Saahan niitä. Tietysti takuuajan huollot kuuluu melko varmasti valmistajalle/toimittajalle mutta tämän jälkeenhän voi kilpailuttaa huollot. Määräaikaishuollot on vissiin aika tarkkaan säädetty, että ne tehdään ja inspecta (vai mikä kiwa nykyään onkaan) tekee noihin vielä omat tarkastukset muutaman vuoden välein.
Sama käsitys minullakin on, mutta en pidä sitä oikeudenmukaisena käytäntönä. Pahimmillaan vähävaraiset voivat joutua luopumaan asunnoistaan?
Saa mutta oli helpompi ottaa takuuajaksi (2v) Kone. Meneekin kilpailutukseen kun tuo 2v alkaa täyttymään.
Aikasemmissa saman suunnittelijan kohteissa on kyllä ollut, en muista minkä takia muka niitä ei noissa tarvinnut. Periaatteessahan kokematon suunnittelijan alku ei saa suunnitella kerrostaloja. Muisti voi heittää mutta taisi olla että pitää olla 3-5v kokeneen suunnittelijan avustajana ennen kuin pääsee itse suunnittelemaan. Käytäntö voi olla vähän eri.
Juu, tuota meinasinkin. Ei liittynyt mitenkään hissin aiheuttamaan ääneen vaan ihan muuhun kolinaan/ääniin.
Väestö vanhenee ja hissitömästä talosta voi olla vaikeampi saada asuntoa myytyä.Joo ainahan varsinkin isommissa yhtiöissä on joku jolle ei kelpaa päätetyt ratkaisut. Monesti noissa voi tosin olla tiedon kulussa puutteita ettei tiedoteta riittävän selvästi mitä tehdään ja miten jotta tavallisille pulliaisillekkin menis perille. Tosin joskus niissä itessäänkin vikaa etteivät vaivaudu yhtiökokoukseen tai osaa sanoa omaa mielipidettä heti asiaan. Ei sitä pidä yleistää että vanhat ihmiset on aina just niitä valittajia. On niissäkin ihan järki-ihmisiä ja osaa kyllä nuoremmatkin valittaa. Melko naurettavaa tuo roskakatosjuttu kyllä on jos kerran samaan paikkaan vielä tehdään uus
Ei välttämättä jos tontti on hyvä ja talo muuten laadukas. Isoissa kaupungeissa lisäkerroksilla voi kustantaa kattoremontin ilmatteeks ja saada vieläpä tiliäkin. Hissit nyt sinällään on melko turhia, mutta noihin on jotkut estettömyys suositukset jotka ei täyty jos hissi puuttuu. Lisäks ihmiset on laiskoja niin maksavat itsensä kipeäksi jotta ei tarvii portaita kävellä. Hissiremontit sinällään taitaa olla pakollisia jos vanha hissi jo löytyy ja on tullut tiensä päähän. Itse asun hissittömässä talossa ja pidän asiaa yhtenä parhaista puolista talossa.
Hissin rakentaminen on tässä suhteessa poikkeus As Oy:ssä kustannusten jaon suhteen. Muuthan pääasiassa menee yhtiöjärjestyksen mukaan eli neliöidem tai osakkeiden mukaan.
Ei vaan osakkeen (minkä perusteena on tietenkin neliöt) ja tietenkin kerros vaikuttaa. Tuo lakihan muuttui jokunen vuosi sitten että hissiremppaa varten voidaan jyvittää kerrosten mukaa. Ennen meni että ei pystynyt jyvittämään kerroksen mukaan. Samallahan muuttui että yhtiökouksen määräenemmistö riittää päätökseen rakentaa hissit.
Näin oletinkin, lukkojen kilahdukset häviää lähes täysin (poistaa jälkikaiun). Uskallan suositella.
Tosin osa noista ketkä halusi hissin on niitä ketkä on hommannut osakkeen silloin kun talo valmistu, eli lähes 40v sitten. Tosin jos hissien vastustamisesta olisi ottanut intohimon niin luultavasti olisi saanut kasaan tarvittavan määrän ääniä sillä että saa tietyt osakkaat paikalle tai tarvittavat valtakirjat.
Nyt naapurin ukko ajaa sillä hissillä aina alas ja ylos vaikka asuu tässä 2 krssa ihan sen takia kun on maksanut hissistä niin pitäähän sitä käyttää.
Yksi ongelma hissien kanssa on siinä että jos siihen tulee jotain pikkuvikaa niin soitetaan heti Koneen vikanumeroon ja sieltä lähtee ukko liikkeelle. Ja taas tulee päivystyskäynti-lisä laskuun. Hallitus juuri päättikin että hisseihin tulostetaan laput että vain hätätilanteissa (kuten joku jää hissiin jumiin) soitto Koneen päivystykseen, muuten ilmoitus isännöitijälle joka tilaa "normaali"-huollon.
Suunnittelija ei halunnut piirtää tuloilmakammioihin viemäröintiä, eka talvi ja kammioihin lunta ja "kanavat uivat". Nyt käytiin lisäämässä sitten jälkikäteen.
Hissin jälkiasennusta varten saisi olla oma lainsäädäntönsä, jotta kustannuksen jako olisi oikeudenmukaisempi. Silti kaikkien tulisi joutua maksamaan, mutta ei tasan omistusosuuksien suhteessa. Päätös enemmistöllä on oikea periaate ja tämä vähentäisi sen haittapuolia.
Sama käsitys ja samaa mieltä. Tosin mainitsemasi ongelma ei liity erityisesti hissiprojekteihin vaan yleisesti taloyhtiöasumiseen ja laajemmin ajatellen ylipäänsä omistusasumiseen.
Jos on kyse vanhasta talosta, jossa hissi. Ei ole todellakaan helppoa minulle sellaisen vierestä asuntoa myydä (äänihaitan takia)=> olen tästä eri mieltä
Saattaa toki vaikuttaa molempiin suuntiin. Kuitenkin moderni jälkiasennus voi, kuten mainittua, itse asiassa vähentää melua. Olen asunut "vanhassa" kerrostalossa, johon asennettiin hydraulinen hissi. Tässäkin tapauksessa muuten kaikki asunnot olivat väh. 1 kerroksen ulko-oven yläpuolella.
Uudet hissit ovat selvästi äänettömämpiä, ostaessaanhan sen voi testata.
Jaa, mistäköhän ne sitten kirjoittelee niitä päivystyskäyntejä? Vain kerran on jäänyt joku hissiin.
Pakko vastata vanhaan viestiin. Olen itse todistanut muutamaa tapausta missä käytetty rautasahaa/sahaa vesiputken katkaisuun. Putken röysteet estää putkea menemästä perille asti ja se jää tuliholkin reunaan. Pari riuskempaa tökkäystä liittimeen päin ja todetaan, että pohjassa on. Sitten myöhemmin ihmetellään, että hups kun liitos vuotaa...
Kyllä noiden pitäisi kestää ihan reilu hinkkaaminen. Jotain tossa laastierässä on ollut pilalla kun ei kovetu.
Olisikohan mennyt liikaa vettä saumalaastia tehdessä tai sitten johtuu tuosta lattialämmityksestä kun kuivuu liian nopeesti eikä kerkee kovettuu. Ei se kyllä kunnollista ole jos kuluu tuolleen. Kyllä juuriharjan kestää heittämällä.
Hankala kysymys? Sauma-aine ei ole mitään kovaa materiaalia, en lähtisi sitä juuriharjalla (ainakaan harjaa näkemättä) jynssäämään. Kestää kevyen kynnellä raaputtamisen. Kuumahöyryllä olen niitä putsaillut.
Eivät siis kestä esim. MMJ-sähköjohdolla läpikäyntiä, jotta pinta tulee tiiviiksi ja sileäksi?
Halusin olla varovainen sanoissani, mekaanisella raaputtamisella saa sauman kyllä riittävän monta kertaa tehtynä kulumaan. Kyllä sen normaali pesu pitää kestää.
Ei tuossa sahassa mitään ihmeempää ole, itse käytän aina sahaa kun on isompi kuin 32mm putki. Tosin puukolla sheivaus sen jälkeen. Juuri tuo pistosyvyyden merkkaus on se avainasia.
vaan kiristysrengas/helmi.Niin, no siinä ei anturi ovista paljoa välitä kun reagoi vaan infrapunaan. Talvivaatteissa jos ei näkyvää ihopintaa ole näkyvillä saattaa helposti olla anturille näkymätön.
Kiitos vastauksista! Saumamme on pehmeämpiä kuin mitkään muualla näkemämme ( kuten sanoin, alkaa märkänä liueta jo sormella hangatessa).
Aika selvä case. Tullut itselläkin pari kertaa sama ongelma vastaan ja silloin syynä on ollut, että laastin työaikaa on yritetty jatkaa lisäämällä siihen vettä kesken saumauksen.
Antureita on myös tutkamallisia. Ottaa esim ohuen oven läpi. Itse laitoin kotiin muutaman sellaisella varustetun led kattovalaisimen.
Jep. Ja akustisella tunnistuksella oleviakin tunnistimiakin on. Esim. Indoor 180-R - Nylund
Aivan, pahoittelut. Tukiholkkia käytetään noissa peksiputkissa, kun liitetään esim. jakotukkiin.Ei tuossa sahassa mitään ihmeempää ole, itse käytän aina sahaa kun on isompi kuin 32mm putki. Tosin puukolla sheivaus sen jälkeen. Juuri tuo pistosyvyyden merkkaus on se avainasia.
Tukiholkki ei puristu putken ympärille koska se on putken sisällä
Ei tarvitse minunkaan mielestä, jos... työ tehdään muuten kunnolla. Valitettavasti vain usein sinne jää niitä onttoja kohtia, koska ne vaan "huitaistaan yli" urakalla tehdessä . Ulkonäkö siinä vähän muuttuu ja pinta jää helposti huokoisemmaksi => läpäiseekö vettä helpommin?
Kyllä sitä tukiholkkia pitää käyttää PE-putkenkin kanssa jos käytetään puserrusliittimiä, nykyään tosin saattaa olla muovinen.
Just näin, tai sit on tehty vanhentuneesta saumalaastista, jossa sidosaineet ei enää reagoi. Ei se ny mitään savee kuulu olla, joka lähtis harjaamalla pois. Ei kuulu lähtee juuriharjalla mihinkään. Aika hartaasti saa juuriharjalla hinkata kunnon saumaa, että saa sen kulumaan. Kärcherin höyryputsaajan se mini saumaharjakin on pirun kova ja karhee plus kuumat höyryt päälle, eikä mihinkään oo lähteny laastit mistään kohtaa omasta kylppäristä/vessoista vaikka nyt 10 vuotta niitä "Kiillon kuria" putsaillut.
Pyykkikone ei tainnut olla vuosimallia 2018? Voisin melkein väittää, että jos täyttää koneen maltillisesti (jolloin se saa tasapainoteltua pyykit hyvin) oma vanhan lahonneen tilalle tullut uusi kone ei häiritsisi naapuria edes puoliltaöin. En oo kyllä silti pyöritellyt.
Ja harva osaa niitä koneittensa jalkoja säätää, niin että olisi tasapainossa koko kone ylipäätään. Ainakin itse huomannut asian monesti.
Ei se kyllä mitään vedenpainetta eristä. Kapilaarikatkona kyllä toimii. Mutta muuten olet kyllä oikeassa, ei patolevyä, jos käyttää tuota fuktisolia.
On se ollut kokonaan valmis ja asukas/asukkaat on siellä tietääkseni vähän aikaa asunutkin. Ennen videolla näkyvää purkua talosta on poistettu kaikki ikkunat/ovet ja pintarakenteet purettu.
