Rahan olemus yms.

[shotgun]

Se nyhtölän pankki ei nyt kuitenkaa voi itse rahaa siellä tilikirjoihin tyhjästä naputella, vaan niiden pitää ne rahat jostain hommata, joita sitten lainaavat eteenpäin.

Eli jos se Kalle tarvii 100k€ asuntalainaa, jos pankki sen lainan myöntää, niin jostain sen pankin se rahaa pitää kaivaa (lainata), ei se vaan voi omin nokkinensa merkata Kallen tilille sitä summaa ja Kalle sen jälkeen siirtää sitä rakennusfirman Nordean tilille.

Minä olen siinä käsityksessä, että vähän pelkistäen tuossa tilanteessa pankki "luo tyhjästä" euroja Kallen tilille. Mutta vastaavasti taseeseen tulee tuota lainaa vastaava määrä asuntoa. Eli Kalle luovutti asunnon pankille ja pankki Kallelle euroja. Kummankaan varallisuus ei lisääntynyt. Jos Kalle maksaa lainan pois, niin pankki luovuttaa asunto-osakkeet takaisin ja eurot "hävitetään".

 

[hkultala]

Minä olen siinä käsityksessä, että vähän pelkistäen tuossa tilanteessa pankki "luo tyhjästä" euroja Kallen tilille. Mutta vastaavasti taseeseen tulee tuota lainaa vastaava määrä asuntoa. Eli Kalle luovutti asunnon pankille ja pankki Kallelle euroja. Kummankaan varallisuus ei lisääntynyt. Jos Kalle maksaa lainan pois, niin pankki luovuttaa asunto-osakkeet takaisin ja eurot "hävitetään".

Ei se "tilille näpytelty" raha tule tyhjästä vaan se on pois siltä pankilta.

Niin kauan kuin sitä rahaa ei nosteta sieltä tililtä pois, se "tilillä oleva raha" on vain velkakirja, että pankki on velkaa asiakkaalle sen tilin summan verran.

Ja siinä vaiheessa, kun se raha nostetaan tililtä, pankki menettää sen rahan. Pankki joutuu antamaan sen joko käteisenä ulos, tai tilisiirron tapauksessa siirtämään omassa hallussaan olevaa rahaa toiselle pankille.

 

[Jurppii]

Minä olen siinä käsityksessä, että vähän pelkistäen tuossa tilanteessa pankki "luo tyhjästä" euroja Kallen tilille. Mutta vastaavasti taseeseen tulee tuota lainaa vastaava määrä asuntoa. Eli Kalle luovutti asunnon pankille ja pankki Kallelle euroja. Kummankaan varallisuus ei lisääntynyt. Jos Kalle maksaa lainan pois, niin pankki luovuttaa asunto-osakkeet takaisin ja eurot "hävitetään".

Mun mielestä on ihan turha takertua siihen rahan tilille ilmestymisen tyhjyyteen kun siinä konkreettisesti on kyse vain tietojärjestelmään tehtävästä tiedon muutoksesta, ei mistään kiinteän varallisuuden ilmestymisestä.

 

[pulatunnus]

Minä olen siinä käsityksessä, että vähän pelkistäen tuossa tilanteessa pankki "luo tyhjästä" euroja Kallen tilille. Mutta vastaavasti taseeseen tulee tuota lainaa vastaava määrä asuntoa. Eli Kalle luovutti asunnon pankille ja pankki Kallelle euroja. Kummankaan varallisuus ei lisääntynyt. Jos Kalle maksaa lainan pois, niin pankki luovuttaa asunto-osakkeet takaisin ja eurot "hävitetään".

Jos pankki voisi ihan itse rahaa luoda, niin se olisi pankille nolla korkoista, eikä hoitamattomat lainat olisi mikään ongelma, sovitaan vain nollakorko ja ääretön takaisinmaksuaika, homma kannattaisi jos ongelma asiakas kykenisi maksamaan pienen tilinhoitomaksun, siinä ihan sama olisiko tonni vai miljoona velkaa.

Mutta ei se pankki itse niitä euroja luo ja hävitä. Ne eurot mitkä pankki kallelle antaa, niin pankin pitää ne jostain hommata, ei se voi niitä vain numeroina naputella tietokoneelle. Sillä ei väliä siirteleekö Kalle sähköisesti, vai seteleinä saamiansa rahoja.

Se tilanne missä pankki on Kallella luvannut sen sadan tonnin lainan, mutta kalle ei ole vielä niitä "nostanut", niin siinä vaiheessa vielä lupaus. (ottamatta kantaa mitä vaatimuksia pankeilla on lupauksista)

Kyllä se nyhtölän pankin johto joutuu miettimään mistä ja mihin hintaa se rahaa saa, ja se joutuu ne takaisin maksaa, ei riitä pelkkä poistanapin painaminen.

 

[ravallo]

Ei noilla reservivaatimuksilla ole juuri merkitystä sille kuinka paljon pankki voi myöntää luottoja.

Oikeastaan koko ajatus siitä että talletusten määrä vaikuttaisi suoraan siihen paljonko pankki voi myöntää luottoa on jokseenkin absurdi, koska kaikki raha on jonkun velkaa. Jos esimerkiksi pankissa sattuisi olemaan 10 euroa, ja se saisi sitä vastaan myöntää minulle 90e luoton, se rahahan ilmaantuis mun talletustilille - jolloin pankilla olis sadan euron tallentukset, joita vastaan se voisi myöntää tuhannen euron luoton jne.

Raha ja Talous -blogissa on aika hyvin selvitelty noita rahajärjestelmän juttuja, ja vaikka blogi käytännössä onkin iso keskuspankkirahoitusta tukeva pamfletti, niin moni rahaan liittyvä asia on siellä selitetty tarkemmin ja paremmin kuin muissa lähteissä.

Toimittaja Rossi ja rahan endogeenisuus

Helsingin Sanomien taloustoimittaja Juhana Rossi tunnetaan paneutuneena ja huolellisena journalistina. Rossin lukuisat viimeaikaiset kirjoitukset ovat kuitenkin osoittaneet, että hän tuntee heikost…

rahajatalous.wordpress.com

 

[Jurppii]

Ei noilla reservivaatimuksilla ole juuri merkitystä sille kuinka paljon pankki voi myöntää luottoja.

Oikeastaan koko ajatus siitä että talletusten määrä vaikuttaisi suoraan siihen paljonko pankki voi myöntää luottoa on jokseenkin absurdi, koska kaikki raha on jonkun velkaa. Jos esimerkiksi pankissa sattuisi olemaan 10 euroa, ja se saisi sitä vastaan myöntää minulle 90e luoton, se rahahan ilmaantuis mun talletustilille - jolloin pankilla olis sadan euron tallentukset, joita vastaan se voisi myöntää tuhannen euron luoton jne.

Mutta ei se mene niin.

 

[Persu S.A. Naali]

Näyttää olevan todella vaikeaa monille uskoa miten raha nykyään käytännössä syntyy. Niin se vain on että raha syntyy kun pankki antaa luottoa. Ei pankilla tarvitse sitä rahaa olla kuin kassareservivaatimuksen verran, joka on euroalueella tällä hetkellä käytännössä 1%.

Mietitäänpä asiaa siltä kannalta että miten paljon pankeissa oikeasti pitäisi olla talletuksia jos pankeilla tulisi aina olla 100% hallussaan se rahamäärä jonka ne eteenpäin lainaavat. Jos ajatellaan vaikkapa puhtaasti kotitalouksia, oletteko todella sitä mieltä että kotitalouksilla on enemmän rahaa pankissa kuin velkaa?

Ja mistäs se raha sitten syntyy jos ei liikepankkien myöntäessä luottoa? Pelkkää keskuspankkirahaahan on alle 10% kaikesta rahasta.

 

[Romuvarasto]

Jos pankki voisi ihan itse rahaa luoda, niin se olisi pankille nolla korkoista, eikä hoitamattomat lainat olisi mikään ongelma, sovitaan vain nollakorko ja ääretön takaisinmaksuaika, homma kannattaisi jos ongelma asiakas kykenisi maksamaan pienen tilinhoitomaksun, siinä ihan sama olisiko tonni vai miljoona velkaa.

Mutta ei se pankki itse niitä euroja luo ja hävitä. Ne eurot mitkä pankki kallelle antaa, niin pankin pitää ne jostain hommata, ei se voi niitä vain numeroina naputella tietokoneelle. Sillä ei väliä siirteleekö Kalle sähköisesti, vai seteleinä saamiansa rahoja.

Se tilanne missä pankki on Kallella luvannut sen sadan tonnin lainan, mutta kalle ei ole vielä niitä "nostanut", niin siinä vaiheessa vielä lupaus. (ottamatta kantaa mitä vaatimuksia pankeilla on lupauksista)

Kyllä se nyhtölän pankin johto joutuu miettimään mistä ja mihin hintaa se rahaa saa, ja se joutuu ne takaisin maksaa, ei riitä pelkkä poistanapin painaminen.

Jep, pankki seuraa aika tarkkaan kassavirtojaan kaikille tuleville päiville, niin että maksuvalmius koko ajan riittävä eikä toisaalta raha makaa tuottamattomana.

Pankki voi tarvittaessa näppärästi nostaa rahaa tai tehdä talletuksia rahamarkkinoilla, yhdellä puhelulla voi iso pankki nostaa tai tallettaa jopa satoja miljoonia. Ja valittavana on yli yön talletuksista tai luotosta pitkiin joukkovelkakirjoihin asti.

Taseessa pankin tekemä talletus menee samalle puolelle kuin antolainaus eli pankinnmyöntämät luotot. Vastaavasti rahamarkkinoille myydyt paperit ovat ottolainauksen puolella asiakastalletuksiwn kanssa.

 

[The Grenadier]

Miksei suomi voi maksaa valtionvelkaansa pois itse luomallaan ja valvomallaan rahalla?

 

[Jurppii]

Näyttää olevan todella vaikeaa monille uskoa miten raha nykyään käytännössä syntyy. Niin se vain on että raha syntyy kun pankki antaa luottoa. Ei pankilla tarvitse sitä rahaa olla kuin kassareservivaatimuksen verran, joka on euroalueella tällä hetkellä käytännössä 1%.

Mietitäänpä asiaa siltä kannalta että miten paljon pankeissa oikeasti pitäisi olla talletuksia jos pankeilla tulisi aina olla 100% hallussaan se rahamäärä jonka ne eteenpäin lainaavat. Jos ajatellaan vaikkapa puhtaasti kotitalouksia, oletteko todella sitä mieltä että kotitalouksilla on enemmän rahaa pankissa kuin velkaa?

Ja mistäs se raha sitten syntyy jos ei liikepankkien myöntäessä luottoa? Pelkkää keskuspankkirahaahan on alle 10% kaikesta rahasta.

No totta helvetissä se menee näin mutta kun täällä heitellään aivopieruja siitä, miten pankki lainaa reijolle satasen ja näin satanen reijon talletustilillä muuttuu pankin reserviksi (kato ku se on talletus, "talletustilillä" tajuuksä ) jota vastaan saakin sitten lainata tonnin (miksi aina 1000% kun se todellisuus oikean reservinkin kohdalla on se 90% - 99%).

 

[Romuvarasto]

Miksei suomi voi maksaa valtionvelkaansa pois itse luomallaan ja valvomallaan rahalla?

Markka-aikaan se saattoi tehdä niin. Ikävä kyllä ulkomainen sijoittaja tiesi että markan arvoa saatettiin devalvoida suhteessa muihin valuuttoihin jolloin markkalainasta saa vähemmän dollareita takaisin maksettaessa. Markkabondien markkinat olivat myös pienet ja takana oleva kansantalous pieni ja suhdanneherkkä. Siksi Suomen markkamääräiswn joukkovelkakirjan korko saattoi 90-luvulla ollantoistakymmentä prosenttia ja useita prosentteja vaikkapa DEM-määräisen lainan yläpuolella.

Muoks:jos tarkoitat tilannetta jossa laina otetaan yhdessä valuutassa ja maksetaan takaisin toisessa ilman välissä tapahtuvaa valuuttakauppaa niin tuollainenkin tuote on joskus ollut. Nykyään sellainen on helppo tehdä johdannaismarkkinoiden kautta.

 

[Persu S.A. Naali]

Miksei suomi voi maksaa valtionvelkaansa pois itse luomallaan ja valvomallaan rahalla?

Suomen Pankilla ei ole enää rahanluontioikeutta, se on annettu pois EKP:lle samalla kun liityttiin EMU-jäseneksi. EMU:n absurdein piirre on oikeastaan se että EU-jäsenvaltioiden tulee lainata rahaa liikepankeilta, ei suoraan EKP:ltä. Liikepankit siis tekee tässä hyvää bisnestä toimimalla "välittäjänä".

 

[pulatunnus]

Näyttää olevan todella vaikeaa monille uskoa miten raha nykyään käytännössä syntyy. Niin se vain on että raha syntyy kun pankki antaa luottoa. Ei pankilla tarvitse sitä rahaa olla kuin kassareservivaatimuksen verran, joka on euroalueella tällä hetkellä käytännössä 1%.



Mietitäänpä asiaa siltä kannalta että miten paljon pankeissa oikeasti pitäisi olla talletuksia jos pankeilla tulisi aina olla 100% hallussaan se rahamäärä jonka ne eteenpäin lainaavat. Jos ajatellaan vaikkapa puhtaasti kotitalouksia, oletteko todella sitä mieltä että kotitalouksilla on enemmän rahaa pankissa kuin velkaa?



Ja mistäs se raha sitten syntyy jos ei liikepankkien myöntäessä luottoa? Pelkkää keskuspankkirahaahan on alle 10% kaikesta rahasta.

No tekstisi voi tulkita monella tavalla, mutta...

Pankit on aina toimineet niin että ovat lainanneet ottolainaamiaan ja muilla tavoin keräämiään rahoja eteenpäin, niillä tuloilla ovat sitten maksaneet kulut mm. korkoa talletuksille.
Jos pankki ei voisi lainata mm ottalainaamiaan varoja eteenpäin, niin eihän hommassa olisi mitään järkeä.

Tehokkuden kannalta pyritään siihen että kaikki rahat on jonnekkin eteenpäin myyty. Mitä enemmän pankilta vaadiitaan kassavarantoa niin sitä isompi on oltava marginaali, eli sen on niillä marginaaleilla rahoitettava myös se kassavarannon korko/tuotto vaatimukset. (tässä en puutu siihen miten missäkin sen kassavarannon voi parhaiten säilöä, yleistäen kaikken tyhmintä on pitää seteleitä holvissa)

Osa pankin hankkimasta rahasta on pitkäaikaista, joka myös vaikuttaa sen hintaan.

Pankit ei voi itse luoda rahaa, vaan niiden on jostain hankittava se raha mitä lainaavat eteenpäin.

Se talletuspankki ei itse voi naputella / painaa rahaa.
(taleltuspankeilla nyt viittaa laajemminkin niihin pankkeihin jotka aloituksen aiheena)

Mietitäänpä asiaa siltä kannalta että miten paljon pankeissa oikeasti pitäisi olla talletuksia jos pankeilla tulisi aina olla 100% hallussaan se rahamäärä jonka ne eteenpäin lainaavat. Jos ajatellaan vaikkapa puhtaasti kotitalouksia, oletteko todella sitä mieltä että kotitalouksilla on enemmän rahaa pankissa kuin velkaa?

Pankkit hankkii rahaa muillakin tavoilla kuin vain talletuksilla.
Lisäksi niillä on omia pääomia.

Se raha mikä ei ole "sukanvarressa" on joillain tileillä , eli kun se kalle ottaa asuntolainan siirtää sen jollekkin omalle tilille, ja maksaa sieltä asunnon, siirtyy se rakennusfirman tilille, joka taasen maksaa rautakaupan tilille, työntekijöiden tilille jne. Rakunnusfirman omistajien tileille osingoinksi jne. joku voi tehdä määräaikaisia talletuksia jne. Kun joku nostaa automaatista satasen, on se automaatti firma ostanut ne sataset jne.

Sukanvarressa olevilla tarkoitan tässä niitä rahoja jotka on lompakossa, kioskin kassalippaassa jne. ns seteli/kolikko käteisen osuus on pieni.

Keskuspankki pyrkii omalla politiikallaan sitten omiin (tai valtion) tavoitteisiinsa, tyypillisesti pitämään inflaation kurissa tai nykyään pitämään yllä edes jonkinlaista inflaatiota, keskuspankki on se joka rahaa "luo".
No nämä nyt olet varmaan moneen kertaa ketjusta lukenut.

 

[shotgun]

Tässä on mielenkiintoinen artikkeli, joka tukisi tuota teoriaa että pankit käytännössä luovat rahaa tyhjästä:

Miten paljon pankki voi lainoja omaan lukuunsa myöntää?

Herra Kani sekä muutama muu uhkarohkea allekirjoittanuttakin vakaumuksellisempi nimeltä mainitsematon henkilö ryhtyivät vähän aikaa sitten...

ebolakani.blogspot.com

Toinen dokkari, jossa Suomen Pankin tutkija kirjoittaa:
"Pankkiraha, eli likvidi pankkitalletus, syntyy nykyisin valtaosin pelkkänä tilikirjauksena luotettavan talletuspankin myöntäessä luottoa asiakkaalleen. Tässä ostovoimaa syntyy tyhjästä. "

https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/8489/137005.pdf

Myönnän suoraan, etten ole näihin asioihin hyvin perehtynyt, enkä osaa sanoa kuka on oikeassa tai ei. Mutta aihe on mielenkiintoinen, toivottavasti keskustelua syntyy lisää.

 

[Jurppii]

Tässä on mielenkiintoinen artikkeli, joka tukisi tuota teoriaa että pankit käytännössä luovat rahaa tyhjästä:

Myönnän suoraan, etten ole näihin asioihin hyvin perehtynyt, enkä osaa sanoa kuka on oikeassa tai ei. Mutta aihe on mielenkiintoinen, toivottavasti keskustelua syntyy lisää.

Mikä tässä nyt sulle vielä on epäselvää? Ei tässä mitään teoriaa olla luomassa, nämä asiat ovat ihan lukiotason materiaalia. Onko sulle epäselvää, mitä rahalla (ei käteisellä) ylipäänsä tarkoitetaan? Raha tililläsi on bittejä, mistä se pitäisi luoda ellei tyhjästä (tai siis sähköstä)? Vaikka se ei olekaan kuin bittejä, liittyy sen luomiseen paljon lakeja ja määräyksiä.

 

[Kan Dee Dokata]

Englannin keskuspankilla on hyvä ja kohtuullisen selkeä artikkeli aiheesta, josta kohokohtia:

- The article begins by outlining two common misconceptions about money creation, and explaining how, in the modern economy, money is largely created by commercial banks making loans...

- One common misconception is that banks act simply as intermediaries, lending out the deposits that savers place with them... Commercial banks create money, in the form of bank deposits, by making new loans. When a bank makes a loan, for example to someone taking out a mortgage to buy a house, it does not typically do so by giving them thousands of pounds worth of banknotes. Instead, it credits their bank account with a bank deposit of the size of the mortgage. At that moment, new money is created.

- This article explains how, rather than banks lending out deposits that are placed with them, the act of lending creates deposits — the reverse of the sequence typically described in textbooks.

--> Money creation in the modern economy

 

[pulatunnus]

Tässä on mielenkiintoinen artikkeli, joka tukisi tuota teoriaa että pankit käytännössä luovat rahaa tyhjästä:

"käytännössä"

Lukematta, höpöilen.

Ketjussa on esitetty Tyylin jos nyhtölän pankki lainaa satatonnia, niin niiden ei tarvi sitä mistään hankkia, riittää että vain Kallen tilille naputtelevat saldoon lisää tuon verran. Ja sitten kun Kalle maksaa lainan takaisin, niin painavat poista nappia. (edit: silloin kun lainamyönnetään, eikä nosteta, niin rahaa ei liikupankista pois, ellei valvoja vaadi samassa jotain osaa)

Ei se ihan noin ole, mutta jos nyhtölän keskuspankki lupaa lainata nyhtölän pankille rahaa jos tietyt edelltykset toteutuu, perinteisesti sitä ei ole ilman saanut, mutta jos ilman ja rajoituksetta, niin sitten ollaan aika lähellä "käytännössä". Todellisuudessa on kuitekin jotain rajoituksia ja jokin hintakin, (no vaikka olisi negatiivinen korko, niin ei ihan vastaa voi itse luoda nappia)

(keskuspankeilla on muitakin keinoja tuupata markkinoille rahaa)

Jos taasen nyhtölässä on vain se yksi nyhtölän säästöpankki ja siellä on luovuttu käteisestä, niin rahat on aina sen pankin tileillä , niin vaikka olisi millainen laina hässäkkä niin aina ne olisi siellä pankin tilillä, pankki sitten pitää kirjanpitoa lainailee pientä korvausta vastaan ja vastaa jos joku ei pysty lainaansa maksamaan.


jos siellä olisi kaksi, tai tuhat pankkia, niin se olisi vain sen verran monimutkikkaampi kirjanpito. ( lainaavat toisilleen)


Jos ja kun tulee joskus jokin isompi hässäkkä niin homma sitten kaatuu enemmän tai vähemmän pahasti. Hässäköiden syntymistä ja niiden seurauksia yritetään hillitä erinäisin säännöin/rajoituksin ja keskuspankin toimilla.

Jos johonkin pankkii ei luoteta kovin hyvin, niin se ei saakkaan rahaa halvalla, jos asiakkaat ei luota, niin ne ei tallenna halvalla ja siirtävät talletetutkin rahat muualle jos riskiä ylittävää korkoa ei ole tarjolla. Jos keskuspankkikaan ei lainaa (tai muuten auta), niin taikanappi ei oikein toimi.

Käytännössähän monilla valuutoilla käteisen määrä on niin pieni, että ne "liikkeellä olevat rahat" on bittejä.

 

[FireFly Renaissance]

Minä olen siinä käsityksessä, että vähän pelkistäen tuossa tilanteessa pankki "luo tyhjästä" euroja Kallen tilille. Mutta vastaavasti taseeseen tulee tuota lainaa vastaava määrä asuntoa. Eli Kalle luovutti asunnon pankille ja pankki Kallelle euroja. Kummankaan varallisuus ei lisääntynyt. Jos Kalle maksaa lainan pois, niin pankki luovuttaa asunto-osakkeet takaisin ja eurot "hävitetään".

Ei se "tilille näpytelty" raha tule tyhjästä vaan se on pois siltä pankilta.

Niin kauan kuin sitä rahaa ei nosteta sieltä tililtä pois, se "tilillä oleva raha" on vain velkakirja, että pankki on velkaa asiakkaalle sen tilin summan verran.

Ja siinä vaiheessa, kun se raha nostetaan tililtä, pankki menettää sen rahan. Pankki joutuu antamaan sen joko käteisenä ulos, tai tilisiirron tapauksessa siirtämään omassa hallussaan olevaa rahaa toiselle pankille.

Eikö tämä nyt käytännössä mene niin, että Kun Kalle haluaa 1000e niin Pankki pistää "holvissaan" "sivuun" 100e Teron talletuksia vakvaraisuusvakuudeksi, ja sen jälkeen lainaa keskuspankilta sen 1ke joka sitten annetaan Kallelle. Pankki ei luo rahaa vaan keskuspankki. Tämän takia keskuspankin korot vaikuttavat niin voimakkaasti markkinoihin, koska pankit lainaavat rahansa keskuspankilta ja nyhtävät taas koron (katteineen) asiakkaalta.

Sen sijaan Teron ei tarvi tallettaa pankkiin 1ke, jotta pankki voisi lainata 1ke Kallelle, koska se koko laina tulee keskuspankilta, ja pankki tarvii vain sen 100e taseeseensa (ikäänkuin vakuudeksi) saadakseen lainan keskuspankilta.

 

[Kan Dee Dokata]

Eikö tämä nyt käytännössä mene niin, että Kun Kalle haluaa 1000e niin Pankki pistää "holvissaan" "sivuun" 100e Teron talletuksia vakvaraisuusvakuudeksi, ja sen jälkeen lainaa keskuspankilta sen 1ke joka sitten annetaan Kallelle. Pankki ei luo rahaa vaan keskuspankki. Tämän takia keskuspankin korot vaikuttavat niin voimakkaasti markkinoihin, koska pankit lainaavat rahansa keskuspankilta ja nyhtävät taas koron (katteineen) asiakkaalta.

Sen sijaan Teron ei tarvi tallettaa pankkiin 1ke, jotta pankki voisi lainata 1ke Kallelle, koska se koko laina tulee keskuspankilta, ja pankki tarvii vain sen 100e taseeseensa (ikäänkuin vakuudeksi) saadakseen lainan keskuspankilta.

Ei. Tutustu tuohon linkkaamaani Englannin keskuspankin artikkeliin aiheesta. Pankit nimenomaan luovat rahaa sitä lainatessaan. Keskuspankkihan ihan itse siinä selittää, miten asia pääpiirteissään menee.

Broad money is made up of bank deposits — which are essentially IOUs from commercial banks to households and companies — and currency — mostly IOUs from the central bank. Of the two types of broad money, bank deposits make up the vast majority — 97% of the amount currently in circulation. And in the modern economy, those bank deposits are mostly created by commercial banks themselves.

 

[Kan Dee Dokata]

Myös Suomen Pankki kuvaa, ei tosin niin hyvin, miten raha on nykytaloudessa velkaa ja että pääasiassa liikepankit luovat tuon rahan eli velan lainaa antaessaan.

--> Mitä raha on

Kun pankki myöntää lainaa, sekä sen velat että saamiset kasvavat. Lainaa myöntävä pankki ottaa asiakkaalta allekirjoituksen velkakirjaan ja merkitsee varoihinsa tämän saamisen. Mutta laina on nostettu vasta, kun sitä vastaava talletus on kirjattu asiakkaan tilille, joten myös pankin velat kasvavat.

Näiden velkojen lisääntyminen on rahan määrän lisääntymistä. Asiakas havaitsee pankkitilinsä saldon kasvaneen ja hänellä on enemmän rahaa kuin hetkeä aikaisemmin. Kun asiakas maksaa lainansa pois, hänen on järjestettävä jostain tililleen tarvittava summa. Takaisinmaksuhetkellä sekä velat että saamiset pyyhitään pois pankin kirjanpidosta. Käytännössä asiakkaan talletustililtä kirjataan pois hiukan enemmän pankin velkoja kuin alkuperäisen lainasumman edestä, sillä pankki perii myöntämistään lainoista korkoa ja usein joitain palkkioitakin.

Lainan myöntämisvaiheessa siis muodostui lisää rahaa. Lainan tullessa kuoletetuksi rahaa lakkasi olemasta, ja perittyjen korkojen vuoksi vieläpä hiukan enemmän kuin mitä lainaa myönnettäessä muodostui.

 

[pulatunnus]

Ei. Tutustu tuohon linkkaamaani Englannin keskuspankin artikkeliin aiheesta. Pankit nimenomaan luovat rahaa sitä lainatessaan. Keskuspankkihan ihan itse siinä selittää, miten asia pääpiirteissään menee.

Mita tuolla luomisella tarkoitat, kommenteista päätellen ainakin osa ajattelee ihan käytännösäs niin että yksittäinen pankki voi luoda rahaa.

Tuota termiä käytetään joissain artikkeleissa kuvainnollisessa merkityksessä.

 

[Kan Dee Dokata]

Mita tuolla luomisella tarkoitat, kommenteista päätellen ainakin osa ajattelee ihan käytännösäs niin että yksittäinen pankki voi luoda rahaa.

Tuota termiä käytetään joissain artikkeleissa kuvainnollisessa merkityksessä.

Laitoin äsken lisämateriaali Suomen Pankilta. Asiaa helpottaa (ehkä) ymmärtää se, että raha on kirjaimellisesti nykymaailmassa velkaa (lue myös yllä linkattu Suomen Pankin artikkeli). Rahan luonti on siis nykyisessä talousjärjestelmässä kirjanpidollinen, mutta konkreettinen toimi. Se ei siis ole mitenkään kuvaannollista, vaan pankit nimenomaan luovat rahaa - tiettyjen rajojen puitteissa - lainatessaan sinulle rahaa vaikkapa asuntolainaan.

Aiemmin linkkaamani Englannin keskuspankin artikkeli listaa kolme päätekijää sitten sille, mikä tuota lainanantoa - ja näin ollen uuden rahan luontia - jarruttaa.

Samaten sitä mukaa, kun minä vaikkapa maksan neukkukuutioni lainaa pankille takaisin, se raha lakkaa samalla olemasta kirjaimellisesti ja kirjanpidollisesti.

Pankkien lainoitustoiminta on siis aivan eri peliä kuin vaikkapa yksityishenkilöiden muille lainaama raha. Asiassa puhutaan ikään kuin samalla termistöllä, mutta kuitenkin kyseessä ovat täysin eri asiat. Yksityishenkilöillä on pakko olla 1:1 lainaamansa raha. Pankilla se on kirjanpidollinen toimi, joka varsinaisesti edellytä kenenkään talletusta entisestään, koska kuten noista keskuspankkien dokumenteista käy ilmi, pankit myös ikään kuin itse luovat suurimmaksi osaksi talletuksensa tällä toiminnalla.

Hommaa on vaikea uskoa, koska se kuulostaa maalaisjärjenvastaiselta, mutta vaikea sitä vastaan on väittää, kun viralliset lähteet itsekin näin sanovat. Ei tämä himmeli mikään kovin vakaa systeemi ole.

 

[Kuvaaja]

Eikö tämä nyt käytännössä mene niin, että Kun Kalle haluaa 1000e niin Pankki pistää "holvissaan" "sivuun" 100e Teron talletuksia vakvaraisuusvakuudeksi, ja sen jälkeen lainaa keskuspankilta sen 1ke joka sitten annetaan Kallelle. Pankki ei luo rahaa vaan keskuspankki. Tämän takia keskuspankin korot vaikuttavat niin voimakkaasti markkinoihin, koska pankit lainaavat rahansa keskuspankilta ja nyhtävät taas koron (katteineen) asiakkaalta.

Ei, vaan juurikin niin että kun Kalle menee pankkiin ja ottaa 1000€ pankkilainaa, niin sitä rahaa ei ole missään. Pankin kanssa määritellään lainalle sopiva hinta ja Kalle vakuuttaa maksavansa lainan pois ajallaan. Pankki sitten luo tuon 1000€ Kallen tilille ja se on käypää valuuttaa, eli rahaa, eli euroja tilillä. Käytössä täysin indenttistä kaiken muun luodun rahan kanssa. Myös keskuspankki luo rahaa, esimerkiksi näitä seteleitä, mutta valtaosa käytössä olevasta rahasta on tuota lainaksi luotua. Nuo holvi jutut on oikeasti jostain Aku Ankasta peräisin.

Huomaa miten helppo on "salata" ihmisiltä näinkin iso asia, vaikka sitä ei edes mitenkään erityisesti yritetä peitellä. Kunhan ei pidä asiaa tapetilla eikä sitä opeteta koulussa, niin kansalaisen ensimmäinen reaktio on huutaa "salaliitto teoria!" Tässä on ollut lähteitä keskuspankeista lähtien lainarahan puolesta. "Aku Ankka" -menetelmän puolesta ei ole vielä kai esitetty ensimmäistäkään?

 

[pulatunnus]

Ei, vaan juurikin niin että kun Kalle menee pankkiin ja ottaa 1000€ pankkilainaa, niin sitä rahaa ei ole missään. Pankin kanssa määritellään lainalle sopiva hinta ja Kalle vakuuttaa maksavansa lainan pois ajallaan. Pankki sitten luo tuon 1000€ Kallen tilille ja se on käypää valuuttaa, eli rahaa, eli euroja tilillä. Käytössä täysin indenttistä kaiken muun luodun rahan kanssa. Myös keskuspankki luo rahaa, esimerkiksi näitä seteleitä, mutta valtaosa käytössä olevasta rahasta on tuota lainaksi luotua. Nuo holvi jutut on oikeasti jostain Aku Ankasta peräisin.

Kun kalle siirtää rahat toiseen pankkiin sille asunto myyjälle, on raha pois Kallen pankista ja pankki on velkaa sille toiselle pankille.

Pankkilla ei ole taikanappi jolla se voi luoda rahaa tyhjästä, sillä rahalla mitä se lainaa on hintansa, jos joku toinen pankki ei luota siihen pankkiin, niin se Kimmon talletus, oli se lainaa tai sinne muualta siirettyä on arvoton.


Jos nyhtölänpankkijäjrestelmällässä olisi vain yksipankkia, eikä olisi mitään minimitaleltus määriä, eikä mitään keskuspankki taleltusvelvoitteita yms. eikä lainkaan käteisrahaa. eikä raha olisi vaihdettavissa muihin valuuttoihin, niin sitten pankilla olisi käytännössä se taikanappi millä luoda rahaa tyhjästä.

Se on sitten keskuspankki ja lainsäätäjä politiikkaa mikä on sen lainarahan hinta.

 

[Kan Dee Dokata]

Kun kalle siirtää rahat toiseen pankkiin sille asunto myyjälle, on raha pois Kallen pankista ja pankki on velkaa sille toiselle pankille.

Pankkilla ei ole taikanappi jolla se voi luoda rahaa tyhjästä, sillä rahalla mitä se lainaa on hintansa, jos joku toinen pankki ei luota siihen pankkiin, niin se Kimmon talletus, oli se lainaa tai sinne muualta siirettyä on arvoton.


Jos nyhtölänpankkijäjrestelmällässä olisi vain yksipankkia, eikä olisi mitään minimitaleltus määriä, eikä mitään keskuspankki taleltusvelvoitteita yms. eikä lainkaan käteisrahaa. eikä raha olisi vaihdettavissa muihin valuuttoihin, niin sitten pankilla olisi käytännössä se taikanappi millä luoda rahaa tyhjästä.

Oikeasti nyt. Mitä järkeä on väittää mustaa valkoiseksi, kun tämän asian voi ihan itse tarkistaa - ja sen jälkeen ihmetellen hyväksyä - edellä mainituista lähteistä? Ei se mutulla muuksi muutu.

 

[Tommy Goldfish]

Pystyykö tällä hetkellä sanomaan että paljonko rahaa on jollain pankilla? Paljonko on vaikka OP:llä? Jos kaikki maksavat lainansa takaisin huomenna OP:lle, niin onko OP:llä sen jäljiltä enemmän, vähemmän vai saman verran rahaa?

 

[pulatunnus]

Pystyykö tällä hetkellä sanomaan että paljonko rahaa on jollain pankilla? Paljonko on vaikka OP:llä? Jos kaikki maksavat lainansa takaisin huomenna OP:lle, niin onko OP:llä sen jäljiltä enemmän, vähemmän vai saman verran rahaa?

Hyvä kysymys
Nyhtölä vertaus
Jos siellä on vain nyhtölän OP, eikä käteisrahaa, niin rahat tulee nyhtölän OPssä olevilta tileiltä nyhtölän OPssä oleville tileille.

Jos siellä useampia pankkeja ja rahat tulee toisesta pankista, niin sitten se vähentää OPn velkaa toiselle (toisille) pankille.

Jos nyhtölässä ei ollut sitä taikanappia, niin pankille jää esim. asikkaiden talletuksia, eli pankki on velkaa tallettajille.

 

[Kan Dee Dokata]

Nyhtölä vertaus
Jos siellä on vain nyhtölän OP, eikä käteisrahaa, niin rahat tulee nyhtölän OPssä olevilta tileiltä nyhtölän OPssä oleville tileille.

Ja edelleenkin, sieltä edellä mainitusta lähdemateriaalista selviäisi, että lainaa takaisin maksaessa se raha lakkaa olemasta. Koron ja marginaalin osuus siitä takaisinmaksetusta lainasta olisi rahaa, joka jää pankille käytettäväksi. Jos laina olisi korotonta ja ilman kuluja, olisi lopputulos +-0 tuon transaktion lopussa.

 

[pulatunnus]

Ja edelleenkin, sieltä edellä mainitusta lähdemateriaalista selviäisi, että lainaa takaisin maksaessa se raha lakkaa olemasta. Koron ja marginaalin osuus siitä takaisinmaksetusta lainasta olisi rahaa, joka jää pankille käytettäväksi. Jos laina olisi korotonta ja ilman kuluja, olisi lopputulos +-0 tuon transaktion lopussa.

Jos olisi ollut se monopoli.

Mutta jos taikanappi puuttu ja se oli vain yksi pieni pankki muiden joukossa ja keskuspankilla vaatimuksia ja lainarahalla hinta.

Niin pankkin olisi pitänyt järjestää rahoitus myöntämilleen luotoilleen, toki kun lainattuja rahoja siirretaan takaisin niin rahoituksen tarve vähenee. Pankki jää kuitekin velkaa talletustilien asiakkaille.

Vaikka nyhtölässä olisi useita pankkeja ja jos luotto toisiin on sataprosenttinen, ja lainat pankkien välilä menee tasan, niin ei sillä niin väliä, jolloin pankille rahan kuluto

Jos kuvitellaan että nyhtölässä pankkien välinen luottamus 100% ja lainat ristiin menisi tasan, eikä veroja, mutta jos jotain vakavaraisuus vaatimuksia, niin rahalla on hintasa.

Lisäksi pankkien välillä ei ole noin kovaa luottamusta, eikä rahatkaan mene tasan, niin pankit jotuu oikeasti varmistamaan rahoituksen.

Eli se taikanappi millä rahaa voi luoda tyhjästä puuttuu.

 

[Kan Dee Dokata]

Jos olisi ollut se monopoli.

Mutta jos taikanappi puuttu ja se oli vain yksi pieni pankki muiden joukossa ja keskuspankilla vaatimuksia ja lainarahalla hinta.

Niin pankkin olisi pitänyt järjestää rahoitus myöntämilleen luotoilleen, toki kun lainattuja rahoja siirretaan takaisin niin rahoituksen tarve vähenee. Pankki jää kuitekin velkaa talletustilien asiakkaille.

Vaikka nyhtölässä olisi useita pankkeja ja jos luotto toisiin on sataprosenttinen, ja lainat pankkien välilä menee tasan, niin ei sillä niin väliä, jolloin pankille rahan kuluto

Jos kuvitellaan että nyhtölässä pankkien välinen luottamus 100% ja lainat ristiin menisi tasan, eikä veroja, mutta jos jotain vakavaraisuus vaatimuksia, niin rahalla on hintasa.

Lisäksi pankkien välillä ei ole noin kovaa luottamusta, eikä rahatkaan mene tasan, niin pankit jotuu oikeasti varmistamaan rahoituksen.

Eli se taikanappi millä rahaa voi luoda tyhjästä puuttuu.

Käsittääkseni ketjun aiheena on, että miten asia oikeasti tosimaailmassa menee eikä jossakin kuvitteellisessa Nyhtölässä paikan kuvittelijan itse keksimien sääntöjen mukaan? Eli mitä hyötyä on tuosta spekulaatiosta, kun esimerkkisi pätee vain tilanteessa, jossa tuollainen muusta maailmasta irrallaan oleva "Nyhtölä" olisi olemassa ja se toimisi keksimilläsi säännöillä. Tuolla ei saavuta mitään muuta kuin aiheen sotkemisen.

 

[miu]

Tässä HS:n artikkeli joka käsittelee asiaa. Nostan artikkelista esille erään sitaatin, jos joku ei artikkelia halua lukea:

"Jos lainaat pankilta 1 000 euroa, pankki kirjaa sen tilillesi. Pankki myös kirjaa velkasi varoihinsa ja luo näin rahaa. Maksaessasi velkasi tuo raha tuhoutuu, kun pankki vähentää sen varoistaan. Saman summan edestä vähenee rahan määrä maailmassa."

Sitten vielä artikkelin lopusta key pointit asiaan liittyen.:

Isot väärinkäsitykset rahasta
1. Pankkitoiminnan luonne
"Se ei ole rahan välittämistä säästäjiltä lainaajille vaan rahan luomista ja
tuhoamista."
2. Velkasuhde
"Rahasta puhutaan neutraalina vaihdon välineenä. Siihen liittyy silti velkasuhde, jolla on oma vaikutuksensa ja joka usein
sivuutetaan taloustieteessä."
3. Velkaantuminen
"On turha miettiä, että mistä yhteiskunnan velkaantuminen mahtaa johtua, kun sen rahoitus riippuu koko ajan kasvavasta velkaantumisesta pankeille."


Tätä keskustelua on välillä hieman surkuhupaisa seurata, kun välillä tuntuu että asiasta väännetään kättä vain sen vuoksi että osa ei suostu uskomaan, useista täysin legitiimeistä lähdeviittauksista riippumatta, asioiden oikeaa laitaa. Ymmärrän sen toki olevan inhimillistä, se kun saattaa havahduttaa ja murentaa uskon koko olemassa olevaan talousjärjestelmään. Mutta, such is life.

 

[ravallo]

Suomen Pankilla ei ole enää rahanluontioikeutta, se on annettu pois EKP:lle samalla kun liityttiin EMU-jäseneksi. EMU:n absurdein piirre on oikeastaan se että EU-jäsenvaltioiden tulee lainata rahaa liikepankeilta, ei suoraan EKP:ltä. Liikepankit siis tekee tässä hyvää bisnestä toimimalla "välittäjänä".

SP ei voi "luoda rahaa" ilman EKP:n lupaa, mutta luvalla se voi, ja luokin. EKP on antanut kriisinhallintamekanismina jäsenmaiden pankeille oikeuden ostaa valtioidensa velkakirjoja. Käytännössä silloin keskuspankki siirtää itse tekemäänsä rahaa markkinoille ja valtio on velkaa itselleen.

Tuota ajatustahan tuossa Raha ja Talous blogissa rummutetaan, että valtioita voisi käytännössä rahoittaa itse luodulla rahalla. Jos markkinoilla on enemmän rahaa kuin hyödykkeitä, se laskee rahan arvoa, ja näin käytännössä inflaatio hoitaisi verotuksen virkaa.

Toinen juttu mitä on mähkitty kun euroalueen talous yskii eikä keskuspankin köydellä oikein voi työntää eli miinuskorot ei saa systeemiä käyntiin, on helikopteriraha. EKP voisi vaikka lahjoittaa 500€ itse tekaisemaansa rahaa joulun alla jokaiselle eurooppalaiselle.

 

[miu]

Toinen juttu mitä on mähkitty kun euroalueen talous yskii eikä keskuspankin köydellä oikein voi työntää eli miinuskorot ei saa systeemiä käyntiin, on helikopteriraha. EKP voisi vaikka lahjoittaa 500€ itse tekaisemaansa rahaa joulun alla jokaiselle eurooppalaiselle.

Tämä onkin itsestäni se mielenkiintoisin aspekti ja olen pitkään pohtinut miksi EKP:n suomat "elvytyspaketit" eivät toimi tällä periaatteella. Silloinhan raha saataisiin suoraan liikenteeseen ja se elvyttäisi taloutta ihmisten kulutuksen myötä. Tällä hetkellähän EKP elvyttää taloutta ostamalla arvopapereita osakemarkkinoilta. Siinähän ei ole mitään järkeä. Oston kohteeksi päätyvät yrityksethän maksavat rahat vain osinkoina omistajilleen jolloin raha jolla tulisi elvyttää kokonaista maanosaa, jää pienen ydinporukan kesken jaettavaksi.

Niin, se syy... EKP:n päätöksentekoelimissä istuvat ihmiset ovat ostettavissa tai eivät ainakaan ole niin puolueettomia henkilökohtaisten sitoumustensa suhteen kuin väittävät. No joo, menee ehkä turhan salaliittoteoriahörhöilyksi mutta enpä tähän oikein muuta tulokulmaa näe.

 

[FireFly Renaissance]

Ei, vaan juurikin niin että kun Kalle menee pankkiin ja ottaa 1000€ pankkilainaa, niin sitä rahaa ei ole missään. Pankin kanssa määritellään lainalle sopiva hinta ja Kalle vakuuttaa maksavansa lainan pois ajallaan. Pankki sitten luo tuon 1000€ Kallen tilille ja se on käypää valuuttaa, eli rahaa, eli euroja tilillä. Käytössä täysin indenttistä kaiken muun luodun rahan kanssa. Myös keskuspankki luo rahaa, esimerkiksi näitä seteleitä, mutta valtaosa käytössä olevasta rahasta on tuota lainaksi luotua. Nuo holvi jutut on oikeasti jostain Aku Ankasta peräisin.

Huomaa miten helppo on "salata" ihmisiltä näinkin iso asia, vaikka sitä ei edes mitenkään erityisesti yritetä peitellä. Kunhan ei pidä asiaa tapetilla eikä sitä opeteta koulussa, niin kansalaisen ensimmäinen reaktio on huutaa "salaliitto teoria!" Tässä on ollut lähteitä keskuspankeista lähtien lainarahan puolesta. "Aku Ankka" -menetelmän puolesta ei ole vielä kai esitetty ensimmäistäkään?

Meinaatko siis, että pankeilla ei ole kirjanpitoa ja voivat naputella sinne tileille ihan mitä summia huvittaa vai miten tämä "luominen" tapahtuu?

Kai ymmärrät, että, jos pankki voi täysin rajoitteetta luoda rahaa kuvailemallasi tavallla, rahaa olisi paljon enemmän liikkeellä eivätkä korot seuraisi millään tavalla keskustpankin viitekorkoja, koska tälläiselle riippuvuudelle ei olisi niin yhtään mitään perustetta eikä tarvetta, ja ainoa tapa miten tämä mallisi voisi vastata todellisuutta menisi suoraan salaliittoketjuun.

 

[FireFly Renaissance]

Ja edelleenkin, sieltä edellä mainitusta lähdemateriaalista selviäisi, että lainaa takaisin maksaessa se raha lakkaa olemasta. Koron ja marginaalin osuus siitä takaisinmaksetusta lainasta olisi rahaa, joka jää pankille käytettäväksi. Jos laina olisi korotonta ja ilman kuluja, olisi lopputulos +-0 tuon transaktion lopussa.

Jos lopputulos on +- nolla tällöin pankilla ei myöskään ole ikinä mitään riskiä ja rahaa kannattaa jakaa ympäriinsä vaikka nolla korolla ja pelkillä toimitusmaksuilla niin paljon kuin pystyy. Takaisinmaksu on merkityksetöntä ja oikeastaan vain haitallista, koska pankille raha on ilmaista.

Miksi maailma ei toimi kuitenkaan todellisuudessa niin? Osaako joku rahan luojista vastata? Silloin kun todellisuus ei vastaa mallia, vika on yleensä mallissa.

 

[Jaxxx_]

2. Velkasuhde
"Rahasta puhutaan neutraalina vaihdon välineenä. Siihen liittyy silti velkasuhde, jolla on oma vaikutuksensa ja joka usein
sivuutetaan taloustieteessä."
3. Velkaantuminen
"On turha miettiä, että mistä yhteiskunnan velkaantuminen mahtaa johtua, kun sen rahoitus riippuu koko ajan kasvavasta velkaantumisesta pankeille."

Vähän nämä kaksi kohtaa ihmetyttää.
Lähinnä en ymmärrä miten tuo 2. mainittu asia unohtuu jos lähtökohtaisesti ajatellaan että "Jokainen euro, punta, kruunu, rupla, dollari tai jeni on tietysti jonkun varallisuutta, mutta samalla se on myös jonkun velkaa.". Kuten Suomen Pankin sivuilla sanotaan. (Mitä raha on?)

Kolmosesta taas. Eikai tilanne ihan noin suoraviivainen ole. Jos organisaatio X ottaa pankilta Y lainaa, X allekirjoittaa velkakirjan jossa lupaa maksaa pankille Y velan takaisin. Pankki Y tallettaa organisaation X tilille sovitun summan ja on täten saman verran velkaa organisaatiolle X.

Tämä onkin itsestäni se mielenkiintoisin aspekti ja olen pitkään pohtinut miksi EKP:n suomat "elvytyspaketit" eivät toimi tällä periaatteella. Silloinhan raha saataisiin suoraan liikenteeseen ja se elvyttäisi taloutta ihmisten kulutuksen myötä. Tällä hetkellähän EKP elvyttää taloutta ostamalla arvopapereita osakemarkkinoilta. Siinähän ei ole mitään järkeä. Oston kohteeksi päätyvät yrityksethän maksavat rahat vain osinkoina omistajilleen jolloin raha jolla tulisi elvyttää kokonaista maanosaa, jää pienen ydinporukan kesken jaettavaksi.

Ei kai EKP mitään osakkeita ole ostanut vaan velkapapereita. EKP:n hyvin kansantajuinen kuvaus aiheesta: Miten omaisuuserien osto-ohjelma toimii ja vaikuttaa talouteen?

 

[Kan Dee Dokata]

Jos lopputulos on +- nolla tällöin pankilla ei myöskään ole ikinä mitään riskiä ja rahaa kannattaa jakaa ympäriinsä vaikka nolla korolla ja pelkillä toimitusmaksuilla niin paljon kuin pystyy. Takaisinmaksu on merkityksetöntä ja oikeastaan vain haitallista, koska pankille raha on ilmaista.

Miksi maailma ei toimi kuitenkaan todellisuudessa niin? Osaako joku rahan luojista vastata? Silloin kun todellisuus ei vastaa mallia, vika on yleensä mallissa.

Näistä sinun kommenteistasi käy hyvin selväksi, että et vilkaissut sekuntiakaan niitä artikkeleita, missä tuo kaikki on selitetty + jota jo edellisessä kommenteissa pääpiirteittäin toin esille.

 

[miu]

Ei kai EKP mitään osakkeita ole ostanut vaan velkapapereita. EKP:n hyvin kansantajuinen kuvaus aiheesta: Miten omaisuuserien osto-ohjelma toimii ja vaikuttaa talouteen?

Olet oikeassa, suorat osakeostot arvopaperimarkkinoilta ovat selvästi vähemmistössä, mutta eivät täysin poissuljettuja. Tässä HS:n uutinen viime syksyltä jolloin EKP julkisti uusimman elvytyspakettinsa.

EDIT: Tässä suora viittaus uutisesta joka kertoo mielestäni olennaisen siitä miksi en nykyistä EKP:n mallia kannata:

EKP ei torstaina kertonut, mitä arvopapereita se alkaa marraskuun alussa ostaa. Vuodenvaihteessa päättyneessä osto-ohjelmassa eurojärjestelmä osti pääasiassa eurovaltioiden joukkolainoja ja vähäisemmässä määrin katettuja joukkolainoja, yritysten arvopapereita ja omaisuusvakuudellisia arvopapereita.

Euroopan talouden elvyttämisen ei näin ollen EKP:n mukaan tule olla läpinäkyvää.

 

[Jaxxx_]

Jos lopputulos on +- nolla tällöin pankilla ei myöskään ole ikinä mitään riskiä ja rahaa kannattaa jakaa ympäriinsä vaikka nolla korolla ja pelkillä toimitusmaksuilla niin paljon kuin pystyy. Takaisinmaksu on merkityksetöntä ja oikeastaan vain haitallista, koska pankille raha on ilmaista.

Miksi maailma ei toimi kuitenkaan todellisuudessa niin? Osaako joku rahan luojista vastata? Silloin kun todellisuus ei vastaa mallia, vika on yleensä mallissa.

Koitetaas...

Teen pankin kanssa lainasopimuksen, lainaan 10 000€. Allekirjoitan velkakirjan ja vastineeksi tästä pankki luo 10 000€ ja laittaa sen minun tilille. Pankilla minulta saatavia 10 000€ ja on minulle velkaa tuon 10 000€. Ostan kaverilta 10 000€ mopon, maksu tapahtuu tilisiirtona ja kaverilla on sama pankki kuin minulla. Pankki on minulle velkaa 0€, mun kaverille 10 000€. Lähden Bahamalle ja jätän lainan maksamatta. Ovat edelleen velkaa mun kaverille 10 000€, mutta velkakirja onkin arvoton. Jos kaverini nostaa rahat patjan alle tai siirtää toiseen pankiin, tästä pankki ei selviä itse luomallaan rahalla vaan joutuu käyttämään siihen ns. keskuspankkirahaa. Oliko rahan luonti pankille riskitön?

Toinen vaihtoehto on muuten sama, mutta jätän Bahaman reissun väliin ja maksan lainan pois. Lainan myönnön yhteydessä luotu 10 000€ lakkaa olemasta, pankki ei ole velkaa minulle eikä pankilla ole saatavia minulta. Maksamani 10 000€ kattaa tuon kaverin tilillä makaavan 10 000€ ja se raha on peräisin jostain toisesta rahanluontitapahtumasta.

 

[miu]

Koitetaas...

Teen pankin kanssa lainasopimuksen, lainaan 10 000€. Allekirjoitan velkakirjan ja vastineeksi tästä pankki luo 10 000€ ja laittaa sen minun tilille. Pankilla minulta saatavia 10 000€ ja on minulle velkaa tuon 10 000€. Ostan kaverilta 10 000€ mopon, maksu tapahtuu tilisiirtona ja kaverilla on sama pankki kuin minulla. Pankki on minulle velkaa 0€, mun kaverille 10 000€. Lähden Bahamalle ja jätän lainan maksamatta. Ovat edelleen velkaa mun kaverille 10 000€, mutta velkakirja onkin arvoton. Jos kaverini nostaa rahat patjan alle tai siirtää toiseen pankiin, tästä pankki ei selviä itse luomallaan rahalla vaan joutuu käyttämään siihen ns. keskuspankkirahaa. Oliko rahan luonti pankille riskitön?

Toinen vaihtoehto on muuten sama, mutta jätän Bahaman reissun väliin ja maksan lainan pois. Lainan myönnön yhteydessä luotu 10 000€ lakkaa olemasta, pankki ei ole velkaa minulle eikä pankilla ole saatavia minulta. Maksamani 10 000€ kattaa tuon kaverin tilillä makaavan 10 000€ ja se raha on peräisin jostain toisesta rahanluontitapahtumasta.

Tämä on kertakaikkiaan hieno esimerkki!

 

[kilgoretrout]

Koitetaas...

Teen pankin kanssa lainasopimuksen, lainaan 10 000€. Allekirjoitan velkakirjan ja vastineeksi tästä pankki luo 10 000€ ja laittaa sen minun tilille. Pankilla minulta saatavia 10 000€ ja on minulle velkaa tuon 10 000€. Ostan kaverilta 10 000€ mopon, maksu tapahtuu tilisiirtona ja kaverilla on sama pankki kuin minulla. Pankki on minulle velkaa 0€, mun kaverille 10 000€. Lähden Bahamalle ja jätän lainan maksamatta. Ovat edelleen velkaa mun kaverille 10 000€, mutta velkakirja onkin arvoton. Jos kaverini nostaa rahat patjan alle tai siirtää toiseen pankiin, tästä pankki ei selviä itse luomallaan rahalla vaan joutuu käyttämään siihen ns. keskuspankkirahaa. Oliko rahan luonti pankille riskitön?

Toinen vaihtoehto on muuten sama, mutta jätän Bahaman reissun väliin ja maksan lainan pois. Lainan myönnön yhteydessä luotu 10 000€ lakkaa olemasta, pankki ei ole velkaa minulle eikä pankilla ole saatavia minulta. Maksamani 10 000€ kattaa tuon kaverin tilillä makaavan 10 000€ ja se raha on peräisin jostain toisesta rahanluontitapahtumasta.

Selitätkö, miten liikepankki luo rahaa, painaa, kirjaa taseeseensa tyhjästä? Sinä olet yhä auki pankille, ja jos jätät maksamatta, kyseessä on luottotappio, jonka pankki kyllä hinnoittelee sisään kiskomaansa korkoon.

 

[Jaxxx_]

Selitätkö, miten liikepankki luo rahaa, painaa, kirjaa taseeseensa tyhjästä? Sinä olet yhä auki pankille, ja jos jätät maksamatta, kyseessä on luottotappio, jonka pankki kyllä hinnoittelee sisään kiskomaansa korkoon.

Velkakirja merkitään varohin ja annettu laina veloiksi. Ei normaali liikepankki voi paperirahaa tai kolikoita tehdä.

 

[miu]

Selitätkö, miten liikepankki luo rahaa, painaa, kirjaa taseeseensa tyhjästä? Sinä olet yhä auki pankille, ja jos jätät maksamatta, kyseessä on luottotappio, jonka pankki kyllä hinnoittelee sisään kiskomaansa korkoon.

Niin siis liikepankit luovat sähköisen rahan. Nyt täytyy osa pitää erillään kolikot ja setelit sekä sähköinen raha. Käteinen raha kattaa kuitenkin vain n. 10% maailmassa liikkeellä olevasta rahamäärästä ja näin ollen @Jaxxx_ in esimerkki on pätevä.

 

[miu]

Tiedän että ulkopuoliset linkit ovat huonossa huudossa, eikä niitä kukaan jaksa avata, mutta tässä on YLE:n loistava ”Explain like I’m 5” video. Selittää miten rahaa luodaan tyhjästä, ja myös milloin syntyy ongelmia.

 

[FireFly Renaissance]

Koitetaas...

Teen pankin kanssa lainasopimuksen, lainaan 10 000€. Allekirjoitan velkakirjan ja vastineeksi tästä pankki luo 10 000€ ja laittaa sen minun tilille. Pankilla minulta saatavia 10 000€ ja on minulle velkaa tuon 10 000€. Ostan kaverilta 10 000€ mopon, maksu tapahtuu tilisiirtona ja kaverilla on sama pankki kuin minulla. Pankki on minulle velkaa 0€, mun kaverille 10 000€. Lähden Bahamalle ja jätän lainan maksamatta. Ovat edelleen velkaa mun kaverille 10 000€, mutta velkakirja onkin arvoton. Jos kaverini nostaa rahat patjan alle tai siirtää toiseen pankiin, tästä pankki ei selviä itse luomallaan rahalla vaan joutuu käyttämään siihen ns. keskuspankkirahaa. Oliko rahan luonti pankille riskitön?

Toinen vaihtoehto on muuten sama, mutta jätän Bahaman reissun väliin ja maksan lainan pois. Lainan myönnön yhteydessä luotu 10 000€ lakkaa olemasta, pankki ei ole velkaa minulle eikä pankilla ole saatavia minulta. Maksamani 10 000€ kattaa tuon kaverin tilillä makaavan 10 000€ ja se raha on peräisin jostain toisesta rahanluontitapahtumasta.

Jos pankki vain kirjaa 10 000e kirjanpitoonsa niin miksi pankin pitäisi välittää maksaako kukaan ikinä tuota lainaa takaisin? Sehän säilyy siellä kirjanpidossa yhtä helposti kuin luotiinkin eikä tappion tarvi ikinä realisoitua, jos pankki ei ole itse velkaa kenellekään.

 

[miu]

Jos pankki vain kirjaa 10 000e kirjanpitoonsa niin miksi pankin pitäisi välittää maksaako kukaan ikinä tuota lainaa takaisin? Sehän säilyy siellä kirjanpidossa yhtä helposti kuin luotiinkin eikä tappion tarvi ikinä realisoitua, jos pankki ei ole itse velkaa kenellekään.

Mutta pankki on velkaa. Kaikki raha joka näkyy ihmisten varallisuutena tileillä näyttäytyy pankkien taseessa velkana.

 

[FireFly Renaissance]

Velkakirja merkitään varohin ja annettu laina veloiksi. Ei normaali liikepankki voi paperirahaa tai kolikoita tehdä.

Jos se laina nostetaan käteisenä niin silloin on luotu paperirahaa ja kolikoita. Jos paperirahat ja kolikot loppuvat niin keskuspankki vain muuttaa niitä merkittyjä varoja fyysisiksi varoiksi.

Rahan painaminen on vain sanonta ajalta, jolloin rahaa oikeasti lisättiin painamalla.

 

[FireFly Renaissance]

Mutta pankki on velkaa. Kaikki raha joka näkyy ihmisten varallisuutena tileillä näyttäytyy pankkien taseessa velkana.

Miten tämä kytkeytyy Pekan velkaan? Se raha on voitu tallettaa yhtä hyvin vaikka toiseen pankkiin, ei sillä ole mitään kytköstä mihinkään tilivarallisuuteen.

 

[miu]

Miten tämä kytkeytyy Pekan velkaan? Se raha on voitu tallettaa yhtä hyvin vaikka toiseen pankkiin, ei sillä ole mitään kytköstä mihinkään tilivarallisuuteen.

Pankkitoiminnan perusteet

 

[FireFly Renaissance]

Pankkitoiminnan perusteet

Tuo ei kyllä mitenkään vastannut alkuperäiseen kysymykseen, mutta:

Tuolta lainattua:
"Sanomattakin on selvää, että etenkin suurien maksujen hoitaminen käteisellä on epäkäytännöllisiä ja riskialtista. Tämän takia suuret maksut hoidetaan yleensä sähköisesti käyttäen keskuspankkirahaa. Samoin kuin kellä tahansa meistä voi olla tili talletuspankissa, talletuspankeilla on tili keskuspankissa. Tätä tiliä kutsutaan keskuspankkitiliksi. Keskuspankkitileillä olevaa rahaa kutsutaan keskuspankkirahaksi, -reserveiksi tai -varannoiksi, jonka voidaan ajatella olevan käteisen sähköinen muoto.

Keskuspankkirahaa käytetään pankkien välisissä maksuissa. Jos siis Matilla ja BMW:n myyjällä on tili eri pankeissa, maksu voidaan suorittaa käyttämällä sähköistä keskuspankkirahaa. Jotta pankkien väliset keskuspankkirahalla suoritetut maksut voidaan näyttää, täytyy ensin keskuspankkiraha ottaa mukaan Nordean taseeseen. Myös osakkeenomistajien oma pääoma näytetään, jotta tase tasapainottuu (tämä on jälleen yksinkertaistettu esimerkki, jossa kaikki muu on piilotettu). Nordean tase myönnettyään 10 000 euron “lainan” Matille näyttää tältä: "

Enkö minä jo ensimmäisessä viestissäni sanonut, että pankin pitää lainata se raha keskuspankilta? Pankki voi kyllä luoda sen velan varmaan sinne tilikirjanpitoon, mutta heti kun sitä rahaa käytetään johonkin pankin pitää lainata keskuspankilta ne rahat.