• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Rahan olemus yms.

Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
11 806
Siirretty off-topic keskustelu muualta tänne.

Oletetaan, että Pekalla ja Kallella on kummallakin 100 euroa rahaa (jonka alunperin keskuspankki on laskenut liikkeelle).

He molemmat lainaavat toisilleen 90 euroa rahaa, ja kirjoittavat näistä lainoista velkakirjat.

Onko rahan määrä maailmassa näiden lainojen johdosta lisääntynyt?

Jos on, suosittelen että @BNo1 ja @Persu S.A. Naali alkavat luoda rahaa lainaamalla sitä toisilleen. (Voivat sitten yrittää käyttää sen luomansa rahan osamalla niillä osakkeita, mistä tämä keskustelu lähti liikkeelle off-topiccina toisessa säikeessä)

Jos ei, haluaisin kuulla selityksen siihen, miten/miksi Pekan ja Kallen toisilleen lainaamat rahat eroavat pankkien toisilleen lainaamista rahoista. Miksi se, että pankit lainaavat rahaa on sen luomista, mutta Pekan ja Kallen toisilleen lainaama raha ei.

Jos Pekka perustaa firman nimeltä Pekan Pankki, sijoittaa satasensa siihen, ja Kalle perustaa firman nimeltä Kallen Pankki, sijoittaa satasensa siihen, ja nämä firmat tekevät samat lainat keskenään, miten se muuttaa tilannetta?
 
Viimeksi muokattu:
Minä ymmärrän oikein hyvin, että pankilla tarvii olla hallussaan kaikki se raha, minkä se voi lainata.

Ja pankki on saanut sen rahan haltuun pääasiassa asiakkaidensa talletuksina. Lisäksi se voi lainata sitä keskuspankilta, tai toisilta pankeilta.

Yksityisillä pankeilla ei ole mitään oikeutta laittaa setelipainoa pyörimään ja valmistaa omaa rahaa. Sen saa tehdä vain keskuspankki.


Sen sijaan pankki, tai kuka tahansa muu, voi myydä eteenpäin velkakirjoja. Tilillä oleva "raha" ei ole oikeaa rahaa vaan velkakirja, jota vastaan pankki on velvollinen antamaan oikeaa rahaa.

Se, että joku kutsuu velkakirjaa rahaksi, ei muuta velkakirjaa oikeaksi rahaksi.

Millä erotat onko kyseessä oikea vai feikkiraha? Firma jossa olen töissä, on huomattavia summia velkaa pankille. Onko osa palkkoina tililleni maketuista rahoista jotain muuta kun rahaa? Kun nostan tilin tyhjäksi käteisenä niin miten erottelet rahat noista muun nimisistä asioista?
 
Millä erotat onko kyseessä oikea vai feikkiraha? Firma jossa olen töissä, on huomattavia summia velkaa pankille. Onko osa palkkoina tililleni maketuista rahoista jotain muuta kun rahaa? Kun nostan tilin tyhjäksi käteisenä niin miten erottelet rahat noista muun nimisistä asioista?

Kaikki käteinen on aina oikeaa rahaa. Tili on velkakirja, jonka mukaan pankki on sinulle velkaa oikeaa rahaa.
 
Rahan määrä taloudessa ei lisäänny, jos Pekka lainaa satasensa Kallelle, mutta voi lisääntyä esim. 900 000 eurolla jos Pekan työnantaja ottaa miljoonan euron investointilainan.

Jos vähimmäisvarantovaatimus on 10% niin lienee perusteltua olettaa että noin 10% Pekan satasen setelistä on keskuspankin liikkeelle laskemaa ja 90% on syntynyt rahoituslaitosten myöntäessä velkaa.
 
Kaikki käteinen on aina oikeaa rahaa. Tili on velkakirja, jonka mukaan pankki on sinulle velkaa oikeaa rahaa.

Setelikin on velkakirja - sehän sen alkuperäinen tarkoitus on ollutkin. :)

Ja mitä aloitukseen tulee, liikepankeilla on oikeus tuohon rahan "luomiseen" myöntämällä lainoja. Yksityisillä ei samaa oikeutta ole. Vähimmäisvarantojärjestelmässä nykyisin pankilla tarvitsee euroalueella olla vain 1% siitä rahasta jonka se lainaa eteenpäin. Tämän luotonlaajennuksen ansiosta uutta rahaa siis syntyy aina kun pankki myöntää lainan. Kun laina maksetaan pois, sama raha katoaa.
 
Jos ei, haluaisin kuulla selityksen siihen, miten/miksi Pekan ja Kallen toisilleen lainaamat rahat eroavat pankkien toisilleen lainaamista rahoista. Miksi se, että pankit lainaavat rahaa on sen luomista, mutta Pekan ja Kallen toisilleen lainaama raha ei.
Pekka ja Kalle eivät yksityishenkilöinä voi lainata toisilleen rahaa mitä he eivät omista. Pankki sen sijaan voi antaa lainaksi sellaista rahaa, jota sillä ei oikeasti ole.

Jos Pekalla on 100 euroa ja lainaa siitä 90 euroa Kallelle, niin Kallella on nyt 90 euroa ja Pekalla on 10 euroa.

Jos pankilla on 100 euroa niin pankki voi lainata Kallelle 1000 euroa. Sitten pankilla on yhä tuo 100 euroa ja Kallella on 1000 euroa, jonka Kalle sitten maksaa korkojen kera vielä takaisin.
 
Jos pankilla on 100 euroa niin pankki voi lainata Kallelle 1000 euroa. Sitten pankilla on yhä tuo 100 euroa ja Kallella on 1000 euroa, jonka Kalle sitten maksaa korkojen kera vielä takaisin.

Ja tarkennuksena tuohon vielä että pankilla tarvitsee nykyisin olla vain 10€ jotta se voi lainata eteenpäin 1000€.
 
Ja tarkennuksena tuohon vielä että pankilla tarvitsee nykyisin olla vain 10€ jotta se voi lainata eteenpäin 1000€.
Kuvittelen mitä tuolla tarkoitat, mutta sitten ei nyt ihan sovi ketjun aloitukseen.

Pankit toki lainaa rahaa otto ja antolainaus, monin eri tavoin lainattuja. ja sitten on sitä "omaakin" rahaa (joka ei ole ottolainattu)

Pankin idea ei ole että se kerää esim osakeanneilla rahaa mitä se lainaa eteen päin, vaan niiden idea on lainata rahaa muilta joita sitten lainaavat eteenpäin. Ajatus että mahdollisimman vähän rahaa olisi käyttämättä.

Yhteiskunta sitten on asettanut erilaisia rajoituksia, ehtoja millä yritetään mm. hillitä riskejä.

Jos vähimmäisvarantovaatimus on 10% niin lienee perusteltua olettaa että noin 10% Pekan satasen setelistä on keskuspankin liikkeelle laskemaa ja 90% on syntynyt rahoituslaitosten myöntäessä velkaa.
Tuossa kirjoitat että 10% on keskuspankin "painamaa" rahaa, ja 90 on erinäisten rahoituslaitosten painamaa rahaa.
Eli annat ymmärtää että yksittäinen pankki voi itse lisäillä nollan (melkein) tililleen.
Tuolla mallilla pankeilla ei olisi käytännössä mitään riskiä, jos hoitamattomia lainoja olisi 50%, niin edelleen hyvin menisi.
 
Viimeksi muokattu:
Raha on abstrakti käsite joka perustuu yhteisiin pelisääntöihin, säätelyyn ja luottamussuhteisiin. Vaikka raha on absurdi kun sitä alkaa ajattelemaan reaalimaailman kautta, on se kuitenkin ehkä yksi suurimmista keksinnöistä mitä ihminen on koskaan keksinyt. Luottamukseen perustuva kaupankäynti ja vaihdantatalous on mahdollistanut nykyaikaisen hyvinvoinnin ja osaltaan myös poistanut paljon sotaa ja kurjuutta maailmasta, koska talous ja rikkaus ei ole enää nollasummapeliä. Vielä Hararin viisaita sanoja sivuttaen: Raha on maailman suurin uskonto.
 
Viimeksi muokattu:
Siirretty off-topic keskustelu muualta tänne.

Oletetaan, että Pekalla ja Kallella on kummallakin 100 euroa rahaa (jonka alunperin keskuspankki on laskenut liikkeelle).

He molemmat lainaavat toisilleen 90 euroa rahaa, ja kirjoittavat näistä lainoista velkakirjat.

Onko rahan määrä maailmassa näiden lainojen johdosta lisääntynyt?

Jos on, suosittelen että @BNo1 ja @Persu S.A. Naali alkavat luoda rahaa lainaamalla sitä toisilleen. (Voivat sitten yrittää käyttää sen luomansa rahan osamalla niillä osakkeita, mistä tämä keskustelu lähti liikkeelle off-topiccina toisessa säikeessä)

Jos ei, haluaisin kuulla selityksen siihen, miten/miksi Pekan ja Kallen toisilleen lainaamat rahat eroavat pankkien toisilleen lainaamista rahoista. Miksi se, että pankit lainaavat rahaa on sen luomista, mutta Pekan ja Kallen toisilleen lainaama raha ei.

Jos Pekka perustaa firman nimeltä Pekan Pankki, sijoittaa satasensa siihen, ja Kalle perustaa firman nimeltä Kallen Pankki, sijoittaa satasensa siihen, ja nämä firmat tekevät samat lainat keskenään, miten se muuttaa tilannetta?

Nyt ei ehdi vastaamaan kunnolla kun työpäivä lähestyy, mutta olemassa on yksi taho joka oikeastaan simuloi tuota esimerkkiäsi. Vedonvälittäjä, annat vedonvälittäjälle miljoonan vaikka 2:1 kertoimella, luuletko että vedonvälittäjällä on kaksi miltsiä takataskussa että se voi maksaa sinulle välittömästi? Syntyikö järjestelmään miljoona lisää käteistä? Syntyikö miljoona lisää rahaa? Kun matsi on ohi ja katsotaan kuka on velkaa kenellekkin niin rahan määrä kasvoi väliaikaisesti (sinun miljoonan betsillä meklarille syntyi kaksi miljoonaa velkarahaa, jne). Myöskään käteisen määrä ei muuttunut missän vaiheessa. Miten selität tämän?

Vastauksena on edellisen threading keskustelussa moneen kertaan mainittu mekanismi jossa pankki (tässä tapauksessa meklari) voi luoda rahaa (ei käteistä) ja kun velka maksetaan niin raha häviää (ei käteinen). Käteinen mitä vetoon on käytetty pysyy samana ja uudelleen jaetaan lopputuloksen perusteella. Rahaa syntyi velan takia ja rahaa häviää kun velka maksetaan pois, käteisen määrä ei muuttunut missään vaiheessa se vain vaihtoi omistajaa.

Auttoiko tämä esimerkki ymmärtämää asiaa?
 
Pekka ja Kalle eivät yksityishenkilöinä voi lainata toisilleen rahaa mitä he eivät omista.

Ensinnäkin, tässä esimerkissäni molemmat lainavat eteenpäin vain rahaa, jonka he omistavat; he molemmat omistavat 100 euroa rahaa.

Toisekseen, mikään ei estä yksityishenkilöä lainaamasta eteenpäin rahaa, jonka hän on saanut haltuunsa lainaamalla sen, eli mitä hän ei varsinaisesti omista.

Pankki sen sijaan voi antaa lainaksi sellaista rahaa, jota sillä ei oikeasti ole.

Tarkoitatko "olemisella" nyt omistamista vai hallussapitoon? Nämä on kaksi eri asiaa.

Pankki voi lainata sellaista rahaa, mitä se ei omista mutta joka on sillä hallussa talletuksina tai lainattuna keskuspankilta.

Aivan kuten voi Pekka ja Kallekin.

Jos Pekalla on 100 euroa ja lainaa siitä 90 euroa Kallelle, niin Kallella on nyt 90 euroa ja Pekalla on 10 euroa.

Jos pankilla on 100 euroa niin pankki voi lainata Kallelle 1000 euroa. Sitten pankilla on yhä tuo 100 euroa ja Kallella on 1000 euroa, jonka Kalle sitten maksaa korkojen kera vielä takaisin.

Ei voi. Pankin pitää ensin saada 1000 euroa haltuunsa jostain, esimerkiksi talletuksina tai keskuspankilta lainaamalla. Mikäli Pekka on tallettanut pankkiin 1000 euroa, on pankilla hallussaan 1000 euroa ja tällöin pankki voi lainata Kallelle 900 euroa.

Ja fractional reserve system 90%lla tarkoittaa sitä, että se pankki saa lainata tästä 1000 eurosta vain nuo 900 euroa; 100e sen täytyy jättää holviinsa.
 
Viimeksi muokattu:
Pankin pitää ensin saada 1000 euroa haltuunsa jostain, esimerkiksi talletuksina tai keskuspankilta lainaamalla. Mikäli Pekka on tallettanut pankkiin 1000 euroa, voi pankki lainata Kallelle 900 euroa.

Käytännössä asia ei toimi tällä hetkellä näin, vaikka yleisesti luullaan. Yksityisillä liikepankeilla on nykyisessä talousrakenteessa rahanluontioikeus (sähköinen raha) eikä niillä näin ollen välttämättä ole rahoitusta (esimerkiksi Pekan tallettama 1000e) myöntämiinsä lainoihin.
 
Käytännössä asia ei toimi tällä hetkellä näin, vaikka yleisesti luullaan. Yksityisillä liikepankeilla on nykyisessä talousrakenteessa rahanluontioikeus (sähköinen raha) eikä niillä näin ollen välttämättä ole rahoitusta (esimerkiksi Pekan tallettama 1000e) myöntämiinsä lainoihin.

Kyllä toimii.

Se "sähköinen raha" mistä tässä puhut on sähköinen velkakirja. Se ei ole uuden rahan luomista vaan olemassaolevan rahan lainaamista eteenpäin.

Se fractional reserve system rajoittaa sen, että sisällä olevasta rahasta voidaan lainata eteenpäin max se (tyypillisesti) 90%, ei että voitaisiin lainata sitä enemmän.



Kaikilla kierrossa olevilla seteleillä on ihan yksilöity sarjanumero, ja keskuspankki on ne laskenut liikkeelle. Lisäksi jokaista kierrossa olevaa seteliä kohden voi (10% reservillä) olla kierrossa maksimissaan 9?-kertainen määrä sen arvoisia (nykyään sähköisiä) velkakirjoja.
 
Viimeksi muokattu:
Käytännössä asia ei toimi tällä hetkellä näin, vaikka yleisesti luullaan. Yksityisillä liikepankeilla on nykyisessä talousrakenteessa rahanluontioikeus (sähköinen raha) eikä niillä näin ollen välttämättä ole rahoitusta (esimerkiksi Pekan tallettama 1000e) myöntämiinsä lainoihin.
Yritätkö kirjoittaa että jos tavallinen pankki lainaa Pekalta 1000€ ja jos Kalle haluaa lainata 9000€, niin tuo riittää, pankki vain naputtelee Kallen tilille yhdesäntonnia.
Jos Kalle ei pysty hoitamaa lainaa, niin ei hätää, eihän pankki ole sitä keneltäkään lainannut. pankki voi sopia nolla koron ja ikuisen lyhennys vapaan, jos Kalle lupaa jostain kaivaa tonnin ja tallettaa se pankin tilille, niin Pekkakin on tyytyväinen kun voi nostaa sen oman tonninsa.

Jotenkin nyt jää selalinen olo että jotain oleellista jäi kertomatta.

Jos taasen puhut jostain setelirahoista, niin niillä ei ole mitään väliä, ei merkitystä paljonko euroista on painettuan seteleinä., eikä sinne pankkii talleteta mitään seteleitä (no pieni määrä kiikutetaan fyysisinä seteleinä, ei niitä sinne hillota)
 
Kuten hkultala yllä selittää:


Fractional reserve is a banking system that allows commercial banks to profit by loaning part of their customers' deposits, while just a small fraction of these deposits are stored as real cash and available for withdrawal.

Tietysti tuo voi kertautua ja "rahaa on liikkeellä" (erilaisina velkoina ja saamisina) enemmän kuin alkuperäinen talletus. Pankkitoiminta, kuten kaikki muukin velan jääminen perustuu luottamukseen.
 
Ja fractional reserve system 90%lla tarkoittaa sitä, että se pankki saa lainata tästä 1000 eurosta vain nuo 900 euroa; 100e sen täytyy jättää holviinsa.

Edelleen paskapuhetta, tutkijaksi luetunymmärtämisesi on todella heikkoa tai et lukenut ollenkaan linkkejä joissa selitin asiaa sinulle viimeksi.

"Fractional reserve banking is a system in which only a fraction of bank deposits are backed by actual cash on hand and available for withdrawal. "

"However, banks actually rely on a fractional reserve banking system whereby banks can lend in excess of the amount of actual deposits on hand.
This leads to a money multiplier effect. If, for example, the amount of reserves held by a bank is 10%, then loans can multiply money by up to 10x."


 
Edelleen paskapuhetta, tutkijaksi luetunymmärtämisesi on todella heikkoa tai et lukenut ollenkaan linkkejä joissa selitin asiaa sinulle viimeksi.

"Fractional reserve banking is a system in which only a fraction of bank deposits are backed by actual cash on hand and available for withdrawal. "


:facepalm:

Minä myös ymmärrän lukemaani, ja osaan prosessoida tietoa.

Juuri sen takia se voi lainata siitä ulos vain sen sen 90% että sille jää holviin ne 10% jotka sen on pakko pitää valmiina ottavaksi ulos koska tahansa.
 
:facepalm:

Minä myös ymmärrän lukemaani, ja osaan prosessoida tietoa.

Juuri sen takia se voi lainata siitä ulos vain sen sen 90% että sille jää holviin ne 10% jotka sen on pakko pitää valmiina ottavaksi ulos koska tahansa.

Käännäppäs tutkijana nyt ihan omin sanoin mitä tuossa sanotaan suomeksi -> "
"However, banks actually rely on a fractional reserve banking system whereby banks can lend in excess of the amount of actual deposits on hand.
This leads to a money multiplier effect. If, for example, the amount of reserves held by a bank is 10%, then loans can multiply money by up to 10x."
 
Edelleen paskapuhetta, tutkijaksi luetunymmärtämisesi on todella heikkoa tai et lukenut ollenkaan linkkejä joissa selitin asiaa sinulle viimeksi.

"Fractional reserve banking is a system in which only a fraction of bank deposits are backed by actual cash on hand and available for withdrawal. "

"However, banks actually rely on a fractional reserve banking system whereby banks can lend in excess of the amount of actual deposits on hand.
This leads to a money multiplier effect. If, for example, the amount of reserves held by a bank is 10%, then loans can multiply money by up to 10x."



Sä postaat linkkejä, jotka sanoo saman kuin hkultala. Pankkien ei tarvitse pitää kuin osa talletetusta rahasta nostettavissa, loput voi lainata ulos. Tämä voi tietenkin kertautua mutta lopulta jokainen saatava vastaa saman suuruista velkaa.
 
Käännäppäs tutkijana nyt ihan omin sanoin mitä tuossa sanotaan suomeksi -> "
"However, banks actually rely on a fractional reserve banking system whereby banks can lend in excess of the amount of actual deposits on hand.
This leads to a money multiplier effect. If, for example, the amount of reserves held by a bank is 10%, then loans can multiply money by up to 10x."

Tuolla linkkaamallasi sivulla (Fractional Reserve Banking) ei ole tuollaista tekstiä. Copypastetit tuon tekstin nyt jostain ihan muualta.
 

Toimitin tuon linkin äsken editissä ja viimeksi eilen, et taida lukea viestejä joihin vastaat?

Voisitko vähän säätää tuota ulosantiasi? Vai voiko tästä "paskapuhetta" sanan toistamisesta ja aggressiivisuudesta päätellä, että argumentit on loppumassa?
 
Voisitko vähän säätää tuota ulosantiasi? Vai voiko tästä "paskapuhetta" sanan toistamisesta ja aggressiivisuudesta päätellä, että argumentit on loppumassa?

Kannattaa aloittaa noista kultalan eilisista loukkauksista (metsä vastaa kuten sinne huudetaan), mutta joo, vähennettään agressiivisuutta. Ja minusta tuntuu että sinulta on argumentit lopussa kun nyt ei enää kommeoida asiaa vaan kommentoijaa.
 
Juuri sen takia se voi lainata siitä ulos vain sen sen 90% että sille jää holviin ne 10% jotka sen on pakko pitää valmiina ottavaksi ulos koska tahansa.
Ymmärrät asian väärinpäin. Se pankin antama laina lasketaan pankin omistukseksi tässä. Eli kun pankki antaa 900 euroa lainaa, niin sillä tarvitsee olla holvissa vain 100 euroa. Eli toisin sanoen 10% on holvissa ja 90% lainattuna. Eikä pankin tarvitse odottaa että ensin sinne holviin saadaan 1000 euroa vaan sitten kun on 100 euroa niin sitten voi pankki päättää ja nostaa omistuksen määrän tuohon 1000 euroon tekemällä velkakirjan asiakkaalle.
 
Kannattaa aloittaa noista kultalan eilisista loukkauksista (metsä vastaa kuten sinne huudetaan), mutta joo, vähennettään agressiivisuutta. Ja minusta tuntuu että sinulta on argumentit lopussa kun nyt ei enää kommeoida asiaa vaan kommentoijaa.

Mä annoin sulle tuossa yllä linkin, jonka sivuutit. Kaikki omat postaamasi lähinnä tukevat sinulle esitettyjä väitteitä.

Fractional reserve is a banking system that allows commercial banks to profit by loaning part of their customers' deposits, while just a small fraction of these deposits are stored as real cash and available for withdrawal.

Pankki saa siis lainata suurimman osan talletuksesta eteenpäin.
 
Kannattaa aloittaa noista kultalan eilisista loukkauksista (metsä vastaa kuten sinne huudetaan), mutta joo, vähennettään agressiivisuutta. Ja minusta tuntuu että sinulta on argumentit lopussa kun nyt ei enää kommeoida asiaa vaan kommentoijaa.
Tätä ketjua lukee muutkin.
Ihan selkosuomella, miten asia mielestäsi menee.

Siis tähän nyt haen sitä miten pankki niitä nolli saldoihin voi ihan itse lätkiä, ilman että lainaavat tai muulla tavalla saavat ne rahat ?

Noista aiemminsta vieraskielisistä en oikein saanut tuke ketjussa esitettyihin tuon suuntaisiin väitteisiin.
 
Mä annoin sulle tuossa yllä linkin, jonka sivuutit. Kaikki omat postaamasi lähinnä tukevat sinulle esitettyjä väitteitä.

Pankki saa siis lainata suurimman osan talletuksesta eteenpäin.

Eihän tätä kukaan ole kieltänytkään, kultala ja ilmeisesti sinä väitätte että fractional banking system tarkoittaa että ne voi lainata 90% hallussapitämästään rahasta ja minä pistin linkin sekä quoten jossa selitetään että esim jenkkien keskuspankki vaatii että hallussa pitää olla 10% lainastusta rahasta, eli ne voi käytännössä antaa lainaa 10 kertaa sen määrän mitä niillä on rahaa hallussa.

Toistetaan nyt vielä kerran, vaikka tämä alkaa tuntua todella typerältä.

"However, banks actually rely on a fractional reserve banking system whereby banks can lend in excess of the amount of actual deposits on hand.
This leads to a money multiplier effect. If, for example, the amount of reserves held by a bank is 10%, then loans can multiply money by up to 10x."



Siis tähän nyt haen sitä miten pankki niitä nolli saldoihin voi ihan itse lätkiä, ilman että lainaavat tai muulla tavalla saavat ne rahat ?

Jos niin haluaa ajatella niin keskuspankki takaa nuo lainat kunhan pankki ei lainaa enempää kuin 10x sen mitä niillä on reservejä. Täydellisessä maailmassa tämä ei olisi ongelma kun kaikki maksavat lainat takaisin ja keskuspankin ei ikinä tarvitse liikuttaa senttiäkään suuntaan tai toiseen kun pankki antaa lainaa ja se häviää kun laina maksetaan takaisin.
Ongelmaksi tulee kun lainoja ei maksetakkaan takaisin ja lainanantajat alkaa vaatia rahaa / omaisuutta, tälläistä tilannetta kutsutaan pankkikriisiksi jollainen meillä oli viimeksi Suomessa 80-luvun lopussa, ne jotka muistaa kyseisen ajan niin oli tosi hyvä meninki :D

"Pankkikriisin taustalla oli rahoitusmarkkinoiden vapauttamista seurannut pankkien liiallinen luotonanto ja luotonotto ", eli käytännössä lainaa annettiin enemmän kuin olisi pitänyt ja kun paska vihdoin osui tuulettimeen ja alettiin katsomaan kuka on velkaa kenellennkin jaettiin paljon mustia pekkoja ihmisten käsiin. Talot meni alta pakkohuutokauppaan, jne.

 
Käännäppäs tutkijana nyt ihan omin sanoin mitä tuossa sanotaan suomeksi -> "
"However, banks actually rely on a fractional reserve banking system whereby banks can lend in excess of the amount of actual deposits on hand.
This leads to a money multiplier effect. If, for example, the amount of reserves held by a bank is 10%, then loans can multiply money by up to 10x."

Että pankit voivat lainata ulos (yhteensä) enemmän rahaa kuin mitä niillä on talletuksia (holvissaan). Tässä talletuksilla tarkoitetaan sitä, että paljonko pankin holvissa on käteistä eikä sitä, paljonko asiakkaiden tilillä näkyy kirjanpidossa.

Mutta aina kun rahaa lainataan, se raha pitää olla pankin hallussa. Sellaista, mitä ei ole hallussa, ei pysty antamaan pois.


Väännetään rautalangasta:

Pekalla on 1000e. Pekka tallettaa sen pankkiin.

Pankki jättää holviin 100e, lainaa 900e kallelle.

Kalle maksaa 900e Antille. Antti tallettaa tämän pankkiin.

Pankin pitää tästä jättää holviin 90e. Pankki lainaa tästä 810 euroa Matille.

Matti maksaa tämän 810 euroa Maijalle. Maija tallettaa tämän 810e pankkiin.

Pankin pitää jättää holviin tästä 81e. Pankki lainaa tästä 729 Teemulle.

Nyt pankin holvissa on talletuksina rahaa yhteensä 271 euroa, pankin tileillä näkyy kirjanpidossa rahaa yhteensä 2710 euroa ja asiakkaiden velkakirjanpidossa 2439 euroa.



Pankki on saanut haltuunsa rahaa talletuksina yhteensä 2710 euroa, se on lainannut tästä eteenpäin 2439 euroa ja holviin on jäänyt 271 euroa.

Vaikka rahaa on vain 1000 euroa, sitä on pystytty tallettamaan 2710 euroa ja lainaamaan 2439, koska sama raha on kiertänyt monta kertaa.

Mutta:

Pankki on pystynyt lainaamaan ulos vähemmän rahaa, kuin mitä sinne on yhteensä tallennettu, mitä yhteensä näkyy asikkaiden tilikirjoissa. Fractional reserve banking tarkoittaa sitä, että sama raha voi kiertää moneen kertaan pankin läpi, mutta samalla se asettaa ylärajan sille, montako kertaa se sama raha voi kiertää
 
Viimeksi muokattu:
Että pankit voivat lainata ulos (yhteensä) enemmän rahaa kuin mitä niillä on talletuksia (holvissaan). Tässä talletuksilla tarkoitetaan sitä, että paljonko pankin holvissa on käteistä eikä sitä, paljonko asiakkaiden tilillä näkyy kirjanpidossa.

Mutta aina kun rahaa lainataan, se raha pitää olla pankin hallussa. Sellaista, mitä ei ole hallussa, ei pysty antamaan pois.


Väännetään rautalangasta:

Pekalla on 1000e. Pekka tallettaa sen pankkiin.

Pankki jättää holviin 100e, lainaa 900e kallelle.

Kalle maksaa 900e Antille. Antti tallettaa tämän pankkiin.

Pankin pitää tästä jättää holviin 90e. Pankki lainaa tästä 810 euroa Matille.

Matti maksaa tämän 810 euroa Maijalle. Maija tallettaa tämän 810e pankkiin.

Pankin pitää jättää holviin tästä 81e. Pankki lainaa tästä 729 Teemulle.

Nyt pankin holvissa on talletuksina rahaa yhteensä 271 euroa, pankin tileillä näkyy kirjanpidossa rahaa yhteensä 2710 euroa ja asiakkaiden velkakirjanpidossa 2439 euroa.



Pankki on saanut haltuunsa rahaa talletuksina yhteensä 2710 euroa, se on lainannut tästä eteenpäin 2439 euroa ja holviin on jäänyt 271 euroa.

Vaikka rahaa on vain 1000 euroa, sitä on pystytty tallettamaan 2710 euroa ja lainaamaan 2439, koska sama raha on kiertänyt monta kertaa.

Mutta:

Pankki on pystynyt lainaamaan ulos vähemmän rahaa, kuin mitä sinne on yhteensä tallennettu, mitä yhteensä näkyy asikkaiden tilikirjoissa. Fractional reserve banking tarkoittaa sitä, että sama raha voi kiertää moneen kertaan pankin läpi, mutta samalla se asettaa ylärajan sille, montako kertaa se sama raha voi kiertää

Mutta mitä tapahtuu silloin kun kaikki esimerkin henkilöt marssivat samanaikaisesti pankkiin ja haluavat nostaa tilillä näkyvän summan käteisenä ulos? Sehän ei ole mahdollista. Tämänpäivän liikepankkitoiminta ei ole sellaista, jossa pankki lainaa eteenpäin asiakkaidensa talletuksia. Silloinhan sinun kuuluisi saada talletuksellesi kovaa korkoa sillä olet ottanut riskin ettet mahdollisesti saa tallettamaasi rahasummaa eteenpäin.

EDIT: Viimeinen lause. "...saa mahdollisesti tallettamaasi rahasummaa takaisin."
 
Eihän tätä kukaan ole kieltänytkään, kultala ja ilmeisesti sinä väitätte että fractional banking system tarkoittaa että ne voi lainata 90% hallussapitämästään rahasta ja minä pistin linkin sekä quoten jossa selitetään että esim jenkkien keskuspankki vaatii että hallussa pitää olla 10% lainastusta rahasta, eli ne voi käytännössä antaa lainaa 10 kertaa sen määrän mitä niillä on rahaa hallussa.

Itse kommunikoit epäselvästi. Jos sulle annetaan satanen ja käytät siitä 90€, sanotaan, että käytit suurimman osan (tai 90%) rahasta, joka sinulla on, ei että käytit yhdeksän kertaa sen rahan mitä sinulla on.

Mutta mitä tapahtuu silloin kun kaikki esimerkin henkilöt marssivat samanaikaisesti pankkiin ja haluavat nostaa tilillä näkyvän summan käteisenä ulos? Sehän ei ole mahdollista. Tämänpäivän liikepankkitoiminta ei ole sellaista, jossa pankki lainaa eteenpäin asiakkaidensa talletuksia. Silloinhan sinun kuuluisi saada talletuksellesi kovaa korkoa sillä olet ottanut riskin ettet mahdollisesti saa tallettamaasi rahasummaa eteenpäin.

EDIT: Viimeinen lause. "...saa mahdollisesti tallettamaasi rahasummaa takaisin."

Sen tapahtuman nimi on englanniksi bank run. Valtio takaa pankkitalletuksesi yhtä pankkia kohden 50000 euron arvosta. Ja tietysti otat "riskin" kun lainaat rahasi pankille. Se vaan lienee valtavan paljon pienempi kuin jos tunget rahat patjan alle.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta mitä tapahtuu silloin kun kaikki esimerkin henkilöt marssivat samanaikaisesti pankkiin ja haluavat nostaa tilillä näkyvän summan käteisenä ulos? Sehän ei ole mahdollista. Tämänpäivän liikepankkitoiminta ei ole sellaista, jossa pankki lainaa eteenpäin asiakkaidensa talletuksia. Silloinhan sinun kuuluisi saada talletuksellesi kovaa korkoa sillä olet ottanut riskin ettet mahdollisesti saa tallettamaasi rahasummaa eteenpäin.

EDIT: Viimeinen lause. "...saa mahdollisesti tallettamaasi rahasummaa takaisin."

Silloin pankki romahtaa ja monilta jää rahansa saamatta pankilta (tai saavat rahansa, tai osan niistä joskus vuosien päästä).


Tätä on tapahtunut vaikka kuinka monta kertaa historiassa.

Nykyisin valtiot kuitenkin takaavat pankkeihin yksityishenkilöiden tekemät talletukset 50000 100000 euroon asti; jos pankki kaatuu, valtio maksaa.
 
Viimeksi muokattu:
Silloin pankkijärjestelmä romahtaa ja monilta jää rahansa saamatta pankilta (tai saavat rahansa, tai osan niistä joskus vuosien päästä).
Tämähän on, ei pelkästään todennäköisesti, vaan varmasti tulee jossain vaiheessa tapahtumaan. Sillä tavallahan tämä systeemi on hullu kun luotetaan, että joskus tulevaisuudessa se velka maksetaan takaisin, vaikka tiedetään ettei se ole edes mahdollista.

Toisaalta maailmassa on saatu paljon kehitystä ja hyvää aikaan tämän pankkisysteemin avulla kun raha ei lopu kesken. Jos rahan kanssa olisi nollasummapeliä, niin olisimme jumissa jossain keskiajalla.
 
Jos niin haluaa ajatella niin keskuspankki takaa nuo lainat kunhan pankki ei lainaa enempää kuin 10x sen mitä niillä on reservejä. Täydellisessä maailmassa tämä ei olisi ongelma kun kaikki maksavat lainat takaisin ja keskuspankin ei ikinä tarvitse liikuttaa senttiäkään suuntaan tai toiseen kun pankki antaa lainaa ja se häviää kun laina maksetaan takaisin.
Kumpaa nyt tarkotiat.

Niemennotko säästöpankki voi ihan ominpäin antolainailla 10 kertaa sen määrän mitä se on todellisuudessa ottolainannut markkinoilta. Ainoa rajoitus on ettei ylitä tuota määrää.
Jos tuo olisi todellisuutta, niin sehän olisi painokone, jolla voisi painaa rahaa, takuuksi riittäisi 10% lainasta, sitä vastaa pankki voisi pientä korvausta vastaan lainata täysin riskittömästi, lisäksi inflaatio räjähtäisi käsiin, joten tuplariskitön.


Jos taasen yrität kertoa että Niemennotkon säästöpankki ei voi itse painaa rahaa, vaan sen on vain "välittäjä", eli se säästää, keraa rahaa markkinoilta, omistajilta sijoituksia, tiliasiakkailta ja muilta lainaa rahaa (ottolainaa) jne, ja tästä se voi vain OSAN lainata eteenpäin (antolainaus), eli sen sijaan että se painaisi itse rahaa, niin se ei voi edes kaikkia rahoja käyttää/ edelleen lainata.

Eli tämä sinun 10x tarkoittaisi sitä että jos pankki haluaa lainata jollekkin kymmen euroa, niin sen pitää itse laina muilta 11 euroa.


Jos kumpikin meni pieleen, niin opeta tyhmää.
 
Tuossa vielä wikistä rahan syntymekanismit teoriassa ja käytännössä. Oleellinen boldattu ja kursivoitu.

Vähimmäisvarantojärjestelmä länsimaissa nykyään
Yleisesti käytettävissä olevien valuuttoja kuten EUR, GBP, ja USD pyritään hallitsemaan keskuspankkijärjestelmän avulla. Keskuspankit eivät kuitenkaan suoraan voi vaikuttaa kierrossa olevaan rahan määrään, vaan rahamäärä riippuu luottojen kysynnästä[9]. Yksityisomisteisilla liikepankeilla on nykyisessä rahajärjestelmässä keskeinen rooli, jota on myös kritisoitu erityisesti talousdemokratiaa kannattavien suunnasta.

Rahan syntymekanismi teoriassa
Oppikirjoissa rahan syntymekanismi esitetään tässäkin artikkelissa edellä mainitun keskuspankin lainaushalukkuuden sekä yksityisten liikepankkien käytettävissä olevan vähimmäisvarantojärjestelmän prosessina[8], joka ei kuitenkaan vastaa nykyisin käytössä olevaa rahan luontimekanismia[9]. Prosessia kuvataan termillä eksogeenisen rahan teoria, jossa keskuspankki siis aktiivisesti osallistuu rahan tarjonnan säätelyyn[9].

Useiden keskuspankkiirien luottamus eksogeenisen rahan teoriaan ja perusrahan määrän sääntelyyn romahti 1980-luvulla, jolloin Yhdysvaltain keskuspankki (FED) otti rahapolitiikan tavoitteekseen perusrahan määrän sääntelyn. Kokeilun aikana havaittiin, että positiivinen korrelaatio perusrahan määrän ja inflaation välillä hävisi, joka johti siihen, että FED myös toistuvasti epäonnistui rahatavoitteensa saavuttamisessa, eli pankit myönsivät joko Fedin tavoitteita enemmän tai vähemmän luottoja. Kokeilu säädellä rahan määrää lopetettiin ja keskuspankki otti rahan tarjonnan säätelytavoitteen sijaan inflaatiotavoitteen[9].

Rahan syntymekanismi käytännössä - raha on velkaa
Keskuspankit korvasivat rahamäärätavoitteen inflaatiotavoitteella, josta lähtien rahan tarjonta on ollut sisäsyntyinen eli endogeeninen prosessi. Endogeeninen prosessi tarkoittaa tässä sitä, että kierrossa olevan rahan määrää ei voi suoraan asettaa yksikään ulkopuolinen taho, vaan se on seurausta luoton kysynnästä[9]. Suomen Pankin ”Raha ja luotto rahapolitiikassa” -julkaisun mukaan ”raha on nykyisin pääosin aineetonta, vain numeroita pankkien tietokoneissa. Se onkin pohjimmiltaan pelkkää luottamusta siihen, että joku lopulta vastaa maksusitoumuksesta. Raha on velkarahaa, käytännössä keskuspankin (keskuspankkiraha) tai yhä hallitsevammin talletuspankkien (pankkiraha) likvidiä velkaa, jota voidaan käyttää maksuvälineenä”. Pankkiraha, eli likvidi pankkitalletus, syntyy nykyisin valtaosin pelkkänä tilikirjauksena luotettavan talletuspankin myöntäessä luottoa asiakkaalleen. Tässä ostovoimaa syntyy tyhjästä[10]. Rahan kysyntää lisäävät siis esimerkiksi asuntolainojen, yrityslainojen, valtionlainojen jne. kysyntä. Kun pankki myöntää lainoja, kierrossa olevan rahan määrä lisääntyy. Kun lainapääomaa lyhennetään, kierrossa olevan rahan määrä vähenee kahdenkertaiseen kirjanpitoon perustuvien sääntöjen mukaan. Lainaan mahdollisesti liittyvät korot on mahdollista maksaa kierrossa olevalla rahalla.

Nykyisessä rahajärjestelmässä keskuspankit yrittävät saavuttaa inflaatiotavoitteensa säätelemällä ohjauskorkoa, jolla viitataan keskuspankkirahasta perittävään korkotasoon. Ohjauskorolla säädellään pankkien välisiä rahamarkkinakorkoja, koska kaikki pankkien väliset transaktiot selvitetään keskuspankkirahalla. Ohjauskoron nostaminen johtaa siihen, että pankit nostavat omista lainoistaan perimiään korkoja säilyttääkseen entisen voittomarginaalinsa. Ohjauskoron laskeminen aiheuttaa pankeille paineita laskea antamiensa lainojen korkoja[9].

Nykyjärjestelmässä liikepankit voivat hankkia keskuspankkirahaa joko suoraan keskuspankin diskonttoikkunasta tai pankkien välisiltä tukkumarkkinoilta. Keskuspankki voi määrittää diskonttoikkunan koron suoraan, mutta tukkumarkkinoiden korkotaso määräytyy keskuspankkirahan kysynnän ja tarjonnan myötä liikepankkien välisillä rahamarkkinoilla.[9]

Järjestelmä edellyttää kuitenkin sitä, että keskuspankki pidättäytyy pyrkimyksistä rajoittaa yksityisten pankkien luotontarjontaa, koska jos keskuspankki estäisi joidenkin liikepankkien pääsyn diskonttoikkunaansa, ohjautuisi tämä pankkien keskuspankkirahan kysyntä liikepankkien välisille tukkumarkkinoille, joka kohottaisi tukkumarkkinoiden korkotasoa ja näin estäisi keskuspankkia saavuttamasta inflaatiotavoitettaan. Liikepankit voivat nykyisessä rahajärjestelmässä myöntää siis niin paljon lainoja kuin haluavat, eivätkä keskuspankit voi rajoittaa liikepankkien luotonlaajennusta keskuspankkirahan tarjontaa kiristämällä, vaan keskuspankit voivat ainoastaan säädellä keskuspankkirahan hintaa, ja tällä tavalla vaikuttaa lainojen kysyntään. Liikepankkien asiakkailtaan keräämät talletukset eivät myöskään muodosta minkäänlaista rajoitetta yksityisten liikepankkien luotonannolle (esim. asuntolainat), vaan talletukset ovat seurausta jonkun aiemmin ottamasta velasta.[9]

 
Tuossa vielä wikistä rahan syntymekanismit teoriassa ja käytännössä. Oleellinen boldattu ja kursivoitu.




Pankkiraha, eli likvidi pankkitalletus, syntyy nykyisin valtaosin pelkkänä tilikirjauksena luotettavan talletuspankin myöntäessä luottoa asiakkaalleen. Tässä ostovoimaa syntyy tyhjästä

Joo mutta samalla syntyy sitä vastaava velka. Jos minä sanon sinulle, että saat minulta tonnin huomenna, sinulle syntyy ostovoima tyhjästä. Minulle syntyy velka (jos pidän sanani siis). Lopulta tilanne on +/-0
 
Tuossa vielä wikistä rahan syntymekanismit teoriassa ja käytännössä. Oleellinen boldattu ja kursivoitu.
Jos yritit vastata aloitukseen, niin vähän huono lainaus ja vielä huonompi lihavointi.

Mutta teksti mukaan pankki ei paina rahaa, vaan lainaa rahan merkkinoilta, ennenkuin voi sitä antolainata.
 
Joo mutta samalla syntyy sitä vastaava velka. Jos minä sanon sinulle, että saat minulta tonnin huomenna, sinulle syntyy ostovoima tyhjästä. Minulle syntyy velka (jos pidän sanani siis). Lopulta tilanne on +/-0

Suomen Pankinkin mukaan raha on velkaa, joten mikä tässä on ongelma? Kun velka lisääntyy, rahan määrä lisääntyy. Kun velkaa maksetaan pois, rahan määrä vähenee.

Jos yritit vastata aloitukseen, niin vähän huono lainaus ja vielä huonompi lihavointi.

Mutta teksti mukaan pankki ei paina rahaa, vaan lainaa rahan merkkinoilta, ennenkuin voi sitä antolainata.

Ei lainkaan, sillä tuossa on juuri selitetty se miten pankin ja yksityisen ihmisen myöntämä laina eroaa toisistaan. Yksityisellä ihmisellä tulee olla 100% lainaamistaan rahoista jos meinaa sitä jollekin lainata. Pankilla tarvitsee olla vain 1% lainaamastaan rahasta. Ei se pankki todellakaan lainaa sitä 100k€ asuntolainaa ensin markkinoilta että voisi sen asuntoa ostavalle asiakkaalleen lainata.
 
Suomen Pankinkin mukaan raha on velkaa, joten mikä tässä on ongelma? Kun velka lisääntyy, rahan määrä lisääntyy. Kun velkaa maksetaan pois, rahan määrä vähenee.

Ei mitään ongelmaa. Tartuin lähinnä väitteeseen, että ostovoima syntyisi tyhjästä ikään kuin se tarvitsisi jotain kultaharkkoja tai oravannahkoja ollakseen olemassa. Se ostovoima "syntyy" siitä, että sen tonnin saaja luottaa minun kuittavan sen seuraavana päivänä.

Jos luottamus pettää, sortuu kuvio ja joku jää miinukselle sen ostovoiman verran.
 
Mutta teksti mukaan pankki ei paina rahaa, vaan lainaa rahan merkkinoilta, ennenkuin voi sitä antolainata.

Pahoittelen etten nyt ehdi vastaamaan muihin viesteihin ainakaan ennen iltaa, mutta termeillä operoidaan joten terminologia on tärkeää että puhutaan samoista asioista.

Eli rahaa ei paineta, käteistä painetaan. Kaikki raha ei ole käteistä, mutta kaikki käteinen on rahaa. Eli tavalliset pankit eivät paina käteistä, tämä oikeus kuuluu keskuspankille (tai jenkeissä Treasurulle). Pankit sen sijaan luovat rahaa esimerkiksi lainaamalla ja tämä raha häviää kierrosta kun laina maksetaan takaisin. Tässä operaatiossa ei välttämättä tarvita ikinä liikuttaa euroakaan käteistä, kaikki rahan liikkeet voi olla bitteinä verkossa velan myöntämisestä velan maksuun asti. Joten rahaa voidaan liikuttaa koskematta missään vaiheessa käteiseen esimerkiksi pankissa.


Nykyisin valtiot kuitenkin takaavat pankkeihin yksityishenkilöiden tekemät talletukset 50000 euroon asti; jos pankki kaatuu, valtio maksaa.

Taas väärin, "Talletussuojarahaston varoista korvataan pankkitilille vastaanotetut varat ja tilille vielä kirjautumattomat maksujen välityksessä olevat tallettajan saamiset, kuitenkin enintään 100 000 euroon asti. "

 
Viimeksi muokattu:
Kyllä tässä kaverit selittää asian ihan oikein. Ajatus siitä että pankki voi lainata 9-kertaisesti saamansa rahan kuulostaa vähän hullulta jos pohtii vain käteistä. Älä siis pohdi vain käteistä.

Katso pankin tasetta. Velat ja varat on yhtä suuret. Velka on velkaa yleisölle eli talletuksia joista vain pieni osa, min. 10% mätänee tuottamattomana käteisenä holvissa ja suuri osa on sijoitettu tuottaviin saataviin.

Tuottaviksi saataviksi on helppo mieltää vaikka osakkeet tai joukkovelkakirjalainat mutta asiakkaille myönnetyt vakuudelliset luotot ovat tärkein "sijoitus".

Luottojen tuotto on asiakkaalta perittävää korkoa ja luottojen riski on hajautettu niin että yksittäiset ja paikalliset kuprut eivät haittaa toimintaa - ja lainoilla on lainaa paljon isompi vakuus. Toimii.
 
Ei lainkaan, sillä tuossa on juuri selitetty se miten pankin ja yksityisen ihmisen myöntämä laina eroaa toisistaan. Yksityisellä ihmisellä tulee olla 100% lainaamistaan rahoista jos meinaa sitä jollekin lainata. Pankilla tarvitsee olla vain 1% lainaamastaan rahasta. Ei se pankki todellakaan lainaa sitä 100k€ asuntolainaa ensin markkinoilta että voisi sen asuntoa ostavalle asiakkaalleen lainata.

Eli yritätkö sanoa että Niemennotkon säästöpankki voi omin nokkinensa lisäillä asiakkaan tilille 100k€ asuntoa varten (asuntolaina), ainoa rajoite on että pankin pitää itse lainata jostain tuhannen euroa.

Postaamsi linkki ei kyllä tuota ajatusta tukenut, vaan päinvastoin. (talletuspankit myötään luottoja hankkimiensa varojen puitteissa ja kannattaa huomioida vielä että eivät voi kaikkea vapaasti edelleen jakaa)

Ja jos mietit että noin voisi tehdä, niin sama litania kuin aiemmin, se olisi pankille riskitöntä, takuiksi riittäisi se tonnin talletus, jota vastaan pankki voisi lainata 100 tuhatta euroa jotain sopivaa korvausta vastaan, pankille liki riskitöntä.

Edit pankin kannattaisi tehdä selalinen lainapalvelu, jossa lainaa saa haluamansa summan, kerta korvauksella, tyyliin muutama satkun käsittely kulu + 1,1 % lainasummasta, laina aika ikuinen 0,0% korolla.
 
Viimeksi muokattu:
Pahoittelen etten nyt ehdi vastaamaan muihin viesteihin ainakaan ennen iltaa, mutta termeillä operoidaan joten terminologia on tärkeää että puhutaan samoista asioista.

Eli rahaa ei paineta, käteistä painetaan. Kaikki raha ei ole käteistä, mutta kaikki käteinen on rahaa. Eli tavalliset pankit eivät paina käteistä, tämä oikeus kuuluu keskuspankille (tai jenkeissä Treasurulle). Pankit sen sijaan luovat rahaa esimerkiksi lainaamalla ja tämä raha häviää kierrosta kun laina maksetaan takaisin. Tässä operaatiossa ei välttämättä tarvita ikinä liikuttaa euroakaan käteistä, kaikki rahan liikkeet voi olla bitteinä verkossa velan myöntämisestä velan maksuun asti. Joten rahaa voidaan liikuttaa koskematta missään vaiheessa käteiseen esimerkiksi pankissa.
Selvä.
Rahan painamisen mielsin kuvainnolliseksi, ja en ajatellut ketjussa laajemmin tarkoitettavan jotain seteleitä.
Se nyt kai ihan sama tässä yhteydessä paljonko sitä seteli käteistä on, edullisempaa mitä vähemmän.

Pankit sen sijaan luovat rahaa esimerkiksi lainaamalla ja tämä raha häviää kierrosta kun laina maksetaan takaisin.
Luovat rahaa? yritätkö nyt tahallasi vaikeuttaa ymmärtämistä.
Vai väitätkö että tuolla nyhtölän säästöpankissa pankin johtaja luo rahaa, naputtelee tietokoneelle Lassen pyynnöstä 100 tuhatta euroa nostovaraa (pankki ei siis sita rahaa lainaa/hanki mistään). Näppärää ja riskitöntä.
 
Viimeksi muokattu:
Taas väärin, "Talletussuojarahaston varoista korvataan pankkitilille vastaanotetut varat ja tilille vielä kirjautumattomat maksujen välityksessä olevat tallettajan saamiset, kuitenkin enintään 100 000 euroon asti. "

Joo, näköjään muuttunut 2011.

Löysit sentään yhden virheen kirjoituksistani.
 
Oletko samaa mieltä hänen kanssaa, vai vahvistitko hänen väittäneen noin ?

Edit, taisi aiemmin väittää saman suuntaista.

Se nyhtölän pankki ei nyt kuitenkaa voi itse rahaa siellä tilikirjoihin tyhjästä naputella, vaan niiden pitää ne rahat jostain hommata, joita sitten lainaavat eteenpäin.

Eli jos se Kalle tarvii 100k€ asuntalainaa, jos pankki sen lainan myöntää, niin jostain sen pankin se rahaa pitää kaivaa (lainata), ei se vaan voi omin nokkinensa merkata Kallen tilille sitä summaa ja Kalle sen jälkeen siirtää sitä rakennusfirman Nordean tilille. Jos voisi niin mieti hetki miten sen rahan arvolle kävisi.
 
Oletko samaa mieltä hänen kanssaa, vai vahvistitko hänen väittäneen noin ?

Edit, taisi aiemmin väittää saman suuntaista.

Se nyhtölän pankki ei nyt kuitenkaa voi itse rahaa siellä tilikirjoihin tyhjästä naputella, vaan niiden pitää ne rahat jostain hommata, joita sitten lainaavat eteenpäin.

Eli jos se Kalle tarvii 100k€ asuntalainaa, jos pankki sen lainan myöntää, niin jostain sen pankin se rahaa pitää kaivaa (lainata), ei se vaan voi omin nokkinensa merkata Kallen tilille sitä summaa ja Kalle sen jälkeen siirtää sitä rakennusfirman Nordean tilille. Jos voisi niin mieti hetki miten sen rahan arvolle kävisi.
Siis nimenomaan pankki voi merkata Kallen tilille 100k€. Riittää kunhan kyseisellä pankilla on se jälkeen 10% (tai 1% mikä se nyt oikeasti onkaan) siellä holvissa.
 
Siis nimenomaan pankki voi merkata Kallen tilille 100k€. Riittää kunhan kyseisellä pankilla on se jälkeen 10% (tai 1% mikä se nyt oikeasti onkaan) siellä holvissa.
Ei siellä holvissa tarvi olla kolikon kolikkoa, setelin seteliä, eikä kaikille olekkaan.

Joillain pankeilla on käteiskassapalveluita (seteli kolikko), niin niillä sitä käteistä liikkuu sen verran että pystyvät ko palvelut hoitaa.

Ne rahat on jo pitkään olleet kirjanpitoa, vain murto-osa on painettu (lyöty), sillä pankilla pitää olla hankittuna ne rahat jostain mitä se lainaa eteenpäin, eikä se voi edes kaikkea hankkimaansa vapaasti lainata eteenpäin.

Keskuspankki on sitten asia erikseen, se voi painattaa seteleitä ja myydä niitä, se toki kallista, halvempaa vain tehdä kirjanpito merkintöjä, jos se lisää rahan määrää, niin monesti sitä kutsutaan painamiseksi, vaikka ns setelikäteisen määrää ei lisättäisikään, jälkimmäisen määrän muutokset ei kerro rahanmäärän muutoksia.

Siis nimenomaan pankki voi merkata Kallen tilille 100k€. Riittää kunhan kyseisellä pankilla on se jälkeen 10% (tai 1% mikä se nyt oikeasti onkaan) siellä holvissa.
Ja se pankki ei voi merkata Kellen tilille jos se raha ei oikeasti jostain tule, jos pankki lainaa Kallelle, niin pankin pitää se koko summa hankkia jostain ja huomio että pankki ei voi edes kaikkea hankkimaansa rahaa vapaasti edelleen lainata. Eli käytännössä sen pitää hankkia enemmän rahaa kuin voi edelleen lainata.

Lue Hkultalan postauksia, tai aiemmin postattu Vähimmäisvarantojärjestelmä – Wikipedia linkki, tosin jälkimmäisen voi ymmärtää väärin jos hätäseen harppoo.
 
Viimeksi muokattu:
Siis minusta pankki lainaa yleisölle sen verran kun sillä on talletuksia, miinus kassavarantovelvoite En ymmärrä miten se monistaisi rahaa. Voi olla että en vaan tajua koska ehdin aikanaan työskennellä pankissa vain 25 vuotta.

Sellaista on sanottu että kiertokulkuun liittyy tuo monistuminen. Yksinkertaistettuna: Joku saa satasen panee kympin takaisin pankkiin ja 90 menee kulutukseen, kauppa vie siitä 90:sta kympin pankkiin ja ja 80 menee eteenpäin..ja niin viimmeinen kymppi on käynyt vaikka kymmenellä,vaihdossa on näin ollen ollut enemmän kuin satanen.

Keskuspankki voi hiukan muuttaa tuota liikkeessä olevaa rahan määrää esim nostamalla tai laskemalla viitekorkona tai kassavarantovelvollisuutta. Kun pankin kassavarantovelvoitetta nostetaan, pankki voi antaa vähemmän saamastaa talletusmäärästä ulos lainoihin
 
Viimeksi muokattu:
Siis nimenomaan pankki voi merkata Kallen tilille 100k€. Riittää kunhan kyseisellä pankilla on se jälkeen 10% (tai 1% mikä se nyt oikeasti onkaan) siellä holvissa.

Se, että pankki tuosta noin merkitsee kallen tilille 100ke olisi pankille lähinnä typerää. Se tarkoittaisi vaan sitä, että pankki vapaaehtoisiesti lahjoittaisi kallelle 100ke arvoisen velkakirjan.

Se tilin saldo kertoo vain sen, paljonko pankki on tilinhaltijalle velkaa. Kun pankki lisää asiakkaansa tilin saldoa, kaikki se on pois siltä itseltään.


Lisäksi mahdollisesti pankki samalla myös rikkoisi omaa lainmukaista vakavaraisuusvelvoitettaan, siinä vaiheessa kun Kallen nostaisi rahat pihalle ja rahaa ei olisi holvissa tarpeeksi kattamaan 10%ia muista pankkiin tehdyistä talletuksista.

Tai pahimmassa tapauksessa edes kalle ei pystyisi nostamaan niitä 100ke :tä ulos sieltä pankista kun pankilta jo siinä vaheessa loppuisi rahat.

Ja tämä vakavaraisuusongelma tulisi ihan yhtä lailla , vaikka pankki samalla vaatisi siitä toisensuuntaisen velkakirjan takaisin, ei lahjoittaisi rahaa Kallelle vaan "lainaisi" sen laittaen "rahat" kallen tilille.

Mikäli pankilla ei ole rahaa jota se on lainaamassa, se on ongelmissa HETI kun kalle yrittää nostaa rahoja pihalle tililtään. ja tyypillisesti lainoja ei nosteta, jotta ne lainatut rahat jätettäisiin tilille lojumaan, vaan rahat lainataan, jtota niillä ostetaan jotain. Eli pankki olisi käytännössä ongelmissa HETI rahat lainattuaan, kun olematonta rahaa yritetään saada tililtä ulos.


Tilillä oleva "raha" on vain velkakirja, jolla pankki lupaa maksaa tilin haltijalle sen verran oikeaa rahaa tilinhaltijan niin vaatiessa.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
261 300
Viestejä
4 534 317
Jäsenet
74 784
Uusin jäsen
vanahabanjo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom