Rakentaminen, remontointi ja sisustus

mystikkogames sanoi:
Itse rakensin yksin täysin ilman mitään apua pienen kämpän omaan metsään 7 päivässä. Pidän siellä kamaa ja olen yöpynyt siellä vaelluksillani. Aloitin lapiolla tasoittelemalla pohjaa, siihen soraa ja lekaharkkoja. Sen jälkeen puutavaraa paikalle niin helvetisti ja vasara ja saha heilumaan. Tuli niin hieno kämppä, että voittaa kaupungin betonikuutiot 100-0.
Napsauta laajentaaksesi...

eli pesukone mahtuu hyvin kylppäriin, ja ilmalämpöpumpun sait asentaa ilman taloyhtiön hallituksen lupaa... vai mitä tarkoitat?
 
micko sanoi:
Ostettiin talo, jossa on yläkerran laajennus kesken. Suunnitelmaan on piirretty yläkerran makuuhuoneista tarkastusluukut kylmään ullakkotilaan. Vai tuuletustila vai mikä tuollaisen nimi nyt onkaan... Kylppäriä tekemään valitulta firmalta kysyttiin, että saisivatko nuo luukut tehtyä myös ja vastasi, että tottakai, mutta miksi ne siihen tulee, miksi ei ulkoseinään? Eipä tullut ajateltua...
Napsauta laajentaaksesi...
Putkiullakoiksi noita kutsutaan, jos nyt ymmärsin tuosta kuvasta oikein. Meidän talossa oli sellaiset, mutta vaihdoimme kattotuolit nykyaikaisiin, jotta koko yläkerran saisi käyttöön. Joka tapauksessa, aiemmin nuo olivat täydessä käytössä puolikylmänä varastotilana. Sisältä meni siis ullakoille ihan normaali ovi pienen tarkastusluukun sijaan. Ulkopuolella olevan luukun kanssa tila jäisi käyttämättä.

Jos tila ei ole käyttökelpoinen, niin ei ulkopuolelle tulevassa luukussa pitäisi olla mitään ongelmaa. Meillä on yläpohjaan ihan vaan puinen luukku, eikä tuonne mitään vettä koskaan räystään alta mene. Jos joskus meneekin, se tuulettuu pois.
 
Kysymys fiksummille ja tietäväisimmille:

Olisi tuollainen n. 40m2 kellaritila 80-luvulla (loppupuoli) rakennetussa talossa. Seinät betonia ja päälle on rakennusvaiheessa vedetty muovia ja puupintaa jotka ajanmyötä luonnollisesti todettu huonoiksi vaihtoehdoiksi hengityksen kannalta. Kapillaarina nouseva kosteus rakenteista on muutamasta kohdasta jättänyt jälkänensä eli hometta/värimuunnosta.

Nyt sitten kysymykset:
Osaakohan täällä kukaan antaa arvioita mitä maksaa noiden vanhojen materiaalien poisto, betonin jyrsintä/hionta, kapillaariblokkien tekeminen sekä maalaaminen hengittävillä maaleilla?
 
FiveBridges sanoi:
Näin sitä pitää.Tämähän on tätä nykyajan laaturakentamista.
Urakoitsijakin kehuu laatua ja työnjälkeä.:darra:

Imgur: The magic of the Internet
Napsauta laajentaaksesi...

Ei tuossa kuvassa kyllä yhtään mitään ihmeellistä ole jos yhtään ymmärtää asiasta mitään.

Maallikon silmään tuo tietysti näyttää seinältä jossa reikiä, mutta todellisuudessa kun kyseessä on villa-kevytrappauselementti niin tuolta ne valitettavasti näyttää jo monesti kun saapuvat työmaalle.

Eli kerrottakoon nyt vielä niin elementti koostuu:
- Näkyvä harmaa pinta on 5-10mm paksua rappausta, vahvistettu yleensä jollain lasikuitu tms verkolla mutta on ihan käsin kaavittavissa pois ja jos vasaralla napautat niin läpi menee. Tämä on siis pelkästään pintakerros joka ruiskurapataan yli viimeiseksi pinnaksi.
- Tämän alla on yleensä 150-200mm villaa joka on tuo kuvassa näkyvä vihreä osa eli siis lämmöneriste
- Tämän takana on sitten se 100-250mm paksu betoni joka talon pitää kasassa.

Noita kun monesti joudutaan työmaalla leikkaamaan ja muuttamaan niin eipä ole sellaista laitetta keksitty jolla saisi villaa, rappausta ja teräsbetonia leikattua nätisti samaan aikaan. Nuo reiät sitten tietenkin korjataan ennen julkisivun pinnoitusta mutta kosteus noissa on tottakai ongelmana niinkuin missä tahansa rakennustuotteessa pystytysaikana.

Taloja tehdään suomessa myös näin, miettikään mitkä riskit tässä on ja aivan taivasalla!

 
Jebaus sanoi:
Ei tuossa kuvassa kyllä yhtään mitään ihmeellistä ole jos yhtään ymmärtää asiasta mitään.

Maallikon silmään tuo tietysti näyttää seinältä jossa reikiä, mutta todellisuudessa kun kyseessä on villa-kevytrappauselementti niin tuolta ne valitettavasti näyttää jo monesti kun saapuvat työmaalle.

Eli kerrottakoon nyt vielä niin elementti koostuu:
- Näkyvä harmaa pinta on 5-10mm paksua rappausta, vahvistettu yleensä jollain lasikuitu tms verkolla mutta on ihan käsin kaavittavissa pois ja jos vasaralla napautat niin läpi menee. Tämä on siis pelkästään pintakerros joka ruiskurapataan yli viimeiseksi pinnaksi.
- Tämän alla on yleensä 150-200mm villaa joka on tuo kuvassa näkyvä vihreä osa eli siis lämmöneriste
- Tämän takana on sitten se 100-250mm paksu betoni joka talon pitää kasassa.

Noita kun monesti joudutaan työmaalla leikkaamaan ja muuttamaan niin eipä ole sellaista laitetta keksitty jolla saisi villaa, rappausta ja teräsbetonia leikattua nätisti samaan aikaan. Nuo reiät sitten tietenkin korjataan ennen julkisivun pinnoitusta mutta kosteus noissa on tottakai ongelmana niinkuin missä tahansa rakennustuotteessa pystytysaikana.

Taloja tehdään suomessa myös näin, miettikään mitkä riskit tässä on ja aivan taivasalla!

Napsauta laajentaaksesi...
Onks toi epsiä vai villaa tuossa seinässä (alempi kuva siis)?
 
j1m2 sanoi:
Kannattaisi vähän enemmän avata linkin juttua eikä pelkästään laittaa linkkiä joka on maksumuurin takana.
Napsauta laajentaaksesi...

No empä osannut ajatella, että tuossa joku maksumuuri olisi kun ihan hyvin toimii ainakin itsellä, vaikka ei mitään hs:n liittyviä tilauksia ole. Jutussa on siis lähinnä vain, että kosteusongelmat on nyt jo ihan todellisuutta noissa eristerappauksen omaavissa taloissa.
 
j1m2 sanoi:
Kannattaisi vähän enemmän avata linkin juttua eikä pelkästään laittaa linkkiä joka on maksumuurin takana.
Napsauta laajentaaksesi...
Kyllä minä pääsin jutun lukemaan ihan normaalisti, enkä ole hesarin tilaaja tai mistään maksanut.
 
Näköjään Firefoxilla on maksumuurin takana mutta tabletin Edgellä ei näköjään ole ja näkyy kokonaan.
 
Muutettiin tuossa pari kk sitten uudehkoon omakotitaloon, jonka keittiöstä nyt viikonloppuna havaittiin vesivahinko. Taloon tehtiin kuntokartoitus ennen kauppaa, mutta silloin ei löytynyt mitään huomautettavaa. Tosin mielestäni kuntotarkastaja ei mitannut kosteutta vesipisteiden ympärillä olevista sokkelilevyistä vaan vain keittiön kaakelilattian keskeltä...

Nyt kuitenkin edellisen omistajan itse tekemä astianpesukoneen vesiliitäntä on vuotanut, keittiökaapiston runko ja sokkelilevyt kostuneet, lattiassa kosteutta ja keittiön takaseinien hirsien kosteus aivan rajoilla vakuutusyhtiön tilaaman kosteusvauriotarkastajan mukaan. Tarkastajan suositusten mukaan keittiökaapit on purettava sekä kaapiston alta piikattava lattiaa auki niin, että saadaan kuivatettua hirsiseinää siltä osin mistä se jää lattiarajan alle. Vesieristyksestä huolimatta voi olla mahdollista että siellä on kosteutta joten remppa on tehtävä ettei jää muhimaan sinne alle.

Nyt ei vielä tiedetä kenenkä vakuutuksista tämä menee, lisätietoja saataneen kunhan tarkastaja saa raportin tehtyjä vakuutusyhtiölle, mutta koska liitäntä ei ole meidän tekemä ja edellisellä omistajalla ei ole putkarin pätevyyksiä tehdä noita liitoksia niin tuntuu hieman erikoiselta että meidän tulisi maksaa edes sitä vakuutuksen omavastuuosuutta. Kenelläkään kokemusta tällaisesta? Oikein mukava joululahja näin ensimmäiseen omassa talossa vietettävään jouluun. :mad:
 
KoessiKenguru sanoi:
Muutettiin tuossa pari kk sitten uudehkoon omakotitaloon, jonka keittiöstä nyt viikonloppuna havaittiin vesivahinko. Taloon tehtiin kuntokartoitus ennen kauppaa, mutta silloin ei löytynyt mitään huomautettavaa. Tosin mielestäni kuntotarkastaja ei mitannut kosteutta vesipisteiden ympärillä olevista sokkelilevyistä vaan vain keittiön kaakelilattian keskeltä...

Nyt kuitenkin edellisen omistajan itse tekemä astianpesukoneen vesiliitäntä on vuotanut, keittiökaapiston runko ja sokkelilevyt kostuneet, lattiassa kosteutta ja keittiön takaseinien hirsien kosteus aivan rajoilla vakuutusyhtiön tilaaman kosteusvauriotarkastajan mukaan. Tarkastajan suositusten mukaan keittiökaapit on purettava sekä kaapiston alta piikattava lattiaa auki niin, että saadaan kuivatettua hirsiseinää siltä osin mistä se jää lattiarajan alle. Vesieristyksestä huolimatta voi olla mahdollista että siellä on kosteutta joten remppa on tehtävä ettei jää muhimaan sinne alle.

Nyt ei vielä tiedetä kenenkä vakuutuksista tämä menee, lisätietoja saataneen kunhan tarkastaja saa raportin tehtyjä vakuutusyhtiölle, mutta koska liitäntä ei ole meidän tekemä ja edellisellä omistajalla ei ole putkarin pätevyyksiä tehdä noita liitoksia niin tuntuu hieman erikoiselta että meidän tulisi maksaa edes sitä vakuutuksen omavastuuosuutta. Kenelläkään kokemusta tällaisesta? Oikein mukava joululahja näin ensimmäiseen omassa talossa vietettävään jouluun. :mad:
Napsauta laajentaaksesi...
Veikkaisin helposti menevän myyjän piikkiin. Ei maallikko-ostajan voi vaatia tietävän piilo-ongelmista niin paljon, että tuo menisi ostajan piikkiin.

Onhan se mittaus uusittu parin viikon kuivumisajan jälkeen? Nykyään löytyy rahastajaa joka laatuun...
 
Baldrick sanoi:
Veikkaisin helposti menevän myyjän piikkiin. Ei maallikko-ostajan voi vaatia tietävän piilo-ongelmista niin paljon, että tuo menisi ostajan piikkiin.

Onhan se mittaus uusittu parin viikon kuivumisajan jälkeen? Nykyään löytyy rahastajaa joka laatuun...
Napsauta laajentaaksesi...

Kiitos vinkistiä, voisi olla ihan fiksua muuten teetättää tuo mittaus uudestaan nyt vaikkapa joulun pyhien jälkeen. Tämä nykyinen tarkastaja oli suoraan vakuutusyhtiön käyttämän firman edustaja ja tänään tosiaan tehtiin ensimmäiset mittaukset.
 
Löytyi vanhoja kuvia.
Edellisen asunnon olohuoneen remonttia.
Tapetit pois,sitten ämpärillinen kittiä seiniin.
Hiontaa ja uudet tapetit päälle.
Kyllähän oli elementit reikäisiä.
Oli 3 kerrosta tapettia.Alimmainen kerros tiukassa.
Kyllä se lähti kun kunnolla kasteli tapetin ja metallilastalla kaapi irti.

Imgur

Imgur

Imgur
 
Osaako kukaan sanoa että mikä putki tämä on, tuo tulee kerrostaloasunnon katosta läpi.

Halkaisija 1cm
IMG_20190411_133539.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Luultavasti siinä on roikkunut nyrkkeilysäkki, seksikeinu tai vastaava ja kun se on siitä poistettu ja koukku ruuvattu irti proppu on valunut alas katosta.
Nuo toimii siis niin, että kun kierrät siihen kierteeseen vaikka pultin niin se kiristyy sinne paikalleen ja kun otat pultin pois, sen saa useimmiten vedettyä sieltä pois.

Eli joko vedät sen sieltä ulos ja kittaat umpeen, tai ostat kierteellä olevan koukun ja ripustat siihen oman keinusi.
 
Jos ei panokiikulle ole käyttöä, siihen voi ruuvata myös lenkin, niin pysyy köysikin tukevasti.

T. Niksipirkka
 
On kyllä niin erikoiseen paikkaan edellinen asukas tuon asentanut, että en kyllä äkkiseltään keksi että mitä se on tuossa roikottanut.

No olkoot siinä kun ei tunnu irtikään lähtevän.
 
Jos se on lähellä seinää, niin onhan mahdollinen selitys myös jonkin huonekalun ankkurointi, vaikka ne yleensä propataan seinään. Vaikka kissan raapimapuu jos ei muuta. Ja joo, en itsekään lähtisi ankkuroimaan raapimapuuta koska kitkakiinnityshän siihen kuluu, mutta jos sillä oli erityisen ylipainoinen katti ja puu heilui vaikka miten kiristeli.
 
Heräsi myös mielenkiinto mikä kohta katossa on niin erikoinen ettei em. asioita siihen voi kiinnittää? Onko proppu lieden edessä?
 
En tähän hätään keksinyt parempaakaan ketjua mihin postata kysymykseni..

Olen aikeissa muuttaa vanhan talonpäädyn autotallin harrastetilaksi jossa tehdään myös tulitöitä. Tila on alkuperäisten vuoden 82 piirustusten mukaan osastoitu B30 eli nykyinen EI30.

Tilan muuttaminen suoritetaan ihan virallisesti rakennusvalvonnasta toimenpideluvalla autosuojasta harrastetilaksi, joten siltä osin asiat on jiirissä.

MUTTA. Katto on kipsilevytetty joten siltä osin osastointi on ihan uskottava, mutta seinissä on paloa hidastava lastulevy. Jännästi vaan en ole itse alan ammattilaisena koskaan kuullut moisesta (tosin talon rakennusvuonna olen ollut 3v...) mutta ei myöskään kyseisen kunnan rakennustarkastaja eikä palopäällikkö.

Olisikohan jollain kokemusta tai tietoa 80 luvun alun moisista materiaaleista?

Tila on tarkoitus pellittää kokonaan ympäri, mutta silti kiinnostaisi onko tuo materiaali joku boorikylvetetty, vai pelkkä kusetus.
 
Juise sanoi:
En tähän hätään keksinyt parempaakaan ketjua mihin postata kysymykseni..

Olen aikeissa muuttaa vanhan talonpäädyn autotallin harrastetilaksi jossa tehdään myös tulitöitä. Tila on alkuperäisten vuoden 82 piirustusten mukaan osastoitu B30 eli nykyinen EI30.

Tilan muuttaminen suoritetaan ihan virallisesti rakennusvalvonnasta toimenpideluvalla autosuojasta harrastetilaksi, joten siltä osin asiat on jiirissä.

MUTTA. Katto on kipsilevytetty joten siltä osin osastointi on ihan uskottava, mutta seinissä on paloa hidastava lastulevy. Jännästi vaan en ole itse alan ammattilaisena koskaan kuullut moisesta (tosin talon rakennusvuonna olen ollut 3v...) mutta ei myöskään kyseisen kunnan rakennustarkastaja eikä palopäällikkö.

Olisikohan jollain kokemusta tai tietoa 80 luvun alun moisista materiaaleista?

Tila on tarkoitus pellittää kokonaan ympäri, mutta silti kiinnostaisi onko tuo materiaali joku boorikylvetetty, vai pelkkä kusetus.
Napsauta laajentaaksesi...

Sanoisin, että vaatimukset voi sen verran paljon vaihdella, että on vaan fiksuinta olla sinne rakennusvalvontaan ja paloviranomaisiin yhteydessä. Jos homman haluaa oikeasti tehdä pykälien kestävästi myös vakuutuksien suhteen niin tuo taikasana "harrastetila" ei yksinään vielä riitä vaan tila tulee rakentaa niin, että se voidaan hyväksyä vakituiseksi tulityöpaikaksi.
 
Eikö ne tulityötilan vaatimukset ole aivan älyttömät? Ei saa säilyttää oikeastaan mitään ylimääräistä työkalujen lisäksi ja varmaan se auton hitsauskin on kiellettyä.

Toki kannattaa tila tulelta suojata parhaan mukaan, mutta vakuutukset tuskin korvaa mitään vahingon tapahduttua.
 
Speksit on käyty läpi ja alustavat keskustelut rakennusvalvonnan ja paloviranomaisen kanssa käyty ja vakuutusyhtiönkin kanssa asia on selvitetty. Lähinnä nyt vain kiinnostaa onko jollain tietoa tuosta "palonkesto lastulevystä"

Työkalutkin säilytetään kyseisen tilan ulkopuolella (siis muut kuin ne tulityökalut)

Tilaan tulee myös lämpötilasta laukeava jauhesammutinpallo tai kaksi, sitävarten jos sattuu itse olemaan muualla.
 
Freeze sanoi:
Sementtilastulevy?
Napsauta laajentaaksesi...
Ei tunnu et olis sementtiä joukossa. En oo tosin vielä lohkassu palasta et palaako se miten iloisesti.

Lähinnä riesa olis se että jos se on normi lastua, niin se ei todellisuudessa sitten täytä tuota piirustuksissa mainittua paloluokkaa, eikä huvita ottaa riksiä vakuutuksen kanssa moisesta..
 
B30 -luokan rakenne on nimenomaan tehty palavasta materiaalista, mutta estää palon leviämisen autotallista muuhun rakennukseen vähintään 30 min ajan. Se on sitten eri asia kestääkö kyseinen levyseinä ns. standardipaloa tuon vaaditun puolituntia vai ei. Tulityöpaikan kannalta ongelmallista on vaatimus palamattomista rakenteista, mikä tarkoittaisi seinä- ja kattopintojen rakennustuotteille vaatimusta A1 tai A2. Normi lastulevy yltää korkeintaan D -luokkaan ja sementtilastulevykin jäänee luokkaan B (B-s1, d0).
 
napanöyhtäkone sanoi:
B30 -luokan rakenne on nimenomaan tehty palavasta materiaalista, mutta estää palon leviämisen autotallista muuhun rakennukseen vähintään 30 min ajan. Se on sitten eri asia kestääkö kyseinen levyseinä ns. standardipaloa tuon vaaditun puolituntia vai ei. Tulityöpaikan kannalta ongelmallista on vaatimus palamattomista rakenteista, mikä tarkoittaisi seinä- ja kattopintojen rakennustuotteille vaatimusta A1 tai A2. Normi lastulevy yltää korkeintaan D -luokkaan ja sementtilastulevykin jäänee luokkaan B (B-s1, d0).
Napsauta laajentaaksesi...

Siksipä se tila onkin tarkoitus pellittää ympäriinsä.

Tarttis vaan selvittää tuon "palonkestolastulevyn" todenmukaisuus ominaisuuksissaan. En aio ottaa riskiä että esim. palo, joka ei lähde tulityötilasta jäisi korvaamatta siksi että talon aikanaan rakentanut taho on vähän vaihtanut materiaalia "koska lastulevyyn on kivempi ruuvata kaikkee"

Tosin kun siitä materiaalista ei niin ole selkoa ni sama kai se on vetää siihen päälle vaikka saneerauskipsi ja sitten pelti päälle, ne ei hiilly vaikka vähän hehkuttaiskin peltiä (joka erittäin epätodennäköistä saada aikaan rälläkänkipinällä..)

Vakuutusyhtiökin menee vaihtoon kyseisen projektin takia, kun nykyinen ilmoitti ettei tule vakuuttamaan koska samaa rakennusta asuintilojen kanssa.
Toinen vakuutusyhtiö ilmoitti että vakuutus ok, kunhan noudatetaan rakennusmääräyksiä, eikä tila ole yritystoimintaa varten.

Löytyykös jostain tietoa minkäpaksuisen pellin rakennusmääräykset katsovat vähimmäispaksuudeltaan riittäväksi (lue: palamattomaksi) tuohon pinnaksi?
 
Viimeksi muokattu:
Oon kiroillu kipsilevyjen saumojen nauhoitusta jo useampaan kertaan mutta nyt alkaa sujumaan.
Saumanauhoitus on VÄLINEURHEILUA. Pitää olla laadukas ja oikean kokoinen lasta ja oikeaa saumapakkelia. Jos jompikumpi on sinnepäin niin saumaminen on yhtä helvettiä.
Kävin ostamassa oikeaa pakkelia ja lastan ni johan alko homma sujumaan.

Ihan vaan vinkkinä jos joku meinaa joskus kylmiltää alkaa saumaamaan :)
 
Mikkos sanoi:
Oon kiroillu kipsilevyjen saumojen nauhoitusta jo useampaan kertaan mutta nyt alkaa sujumaan.
Saumanauhoitus on VÄLINEURHEILUA. Pitää olla laadukas ja oikean kokoinen lasta ja oikeaa saumapakkelia. Jos jompikumpi on sinnepäin niin saumaminen on yhtä helvettiä.
Kävin ostamassa oikeaa pakkelia ja lastan ni johan alko homma sujumaan.

Ihan vaan vinkkinä jos joku meinaa joskus kylmiltää alkaa saumaamaan :)
Napsauta laajentaaksesi...

Teetkö valmiilla pakkelilla vai sekoitatko ite? Pakkelin märkyys vaikuttaa lopputulokseen paljon ja toiset tykkää tehä kastellulla nauhalla ja toiset kuivalla. Kastelussakin sitten variaatiota kuinka paljon jne.

Nauhoittaminen ja tasoittaminen yleensäkin on siitä vittumaista hommaa että vaikka olen ikäni osannu tehdä käsilläni mitä hämmentävämpiä asioita, niin jumalauta tuo on puuha jota en vapaaehtoisesti tee vaikka miten maksettaisiin. (paitti jos ei tarvii ite hioa :D)
 
Juise sanoi:
Siksipä se tila onkin tarkoitus pellittää ympäriinsä.

Tarttis vaan selvittää tuon "palonkestolastulevyn" todenmukaisuus ominaisuuksissaan. En aio ottaa riskiä että esim. palo, joka ei lähde tulityötilasta jäisi korvaamatta siksi että talon aikanaan rakentanut taho on vähän vaihtanut materiaalia "koska lastulevyyn on kivempi ruuvata kaikkee"

Tosin kun siitä materiaalista ei niin ole selkoa ni sama kai se on vetää siihen päälle vaikka saneerauskipsi ja sitten pelti päälle, ne ei hiilly vaikka vähän hehkuttaiskin peltiä (joka erittäin epätodennäköistä saada aikaan rälläkänkipinällä..)

Vakuutusyhtiökin menee vaihtoon kyseisen projektin takia, kun nykyinen ilmoitti ettei tule vakuuttamaan koska samaa rakennusta asuintilojen kanssa.
Toinen vakuutusyhtiö ilmoitti että vakuutus ok, kunhan noudatetaan rakennusmääräyksiä, eikä tila ole yritystoimintaa varten.

Löytyykös jostain tietoa minkäpaksuisen pellin rakennusmääräykset katsovat vähimmäispaksuudeltaan riittäväksi (lue: palamattomaksi) tuohon pinnaksi?
Napsauta laajentaaksesi...

Laita pellityksen sijasta 15 mm palokipsi, niin pinnat ja palo-osastoinnit ovat ainakin ok. Vaikka myös normi kipsilevy voi riittää.
 
Mikkos sanoi:
Oon kiroillu kipsilevyjen saumojen nauhoitusta jo useampaan kertaan mutta nyt alkaa sujumaan.
Saumanauhoitus on VÄLINEURHEILUA. Pitää olla laadukas ja oikean kokoinen lasta ja oikeaa saumapakkelia. Jos jompikumpi on sinnepäin niin saumaminen on yhtä helvettiä.
Kävin ostamassa oikeaa pakkelia ja lastan ni johan alko homma sujumaan.

Ihan vaan vinkkinä jos joku meinaa joskus kylmiltää alkaa saumaamaan :)
Napsauta laajentaaksesi...

Tämä on aina hieno tapa ilmoittaa moinen fakta, mutta unohtaa mainita mitä tarkalleen ottaen on nämä "oikeat" välineet ja aineet. Itse oon tehnyt saumaukset Teknoksen J-tasoitteella, paperisaumanauhalla ja kahdella Anzan lastalla (10cm ja 15cm). Ei ongelmia eikä tarvita mitään nauhan pyörittelyä vesiämpärissä. Isojen reikien paikkaukseen Ardex 828. (Saumanauhan kastelu on virheellinen työmenetelmä)
 
Juise sanoi:
Teetkö valmiilla pakkelilla vai sekoitatko ite? Pakkelin märkyys vaikuttaa lopputulokseen paljon ja toiset tykkää tehä kastellulla nauhalla ja toiset kuivalla. Kastelussakin sitten variaatiota kuinka paljon jne.

Nauhoittaminen ja tasoittaminen yleensäkin on siitä vittumaista hommaa että vaikka olen ikäni osannu tehdä käsilläni mitä hämmentävämpiä asioita, niin jumalauta tuo on puuha jota en vapaaehtoisesti tee vaikka miten maksettaisiin. (paitti jos ei tarvii ite hioa :D)
Napsauta laajentaaksesi...
Ihan valmiilla pakkelilla. Tikkurila Presto J. Ja Biltemasta ostin hyvälaatuisen 125mm teräslastan. Paperinauhaa käytän ja leikkaan aina sopivan palasen ja sumutin pullolla kostutan ja jätän roikkumaan silksi aikaa että valmistelen sauman. Sitten sauma nauhaan ja lisää pakkelia päälle. Menee ihan kohtalaisen sujuvasti (koputan puuta :D ).
 
napanöyhtäkone sanoi:
Laita pellityksen sijasta 15 mm palokipsi, niin pinnat ja palo-osastoinnit ovat ainakin ok. Vaikka myös normi kipsilevy voi riittää.
Napsauta laajentaaksesi...

Pellitys on helpompi ja myös huokeampi vaihtoehto ja myös kestävämpi satunnaisille kolhaisuille (aika monesti pajat on peltiseinillä tietylle korkeudelle asti.)

Lisäksi palokipsilevyssä on pinnassa silti pintakartonki, joka kärventyy kipinästä paljon iloisemmin kun se pellin pinta.. Toki joo maalihan siihen tulee.
 
Viimeksi muokattu:
Juise sanoi:
Vakuutusyhtiökin menee vaihtoon kyseisen projektin takia, kun nykyinen ilmoitti ettei tule vakuuttamaan koska samaa rakennusta asuintilojen kanssa.
Toinen vakuutusyhtiö ilmoitti että vakuutus ok, kunhan noudatetaan rakennusmääräyksiä, eikä tila ole yritystoimintaa varten.
Napsauta laajentaaksesi...

Kannattaa kyllä tavata ehdot tarkkaan. Sieltä hiilloksesta, kun löytyy spraypurkin jääntet, niin toteavat, ettei korvatakaan jne.

Jollain harrastefoorumilla aikoinaan oli pitkä ketju, kun yrittivät saada autotallia hitsauskelpoiseksi. Ei muistaakseni onnistunut järkevästi mitenkään.
 
dominik sanoi:
Kannattaa kyllä tavata ehdot tarkkaan. Sieltä hiilloksesta, kun löytyy spraypurkin jääntet, niin toteavat, ettei korvatakaan jne.

Jollain harrastefoorumilla aikoinaan oli pitkä ketju, kun yrittivät saada autotallia hitsauskelpoiseksi. Ei muistaakseni onnistunut järkevästi mitenkään.
Napsauta laajentaaksesi...

Autotallia/-suojaa ei voikaan saada, koska se on auton säilyttämistä varten. Sen vuoksi tästä tehdään toimenpideluvalla (käyttötarkoituksen muutos) harrastetila.
 
Eikai tuosta tilan virallisesta hitsauskelvollisuudesta kannata liikaa stressata. Tekee vaan tilasta niin paloturvallisen kuin raaskii, käyttää järkeä tulta käsiteltäessä ja ennenkaikkea huolehtii ettei sitä tulipaloa tule -> ei ongelmia.
 
ZZRX sanoi:
Eikai tuosta tilan virallisesta hitsauskelvollisuudesta kannata liikaa stressata. Tekee vaan tilasta niin paloturvallisen kuin raaskii, käyttää järkeä tulta käsiteltäessä ja ennenkaikkea huolehtii ettei sitä tulipaloa tule -> ei ongelmia.
Napsauta laajentaaksesi...

Joo ei tossa muuta virallisuutta tule olemaankaan kuin se että se pitää muuttaa autotallista harrastetilaksi, koska se tulityöskentely ei ole ammatinharjoittamista (tiloja ei tarvitse hyväksyttää.)
 
Paras levy tuollaiseen käyttöön taitaa olla lujalevy/aquapanel. Kestää kolhuja, kipinöitä ja kosteuttakin jossain määrin ja toimii palosuojana.

Itse laittaisin nuo vaan vanhojen levyjen päälle ja maali pintaan.
 
Jebaus sanoi:
Paras levy tuollaiseen käyttöön taitaa olla lujalevy/aquapanel. Kestää kolhuja, kipinöitä ja kosteuttakin jossain määrin ja toimii palosuojana.

Itse laittaisin nuo vaan vanhojen levyjen päälle ja maali pintaan.
Napsauta laajentaaksesi...

Lujalevy a) painaa aivan vitusti, ei ole mitään järkeä ruuvailla moisia kattoon b) ikävä käsitellä, vaatii upotukset ruuveille ja lohkeaa helposti ja c) maksaa merkittävästi liikaa ominaisuuksiinsa nähden.

Ja edelleen pelti ei pala ja on edullista ja helppo myös limittää (saumaus on paloturvallisuuden vuoksi tärkeää, rakoja ei juuri saa jäädä)
 
No vedä sitten kipsi alle ja pelti päälle. Vähän ehkä överiksi menee katon pellitys tahi lujalevyn asennus... Itse ajattelin tässä lähinnä seiniä ja kattoon jäisi olemassaoleva levy.

Tärkeämpää kai tuollaisessa tee-se-itse projektissa on että kaikki saumat/raot tiivistää ettei sinne jää paikkaa mihin kipinät lentää.

Edit:
Täytyy nyt vielä sanoa ettei muille lukijoille jää väärää kuvaa niin ei se lujalevy sen kummempaa ole asentaa kuin kipsilevykään. Ihan yhtälailla leikataan viiltämällä mattoveitsellä ja taittamalla, oikeilla ruuveilla ei tarvitse mitään esiporausta ja 9mm luja taitaa painaa about saman kuin EK-kipsi.

Mutta jokainen tavallaan, oman autotallin saa tehdä juuri niinkuin itse haluaa mutta ei se lujalevy mitenkään huono vaihtoehto tuohon käyttöön ole.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 722
Viestejä
4 496 755
Jäsenet
74 274
Uusin jäsen
Antenni ja sähkö

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom