Rakentaminen, remontointi ja sisustus

Sinne putkeen vaan kun työntelee juttuja niin jos putki sattuu olemaan huonosti tuettu niin saattaa joku mutkassa oleva liitos irrota. Kiva sit selitellä siinä että mää vaan koitin avata ton tukoksen.
Jos sinne nyt vaikka jotain sähköjohtoa tunkee tukoksen paikallisemiseksi, niin ei sitä enempää rikki saa kuin mitä jo valmiiksi on.
 
Kokeillaan nyt täältä, jos tulisi tärppejä. Kylpyhuoneremontti olisi edessä rivitaloasuntoon Tampereella. Eri firmoista ei remppailun suhteen ole täältäpäin kokemusta, joten suosituksia otetaan vastaan.

Lisäksi olisi kiva kuulla asiasta tietäviltä, paljonko n. 7m2 kylppärin ja n. 2,5m2 saunan ns. avaimet käteen uusiminen tulisi maksamaan vm 1995 taloon, jos oletetaan että suurinpiirtein kaikki uusitaan.
 
Pakettitaloon olisi tulossa maalämpö (gebwell aries). Onko näkemyksiä maaviileästä eli kannattaisiko ottaa mukaan ja millaisella toteutuksella?
 
Riippuu minne päin suomea rakennat. Sanoisin että Lapissa tai Pohjois-Pohjanmaan itä-osissa ei kannata. Jyväskylästä etelään ja varsinkin rannikolla voi olla kustannustehokas ratkaisu.
 
Löytyykö samankaltaista palvelua seinien eri värityksille kuten Karitmalta esim. lattialaminaatti-mallistolleen ?

Karitman palvelussa voi siis käyttää kätevästi oman asunnon kuvia nähdäkseen miltä lattia voisi näyttää milläkin laminaatilla ja samaa kaipaisin myös seinien väritysten suhteen.


Edit. löytyi toki Tikkurilan sivuilta.
 
Viimeksi muokattu:
Tästä saisi varmaan oman ketjunkin aikaiseksi: märkätilat.

Mitä oikeasti vaaditaan ja mitä tapoja vaatimusten täyttämiseen on? Etenkin ratkaisut, millä märkätilojen pinnat saa toteutettua niin, että ne on korjattavissa ilman täysremonttia, olisivat kiinnostavia.

Onko mahdollista osoittaa betonilattian tai -seinien toimivan myös kosteana, ts. laatoitus suoraan betonin päälle sementtipohjaisilla materiaaleilla? Entä onko laatta/sauma-kombinaatioita, jotka olisi sellaisenaan sertifioitu toimimaan vesitiiviinä rakenteena?

Onko puupaneeli+tuuletusrako luvallinen seinäpinnoite märkätilaan? Vaihtaa uuteen, kun alkaa hapantua.

Onko siveltävään vesieristeeseen perustuville ratkaisuille yleisesti olemassa hyväksyttyjä korjausmenetelmiä?
 
Tästä saisi varmaan oman ketjunkin aikaiseksi: märkätilat.

Mitä oikeasti vaaditaan ja mitä tapoja vaatimusten täyttämiseen on? Etenkin ratkaisut, millä märkätilojen pinnat saa toteutettua niin, että ne on korjattavissa ilman täysremonttia, olisivat kiinnostavia.

Onko mahdollista osoittaa betonilattian tai -seinien toimivan myös kosteana, ts. laatoitus suoraan betonin päälle sementtipohjaisilla materiaaleilla? Entä onko laatta/sauma-kombinaatioita, jotka olisi sellaisenaan sertifioitu toimimaan vesitiiviinä rakenteena?

Onko puupaneeli+tuuletusrako luvallinen seinäpinnoite märkätilaan? Vaihtaa uuteen, kun alkaa hapantua.

Onko siveltävään vesieristeeseen perustuville ratkaisuille yleisesti olemassa hyväksyttyjä korjausmenetelmiä?

Betonilattioita ja seiniä ei saa tietääkseni hyväksytettyä vaikka toimisivatkin kosteana. Joskus kuullut että rintamamiestaloissa on jätetty vedeneristeet laittamatta kun on epäilty että rakenteissa voi liikkua kosteuksia.
Kyllä puupaneleita voidaan käyttää kosteissa tiloissa, mutta pitänee olla oikeaoppinen rakenne.
Seiniin ja kattoon ainakin löytyy kosteuden kestäviä maaleja ja mikrosementit kanssa toimii, mutta niissä taitaa olla siveltävä vedeneriste alla.

Mikä tuossa on edes homman tarkoitus? On eri asia tehdä tapauskohtaisesti "toimiva rakenne" kuin jos halutaan tehdä pilkulleen määräysten mukainen rakenne joka täyttää ns. virallisen kostean tilan määritykset.
Jos haluat tehdä vain märkätila joka kestää mahdollisimman hyvin tarkastelua paperilla niin hanki märkätilojen RT-kortti ja toteuta sen mukaan mahdollisimman yksinkertainen rakenne pilkulleen niinkuin kortissa sanotaan.
Esim. betoni -> primeri -> vedeneriste -> laatta
 
Betonilattioita ja seiniä ei saa tietääkseni hyväksytettyä vaikka toimisivatkin kosteana. Joskus kuullut että rintamamiestaloissa on jätetty vedeneristeet laittamatta kun on epäilty että rakenteissa voi liikkua kosteuksia.
Rintamamiestaloissa ei perinteisesti ole kellarin lattioissa eristeitä, jos ongelmia on ollut syyt ovat pääsääntöisesti olleet huonosti toteutetussa salojituksessa sekä eristeenä käytetty lastuvillalevyä (Toja-levy).
Jos lattiassa on lattialämmitys siitä vesieristeestä ei parhaimassa tapauksessa ole mitään haittaa (mutta ei siis hyötyäkään).
Pahimmillaan kosteus tiivistyy sinne maton alapuolelle (kun ei pääse ylöspäin kuivumaan) ja jos saa vielä jostain happea. luodaan homeelle otollisen kasvualusta. (Josku VTT:n noita tutkikin)
 
Onko tämä toimiva myös käytännön tilanteissa eikä olemassa vain muodon vuoksi? Toimiiko tämä, jos vanhan vesieristeen tyyppiä/ikää ei tunneta tarkoin?

Tottakai tuo pätee pelkästään kiillon tuotteilla toteutettuun vesieristykseen. Laattojen irroittaminen vesieristettä rikkomatta ei aina olekkaan se helpoin toimenpide.

Sinänsä eipä sitä vesieristettä välttämättä tarvitakkaan, jos kylppäri muuten pääsee kuivamaan kunnolla. Eihän vesieristystä tässä nyky laajuudessa ole edes kovin kauaa laitettu ja siltikään kaikki vanhat kämpät ei ole kylppäreistä homeessa.
 
En ole varma onko tämä paras ketju tälle asialle, eli talon alapohjan tuuletuksen ja kosteusjuttujen mietinnälle.

Taloni alapohja on puoliksi kellaria, joka on hyvä ja kuiva. Puolet alapohjasta on rossipohjaa, jossa on noin 1,5-1,2 m korkea ryömintätila, jonka pohja on savimaata. Ryömintätilan pohja on noin 1 m alempana kuin ympäröivä maakerros. Salaojia ei taida olla. Kaikki rakenteet valettua betonia. Niiden päällä on bitumisively, muovikalvo ja purut. Tehty 60-luvulla näin.

Kuvia: 0 byte folder on MEGA

Tuolla on nyt kyllä sen verran kostea ilma, että kosteutta tiivistyy kylmille betonipinnoille lähinnä sokkeliin ja sen ympärille alapohjan betonivaluun. Tiivistymistä on niin paljon, että nyt kovien pakkasten jäljiltä siellä on jopa melkein sentin kerros jäätä ja kuuraa varsinkin kahdessa nurkassa. Seisovaa vettä ei löytynyt rossipohjan savien joukosta kuin ihan ruokalusikallisen verran.

Itiökasvustoa ei näy, mutta märkää betonia kyllä. Eniten kuumottaa, että kosteus siirtyy tuon betonin läpi puruihin ja talon muihin rakenteisiin. Rakennetutkimuksissa havaittiin, että purukerroksessa n. 1-3 cm kerros on tummunutta / mustaa. Tätä kuntotarkastuksen tekijä aikoinaan talokauppojen yhteydessä piti sellaisena vikana, että kannattaisi korjata, mutta ongelma ei ole paha. Jostain syystä silloin ei käyty tässä rossipohjassa ollenkaan, mikä vähän ehkä harmittaa nyt talon omistajana.

Sisäilmassa talossa vaikuttaisi ehkä olevan jotain. Talon tässä päädyssä on kaksi huonetta, joissa on huonompi ilma kuin muissa. Tämä haitta on niin vähäistä, että korjaantuu korvausilmaventtiilit huoneisiin asentamalla. Kunhan nyt saisi vaikka kesällä aikaiseksi.

Rossipohjan tuuletus on olematonta. Kaksi pientä luukkua, joissa on peittävät ritilät. Lisäksi tuuletusta on hankala myöskään parantaa, koska siinä on riskinä että ajetaan kylmään alapohjaan lämmintä ja kosteaa ilmaa ja tehdään lisää ongelmia. Pitäisi olla kai joku kuivaava systeemi. Tai järjestelmä joka tunnistaa kosteuden ja lämpötilan rossipohjassa ja ulkona, ja datan perusteella pyörittää tuuletusta.

Mitäs tekkiraati tässä lähtisi tekemään? Salaojia, tuuletusta? Talokaupoista on alle 5 vuotta, mutta en tästä kyllä lähde itkemään, ei voi sanoa piileväksi viaksi, ostin talon talvella. Ihan oma syy, kun tuossa rossipohjassa ei käyty sisällä kunnolla, vaikka sinne mahtuu melkein seisomaan. Jätetään tämä nyt kuitenkin postaamatta Tyhmät ihmiset -ketjuun.
 
En ole varma onko tämä paras ketju tälle asialle, eli talon alapohjan tuuletuksen ja kosteusjuttujen mietinnälle.

Taloni alapohja on puoliksi kellaria, joka on hyvä ja kuiva. Puolet alapohjasta on rossipohjaa, jossa on noin 1,5-1,2 m korkea ryömintätila, jonka pohja on savimaata. Ryömintätilan pohja on noin 1 m alempana kuin ympäröivä maakerros. Salaojia ei taida olla. Kaikki rakenteet valettua betonia. Niiden päällä on bitumisively, muovikalvo ja purut. Tehty 60-luvulla näin.

Kuvia: 0 byte folder on MEGA

Tuolla on nyt kyllä sen verran kostea ilma, että kosteutta tiivistyy kylmille betonipinnoille lähinnä sokkeliin ja sen ympärille alapohjan betonivaluun. Tiivistymistä on niin paljon, että nyt kovien pakkasten jäljiltä siellä on jopa melkein sentin kerros jäätä ja kuuraa varsinkin kahdessa nurkassa. Seisovaa vettä ei löytynyt rossipohjan savien joukosta kuin ihan ruokalusikallisen verran.

Itiökasvustoa ei näy, mutta märkää betonia kyllä. Eniten kuumottaa, että kosteus siirtyy tuon betonin läpi puruihin ja talon muihin rakenteisiin. Rakennetutkimuksissa havaittiin, että purukerroksessa n. 1-3 cm kerros on tummunutta / mustaa. Tätä kuntotarkastuksen tekijä aikoinaan talokauppojen yhteydessä piti sellaisena vikana, että kannattaisi korjata, mutta ongelma ei ole paha. Jostain syystä silloin ei käyty tässä rossipohjassa ollenkaan, mikä vähän ehkä harmittaa nyt talon omistajana.

Sisäilmassa talossa vaikuttaisi ehkä olevan jotain. Talon tässä päädyssä on kaksi huonetta, joissa on huonompi ilma kuin muissa. Tämä haitta on niin vähäistä, että korjaantuu korvausilmaventtiilit huoneisiin asentamalla. Kunhan nyt saisi vaikka kesällä aikaiseksi.

Rossipohjan tuuletus on olematonta. Kaksi pientä luukkua, joissa on peittävät ritilät. Lisäksi tuuletusta on hankala myöskään parantaa, koska siinä on riskinä että ajetaan kylmään alapohjaan lämmintä ja kosteaa ilmaa ja tehdään lisää ongelmia. Pitäisi olla kai joku kuivaava systeemi. Tai järjestelmä joka tunnistaa kosteuden ja lämpötilan rossipohjassa ja ulkona, ja datan perusteella pyörittää tuuletusta.

Mitäs tekkiraati tässä lähtisi tekemään? Salaojia, tuuletusta? Talokaupoista on alle 5 vuotta, mutta en tästä kyllä lähde itkemään, ei voi sanoa piileväksi viaksi, ostin talon talvella. Ihan oma syy, kun tuossa rossipohjassa ei käyty sisällä kunnolla, vaikka sinne mahtuu melkein seisomaan. Jätetään tämä nyt kuitenkin postaamatta Tyhmät ihmiset -ketjuun.

Ei tuo nyt niin vakavalta ainakaan kuvissa näytä ja jos siellä on noinkin paljon tilaa niin on hyvät edellytykset saada kunnollinen tuuletus aikaiseksi.
Siellä talon alla pitäisi olla kylmempää kuin sisällä, mutta lämpimämpää kuin puhdas ulkoilma jolloin lämmön siirtyminen toimisi oikein. Lämpöeristystä voi parantaa asentamalla routaeristeet sokkelin sisäpuolelle. Missä siellä on muovikalvo? Ei sinne kuulu mitään muovikalvoa ainakaan noihin seiniin. Talo kannattaa muutenkin salaojittaa kuntoon ja talon välitön ympäröivä maa vaihtaa sepeliin tms joka ei liikuta kosteutta ja patolevyt+routaeristeet myös kuntoon. Samalla asennetaan sadevesiputkisto jotta katolta tuleva vesikin saadaan mäkeen talon läheltä. Talon ympäröivä maanpinta pitää muotoilla niin että vesi kulkeutuu poispäin talosta 1:20 / 3m matkalta. Tuuletusta kannattaa lisätä. Tuuletusreikien yhteenlaskettu pinta-ala pitää olla vähintään 4promillea pohjan pinta-alasta ja nuo ritilät kannattaa heittää mäkeen. Nuo aukot pitäisi aina tukkia talven alussa ja aikaisin keväällä ennen lumien sulamista avata, mutta nykyään on riskinä nämä kelit joissa lämpö nousee plussan puolelle keskellä talvea ja se että unohtaa avata joten voi olla parasta pitää vaan auki ympäri vuoden. Näillä toimenpiteillä saat jo sisäilmaakin talossa askeleen parempaan suuntaan kun rakenteissa ei enään liiku niin paljoa kosteutta.

Sisällä kannattaa asentaa sellaiset ikkunan yläpuolelle tulevat venttiilit joka huoneeseen jos ei ole vielä asennettu. Ikkunaremontin yhteydessä ota ikkunaan valmiiksi integroituna.


Tuossa vähän luettavaa aiheesta.
 
En ole varma onko tämä paras ketju tälle asialle, eli talon alapohjan tuuletuksen ja kosteusjuttujen mietinnälle.

Taloni alapohja on puoliksi kellaria, joka on hyvä ja kuiva. Puolet alapohjasta on rossipohjaa, jossa on noin 1,5-1,2 m korkea ryömintätila, jonka pohja on savimaata. Ryömintätilan pohja on noin 1 m alempana kuin ympäröivä maakerros. Salaojia ei taida olla. Kaikki rakenteet valettua betonia. Niiden päällä on bitumisively, muovikalvo ja purut. Tehty 60-luvulla näin.

Kuvia: 0 byte folder on MEGA

Tuolla on nyt kyllä sen verran kostea ilma, että kosteutta tiivistyy kylmille betonipinnoille lähinnä sokkeliin ja sen ympärille alapohjan betonivaluun. Tiivistymistä on niin paljon, että nyt kovien pakkasten jäljiltä siellä on jopa melkein sentin kerros jäätä ja kuuraa varsinkin kahdessa nurkassa. Seisovaa vettä ei löytynyt rossipohjan savien joukosta kuin ihan ruokalusikallisen verran.

Itiökasvustoa ei näy, mutta märkää betonia kyllä. Eniten kuumottaa, että kosteus siirtyy tuon betonin läpi puruihin ja talon muihin rakenteisiin. Rakennetutkimuksissa havaittiin, että purukerroksessa n. 1-3 cm kerros on tummunutta / mustaa. Tätä kuntotarkastuksen tekijä aikoinaan talokauppojen yhteydessä piti sellaisena vikana, että kannattaisi korjata, mutta ongelma ei ole paha. Jostain syystä silloin ei käyty tässä rossipohjassa ollenkaan, mikä vähän ehkä harmittaa nyt talon omistajana.

Sisäilmassa talossa vaikuttaisi ehkä olevan jotain. Talon tässä päädyssä on kaksi huonetta, joissa on huonompi ilma kuin muissa. Tämä haitta on niin vähäistä, että korjaantuu korvausilmaventtiilit huoneisiin asentamalla. Kunhan nyt saisi vaikka kesällä aikaiseksi.

Rossipohjan tuuletus on olematonta. Kaksi pientä luukkua, joissa on peittävät ritilät. Lisäksi tuuletusta on hankala myöskään parantaa, koska siinä on riskinä että ajetaan kylmään alapohjaan lämmintä ja kosteaa ilmaa ja tehdään lisää ongelmia. Pitäisi olla kai joku kuivaava systeemi. Tai järjestelmä joka tunnistaa kosteuden ja lämpötilan rossipohjassa ja ulkona, ja datan perusteella pyörittää tuuletusta.

Mitäs tekkiraati tässä lähtisi tekemään? Salaojia, tuuletusta? Talokaupoista on alle 5 vuotta, mutta en tästä kyllä lähde itkemään, ei voi sanoa piileväksi viaksi, ostin talon talvella. Ihan oma syy, kun tuossa rossipohjassa ei käyty sisällä kunnolla, vaikka sinne mahtuu melkein seisomaan. Jätetään tämä nyt kuitenkin postaamatta Tyhmät ihmiset -ketjuun.

Kuten jo yllä mainittiinkin, tuuletus kuntoon niin ongelma poistuu. Eli lisää aukkoja tai jos maan alla, niin vaikka noita Vilpen tuuletuspaaluja. Ohut lecasorakerros (200...400m) pohjan päälle myös auttaa tilannetta tuuletuksen lisäksi.

Salaojat myös kuntoon niin kosteusrasitus pienenee. Tosin voi olla vähän hankala jos savimaata. Silloin talo käytännässä savikuopassa joka kerää vettä ja poisto saattaa vaatia pumppua.

Hyvinkin yleinen ongelma noissa vanhoissa rintsikoissa. Tuossa linkissa lisää infoa ja tarkempaa selostusta korjaustavoista.

 
Olen ostamassa erillistalon ensi viikolla ja muutama muutos on käynyt mielessä.

Asunto kuuluu asunto-osakeyhtiöön jossa reilut 20 muuta asuntoa.

Isännöitsjältähän nämä toki selviäisivät mutta kysytään nämä nyt ensin täältä,

* saanko vaihtaa ikkunallisen ulko-oven toiseen ikkunattomaan tai eri väriseen ?
* saanko sarjoittaa ulko-oven lukon uusiksi tai vaihdattaa sähköiseen ?
* saanko poistattaa takan ? Ns. sisustustakka.
* saanko yhdistää kaksi huonetta poistamalla väliseinän ? Ei ole vielä tiedossa onko kantava.
 
Olen ostamassa erillistalon ensi viikolla ja muutama muutos on käynyt mielessä.

Asunto kuuluu asunto-osakeyhtiöön jossa reilut 20 muuta asuntoa.

Isännöitsjältähän nämä toki selviäisivät mutta kysytään nämä nyt ensin täältä,

* saanko vaihtaa ikkunallisen ulko-oven toiseen ikkunattomaan tai eri väriseen ?
* saanko sarjoittaa ulko-oven lukon uusiksi tai vaihdattaa sähköiseen ?
* saanko poistattaa takan ? Ns. sisustustakka.
* saanko yhdistää kaksi huonetta poistamalla väliseinän ? Ei ole vielä tiedossa onko kantava.

saanko vaihtaa ikkunallisen ulko-oven toiseen ikkunattomaan tai eri väriseen
- vaatii yhtiöltä luvan ja jos ulkonäkö muuttuu, saattaa vaatio rakennusvalvonnasta luvan kun talon julkisivu muuttuu.

saanko sarjoittaa ulko-oven lukon uusiksi tai vaihdattaa sähköiseen
- lukot on yhtiön vastuulla ja huollolla pitää olla tarvittaessa pääsy asuntoon. isännöitsijän kautta varmaan uusiksi sarjoitus onnistuu jos on perusteltu syy.

saanko poistattaa takan ? Ns. sisustustakka.
- uskoisin että saa poistattaa. Vaatii kuitenkin varmaan yhtiön luvan ainakin

saanko yhdistää kaksi huonetta poistamalla väliseinän ? Ei ole vielä tiedossa onko kantava.
- saa, mutta vaatii yhtiön luvan ja jos kantava niin sit yleensä vaatii lisäksi uudet rakennesuunnitelmat, rakennusluvan. Vaatii lisäksi muutoksen papereihin jos esim. kolmio muuttuu kaksioksi.

Kaikki kulut tulevat luonnollisesti muutoksien tekijälle.
 
saanko vaihtaa ikkunallisen ulko-oven toiseen ikkunattomaan tai eri väriseen
- vaatii yhtiöltä luvan ja jos ulkonäkö muuttuu, saattaa vaatio rakennusvalvonnasta luvan kun talon julkisivu muuttuu.

saanko sarjoittaa ulko-oven lukon uusiksi tai vaihdattaa sähköiseen
- lukot on yhtiön vastuulla ja huollolla pitää olla tarvittaessa pääsy asuntoon. isännöitsijän kautta varmaan uusiksi sarjoitus onnistuu jos on perusteltu syy.

saanko poistattaa takan ? Ns. sisustustakka.
- uskoisin että saa poistattaa. Vaatii kuitenkin varmaan yhtiön luvan ainakin

saanko yhdistää kaksi huonetta poistamalla väliseinän ? Ei ole vielä tiedossa onko kantava.
- saa, mutta vaatii yhtiön luvan ja jos kantava niin sit yleensä vaatii lisäksi uudet rakennesuunnitelmat, rakennusluvan. Vaatii lisäksi muutoksen papereihin jos esim. kolmio muuttuu kaksioksi.

Kaikki kulut tulevat luonnollisesti muutoksien tekijälle.

Kiitos, vähän samankaltaisia ajatuksia oli itselläkin.
 
Kiitos, vähän samankaltaisia ajatuksia oli itselläkin.

Niin tuo takki olikin joku sisustustakka eikä oikea, sit sen varmaan saa poistaa ilman mitään ihmeempii. Aina kannattaa kuitenkin kaikissa muutoksissa olla ensin yhteydessä isännöitsijään, mieluummin liikaa kuin liian vähän niin ei tuu vahingossa tehtyä jotain peruuttamatonta.
 
Niin tuo takki olikin joku sisustustakka eikä oikea, sit sen varmaan saa poistaa ilman mitään ihmeempii. Aina kannattaa kuitenkin kaikissa muutoksissa olla ensin yhteydessä isännöitsijään, mieluummin liikaa kuin liian vähän niin ei tuu vahingossa tehtyä jotain peruuttamatonta.

Juurikin näin, parempi aina varmistaa.

Yhtiössä on ollut aiemmin keskustelua takkojen poistattamisesta mutta ilmeisesti jäi muiden asioiden alle.

Itselläni ei ole asiasta riittävän hyvää ymmärrystä mutta uskoakseni vaatii kuitenkin joitain teknisiä muutoksia itse fyysisen takan poistattamisen lisäksi.
 
Keittiön kaapit ja laatikostot ovat vanhentuneet ja ajattelin, jos uusisi vain kaapistojen ovet mutta jättäisi vanhat hyllyt paikoilleen. Onko kokemuksia kellään? Luulisi tuolla helposti ja halvalla päivittävän vähän keittiön ilmettä
 
Helppo kyllä, mutta halvasta en olisi varma.

Olennaisinta on mitata ovikoot ja verrata jonkin toimittajan, esim kalustetukun ovimittoihin. Jos vanhat rungot/ovet ovat ns. Standardi mittaisia eli leveydet 395, 495, 595 jne ja korkeudet 137/278/350/703/990 niin sitten homma kannattaa. Jos taas ovet ovat erikoiskokoisia, maksavat ne jo yhtä paljon kun uudet standardirungot+standardiovet.

Yleensä ovet ovat se kallein, mekanismit eli saranat, laatikot yms se toiseksi kallein ja rungot/tasot sitten se halvin, mutta työnä suurin vaihtaa.
 
Tän ketjun vois ehkä nimetä vähän spesifimmin, kun nyt aihealue on aika laaja. Rakentamiselle, remontoinnille ja sisustamiselle voisi hyvin olla omat ketjunsa. Mistä tässä ketjussa on eniten keskusteltu? Kodin rempoille näyttäisi olevan ainakin oma ketjunsa, pitäiskö yhdistellä jotenkin?
 
Samoja asioita täällä käsitellään niin yhdistele vaan ainakin omasta puolestani. Siihen Kodin Remppoihin siis.
 
Tän ketjun vois ehkä nimetä vähän spesifimmin, kun nyt aihealue on aika laaja. Rakentamiselle, remontoinnille ja sisustamiselle voisi hyvin olla omat ketjunsa. Mistä tässä ketjussa on eniten keskusteltu? Kodin rempoille näyttäisi olevan ainakin oma ketjunsa, pitäiskö yhdistellä jotenkin?
Toisaalta rakentaminen, remontointi ja sisustaminen kun menevät kaikki jonkun verran päällekkäin niin tämähän on ihan kätevä paikka kysellä juurikin kaikkea pientä ovien vaihdosta tapetointiin ja terassilautojen uusimiseen?

Nyt kun koti/asuminen on oma osastonsa niin eiköhän noita suurempia aiheita varten ilmesty omia keskusteluja ihan itsestään ja pieniä sekalaisia keskusteluja senkin edestä
 
Voisi olla esim. kolme ketjua uudisrakennus,vanhan remontointi ja sisustus erikseen.
 
En muista kyllä törmänneeni yhteenkään puhtaasti sisustusaiheiseen postaukseen. Ei oo kukaan kysellyt "Hei, millaiset verhot minun uuteen makuuhuoneeseeni sopisivat parhaiten?"
 
Kyllä nykyään aika monessa esim.. keittösuunnitelmassa mennään ulkonäkö/muoti edellä.Myös monia muita sisustusratkaisuja mennään samalla tyylillä.
 
En muista kyllä törmänneeni yhteenkään puhtaasti sisustusaiheiseen postaukseen. Ei oo kukaan kysellyt "Hei, millaiset verhot minun uuteen makuuhuoneeseeni sopisivat parhaiten?"

Niin, kai tämäkin on vähän henkilökohtaista miten asiat kukakin näkee. Jos keittiön ovet vaihdetaan koska ne on vanhentuneet, seinä maalataan koska halutaan vaihtelua tai tapetoidaan maalattuja seiniä niin kyllä se omasta mielestä on juurikin sisustamista vaikka siinä nyt tehdään muutakin kun heitetään viltti sohvalle ja huonekasvi pöydälle :)
 
Niin, kai tämäkin on vähän henkilökohtaista miten asiat kukakin näkee. Jos keittiön ovet vaihdetaan koska ne on vanhentuneet, seinä maalataan koska halutaan vaihtelua tai tapetoidaan maalattuja seiniä niin kyllä se omasta mielestä on juurikin sisustamista vaikka siinä nyt tehdään muutakin kun heitetään viltti sohvalle ja huonekasvi pöydälle :)

Oman näkemyksen mukaan paljon lähempää nuo kyllä remontointia liippaa. Jos haluut vaihtaa keittiön ovet niin kyllä sää soitat remonttimiehelle etkä sisustajalle.
 
Oman näkemyksen mukaan paljon lähempää nuo kyllä remontointia liippaa. Jos haluut vaihtaa keittiön ovet niin kyllä sää soitat remonttimiehelle etkä sisustajalle.
Voi olla mutta tarve muutokselle tulee sisustajalta , sisustusohjelmasta tai somesta.
 
Tuli vastaan yhdessä 70-luvun omakotitalon asuntoilmoituksessa alapohjan rakenne: pinnoite-betoni-villaeriste-betoni-muovikalvo. En ole kohdetta ostamassa, mutta ihan vaan yleisen tiedon kartuttamiseksi kysyn, että voiko moinen rakenne olla oikeasti toimiva? Käytännössä sandwich-elementti, jossa muovikalvo toimii kosteuseristeenä?
 
Suht yleinen rakenne ja niin kauan kun pysyy kuivana niin ei se siitä miksikään mene. Sitten jos ja kun kastuu (se muovi ei siellä ole pitänyt kosteutta allaan valupäivän jälkeen) niin kaikenlaiset haju yms ongelmat on mahdollisia. Salaojat/pihan kallistukset kuntoon ja joko ilmansulku tai hengittävä lattiapinnoite niin tuskin tuo 70-luvun talossa se pahin pommi on.
 
Millaisia alasvaloja porukka laittanut yleisvaloksi? Aluksi oltiin laittamassa Airamin Slimejä, mutta vaihdettiin ne nyt Enston Veloxiin sähkärin suosittelemana. Hinnat noin 20 € ja 35 €. Näitä tulossa kattoon noin 45 kpl. Mentiinkö nyt pahasti metsään?

PS. Ketjut voisi eritellä uudisrakentamiseen ja remontointiin. Asiat koskee kuitenkin yleensä eri asioita.
 
Millaisia alasvaloja porukka laittanut yleisvaloksi? Aluksi oltiin laittamassa Airamin Slimejä, mutta vaihdettiin ne nyt Enston Veloxiin sähkärin suosittelemana. Hinnat noin 20 € ja 35 €. Näitä tulossa kattoon noin 45 kpl. Mentiinkö nyt pahasti metsään?

PS. Ketjut voisi eritellä uudisrakentamiseen ja remontointiin. Asiat koskee kuitenkin yleensä eri asioita.


Näitä itselle tuli. Valintaan vaikutti 230W suora liitäntä ettei erillisii muuntajia tarvita ja pystyy ketjuttamaan lampuista eteenpäin sekä vaihdettava poltin jos valo hajoaa tai värilämpötilaa halutaan vaihtaa.
Jos katossa tilaa niin saattaisin ottaa sellaisia neliskanttisia mieluummin. Aika isolta määrältä tuo 45kpl kuulostaa.
 
Viimeksi muokattu:
Millaisia alasvaloja porukka laittanut yleisvaloksi? Aluksi oltiin laittamassa Airamin Slimejä, mutta vaihdettiin ne nyt Enston Veloxiin sähkärin suosittelemana. Hinnat noin 20 € ja 35 €. Näitä tulossa kattoon noin 45 kpl. Mentiinkö nyt pahasti metsään?

PS. Ketjut voisi eritellä uudisrakentamiseen ja remontointiin. Asiat koskee kuitenkin yleensä eri asioita.
En kyllä nykypäivänä enää laittaisi tuollaisia kiinteällä valolähteellä olevia. GU10 kannalla olevat rungot (max 10e / kpl) ja siihen sitten polttimot sen mukaan mitä ominaisuuksia haluaa (himmennys, värilämpötilan säätö, RGB-värit).
 
En kyllä nykypäivänä enää laittaisi tuollaisia kiinteällä valolähteellä olevia. GU10 kannalla olevat rungot (max 10e / kpl) ja siihen sitten polttimot sen mukaan mitä ominaisuuksia haluaa (himmennys, värilämpötilan säätö, RGB-värit).
GU10, himmennettävä, 4000k, >500lm ja laaja avautusmiskulma (/opaalilevy) alkaa karsimaan jo rankalla kädellä vaihtoehtoja. Alunperin oli näin ajatus, mutta tarjonta tuntui olevan paljon heikompaa kuin ajattelin.


Näitä itselle tuli. Valintaan vaikutti 230W suora liitäntä ettei erillisii muuntajia tarvita ja pystyy ketjuttamaan lampuista eteenpäin sekä vaihdettava poltin jos valo hajoaa tai värilämpötilaa halutaan vaihtaa.
Jos katossa tilaa niin saattaisin ottaa sellaisia neliskanttisia mieluummin. Aika isolta määrältä tuo 45kpl kuulostaa.
Lattiapinta-alaa tosiaan 190m2 ja tuohon tulee vielä lisäksi 9 kpl korkean tilan spottia kattoon.

Kerkesin jo aiemmin innostua tuosta GX53-kannasta, mutta aika nopeasti tuli ilmi tuo tarjonnan rajoittuneisuus. Tuollaiset kyllä kelpaisi!

Sama mitä laittaa kunhan ei airamia.
Tällainen tieto tutulta sähkäriltä. Kuulemma erittäin kannattava merkki ammattilaisille.
 
Kysymys kosteudesta ulkoseinässä. Kyseessä on alle viisi vuotta vanha puurakenteinen talo, missä muun vesivahingon yhteydessä on selvitelty kosteuksia seinissä ja lattioissa ja nyt tuli erikoinen havainto vastaan. Ulkoseinästä alemmasta alaohjauspuusta mitattiin kosteus yli 30 painoprosenttia, mittauspiste lähellä ulkoseinärakenteen ulkopintaa. Mikähän tuossa voi olla vialla? Sellaisessa kohdassa mittaus, että ei pitäisi liittyä tähän muuhun vahinkoon.

Seinärakenteena sisältä ulospäin kipsilevy, ohut villa, höyrysulku, 20cm villaa, tuulensuojakipsilevy, ilmarako n. 4cm ja ulkolaudotus.
 
Kysymys kosteudesta ulkoseinässä. Kyseessä on alle viisi vuotta vanha puurakenteinen talo, missä muun vesivahingon yhteydessä on selvitelty kosteuksia seinissä ja lattioissa ja nyt tuli erikoinen havainto vastaan. Ulkoseinästä alemmasta alaohjauspuusta mitattiin kosteus yli 30 painoprosenttia, mittauspiste lähellä ulkoseinärakenteen ulkopintaa. Mikähän tuossa voi olla vialla? Sellaisessa kohdassa mittaus, että ei pitäisi liittyä tähän muuhun vahinkoon.

Seinärakenteena sisältä ulospäin kipsilevy, ohut villa, höyrysulku, 20cm villaa, tuulensuojakipsilevy, ilmarako n. 4cm ja ulkolaudotus.

Tuo 30% kuulostaa suhteellisen pieneltä kosteusmäärältä. Periaatteessa voi johtua jos alaohjauspuun alta puuttuu huopa / solumuovi niin sokkelissa oleva kosteus voi siirtyä kapillaarisesti alaohjauspuuhun. Ei kuulosta kuitenkaan omaan korvaan kovin huolestuttavalta tuo. Lisäks iso osa mittauslaitteita on melko epäterkkoja ellei ole mitattu puun sisältä piikeillä kosteutta.
 

Tuoreen havupuun kosteuspitoisuus on noin 30 % (syiden kyl-lästymispiste), josta erilaisilla kuivausmenetelmillä kosteuspitoi-suus voidaan muuttaa haluttuun suuruusluokkaan käyttökohteesta riippuen. Normaalikäytössä puun kosteus vaihtelee 8 – 25 % välillä.
Vai missasinko jotain, puhutaanko jostain muusta mittaustavasta?
 

Tuoreen havupuun kosteuspitoisuus on noin 30 % (syiden kyl-lästymispiste), josta erilaisilla kuivausmenetelmillä kosteuspitoi-suus voidaan muuttaa haluttuun suuruusluokkaan käyttökohteesta riippuen. Normaalikäytössä puun kosteus vaihtelee 8 – 25 % välillä.
Vai missasinko jotain, puhutaanko jostain muusta mittaustavasta?
No et sinänsä, mutta ei tuo tuosta reilusta 30% enää kosteammaksi mene.
 
Kyl ne kosteusmittarit alkaa näyttää 80-100% kosteutta jos se oikeasti olisi märkä tai olisi homekasvustoa. En tiiä miten tuo mittaus sit on tehty, onko siitä joku näytepala otettu ja labrassa käytetty? Mutta eipä siihen kohonneeseen kosteuteen oikein muuta syytä ole kuin yläpuolelta tuleva kosteusvaurio eli vettä kaatunut seinän sisään, tai sit puutteellinen kapillaarikatko jolloin kosteus nousee alakautta. Tietty jos on ihan pieleen rakennettu että runko olisi maantasalla, mutta tuskimpa tässä sellaisesta on kyse.
 
274D6927-9134-45E5-A270-19A1871FF82F.jpeg


Keittiö mallia -88/89

Laitteet uudehkoja/ uusia.

Tarkoitus rempata.

Mitä mieltä olette hellan siirtämistä tuonne takanurkkaan/kulmaan. ??

Nyt siellä karuselli tyylin kattila kaappi ja koetaan se turhana. Ei ainakaan haluta samaa mekanismia uuteen.

Eli hella olisi 45 asteen kulmassa ja toki liesituuletin pitää siirtää.
 
274D6927-9134-45E5-A270-19A1871FF82F.jpeg


Keittiö mallia -88/89

Laitteet uudehkoja/ uusia.

Tarkoitus rempata.

Mitä mieltä olette hellan siirtämistä tuonne takanurkkaan/kulmaan. ??

Nyt siellä karuselli tyylin kattila kaappi ja koetaan se turhana. Ei ainakaan haluta samaa mekanismia uuteen.

Eli hella olisi 45 asteen kulmassa ja toki liesituuletin pitää siirtää.

Ei siinä varsinaisesti mitään vikaa ole siirtää sinne. Saattaa viedä aika paljon tilaa nurkasta ja jonkin verran vaatii taitoa saada asennuksesta siisti. Itse pidän 45"een viistokulmia vähän oudon näköisenä, mutta jos visuaalinen ilme miellyttää itseäsi niin mikä ettei. Itse suositellut kulmiin 60cm laatikostoa + 120cm karusellikaappia tms. tai sit jättää kulman kokonaan tyhjäks ja laittaa 2 x 60cm laatikostot nurkkakohtaan.
 
@Haukka81 Omasta mielestä taas tosi käytännöllinen, kun saa lieden viereen ja taakse tilaa tarvikkeille ja perusmausteille. Tuleehan tuonne uunin viereen sitä tyhjää tilaa, mutta eipä tuota nurkkaa saa ikinä tilatehokkaaksi ilman kikkailua (omasta mielestä hirveällä) karusellilla.
 
Kyl ne kosteusmittarit alkaa näyttää 80-100% kosteutta jos se oikeasti olisi märkä tai olisi homekasvustoa. En tiiä miten tuo mittaus sit on tehty, onko siitä joku näytepala otettu ja labrassa käytetty? Mutta eipä siihen kohonneeseen kosteuteen oikein muuta syytä ole kuin yläpuolelta tuleva kosteusvaurio eli vettä kaatunut seinän sisään, tai sit puutteellinen kapillaarikatko jolloin kosteus nousee alakautta. Tietty jos on ihan pieleen rakennettu että runko olisi maantasalla, mutta tuskimpa tässä sellaisesta on kyse.
Pintakosteusmittarilla mitattu
 
274D6927-9134-45E5-A270-19A1871FF82F.jpeg


Keittiö mallia -88/89

Laitteet uudehkoja/ uusia.

Tarkoitus rempata.

Mitä mieltä olette hellan siirtämistä tuonne takanurkkaan/kulmaan. ??

Nyt siellä karuselli tyylin kattila kaappi ja koetaan se turhana. Ei ainakaan haluta samaa mekanismia uuteen.

Eli hella olisi 45 asteen kulmassa ja toki liesituuletin pitää siirtää.

Jos laitat erillisen uunin johonkin muualle (sopivalle korkeudelle), niin liesinurkasta ei tule ihan niin leveä. Tähän tyyliin:
1613661207229.png
 
Pintakosteusmittarilla mitattu

Pintakosteusmittari kyllä näyttää isompia lukuja jos kosteutta oikeasti olisi. Joskus jostain homesienikohdasta mittasin niin 90% tais olla et ei tuollainen 30% kovin ihmeellinen tulos ole.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 744
Viestejä
4 497 427
Jäsenet
74 278
Uusin jäsen
Mikat89

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom