Kannattaa kysyä tuolla: Kysymyksiä sähkömiehilleKatossa valmiina valaisinpistorasia. Kattovalaisimessa kuvan mukainen sokeripalaliitäntä. Laitoin kolme johtoisen pistotulpan, mutta ei tullut valoon eloa. Huomasin, että nykyisessä lampussa ollut vain kaksi johtoa pistotulpan ja sokeripalan välissä = Ilmeisesti valaisinpistorasia on mallia maadoittamaton (vanha talokin). Koitin niin, että en kytkenyt keltavihreää maadoitusjohtoa pistotulppaan lainkaan - nyt uusikin lamppu toimii. Ei kukaan tietenkään vastuuta toisten virityksistä ota varsinkaan netin välityksellä, mutta ei kai tässä pitäisi mitään vaaraa tai virheellisyyttä olla näin tehtynä? Jos ei pistorasiassa ole maadoitusta niin ei kai lampun sokeripalalla ole merkitystä vaikka maadoitus jäisi tyhjäksi. Miksi lamppu toimii vasta kun jättää maadoitusjohdon täysin kytkemättä?
Rakentaminen, remontointi ja sisustus
- Keskustelun aloittaja Sampsa
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- rakentaminen remontointi
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 449
Tossa kannattaa varmaan tehdä niin, että vedät sinne sen 100mm villaa, sen päälle höyrynsulku, sitten se lisäkoolaus ja 50mm villaa. Saat tuolla sitten aikaiseksi sen, että sisäpuolen levytykseen porailtuna et turhaan puhko höyrynsulkua. Sokkeliin pir levyt on ihan ok.
Mä tein tallin vanhasta varasto + katos kombosta ja en vaivautunut sokkelia edes eristämään. Toki siinä lämpöhäviöitä hieman tulee, mutta jollain alle 10 asteen ylläpitolämmöllä lattiantasossa on niin kylmä muutenkin, ettei tuolla nyt kauheasti sähköä enää säästä. Mulla kun oli se varastotila alunperint toteutettu niin, että lattialaatan päällä oli erikseen styroxit sen sokkelin verran ja päällä lastulevytys niin tuossa olis vaatinut juurikin ton lisäkoolauksen että sais sokkelin eristeet samaan tasoon seinäpinnan kanssa. En viitsinyt lähteä purkamaan sitä puolikasta tilaa varaston levytyksen osalta niin oikaisin tuossa hieman. Kosteusriskit noinkin on aika vähäiset kun talli on harrasteautoa varten eikä varsinaista kosteuskuormaa kylmällä kaudella juurikaan tule jos en itse tallissa nyt jokusta tuntia vietä aikaa autoa rempatessa.
Tuleekos tuossa silti kastepiste oikeaan paikkaan, jos lämpötila +5-10 astetta talvella?
Noin taidetaan monesti asutuissa taloissakin tehdä.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 449
No tuon voi laskea tarkemmin, mikäli haluaa. Jos nyt otetaan pelkästään tuo eristekerros eli unohdetaan muut rakenteet niin tällöinhän lämpötilagradientti on vakio sen eristekerroksen läpi eli esim +10 -> -10. Jos suhteellinen kosteus on 40% joka on talvikaudelle jo suht korkea ellei märkä auto lisää kosteutta ja tällöin kastepiste on n. -3 astetta (linkki laskuriin alla). Tällöin ollaan jo selkeästi eristeessä yli puolessa välissä sisäpuolelta katsottuna, jolloin tuo vesi pysyy ilmankosteutena siellä sisäpuolella.
Jos lämpötilaero on 30 astetta eli + 10 -> -20 niin silloin 0 piste eristeessä sijaitsee 150mm kokonaiseristekerroksessa juuri yli 50mm syvyydessä eli ollaan vähän enemmän siellä rajoilla.
Tähän kokonaisuuteen toki vaikuttaa se kokonaisuus, gradienttihan menee suoraan U arvojen suhteessa sen seinän poikkileikkauksen läpi eli sillä sisäpuolen kipsilevylläkin on joku lämpötilaa laskeva vaikutus. Tuota voi tarkemmin varmaan googlen kautta tarkastella ja toki jos tilanteen näkee riskialttiina, niin voihan sen höyrynsulun vetää vaan suoraan sinne sisäpintaan. Riippuu varmasti aika paljon siitä onko tallissa kaivo minne sulamisvedet valuu vai onko kuivuminen ilmanvaihdon varassa, jolloin ilmankosteutta tallissa on suhteessa enemmän ainakin vähän pienemmillä pakkasasteilla kun auton lokareissa tulee loskapaskaa talliin jne.
Kokonaisuuteen vaikuttaa ilmanvaihto jne. Tollasessa tallissa varmaan voisi olla jokatapauksessa ihan fiksua harkita että hommaisi kosteudenpoistajan ja pitää ilmanvaihdon suht pienenä ihan vaan lämmmitystehokkuutta ajatellen. Kosteudenpoistajathan eivät ole järin kalliita ja niillä saadaan käytännössä ilmaiseksi se auton tuoman ilmaan haihtuvan kosteuden lämpö takaisin sinne huoneilmaan ja kosteus pois. Laitteen hukkaenergian kulutus on sitten patterin sähkönkulutuksesta pois eli käytännössä kustannuksia syntyy lähinä tuon kosteudenpoistajan hankintahinnan verran.
Calculator - DST
Optimize indoors with our Air Moisture and Humidity Calculator. Easily find your ideal dehumidifier capacity for any purpose
www.dst-sg.com
Tilapäisesti tietysti.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 219
Tarviis tehdä liikutettava pieni väliseinä, ehkä kipsilevystä. Miten tämä tehdään oikeaoppisesti, että reunat ja yläosa ovat prikulleen tasaiset ja 90 asteen siistit kulmat?
Eli miten runko ja miten kipsilevyt tulisi asetella ja sahata oikeaoppisesti? Mistä materiaalista runko?
Kotona ei ole kummoista sahaa, käsisaha ja rautasaha käytössä mutta ymmärtääkseni kipsilevyä voi ihan mattoveitellä leikata.
Väliseinän koko olisi 80cm leveä, 10cm syvä ja 160cm korkea. Tuet pohjaan, että pysyy pystyssä.
Esim jos tekee kehikon metallista, miten tuo oikealla näkyvä seinän pääty tehdään, tuleeko tuohon päätyyn vielä kipsilevyä vai pelkästään jotain tasoitetta metallin päälle?
Eli miten runko ja miten kipsilevyt tulisi asetella ja sahata oikeaoppisesti? Mistä materiaalista runko?
Kotona ei ole kummoista sahaa, käsisaha ja rautasaha käytössä mutta ymmärtääkseni kipsilevyä voi ihan mattoveitellä leikata.
Väliseinän koko olisi 80cm leveä, 10cm syvä ja 160cm korkea. Tuet pohjaan, että pysyy pystyssä.
Esim jos tekee kehikon metallista, miten tuo oikealla näkyvä seinän pääty tehdään, tuleeko tuohon päätyyn vielä kipsilevyä vai pelkästään jotain tasoitetta metallin päälle?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 449
Pystymateriaaliksi voi valita metallisen rangan tai ihan vaan sahatavaraa, josta helpoin on perus kakkosnelonen, jolla paksuutta toki tulee 10cm + levyjen paksuus. Todennäköisesti tässä pitäisi tehdä niin, että tuollaisella leveydellä vedät alajuoksun niiden pystytolppien väliin ja yläjuoksu joko päälle tai väliin, katsot ristimitan että tulee suorakulmainen.
Kipsilevyähän käsitellään niin, että vedät vaikkapa merkkauslangalla / värilangalla napsauttamalla viivan haluttuun kohtaan ja pitkää vatupassia vasten leikkaat toisen puolen pahvikerroksen mattopuukolla rikki, sitten taustapuolelta lyödään levyä sauman kohdalta niin se kipsi murtuu siitä leikattua pintaa pitkin ja sitten puukolla toisen puolen pahvi poikki.
Voit sitten halutessasi levyttää myös päädyt ja yläreunan sopivilla soiroilla ja lopuksi sitten vaan tasoitteella särmäksi ja maalaus.
Kuulostaa vaan pikkasen siltä, että jos lähdetään käsisaha varustuksella tekemään niin valmiuksia ei varmaan oo kovin särmään toteutukseen että kannattaisiko jopa joltain timpurilta vaan tilata? Tai sitten katella joku valmis sermi tms?
En tekisi tuollaista rakennetta tuollaiseen toissijaiseen varastoon jossa ei ole tasaista lämpöä. Jopa omakotitaloissa tuo 50mm lisäkoolaus ilman höyrynsulkua saattaa tuoda ongelmia, etkä edes hyödy rakenteesta erityisesti kun sulla tuskin on paljoa sähköjä tuolla varastossa. Jos pelottaa höyrynsulun puhkeaminen niin tee häyrynsulun päälle lisäkoolaus laudasta ilman villaa niin saat 35mm tilan kiinnityksille.
Eli suosittelet 100mm+50mm ja siihen päälle höyrynsulkumuovi, jonka päälle sisäverhous?
- Liittynyt
- 15.05.2022
- Viestejä
- 8
Runko kertopuusta. Jos kerta tulee liikuteltava seinä, niin kipsilevyn voit unohtaa. Ise tekisin osb levystä ja jättäisin rosoiseksiTarviis tehdä liikutettava pieni väliseinä, ehkä kipsilevystä. Miten tämä tehdään oikeaoppisesti, että reunat ja yläosa ovat prikulleen tasaiset ja 90 asteen siistit kulmat?
Eli miten runko ja miten kipsilevyt tulisi asetella ja sahata oikeaoppisesti? Mistä materiaalista runko?
Kotona ei ole kummoista sahaa, käsisaha ja rautasaha käytössä mutta ymmärtääkseni kipsilevyä voi ihan mattoveitellä leikata.
Väliseinän koko olisi 80cm leveä, 10cm syvä ja 160cm korkea. Tuet pohjaan, että pysyy pystyssä.
Esim jos tekee kehikon metallista, miten tuo oikealla näkyvä seinän pääty tehdään, tuleeko tuohon päätyyn vielä kipsilevyä vai pelkästään jotain tasoitetta metallin päälle?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 219
Nyt tässä edellä mainitun väliseinän rakentamisessa mietin, jos päällystäisin väliseinän näkyvän puolen 31cm×31cm kokoisilla mosaiikkilaatoilla. Mikäpäs mahtaisi tässä tapauksessa paras pohjamateriaali tälle ja jos on puuta niin tartteeko se mitään pohjamaalausta vai laasti päälle ja menos? Onko kyprokkoseinä tarpeeksi pitävä mosaiikkilaatoille? Jos on niin millainen pohjakäsittely siihen tulisi? Laasti olisi valkoinen.
Juu juurikin näin. Hyllyjä jos tulee niin kovikkeet niihin kohtiin esim lauta tai vaneri.
Miksi? Okt kaupoilla juuri toivonut tuollaista rakennetta, jossa höyrysulku on lähtökohtaisestikin tiiviimpi varsinkin vuosien jälkeen.
Koska kyseinen rakenne tarvitsee tasaisen lämpötilan ja mielellään koneellisen ilmanvaihdon. Turhaa alkaa kikkailemaan jossain toissijaisessa rakennuksessa joka ei välttämättä ole edes plussalla kokoaikaa. Ei se rei-ity varastokäytössä yhtään sen enempää kunhan kiinnitykset muistaa suunnitella etukäteen.
Omakotitalo jossa on iv koneet ja vakaa lämpötila on asia eri. Siellä tuo toimii ja on usein perusteltuakin käyttää.
Rungon sisäpuolelta eristäminen nyt muutoinkin on aina typerämpää versus ulkopuolelta. Sama pätee sokkeliinkin.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 449
Asuintaloissahan eristepaksuudet on lähtökohtaisesti aivan toista kuin varastoissa jolloin toi höyrynsulun sisäpuolinen eriste ei ole niin lähellä kastepistettä kuin tossa tallissa kuten laskeskelin eli ei mitään ongelmaa.
Eipä se tollasessa ylläpitolämmitetyssä tallissakaan ongelmaksi muodostu tai muutenhan esim ilman lämmitystä ulkoilman kosteuttakin tiivistyisi eristeisiin kun osan ajasta se sisätila on ulkoilmaa kylmempi. Jos tallissa on lämmitys pääsääntöisesti ja kaivot sulamisvesille niin kosteutta on niin vähän suhteessa ulkolämpötilaan etten kyllä näe tuossa höyrynsulun sisäpuolisessa eristyksessä ongelmaa. Tosin kai sen villan sisäpuolisen eristyksen voi hoitaa varmuudeksi jollain pir levyllä tms mikä samalla toimii höyrynsulkuna.
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 1 251
Edelliseltä asukkaalta oli irronnu liesituulettimesta lasilevy, liekö tehtaan peruja, mutta silikonilla näyttäisi olleen kiinni. Vedetäänkö tuo vaan uudella silikonilla kiinni rosterikehykseen, tukea riittävästi alapuolelta, että pysyy kuivumisen ajan kiinni? Vai joku järeämpi liima lasi + roster kiinnitykseen?
Lamppu ei näytä myöskään toimivan vaikka jännitteet kytkeytyy kyllä kytkimestä, mutta ei syty, lampun kantoihin sain mitattua 150 volttia.
Lamppu ei näytä myöskään toimivan vaikka jännitteet kytkeytyy kyllä kytkimestä, mutta ei syty, lampun kantoihin sain mitattua 150 volttia.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 6 134
Mistäs lähtis arvailemaan paljonko 2010 rakennetun tiilikattoisen autotallin kattotuolit kestää vetoa alapuolelta? Nuohan on aika riukua kun jännitteet siihen malliin, että katon ja mahdollisen lumikuorman massa lepää melkein täysin seinän runkotolppien varassa.
Olis 200kg massa tarjolla minkä vinssaisin katon rajaan. Voisi varmaan jakaa vielä kolmelle kattotuolille tuon massan, mutta pelkään ettei nuo kestä jaskaa tai paskaa vetoa tuohon suuntaan...
Olis 200kg massa tarjolla minkä vinssaisin katon rajaan. Voisi varmaan jakaa vielä kolmelle kattotuolille tuon massan, mutta pelkään ettei nuo kestä jaskaa tai paskaa vetoa tuohon suuntaan...
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 449
En tiedä ymmärrätkö ihan täysin tuota kattotuolin toimintaa, mutta näissä on käytännössä se alapaarre vedetty rakenne kun yläpaarteet kuljettavat pystykuorman seinille. Diagonaalit ovat joko vedolla tai puristuksella siten, että voimatasapaino löytyy jokaisesta nivelestä eli aika simppeleitä rakenteita.
Kattotuolit mitoitetaan karkeasti 200kg/m2 lumikuormalle ja mitoituksessa pitäisi vielä käyttää 1,5 kerrointa kuormalle, mikäli ovat tosiaan mitoitettu normien vaatimalla tavalla, eli yksi 200kg kuorma kattotuolilla on todella vähän siihen tuolien kokonaiskapasiteettiin nähden. Jos sulla on tyyliin 5m leveä katos ja kattotuolit jollain metrin jaolla, niin sulla on jo yhdellä kattootuolilla kantavuus laskettu niin että siinä on 1500kg kuormaa pelkästä lumesta ja päälle tulee kaikki kattomateriaalit yms. Toi täysi lumikuormakin vaatisi toteutuessaan sitä, että talven lumikertymä olisi yli 2 metriä, sillä se vastaa 2m lumikerrosta tuoreena satanutta lunta. Käytännössä siis katto on ylimitoitettu niin, että 200kg kuorman ripustaminen ei katon kokonaiskantavuudessa muodostu ongelmaksi.
No sitten kun puhutaan pistemäisestä kuormasta, niin kuorman ripustuksella on toki siinä mielessä merkitystä, että jos alapaarre on kovin hoikkaa tavaraa, niin kahden solmun (diagonaalien liitosalue) väliin kiinnittäminen toki aiheuttaa alapaarteelle taivutusta, mille sitä ei välttämättä ole mitoitettu, joten kannattaa mikäli mahdollista laittaa kiinnityspiste mahdollisimman lähelle noita diagonaalien liityntöjä. Voit toki tarvittaessa jäykistää alapaarretta paikallisesti esimerkiksi naulaamalla kylkeen lankunpätkän kahden solmupisteen väliin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 6 134
Kiitos seikkaperäisesti selvityksestä. Enpä ajatellut, että eihän sillä ole mitään väliä mistä suunnasta se veto tulee kun on ns. samaa puuta.
Taidan laittaa jotkut vahvikkeet alaparsiin vielä varmuuden välttämiseksi.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 693
Pystyrimalaudoitus ja jyrsijäverkko, mitä laittaa pystyrimojen kohdille? Saan helposti viriteltyä verkon tuuletusvälin kohdalle, mutta noissa pystyrimojen kohdalla on tuollaiset pienet lisäkolot kuin kuvassa näkyy.
Olen nyt peukalo keskellä kämmentä leikkaillut verkkoon sellaisia lisäsuikaleita, joita aina taitellut koloihin, mutta menee terveys, ikä ja järki tässä puuhassa. Keksisikö joku jonkun helpomman ratkaisun, jossa ei tarvitsisi jatkuvasti olla suikaleita mittailemassa ja leikkailemassa.
EDIT: Voisiko sen verkon kiinnittää suoraan tuohon ulkoverhouksen alaosaan niiteillä? Sehän helpottaisi hommaa aika paljon.
Olen nyt peukalo keskellä kämmentä leikkaillut verkkoon sellaisia lisäsuikaleita, joita aina taitellut koloihin, mutta menee terveys, ikä ja järki tässä puuhassa. Keksisikö joku jonkun helpomman ratkaisun, jossa ei tarvitsisi jatkuvasti olla suikaleita mittailemassa ja leikkailemassa.
EDIT: Voisiko sen verkon kiinnittää suoraan tuohon ulkoverhouksen alaosaan niiteillä? Sehän helpottaisi hommaa aika paljon.
Viimeksi muokattu:
Tekemässä vanhaan asuntoon parvekeovien maalausta/kunnostusta. Karmissa on kaksi ovea, sisä & ulko-ovi. Molemmat ovet tiivistyy karmiin "sisänurkista" 100% (Vihreä viiva). Ulko-ovessa ei ole lainkaan huullosta. Sisä-ovessa on huullos, mutta vain päällä ja sivuilla, ei alhaalla. Saanko jotain merkittävää hyötyä jos askartelen tuohon sisäoven alapintaan) huulloksen (punainen viiva), jolloin sisäovessa olis 2x tiivistys? Onko kellään tietoa, miksi tohon oveen on alkujaan jätetty tuo alahuullos tekemättä?
Pystyrimalaudoitus ja jyrsijäverkko, mitä laittaa pystyrimojen kohdille? Saan helposti viriteltyä verkon tuuletusvälin kohdalle, mutta noissa pystyrimojen kohdalla on tuollaiset pienet lisäkolot kuin kuvassa näkyy.
Olen nyt peukalo keskellä kämmentä leikkaillut verkkoon sellaisia lisäsuikaleita, joita aina taitellut koloihin, mutta menee terveys, ikä ja järki tässä puuhassa. Keksisikö joku jonkun helpomman ratkaisun, jossa ei tarvitsisi jatkuvasti olla suikaleita mittailemassa ja leikkailemassa.
EDIT: Voisiko sen verkon kiinnittää suoraan tuohon ulkoverhouksen alaosaan niiteillä? Sehän helpottaisi hommaa aika paljon.
Niittaa vaan suoraan alaosaan. Kyllä se saman tiivistää mitä muutkin ratkaisut.
Painaviakin auton moottoreita olen nostellut kattotuoleihin kiinnitetyllä taljalla. Alapaarteitten päälle vain pari lankkua jakamaan painoa ja töihin.
Puolilämpimän varaston yläpohjan rakenne: kipsilevy - muovi - kivivilla 150mm - 50mm finnfoam.
Tuleeko ongelmia vai voiko toteuttaa seuraavasti? Voin myös ottaa tuon muovin välistä pois.
Saisin vain helpommin tehtyä noin, että finnfoam kylmällä puolella.
Tuleeko ongelmia vai voiko toteuttaa seuraavasti? Voin myös ottaa tuon muovin välistä pois.
Saisin vain helpommin tehtyä noin, että finnfoam kylmällä puolella.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 449
Ei varmaan kannata sitä finnfoamia sinne kaiken päälle heittää, koska se on sitä perusvillaa selkeästi tiiviimpi rakenne. Muutenhan tuo on ihan oikeaoppinen järjestys.
Onko joku syy miksi finnfoamit pitäis laittaa sinne päälle?
Sitä finnfoamia löytyisi varastosta sopiva määrä. Saisin sen helpommin asennettua villojen päälle.
Ajattelin, että pitäisi hiiret paremmin loitolla, kun rakennus sellainen että sitä ei pysty kunnolla hiiriltä verkottaa. Tuollain toimisi tuulensuojanakin.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 449
No ei se välttämättä ole ongelma, mutta yleensä vältetään rakenteen kahdelta suunnalta tiivistämistä siitä syystä, että ulkoilman lämpötilassa ja ilmavirrassa oleva ullakkotila vaihtelee kosteuttaan myös sen ulkoilman mukaan, jolloin sinne villoihin ei vahingossa haluta sellaisia tilanteita missä kosteutta jää ns jumiin. Varmaan tollasessa käyttötarkotuksessa suhteellisen epätodennäköinen ongelma, mutta ajattelin sen heittää tässä nyt ilmoille.
Olisiko se muovi siellä ongelma vai pitäisikö sekin ottaa pois?
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 449
Muovi toimii höyrynsulkuna ja se pitääkin siellä olla. Suosittelen kuitenkin ennen kuin lähdet rakentamaan joko A) opiskelemaan asioista hieman luotettavista lähteistä, ettei mennä vain jonkun nettifoorumin kommenttiin luottaen, koska halutessani voisin puhua täällä aivan mitä sattuu tai B) kääntymään ammattilaisen puoleen noissa ratkaisuissa.
Homman pihvi kuitenkin lyhesti on se, että höyrynsulku laitetaan sisäpintaan, jottei sisäilmassa oleva yleensä ulkoilmankosteutta absoluuttisesti suurempi kosteuspitoisuus kulje rakenteen läpi sinne eristeeseen ja kastepisteessä tiivisty siellä eristeessä, koska se eristeen lämpötila laskee ulkolämpötilaan asti läpi sen eristekerroksen. Toki jossain varastossa todennäköisesti kosteutta on suhteellisen vähän vs asuintilat, mutta tuo on silti hyvä käytäntö noudattaa, sillä sinne varastoon saattaa päätyä talvella esimerkiksi lunta jalkojen mukana, joka sulaa ja höyrystyy tms.
Rakennetta ei haluta tiivistää ulkopuolelta, sillä silloin se rakenne ei tuuletu mihinkään suuntaan.
Nosta ne villat pois hetkeks ja pane se finnfoam alimmaiseks heti höyrynsulun jälkeen niin toimii paremmin. Jos tiivistyksen tekee huolella niin se vanha höyrynsulkukin muuttuu tarpeettomaksi ja sen voi poistaa ennen finnfoamien laittoa. Ei niitä päälle saa asentaa niinkuin tuossa jo aikaisemmin todettiin. Villan pitää päästä hengittämään toiselta puolelta.
Joo tämä kyllä tosi. Pitäisikö se finnfoam tiivistää rungon väliin uretaanilla vai riittäisikö leikata suht tiiviit palat kun villat tulee päälle?
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 449
Ei sitä tarvi tiivistellä, jos sulla tulee villat päälle. Raot voi vähän heikentää eristystehoa, mutta jos sulla on suht tiiviisti siinä villoja päällä niin ei siellä levyjen raoissa niin paljoa konvektiota käy.
Tossa on ihan hyvää asiaa tosta höyrynsulusta ja tiivistämisestä eli jos sulla on tollasta pir levyä niin voisit teknisesti tuolla korvata höyrynsulkumuovit kokonaan.
Galaxy
Team H2O
- Liittynyt
- 09.11.2016
- Viestejä
- 1 418
Haluaisin tiivistää betoniseinän ja vaatekaapin välisen raon jollain massalla. Rako vaihtelee leveydeltään ehkä 1-2mm välillä. Eli massan pitäisi joustaa ja olla maalattavissa. Noita massoja on noin 1000 erilaista. Mikähän tuollaiseen käyttöön olisi järkevin valinta?
Eiköhän tuossa toimi ihan normaali akryylimassa.
- Liittynyt
- 31.08.2017
- Viestejä
- 1 382
Mahtaako valokatteen (PC) alle olla syytä laittaa jotain tiivistettä/kumia tai vastaavaa? Siis ruoteiden päälle. Onko tuosta apua mahdolliseen valokatteen nitinään ja natinaan, pauketta tai sellaista nyt esiintyy joka tapauksessa ainakin lämpötilan vaihdellessa. Ruoteiden yläosat maalasin varuilta valkoisella kun ruoteet ja runko muuten tuli tummahkolla värillä ja seuraavaksi sitten katteen kiinnitys.
- Liittynyt
- 23.01.2017
- Viestejä
- 294
Wurthilla on ainakin tuohon ihan oma ruuvi, joka kairaa tuohon katteeseen vähän suuremman reiän elämistä varten.
Wurth valokateruuvi 4,8x35mm ZnNi 100kpl
- Liittynyt
- 31.08.2017
- Viestejä
- 1 382
Juurikin noita tuli eilen haettua, huomattavasti kätevämpää kun ei tarvitse erikseen ensin porata reikiä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 780
Keraplastin kennolevyn alle laitettiin viime vuonna perus e-profiilin ikkunatiivistettä niihin osiin mihin ei muuten tullut mitään.
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 1 251
Vinkkejä hyvistä taite- tai haitariovista jonka voi asentaa perinteisen oven karmeihin?
Tarvis mahdollisesti tuollaisen keittiön ja kodinhoitohuoneen väliin. Nyt kun perinteinen ovi kääntyy jääkaappia ja pakastinta vasten niin sitä saa olla kokoajan avaamassa ja sulkemassa, myös kissojen takia kun niiden vessat on kylppäri/kodinhoitohuone.
Joskus oli aiemmissa asunnoissa tuollainen muovinen ovi ja se oli kyllä semmonen rimpula, mutta ajoi toki asiansa.
Tarvis mahdollisesti tuollaisen keittiön ja kodinhoitohuoneen väliin. Nyt kun perinteinen ovi kääntyy jääkaappia ja pakastinta vasten niin sitä saa olla kokoajan avaamassa ja sulkemassa, myös kissojen takia kun niiden vessat on kylppäri/kodinhoitohuone.
Joskus oli aiemmissa asunnoissa tuollainen muovinen ovi ja se oli kyllä semmonen rimpula, mutta ajoi toki asiansa.
Haluaisin parvekkeelle pistorasian. Sinne asennettiin aikoinaan ILP ulkoyksikkö, johon vedettiin virrat taululta oman sulakkeen taakse. En tietenkään silloin ajattelut pistorasioita. Saakohan tuon ILP:n sähköt jakaa pistorasiaan? ILP:n sulakkeen koko ei ole tiedossa.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 449
Ei tuossa varmaan mitään ongelmaa ole, mutta kannattaa nyt tietysti selvittää sulakekoko. Jäähdytyskäytössä toki pumput käy keskimäärin niin pienellä teholla, että pienemmän virrankulutuksen laitetta kestää kyllä käyttää samanaikaisesti.
Sokkelissa vaurioo havaittavissa. Kopsuttelemalla vielä kuulee et onttoa on. Voiko olla pelkästään terassin roiskevesien aiheuttamaa damagea vai tulisiko kosteus altapäin. Kuinka iso korjausprosessi olisi mahdollisesti edessä?
Asutaan rivarin päädyssä. Talon päädyssä ei näy patolevyä eikä kivimursketta vaan maa seinää vasten. Naapurissa oli vesivahinko kun sadevedet oli päässy kerääntymään alapohjaan, mutta se hoidettu ja korjattu.
Taloyhtiön pj tai isännöitsijä ei oikein vastaile kun koitan selvitellä mistä asunnon yläkerran tunkkainen ilma johtuu. IV-hommat ja sisäilmamittaukset on selvityksen alla.
Asutaan rivarin päädyssä. Talon päädyssä ei näy patolevyä eikä kivimursketta vaan maa seinää vasten. Naapurissa oli vesivahinko kun sadevedet oli päässy kerääntymään alapohjaan, mutta se hoidettu ja korjattu.
Taloyhtiön pj tai isännöitsijä ei oikein vastaile kun koitan selvitellä mistä asunnon yläkerran tunkkainen ilma johtuu. IV-hommat ja sisäilmamittaukset on selvityksen alla.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 449
Eiköhän tuossa ihan vaan maakosteus oo ongelma. Eihän sen kosteuden tarvi tulla sinänsä alta päin jos sulla on maanpinnasta asti kosteusaltistusta sille sokkelille. Korjauksena toimii yleensä salaojitus ellei kämpän sisäpuolelle puurakenteille tms oo aiheutunut ongelmia. Onko joku valesokkelikämppä missä alapohja on matalalla vai tuulettuvalla alapohjatilalla oleva vai miten? Millanen sokkelikorkeus maanpinnasta lattiaan jne?
Tuulettuva alapohja tietääkseni kun kummassakin päädyssä on "savupiiput" ja ryömintäluukut tilaan. Mittasin muutama viikko sitten tuon sokkelin terassin päädystä tiilen alareunaan ja oli muistaakseni 37cm. Mä en kauheesti rakentamisesta tiedä mut näiden tietojen pohjalta en epäile valesokkelia. -89 rakennettu rivari. Salaojien kuvaus kuuluu taloyhtiön toimintasuunnitelmaan jos hinta kohtuullinen.
Edit. korjattu aivopierut.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 449
Käytännössä tuulettuvalla alapohjalla kyseessä on harvoin valesokkeli. Valesokkeli meinaa siis sitä, että sulla on näennäisesti talon ulkopuolella sokkelia esim tiiliverhouksen alla, mutta lattiataso onkin sitten maanpinnassa, jolloin osa rakenteista esim seinien runkotolppien osalta lähteekin alapohjalaatan alapuolelta eli maantason alapuolelta, jolloin sokkelin kosteusvaihtelut vaurioittaa herkästi noita orgaanisia materiaaleja ja tulee näitä homeongelmia. Tuo on tyypillisesti yhdistettynä salaojien puutteeseen.Tuulettuva alapohja tietääkseni kun kummassakin päädyssä on ryömintäluukut tilaan ja "savupiiput" nousee päädyistä. Mittasin muutama viikko sitten tuon sokkelin terassin päädystä ja oli muistaakseni 37cm. Mä en kauheesti rakentamisesta tiedä mut kuvan ja tietojen perusteella epäilisin valesokkelia. -89 rakennettu rivari. Salaojien kuvaus kuuluu taloyhtiön toimintasuunnitelmaan jos hinta kohtuullinen.
Vaikka teillä siellä salaojaputket olisivat niin jos sulla ei oo seinän vierustalla mitään vettä läpäisevää soratäyttöä niin se salaojaputki on käytännössä lähes yhtä tyhjän kanssa, koska se maa sitä seinää vasten on kostea enemmän tai vähemmän kokoajan. Tällöin se kastelee sokkelia, jota pitkin kosteus voi nousta kapillaarisesti.
Et nyt suoranaisesti kertonut millaista sokkelivauriota on esiintynyt, että onko joku rappaus korkannut ja on kopoa vai mikä tilanne, mutta varmaan kannattaa kääntyä jonkun ammattilaisen puoleen sen sijaan, että diagnosoi tilannettä jollain nettifoorumilla etenkin jos ei selkeästi tiedä rakenteista sen tarkemmin mitään.
Kattotiilen liimaus onko kellään kokemusta? Eli siis tiili kuvan mukaisesti (kuva netistä mallina) lohjennut reunasta, meneeköhän puuttuva palanen kiinni ihan vaan pikaliimalla tai epoksilla vai mitä liimaa kannattaa käyttää? Voisi kuvitella että jo pikaliima pitäisi melko hyvin? Ainoa mikä tulee mieleen että koska musta tiili niin lämpölaajeneminen eli joko liima joka ei ole yhtä "kovaa" kuin epoksi voisi olla parempi?
Nyt kysyttiin tiilen liimauksesta, tiedän kyllä että kannattaisi vaihtaa nyt ei vaan ole sopivaa tiiltä ja puuttuva pala on pieni ja tallessa.
Nyt kysyttiin tiilen liimauksesta, tiedän kyllä että kannattaisi vaihtaa nyt ei vaan ole sopivaa tiiltä ja puuttuva pala on pieni ja tallessa.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 449
Jos se on pakko liimata niin pikaliimaa vaan. Lähtökohtasesti kannattaa sitte metsästää jostain esim pari nippua sopivan profiilin tiiliä jemmaan ja vaihtaa vaan suosiolla sitten jatkossa jos tuollaista sattuu käymään.Kattotiilen liimaus onko kellään kokemusta? Eli siis tiili kuvan mukaisesti (kuva netistä mallina) lohjennut reunasta, meneeköhän puuttuva palanen kiinni ihan vaan pikaliimalla tai epoksilla vai mitä liimaa kannattaa käyttää? Voisi kuvitella että jo pikaliima pitäisi melko hyvin? Ainoa mikä tulee mieleen että koska musta tiili niin lämpölaajeneminen eli joko liima joka ei ole yhtä "kovaa" kuin epoksi voisi olla parempi?
Nyt kysyttiin tiilen liimauksesta, tiedän kyllä että kannattaisi vaihtaa nyt ei vaan ole sopivaa tiiltä ja puuttuva pala on pieni ja tallessa.
Uutiset
-
Chromen Gemini-integraatio laajentuu entistä kyvykkäämmäksi tekoälyapuriksi
2.2.2026 21:57
-
Uusi artikkeli: Testissä Honor Magic8 Pro
2.2.2026 18:53
-
Uusi artikkeli: Testissä Honor Magic8 Lite
31.1.2026 11:51
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (4-5/2026)
30.1.2026 15:00
-
Androidin työpöytäversio ”Aluminium OS” videovuodossa
30.1.2026 01:20
