoo sen jälkeen kaapissa käytämättömänä. Sitten on se pieni osa, joka majoittuu missä milloinkin, missä on nätti kiva paikka.
 
Sanoisin, että retkeily toimii ihan sellaisella kaavalla kuin haluat. Voit mennä merkkaamattoman tai merkatun reitin, pääasia että lähtee.

Itse suosin merkattuja vähemmän tunnettuja/ruuhkaisia reittejä. Joskus voi laiskana vaikka vetää vaikka autolla jonkun laavun viereen ja yöpyä siinä.

Kuten sanoin, pääasia että lähtee retkelle. Kertaakaan ei ole kaduttanut jälkeenpäin.
 
Ainakin lapin isommissa kansallispuistoissa myös omien reittien kulkeminen onnistuu ihan hyvin, jos haluaa. Tällöin kannattaa toki tarkistaa, että minkälaisia rajoituksia alueella on tuon kulkemisen ja leiriytymisen suhteen. Tuo vaihtelee, joissain on todella vapaata ja sitten joissain on kansallispuiston keskellä tiukemminkin suojeltuja alueita. Erämaa-alueilla on sitten yleisesti ottaen hiukan löysemmät rajoitukset kuin kansallispuistoissa.

Toki retkeilyä ja erävaellusta voi harrastaa ihan talousmetsässäkin. En ole itse kokeillut, mutta saattaisi olla ihan hauska kokemus. Suomessa suuria jokseenkin luonnontilaisia alueita on lähinnä nuo lapin isot erämaa-alueet ja kansallispuistot.
 
Miten retkeileminen ns. "toimii"? Asun saaristoalueella ja tekisi mieli lähteä vain rinkan kanssa kävelemään x-km reitti, lyödä vaikka johonkin rannikon tuntumaan riippumaton kiinni puiden väliin, nautiskella ilta + yö ja palata aamulla kotiin. Tekeekö moni näin? Vai onko retkeily enemmän sitä että valitaan joku virallinen pidempi vaellusreitti ja yövytään laavu-alueella tms.? Kysyn tätä siis ihan tosissani :D Turhauttaa kun teen tästäkin jotenkin vaikeaa omassa päässäni ja haluan kuulla että onko tuo esittämäni tapa ihan yleistä ja normaalia?

Kukapa sitä rajoittaisi miten retkeilee. Kunhan huomioi, että nuotion kuuluessa nautiskeluun, niin sen tekeminen ei toisten maille ole sallittua kuin virallisille nuotiopaikoille paitsi Lapissa sitten joillain valtion mailla ok.
 
Miten retkeileminen ns. "toimii"? Asun saaristoalueella ja tekisi mieli lähteä vain rinkan kanssa kävelemään x-km reitti, lyödä vaikka johonkin rannikon tuntumaan riippumaton kiinni puiden väliin, nautiskella ilta + yö ja palata aamulla kotiin. Tekeekö moni näin? Vai onko retkeily enemmän sitä että valitaan joku virallinen pidempi vaellusreitti ja yövytään laavu-alueella tms.? Kysyn tätä siis ihan tosissani :D Turhauttaa kun teen tästäkin jotenkin vaikeaa omassa päässäni ja haluan kuulla että onko tuo esittämäni tapa ihan yleistä ja normaalia?

Kuvailit juuri retkeilemisen hyvin. Tuo on mielestäni oikein hyvä tapa tutustua luontoon. Kunhan muistaa rajoitukset, kuten yllä onkin hyvin mainittu. Hyviä retkiä :)
 
Miten retkeileminen ns. "toimii"? Asun saaristoalueella ja tekisi mieli lähteä vain rinkan kanssa kävelemään x-km reitti, lyödä vaikka johonkin rannikon tuntumaan riippumaton kiinni puiden väliin, nautiskella ilta + yö ja palata aamulla kotiin. Tekeekö moni näin? Vai onko retkeily enemmän sitä että valitaan joku virallinen pidempi vaellusreitti ja yövytään laavu-alueella tms.? Kysyn tätä siis ihan tosissani :D Turhauttaa kun teen tästäkin jotenkin vaikeaa omassa päässäni ja haluan kuulla että onko tuo esittämäni tapa ihan yleistä ja normaalia?
Tuo on juuri oma asenteeni retkeilyyn. Monta yhden yön reissua on tänä kesänä jo takana, pari hyvinkin lyhyellä harkinnalla ("pitäisikö tänään lähteä yöksi luontoon...?" ja tunnin päästä kamat pakattu ja toinen jalka ovesta ulkona) ja monta vastaavaa reissua vielä edessä. Kun on kerran/pari käynyt niin alkaa huomata, mistä itse pitää ja millaisia varusteita tarvitsee ja haluaa mukaan.

Edit: Säätiedotus kannattaa toki katsoa ;)
 
Jääkäri L saapui eilen ja pääsi nyt parin yön testireissulle. n18kg tuli painoa, ihan kohtuuhyvin tuo meni muutaman kilometrin siirtymän leiripaikalle. Aiemmin menty M-versiolla.
Ilmakin kirkastui mukavasti.
 

Liitteet

  • 20240719_201146.jpg
    20240719_201146.jpg
    630,7 KB · Luettu: 243
Miten retkeileminen ns. "toimii"? Asun saaristoalueella ja tekisi mieli lähteä vain rinkan kanssa kävelemään x-km reitti, lyödä vaikka johonkin rannikon tuntumaan riippumaton kiinni puiden väliin, nautiskella ilta + yö ja palata aamulla kotiin. Tekeekö moni näin? Vai onko retkeily enemmän sitä että valitaan joku virallinen pidempi vaellusreitti ja yövytään laavu-alueella tms.? Kysyn tätä siis ihan tosissani :D Turhauttaa kun teen tästäkin jotenkin vaikeaa omassa päässäni ja haluan kuulla että onko tuo esittämäni tapa ihan yleistä ja normaalia?

Mitä retkeily on? Tai pitääkö se aina olla retkeilyä? Tullut tehtyä pidempiä vaelluksia ja toisaalta tykkään myös nukkua hammockissa vanhempien mökillä. Viimeksi tuli viikko oltua hammockissa mökillä joen äärellä ja tänään myös tyttö nukkuu hammockissa, katsotaan haluaako hän nukkua myös loppu reissun ulkona. Joskus myös haaveillut päivän, parin reissuista missä voisi olla vaan yhdessä paikkaan, paremmilla eväillä istumassa ja nauttimassa luonnosta.
 
  • Tykkää
Reactions: |le
Latu ja Polku -lehden mukaan retkeilyn määritelmä on, että mennään ulos luontoon vaikka pariksi tunniksi, mutta siellä pitää syödä eväät. Muuten on kyse vain ulkoilusta.
 
Ainakin lapin isommissa kansallispuistoissa myös omien reittien kulkeminen onnistuu ihan hyvin, jos haluaa. Tällöin kannattaa toki tarkistaa, että minkälaisia rajoituksia alueella on tuon kulkemisen ja leiriytymisen suhteen. Tuo vaihtelee, joissain on todella vapaata ja sitten joissain on kansallispuiston keskellä tiukemminkin suojeltuja alueita. Erämaa-alueilla on sitten yleisesti ottaen hiukan löysemmät rajoitukset kuin kansallispuistoissa.

Kyllä siellä merkinnät pitäisi olla esim

390px-Finnish_nature_conservation_area_sign.jpg
 
Kyllä siellä merkinnät pitäisi olla esim

390px-Finnish_nature_conservation_area_sign.jpg
Joo noille tiukimmille suojelualueille kyllä.

Kuitenkin esim. UKK-puistossa on erilaisia alueita joilla on hieman eri säännöt:
Retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke: Leiriytyminen on kielletty muualla,
paitsi tupien, laavujen ja tulipaikkojen läheisyydessä.

Syrjävyöhyke: Leiriytyminen on sallittu, poislukien Paratiisikuru,
Lumikuru sekä Raja-Joosepin museoalue ja kolttakentät (karttaliite).

Paikallinen asukas voi oman kotikuntansa alueella marjastaessaan,
metsästäessään ja kalastaessaan leiriytyä koko kansallispuiston
alueella.

Leiriytyminen on sallittua poronhoitotöissä koko alueella.

Kansallispuistossa ovat voimassa rajoitetut jokaisenoikeudet. Liikkumista, leiriytymistä ja tulentekoa koskevat eri säännöt kansallispuiston retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeillä, syrjävyöhykkeellä- sekä rajavyöhykkeellä.

Lisäksi tuon puiston etelälaidalla on alue, joka on rauhoitettu lintujen pesimäaikaan.
 
Pöyrisjärven erämaa-alueesta kokemuksia? Tuo alue vähän kiinnostaisi itseä, ei ole tullut tuolla aiemmin käytyä. Itseäni viehättää tässä erävaelluksessa eniten se, jos pääsee johonkin vähän erämaisemmalle ja hiljaisemmalle alueelle, jossa ei ole liikaa väkeä.

Ainakin, jos lähtee suoraan Näkkälästä kohti järveä, niin sitten ei ole hiljaisempaa. Kulku-ura on varsin vilkkaasti moottoriajoneuvoilla liikennöity ja myös pyöräilijöitä riittää. Toki sitten kun siitä vähänkään johonkin suuntaan poikkeaa, niin kummasti hiljenee. Kun karttaan on merkitty, että läpikulkematon suo, niin siitä ei sitten tosiaan pääse ilman talvea läpi kuljeta. Kalmakaltion puolelta on sitten hiljaisempaa ja maastokin on vähäsoisempaa. Mutta hienoja paikkoja, kannattaa kyllä mennä.
 
Ajatuksia UKK reitityksestä? Tarkoitus käydä Tahvontuvalla ja Vongoivan räystäällä. Viimeksi lähtö Aittajärveltä, josta sokostin kautta Anterinmukkaan. Nyt pohdittiin lähtöä Kiilopäältä.

Menomatka olisi polkuja pitkin jokseenkin
Polkua pitkin

kiilopää - niilanpää - suomunlatva - suomunruoktu - aitaoja - tuiskukuru - luirojärvi - kärppäpää - hammaskuru - siulanruoktu - tahvontupa

Tuo reitti tarkoitus tehdä kolmeen päivään. Koko reissuun varattu 6-7vrk. Paluumatkalle en mitään järkevää vaihtoehtoa keksi omien jälkien seuraamisen lisäksi. Etelässä vaikuttaa olevan soista maastoa kartan mukaan ja pohjoispuolella pitäisi sitten kivirakkarinteitä nousta sokostin reunalle ja luirojärvikin kiertää, joten matka sitten venähtäisi liialti.

Reititysideoita?
 
Ajatuksia UKK reitityksestä? Tarkoitus käydä Tahvontuvalla ja Vongoivan räystäällä. Viimeksi lähtö Aittajärveltä, josta sokostin kautta Anterinmukkaan. Nyt pohdittiin lähtöä Kiilopäältä.

Menomatka olisi polkuja pitkin jokseenkin
Polkua pitkin

kiilopää - niilanpää - suomunlatva - suomunruoktu - aitaoja - tuiskukuru - luirojärvi - kärppäpää - hammaskuru - siulanruoktu - tahvontupa

Tuo reitti tarkoitus tehdä kolmeen päivään. Koko reissuun varattu 6-7vrk. Paluumatkalle en mitään järkevää vaihtoehtoa keksi omien jälkien seuraamisen lisäksi. Etelässä vaikuttaa olevan soista maastoa kartan mukaan ja pohjoispuolella pitäisi sitten kivirakkarinteitä nousta sokostin reunalle ja luirojärvikin kiertää, joten matka sitten venähtäisi liialti.

Reititysideoita?
Onko tavoitteena siis päästä nimenomaan tuonne Vongoivan ja Jaurujoen alueelle, vai haluatteko kulkea myös noiden muiden paikkojen kautta? Jos haluatte päästä tuonne Vongoivalle niin yksi vaihtoehto olisi lähteä tuolta itäkairan suunnalta esim. Kemihaarasta. Sieltä ehtii 6-7 vuorokaudessa hyvin ainakin Tahvon tuvalle ja Vongoivalle sekä takaisin. Jos kävely kulkee hyvin niin varmaan ainakin Hammaskurussa ehtii myös käymään.

Olen itse lähtenyt monta kertaa liikkeelle tuolta Kemihaarasta. Siellä on entinen rajavartioasema, jonne pääsee autolla. Ilman autoa sinne kulkeminen on tietysti vaikeaa, koska bussit ei kulje. Ainakin aiemmin sinne on päässyt kerran viikossa melko edullisesti sellaisella "kutsutaksilla", menin kerran tuolla kun lähdin liikkeelle sieltä ja kävelin puiston läpi Saariselälle. Normi taksi sitten tietenkin maksaisi aika hurjasti.

Tuolla itäkairan suunnalla on aika komeita lähes koskemattomia metsiä ja soita. Jos pitää päästä suoraan tunturiin, niin sitten tuo on tietenkin huono vaihtoehto.
 
Ainakin, jos lähtee suoraan Näkkälästä kohti järveä, niin sitten ei ole hiljaisempaa. Kulku-ura on varsin vilkkaasti moottoriajoneuvoilla liikennöity ja myös pyöräilijöitä riittää. Toki sitten kun siitä vähänkään johonkin suuntaan poikkeaa, niin kummasti hiljenee. Kun karttaan on merkitty, että läpikulkematon suo, niin siitä ei sitten tosiaan pääse ilman talvea läpi kuljeta. Kalmakaltion puolelta on sitten hiljaisempaa ja maastokin on vähäsoisempaa. Mutta hienoja paikkoja, kannattaa kyllä mennä.
Tuolta Kalmakaltiosta lähtö voisi olla parempi vaihtoehto. Sillä suunnalla on enemmän noita autiotupia, joiden varaan reitin voisi rakentaa, eikä ole pakottavaa tarvetta päästä tuonne alueen nimikkojärvelle.

Vätsäriä mietin toisena vaihtoehtona. Sielläkään ei ole tullut ennen käytyä. Olisikohan sinne hyvä lähteä vaikka Sevettijärveltä? Näyttää siltä, että sieltä lähtemällä pääsisi vähän nopeammin kiinnostavamman näköisiin maastoihin. 5 tai 6 yön reissu on mietinnässä, joten jos lähtee tuolta Nellimin suunnalta niin voi tulla vähän kiire tai sitten pitää marssia aika lailla.
 
Onko tavoitteena siis päästä nimenomaan tuonne Vongoivan ja Jaurujoen alueelle, vai haluatteko kulkea myös noiden muiden paikkojen kautta? Jos haluatte päästä tuonne Vongoivalle niin yksi vaihtoehto olisi lähteä tuolta itäkairan suunnalta esim. Kemihaarasta. Sieltä ehtii 6-7 vuorokaudessa hyvin ainakin Tahvon tuvalle ja Vongoivalle sekä takaisin.

Tuolla itäkairan suunnalla on aika komeita lähes koskemattomia metsiä ja soita.

Hyvä pointti ja tosiaan kemihaarasta oli alun perin tarkotus lähteä ja itäkairassa rengasreitti tehdä, esim korvatunturin kautta. Tässä kuitenkin arvelutti jälleen suotilanne, joka ei tiettävästi syyskuussa ole kuivimmillaan. Ilmeisesti vanhat pitkokset kulkisivat korvatunturin suuntaan, mutta luonto.fi mukaan tosiaankin vanhat ja rupuiset.

Toinen haaste myös tuo matka. Autolla liikenteessä, mutta saariselällä pidetään tukikohtaa, niin tuo kemihaara olisi hankalan kaukana.
 
Hyvä pointti ja tosiaan kemihaarasta oli alun perin tarkotus lähteä ja itäkairassa rengasreitti tehdä, esim korvatunturin kautta. Tässä kuitenkin arvelutti jälleen suotilanne, joka ei tiettävästi syyskuussa ole kuivimmillaan. Ilmeisesti vanhat pitkokset kulkisivat korvatunturin suuntaan, mutta luonto.fi mukaan tosiaankin vanhat ja rupuiset.

Toinen haaste myös tuo matka. Autolla liikenteessä, mutta saariselällä pidetään tukikohtaa, niin tuo kemihaara olisi hankalan kaukana.
Joo no Saariselältä on tosiaan aikalailla matkaa tuonne, jos siellä on majoitus. Ja noita soita tuolla voi joutua kiertelemään, voivat olla todella vaikeita.
 
Pitäisi itselle ja vaimolle ostella ensimmäiset makuupussit, alle 200e kolmen vuoden ajan. Nettiä selailemalla löysin suosituksen Marmotin trestles elite eco 30 tai Haglöfs tarius. Tarkoitus olisi pärjätä syksyllä lapissa, kun on jo hieman viileämpää iltaisin.
 
Ei välttämättä osu aivan ketjun aiheeseen, mutta ehkä hitusen kun on kuitenkin repuista kyse. Eli onko suositella jotain pienehköä reppua, joka menisi Finnairin suht tiukkaan käsimatkatavara-rajoitteen kokoon?

Samsonitea ja vastaavia löytyi, mutta heiluvat sitte jo about 100e hintaluokassa. Ehkä budjettiystävällisempikin riittäisi kun ei ole aina edes pientä läppäriä/tablettia mukana, joka vaatisi sitten reilumpaa jykevyyttä rungolta. Mitoiltaan reppu saa olla 30 kertaa 40 kertaa 15 senttimetriä.
 
Joo no Saariselältä on tosiaan aikalailla matkaa tuonne, jos siellä on majoitus. Ja noita soita tuolla voi joutua kiertelemään, voivat olla todella vaikeita.

Satuinpa viimevuotiseen videoon alueelta. Näemmä pitkoksia on alettu uusia, tulee metalliset. Kaipa tuonnekin voisi harkita suuntaavansa
 
Ei välttämättä osu aivan ketjun aiheeseen, mutta ehkä hitusen kun on kuitenkin repuista kyse. Eli onko suositella jotain pienehköä reppua, joka menisi Finnairin suht tiukkaan käsimatkatavara-rajoitteen kokoon?

Samsonitea ja vastaavia löytyi, mutta heiluvat sitte jo about 100e hintaluokassa. Ehkä budjettiystävällisempikin riittäisi kun ei ole aina edes pientä läppäriä/tablettia mukana, joka vaatisi sitten reilumpaa jykevyyttä rungolta. Mitoiltaan reppu saa olla 30 kertaa 40 kertaa 15 senttimetriä.
Riittää että saat tarvittaessa survottua repun tuohon tilaan. Älä pakkaa isompaa reppua täyteen.
 
  • Tykkää
Reactions: |le
Satuinpa viimevuotiseen videoon alueelta. Näemmä pitkoksia on alettu uusia, tulee metalliset. Kaipa tuonnekin voisi harkita suuntaavansa
Nuo metalliset pitkokset voi varmaan olla lopulta järkevämpi vaihtoehto. Puiset hajoaa väistämättä ajan myötä, ja varmaan sekin kuluttaa luontoa kun niitä käydään uusimassa.

Jaurujoen yli pääsee kahlaamaan ainakin Peuraselän autiotuvan luona, ja ainakin ennen Tahvontuvan lähellä oli silta.
 
Nuo metalliset pitkokset voi varmaan olla lopulta järkevämpi vaihtoehto.
Voi ja voi. Ainakin puiset on monta kertaa kivemmat jaloille. Ja immersio luonnossa olemisestakin vähän kärsii kun alla on metallia, melkein yhtä hyvä kuin olisi asfalttia tai betonia. Kustannuskysymys toki varmasti...
 
Voi ja voi. Ainakin puiset on monta kertaa kivemmat jaloille. Ja immersio luonnossa olemisestakin vähän kärsii kun alla on metallia, melkein yhtä hyvä kuin olisi asfalttia tai betonia. Kustannuskysymys toki varmasti...
No joo, onhan noissa puolensa.

Sellaisenkin kommentin olen kuullut, että maksimaalisen luonnonsuojelun kannalta olisi hyvä jos nuo pitkokset ja sillat yms. vain purettaisiin pois, kun silloin kävijöiden määrä ehkä vähenisi. Mutta onhan noilla kansallispuistoilla kuitenkin myös virkistysarvo joka tuossa tietenkin kärsisi.

Omaan makuun tuolla UKK puistossa alkaa olla vähän turhan vilkasta tuolla Saariselän, Kiilopään ja Luirojärven suunnalla. Siinä Saariselän lähimaastossa monet polut on laajennettu melkein autoteitä muistuttaviksi, ja esim. se Luirojärven autiotupa alkaa olla melkoinen kompleksi. Jos hakee sellaista erämaista tunnelmaa, niin se vähän kärsii tuossa.

edit: Siinä mielessä tuo UKK puisto on kyllä todella hieno, että sieltä löytyy todella monipuolisesti erilaisia maastoja. Kerran kun tosiaan kävelin tuon koko puiston läpi mutkittelevaa reittiä, niin maasto oikeastaan vaihtui melkein koko ajan. Pääsi samalla reissulla näkemään kaikkea erilaisista metsä- ja suomaista avotunturiin.
 
Viimeksi muokattu:
Omaan makuun tuolla UKK puistossa alkaa olla vähän turhan vilkasta tuolla Saariselän, Kiilopään ja Luirojärven suunnalla. Siinä Saariselän lähimaastossa monet polut on laajennettu melkein autoteitä muistuttaviksi, ja esim. se Luirojärven autiotupa alkaa olla melkoinen kompleksi. Jos hakee sellaista erämaista tunnelmaa, niin se vähän kärsii tuossa.
Johtunee siitä että eteläsuomessa on aivan liian vähän kansallispuistoja. Ja Oulun seudullakin varsin hiljaista niiden suhteen. Suosio/turismi on kasvanut näihin ja lisää tarvittaisiin. Joka paikassa tuo kävijämäärä alkaa vaivata, monissa on esim herkkää kasvustoa, joka ei sitten kestä kun osa kävelee polkujen ulkopuolella --> alue suljetaan. Pitäisi saada lisää jakaantumaa, eli lisää paikkoja.
 
Nuo metalliset pitkokset voi varmaan olla lopulta järkevämpi vaihtoehto. Puiset hajoaa väistämättä ajan myötä, ja varmaan sekin kuluttaa luontoa kun niitä käydään uusimassa.

Jaurujoen yli pääsee kahlaamaan ainakin Peuraselän autiotuvan luona, ja ainakin ennen Tahvontuvan lähellä oli silta.
Voi ja voi. Ainakin puiset on monta kertaa kivemmat jaloille. Ja immersio luonnossa olemisestakin vähän kärsii kun alla on metallia, melkein yhtä hyvä kuin olisi asfalttia tai betonia. Kustannuskysymys toki varmasti...
Ei sekään nyt kovin kiva ole kun puiset pitkospuut uusimisen jälkeen jätetään metsään mätänemään. Aika rujoa on joissain kansallispuistoissa kun siellä on jo kolmas satsi menossa ja kaikki vanhat löytyy siellä sun täällä enemmän tai vähemmän piilotettuina.

Rahakysymys sekin on, mutta ymmärrän hyvin että voi olla vaikea perustella poisvientiä kun puuta on kilometritolkulla.

EDIT:
Itselleni sopisi ihan hyvin että pitkoksia ei olisi missään muualla kuin merkityillä reiteillä lähellä parkkipaikkoja (lähellä on tietenkin suhteellinen käsite). Ei etäisimpiin ja erämaatyyppisiin paikkoihin ole kaikkien pakko päästä.
 
Vanhat pitkospuut voi olla kettumaisia varsinkin vetisien soiden kohdalla kun ovat jo sinne uponneet ikänsä puolesta. Ruijanpolulla Sompionjärveltä pohjoiseen oli muutama sadan metrin pätkä missä pitkospuut olivat vajonneet nilkan syvyiseen veteen.
 
kiilopää - niilanpää - suomunlatva - suomunruoktu - aitaoja - tuiskukuru - luirojärvi - kärppäpää - hammaskuru - siulanruoktu - tahvontupa

Tuo reitti tarkoitus tehdä kolmeen päivään. Koko reissuun varattu 6-7vrk. Paluumatkalle en mitään järkevää vaihtoehtoa keksi omien jälkien seuraamisen lisäksi. Etelässä vaikuttaa olevan soista maastoa kartan mukaan ja pohjoispuolella pitäisi sitten kivirakkarinteitä nousta sokostin reunalle ja luirojärvikin kiertää, joten matka sitten venähtäisi liialti.

Ei siellä nyt mitään erityisen vaikeaa kivirakkaa ole, kun ei mene Sokostille, vaan kiertää sen reilusti pohjoispuolelta. Tahvontupa-Vongoivan kammi-Muorravarakka-Paratiisikuru-Lankojärvi-Rautulampi-Kiilopää. Kilometrejä tullee melko tarkkaan sama määrä molempia reittejä. Maantiekurusta Lankojärvelle ei toki valmista polkua mene, jos se on myös vaatimuksena. Muutenhan tuolta voi kulkea myös alamaiden polkuja pitkin (toki matka pitenee, mutta on kevyempää).
 
Tuollaisen kivirakan kävely voi olla kyllä todella hidasta ja työlästä hommaa. Kävelin yhdellä reissulla tuolta paratiisikurusta sokostin huipulle sitä tunturia pitkin, ja matkasta aika iso osa oli melkoista kivikkoa. Sokostin huippu oli sitten muistaakseni pitkälti sellaisia isoja kiviä joiden koko vaihteli suunnilleen jääkaapista autoon. Käsivarressa oli vähän samaa kun menin yhteen väliin omaan reittiä, ja etenemisvauhti oli keskimäärin noin 1 km/h

Tuossa touhussa kävelysauvoista on kyllä iloa. Siitä huolimatta on tietenkin riskinä, että taittaa jalkansa, jos vaikka astuu vahingossa pahasti johonkin kivien väliin.
 
Kiitos kaikille jotka vastasivat minun kysymykseeni retkeilystä! Todella hyviä kommentteja, sekä pointteja yleisesti! Kunhan tästä vapaille vuorotöistäni ennätän joku päivä, menen kyllä testaamaan johonkin uusia varusteita!

Uusi kysymys, jos jollain on kokemusta - sopivatko nämä kengät niin vaellukseen kuin esimerkiksi talvella juoksemiseen? Olisi win-win tilanne hankkia tälläiset "vaellus, työmatkapyöräily, talvikengät, juoksukengät" -yhdistelmä jotka kestävät sadetta :D
 
Oon käyttänyt saman Hokan mallin matalaa goretex kalvolla varustettua mallia kolmella viikon vaelluksella Lapissa ja lisäksi talvikenkinä. Väritys on vähän säyseämpi.

Noissahan ei mitään nilkkatukea ole. Se on sitten jokaisen oma asia mistä tykkää. Oikeista retkeilykengistä, polkujuoksukengistä vai kumisaappaista.
 
Löysin XXL alesta nämä kengät ja laitoin tilaukseen. Arvostelujen mukaan oikein kivat kengät ja sopivat varmasti todella hyvin talvisempiinkin kävelyihin ja syksyisiin sateisiin työmatkoihin pyörällä yms. Juoksut noilla varmasti jää välistä, mutta katselen siihen soveltuvien kenkien tarvetta sitten myöhemmin!
 
Telttaa pitäs jossain vaiheessa kytsätä, spekseinä että itse mahdun siellä nukkumaan ja kamat (reppu, ym) mahtuu sisälle viereen. Käyttöä ei varmaan olisi kun pari kertaa vuodessa, mutta ei silti viitsisi mitään paskaa ostaa jonka kanssa kiroilee sitten joka kerta. Patikointimatkoille tuskin tulee lähdettyä yön yli, kun ei semmonen retkeily ainakaan vielä kiinnosta, mutta lyhyet matkat autolta tai veneeltä leiripaikalle varmaankin nyt näin alkuun.
Mihinkähän noissa kannattaa kiinnittää huomiota? Kannattaakohan pistää kahden henkilön teltta tai isohko yhden hengen vaikka itsestään tuolla majailisikin?

Makuualustaa myös pitäs hankkia sitten, ei saa unta noiden ohuiden vaahtomuovilärpyköiden päällä. Eli pumpattava, ja joku 7-10cm paksu?
"Big Agnes Rapide SL Insulated Wide Regular" pisti silmään jota suositeltiin mukavaksi alustaksi mutta riipivän hintasia nuo kyllä. Hossassa nukuin lainapatjalla pari yötä ja tommonen 50cm easy camppi on kyllä liian kapea itselle vaikka luikero olenkin. Tässäkin, ettei halvalla saa hyvää?

Toki nuo kunnon vehkeet kestäisi sitten vuosia (kymmeniä?) vähällä käytöllä mutta silti nuo hinnat...
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
257 000
Viestejä
4 465 826
Jäsenet
73 879
Uusin jäsen
Torvelo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom